Barcelona. Lämpömittari näyttää iltapäivällä tasan 30 astetta. Yli 60 prosentin ilmankosteus tekee säästä tukalan.

Kun espanjalaisten lomakuukausi elokuu lähenee, alkaa perinteisesti vuoden kuumin aika. Hellejaksot kestävät vuosi vuodelta kuitenkin pidempään ja tulevat aiemmin.

Ensimmäinen osui kesäkuulle, nyt menossa on jo vuoden toinen helleaalto.

Kuuluisalla Barcelonetan rannalla viilentyvät sekä paikalliset että turistit.

Siellä kävelee ystäviensä kanssa myös läheisen luostarin nunna,sisar Esperanza.

– Huomaan, että kesät ovat kuumempia ja kuivempia. Täytän pian 91 vuotta ja kuumuutta on vaikea kestää. Luostarissa ei ole ilmastointia, siksi tulemme rannalle.

Öisin hän pitää ikkunoita auki.

– Joillakin sisarilla on pieni tuuletin, mutta minä käytän mielummin viuhkaa, jos olo on tukala.

Rannalta kotiin skootterilla lähtevän Isabel Cristobalin mukaan helteestä selviämiseen auttaa oikea asenne.

– Käyn uimassa joka päivä. Olut rannalla, meri ja ystävien seura virkistävät.

Historian pahin helleaalto?

Sekä Cristobal että sisar Esperanza ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta.

– Jotain pitäisi tehdä, mutta se on poliitikkojen tehtävä, Cristobal sanoo.

Espanjan ilmatieteenlaitoksen Aemetin tiedottajan Rubén del Campon mukaan ilmastonmuutos ei aiheuta helleaaltoja, mutta voimistaa niitä.

– Parhaillaan käynnissä oleva helleaalto saattaa olla pahin 20 vuoteen, kun verrataan sen kestoa, voimakkuutta ja levinneisyyttä, del Campo selittää Espanjan ilmatieteenlaitoksen Twitterissä julkaisemassa videossa.

Toistaiseksi hellevaroitus on voimassa monilla alueilla vähintään torstaihin.

Helleaalto saattaa kuitenkin jatkua jopa kymmenen päivää tai kauemmin, mikä tarkoittaisi kuuminta jaksoa sitten vuoden 1975.

Barcelonan kaupunki tarjoaa pakopaikkoja helteellä

Viranomaiset ovat kehottaneet erityisesti riskiryhmiiin kuuluvia välttämään ulkona liikkumista kuumimpaan aikaan, suojautumaan auringolta, nauttimaan paljon nesteitä ja välttämään raskasta liikuntaa.

Tilastojen mukaan pelkästään kesäkuussa Espanjassa kuoli helteen seurauksena yli 800 ihmistä.

Nyt lämpötila on noussut Espanjan sisämaassa jälleen yli 40 asteeseen, esimerkiksi Etelä-Espanjan Cordobassa lämpöä voi olla pahimmillaan 47 astetta

.

Päivien lisäksi myös yöt ovat trooppisia.

Barcelonassa kaupunki on merkinnyt lähes 200 pakopaikkaa helteeltä, kuten puistoja ja muita julkisia tiloja, joihin riskiryhmäläisiä kehotetaan menemään. Niissä päivystävät myös kaupungin sosiaalihuollon työntekijät, joiden tehtävä on auttaa helteestä kärsiviä kaupunkilaisia.

Tuuletin viilentää jäätelömyyjää

Kaikki eivät viranomaisten ohjeita voi kuitenkaan noudattaa.

Rannalla sijaitsevan kioskin myyjä Susy Jímenez pyyhkii hikeä otsaltaan. Helteessä kioskia kuumentavat entisestään lukuisat jääkaapit, joista Jimenez myy vettä ja jäätelöä.

Asiakkaita riittää jonoksi asti. Työ on rankkaa ja ilmastoitina toimii ainoastaan pieni tuuletin.

– Välillä käyn kastelemassa kasvojani vessan lavuaarissa, rannalle en ehdi. Olen tyytyväinen, että turistit ovat palanneet ja töitä riittää.

Tänäänkin hittituote on puolentoista litran vesipullo.

Sellaisen ostaa myös Luoteis-Espanjasta Barcelonaan lomalle saapunut Sergi Delgado Márquez.

Helle koettelee Delgado Márquezinkin kotiseutua, normaalisti viileänä tunnettua Galiciaa.

Helleaalto ulottuu lähes koko maahan sekä naapurimaa Portugaliin.

– En ole tottunut näin kuumaan ja olo on tukala. Tärkeintä on pysyä varjossa, käyttää aurinkovoidetta ja juoda tarpeeksi vettä, Delgado Márquez sanoo.

Kuumuus kiusaa paitsi ihmisiä myös luontoa.

Espanjassa satoja siviilejä on jouduttu evakuoimaan palojen tieltä ja armeija on kutsuttu apuun metsäpalojen taltuttamiseksi.

Lue lisää:

Pane kesämökki palasiksi Ylen myrskypelillä – valitse trombi tai syöksyvirtaus

Puolueiden nuorisojärjestöt vaativat isoja muutoksia Suomen päihdepolitiikkaan, mutta suurimmassa osassa emopuolueita suhtautuminen on nihkeää.

Sukupolvien välinen kuilu päihdepolitiikassa näkyy esimerkiksi puhuttaessa huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumisesta tai käyttöhuoneiden sallimisesta.

Huumeiden aiheuttamat kuolemat ovat kasvaneet Suomessa koko 2000-luvun ajan. Kesäkuussa ilmestyneen Euroopan huumeraportin mukaan Suomessa on eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia Euroopan unionin alueella.

Enemmistö puolueiden nuorisojärjestöistä vaatii päihdepolitiikan painopisteen siirtämistä käyttäjien rankaisemisesta hoitoon.

Kevään aikana myös keskustan nuorisojärjestö kääntyi kannattamaan kannabiksen dekriminalisointia, eli sen rangaistavuudesta luopumista. Keskustanuorten puheenjohtajan Aleksi Sandroosin mukaan järjestö selvittää myös kaikkien muiden huumeiden dekriminalisointia.

Sandroosin mukaan suomalainen päihdepolitiikka on täysremontin tarpeessa.

– Eduskunnan tehtävä on huolehtia kansalaisista. Näistä asioista päättävät ihmiset ovat vastuussa tulevaisuuden huumeongelmista ja kuolemista, jos emme uskalla rohkeasti tehdä tiede- ja faktapohjaista päihdepolitiikkaa.

Kannabislainsäädännön vapauttamiselle laajaa tukea nuorisojärjestöiltä

Ennen keskustanuoria kannabiksen dekriminalisointia ovat vaatineet SDP:n, kokoomuksen, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n nuorisojärjestöt.

Emopuolueista dekriminalisoinnin kannalla ovat vain vasemmistoliitto ja vihreät. Vasemmistoliitto linjasi kesän puoluekokouksessaan tavoittelevansa kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Vihreät vaatii dekriminalisoinnin lisäksi myös kannabiksen myynnin laillistamista.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälä kuvailee Suomen nykyistä päihdepolitiikkaa epäonnistuneeksi.

– Nykylinjaa tiukentamalla saadaan vain enemmän haittoja. Pitäisi kuunnella tiedettä ja uskoa siihen, mitä tutkijat sanovat. Haittojen rajoittamisen pitäisi olla politiikan kärkenä eikä moraaliposeerauksen siitä, kuka on tiukin niille ihmisille, joilla on ongelmia, Seppälä sanoo.

Perussuomalaisten nuorisojärjestössä päihdepoliittisia kantoja vielä pohditaan. Puheenjohtaja Miko Bergbomin mukaan kysymys kannabislainsäädännön höllentämisestä jakaa järjestöä.

– Meillä on jäseniä, joiden mielestä kieltolaki muutamilla parannuksilla toimisi ja osa on sitä mieltä, että säännelty tai vapautettu markkina olisi toimiva ratkaisu ongelman torjumiseen. Katsotaan, mihin päädytään, kun myöhemmässä vaiheessa linjaamme päihdekysymyksistä, Bergbom sanoo.

– Arvelen, että kanta pysyy kieltolain puolella sellaisella 60/40 suhteella, mutta on aistittavissa, että se muuttuu pikkuhiljaa. On hyvä seurata, millaisia tuloksia tulee esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltioista, jotka ovat vapauttaneet kannabiksen.

Nuorisojärjestöt THL:n linjoilla

Nuorisojärjestöjen vaatimukset ovat linjassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esittämien kantojen kanssa. THL:n asiantuntijat ovat esittäneet kaikkien huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista sekä käyttöhuoneiden kokeilua.

Käyttöhuoneet ovat paikkoja, joissa huumeita saisi käyttää valvotusti ja turvallisesti. Tällä hetkellä huumeita käytetään esimerkiksi julkisissa vessoissa tai puistoissa ja huumeneuloja jää lojumaan myös tiloihin, joissa liikkuu myös lapsia.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino kertoo nuorisojärjestön tuoneen kesän puoluekokoukseen aloitteen käyttöhuoneiden pilotoinnista, mutta aloite ei menestynyt. Kokoomusnuoret haluaisivat myös laillistaa kannabiksen.

– Tarvittaisiin ilmapiiriä, jossa avun hakeminen paljon matalammalla kynnyksellä olisi mahdollista, eikä lyötäisi heti rangaistusta ja leimaa otsaan. Tässä on iso ristiriita, että päätöksiä ei pystytä tekemään tieteen pohjalta, vaan esille tulevat enemmänkin moraaliset kysymykset, Leino sanoo.

Helsingin kaupunki on esittänyt hallitukselle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämistä jo vuonna 2019, mutta asia ei ole edennyt.

Hallituspuolueista vasemmistoliitto on ilmoittanut haluavansa valmistella käyttöhuoneiden kokeilusta lain jo tällä hallituskaudella.

"Tästä on tullut sukupolvipoliittinen kysymys"

Huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista ja käyttöhuoneiden sallimista vastustetaan niiden antaman signaalivaikutuksen takia. Vastustajien mukaan päihdepolitiikan lieventäminen antaisi viestin siitä, että yhteiskunta suhtautuu huumeiden käyttöön myönteisesti.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälä sanoo nuorten elävän jo nyt maailmassa, jossa huumeiden käyttö on yleistä, eikä hän usko käyttöhuoneiden tai dekriminalisoinnin muuttavan asiaa.

– Signaali on jo olemassa. On vaikea nähdä, että tulisi jotain uutta buumia, kun me elämme jo siinä tilanteessa, että koko ajan useampi ihminen käyttää päihteitä, Seppälä sanoo.

Keskustanuorten puheenjohtajan Aleksi Sandroos uskoo muutoksen päihdepolitiikassa tulevan ennemmin tai myöhemmin.

– Aikaisemmat sukupolvet monessa puolueessa ajattelevat tätä kysymystä vähän liikaa tunnepohjalta ja oman moraalin kautta, Sandroos sanoo.

– Tästä on tullut sukupolvipoliittinen kysymys. Tulevaisuus on kuitenkin meidän. Joko nämä muutokset tulevat nyt tai 20 vuoden kuluttua, mutta ne tulevat kuitenkin.

