Ensin huonot uutiset: Vaikka ravintolarajoituksia höllätään, kokoontumisrajoitukset poistuvat paikoin kokonaan ja hallitus puhuu kaikkien rajoitusten päättymisestä maaliskuussa, itse koronapandemia ei ole vieläkään ohi.

Toisin sanoen ei ole poissuljettua, etteikö tänäkin vuonna ilmaantuisi uusia, rokotussuojaa ovelalla tavalla kiertäviä virusmuunnoksia, jotka aiheuttavat ihmisille vakavaa koronaa ja vievät jopa sairaalahoitoon.

Sitten hyvät uutiset: kun katsoo kokonaiskuvaa, voi sanoa, että pandemian pahin vaihe todennäköisesti on takana.

Kun korona keväällä 2020 iski Suomeen, uuteen virukseen oltiin käytännössä valmistautumattomia. Nyt tilanne on ratkaisevasti parempi. Rokotukset sekä kahden vuoden aikana kertynyt valtava tietomäärä ja osaaminen tekevät koronan vastaisen kamppailun selvästi helpommaksi.

Lisäksi omikronmuunnos näyttää ärhäkästä leviämisestään huolimatta aiheuttavan edeltäjiään pienemmän tautitaakan. Tehohoidon tarve on laskenut, eikä se asiantuntijoiden mukaan johdu pelkästään rokotusten tuomasta suojasta.

1. Voiko sanoa, että tämä pandemia on ohitettu?

Koronapandemian loppuminen ei ole yksiselitteisellä mittarilla mitattavissa oleva asia vaan se on osin terveyspoliittinen ja yhteiskunnallinen päätös.

Siitä huolimatta ei voi vielä hyvällä tahdollakaan sanoa pandemian olevan ohi, arvioivat virologian ja epidemiologian professorit.

– Globaalista näkökulmasta tämä ei millään tavalla ole ohi, vaan tilannehan jatkuu edelleen. Maailman väestöstä vain noin puolet on rokotettu. Meillä on siis maailmassa hyvin paljon väestöä, jota ei tulla koskaan rokottamaan, toteaa professori Ilkka Julkunen.

Tämän toteaa myös epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta.

– Ei tämä pandemia ole millään muotoa ohitettu. Voimme tehdä valistuneita arvauksia, mutta tässä vaiheessa ei voida ennustaa varmasti, milloin pandemia loppuu.

– Suurin osa asiantuntijoista olettaa, että korona jää kiertämään. Sitä mukaa tautiaallot vähitellen madaltuvat, tauti lievenee ja muuttuu kausittaiseksi hengitystieinfektioksi – mutta sitä, millä aikataululla tämä tapahtuu, on mahdotonta sanoa.

Omikron levisi viime vuoden lopussa kulovalkean tavoin muutamassa viikossa ympäri maailman.

Tilanteessa, jossa virus on edelleen muuntautumis- ja leviämiskykyinen, ei voi sanoa pandemian olevan ohi, sanoo tautiekologi, tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

– Kuinka kauan pandemia jatkuu, sitä pidän evoluution näkökulmasta empiirisenä kysymyksenä. Eli se, että pandemia on ohi, voidaan tietää vasta havaitsemalla asia jälkeen päin.

2. Onko epidemian vaarallinen vaihe Suomessa jo takana?

Professori Ilkka Julkunen toteaa, että Suomen tilanne poikkeaa globaalista pandemiatilanteesta positiiviseen suuntaan. Väestön immuunisuoja on meillä kokonaisuutena varsin hyvä, kun noin 85 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta ja puolet jo kolmannenkin.

– Osa väestöstä ei todennäköisesti koskaan tule ottamaan rokotteita, mutta se ei vaikuta Suomen kokonaistilanteeseen merkittävästi.

Omikron kakkonen voi jonkin verran pidentää epidemiaa, mutta Julkunen arvioi omikronin ykkösversion sairastamisen tarjoavan useiden kuukausien immuniteetin.

