Jännittävä, kirkastava, paljastava.

Siinä muutamia ilmaisuja talousmedioista, jolla juuri käynnistyvää huhti-kesäkuun tulosjulkistuskautta on luonnehdittu.

Syykin on selvä. Tällä kvartaalilla nimittäin näkyvät täydellä voimallaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset eri suomalaisyhtiöihin ja niitähän riittää.

Kevään aikana inflaatio on kiristynyt, korot ovat nousseet voimakkaasti, ostovoima on heikentynyt ja tappiot Venäjältä vetäytymisestä selvinneet.

Kysyimme luonnehdinnat ja arviot kuuteen kysymykseen Nordean senioristrategi Hertta Alavalta sekä Inderesin analyytikko Olli Koposelta.

1. Miten kuvailisit alkavaa tuloskautta?

Alava:

– Se voisi olla helpotusta tuova. Odotan, että tuloskaudesta tulee kaiken tämän pelon jälkeen kuitenkin ihan hyvä ja tulokset kasvavat maltillisesti ja ovat aikalailla odotetun mukaisia.

– Näin muun muassa siksi, että positiivisia ja negatiivisia tulosvaroituksia on tullut aika niukasti. Se viittaa siihen, että mitään hirveän järisyttäviä numeroita suuntaan jos toiseen ei ole tulossa.

Koponen:

– Tämä on ennenkaikkea silmiä avaava tuloskausi. Tammi-maaliskuun tuloskaudella ei oikeastaan nähty Venäjän aloittaman sodan vaikutuksia yritysten tuloksissa ollenkaan. Nyt se näkyy ja lisäksi myös kustannusten ja korkojen nousun vaikutus.

– Tämä kiinnostaa, koska kustannuspaineiden nousu ulottuu jokaiselle teollisuuden alalle ja rakentamiseen. Ne, jotka pärjäävät kustannusten hallinnassa, pärjäävät yleensä myös pörssissä kohtuullisen hyvin. Se kertoo yhtiöiden hinnoitteluvoimasta, ja sitä tässä markkinaympäristössä eritoten arvostetaan.

2. Millä toimialoilla tulokset putoavat? Negatiivisia tulosvaroituksia on tullut muun muassa Puuilolta, Tokmannilta ja Fortumilta Uniperiin liittyen.

Koponen:

– Isoja kysymysmerkkejä liittyy kuluttajakauppaan ja kuluttajasektoriin. Korona-aikana ostettiin kaikkea kotiin ja omaan käyttöön sekä tehtiin remontteja. Koronan jälkeen rahaa käytettiin palveluihin ja, kun sota alkoi, rahaa ei oikein haluttu käyttää mihinkään. Nyt hintojen ja korkojen nousun takia pohditaan taas vähän pidempään hankintoja ja sitä mitä ja mistä ostetaan. Tämä vaikuttaa moneen toimialaan.

Alava:

– Kulutuspuolella on joitakin yhtiöitä, joilta odotetaan vähän tulosheikkoutta. Inflaatio on kurittanut kuluttajien ostovoimaa ja se näkyy tietysti tietyissä segmenteissä vähän enemmän. Kulutusta on myös siirtynyt palvelupuolelle.

3. Millä toimialoilla tulokset paranevat? Positiivisia tulosvaroituksia ovat antaneet muun muassa NoHo Partners,UPM, Neste sekä Kesko rakentamiseen liittyen.

Alava:

– Jos puhutaan laajasti niin energiasektori maailmalla tekee suurimman tuloskasvun tällä kvartaalilla. Helsingin pörssissä on puolestaan paljon syklisiä yhtiöitä ja odotamme, että näistä syklisistä eli energia-, kemia-, teräs- ja metsäyhtiöistä tulee aika hyvää tuloskasvua. Ne pönkittävät Helsingin pörssin tuloskasvua ehkä jopa enemmän kuin nähdään keskimäärin maailmalla.

Koponen:

– Metsäteollisuudella menee todella hyvin ja myös teollisuudella ja konepajoilla tuntuu menevän vielä kohtuullisen hyvin. Tilauskirjoissa on vielä tavaraa ja siten sitä liikevaihtoa ja tulostakin syntyy.

4. Mihin aiotte kiinittää osavuosituloksissa erityistä huomiota?

Alava:

– Tärkeintä on näkymä eli miten yritykset näkevät loppuvuoden ja mahdollisesti myös alkavan vuoden. Tulokset ovat olleet tähän mennessä hyviä, mutta jatkuuko tuloksentekokyky.

Koponen:

– Tällä tuloskaudella seurataan tarkkaan sitä, mitä yritykset viestivät tulevaisuudestaan ja miltä tilauskirjat näyttävät. Sitä kautta voidaan ehkä luoda selkeämpää kuvaa myös siitä, mihin yleisesti taloustilanne on menossa.

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa lähes 11 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-toukokuun aikana tilaukset kasvoivat lähes 10 prosenttia edellisvuodesta.

5. Miten sota on vaikuttanut yhtiöihin suoraan tai välillisesti?

Koponen:

– Suorat vaikutukset tulevat niille, joilla on ollut liiketoimintaa Venäjällä. He joutuvat alaskirjaamaan tai myymään toimintojaan isolla tappiolla.

– Epäsuoria vaikutuksia sodalla on lähes kaikkiin yhtiöihin. Toimitusketjujen ongelmat ovat tulleet esiin monella toimialalla. Uusien hankintakanavien löytäminen vie aikaa ja tuo lisää kustannuksia.

– Lisäksi raaka-aineeet ovat kallistuneet maailmanlaajuisesti. Sekin tarkoittaa lisäkustannuksia tuotteiden valmistamiseksi ja näkyy kannattavuudessa.

– Yleinen epävarmuus vaikuttaa yritysten lisäksi kuluttajiin. Pohditaan, miten pitkään tilanne jatkuu, ajautuuko talous taantumaan ja miten pahaan taantumaan jos ajautuu. Epävarmuus vähentää kuluttajien hankintoja ja leikkaa yritysten investointeja.

6. Ekonomistit Ylen kyselyssä ja muun muassa valtiovarainministeriö ovat jo väläytelleet taantuman mahdollisuutta. Voiko tämä tuloskierros paljastaa käykö niin?

Koponen:

– Tässä olisi helppoa olla erittäin negatiivinen epävarmuuteen nojaten, mutta olen kohtalaisen luottavaisin mielin. Pörssikurssit ovat jo hieman tasaantuneet pudotuksesta, korot ovat korkealla tasolla, mutta nousu on pysähtynyt. Pikkuhiljaa myös raaka-aineiden hintojen nousu alkaa helpottaa ja sitä myöten myöskin inflaatio ja tätä kautta ne epävarmuudet alkavat hälventyä.

Alava:

– Ei yrityksillä ole kristallipalloa. Epävarmuus ohjeistuksissa varmaan jatkuu. Kyllä taantuma voi tulla, mutta siinäkin pitää muistaa nähdä aste-erot. Jos on kaksi neljännestä negatiivista kasvua, niin ei me silloin puhuta mistään vuosikausien lamasta. Mielestäni synkin ennuste on, että nähdään lyhytaikainen taantuma.

Lue lisää:

Euroalueen inflaatio nytkähti jälleen uuteen ennätykseen

Hypo: Taantuman uhka on todellinen ensi vuonna

Korkojen nousu huolettaa monia, mutta siinä on myös hyvät puolensa – nollakorot kasvattivat varallisuuseroja ja lisäsivät riskejä

Kuluttajien luottamus talouteen mittaushistorian heikoin

Yli 60 metriä pitkän titaanitornin kuljetus Kemin sisäsatamasta Metsä Fibren sellutehtaan työmaalle keskeytettiin maanantai-iltana Kemin Kauppakadulle useiksi tunneiksi. Tornia ehdittiin kuljettaa vain parisataa metriä sisäsatamasta, jonne se oli tuotu Ajoksen syväsatamasta.

Kuljetukset suunnitelleen kuljetus- ja logistiikkayhtiö DSV:n liiketoiminnan kehittämisjohtaja Sauli Lomakka kertoi, että syynä matkan keskeyttämiseen oli tornin kuljetustuen löystyminen ja vääntyminen.

– Turvallisuussyistä matkaa ei voitu jatkaa, vaan tuki päätettiin korjata paikan päällä. Varmuudeksi myös muita tukia vahvistetaan ennen kuin matka jatkuu.

Sauli Lomakan mukaan tuen löystymisestä ei missään vaiheessa aiheutunut vaaratilannetta.

Lomakka arvioi iltayhdeksän aikoihin, että korjaustyö kestää useita tunteja pitkälle yöhön saakka. Yön aikana torni on kuitenkin saatu kuljetettua tehdasalueelle.

Metsä Fibren Kemin sellutehtaalle on jo siirretty lukuisia erikoiskuljetusta vaativia komponentteja sekä maanteitse että sisäsataman kautta. Tavoitteena on tehdä viimeiset kuljetukset heinäkuun loppuun mennessä.

Sisäsatamasta reitti kulkee Kauppakadun, Sairaalakadun, Hahtisaarenkadun, Lehtokadun ja Pajusaarentien kautta biotuotetehtaan työmaalle esikokoonpanoalueille.

Komponenttien kuljetus etenee kävelyvauhtia, ja esimerkiksi sisäsatamasta tehdastyömaalle yhden komponentin kuljetus kestää keskimäärin neljä tuntia.

12.7. klo 6.50 Juttua päivitetty: Yön aikana torni on kuitenkin saatu kuljetettua tehdasalueelle.

Lue myös:

Valtavat tehtaanosat vietiin kaupungin läpi sentintarkkoina erikoiskuljetuksina – "Haasteena omaa luokkaansa", sanoo kokenut ammattilainen

Mistä sähköä ja lämmitystä talven kylmiin? Tässä EU-puheenjohtajuuskautensa heinäkuussa aloittaneen Tšekin ykköshaaste.