Lisää aiheesta:

Miksi huumeongelmat Suomessa lisääntyvät? Kysyimme päihdetyön tuntevilta kansanedustajilta, mitä tilanteelle oikein pitäisi tehdä

Korvaushoitoa saava Milja Laaksonen, 29, lähettää päihderiippuvaisten terveiset poliitikoille: "Laittakaa käyttöhuoneita Suomeen, kun niitä on muissakin maissa"

Julia Sangervo kertoi nuoruuden huumeriippuvaisuudestaan ja törmäsi pelkäämäänsä reaktioon – hän näkee suomalaisessa päihdepolitiikassa isoja ongelmia

Eduskunnan enemmistö haluaa, että huumeiden käytöstä rangaistaan jatkossakin: "Huumeita on nytkin hyvin helppoa saada"

Apteekissa asioiva joutuu aiempaa useammin tilanteeseen, jossa reseptiin kirjoitettua lääkettä ei ole saatavilla.

Jos lääkärin määräämää lääkettä ei ole apteekissa, asiakkalle tarjotaan yleensä rinnakkaisvalmistetta. Joskus täytyy ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin sopivan lääkityksen löytämiseksi.

Asiakkaat suhtautuvat tilanteeseen vaihtelevasti, kertoo Seinäjoen Ykkösapteekin apteekkari Kati Rantoja.

– Toiset ovat ymmärtäväisiä, mutta toiset suuttuvat ja laittavat sen apteekin syyksi.

Suurempia haasteita tulee, jos ne eivät sovi asiakkaalle tai reseptissä on vaihtokielto. Esimerkiksi muistisairaalle rinnakaisvalmisteeseen vaihtaminen voi tuoda vaikeuksia, kun uuden pakkauksen ulkonäöstä ei voi helposti tunnistaa, mikä lääke on kyseessä.

Saatavuushäiriön syy löytyy yleensä tuotannosta

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet niin Suomessa kuin globaalisti. Ennen vuotta 2015 saatavuushäiröilmoituksia tehtiin vuosittain alle 500. Muutaman viime vuoden ajan ilmoituksia on tehty yli 1500 vuodessa.

– Tämä on ehkä sellainen uusi normaali. Tietenkin toivoisi, että jollain aikavälillä tähän tulisi parannusta, sanoo Fimean valvonta ja saatavuus vastuualueen johtaja Johanna Nystedt.

Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä ilmoituksia oli tehty jo yli tuhat.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan saatavuushäiriöiden taustalla on useimmiten ongelmat tuotannossa, kuten laatu- tai kapasiteettiongelmat. Taustalla voi olla myös kaupallisia syitä.

Myös Euroopan komissio on selvittänyt saatavuushäiriöiden juurisyitä sekä tehnyt toimenpide-ehdotuksia siitä, miten lääkkeiden saatavustilannetta voitaisiin parantaa.

– Syyt ovat hyvin moniulotteisia ja monimutkaisia. Jos ne olisivat helppoja, niin niitä olisi varmasti jo ratkaistu.

Pulaa on erityisesti migreenilääkkeistä

Lääkkeen myyntiluvan haltijat ovat velvollisia ilmoittamaan tulevasta häiriöstä lääkkeen saatavuudessa ja kuinka kauan häiriön odotetaan kestävän.

Fimean verkkosivujen saatavuushäiriöhaulla voi tarkastella, mistä lääkkeistä ilmoituksia on tehty. Tällä hetkellä hakupalveluun on listattu yhteensä 511 häiriöilmoitusta, joista vanhimmat ovat viime kesältä. Ilmoitukset poistetaan palvelusta, kun häiriö päättyy.

– Saatavuushäiriötä on yleensä enemmän niissä lääkkeissä, joita on eniten markkinoilla. Tällaisia ovat esimerkiksi kipulääkkeet tai sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, kertoo Johanna Nystedt Fimeasta.

Yleensä häiriöt ovat lyhytkestoisia ja koskevat tiettyä pakkaus- tai annoskokoa, mutta esimerkiksi migreenilääke Migardia ei ole tällä hetkellä saatavilla lainkaan. Saatavuushäiriö alkoi maaliskuussa ja ilmoituksen mukaan häiriö päättyy elokuussa.

Myös Migardin rinnakkaisvalmisteessa on saatavuushäiriö.

Lääkkeitä ei kannata hamstrata

Kysynnän nopea kasvu lisää saatavuushäiriötä. Sen vuoksi suurten lääkemäärien ostamista varastoon on syytä välttää, vaikka omaa lääkitystä olisi huonosti saatavilla.

– Lääkkeen hamstraaminen vain aiheuttaa enemmän saatavuusongelmia. Sitä nähtiin esimerkiksi Suomessa koronakeväänä 2020, kun heräsi sellainen huoli, että lääkkeet olisivat loppumassa.

Vuonna 2020 saatavuushäiriöilmoituksia tehtiinkin ennätysmäärä, yli kaksituhatta. Myös Kelan korvausjärjestelmä ehkäisee hamstraamista.

– Asiakas ei yleensä halua ostaa lääkkeitä ilman Kela-korvausta. Kela seuraa kaikkien korvattavien lääkkeiden hakuvälejä, apteekkari Kati Rantoja sanoo.

Apteekki ei pysty toimittamaan hamstraajille suuria määriä lääkkeitä korvattuna, eikä apteekit yleensä haluakaan myydä suuria eriä kerralla. Tyypillisesti asiakkaalle myydään lääkkeitä korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.

Lue myös:

Apteekit turvautuivat uuteen nettipalveluun lääkkeiden saatavuushäiriöiden takia – lääkehaku etsii puuttuvan pillerin

Kaksi maata hallitsee maailman lääkkeiden tuotantoa tavalla, johon liittyy vaaroja – nyt vuosikymmeniä jatkunut kehityssuunta halutaan kääntää

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 13.7. kello 23:een saakka.

Kun auringonpaisteen haitoista etsitään tietoa, vastaan tulee usein niin sanottu Fitzpatrickin asteikko. Asteikko jakaa ihotyypit palamisherkkyyden mukaan kuuteen luokkaan.

Ensimmäisessä luokassa iho palaa herkimmin, kuudennessa auringonvalon sietokyky on korkein. Ensimmäisessä iho on vaalea ja usein pisamainen, jälkimmäisessä erittäin tumma tai musta.

Syöpäjärjestön terveyden edistämisen ylilääkärin Eeva Ollilan mukaan kyseinen asteikko on luotettava ja laajalti käytetty.

– Kuka tahansa voi havainnoida asteikon kautta, kuinka oma iho käyttäytyy auringonvalossa. Kun tuntee oman ihotyyppinsä, osaa olla varovainen etenkin silloin, jos on punainen tukka ja pisamia.

Ollila uskoo, että herkästi palavat ihmiset ovat arkikokemuksen kautta kohtuullisen hyvin perillä ihonsa käyttäytymisestä auringonpaahteessa.

Onneksi ei enää näe sitä, että ihmiset pistävät folion kasvojen eteen voimistaakseen rusketusta. Eeva Ollila

.

Rusketuksen ihannointi on kuitenkin hänen mukaansa edelleen voimissaan.

– Onneksi enää ei näe sitä, että ihmiset pistävät folion kasvojen eteen voimistaakseen rusketusta. Silti edelleen jollain tasolla mielletään, että ruskettunut iho on terveen merkki. Se on sääli.

Luomien kunto kannattaa tarkistaa

Ihosyöpien määrä on lisääntynyt 1960-luvulta yhdeksänkertaisesti, ja tulevaisuus näyttää vielä hurjemmalta. Ihosyöpien määrän ennustetaan kasvavan edelleen.

Ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri kaipaa toimenpiteitä ihosyöpätapausten kasvun hillitsemiseksi.

– Ennusteen mukaan vuosien 2013–2030 ihosyöpien määrä kasvaa tästä vajaalla 40 prosenttia entisestään, jos mitään ei tehdä. Se on iso määrä, Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Tiri huomauttaa.

Yksi konkreettinen tapa ehkäistä ihosyöpätapauksia on tutkituttaa iholuomien kunto.

Tyypillisimmät ihosyövät eli melanooma, ihon okasolusyöpä sekä ihon tyvisolusyöpä liitetään auringonvaloon ja ultraviolettisäteilyyn.

Auringonoton kanssa oltava tarkkana

Syitä ihosyöpätapausten kasvuun on monia. Syöpätapausten diagnostiikka on kehittynyt ja toisaalta ihmiset elävät pitempään. Valtaosa ihosyövistä todetaan vanhuksilla.

Auringonvalo on merkittävin syy ihosyöpätapausten lisääntymiseen. Esimerkiksi etelänmatkoilla moni harrastaa erittäin ahkeraa auringonpalvontaa, vaikkei se olisi järkevää.

– Kun vaaleaihoinen suomalainen lähtee talvella etelänlomalle, ihoon kohdistuu melkoinen ultraviolettisäteilyryöppy. Solariumin käyttö on sen sijaan onneksi vähentynyt reilusti, ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri sanoo.

Lasten auringonsaantiin tulisikin kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. Hannu Tiri

Auringonpaisteella on hyviäkin terveysvaikutuksia. Siitä saa muun muassa D-vitamiinia. Aurinkoa on kuitenkin parempi saada usein vähän kuin kerralla paljon.

– Kymmenen minuuttia auringonvaloa päivässä kolme kertaa viikossa riittää D-vitamiinin saamiseksi, Tiri muistuttaa.

Kesällä kerätty D-vitamiinivarasto loppuu noin 1–2 kuukaudessa.

Lapset tulisi suojata entistä tarkemmin

Auringon UV-säteet jättävät jäljen jo lapsiinkin. Paras tapa suojautua liialliselta auringolta on peittävä vaatetus.

– Lapsilla ihon toistuva palaminen on huolestuttavaa, ja heidän auringonsaantiinsa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Ihoa täytyy suojata, lääkäri Hannu Tiri sanoo.

Ulkomailla lasten liiallinen auringonsaanti on jo huomioitu.

– Esimerkiksi Australiassa ja Saksassa UV-säteilyn vaarat on otettu huomioon. Siellä on päiväkodeissa käytössä sertifikaatti, Tiri kertoo viitaten European Skin Cancer Foundation -järjestön SunPass -projektiin.

Valistusta kaivataan lisää

Ihosyöpien määrän kasvu näkyy ihoklinikoilla uusina tapauksina eri puolilla Suomea.

Lääkärit ovat viime vuonna vaatineet kansallista ihosyöpäohjelmaa, johon olisi koottu järjestelmällinen ehkäisy- ja valistusohjelma. Sellaista ei vielä ole, mutta yliopistosairaaloiden yhteisestä virtuaalisairaalasta löytyy tulevaisuudessa apu asiaan.

Tavoite on, että virtuaalisairaalan nettisivuilta löytyy tietoa eri erikoissairauksista.

Onneksi solariumin käyttö on vähentynyt reilusti. Hannu Tiri

Ihosyövän osalta tietoa löytyisi eri syövistä, ennaltaehkäisystä, hoidosta ja ennusteesta.

– Pääpaino on valistuksessa. Tietoa pitää olla helposti saatavilla, ihotautien erikoislääkäri Hannu Tiri päättää.

Lisäys 11.5.2018: Lisätty tieto jutussa olevan taulukon lähteestä.

Hotelli Tornin Atelje bar -ravintolassa tuntematonta ainetta levittänyt nainen on saatu kiinni, kertoo poliisi tiedotteessaan.

Kolme henkilökunnan jäsentä sai oireita naisen levittämästä aineesta perjantaina 8. heinäkuuta. Tuolloin poliisi sulki ravintolan.