– Omikronvariantin aiheuttama aalto alkaa varmasti pikkuhiljaa hellittää. Rokottamattomilla vaarallinen tilanne osittain jatkuu, mutta infektioiden väheneminen koko väestössä vähentää myös heidän sairastavuuttaan. Kuten on nähty, tautitapaukset voivat lisääntyä jyrkästi ja samalla tavalla ne myös vähentyvät jyrkästi.

Professori Pauliina Ilmonen arvioi, että vaikein on takana.

– Voidaan sanoa, että tämän hetkisen parhaan tiedon valossa näyttää siltä, että epidemian pahin vaihe on ohitettu Suomessa.

Epidemiologian professori Pekka Nuorti muistuttaa, että viruksen vaikutukset eivät riipu pelkästään sen omista ominaisuuksista vaan myös väestön immuniteetista. Rokotukset ovat tehneet koronasta vähemmän vaarallisen.

– Jos ajatellaan optimistisesti, niin suuri joukko ihmisiä tulee kohtaamaan omikronin, mikä parantaa luonnollisena tehosteena väestön immuniteettia.

Samaan tapaan ajattelee Tuomas Aivelo.

– Meillä on kaikki nykyiset välineet hallita tätä tilannetta, on rokotukset ja tiedämme hyvin paljon tästä viruksesta. Siinä mielessä voi sanoa, että pandemian selkä on taittunut.

Myös koronataudin aiheuttama tautitaakka voi olla pienenemässä.

– Omikron on aika iso harppaus siihen suuntaan, Aivelo sanoo.

3. Voiko uusi koronavariantti aloittaa kaiken uudestaan?

On selvää, että uusia koronaviruksen muunnoksia edelleen kehittyy, sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta. Sitä, kuinka vakavia tai tarttuvia ne ovat, tai missä päin maailmaa niitä syntyy, ei voida ennustaa.

– Virusta kiertää globaalisti maailmassa niin paljon, että sillä on tällä hetkellä erittäin hyvät edellytykset muuntua. Uusia muunnoksia tulee, mutta mitkä niiden ominaisuudet olisivat, ei pystytä sanomaan, sanoo Pekka Nuorti.

Ennakoimisesta tekee vaikeaa se, että verrattuna ikivanhaan ihmisten piinaan eli influenssaan, koronapandemiasta ei ole aiempaa kokemusta.

– Influenssapandemioiden perusteella ei voi tehdä päätelmiä, miten koronapandemia tulee käyttäytymään, ja viruksen muuntuminen sekoittaa pakkaa.

Koronan voi saada uudestaan, vaikka olisi aiemmin sairastanut taudin.

– Kyse on siitä, mikä on rokotuksen tai sairastamisen kautta saadun immuniteetin kestoeli kuinka monta kertaa täytyy saada uusintainfektio, jotta tauti lievenee, Nuorti sanoo.

4. Milloin tauti loivenee tavanomaiseksi flunssaksi?

Pian koronapandemian alun jälkeen alettiin odottaa viruksen muuntumista niin, että sen aiheuttama tauti lieventyisi ja muuttuisi lopulta "flunssatasoiseksi".

Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Toistaiseksi uudet koronavariantit ovat olleet jokainen perimältään aivan yhtä kaukana toisistaan kuin edellisetkin, sanoo Tuomas Aivelo.

Viruksen “laimeneminen” edellyttäisi saman virusmuunnoksen kehittymistä sukupolvesta toiseen omaksi alalajikseen. Tällä hetkellä edes omikronin kolme varianttia eivät polveudu toisistaan, sanoo Tuomas Aivelo.

– Jos nyt olisikin liikkeellä jokin deltasta polveutunut variantti, voitaisiin sanoa, että pandemian päättymisessä oltaisiin jo pitkällä.

Aivelo kuvaa koronavirusten muunnoksia, kuten alfaa, beetaa ja deltaa sukupuuna. Oksan latvuksessa olisivat lähisukuilaiset sisarukset, ja aivan tyvessä esivanhemmat omine geeneineen.