Huolet Venäjältä tuotavan kaasun tyrehtymisestä ovat lisääntyneet, kun Venäjä ilmoitti sulkevansa Nord Stream 1-kaasuputken huoltotöiden vuoksi. Jos putkea ei avata ajallaan, useita EU-maita uhkaa akuutti energiakriisi.

Toista kertaa puheenjohtajamaana toimivassa Tšekissä kiperä energiatilanne tunnetaan myös omakohtaisesti. Noin puolet maan tarvitsemasta öljystä ja lähes kaikki maakaasu tuodaan maahan Venäjältä.

Maantieteellinen sijainti vaikeuttaa Tšekin asemaa. Putken kautta tuotavaa kaasua ja öljyä on vaikea korvata lyhyellä aikavälillä. Jos Venäjä sulkee kaasuhanat, Tšekki on muiden jäsenvaltioiden solidaarisuuden varassa.

Tukea on luvassa, vakuutti Prahassa maanantaina vieraillut Saksan talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck. Tosiasiallisesti myös Saksa on helisemässä energiariippuvuutensa kanssa. Talvella EU-maiden kesken on ehkä jaettavana vain niukkuutta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan määrittelee osaltaan Tšekin puheenjohtajuuskautta. Viitteitä sodan pikaisesta loppumisesta on vaikea löytää. EU joutuu varautumaan siihen, että taistelut Ukrainassa jatkuvat vielä pitkään.

Tšekki on perinteisesti suhtautunut nuivasti EU:n ulkopuolelta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen. Ukrainan sota on kuitenkin poikkeus, joka vahvistaa säännön. Maahan tulleet noin 350 000 ukrainalaista pakolaista on otettu Tšekissä vastaan lämpimästi.

Suhtautumiseen vaikuttavat niin Tšekin historialliset kokemukset Neuvostoliiton etupiirissä olemisesta kuin käytännöllinen harkinta: ukrainalaiset ovat toivottu lisä työvoimapulasta kärsiville aloille.

Pakolaisten integroitumista edesauttaa Tšekissä ennestään asuva laaja ukrainalaisyhteisö sekä tšekin ja ukrainan kielten suhteellinen samankaltaisuus.

Tšekki on myös kokoonsa nähden merkittävä aseavun antaja Ukrainalle. Odotettavissa on, että EU tekee tulevina kuukausina päätöksiä EU:n rauhanrahaston kautta kanavoitavan aseavun lisäämisestä.

Tšekin puheenjohtajuuskaudella on odotettavissa vääntöä EU:n perusarvoista. Taloushuolista kärsivä Unkari elättelee toiveita omien elvytysrahojensa vapauttamisesta. Kyseessä on noin seitsemän miljardin tukipotti.

Komissio raotti jo keväällä ovea Puolan elvytyspaketin hyväksymiseksi. Ehtona on, että Puola toteuttaa lupaamansa oikeusvaltiota vahvistavat uudistukset. Unkari toivoo oman elvytyspakettinsa etenevän Puolan siivittämänä.

Unkari voi kiristää muita EU-maita jarruttamalla yksimielisyyttä vaativia päätöksiä, kuten pakotteita. Toisessa vaakakupissa on EU:n yhteisten arvojen uskottavuus. Huolena on, että Unkari saa elvytysrahansa ilman vaadittuja uudistuksia.

Tšekillä on perinteisesti ollut lämpimät suhteet niin Puolaan kuin Unkariin.

Maat muodostavat yhdessä Slovakian kanssa niin kutsutun Visegrád-nelikon, jota on yhdistänyt muun muassa kriittinen suhtautuminen yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja liian kunnianhimoiseksi koetulle ilmastopolitiikalle.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen keskinäiseen rakkauteen on kuitenkin tullut ryppyjä: Unkarin temppuilua Venäjän vastaisista pakotteista päätettäessä ei ole katsottu suopeasti muissa Visegrád-maissa.

Viilentyneistä väleistä huolimatta Tšekiltä voi tuskin odottaa irtiottoa Unkarin suhteen. Puheenjohtajamaa toivoo, että ratkaisu Unkarin elvytysrahoista käytävään kiistaan saadaan neuvottelemalla.

Tšekin puheenjohtajuuskausi osuu mielenkiintoiseen turvallisuuspoliittiseen saumaan. Panostukset yhteiseen aseapuun on nähty askeleena kohti tiiviimpää eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Samalla myös Nato vahvistaa asemiaan itäisissä jäsenmaissa.

Jututin Prahassa ulkoministeri Jan Lipavskýa, joka korosti Naton ja EU:n välisen strategisen yhtenäisyyden merkitystä. Tšekki edistää puheenjohtajakaudellaan EU:n ja Naton välisen yhteisen julkilausuman hyväksymistä, jossa on tarkoitus linjata yhteistyön syventämisestä.

Lipavský iloitsee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä, joka tulee vahvistamaan myös Keski-Euroopan turvallisuutta.

Tšekin parlamentin odotetaan ratifioivan eli hyväksyvän Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat alkusyksystä, heti kesätauon jälkeen.

Poliittisesti ratifiointi on Lipavskýn mukaan läpihuutojuttu.

Tšekin ulkoministeri Helsingissä: Suomen Nato-hakemus ratifioidaan niin pian kuin mahdollista

Tšekki pyytää EU- ja Nato-maita karkottamaan venäläisiä diplomaatteja

Tšekin presidentti joutui tehohoitoon juuri, kun olisi pitänyt johtaa neuvotteluja uuden hallituksen muodostamiseksi

Mitä ajatuksia juttu sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta torstaihin 14 heinäkuuta klo 23 asti.

Britannian konservatiivipuolueen johtoon ja seuraavaksi pääministeriksi ehdolla olevien määrä on kutistunut kahdeksaan. Puolueen sopimien sääntöjen mukaan ehdolle haluavien oli saatava tänään tuekseen vähintään 20 kansanedustajaa Britannian aikaa iltakuuteen mennessä.

Aikarajan täytyttyä ehdon täyttivät Kemi Badenoch, Suella Braverman, Jeremy Hunt, Penny Mordaunt, Rishi Sunak, Liz Truss, Tom Tugendhat ja Nadhim Zahawi.

Kolme kiinnostuksensa kisaan ilmaissutta poliitikkoa, Rehman Chishti, Sajid Javid ja Grant Shapps, joutuivat jättämään leikin kesken.

Konservatiivipoliitikkojen kesken repesi heti tiistai-iltana sanasota ehdokkaiden tukijoista. Ennakkosuosikkina pidetyn Rishi Sunakin vastustajien joukosta esitettiin syytöksiä ehdokasjoukon manipuloinnista. Kulttuuriministeri Nadine Dorries väitti Sunakin junailleen "helpon vastustajan" Jeremy Huntin pääsyn äänestykseen. Hunt torjui väitteen jyrkästi.

Konservatiivipuolueen jäsenille tehdyn mielipidetiedustelun perusteella suosituin kolmikko kisassa ovat entinen valtiovarainministeri Rishi Sunak, ulkoministeri Liz Truss ja kauppapolitiikasta vastaava apulaisministeri Penny Mordant.

Boris Johnsonin seuraaja on selvillä 5. syyskuuta

Seuraavaksi ovat vuorossa konservatiivipuolueen kansanedustajien äänestykset, joilla ehdokasjoukkoa karsitaan. Ensimmäisessä äänestyksessä huomenna iltapäivällä jokaisen ehdokkaan on saatava vähintään 30 kansanedustajan tuki päästäkseen toiselle äänestyskierrokselle.

Sen jälkeen äänestyksissä pudotetaan aina vähiten ääniä saanut, kunnes jäljellä on vain kaksi ehdokasta. Näistä kahdesta puolueen noin 200 000 jäsentä saavat äänestää suosikkinsa.

Valinnan ensimmäisen vaiheen on määrä olla ohi 21. heinäkuuta mennessä ja toisen vaiheen, eli jäsenäänestyksen, syyskuun alkuun mennessä.

Eniten ääniä jäsenäänestyksessä saanut henkilö nousee puolueen johtoon ja uudeksi pääministeriksi. Uuden pääministerin nimi on tiedossa 5. syyskuuta.

Boris Johnsonin seuraajavalinnan käänteistä uutisoivat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC, uutiskanava Sky News, The Guardian -lehti ja The Daily Telegraph -lehti.

Lisää aiheesta:

Boris Johnsonin seuraajapeli muuttui heti likaiseksi – luopuvan pääministerin väitetään hautovan kostoa voittajasuosikki Rishi Sunakille

Analyysi: Epärehellisyys kaatoi Boris Johnsonin – perinnöksi jää brexitin toimeenpano, ja sen kova hinta

Tämä kaikki tutkijan mukaan seuraa Boris Johnsonin erosta

Kasautuvat skandaalit rikkoivat Boris Johnsonin teflonpinnan – "Nipistelijä nimeltään ja luonnoltaan" -vähättely oli kohtalokas virhe

Sähkösopimuksiin liittyviä epäkohtia kitketään pois – jatkossa sekä siirron että energian voisi maksaa vanhaan malliin yhdellä laskulla

Sähkösopimuksiin liittyviä epäkohtia kitketään pois lainsäädännöllä. Työ- ja elinkeinoministeriössä ja oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan lainmuutoksia, joilla halutaan estää kuluttajien tahatonta sitoutumista riskialttiisiin ja mahdollisesti epäedullisiin sopimuksiin. Rajoituksia on tulossa muun muassa määräaikaisten sopimusten ketjuttamiseen.

Työperäistä maahanmuuttoa halutaan Suomeen jatkuvasti, mutta osa kuntien kalliista hankkeista epäonnistuu - pelkkä työpaikka ei riitä

Aikaa ja rahaa vievä perehdytys voi epäonnistua, jos paikkakunnalle ei jäädäkään pidemmäksi aikaa. Asiantuntijoiden mukaan pelkkä työpaikka ei riitä, jos uudella kotipaikkakunnalle ei esimerkiksi ole palveluja tai mahdollisuuksia suomen kielen oppimiseen.