Poliisi kertoo, ettei naista ole toistaiseksi päästy kuulemaan. Aineen alkuperän selvittäminen jatkuu poliisin mukaan edelleen.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Crista Granroth Helsingin poliisista kertoi Ylelle maanantaina 11. heinäkuuta, että poliisi ei toistaiseksi ota kantaa siihen, levitettiinkö ainetta esimerkiksi kaasuna tai nesteenä.

Poliisi ei myöskään ole kertonut, millaisia oireita ravintolan henkilökunnan jäsenet saivat.

– Voidaan nähdä, että näitä oireita voisi olla myös asiakkaissa, Granroth totesi maanantaina.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä pahoinpitelynä, vaaran aiheuttamisena ja vahingontekona. Granrothin kertoi aiemmin, että epäilty törkeä pahoinpitely liittyy mahdolliseen hengenvaarallisen tilan aiheuttamiseen.

Lue myös:

Poliisi sulki hotelli Tornin ravintolan perjantaina tuntemattoman aineen vuoksi – epäilee asiakasta vaaran aiheuttamisesta

Myrskybongaaja Janne Kommonen avaa radion, josta kuuluu pelkkää kohinaa. Jos lähiseudulla välähtää salama, radion kohinan seasta kuuluu pieni räsähdys.

– Tästä on suuri apu, sillä meidän silmät ja korvat eivät näe ja kuule kaikkea. Radio kertoo, että jossain salamoi. Jyrinästä voi sitten laskea etäisyyttä ja räsähdyksistä voi seurata salamoinnin tiheyttä, Kommonen kertoo.

Janne Kommonen kuuluu tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan myrskybongausryhmään. Ryhmä koostuu muutamasta sadasta harrastajasta, jotka ovat keskivertoa kiinnostuneempia sään ääri-ilmiöistä, kuten myrskyistä, ukkosesta ja salamoinnista.

Perusharrastajien lisäksi ryhmässä on joitain kymmeniä Kommosen kaltaisia aktiiveja, jotka ovat valmiita ajamaan satoja kilometrejä hyvän ukkossolun perässä.

– Suomen kesässä on noin kymmenen hyvää päivää, jolloin ukkosia on mahdollista nähdä. Valmistaudun niihin etukäteen seuraamalla tarkkaan sääennusteita ja ukkosrintamien kehittymistä, Kommonen kertoo.

Kun sopiva hetki on kohdalla, tavarat kerätään kasaan ja lähdetään liikkeelle. Kommonen ottaa mukaan patteriradion lisäksi ainakin taulutietokoneen eli tabletin, useita erilaisia kameroita sekä laadukkaan mikrofonin ja audiotallentimen.

– Harvinaisten sääilmiöiden kokeminen on tietenkin se suurin juttu, mutta myös sen tallentaminen on tärkeää. Ja tietenkin myös se jahtaaminen. Se, että löydät oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.

Onnistunut valokuva vaatii bongaajalta kärsivällisyyttä

Kangasalalainen myrskybongaaja Ari Rintala valokuvaa ukkosta pääosin omaksi ilokseen. Hän tavoittelee myrskybongausreissuillaan kauniiden valokuvien ikuistamisen lisäksi elämyksiä luonnossa olemisen ilosta.

– Jos ukkonen tulee oikein kohti, sen edessä ihminen tuntee itsensä melko pieneksi. Ja se onnistunut valokuva on tietenkin piste i:n päälle.

Valokuvan ajoittaminen on hankalaa, joten kamerakäden liipasinsormen tulee olla herkällä. Rintala hyödyntää kuvauksessa kameran sarjakuvausominaisuutta.

– Muutama vuosi sitten, kun rappusilla kuvasin, otin yli neljäsataa kuvaa, joista neljässä oli salama.

Rintalan mukaan myrskybongaajan paras apuväline onkin bongaajan oma kärsivällisyys, sillä hutireissuja tulee paljon.

– Silloin se onnistumisen ilo on aina suurempi, kun saa sen hyvän kuvan tai kokemuksen. Hienoja nämä hetket ovat, vaikka ei mitään saisikaan.

Bongaajien työstä hyötyä tutkijoille

Oman viehätyksensä harrastukseen tuo sen yleishyödyllisyys. Ursan myrskybongaajat tekevät yhteistyötä muun muassa Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Jos meteorologit ennustavat tietylle alueelle vaikkapa raekuuroja, myrskybongaajat saattavat käydä paikalla dokumentoimassa tilanteen ja kertomassa, tuliko siellä oikeasti rakeita.

– Me olemme ne silmät ja korvat kentällä. Näin Ilmatieteen laitos pystyy kehittämään omia palvelujaan, ja se auttaa ennakoimaan myös vaikkapa pelastuslaitoksen varautumista, Janne Kommonen sanoo.

Samalla tavalla ryhmäläiset dokumentoivat esimerkiksi salamaniskuja ja myrskytuhoja. Havaintokertomukset ja kuvat voi tallentaa Ursan Taivaanvahti.fi-palveluun, josta niitä voi hyödyntää edelleen esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 14. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

34 melojaa joutui pulaan kajakeissaan Saimaalla: "Ihan emme ehtineet ukkosen alta pois"

Myrskybongari: Tällaista ei ennen ole nähty – tänään on monen myrskybongarin unelmien päivä, kun ennätystuuli nostattaa aallot huippuunsa

Keminmaalaisen Janne Vaaran perheessä alkoi marraskuussa odotus, joka jatkuu edelleen. Vaara osti silloin Black Friday -kampanjassa Turkkiin viikon lomamatkan, joka ei koskaan toteutunut.

– Halusin kerrankin viedä koko perheen ulkomaille. Matkatoimisto Detur tarjosi sellaista edullisesti. Sellainen piti ottaa ja maksaa saman tien, muistelee Vaara.

Detur on matkatoimisto, joka järjestää lomamatkoja Välimerelle, pääasiassa Turkkiin.

Noin 1300 euron hintaisen reissuun oltiin lähdössä seitsemän hengen seurueella, johon kuuluivat uusperheen vanhemmat, neljä lasta sekä isoisä. Kevään mittaan sosiaalisessa mediassa alkoi näkyä kommentteja, joissa kerrottiin maaseutukentiltä lähtevien lomamatkojen peruuntumisista.

Vaaran perheen lähtö olisi ollut toukokuun puolivälissä, mutta kuukautta ennen he saivat ilmoituksen matkansa peruuntumisesta.

Matkanjärjestäjällä on oikeus perua matka esimerkiksi silloin, kun lähtijöitä ei ole riittävästi. Tässä tilanteessa matkanjärjestäjällä on 14 vuorokautta aikaa palauttaa ennakkomaksu. Vaaran laskujen mukaan palautuksen olisi pitänyt tulla tilille jo vapun tienoilla.

– Vielä ei ole rahoja näkynyt. Olisin halunnut rahat takaisin ja ottaa matkan jostakin muualta, että lapset pääsevät ulkomaille, kun he ovat odottaneet sitä puoli vuotta. Nyt emme ole lähteneet mihinkään, koska rahat ovat matkatoimistolla.

Vaara kertoo olevansa parin viikon välein yhteydessä Deturin asiakaspalveluun ja kyselevänsä rahojensa kohtalosta.

Keväällä uutisoitiin Deturin perumista matkoista sekä takkuillen sujuvasta rahojen palauttamisesta.

Lue lisää: Facebookiin alkoi ilmestyä kirjoituksia, että lennot on peruttu – Deturilta lomamatkan varanneet pettyivät: "Tiedotus on ihan täysi nolla"

Tilanteen selvittely jatkuu

Johtava asiantuntija Annina Huolman Kilpailu- ja kuluttujavirastosta kertoo, että kevään tilanne ei ole vielä ohi.

– Meille tulee edelleen yhteydenottoja liittyen palautuksen viivästymiseen. Tilannetta selvitetään Deturin kanssa, hän sanoo.

Matkanjärjestäjillä on velvollisuus asettaa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon matkapakettilain mukaiset vakuudet. Deturin osalta vakuus on kunnossa.

Matkailualalle kokonaisuudessaan on viime ajat olleet haastavia. Alaa ovat kiusanneet muun muassa pandemia matkustusrajoituksineen sekä polttoaineiden hinnannousu.

Kokenut matkailija suosii luottokorttimaksua

Joensuulainen Riitta Puhakka oli yksi niistä, jotka odottivat keväällä rahojaan peruuntuneesta matkasta. Hän on jo saanut rahansa.

– Kun palautus oli nelisen viikkoa myöhässä, tein reklamaation pankkiin. Rahat tuli sen jälkeen parissa päivässä. Olin maksanut matkan luottokortilla, Puhakka kertoo.

Kevään jälkeen Puhakka on ehtinyt jo tehdä kaksi etelänmatkaa: Aurinkomatkoilla Turkin Alanyaan ja Deturin reissun Rhodokselle.

– Minä en taida olla pitkävihainen, naurahtaa Puhakka, jolla on odottamassa syksylle varattu matka Turkkiin.

– Deturilta ilmoittivat, että syksyn matkan lähtöä on aikaistettu parilla päivällä.

Johtava asiantuntija Annina Huolman Kilpailu- ja kuluttajavirastosta pitää hyvänä ajatuksena maksaa matka luottokortilla, koska sillä saa lisäturvaa. Mikäli matkanjärjestäjä ei palauta rahoja säädetyn 14 vuorokauden aikana, on mahdollista olla yhteydessä pankkiin ja jättää asia luottokorttiyhtiön hoidettavaksi.

Paljon etelässä matkaileva Riitta Puhakka ei hänkään ole Ilman hankaluuksia selvinnyt. Koronaa edeltävänä aikana Puhakka joutui maksamaan yhden, sittemmin perutun matkan tilisiirtona. Tuolloin hän joutui odottamaan palautusta puolentoista vuoden ajan

– Yleensä maksan aina luottokortilla, ja suosittelen sitä kaikille. Jos luottokortilla maksaa, niin rahansa saa kyllä takaisin.

Janne Vaara sen sijaan maksoi oman ja seurueensa matkan tilisiirtona. Mutta ei enää jatkossa.

– Seuraavalla kerralla maksan varmasti luottokortilla.

Myös Deturin viestinnästä pyydettiin kommenttia aiheesta. Vastausta ei saatu ennen tämän jutun julkaisua.

Lue myös:

Maakuntakenttien lomalennot eivät vedä vielä entiseen tapaan – lentojaan perunut Detur on hidas poistamaan niitä myynnistä verkkosivuiltaan

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.7. kello 23 saakka.

Sastamalan Sammaljoella asuvan perheen ulkoilulenkki pihapiirin läheisellä metsätiellä sai traagisen käänteen maanantai-iltana, kun toinen perheen koirista katosi yllättäen. Irrallaan ollut koira ei kutsuista huolimatta palannut luokse, vaan löytyi raadeltuna viereiseltä pellolta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Alueviesti.

Kyseessä oli norjalainen lunnikoira, josta pienehkön kokonsa vuoksi ei ole vastusta sudelle.

Sastamalan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Kari Kumpulainen on havainnut, että etenkin nuoret sudet eivät nykyään varo ihmistä, vaan tulevat hyvin lähelle.

– Suden varoetäisyys on hyvin paljon lyhentynyt siitä, mitä se normaalisti on. Susi saattaa tulla jopa 30–50 metrin päähän ihmisestä, sanoo Kumpulainen. Hän arvioi, että kyseessä saattaa olla yksinäinen, laumasta erkaantunut yksilö.

Kumpulaisen mukaan susista on tehty havaintoja Sammaljoen alueelle aiemminkin.

– Alue on kahden susilauman reviirin rajapintaa. Naapurikuntien puolella, sekä Punkalaitumella että Huittisissa elää susiperhe. Alueen runsaan peurakannan ansiosta laumoille ei tule reviiristä riitoja.

Sastamalassa ei kuitenkaan koiria ole tähän mennessä joutunut suden hampaisiin. Aluetta aiotaan nyt havainnoida riistakameran avulla, jotta selviää, ovatko sudet kasvattaneet aluettaan laajemmalle.

Koiranomistajille Kumpulaisella on selkeä kehotus: koirat kannattaa pitää hihnassa ja mahdollisista susihavainnoista tulee aina viestiä eteenpäin.

– Viranomaiset tekee sitten omat päätöksensä, mitä susien kanssa tehdään, hän tiivistää.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 14.7. kello 23:een saakka.

Lisää Pirkanmaan uutisia Ylen nettisivuilla ja Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Itä-Suomen hovioikeus on antanut tuomionsa niin sanottuun cardaamiseen liittyvässä petosvyyhdissä, johon kytkeytyy useita ravintoloita Lappeenrannassa.

Petosten ja maksuvälinepetosten sarja tapahtui jo vuosina 2014 ja 2015, mutta asia eteni oikeuskäsittelyyn vasta viime vuonna.

Kaksi alle 20-vuotiasta miestä oli hakkeroinut useiden luottokorttien tietoja, joilla he olivat tehneet lukuisia ruokatilauksia Lappeenrannan alueella sijaitseviin ravintoloihin. Tilaukset tehtiin ruokatilauksia välittäneen yritysalustan kautta.

Osassa tilauksista he olivat sopineet toteuttamattomiksi tarkoitetuista ruoka-annoksista ja yritysalustasta ravintolalle tilitettävien rahojen jakamisesta pikaruokaravintoloiden kanssa. Ruokatilauksia ei siis ollut tarkoitus valmistaa eikä toimittaa.

Etelä-Saimaan mukaan erääseen ravintolaan oli tehty helmikuussa 2015 yhden päivän aikana noin 1 700 euron edestä tilauksia. Ne olisivat vastanneet yli sataa ruoka-annosta tai useita satoja limsapulloja.

Päätekijät olivat ruokatilausten lisäksi ostaneet luottokorttitiedoilla verkkokaupoista elektroniikkaa ja vaatteita pääosin eteenpäin myytäväksi. Lisäksi he olivat luovuttaneet luottokorttitietoja edelleen muiden käytettäviksi.

Miehet ovat myöntäneet teot, mutta kiistivät niiden suunnitelmallisuuden.

Päätekijöiden tuomiot eivät muuttuneet

Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden antamaa tuomiota kahden päätekijän osalta. Molemmat saivat törkeistä petoksista ja törkeistä maksuvälinepetoksista yli kahden vuoden ehdottomat vankeustuomiot.

Myöskään yhden ravintoloitsijan vuoden ehdollinen vankeustuomio ei muuttunut hovioikeudessa. Hänen on näytetty olleen suorassa yhteydessä päätekijöihin ja neuvotelleen heidän kanssaan tilausten hajauttamisesta eri ravintoloihin.

Kolmen ravintoloitsijan osalta hovioikeus sen sijaan katsoi jääneen näyttämättä, että he olisivat olleet tietoisia toiminnan laajuudesta ja tavoitelleet huomattavaa taloudellista hyötyä. He olivat kuitenkin hyväksyneet toteuttamattomiksi tarkoitettuja tilauksia ravintolaansa. He saivat tuomion perusmuotoisista petoksista, joista heille on tuomittu neljän ja viiden kuukauden ehdolliset vankeusrangaistukset.

Kahden ravintoloitsijan osalta jäi hovioikeudessa näyttämättä, että he olisivat olleet tietoisia tilauksista. Hovioikeus hylkäsi heitä koskevat syytteet.

Venäjän pääkaupungin Moskovan kaduille on ilmestynyt propagandajulisteita, joissa arvostellaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Julisteissa Yhdysvaltoja symboloiva Uncle Sam -hahmo pitelee käsissään kahta sätkynukkea – Muumipappaa ja Peppi Pitkätossua.

Kuvan yläpuolella on venäjänkielinen teksti, jossa lukee "älä ole sätkynukke vieraissa käsissä".

Kuvan alapuolella puolestaan siteerataan Muumit luonutta suomalaiskirjailijaa Tove Janssonia.

Sitaatti kirjasta Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia kaikki päättyy vapaasti suomennettuna seuraavasti.

– Kaikesta tulee vaan halpaa huvia roskakasan päällä, riitoja ja huutoa, mitä koko elämäni on ollut.

Sitaateilla viitataan Venäjän propagandaväitteeseen, jonka mukaan Suomesta ja Ruotsista tulisi Naton jäseninä Yhdysvaltain sätkynukkeja.

Julisteista vastaa venäläinen Meidän voittomme -järjestö, joka oli myös toukokuisen julistekampanjan takana.

Silloin Moskovan kaduille ilmestyi julisteita, joissa ruotsalaista lastenkirjailijaa Astrid Lindgreniä, elokuvaohjaaja Ingmar Bergmania ja Ikean perustajaa Ingvar Kampradia väitettiin natseiksi.

Lisää aiheesta:

Venäjä tulkitsee historiaa vapaalla kädellä – jopa Astrid Lindgrenin kirjoihin lyödään natsileimaa, Hitlerille keksittiin juutalaiset sukujuuret

Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä työsopimuslain muuttamista koskeva lainsäädäntöhanke. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo vielä ennen seuraavia vaaleja saada läpi lain, joka puuttuisi alustatalousyritysten toimintaan.

Internetin digitaaliset alustat, niin sanottu alustatalous, on muuttanut työelämää Suomessakin. Viime aikoina otsikoissa intensiivisen lobbaamisen takia paistatellut amerikkalainen taksiyhtiö Uber on yksi esimerkki alustatalousyrityksestä.

Yle MOT kävi läpi kansainvälistä Uberiin liittyvää tietovuotoa, ja paljastui, ettäUber oli hyvin aktiivisesti yhteydessä taksilakia sorvanneisiin päättäjiin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus muutti taksilakia vuonna 2018 niin, että yhdysvaltalaisen Uberin oli mahdollista laajentaa toimintaansa Suomeen.

Nyt Marinin hallitus haluaa suitsia alustatalousyhtiöiden toimintaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Uber-kuskeista ja Wolt-läheteistä voisi tulla yrittäjien sijaan työntekijöitä.

Työsuojeluviranomainen linjasi marraskuussa, että ruokakuljetusyhtiö Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa ja että heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa. Wolt on kertonut valittavansa päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Joulukuussa Euroopan komissio ehdotti direktiiviä työolojen parantamiseksi alustatyössä. Ehdotukseta neuvotellaan parhaillaan neuvostossa EU:n jäsenmaiden välillä. Myös Euroopan parlamentti muodostaa direktiiviehdotuksesta oman kantansa.

– EU-direktiivin valmistelua on pidetty silmällä kansallisen lainsäädäntöhankkeen valmistelun aikana, mutta voisi sanoa, että se ainakin tässä vaiheessa näyttäisi menevän omia polkujaan, Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Elli Nieminen kommentoi Ylelle sähköpostitse.

Työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi

Kevytyrittäjien toimialajärjestön Uusi työ ry:n toiminnanjohtajan Jenni Karjalaisen mielestä yksi suurimmista ongelmista alustatalouden yrityksissä on työn naamiointi yrittäjyydeksi silloin, kun kyse on selvästi työsuhteesta.

– Toivoisin, että niitä tilanteita ei edes kutsuttaisi kevytyrittäjyydeksi, jos pitäisi olla työsuhde, mutta työnantaja on yrittänyt luikeroida vastuustaan pois. Silloin työsuhdetta on yritetty naamioida toimeksiantosuhteeksi, Karjalainen sanoo.

Karjalainen pitää tärkeänä, että kukaan ei tippuisi sosiaaliturvan ulkopuolelle.

– Erityisen tärkeää olisi, että ihmiset voisivat tehdä työtä itselleen sopivilla tavoilla, ja kaikilla olisi riittävä sosiaaliturva, Karjalainen toteaa.

Ongelmana on, että varsinkaan heikolla kielitaidolla varustetut maahanmuuttajat eivät usein ymmärrä oikeuksiaan. Työntekijäksi luokitteleminen tarkoittaa, että alustatyöntekijällä on oikeus lepoaikaan ja palkallisiin lomiin, alakohtaiseen vähimmäispalkkaan, työterveyteen ja työsuojeluun, työttömyys-, sairaus- ja terveydenhuoltoetuuksiin, vanhempainvapaaseen, eläkkeeseen ja työtapaturmiin liittyviin etuuksiin. Yrittäjänä näitä oikeuksia ei välttämättä ole.

Lakiluonnos etenee

Marinin hallitus on nyt tarttumassa alustatalouden ongelmiin. Jo hallitusohjelmassa mainittiin erikseen alustatalous. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan "täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään". Lakiluonnos oli kesäkuussa lausuntokierroksella.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo Ylelle, että lakiluonnosta jatkovalmistellaan ministeriössä kesän ja syksyn aikana niin, että se olisi jätettävissä eduskunnalle viikolla 41, eli lokakuun alkupuolella.

– Esityksen tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen käsitteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa, Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Elli Nieminen kertoo.

Tavoitteena on helpottaa lain soveltajia ratkaisemaan työntekosuhteen oikeudellinen luonne tilanteissa, joissa työnsuorittajan asemaan liittyy tulkintaa edellyttäviä kysymyksiä.

Ongelmia myös jäätelökioskeilla ja rakennustyömailla

Myös muualla kuin alustataloudessa on yrityksiä naamioida työsuhteita yrittäjyydeksi.

Uusi työ ry:n Jenni Karjalainen kertoo, että esimerkiksi jäätelökioskilla työskenteleville nuorille kesätyöntekijöille on tehty sopimuksia, joiden mukaan he ovat yrittäjiä, vaikka työ on selvästi työsuhteen kaltaista.

Myös esimerkiksi rakennusalalla on törmätty epäselviin tilanteisiin.

– Joskus kielitaidottomille työntekijöille on annettu ymmärtää, että nämä proseduurit kuuluvat suomalaiseen työelämään. Sitten yhtäkkiä huomataan, että ollaan yrittäjinä laskutettu tosi pieniä summia, vaikka 10 euroa tunnissa, Karjalainen kertoo.

Hänestä työsuhteiden naamiointikysymyksiä pitäisi pystyä ratkaisemaan kuitenkin niin, että ihmisillä säilyy mahdollisuus tehdä työtä yrittäjämäisesti myös ilman y-tunnusta.

Riskejä lain muuttamisessa

Oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja arvioi, että jo nyt laissa on riittävät pykälät. Ongelmana on ennemminkin se, että lakeja ei aina noudateta ja valvota riittävällä tavalla.

– Uskon, että kysymys on pääosin siitä, että ihmiset tyytyvät niihin järjestelyihin, joita heille tarjotaan. He eivät ole kovin aktiivisia valvomaan oikeuksiaan, ajattelevat vain, että pääjuttu on rahan saaminen, Paanetoja sanoo.

Paanetojan mielestä alustatalouden työsuhteiden ongelmia ei välttämättä ratkota tehokkaimmin lainsäädäntöä korjaamalla.