Keskiviikko on sateinen ja monin paikoin ukkostaa

Aamuyön aikana voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja leviää kaakosta maan etelä- ja keskiosan ylle. Aamupäivän aikana ukkoset ja sateet levittäytyvät myös pohjoisemmaksi. Rintama on hyvin hidasliikkeinen, ja sademäärät voivat kasvaa monin paikoin jopa kymmeniin millimetreihin. Äkkitulvien ja voimakkaiden ukkospuuskien riski on suuri. Voit lähettää meille ukkoskuvasi täältä.

Lämpötilat pysyttelevät koko maassa 20 asteen tuntumassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kosovolainen Bleta Hyseni, 22, on jo vakituinen työntekijä seinäjokelaisessa hoivakodissa. Hän saapui Suomeen ja Seinäjoelle keväällä 2020 koulutuskuntayhtymä Sedun koulutuspilotin kautta.

14 hoiva-avustajan valmiuksia vastaavan koulutuksen jo kotimaassaan Kosovossa suorittanutta nuorta tuli jatko-opiskelemaan Suomeen lähihoitajiksi. Tämä ryhmä on jo valmistunut, ja tänä vuonna saapuneet kosovolaisnuoret opiskelevat parhaillaan Kauhajoella.

Koulutuspilotin tarkoituksena on saada lisää hoitajia nimenomaan Etelä-Pohjanmaalle.

Hyseni ja 13 muuta nuorta ovat jo työllistyneet hoitoalalle.

Kosovossa nuorisotyöttömyysaste on korkea, ja moni lähtee etsimään työtä esimerkiksi Saksasta ja muista Euroopan maista.

Bleta Hyseni puhuu Suomesta jo toisena kotimaanaan ja hän sanoo, että hänellä on nyt kaksi kotia. Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet kotoutumiseen?

– Turvallisuus on ensimmäinen asia ja toinen on itsenäisyys. On mahdollisuus elää omalla rahalla ja ehkä myös auttaa perhettä, jos se on tarpeen. Täällä siihen on mahdollisuus, hän kertoo.

Ulkomaisesta työvoimasta haetaan ratkaisua muun muassa hoitajapulaan.

Kaikki hankkeet eivät kuitenkaan onnistu odotetusti – esimerkiksi Vaasaan ja Kauhajoelle muutama vuosi sitten perehdytetyt espanjalaiset sairaanhoitajat ovat jo pääosin lähteneet pois.

Lue lisää: Espanjalaiset sairaanhoitajat hylkäävät Vaasan

Mikä hankkeissa voi mennä pieleen?

Agnes Szemán tuli Kauhajoelle Unkarista 14 vuotta sitten. Nyt hän toimii maahanmuuttokoordinaattorina neljän kunnan alueella Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla sekä myös Welcome2EP-hankkeessa.

Szemán tietää, että työperäisen maahanmuuton edistämisessä on vielä parannettavaa. Yksi vaikeuksista esimerkiksi Kauhajoella on palvelujen vähäisyys ja se, että julkista liikennettä muun muassa Seinäjoelle eli maakunnan keskuskaupunkiin ei ole.

Myös kieliopintojen järjestämisessä on petrattavaa.

– Esimerkiksi yrityksissä, joissa on vaikkapa yksi maahanmuuttaja, on vaikea alkaa järjestämään erillisiä kieliopintoja, vaikka rahoitustakin voisi saada, hän kuvailee.

Szemánin mielestä sillä on merkitystä, mistä maasta tänne tullaan. Hänen mukaansa espanjalaishoitajat lähtivät Pohjanmaalta muun muassa siksi, että Espanjan taloudellinen tilanne oli parantunut, ja siellä oli helpompaa työllistyä sen jälkeen, kun työkokemusta oli karttunut Suomessa.

Toisessa aiemmassa projektissa Kauhajoelle tuli Szemánin mukaan vietnamilaisia maahanmuuttajia, jotka ovat jääneet alueelle pysyvästi ja onnistuneet kotiutumaan pienelle paikkakunnalle.

Szemán tietää, että kaikki työperäisen maahanmuuton hankkeet eivät onnistu, vaikka yksiselitteistä syytä ei hänen mielestään ole.

– Palveluiden puute, yksilöiden oma motivaatio ja työelämä vaikuttavat siihen, viihtyykö työntekijä siellä, hän toteaa.

"Kun sen haasteen selättää, ollaan jo todella pitkällä"

Koulutuskuntayhtymä Sedun koulutuspilotti ja yhteistyö kosovolaisen oppilaitoksen kanssa näyttää onnistuneen, kun mittariksi otetaan se, kuinka moni näyttäisi nyt jäävän alueelle töihin pysyvästi.

Sedun vararehtori Hellevi Lassila uskoo, että pitkälti kyse on yhteistyöstä eri toimijoiden välillä.

– Työelämäyhteistyö on erittäin merkittävää oppilaitokselle, ja yhteistyö esimerkiksi maahanmuuttokoordinaattorin kanssa. Se on tärkeä tekijä, että kokee olevansa aito osa yhteisöä ja työympäristöä. Näin paikkakunnalle jääminen voi onnistua, Lassila pohtii.

Ulkomaisen työvoiman perehdyttäminen vie etenkin hoitoalalla aikaa ja rahaa. Suomen kielen oppiminen on yksi kynnyksistä, joka tulee ylittää, ennen kuin työtä voi täällä tehdä.

– Suomen kielen taito on tässä työssä tosi tärkeä. Kun sen haasteen selättää, ollaan jo todella pitkällä, Lassila toteaa.

Lassila uskoo myös, että asenneilmapiiri niin työ- kuin koulutusperäiseen maahanmuuttoon on muuttunut paljon positiivisemmaksi viime vuosina Suomessa.

Pitovoimassa on vielä parannettavaa

Maahanmuuttoasiantuntija Iiris Ranta Pohjanmaan ely-keskuksesta on mukana koordinoimassa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella Talent Coastline -verkostoa, joka kattaa kaikki maakuntien toimijat, jotka tekevät töitä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton parissa.

Ranta kertoo, että kaikista työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä hankkeista on opittu paljon ja kunnat ovat tehneet hartiavoimin töitä osaajien houkuttelemiseksi.

Yksinään työllistyminen ei ole vielä tarpeeksi pitämään henkilöä paikkakunnalla. Iiris Ranta, maahanmuuttoasiantuntija, Pohjanmaan ely-keskus

Pitovoimatekijät ovat yksi asia, johon hankkeissa tulisi Rannan mukaan kiinnittää enemmän huomiota.

– Näihin liittyy esimerkiksi sellaisia tekijöitä, että miten puoliso työllistyy, millaisia palveluja löytyy koko perheelle ja ihan vapaa-ajanviettomahdollisuudet, eli miten henkilöt kiinnittyvät paikallisyhteisöön. Nämä ovat isoja tekijöitä, jotka vaikuttavat pysymiseen, hän sanoo.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella osaajapulaa on tällä hetkellä erityisesti sosiaali- ja terveysalan lisäksi erityisesti ravintola- ja rakennusalalla.

Ranta arvioi, että maakunnissa on onnistuttu työperäisessä maahanmuutossa hyvin, mutta nimenomaan pitovoimassa on edelleen työnsarkaa kuten muuallakin Suomessa.

– Yksinään työllistyminen ei ole vielä tarpeeksi pitämään henkilöä paikkakunnalla, Ranta muistuttaa.

Lue lisää: Kokkola ja Vaasa kokoavat ulkomaiselle työvoimalle suunnatut palvelut yhteen – työperäisen maahanmuuton merkitys korostuu ja siitä halutaan pitää kiinni

"Minulla on kaksi kotia"

Bleta Hyseni aloitti suomen kielen opinnot jo Kosovossa noin puoli vuotta ennen tänne tulemista. Nyt hän puhuu kieltä varsin hyvin.

Hyseni uskoo jäävänsä Suomeen pidemmäksi aikaa. Hän suunnittelee jo jatko-opintoja ja kertoo, että hänen kohdallaan kotoutuminen on onnistunut.

Hän on myös kiitollinen nykyiselle työpaikalleen, Seinäjoella olevalle hoivakodille siitä, että hänet ja muutkin paikassa työskennelleet kosovolaisnuoret on otettu lämmöllä vastaan.

– Vaikka olen ollut täällä vasta kaksi ja puoli vuotta, nyt jo tuntuu, että minulla on kaksi kotia, hän hymyilee.

Aiheesta lisää:

Onnellisen maan maine auttaa, kun kunnat Lappia myöten etsivät hoitajia Aasiasta – "Missä olisin mieluummin kuin täällä", sanoo Donna Cosio

Yllätkö sinä tuloihin, joita maahanmuuttajalta vaaditaan? Suomi kärvistelee työvoimapulassa, mutta oleskeluluvat ovat nyt entistä tiukemmassa

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 14.7. kello 23:een saakka.

Energian kallistumisen myötä sähkönlasku nappaa monelta yhä suuremman osan käytettävissä olevista rahoista. Kun samalla osa sähkön myyjistä markkinoi sähkösopimuksiaan voimakkaasti, voi kuluttajan olla vaikeaa tietää, mikä on hänen kannaltaan edullisin ja tarkoituksenmukaisin tapa ostaa virtaa.

Jotta vaihteleviin tuntihintoihin perustuvat niin sanotut pörssisähkösopimukset eivät tuottaisi yllätyksiä, on niiden myyntiin tulossa aiempaa laajemmat tiedonantovelvoitteet. Toiseksi, puhelinmyynnissä sähkösopimusten voimaatulo vaatisi muutoksen myötä erillisen kirjallisen vahvistuksen. Kolmanneksi, sähkön myyjien tarjoamien varhaisten määräaikaisten sähkösopimusten tekemiseen on tulossa rajoituksia.

Useita toimia valmisteilla

Käytännössä, uuden määräaikaisen sähkösopimuksen tekeminen olisi mahdollista aikaisintaan vasta, kun voimassaolevaa sopimusta on jäljellä enintään kolme kuukautta. Lisäksi sähkön ennakkolaskutus aiotaan kieltää.

– Meillä on valmisteilla useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa kuluttajan tiedonsaantia, ja tällä tavalla parantaa kuluttajan asemaa, sanoo erityisasiantuntija Elina Hautakangas työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Uutta, tai tavallaan paluuta vanhaan, olisi puolestaan se, että jatkossa mikä tahansa sähkön myyjä voisi tarjota kuluttajalle palvelua, jossa se veloittaa samalla laskulla sekä energian hinnan että verkkoyhtiölle tilitettävät maksut.

– Asiakas saisi jatkossa valita, jos haluaa vain yhden laskun sähkösopimuksista, missä on sähkön jakelu ja sähköenergia, hän kertoo.

Toimeentulotukiasiakkaalle sama kilowattituntimäärä kuin ennenkin

Ministeriöiden ohella kallistunut sähkö on johtanut toimiin myös muun muassa Kansaneläkelaitoksella toimeentulotukihakemusten käsittelyssä.

Toimeentulotukea myönnettäessä on eroteltu asumiskustannuksiin kuuluva lämmityssähkö niin sanotusta taloussähköstä.

– Sähkön osalta käsittelyssä on hinnan sijaan seurattu aiempaa enemmän myös kilowattituntimäärää, kertoo määräaikainen etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio Kelasta.

Linjauksella on merkitystä lähinnä sähkölämmitteisissä taloissa asuville. Taloussähköllä puolestaan tarkoitetaan tavanomaisiin arkisiin toimiin, kuten esimerkiksi ruoan valmistukseen, kahvinkeittoon ja imurointiin tarvittavaa sähköä.

Hintanäkymissä epävarmuutta

Metsävainion mukaan sähkölaskujen euromäärien lisäksi kilowattituntiperusteista tarkastelua jatketaan, vaikka sähkön hinnalla on ollut vaikutusta myös Kelan vastikään kertomiin etuuksien korotuksiin.

Käytännössä monella on nyt edessä totuttelu sähkökustannusten nousuun.

Toisaalta, sähkömarkkinoiden asiantuntija korostaa, että näkymiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia, joiden takia pitkiin määräaikaisiin sopimuksiin sitoutumista on syytä harkita tarkkaan.

– Tällä hetkellä on kyllä aika huono aika lukita tällaista määräaikaista sopimusta. Melkein parempi vaihtoehto on toistaiseksi voimassaoleva sopimus, ja katsoa sitten uudelleen, jos ja kun hinnat lähtevät laskemaan, sanoo energia-alan asiantuntijapalveluja tuottavan Volue market services -yhtiön Suomen johtaja Esko Kytömäki.

Lue myös:

Sähkö on alkuviikolla poikkeuksellisen kallista kesästä huolimatta – “Hinnat eivät ole laskussa, pikemminkin päinvastoin”

Aurinkopaneelin suunnalla on väliä – tutkijat: aurinkosähkö kannattaa ottaa huomioon myös rakennusten arkkitehtuurissa

Suuret mäkäräparvet ovat aiheuttaneet tänä kesänä ongelmia koirille ja ihmisille eri puolilla Suomea.

Mäkäräisiä on ollut isoksi riesaksi asti esimerkiksi Etelä-Karjalassa Imatralla, Muotkatunturissa Inarissa sekä Kevolla Utsjoella. Mäkäristä on raportoitu esimerkiksi Facebookin vaellusryhmissä.

Lue lisää: Laura Lindeman pelkäsi koiransa kuolevan, kun mäkäräiset hyökkäsivät vaelluksella – “En ole ikinä nähnyt mitään sellaista”

Mäkäräisten kanssa Lapissa heinäkuun toisella viikolla joutui taistelemaan myös Juha Paukku Luca-koiransa kanssa. He olivat vaelluksella Utsjoella Kaldoaivin erämaassa.

– Kaksivuotias dobermanni oli alun järkytyksen ja lamaantumisen jälkeen todella huono syömään ja olo oli muutenkin alakuloinen, kertoo Juha Paukku koiransa tilasta.

Miten vaeltajan tulisi toimia, ettei lemmikki kärsi kohtuuttomasti vaelluksella?

Valmistaudu retkelle oikein

Markkinoilla on monia valmisteita, joiden pitäisi suojata koiraa erilaisilta verta imeviltä hyönteisiltä, mutta mäkäräisiä karkottavia valmisteita ei ole tarjolla kuitenkaan montaa.

Mäkäräaikaan pohjoiseen matkaavan kannattaa suojata koira punkkeja ja hyttysiä vastaan paikallisvalelulioksella. Inarin kunnaneläinlääkäri Marja Pedersenin mukaan apteekista saatava aine estää jonkin verran myös mäkäräisten puremia.

– Mutta sellaisena kesänä, kun niitä on ihan mustana, ei mikään valmiste silloin riitä, Pedersen varoittaa.

Pedersen neuvoo mieluummin harkitsemaan tarkemmin ajankohtaa, jolloin lähtee koiransa kanssa tiettömien taipaleiden taakse.

– Minusta on ehkä pikkuisen uhkarohkeaa edes lähteä reissuun pahimpana aikana.

Mäkäräisen elinkaari alkaa alkukesällä ja elinikä on vain noin kuukausi, eli määrän pitäisi vähetä Lapissakin viimeistään heinäkuun alkuviikkojen jälkeen, etelässä jo juhannuksen jälkeen.

Jos vaellukselle kuitenkin lähtee koiran kanssa räkkäaikaan, Pedersen neuvoo pakkaamaan mukaan kyypakkauksen, joka sisältää kortisonia. Sen lisäksi mukaan kannattaa ottaa antihistamiinitabletteja, joita voi antaa myös koiralle.

– Molemmat toimivat ensiapuna silloin, kun koira ei ole vielä mennyt ihan shokkiin, Pedersen korostaa.

Parempi olisi kuitenkin pitää koira poissa erämaista kokonaan. Hän muistuttaa, että koirat eivät myöskään kestä kovin hyvin kuumuutta.

– Useinhan mäkärät ovat helteillä liikkeellä, joten koirille ei voi pukea mitään suojaa, koska koira on herkkä myös lämpöhalvaukselle.

Hevosten haavasuojalla mäkäräisiä vastaan

Luca-koiran kanssa kulkenut Juha Paukku oli varautunut matkaan normaalilla kaupan hyönteiskarkotteella.

– Todettiin pian, että se oli tehoton polttiaisten ja mäkäräisten armottomassa massahyökkäyksessä.

Apu löytyi kuitenkin rinkasta. Mukaan oli tarttunut avovaimon hevosharrastuksen kautta tutuksi tullutta tervalaastaria.

– Suihkin sitä koiran vatsan ja nivusten alueelle joka aamu. Se toimi todella hyvin. Saimme koiran olon kohenemaan ja fiiliksen nousemaan.

Tervalaastaria käytetään hevosten ihovaurioihin ja se estää haavaa tulehtumasta. Lisäksi se suojaa hevosta kärpäsiltä ja muilta hyönteisiltä.

Pääkaupunkiseudulla asuva Paukku aikoo tehdä reissuja tulevaisuudessakin samoille seuduille, mutta hieman toisena ajankohtana.

– Nyt taisi osua yksi pahimmista räkkävuosista. Paikallisten mukaan moneen hetkeen ei ole ollut moisia määriä ötököitä. Vuodet eivät ole veljiä keskenään.

Maria Pedersen kertoo, että Ylä-Lapissa pahoja mäkäräiskesiä on tuon tuosta. Mäkäräisten puremia koiria tuodaan toistuvasti hoidettavaksi eläinlääkäreille Ivaloon.

– Ei tämä sillä lailla mitään uutta ole, Pedersen kertoo.

Katso videolta, kun valtava määrä mäkäriä piirittää Toni Salmisen Kaldoaivin erämaassa.

VPK joutuu auttamaan myös vaelluksella olevia koiria

Saariselän VPK on joutunut viimeisen 40 vuoden aikana hakemaan muutaman kerran huonokuntoisen koiran erämaasta, muistelee Saariselän VPK:n päällikkö Olli Vasala.

– Ne ovat olleet sellaisia tapauksia, että koira on tonkaissut ampiaisen maapesää ja saanut siinä useampia pistoksia kuonoon. Koiralle on sitten tullut paha allerginen reaktio, Vasala kertoo.

Muutamia kertoja on autettu koiria, jotka ovat menneet helteellä niin heikoiksi, etteivät ne ole päässeet enää omin avuin pois tunturista.

Vasalan mukaan koiranomistajat eivät ole aina varanneet mukaan riittävästi vettä koiran juottamiseen ja viilentämiseen.

Vasala ei muista yhtään kertaa, jolloin Saariselän VPK olisi hakenut koiraa UKK-puistosta mäkäräisten puremien vuoksi pois.

– Olen nähnyt tapauksia, että koirilla on ollut paljon mäkäräisten puremien jälkiä, mutta ovat kuitenkin päässeet omin avuin pois.

Lue lisää:

Utsjokelainen Toni Salminen tallensi videolle käsittämättömän mäkärämeren – helleaalto putkautti ilmoille valtavasti pieniä verenimijöitä

Helle moninkertaisti Lapin verenimijöiden määrän hetkessä – purevat hyönteiset ajavat nyt porot laumoina teille

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.7. kello 23 saakka.