Jo nykyisen lainsäädännön puitteissa on mahdollisuus riitauttaa erilaisia sopimusjärjestelyjä. Oikeudenkäynnit ovat usein kalliita ja pitkiä. Kuluriski ehkä pelottaa niin paljon, että oikeuteen ei edes uskalleta mennä.

Paanetojan mielestä ratkaisu voisi olla uudenlaisen matalan kynnyksen foorumin perustaminen työkiistojen ratkaisuun. Hän korostaa myös valvonnan ja seuraamusten merkitystä mahdollisten epäkohtien ratkaisussa.

– Se, että jokin asia kirjataan lakiin, ei välttämättä johda mihinkään, jos valvonta ei ole tehokasta. Ja jos seuraamus virheellisestä toiminnasta on riittävän pelottava, se ohjaa toimimaan oikein, Paanetoja toteaa.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen näkee lakiuudistuksessa myös riskejä. Hän muistuttaa, että Wolt on ilmoittanut, että pystyisi palkkaamaan vain noin pari tuhatta työntekijää nykyisestä 5000 Wolt-lähetistä. Koskinen myöntää, että alustatalouteen voi liittyä monia ongelmia, kuten hyväksikäyttöä, mutta ongelmat pitäisi ratkaista ilman, että ihmiset joutuvat kokonaan ilman työtä.

– He [alustatalouden työntekijät] ovat usein muualta tulleita, joiden on ollut pakko ottaa tätä työtä vastaan. Mitä sitten tapahtuu, jos he eivät saa tätä työtä. Varmaan pieni osa saa sen työntekijä-statuksen, mutta mitä muut sitten tekevät?

Koskinen näkee, että riskinä on syrjäyttää suuri osa alustatalouden työntekijöistä.

– Tämä on hankala kysymys, että pitäisikö sallia huonot työt, jotta henkilöt eivät joudu vielä huonompaan tilanteeseen? hän pohtii.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tavoitteena on, että eduskunta ehtisi käsitellä työsopimuslain muuttamista koskevan lakiesityksen vielä tämän hallituskauden aikana eli ennen huhtikuussa 2023 järjestettäviä eduskuntavaaleja.

Lisää aiheesta:

Wolt-kuskeista voi tulla yrittäjien sijaan työntekijöitä – tätä helposta jutusta näet, mitä se tarkoittaisi hintojen kannalta

Onko Wolt- tai Uber-kuski yrittäjä? EU:n komissio listaa viisi kriteeriä, joilla alustatalouden työsuhteet arvioidaan

Tietovuoto: Uber-lobbari tarjosi ministeripestin jättäneelle Alexander Stubbille hallituspaikkoja huippuyrityksissä: "Minulla on suora yhteys ylimpään johtoon"

Suomalaisten päättäjien ovet aukesivat Uberille - taksialan kaaokseen ajaneen lakiuudistuksen taustalta paljastuu yhtiön lobbauskampanja

Ähtärin eläinpuisto kertoi tänään, että Lumi-naaraan puoli pandatalosta on suljettu kävijöiltä. Sille halutaan antaa aikaa rauhoittua ja rakentaa pesää omaan luonnolliseen rytmiinsä.

Toiveena on, että se synnyttäisi poikasen vielä tämän vuoden aikana.

Tiineyden varmistaminen on kuitenkin hankalaa, koska pandan maha ei merkittävästi raskauden aikana kasva. Pentu on myös syntyessään todella pieni, vain noin 100 gramman painoinen.

– Pandan lisääntyminen on erikoisjuttu. Ei voi varmasti sanoa milloin voimme olla varmoja tiineydestä. Pandalla on viivästynyt sikiökehitys. Siinä vaiheessa kun alkio on kiinnittynyt kohtuun, voimme varmistaa sen virtsanäytteen hormoneista. Kiinnittyminen tapahtuu 80 ja 140 päivän välillä munasolun hedelmöittymisestä, sanoo Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski.

Lisäksi pandanaaras pystyy kontrolloimaan kantoaikaansa ja tarvittaessa keskeyttämään alkion kasvun odotellen sopivaa hetkeä.

Ähtärin pandat Lumi ja Pyry saivat viettää yhteistä aikaa pääsiäisenä, jolloin luonnolliset paritteluyritykset sujuivat hyvin. Mahdollisen raskauden todennäköisyyttä lisättiin sen jälkeen myös keinohedelmöityksellä.

Antti Litja oli yksi Suomen pidetyimpiä näyttelijöitä. Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi elokuva-, tv- ja teatterirooleistaan.

Litjan viimeiseksi suureksi rooliksi jäi Dome Karukosken ohjaaman elokuvan Mielensäpahoittajan (2014) känisijä. Litja pokkasi parhaan miespääosan Jussin tästä yli puoli miljoonaa katsojaa saaneen elokuvan pääroolista vuonna 2015. Hänet palkittiin samassa gaalassa myös Betoni-Jussilla elämäntyöstään kotimaisessa elokuvassa.

Toinen merkittävä 2000-luvun rooli oli Helsingin kaupunginteatterin kaikkien aikojen suosituimmassa näytelmässä Kvartetti. Siihen Litja tuli mukaan, kun Pentti Siimes sairastui. Litja näytteli Lasse Pöystin, Ritva Valkaman ja Kyllikki Forssellin kanssa nelisen vuotta loppuunmyydyille katsomoille.

Litja onnistui erityisesti hiljaisten antisankarien tekijänä. Hänen vähäeleiset tulkintansa ujosta suomalaismiehestä puhuttelivat laajasti kansaa. Litjan läpimurto kotimaisessa elokuvassa tapahtui juuri koomisten hahmojen kautta. Hän näytteli kolmessa Risto Jarvan (1934–1977) komediassa pääroolin. Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975), Loma (1976) ja Jäniksen vuosi (1977) tekivät hänestä koko kansan suosikin 1970-luvun jälkipuolella. Ensimmäisestä Jarva-elokuvastaan hänet palkittiin parhaan miespääosan Jussilla. Yhteistyö Jarvan kanssa katkesi ohjaajan odottamattomaan kuolemaan, eikä Litjan elokuvaura lähtenyt myöhemmin enää samanlaiseen lentoon.

Litja tuli tutuksi pitkän uransa aikana monilta näyttämöiltä. Hän oli kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatterissa, Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa ja jatkoi näyttelemistä eläkeikän jälkeen. Litja lopetti työnteon aivoinfarktin jälkeen vuonna 2014. Hänen puhekykynsä heikentyi merkittävästi.

Litja syntyi vuonna 1938 Antreassa Etelä-Karjalassa. Viisihenkinen perhe päätyi evakkona Lopelle Etelä-Hämeeseen viime sotien aikana. Antrea kuuluu Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettuun alueeseen.

Tuleva näyttelijä kävi viisi vuotta oppikoulua Tervakoskella ja muutti 16-vuotiaana yksin Helsinkiin. Hanttihommia pääkaupungissa tehnyt Litja pääsi mukaan Helsingin Nuorisoteatterin eli Kruununhaassa sijaitsevan Kellariteatterin toimintaan. Näyttelijän esikuva oli nuorisoidoli ja filmitähti James Dean.

Armeijan jälkeen aukesivat Teatterikoulun, Taideyliopiston teatterikorkeakoulun edeltäjän ovet vuonna 1960.

Litja kuvaili itseään sisäänpäin kääntyneeksi ja hitaasti lämpeäväksi ihmiseksi Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 2008.

– Ujona, arkana ja helposti hämilleen menevänä häpesin tunnetiloja, Litja kertoi lehdessä.

Hän puhui julkisuudessa avoimesti myös alkoholismistaan, joka sotki hänen elämänsä ennen kuin Litja raitistui 1980-luvulla. Hänellä on kolme poikaa kolmen eri naisen kanssa.

Taiteilijaelämää: Antti Litja

Kyllä minä niin mieleni pahoitin

Kahden lapsen yksinhuoltajaäidillä Kirsti Leinosella häämöttää töihin paluu elokuussa, kun hänen kuopuksensa täyttää kolme vuotta. Monet asiat huolettavat.

– Oma jaksaminen, miten saan arjen pyörimään ja miten työpaikka reagoi siihen, että olen yksinhuoltaja, kun joillakin voi olla ennakkoluuloja sen suhteen. Ymmärtääkö pomo, että jos lapsi sairastaa, on itse pakko jäädä kotiin, kun ei ole puolisoa, Leinonen pohtii.

Leinosella ei ole työpaikkaa, mihin palata. Hän on lähihoitaja koulutukseltaan, mutta haaveilee uudelleenkouluttautumisesta ja alan vaihtamisesta.

Leinonen ei tiennyt, miten edetä asian kanssa, kunnes pääsi Ely-keskuksen vetämään Suunta selkeäksi -hankkeen valmennukseen.

– On ollut hyvin silmiä avaava kokemus. On kerrottu erilaisista mahdollisuuksista lähteä työelämään. Varsinkin osa-aikatyö tuli ihan uutena juttuna, että sellainenkin on mahdollista, Leinonen pohtii.

Yksinhuoltajat tarvitsevat toivoa ja kannustusta

Uusi EU-rahoitteinen Suunta selkeäksi -hanke tarjoaa Helsingin ja Tampereen seuduilla asuville työttömille, perhevapaalla oleville tai muuten lapsiaan pääasiassa kotona hoitaville yksinhuoltajille ilmaista työelämävalmennusta, ja valmennusten ajaksi ilmaista lastenhoitoa.

Vuoden aikana perustetaan useita yksinhuoltajista koostuvia ryhmiä, joiden valmennus kestää kuusi viikkoa. Ensimmäiset kolme viikkoa on ryhmävalmennusta ja loput kolme viikkoa yksilövalmennusta.

Ryhmävalmennuksissa käsitellään muun muassa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tutustutaan erilaisiin palvelujärjestelmiin. Yksilövalmennuksissa kartoitetaan vanhemman omia vahvuuksia ja vahvistetaan esimerkiksi työnhakutaitoja.

Tavoite on, että valmennuksen päätteeksi vanhempi tietää, mitä haluaisi tehdä seuraavaksi ja mitä askelia tavoitteen saavuttamiseksi pitää ottaa, kertoo projektipäällikkö Saija Enqvist Uudenmaan Ely-keskuksesta.

– Valmennuksen ydinidea on luoda asiakkaille toivoa. Yksinhuoltajat tarvitsevat ehkä kaikkein eniten tukea ja kannustusta, sitä, että heihin uskotaan. Valmennuksissa on ihminen, joka on heidän puolellaan, muistuttaa heidän vahvuuksistaan ja siitä, millaista osaamista heille on kertynyt myös lasten kanssa kotona.

Valmennuksiin otetaan kaikkiaan 130 yksinhuoltajaa. Viimeisen ryhmän on tarkoitus käynnistyä tammikuussa 2023.

Tuloksia jo muutamassa viikossa

Hankkeen ensimmäinen kahdeksan hengen ryhmä aloitti toukokuun lopussa. Valmennuksista vastaavan Arffmanin uravalmentaja Roosa Piipponen kertoo, että kuuden viikon jälkeen kaikki ovat ottaneet ainakin jonkinlaisen askeleen lähemmäs työelämää.