Pääsin matkustamaan pitkän tauon jälkeen, ja vielä lempikaupunkiini Berliiniin! Työmatkan jälkeen jäin viettämään omaa lomaa, ja paluumatkan päätin toteuttaa tavalla, jota en ole koskaan ennen ulkomailta tehnyt: maata pitkin.

Olen matkustanut elämässäni verrattain paljon. Aina siihen ei ollut varaa, mutta ennen koronaa matkustin mielelläni ulkomaille ainakin kerran vuodessa. Lentäen. Se oli edullista ja helppoa. Matka Helsinki-Vantaalle, ja jo muutamaa tuntia myöhemmin olin jossain ulkomailla, matkalla hotelliin.

Ilmastotietoisuuden kasvaessa olen tullut tietoiseksi lentomatkailun vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Jonkin aikaa ajattelin, että päästöhyvitykset ovat hyvä tapa lentää ekologisesti: kun maksan lentolippuni hinnan päälle rahaa, jolla joku tekee ilmastolle hyvää, niin minun ei tarvitse murehtia asiaa enempää. Sitten opin, että päästöhyvitykset eivät kuitenkaan ole kovin luotettava asia.

Köyhä ihminen tekee paljon ilmastotekoja.

Oivalsin, että matkustamisen ekologisuuteen taitavat päteä ihan samat lainalaisuuden kuin muuhunkin ekologiseen kuluttamiseen: uuden tuotteen hankkimisen sijaan ekologisinta olisi olla ostamatta yhtään mitään, tai ainakin mahdollisimman vähän ja harvoin.

Tuttavapiirissäni suhtautuminen lentämiseen vaihtelee. On niitä, jotka lentävät, koska he kokevat että heillä on siihen oikeus. On niitä, jotka ovat ilmastosyistä lopettaneet lentämisen kokonaan. Ja on sellaisia, jotka lentävät, koska uskovat, ettei ilmastonmuutosta ratkaista yksilön valinnoilla vaan poliittisia päätöksiä.

Ja tietenkin on myös niitä ihmisiä, jotka eivät tee lentomatkoja yksinkertaisesti siksi, koska heillä ei ole siihen varaa. Köyhä ihminen tekee paljon ilmastotekoja.

Berliininreissuni paluumatka alkoi yöjunalla Tukholmaan torstai-iltana, ja perjantaina vaihdoin Tukholmassa laivaan. Kotona olin lauantaina aamupäivällä. Paluumatka Berliinistä Helsinkiin vei siis kaikkiaan kaksi yötä ja yhden kokonaisen matkapäivän.

Juna- ja laivalippujen hinnat olivat ostohetkellä hieman kalliimmat kuin lentoliput. Tämä on tavallista, koska lentämistä verotetaan varsin kevyesti. Tällä hetkellä tosin lentojen hinnat nousevat niin kovaa tahtia että junassa istuminen taitaa olla jo edullisempaa!

Maata pitkin matkustaminen vaatii oman asennoitumisen muuttamista

Lisäkuluja tuli tietenkin ruokailuista. Puolessatoista vuorokaudessa täytyy syödä ja juoda useamman kerran. Investoin Tukholmassa myös taksiin, koska totesin, että ostin reissussa liikaa kirjoja enkä jaksa raahata matkalaukkuani kaupungin halki satamaan.

Paluumatkalla mietin, että maata pitkin matkustaminen vaatii oman asennoitumisen muuttamista. Matka ei ole pieni väliaika lähtöpaikan ja päämärän välillä, vaan oma kokonainen hetkensä ajassa. Tuntui että minulla oli kolme eri aikaa reissussa: työaika, loma-aika, ja paluun aika.

Matkustaessani luin romaaneja, katselin puhelimeeni lataamia jaksoja suoratoistopalvelusta, join kahvia ja kuplavettä, lounastin junan viihtyisässä ravintolassa herkullista vegaaniruokaa, katselin maisemia ja ideoin tämän kolumnin. Nautin olostani. Tällaisia kiireettömiä hetkiä minulla on harvoin.

Kotona pyykkikoneen pyöriessä mietin matkan kokonaisuutta. Maata pitkin matkustaminen oli lentämistä raskaampaa ja vei aikaa ja rahaa, mutta oli ehdottomasti hyvä ja minulle sopiva matkustustapa. Aion tehdä tämän uudelleen.

Hitaasti matkustaminen saa kyllä aikaan sen, että lyhyitä reissuja en tällä tavalla tekisi. Rauhallinen matkustaminen vaatii rauhallista aikaa kohteessa. Ehkä tulevaisuudessa vietän useamman vuoden kotimaassa ja säästän rahaa pitempään oleiluun Euroopassa?

Toivon, että tulevaisuus tuottaa uusia investointeja maata pitkin kulkeville. Mahdollisuuksia olisi niin paljon! Tarvitaan parempia junayhteyksiä ja helpompia tapoja varata lippuja, mutta myös matkatoimistoja, jotka hoitaisivat liput ja majoitukset läpi Euroopan.

Toivon näkeväni päivän, jossa Atlantin yli pääsisi laivalla nykyisten luksusristeilijöiden sijaan myös vähemmän ylellisesti ja pienemmällä budjetilla. Silti – eniten toivon kuitenkin poliittisia päätöksiä. Ilmastonmuutoksen torjumisen sysääminen yksilöiden valintojen varaan ei ole kestävä ratkaisu.

Raisa Omaheimo

Kirjoittaja on kirjailija, joka rakastaa Berliinin vegaaniruokapaikkoja

Voit keskustella kolumnista 14.7. klo 23.00 asti.

Ukkoskuurot ja rankat sateet ovat työllistäneet illalla ja yöllä pelastuslaitoksia etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Valtaosa tehtävistä on ollut vahingontorjuntatehtäviä, kuten veden pumppaamista kiinteistöistä.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella oli illan ja yön aikana kymmeniä tehtäviä, pääasiassa kaatuneiden puiden ja tulvavesien aiheuttamia tehtäviä. Myös muutamia salamoiden sytyttämiä rakennuspaloja on sammutettu yön aikana Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Imatralla.

Savitaipaleen keskustassa salama sytytti tulipalon vanhusten palvelutalon katon yläpohjassa. Salama iski vesikaton läpi ja sytytti tulipalon pienrivitalon ullakkotilassa. Palon seurauksena palvelutalon kaksi asukasta jouduttiin siirtämään tilapäismajoitukseen seuraavaksi yöksi.

Taipalsaarella syttyi tulipalo omakotitalossa, ilmeisesti salaman aiheuttamana. Kaksi henkilöä ja kissa pääsivät ulos omatoimisesti.

Imatralla neljän asunnon talon kellarissa oleva sauna syttyi tiistai-iltana palamaan. Palon syttymissyytä selvitetään.

Lisäksi kanoottiseurue oli joutunut pulaan Saimaalla Lappeenrannan kaupunginlahden edustalla. Kanooteilla liikkuneet henkilöt olivat päässeet turvaan eri saariin ennen pelastuslaitoksen ja järvipelastajien saapumista paikalle.

Henkilövahingoilta onkin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan vältytty.

Myrsky katkoi myös sähköjä Kaakkois-Suomessa. Etelä-Karjalassa oli keskiviikkoaamuna edelleen muutamia kymmeniä talouksia ilman sähköä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkoset yleistyvät jälleen iltapäivään mennessä suuressa osassa maata.

Uutista täydennetty 13.7.2022 klo 8.12: Lisätty tieto, että tulipalo syttyi Savitaipaleella vanhusten palvelutalossa.

Lue myös:

Sähkökatkoja on ollut useissa kunnissa Pohjois-Savossa – Vesannolla salama sytytti omakotitalon tuleen

Ukonilmat hiipivät Suomen ylle, idässä ja kaakossa ollut laajoja sähkökatkoja – lähetä meille ukkoskuvasi

Voimakas ukkonen ja runsas salamointi tekivät tuhojaan tiistai-iltana Pohjois-Karjalassa

Pelastuslaitokselta kerrotaan, että salamat aiheuttivat seitsemän rakennuspaloa.

Esimerkiksi Tohmajärvellä paloi rintamamiestyyppinen talo, Joensuussa aittarakennus, Nurmeksessa paloi Häränpään saaressa hirsimökki ja Tiirikkalantiellä varastorakennus.

Ukkonen kaatoi myös puita tielle ja sähköjohdoille Nurmeksessa Höljäkässä.

Lisäksi pelastuslaitos kävi tarkastamassa useammankin salaman aiheuttaman käryn rakennuksissa.

Kaiken kaikkiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa pelastuslaitokselle kirjautui hoidettavaksi 46 hätäkeskuksen välittämää ukkosen aiheuttamaa tehtävää.

Valtaosa tehtävistä oli erilaisia vahingontorjuntatehtäviä, joissa pelastuslaitos pumppasi vettä kiinteistöistä tai raivasi puita pois vaaraa aiheuttamasta.

Vettä satoi paikoin rankasti. Esimerkiksi Joensuun Linnunlahdella vettä tuli yli 17 millimetriä tunnissa.

Ilomantsissa syöksyvirtaus

Raju ukonilma vaikeutti myös sähkönjakelua.

Pohjois-Karjalan Sähkön verkkoalueella oli ilman sähköjä enimmillään yli 2 000 taloutta. Vikoja oli eniten Lieksassa, Nurmeksessa, Juuassa, Kiteellä ja Tohmajärvellä.

Sähköyhtiöstä kerrotaan, että valtaosassa vioista selvitään kaatuneiden puiden poistamisella ja johtorakenteisiin tulleiden pienten vaurioiden korjaamisella.

Ilomantsissa Välivaaran ja Haukivaaran välillä oli käynyt jonkinlainen syöksyvirtaus. Noin 500 metrin matkalta oli kaikki puut ja sähkölinjat nurin.

Keski-Suomessa Saarijärvellä on kateissa 12-vuotias tyttö, kertoo Sisä-Suomen poliisi.

Tytön etisinnät ovat poliisin mukaan parhaillaan käynnissä.

Poliisin antamien tuntomerkkien perusteella tytöllä on vaaleat lyhyet hiukset, iso valkoinen t-paita sekä leveälahkeiset mustat housut. Tyttö saattaa liikkua pinkillä jopo-merkkisellä polkupyörällä.

Poliisi pyytää ilmoittamaan kaikki havainnot kadonneesta lapsesta yleiseen hätänumeroon 112.

Huumeiden käyttöhuoneita ei näillä näkymin ole tulossa Suomeen ainakaan nopealla aikataululla.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kommentoi Ylelle, että vaikka käyttöhuoneiden mahdollistaminen edes kokeiluna voisi tuottaa arvokasta tietoa, se vaatisi todennäköisesti usean ministeriön yhteistyönä valmisteltavaa lainsäädäntöä.

Osana sitä tulisi selvittää myös huumeiden käytön ja niiden saannin ja levityksen rikosoikeudellisia seikkoja, Lindén kertoo sähköpostitse.

– Tällainen säädösvalmistelu vie aikaa. Käyttöhuoneet eivät myöskään ole vakavan huumeongelman ratkaisu. Pääpainon tulee olla ehkäisyn, hoidon saatavuuden ja viranomaisten välisen yhteistyön lisäämisessä.

Huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Yle kertoi viime viikolla päihteidenkäyttäjien toiveesta saada käyttöhuoneita Suomeen. Käyttöhuoneet ovat myös saaneet vaihtelevaa kannatusta päihdetyön tuntevilta kansanedustajilta.

• Näin nuorisojärjestöt remontoisivat Suomen päihdepolitiikan – keskustanuorten johtaja: "Aikaisemmat sukupolvet ajattelevat liikaa tunnepohjalta"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL otti asiaan kantaa tämän vuoden tammikuussa tiedottamalla, että käyttöhuoneet olisivat yksi suositeltava keino huumekuolemien vähentämiseksi.

Helsingin kaupunki puolestaan esitti valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämistä jo vuonna 2019, mutta asia ei ole edennyt hallitustasolla lainkaan.

Nuoria kuolee Suomessa huumeisiin eniten koko Euroopassa

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) kertoo Ylelle, että vasemmistoliitto kannattaa sitä, että käyttöhuoneet mahdollistava kokeilulaki laadittaisiin.

– Käyttöhuoneilla voitaisiin toivottavasti vähentää huumeiden käyttöön liittyviä haittoja ja osa huumekuolemista. Toisaalta voitaisiin vähentää huumeiden käytöstä julkisilla paikoilla muille ihmisille aiheutuvia haittoja, Sarkkinen sanoo.

Huumekuolemien määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan. Tilastokeskuksen mukaan toissa vuonna huumeisiin kuoli Suomessa 258 ihmistä. Tuoreimman Euroopan huumeraportin mukaan maassamme on eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia, kun verrataan muuhun Euroopan unioniin, Norjaan ja Turkkiin.

Huumeongelmien ehkäisyn ja hoidon parantamisen vaatimien toimenpiteiden päivittäminen saa ministeri Aki Lindénin kannatuksen. Hänestä toimiin tulisi ryhtyä viipymättä.

– Olemassa olevat hyvätkään linjaukset eivät ole osoittautuneet riittävän tuloksellisiksi, hän toteaa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 14. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Helsingin poliisi törmää kaduilla päivittäin aineeseen, jota käyttävät jopa alakoululaiset – nuorten huumekuolemat ovat hälyttävässä nousussa

Asiantuntijat haluavat huumeiden käyttöhuoneet Suomeen – Ari Huldenin elämä oli hiuskarvan varassa: "Sain hepatiitin, hivin ja sokeritaudin"

Kävimme tapaamassa päihteidenkäyttäjiä Piritorilla, jota Helsingin poliisi on valvonut tehostetusti – isoäiti: "En halunnut olla mummo, joka narkkaa"

Trombi eli eurooppalainen pyörremyrsky ja syöksyvirtaus ovat molemmat voimakkaita kesäisiä sääilmiöitä. Ilmiönä trombi on sama, kuin tornado tai vesipatsas. Niitä esiintyy voimakkaiden ukkospilvien yhteydessä vuosittain.

Trombeja esiintyy Suomessa keskimäärin 14 vuodessa., eniten heinä- ja elokuussa.

Syöksyvirtauksia esiintyy trombien tavoin useana päivänä kesässä. Kaikkein pahinta tuhoa aiheuttavia syöksyvirtausparvia, joiden yhteydessä esiintyy laajoja tuulivahinkoja jopa useiden maakuntien alueella, esiintyy selvästi harvemmin.

Katsotaan seuraavaksi, miten ilmiöt syntyvät.

Pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa. Äärimmäisen voimakkaissa trombeissa tuuli yltyy yli 117 metriin sekunnissa.

Koska ilmiö on hyvin pienialainen, määritellään trombien voimakkuus sen aiheuttamien tuhojen perusteella. Suomessa trombien halkaisija on 10–50 metriä ja kesto muutamia minuutteja.

Pohjois-Amerikassa voimakkaimpien pyörremyrskyjen eli tornadojen halkaisija on satoja metrejä. Ne voivat kestää useista kymmenistä minuuteista jopa yli tuntiin.

Syöksyvirtauksessa kylmä ilma romahtaa ukkospilvestä alaspäin. Laskuvirtaus törmää maanpintaan ja leviää eri suuntiin. Kovimmat puuskat etenevät usein ukkospilven kulkusuuntaan.

Syöksyvirtauksen aiheuttamat tuhot ovat symmetrisiä virtauksen suuntaan nähden, eli puut kaatuvat siististi pääosin samaan suuntaan. Tällaisia laskuvirtauksia esiintyy suurimmassa osassa ukkospilviä, mutta vain voimakkaimpia ja riittävästi tuhoja aikaan saavia puuskia nimitetään syöksyvirtauksiksi.

Tuulivahinkoja syntyy eniten, kun tuuli yltyy 20 metriin sekunnissa. Voimakkaimmissa tapauksissa tuulet voivat havaittujen tuhojen perusteella yltää jopa 50 metriä sekunnissa lukemiin.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Monet hotellit tekevät kaikkensa, jotta asiakas tekisi varauksen suoraan hotellista kansainvälisten varaussivustojen sijasta.

Varaussivustot perivät hotelleilta huomattavan suuria välityspalkkioita. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan vähintään neljä viidestä Suomen hotellista on silti jollain varaussivustolla.

Vaikka varaussivustojen käyttö on hotelleille kallista, sivustoja käyttävien hotellien määrä on noussut jatkuvasti.

– Tietyt varaussivustot ovat niin vahvoilla, että hotelleilla ei ole varaa lähteä sieltä pois, Lappi toteaa.

Noin neljäsosa Suomen hotellivarauksista tehdään varaussivustojen kautta. Lisäksi sivustot tarjoavat hotelleille ensiarvoisen tärkeää näkyvyyttä.

Käytännössä moni hotelli onkin pakotettu maksamaan välityspalkkioita varaussivustoille. Hotellin koosta ja sopimusehdoista riippuen välityspalkkiot ovat tyypillisesti 15–20 prosentin luokkaa huoneen hinnasta.

Maran näkemyksen mukaan varaussivustojen vahva asema vääristää kilpailua.

– Varaussivustot laittavat hotelleille sellaiset ehdot, että hotellit eivät saa sähköisissä kanavissaan myydä huoneitaan varaussivustoja halvemmalla, Lappi kertoo.

Lappi pitää varaussivustojen toimintaa laittomana.

– Tällaista ehtoa ei saisi laittaa, koska suurimmat varaussivustot ovat määräävässä markkina-asemassa.

Puhelin kouraan

Joensuussa huoneistohotelli Lietsua pyörittäviä yrittäjiä Helena Puhakka-Tarvaista ja Maria Saastamoista varaussivustojen valta harmittaa. Yrittäjien mukaan suoraan hotellista varaamalla asiakas saisi parempaa palvelua.

– Ottamalla suoraan yhteyttä asiakas pystyy samalla sopimaan lisäpalveluita. Jos tulee muutoksia tai peruutuksia, ne on myös helpompi hoitaa, Saastamoinen sanoo.

Saastamoinen paljastaa myös, että suoraan hotellin kautta varaamalla huoneen saa halvemmalla kuin varaussivustoilta.

Maran Lapin mukaan joensuulaishotellin toiminta ei riko varaussivustojen tyypillisiä sopimusehtoja. Yleisen käytännön mukaan hotellit saavat tarjota varaussivustoja halvempaa hintaa, jos asiakas ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.

Moni hotellivieras ei kuitenkaan Lapin mukaan ymmärrä, että huoneen saisi halvemmalla suoraan hotellista. Varaussivustot koetaan usein helpoiksi ja luotettavaksi isojen markkinointikampanjoiden ansiosta.

– Ihmiset luulevat, että varaussivustot on paras tapa varata hotelleja, Lappi harmittelee.

Lappi muistuttaa myös siitä, että varaussivustoja käytettäessä välityspalkkio ja siitä saatavat verotulot menevät suoraan ulkomaille.

Rahaa omaan markkinointiin

Kalliista välityspalkkioista huolimatta varaussivustoista on kuitenkin myös hyötyä hotelleille.

Iisalmelaisen Haapaniemen matkailu -majoitusyrityksen isäntä Reijo Lappalaisen mielestä varaussivustojen käyttö on helppoa sekä asiakkaille että yrittäjälle.

– Netin kautta tulee tieto varauksesta, ja rahat tulevat tilille. Kyllä se helpottaa yrittäjää, kun ei tarvitse jokaisen asiakkaan kanssa lähteä erikseen sopimaan.