– Aluksi äidit olivat jännittyneitä eikä heillä ollut mitään ajatusta siitä, mitä tekevät tulevaisuudessa. Hyvin pian heille alkoi kuitenkin syntyä ajatuksia. Nyt eräs äiti on käynyt viidessä työhaastattelussa ja saanut uusia töitä. Kaksi on aloittanut kouluttautumisen jatko-opintoihin, yksi innostui osa-aikatöistä ja muutaman kanssa pohditaan jatkosuunnitelmaa, Piipponen kertoo.

Kolmen lapsen yksinhuoltaja, 36-vuotias Salla Pylkkönen kertoo olleensa työelämässä edellisen kerran vuonna 2009. Keskimmäinen Pylkkösen lapsista on erityislapsi ja kuopus odottaa vielä omaa diagnoosiaan.

– Energia menee täysin lasten kanssa. Juuri ja juuri jaksan pyörittää arkea ja hoitaa lasten tutkimukset. Työnhaku ei ole ollut ensimmäisenä mielessä, ei ole ollut aikaa pysähtyä miettimään, Pylkkönen sanoo.

Valmennuksissa Pylkkönen on saanut hengähtää edes hetken ja ehtinyt hieman pohtia omaakin tulevaisuutta.

– Lähdin hakemaan uutta suuntaa ja se, mitä ehkä voisin lähteä tekemään tulevaisuudessa, avautui. Lähihoitajaksi en enää halua, koska teen sitä kotona 24/7.

Työllistyminen on yksinhuoltajille haastavaa

Hanketta tehdään yhteistyössä Kreikan ja Irlannin kanssa. Tarkoitus on selvittää, mikä yksinhuoltajien tilanne on, millaista apua ja tukea he kaipaavat ja millaisia palveluita heille olisi hyvä tulevaisuudessa järjestää.

Tuloksista raportoidaan maiden omiin ministeriöihin, mutta myös EU-tasolle.

– Teemme yhtenäistä tutkimusta siitä, mitä apuja hanke on tuonut ja pystytäänkö niitä mallintamaan muihinkin Euroopan maihin, Enqvist kertoo.

Suomessa neuvolat tarjoavat perhepalveluja ja TE-toimistot työllisyyspalveluja, mutta Enqvistin mielestä niiden välistä puuttuu palvelu, jolla tuettaisiin sujuvaa siirtymistä perhe-elämästä työelämään. Tähän yritetään luoda keinoja myös Enqvistin vetämässä toisessa projektissa, Perhevapaalta työelämään -hankkeessa.

– Pitäisi olla selkeä polku, miten asiakas saisi sen tuen, mitä hän tarvitsee. Meillä on palveluita ja tukijärjestelmiä, mutta ne ovat pirstaleisesti. Väsyneenä ja ongelmien keskellä ei välttämättä pysty näkemään ratkaisuja, eikä välttämättä tiedä, mistä lähtisi etsimään apua.

Tilastokeskuksen vuoden 2020 työssäkäyntitilaston mukaan yksinhuoltajien työttömyysaste oli 16 prosenttia, kun muun väestön työttömyysaste oli 13,5 prosenttia.

Yksinhuoltajien heikompi työllisyystilanne on tiedostettu jo aiemmin, mutta heidän kohtaamat konkreettiset haasteet ovat Enqvistin mukaan tulleet hankkeen myötä selkeämmin näkyviksi.

– Yksin vastuussa lapsista olevan vanhemman siirtyminen työelämään on huomattavasti haastavampaa. Miten saa esimerkiksi lastenhoidon järjestettyä työhaastattelujen ajaksi tai vuorotöissä. Miten arjen pyörittäminen sujuu, jos ei ole turvaverkkoja ympärillä ja miten saa töistä joustoa, Enqvist kuvailee.

Tärkeintä on ollut vertaistuki

Tiedon ja rohkaisun lisäksi yksi valmennuksen tärkeimmistä anneista on äitien mielestä ollut vertaistuki.

– On huomannut, että samassa tilanteessa olevia on paljon, en ole ainoa, Salla Pylkkönen sanoo.

– Kun on jutellut muiden äitien kanssa, on huomannut, että muilla on samanlaisia kokemuksia ja ajatuksia, toteaa myös Kirsti Leinonen.

Leinosen suunnitelma on nyt lähteä joko hoiva-avustajaksi tai vaihtaa kaupan alalle. Vaikka suunnitelmat ovat vielä vähän auki, on Leinosella ainakin nyt varmempi olo.

– Ennen tätä olin ihan hukassa, että mitä lähden tekemään. Kun omat voimavarat kahden lapsen kanssa ovat vähän siinä ja siinä, niin nyt on saanut varmuuden, että minulla on voimavaroja lähteä työelämään ja saan myös tukea omaan jaksamiseen.

Lue myös:

Yhden vanhemman perheissä on muita alhaisempi työllisyys – ratkaisuksi ehdotetaan lisää vuoropäiväkoteja ja hoitoa myös koululaisille

Koronatartunnat aiheuttavat runsaasti sairauspoissaoloja Suomen terveydenhuollossa. Useat sairaanhoitopiirit kertovat, että heillä on päivittäin kymmeniä työntekijöitä pois töistä koronaan sairastumisen vuoksi.

Tänä vuonna Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) henkilöstölle on kertynyt noin 11 500 koronasta johtuvaa sairauspoissaolopäivää. Se on viidennes kaikista sairauspoissaoloista. Terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula kertoo, että tartunnat ovat kohdentuneet noin 1700 työntekijälle, joka on noin kolmannes koko henkilöstöstä.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissäkin korona on aiheuttanut tammi-toukokuussa jo yli 3000 sairaspäivää.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Elina Kärnä kertoo, että heidän alueellaan sairauspoissaolot ovat korkeammalla tasolla kuin edellisvuonna.

– Tilanne näyttää koronan suhteen menevän huonompaan suuntaan. Tartuntamäärät ovat nousussa ja ilmaantuvuus kasvussa, Kärnä sanoo.

Korona näkyy jätevedessä ja sairaaloissa

Sairaalassa on covid-potilaita jatkuvasti tasaiseen tahtiin ja koko maan tasolla määrä kasvaa. Virusta näkyy yhä myös jätevesiseurannoissa.

Pohjois-Pohjanmaan vs. johtajalääkäri Jaakko Niinimäki kertoo, että korona ja muut infektiot pääsivät vapaammin leviämään rajoitusten purkamisen jälkeen.

– Arvioisin, että koronan vuoksi poissaoloja on tällä hetkellä vähemmän kuin keväällä, mutta enemmän kuin aiempina vuosina. Ihan viimeisin tieto on, että nyt heinäkuun alussa henkilökunnan koronasairastaminen tuntuu hieman lisääntyneen, Niinimäki kertoo.

Pohjanmaalla sairauspoissaolot lähentelivät keväällä pahimmillaan kymmentä prosenttia.

– Nyt näyttäisi siltä, että tartuntaluvut ovat kaiken kaikkiaan noususuunnassa, Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Peter Nieminen kertoo.

Korona pahentaa työvoimapulaa

Sairaanhoitopiirejä koettelee työntekijäpula. Töissä olevaa henkilökuntaa on jouduttu siirtämään eri osastoille tarpeen mukaan riittävän ammattitaidon varmistamiseksi, ja petipaikkoja on jouduttu sulkemaan. Ei-kiireellistä toimintaa on ajettu alas henkilöstön lomien mahdollistamiseksi.

Terveydenhuollon työvoimapula on ollut suurta etenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS).

– Keväällä puuttui noin 500 sijaista, eli sairaansijoja on jouduttu sulkemaan ennätyksellisesti, hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kommentoi.

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että korona leviää osastoilla aiempaa enemmän. Joitakin osastoja on jouduttu sulkemaan uusien potilaiden sisäänotoilta ja ohjaamaan uusia potilaita muille osastoille.

– Nämä kuvastavat suurta tartuntojen määrää yhteiskunnassa ja myös sitä, etteivät 3. tai 4. rokotekerrat enää anna merkittävästi suojaa tartunnan saamiselta uusilta virustyypeiltä, Järvinen sanoo.

Itä-Savon sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että sijaistilanne on huono. Pulaa on etenkin akuuttien poissaolojen tekijöistä.

Kainuun sotessa kesälomakauden sijaisuuksissa oli puutteita jo valmiiksi. Organisaatiossa on ollut nyt mahdollista tehdä sisäistä keikkaa.

Kymenlaaksossa etenkin sairaanhoitajille olisi tarvetta. Valmistuneita sairaanhoitajia ei kuitenkaan ole tällä hetkellä paljon saatavilla.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Siun soten, alueella kesälomasijaisten saatavuus on vaikeutunut selvästi vuodentakaiseen verrattuna.

Haasteellisinta on ollut saada kesäsijaisia riittävästi ikääntyneiden palveluista huolehtiviin kotihoidon yksiköihin ja asumispalveluihin. Niissä on ollut kesän alussa noin 20 prosentin sijaisvaje.

Korona rasittaa työyhteisöjä

Koronan raskas kuorma tuntuu terveydenhuollon työyhteisöissä. Yle kysyi asiaa jokaisesta Suomen sairaanhoitopiiristä, ja vastaukset olivat hyvin yhteneväisiä.

– Kyllä henkilöstö on väsynyt ja siitä raportoinut, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Petri Virolainen kertoo.

Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö on joutunut toimimaan lähes kaksi ja puoli vuotta jatkuneessa poikkeustilanteessa.

– Meillä on edelleenkin koronapandemia menossa, viime keväänä oli hoitajien työtaistelu ja sittemmin alkoi kesälomakausi. Kyllä osassa henkilökuntaa alkaa näkyä väsymisen ja kuormittumisen merkkejä, vs. johtajaylilääkäri Eija Tomás Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoo.

Kaksi edellistä kesää olivat monessa sairaanhoitopiirissä rauhallisia. Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattilan mukaan tämä kesä on ollut aiempia kesiä selvästi työläämpi.

– Toive koronatartuntojen hiipumisesta kesän ajaksi aikaisempien kesien tapaan ei näytä toteutuvan, päinvastoin, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymäjohtaja Saara Tavi sanoo.

Länsi-Pohjan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä koetaan, että koronarokotukset ovat tuoneet helpotusta koronatilanteeseen, kun tehohoito ei enää kuormitu aiempaan tapaan.

– Vaikka koronapotilaita on sairaalassa jonkun verran lähes koko ajan, he ovat hiukan parempikuntoisempia. Tehohoito ei ole niin kuormittunut kuin aiemmin, hoitotyön johtaja Karoliina Saari Mehiläinen Länsi-Pohjasta kertoo.

Neljäs rokote jakaa mielipiteet

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas on esittänyt, että terveydenhuollossa työskentelevä henkilökunta sisällytettäisiin neljänsien koronarokotteiden piiriin terveydenhuollon kantokyvyn takaamiseksi uudessa korona-aallossa.

Terveydenhuollon henkilökunta on saanut kolmannet koronarokotteensa pääosin jo yli puoli vuotta sitten. Rokotteen teho alkaa tutkimusten mukaan hiipua kolmen-neljän kuukauden kuluessa. Vasta annettu rokote pystyy myös tutkimusten mukaan estämään myös lievempiä sairastumisia jonkin aikaa.

Ajatus neljänsistä rokotteista henkilökunnalle saa kannatusta valtaosasta Suomen sairaanhoitopiirejä. Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ajatus sen sijaan tyrmätään.

– Hölynpölyä. Rokotesuoja vähentää sairaalahoidon riskiä. Uudet variantit kiertävät tehokkaasti rokotesuojaa ja suojaavat tartunnoilta huonosti. Logiikka ontuu pahasti, eikä ratkaisisi ongelmien juurisyitä, hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kommentoi.

Lue myös:

Päivittyvä seuranta: 80-vuotiaille 4. rokote selvästi hyödyllisin | Uusi omikronmuunnos huolettaa Intiassa

Huippututkijat: paremmalla ilmanvaihdolla olisi mahdollista torjua hengitysteitse leviäviä epidemioita

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.7. kello 23 saakka.

Suomalaiset voivat matkustaa perjantaista lähtien Venäjälle vapaammin kuin kahteen vuoteen.

Venäjä ilmoitti viime viikolla poistavansa maahantuloa koskevat koronarajoitukset heinäkuun 15. päivä alkaen, lukuun ottamatta ulkomaalaisilta vaadittavaa negatiivista PCR-testitulosta.

Samalla Venäjän hyökkäys Ukrainassa on jatkunut lähemmäs viisi kuukautta. Sinä aikana tuhannet sotilaat ja siviilit ovat saaneet surmansa.

Monen mielessä voi käydä ajatus, että onko sopivaa matkustaa Venäjälle tässä maailmantilanteessa. Venäjälle matkustaminen lihottaa maan valtion kassaa ainakin verojen muodossa.

– Se riippuu siitä, miten asian haluaa nähdä. Jos ostat yksityisyrittäjältä palveluita, siitä menee veroja valtion kassaan. Kaikella kulutuksella on oma vaikutuksensa, sanoo Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen.

Pesonen nostaa esiin sen, että Suomen valtio määrää matkustusta rajoittavat tai mahdollistavat lait, joiden puitteissa toimitaan. Lopulta on ihmisen oma valinta, mitä hän pitää eettisenä.

– Jos joku haluaa boikotoida Venäjää, sen ymmärtää helposti. Mutta jos lasten seuraava ateria on kiinni siitä, että säästät 30 euroa bensakuluissa ostamalla bensan Venäjältä, senkin ymmärtää.

Toimiiko rankaisu?

Myös venäläiset voivat matkustaa perjantaista alkaen helpommin kuin korona-aikana, kun Venäjä poistaa kansalaisiaan koskevat koronarajoitukset. Tällöin Venäjältä pääsee taas esimerkiksi Suomeen.

Pesonen sanoo, että jos EU ja Suomen valtio pitäisivät tärkeänä, että tavallisten Venäjän kansalaisten tuloa rajoitettaisiin, niin varmaan tehtäisiin. Matkailualan yrityksille venäläisten turistien palvelemisesta kieltäytyminen ei hänen mielestään olisi kovin kauaskantoista.

– Kun alamme päättää ihmisten kansallisuuden, kielen, ulkonäön tai luonteenpiirteiden perusteella keitä palvelemme, olemme vaarallisen polun alkupisteessä, toteaa Pesonen.

Toisaalta turistit pääsevät rajan ylittäessään ostamaan länsimaisia tavaroita, joita ei Venäjällä tällä hetkellä saa. Tavaroiden puutteen on toivottu herättävän Venäjän kansalaiset siihen, että Ukrainassa soditaan.

Pesonen kuitenkin epäilee sitä, saadaanko kansalaisten rankaisulla aikaan toivottua vaikutusta.

– Jos tavallisia venäläisiä aletaan rangaista estämällä heiltä matkailu, kääntääkö se heidän mielipiteensä siihen suuntaan, että sota pitää lopettaa vai siihen suuntaan, että kaikki länsimaat ovat meitä vastaan ja sotaa pitää jatkaa?

Yrittäjille kelpaavat venäläiset asiakkaat

Lähellä itärajaa sijaitseva Imatran kylpylä oli venäläisten turistien suosiossa ennen koronarajoituksia. Kylpylän varatoimitusjohtaja Harri Hirvelä sanoo, että jos Suomen hallitukselle sopii se, että venäläisiä maahan tulee, kylpylä ei käännytä heitä pois.

– Meidän etiikkamme on hyvin yksiselitteinen. Jos joku henkilö laillisesti Suomeen pääsee ja etsii majoituspaikkaa, niin meiltä sellaisen saa.

Nuijamaan rajanylityspaikan läheisyydessä sijaitsevan Laplandia Marketin kauppias Mohamad Darwich sanoo, ettei tavallisia Venäjän kansalaisia tarvitse rangaista siitä, mitä päättäjät ovat tehneet.

– Suomen ja Venäjän suhteiden kannattaisi olla aina hyvässä kunnossa. Politiikkaa ja tavallisten kansalaisten elämää ei tarvitse sekoittaa.

Moskova kuin Dubai

Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista Venäjälle. Ulkoministeriö varoittaa matkustustiedotteessa muun muassa maksuliikenteen riskeistä.

Toisaalta maahan on vielä mahdollista matkustaa kuten moniin muihinkin ihmisoikeusrikkomuksia tekeviin maihin. Itä-Suomen yliopiston professorin Juho Pesosen mukaan esimerkiksi ihmisoikeusrikkomuksista syytetty Yhdistyneet Arabiemiraatit jakaa mielipiteitä.

– Joidenkin mielestä Dubai on maailman hienoin kohde ja toisten mielestä helvetti maan päällä. Suomen valtion mielestä maahan voi matkustaa.

Pesonen ottaa esiin sen, että monet länsimaat ostavat Venäjältä raaka-aineita ja tavaroita. Silloin olisi ristiriitaista sanoa, etteivät kansalaiset saa matkustaa maahan.

– Mihin me voimme vaikuttaa on se, mitä me itse teemme matkailijoina. Olisi hyvä ainakin pohtia positiivisia ja negatiivisia puolia ja sitä, minkälaisia vaikutuksia omilla valinnoilla on.

Mitä mieltä olet Venäjälle matkustamisesta Ukrainan sodan aikana? Keskustelu on auki 14.7. kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Venäjä poistaa lähes kaikki maahantuloa koskevat koronarajoitukset – ulkomaalaisilta vaaditaan yhä negatiivinen koronatestitulos

Hurpusta piti tulla luksuskohde venäläisille – nyt kukaan ei oikein tiedä, mitä aivan Venäjän läheisyydessä olevalle luontokohteelle tapahtuu

Sota ei ole este suomalaisten tankkausmatkoille Venäjälle – imatralainen nainen haki tankin täyteen halpaa bensaa: "Oli kiva käydä tankilla"

Venäjä luopuu koronarajoituksista rajalla – ostoskylä Zsar ja osuuskauppa Eekoo odottavalla kannalla turistien suhteen: "Toivomme käteismaksua"

Selkämerellä kesäkuun alussa havaittu tuntematon aine oli mäntyöljyä, uutisoi Helsingin Sanomat. Asian vahvistaa lehdelle Turun rikostorjuntayksikön tutkinnanjohtaja Mika Laapio Länsi-Suomen merivartiostosta.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi jo viime viikolla, että kyse oli mäntyöljystä.

– Laboratoriotuloksemme kertoivat samaa. Nyt jätämme tutkinnan tähän ja avustamme Ruotsia, sanoo Laapio HS:lle.

Mäntyöljyä levisi useiden kymmenien neliökilometrien alueelle sekä Suomen että Ruotsin vesillä. SVT:n mukaan Ruotsin viranomaiset tutkivat asiaa ympäristörikoksena ja vuodosta epäillään yhtä alusta.

Tutkinnanjohtaja Laapion mukaan vuoto oli enemmän Ruotsin kuin Suomen puolella. Hän sanoo, ettei samasta teosta voida tuomita useassa maassa.

Mäntyöljyä syntyy selluteollisuuden sivutuotteena. Jalostettua mäntyöljyä käytetään muun muassa pinnoitteissa ja biopolttoaineissa.

Mäntyöljystä voi olla haittaa luonnolle. Aine kuitenkin katosi veden pinnalta muutamassa päivässä, eikä torjuntatoimiin ryhdytty.

Aiheesta aiemmin: Selkämeressä lillunut tuntematon aine lähes kadonnut satelliittikuvista – tutkimustuloksia voidaan joutua odottamaan pitkään

Sähkön hinta on nyt korkealla keskikesästä huolimatta. Sähkön kallistumiseen vaikuttavat tällä hetkellä monet asiat, kuten Ukrainan sodan aiheuttamat kaasun tuontivaikeudet ja Olkiluodon kolmosreaktorin viivästyminen.

Teollisuuden voimasta on kuitenkin vahvistettu Yle Uutisille, että turbiniiongelmien takia keskeytynyttä Olkiluodon kolmannen laitosyksikön koekäyttöä päästään jatkamaan vielä tämän heinäkuun aikana.

Teollisuuden voiman mukaan jo pelkästään koekäytön aikana laitos tuottaa ajoittain merkittäviä määriä sähköä. Kaupalliseen käyttöön kolmas laitosyksikkö on tarkoitus tämänhetkisen tiedon mukaan saada joukukuun alkupuolella.

Sähkön säännöstely ensi talvena ei ole poissuljettua

Jos Olkiluodon tilanne ei mene suunnitelmien mukaan, voi kasvavien hintojen lisäksi sähköstä olla ensi talvena olla jopa pulaa. Julkisuudessa on viime päivinä väläytelty skenaarioita jopa mahdollisesta sähkön säännöstelystä talvisaikaan, kun sähkön kulutus on korkeimmillaan.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan talvella saatetaan olla tilanteessa, jossa sähkön saantia voidaan joutua säännöstelemään.

— Toivon, että sähkön säännöstelyyn ei siirrytä. En pidä sitä kovin todennäköisenä, mutta pidän sitä mahdollisena, Leskelä sanoo.

Leskelän mukaan tilanne tulisi eteen siinä tapauksessa, että sähköä tarvittaisiin enemmän kuin mitä Suomessa pystytään tuottamaan tai tuomaan muista maista Suomeen.

— Se miksi riski on nyt isompi kuin silloin aikaisemmin johtuu siitä, että energiavirrat ovat Venäjän hyökkäyssodan vuoksi järjestetty uudelleen ja meillä ei sitä tuotantoa ole niin hyvin tarjolla ja hinnat ovat nyt korkeita, Leskelä valottaa.

Suomen sähkönsiirron kantaverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen keskittyneen Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan Venäjän sodan vaikutukset näkyvät nyt myös sähkön saatavuuden osalta.

— Kriitiinen tilanne tulee ensi talvena eli joulu-helmikuun aikana eli kaikki on hyvin paljon kiinni siitä, lähteekö Olkiluodon ydinvoimalaitos kaupalliseen käyntiin joulukuussa vai ei, Ruusunen sanoo.

Tiedossa voi olla lyhyitä alueellisia sähkökatkoja

Mitä sähkön säännöstely sitten tarkoittaisi käytännössä? Energiateollisuus ry:n Leskelän mukaan sähkön säännöstely voisi näkyä esimerkiksi lyhyinä alueellisesti kiertävinä sähkökatkoksina. Tällöin alueelliset sähkön jakeluverkkoyhtöt katkoisivat verkon tietyistä kaupunginosista tai kunnista hetkellisesti.

— Niitä kahden tunnin katkoksia sitten kierrätettäisiin, kunnes tilanne palautuisi jälleen normaaliiin tilaan, Leskelä sanoo.

Ruususen mukaan säännöstelyyn siirryttäessä Fingrid alkaisi ohjeistamaan paikallisia jakeluverkkoyhtiöitä, jotka sitten kierrättäisivät sähkökatkoksia omalla alueellaan.