Myös huoneistohotelli Lietsun Puhakka-Tarvainen ja Saastamoinen myöntävät, että varaussivustoista on hyötyäkin. Esimerkiksi asiakkaan maksukyvystä ei ole epävarmuutta, kun asiakas maksaa etukäteen varaussivustolle.

Puhakka-Tarvainen ja Saastamoinen yrittävät kuitenkin saada varaussivustojen kautta tulevien varausten osuuden laskevan mahdollisimman pieneksi.

Aiemmin joensuulaisyrittäjät tarjosivat ilmaisia lisäpalveluita suoraan hotellista varanneille. Tänä kesänä Puhakka-Tarvainen ja Saastamoinen sijoittavat puolestaan tehostetusti Google-mainontaan.

Kampanjoinnin myötä Puhakka-Tarvainen ja Saastamoinen ovat saaneet varaussivustojen kautta tulevien varausten osuuden laskemaan neljäsosasta noin 15–20 prosenttiin.

Haapaniemen matkailussa kokemus on päinvastainen. Lappalainen on todennut asiakkaiden käyttävän varaussivustoja yhä useammin.

– Se on se helppous, mistä ihmiset valitsevat, Lappalainen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 14. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Hotelleissa kesä on alkanut vilkkaasti – ruuhkia odotetaan tapahtumien aikaan

Trivagot, momondot ja ebookersit – hakukoneita riittää, mutta tiesitkö suurimman osan niistä olevan parin ison yrityksen omistuksessa?

Hotelli- ja majoitusala katkerana Booking.comille: "Kansainvälinen jätti sanelee hinnat ja toimintatavat"

Kesän lyhyys ei estä Pohjoismaita yltämästä ikävän korkeille sijoille melanoomatilastoissa.

World Cancer Research Fund Internationalin tuoreimmassa, vuoden 2020 tilastossa Tanska on sijalla kolme, Norja sijalla viisi, Ruotsi kuudentena ja Suomi kymmenentenä, kun tarkastellaan melanooman ikävakioitua ilmaantuvuutta.

Kärkipaikkaa vuoden 2020 tilastossa pitää Australia, missä melanoomaa esiintyy niin paljon, että sitä kutsutaan Australian kansallissyöväksi, kertoo BBC. Sen mukaan melanooma on Australiassa 20–39-vuotiaiden yleisin syöpä.

Vuoden 2020 tilastot perustuvat vielä osin ennusteeseen, mutta Pohjoismaat eivät ole kärkikymmenikössä ensimmäistä kertaa.

Satoja ihosyöpiä saattoi jäädä diagnosoimatta

Pohjoismaista Tanskan ilmaantuvuuskäyrä on ollut 2000-luvulla jyrkimmässä nousussa. Myös Ruotsin, Norjan ja Suomen ilmaantuvuus on kasvanut koko alkuvuosisadan ajan.

Vuoden 2020 tilaston kärkikymmeniköstä puuttuu Pohjoismaista ainoastaan Islanti. Siellä tilanne oli pahimmillaan viime vuosisadan lopulla; kasvua selitettiin ulkomaan matkailun lisäksi solariumin käytön lisääntymisellä.

American Journal of Epidemiology kutsui Islannin tilannetta artikkelissaan melanoomaepidemiaksi. Kehitys saatiin kuitenkin kääntymään, ja nyt Islanti on Pohjoismaista ainoa, jossa melanooman ilmaantuvuus on laskussa sekä miehissä että naisissa.

Melanooma todettiin vuonna 2020 Suomen Syöpärekisterin johtajan, professori Nea Malilan mukaan 826 suomalaisella miehellä ja 717 naisella, kun keskimäärin tapauksia on ollut vuosittain vajaat 2 000.

Suomessa saattoikin vuonna 2020 syöpäjärjestöjen mukaan jäädä toteamatta satoja ihosyöpiä, koska koronapandemia jarrutti hoitoon hakeutumista.

Melanooma on ihosyövistä vaarallisin. Esimerkiksi tyvisolusyöpää esiintyy siihen verrattuna moninkertainen määrä, mutta hyvälaatuisena se hoituu lähes sataprosenttisesti poistamalla, ja Suomessa tilastoidaan vain yksi kasvain henkilöä kohti. Okasolusyövän kasvu on Suomessa taittunut ja on maltillisempaa kuin melanooman.

Ihotyyppi ja rusketusihanne eivät kohtaa

Australian ja Pohjoismaiden sääoloja tuskin voi rinnastaa, mutta muuten yhteisiä selittäjiä löytyy: ihotyyppi ja ainakin osan kauneusihanne.

Esimerkiksi Suomessa Syöpäjärjestöjen keväällä teettämän kyselytutkimuksen vastaajista 63 prosenttia sanoo, että ruskettunut iho on hyvännäköinen ja yli puolet ruskettaa itseään ainakin joskus.

Australiassa suuri osa asukkaista on auringon ultraviolettisäteilyä huonosti kestäviä vaaleaihoisia siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään.

Ruotsissa sikäläinen säteilyturvakeskus varoitti viime kesänä, että maan ihosyöpämäärät voivat kasvaa Australian tasolle, jos tietoa UV-säteilystä ja sen riskeistä ei onnistuta saamaan perille maassa, jossa on paljon vaaleaihoisia, säteilyyn herkäsi reagoivia.

Suomessa valtaosa sijoittuu amerikkalaisen ihotautilääkäri Thomas B. Fitzpatrickin laatiman ihotyyppiluokittelun kolmeen herkimpään ryhmään.

Lisää ihotyypin merkityksestä voit lukea tästä aiemmasta jutusta: Vain joka kymmenes suomalainen ruskettuu helposti ja palaa pelkästään harvakseltaan – tunnetko oman ihotyyppisi?

– On outoa, miten ilmaantuvuus on Suomessakin kasvanut, vaikka ihotyyppi ja aurinko-olot ovat pääosin ennallaan. Melanooman huiman nousun 2000-luvulla täytyy johtua aiemmasta väärästä auringonotosta eli siitä, että ihon annetaan palaa, sanoo Suomen Syöpärekisterin johtaja, professori Nea Malila.

Erityisen vahingollista se on lapsille.

Aiempi piikki ajoittui 70–80-luvuille, jolloin elintason nousu alkoi siivittää ulkomaanmatkailua.

Osaltaan tilastoja selittää Suomessa kuitenkin myös melanooman varhaisempi diagnosointi ja kriteeristön höllentyminen, muistuttaa Malila. Aiempaa lievemmät tapaukset diagnosoidaan melanoomaksi, jolloin ne ovat myös paremmin hoidettavissa.

Se näkyy myös ennusteissa: nyt 94 prosenttia melanoomaan sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista, kun 1960-luvulla vastaava osuus oli vain 35 prosenttia.

UV-säteilystä varoitettava yhä uusia ikäpolvia

Melanoomatapausten on arvioitu lisääntyvän jyrkästi aina vuoteen 2040 asti, kertoo Australian yleislääkäreiden ammatillinen elin.

Mikä kehityksen sitten pysäyttäisi?

Australiassa on tehty pitkään töitä melanooman vähentämiseksi eli UV-säteilyn vaarojen esiin tuomiseksi. Paidalla, hatulla ja aurinkorasvalla suojautumiseen kannustava kampanja Slip, slop and slap alkoi jo 1980-luvulla ja onkin saanut aikaan myönteistä kehitystä.

Lue lisää: Patti korvan takana muistuttaa lapsuuden kesistä – Sairastumiset kääntyivät vihdoin laskuun "melanooman pääkaupungissa" Australiassa

Maassa on myös kehitetty UV-varoitusjärjestelmää ja esimerkiksi kämmenselkään laitettavia tarroja, jotka ilmoittavat, kun aurinkovoiteen suojateho hiipuu.

Phil Barker Wollongongin yliopistosta Australiasta sanoo kuitenkin BBC:lle, että viestiä on jatkuvasti vahvistettava ja uusia sukupolvia valistettava. Siihen viittaa sekin, että Victorian osavaltion päivystysosastoilla hoidettiin taas kesällä 2018–2019 enemmän auringonpolttamia ihmisiä kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Joukossa oli runsaasti lapsia.

Vaikka nykysukupolvilla on tietoa enemmän kuin aiemmilla, käänne ei tapahdu hetkessä. Mitä enemmän säteilyä ja ihon palamista ihminen on kokenut, sitä suurempi riski hänellä on iän myötä sairastua melanoomaan, muistuttaa Suomen Syöpärekisterin johtaja, professori Nea Malila.

Takavuosikymmenien huoleton auringonotto voi siis rumentaa tilastoja vielä pitkään ennen muutosta parempaan.

Antti Tuisku, 38, valittelee hieman kipeää selkäänsä. Takana on fyysisesti vaativia keikkoja alkukesän festareilla, joista yksi suurimmista oli viikonloppuna Turun Ruisrockissa. Tuiskun tahtiin tanssimassa oli myös pääministeri Sanna Marin (sd.).

– Hän laittoi mulle viestiä ja kovasti kehui keikkaa ja oli vaikuttunut, Tuisku kertoo.

Laulajan festarikeikat ovat keränneet paljon suitsutusta, ja ihmiset ovat ihastelleet vaativia koreografioita ja loppuun asti hiottua show'ta.

Samaan aikaan kun Tuisku kiertää ympäri Suomea, hän valmistautuu kahteen syyskuun konserttiin Helsingin Olympiastadionilla. Korona on vaikuttanut stadionilla konsertoivista eniten Tuiskuun, sillä hän on joutunut siirtämään keikkojaan kolme kertaa.

Epätoivon ajatuksia

Antti Tuiskun stadionkonsertit piti toteutta alunperin elokuussa 2020. Pandemian takia ne siirrettiin ensin kesäkuulle 2021, sitten syyskuulle 2021 ja lopulta tämän vuoden syyskuulle.

Artisti kertoo, että ensimmäinen siirtäminen pisti mielen matalaksi.

– Olihan se ihan valtava epäusko, että voiko näin oikeasti olla. Mie varmaan pari viikkoa murehdin sitä aika paljonkin, ja asiaa mietti aika itsekkäästi. Sitten tajusin, ettei tämä kosketa vain minua, vaan kaikkia allalla työskenteleviä. On tullut epätoivon ajatuksia, mutta en ole antanut niille hirvittävästi valtaa.

Pahimman alhon jälkeen Tuisku päätti keskittyä asioihin, joihin hän voi vaikuttaa. Hän kirjoitti vuoden ajan hyvinvointia ja itsetuntemusta käsittelevää Menesty!-nimistä kirjaa ja alkoi opiskella lyhytterapeutiksi.

Tuisku haali itselleen uusia projekteja, sillä ei halunnut jäädä laakereilleen lepäämään vaan kehittää itseään. Nyt kaikkea on niin paljon, että opintoja on pitänyt hieman lykätä.

– Kevään ja alkukesän aikana olen huomannut, että nyt alkaa olemaan pikkusen liikaa tarjottimella. Teen kaikkeni, että valmistun loppuvuodesta. Olen joutunut ilmoittamaan koululle, että tämä vähän yllätti, kun maailma vihdoin aukeni ja keikat starttasivat ja stadionille ollaan menossa. Se on sellainen asia, jota haluan priorisoida ja laittaa siihen kaiken energiani ja aikani.

Musiikki tuo ihmiset yhteen

Koronarajoitusten höllennyttyä Antti Tuisku pääsi aloittamaan kevätkiertueensa helmikuun lopulla. Kaksi päivää myöhemmin alkoi Ukrainan sota.

– Siinä meni itsellä fiilikset aallon pohjalta aallon harjalle.Samaan aikaan tajuaa, mitä maailmassa tapahtuu ja sitten me mennään tuonne pitämään ihmisten kanssa hauskaa.

Tuisku on kuitenkin miettinyt asiaa niin, että keikkojen tarjoama yhteenkuuluvuuden tunne on ihmisille tärkeämpää kuin ehkä koskaan.

– Musiikki, kulttuuri ja taide lunastavat paikkansa tässä ajassa. Tämä tekee ihmisille hyvää. Se on ihan käsinkosketeltavaa, miten ihmiset ovat kaivanneet sitä, että pääsevät tapahtumiin fiilistelemään.

Kurinalaista elämää

Antti Tuisku tunnetaan intohimoisena urheilijana, eikä hengästyttävien keikkojen vetäminen onnistuisi ilman rautaista kuntoa. Hän kertoo olevansa elämänsä parhaassa kunnossa, ja kuntohuippu on ajoitettu tähän kesään kuin ammattiurheilijalla ennen olympialaisia. Siihen yhtälöön ei bailaaminen sovi.

– Ruississa vähän sunnareita vedin, mutta senkin lopetin jo kuuden aikaan ja olin maanantaina iloisesti puolentoista tunnin rullahiihtolenkillä.

Tuisku ei koe olevansa 38-vuotiaana vanha, mutta painottaa entistä enemmän lepoa, ruokaa ja treenaamista.

– Oma olotila kiertueen keskellä on erilainen kuin kymmenen tai 15 vuotta sitten. Kyllä tässä tarvitsee kaikki mahdolliset kikkakolmoset ottaa käyttöön, jotta saa itsestään kaiken mahdollisen irti ja palautuu keikkojen jälkeen.

Artisti sanoo, että hänen arkielämänsä on tällä hetkellä tasapainossa.

– Se on tosi kurinalaista ja pyörii pienessä piirissä. Vietän paljon aikaa itsekseni ja päivät ovat hyvin samanlaisia. Se voi näyttää monen silmissä tosi tylsältä. Näin mun täytyy toimia, että pystyn työni tekemään. Se tuo mulle tietynlaista rauhaa.

Stadionia kohti

Antti Tuiskun Bailantai-nimiset konsertit järjestetään Olympiastadionilla 9. ja 10. syyskuuta. Konsepti on pysynyt pitkälti samalta, mitä sen piti olla jo vuonna 2020. Konsertit pohjautuvat juuri ennen koronaa julkaistuun Valittu kansa -albumiin, joka unohtui pandemian jalkoihin.

Tuiskun mukaan konserteissa on neljä eri osiota ja yli kahden tunnin aikana kuullaan 24 kappaletta. Artisti kuvaa show'ta popspektaakkeliksi, ja sitä harjoitellaan lopulliseen kuntoon kolme viikkoa kesän keikkojen jälkeen.

Pitkään odotetut stadionkonsertit ovat pian täällä, mutta Tuisku ei ota niistä liikoja kierroksia.

– Näiden 18 vuoden jälkeen Olympiastadion tuntuu oikealta paikalta mennä esiintymään. Siihen ei liity mitään, että miten se klaarataan. Totta kai klaaraan sen kuin kuka tahansa maailmanluokan artisti.

– Voin liioittelematta sanoa, että Madonna varmaan voisi oppia jotain, jos hän tulisi katsomaan. Aa, että näinkin voi tehdä.

Lue myös:

Antti Tuisku ratsastaa nyt uskonnolla – laulaja kritisoi musiikillaan tapauskovaisuutta ja tekopyhyyttä

Sunnuntaiaamuna Sastamalan Kulovedellä todistettiin ikävää tapahtumaa, kun silminnäkijän mukaan moottoriveneellä liikkunut mieshenkilö ajoi kovalla vauhdilla kahden kanadanhanhiperheen päälle. Poikasia perheissä oli arviolta lähemmäs kymmenen.

Veneilijä toisti lähestymisen kovalla vauhdilla useaan otteeseen. Epäselvää on, tuliko linnuille vammoja tai kuoliko lintuja välikohtauksessa.

Mieshenkilö oli lopettanut toiminnan toisen veneilijän saavuttua paikalle.

Tapahtumasta kertoo Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys tiedotteessaan. Yhdistys pitää erityisen raskauttavana sitä, että ilmeisenä tavoitteena oli tahallisesti vahingoittaa parvea, jossa oli mukana poikasia.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on tehnyt tilanteesta tutkintapyynnön poliisille silminnäkijän kertomuksen ja valokuvien perusteella.

Vastaavia tapauksia tulee tietoon vuosittain

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Helin sanoo, että vastaavanlaisia tapauksia tulee yhdistyksen tietoon vuosittain. Aikuisia hanhia ja poikasia häiritään ja vahingoitetaan esimerkiksi päästämällä koiria irti lintujen joukkoon, ajamalla polkupyörällä lintujen päälle, ampumalla hanhia jousipyssyillä ja heittelemällä niitä kivillä.

– Kyllähän nämä tämmöiset tietyt asenteet tuntuvat olevan aika tiukassa. Paljonhan tuosta on koitettu valistusta antaa, Helin sanoo.

Hiljattain esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi Suomenlinnassa tapahtuneesta tilanteesta, jossa vapaana ollut koira hyökkäsi hanhien kimppuun.

Kanadanhanhi on riistalaji, jonka metsästysaika on pelloilla 10.8.–20.8. ja muutoin 20.8.–31.12. Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 14.7. kello 23:een saakka.

Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki tampere@yle.fi.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto havaitsi tiistai-iltana luvattoman rajanylityksen.

Yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Kuurmanpohjan alueella Suomesta Venäjälle.Kuurmanpohja sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Imatrasta.

Luvattoman rajanylityksen tutkintaa jatketaan.

Tapaus on neljäs lyhyen ajan sisällä. Kaakkois-Suomen rajavartiosto havaitsi viime viikolla kolme luvatonta rajanylitystä.

Yksi henkilö meni viime viikon tiistaina ilman lupaa Suomesta Venäjälle Lappeenrannan Nuijamaalla.

Perjantaina yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Imatralla, Räikkölän alueella Vuoksen eteläpuolella. Hän meni ensin Suomesta Venäjälle ja tuli sen jälkeen takaisin Suomeen.

Kolmas luvaton rajanylitys tapahtui sunnuntaina Ukonjärven alueella, Lappeenrannan Vainikkalan eteläpuolella. Tuolloin yksi henkilö ylitti rajan luvattomasti Venäjältä Suomeen.

Teollisuushallirakennuksessa syttyi tulipalo Jyväskylässä Kisällintiellä keskiviikkona aamupäivällä.

Palon sammutuksessa on kello 13 aikaan ollut menossa jälkisammutusvaihe, joka kestää Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Kimmo Voutilaisen mukaan pitkälle iltapäivään.

Sammutustöiden vuoksi jo palon alkuvaiheessa katkaistu liikenne Palokankaantiellä on edelleen poikki ja tie pysynee suljettuna, kunnes jälkisammutustyötkin ovat ohi.

Paikalla olevan Ylen kuvaajan mukaan palavassa hallirakennuksessa toimii SR-Harvesting Oy.

Yrityksellä on Jyväskylässä raskaiden koneiden huoltopalvelu ja huollon toimipisteet myös Saarijärvellä ja Viitasaarella.

Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta vähän ennen yhtätoista keskiviikkona aamupäivällä. Palo oli luokiteltu ensin keskisuureksi, mutta tehtävä muuttui nopeasti suureksi.

Palopaikalle lähetettiin aluksi 18 Keski-Suomen pelastuslaitoksen yksikköä sekä yksi ilmasotakoulun pelastusyksikkö Jyväskylän Tikkakoskella sijatsevasta varuskunnasta.

Päivystävä palomestari kertoo, että rakennuksessa olleet henkilöt olivat päässeet itse ulos rakennuksesta.

Palon aiheuttamia aineellisia vahinkoja on hänen mukaansa toistaiseksi vaikea arvioida. Myöskään palon syttymissyystä ei ole toistaiseksi tietoa.

Päivitetty tiedot palon tilanteesta kello 13.14.

Täydennetty tietoja palopaikalle hälytettyjen yksikköjen määrästä kello 13.34