Mitä yksittäinen kuluttaja voi tehdä sähköpulan hillitsemiseksi? Energiateollisuus ry:n kaasuasiantuntija Heikki Lindforsin mielestä yksittäisen kuluttajan teoilla on vaikutusta, jos sähköstä on pulaa ensi talvena.

Hänen mukaansa sähkön korkea hinta voi jo itsessään motivoida ihmisiä energian säästämiseen. Neuvot sähkön käytön vähentämiseen ovat käytännönläheiset.

— Kannattaa ihan miettiä, että pystyisikö laskemaan huonelämpötiloja, ottamaan lyhyempiä suihkuja ja siten mahdollisesti säästämään sähkön käytössä, erityisesti kylmimpään aikaan vuodesta, Lindfors sanoo.

Lindforsin mukaan myös taloyhtiöt voivat myös osallistua kannettavakseen asuntojen lämpötilojen laskemisen.

— Taloyhtiöt voisivat niin sanotusti pakottaa lämpötilojen laskua sen varalta, että kaikki kotitaloudet eivät siihen lähtisi mukaan, Lindfors valottaa.

Olkiluodon kohtalo määrittää ensi talven tilanteen

Fingridin Ruususen mukaan tilanne on Suomen historiassa hyvin poikkeuksellinen. Sähkökatkoja on ilmennyt myrskyjen tai sääilmiöiden takia, mutta ei sähkön puutteen takia.

Ruusunen ottaisi oppia koronatilanteesta ja painottaa johdonmukaisen viranomaisviestinnän merkitystä kansalaisille.

— On tärkeää, että kansalaisille ei tule eri viestiä eri suunnilta eli kunhan viranomaisviestintä on johdonmukaista. Uskon, että suomalaiset on tässä mukana. Heidän pitää vaan saada selkeät ohjeet siitä, mitä oikeasti pitää tehdä, Ruusunen painottaa.

Ruususen mukaan Olkiluodon tilanne ensi syksynä ja talvena on nyt ratkaiseva tekijä sähkön saannin kannalta. Fingridissä ollaan kuitenkin varauduttu kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin.

— Kyllä tämmöisessä huoltovarmuusoranisaatiossa me varaudutaan kaikkein pahimpaan eli myös siihen, että sähköä joudutaan säännöstelemään. Ei ole liioiteltua, että asiasta keskustellaan etukäteen, Ruusunen sanoo.

Lue lisää:

Sähkö on alkuviikolla poikkeuksellisen kallista kesästä huolimatta – “Hinnat eivät ole laskussa, pikemminkin päinvastoin

Yhdysvalloissa on tänään julkistettu tuoreet inflaatioluvut. Kesäkuun inflaatio oli 9,1 prosenttia, mikä on korkein luku sitten vuoden 1981.

Inflaatiota ovat nostaneet muun muassa Ukrainan sota, sekä sen aikaansaama energiahintojen nousu.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kuvaili tuoreita lukuja "niin korkeiksi, ettei niitä voi hyväksyä". Samalla Biden kuitenkin väitti, että luvut ovat jo vanhentuneita.

Korkea inflaatio on lisännyt odotuksia siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed korottaa korkoja.

Tämä tekisi rahan lainaamisesta kalliimpaa ja vähentäisi täten kulutuskysyntää markkinoilla.

Pian inflaatiolukujen julkistamisen jälkeen dollarin kurssi ohitti euron kurssin ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen.

Yhdysvaltalaisen Stranger Things -tv-sarjan neljännen tuotantokauden ensimmäiset jaksot tulivat nähtäväksi Netflix -suoratoistopalvelussa 27.5. Kausi on ollut Netflixin katsotuin seitsemän viikkoa putkeen ja kymmenen suosituimman ohjelman joukossa 93 maassa, Suomi mukaan lukien.

Kausi ylitti kahden viimeisen jakson myötä miljardin katselutunnin rajan ja nosti sen Netflixin kaikkien aikojen katsotuimmaksi englanninkieliseksi tuotannoksi. Ykkössijaa pitää edelleen eteläkorealainen Squid Game.

Oulun yliopiston elokuvatutkimuksen yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Aino Isojärvi tunnustautuu Stranger Things -faniksi. Hän on seurannut sarjaa jo ensimmäiseltä kaudelta.

– Katseluelämys jäi heti mieleen. Asuin tuolloin leikkimökkimäisessä kesäasunnossa, ja hämärässä piskuiselta läppärin näytöltä tuijoteltu jännityssarja lapsinäyttelijöineen sai minut huvittuneena muistelemaan, kun katsoin joskus pienenä kiellettyjä sarjoja – kuten Salaisia kansioita – aikuisilta salaa pelotellakseni itseäni, Isojärvi muistelee.

Esikuvana genreklassikot

Mistä sarja sitten kertoo? Liikaa paljastamatta tarina sijoittuu 80-luvun kuvitteelliseen pikkukaupunkiin Yhdysvaltain keskilännessä, jossa joukko varhaisnuoria joutuu taisteluun maailmaa uhkaavaa, tuonpuoleista pahuutta vastaan.

Mukaan nivotaan kylmän sodan uhkaa, hallituksen salaisia kokeita, demoneja ja yliluonnollisia kykyjä.

Kauhu- ja scifi-elementtejä on käytetty menestyksekkäästi jo 90-luvulta Twin Peaksin ja Salaisten kansioiden tapaisista hittisarjoista aina 2000-luvulle Lostiin saakka. Stranger Thingsin tyylilaji ei siis ole sinänsä uusi.

Isojärvi näkee monen asian loksahtaneen sarjassa onnekkaasti kohdilleen. Ensimmäinen kausi julkaistiin vuonna 2016, jolloin pelkästään Netflixillä oli maailmanlaajuisesti noin 89 miljoonaa maksavaa tilaajaa, alle puolet nykyisestä. Palvelut etsivät tuolloin sisältöjä, joilla erottua joukosta.

– Tähän koloon scifiä, kauhua, fantasiaa, romantiikkaa, nuortenfiktiota ja jopa epookkia yhdistelevä, yksipuolisen vakiintuneita lajityyppejä kaihtava Stranger Things sujahti mainiosti. Se ei ollut liian pelottava ollakseen määritelmällisesti silkkaa kauhua, sopien näin sellaisellekin, joka ei tyypillisesti katsonut kauhua.

Vaikka sarja perustuu alkuperäisideaan toisen Netflix-hitin Squid Gamen tavoin, sarjan luoneet Matt ja Ross Duffer eivät peittele esikuviaan. Innoittajina ovat toimineet muun muassa Steven Spielbergin ja John Carpenterin elokuvatsekä kauhukirjailija Stephen Kingin teokset.

Hollywood Reporterin haastattelussa veljekset kertoivat keskustelleensa Kingin romaaniin perustuvan Se-elokuvan ohjaamisesta ennen Stranger Thingsiä. 2010-luvun alussa. Myöhemmin toisen ohjaajan johdolla valmistuneen elokuvan yhdessä pääroolissa nähtiin myös Stranger Thingsissä näyttelevä Finn Wolfhard.

Nuoruutta ja kasarinostalgiaa

Sarja on tehnyt nuorista näyttelijöistään tähtiä, mutta tämä oli pitkään este sen tuotantoon pääsylle. Dufferien mukaan kymmenet tv-kanavat vierastivat ajatusta sarjasta, jonka päähenkilöt olisivat lapsia, mutta joka ei olisi suunnattu lapsille.

Isojärven mukaan tämä toi kuitenkin sarjaan tuoreutta.

– Nuoruuden teema on sarjassa hyvin kokemuksellinen Se tarkoittaa uusien asioiden kokeilua ja tutkimista – kaikkea sellaista, mitä on vapaus tehdä, ennen kuin ryhtyy asettamaan itselleen muita velvoitteita. Toki rinnalla on mahdollista nähdä esimerkiksi nörttikulttuurin kehitys ja sen niin kutsuttu aikuistuminen. Tämä näkyy esimerkiksi sarjan markkinoinnissa, joka hyödyntää näkyvästi sosiaalista mediaa meemeineen.

– Sisällöllisesti Stranger Things suosii lisäksi monimuotoista näyttelijäkaartia, joka mukailee tämänhetkistä, syrjintää vastaan taistelevaa ajatusmaailmaa, joka mahdollistaa edelleen hyvin monenlaisten yleisöjen kiinnittymisen (sarjaan).

Sarjan maailma on vahvasti 80-lukulainen korvalappustereoista ja videopelihalleista taustamusiikkina kuultavaa synthwavea myöten. Myös kappalevalinnat ovat sidoksissa aikakauteen.

Esimerkiksi neloskaudella kuullut Kate Bushin ja Metallican kappaleet ovat saaneet runsaasti kuuntelijoita hiljattain. Bushin Running Up That Hill vuodelta 1985 nousi listaykköseksi kuudessa maassa ja keräsi yli 57 miljoonaa kuuntelua Spotifyssa sarjan ansiosta.

Dufferit viittaavat itseensä usein 80-luvun lapsina, Isojärvi huomauttaa. He ovat kuitenkin syntyneet vuonna 1984, eli huomattavasti sarjansa päähenkilöitä myöhemmin.

– Stranger Thingsiä voikin pitää kunnianosoituksena tai pastissina 1980-luvun mediakulttuurille. Tämä lisää sarjan samaistuttavuutta ja tunnistettavuuspintaa. Sinun ei tarvitse olla itse elänyt 1980-lukua eläytyäksesi sen korostetun menneeseen tunnelmaan, vaan pääset kiinni samoihin nostalgian huuruihin, mikäli olet katsonut edes yhden kasarielokuvan.

Sarjan kuvaamien kylmän sodan tunnelmien voi sanoa muuttuneen odottamattoman ajankohtaisiksi Ukrainan sodan vaikutuksesta. Se tuo sarjalle uusia jännitteitä, Isojärvi pohtii.

– (Kylmä sota) ei ole enää yksinomaan kiehtova kuriositeetti, vaan voi nyt heijastella todellisiakin huolenaiheita, kuten viihteellä on tapana.

Tarinan loppu häämöttää

Sarja on kasvanut kuudessa vuodessa kokonaiseksi brändiksi oheistuotemarkkinoineen. Tarina on laajentunut kirjoihin, sarjakuviin ja videopeleihin, joista yksi on suomalaisen Next Games -peliyhtiön luomus.

Sarjan on ilmoitettu päättyvän seuraavaan kauteen, mutta jatkoa on kerrottu olevan luvassa spin off -sarjan muodossa. Tiedossa on vain, että uudessa sarjassa nähtäisiin uudet päähenkilöt.

Isojärven mukaan Stranger Things on osaltaan kohottanut tv-sarjojen asemaa. Kaupallisesti merkittävien sarjojen budjetit ja mittakaava ovat kasvaneet. Stranger Thingsin neljännen kauden jaksokohtaisen budjetin on kerrottu olleen 30 miljoonaa dollaria (artikkeli maksumuurin takana).

Vertailun vuoksi Game of Thronesin kuudennen kauden budjetiksi kerrottiin 10 miljoonaa dollaria jaksolta vuonna 2016.

Lue lisää:

Näin kauhukirjailijat ja lastensadut näkyvät tietokonepeleissä – katso kuvista, miten H.P. Lovecraft inspiroi synkkiä maailmoja

Kasarinostalgia jyllää televisiosarjoissa – Jani Volasen Munkkivuoressa aikuisten valheet nähdään lasten silmin