Tähänastiset koronamuunnokset ovat kaikki puun tyvessä eli ne ovat yhtä etäisiä sukulaisia toisilleen.

– Delta ja omikron ovat niin kaukaisia sukulaisia toisilleen kuin koronavirukset voivat. Se on mielestäni merkki siitä, että pandemia ei ole vielä ohi.

5. Tulisiko koronaa pitää edelleen yleisvaarallisena tautina?

Asiantuntijat toteavat kohtalaisen yksituumaisesti, että koronavirustaudin määrittely yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi on edelleen järkevää.

Kyseessä on viranomaisten ja poliitikkojen käyttämä luokitus, jolla on vaikutusta siihen, minkälaisia työkaluja epidemiaa vastaan on lain mukaan käytettävissä. Tutkijatohtori Tuomas Aivelo toteaakin, että ei halua evoluutiobiologina ottaa määritelmän tarpeellisuuteen kantaa.

– Yleisvaarallisuus antaa mahdollisuuden torjuntatoimiin, jotka ovat aina kuitenkin harkinnanvaraisia, toteaa professori Pekka Nuorti.

– Yleisvaarallisuuden määritelmän poistaminen ei vapauttaisi yhteiskuntaa millään tavalla. Seei velvoita kuntia tai lääkäreitä määräämään karanteeniin, eikä velvoita jäljitykseen, mutta mahdollistaa sen, sanoo professori Ilkka Julkunen.

Professori Pauliina Ilmonen toteaa, että juuri tällä hetkellä ei näytä siltä, ettei koronatauti olisi enää yleisvaarallinen, mutta tulevaisuudesta emme voi sittenkään olla varmoja.

– Tämän pandemian aikana olemme kohdanneet monia yllättäviä käänteitä ja niihin on edelleen syytä varautua.

Lue lisäksi:

Tutustu koronatilanteeseen tilastojen ja lukujen avulla täällä

Santeri Penttinen lopettelee työpäiväänsä puoli viiden aikaan perjantai-iltapäivänä. Kotona odottavat puoliso, pieni lapsi ja opinnot.

Penttinen tilaa taksin. Sen pitäisi tulla vartissa.

Hän odottaa puolitoista, jopa kaksi tuntia. Lopulta kyyti saapuu reilusti myöhässä.

Tilanne toistui useita kertoja viime syksynä.

Jyväskyläläinen Penttinen on näkövammainen ja kulkee siksi töissä kaupungin vammaispalvelutakseilla.

– Savu nousi korvista monta kertaa, kun kotia ei meinannut päästä millään. Kymmenen tunnin työpäivän jälkeen tekisin mielelläni jotain muuta kuin seisoskelisin ja pyörittelisin peukaloita, hän sanoo.

Ongelmat ovat pahentuneet

Taksien myöhästely on tuttua näkövammaisille ja liikuntarajoitteisille. Puolen tunnin ja kolmen vartin viivästykset ovat melko tavallisia, kertoo vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Antti Tuononen. Välillä auto ei tule lainkaan.

– On aika yleinen ongelma, että takseja pitää odotella pitkä aikoja. 95 prosenttia matkoista onnistuu kohtuullisen hyvin, mutta pieni määrä epäonnistuu. Sellaista ei saisi olla lainkaan, Tuononen toteaa.

Ongelmat ovat hänen mukaansa jatkuneet vuosien ja vuosikymmenten ajan eri puolilla Suomea, mutta tilanne on pahentunut viime aikoina.

Kynnys ry:n tiedottajan Sanni Purhosen mielestä kyse on asenneongelmasta.

– Ei ymmärretä, että vammaiset ihmiset eivät mene vain päivätoimintaan tai sairaalaan tai että heillä on aikatauluja. Osa heistä menee töihin ja vie lapset hoitoon, Purhonen sanoo.

Tilanne ei miellytä taksikuskejakaan. Ongelmat ovat tuttuja Keski-Suomen taksiyrittäjien puheenjohtajalle Esa Mäkiselle.

– Korjattavaa olisi paljon. Pitäisi käyttää maalaisjärkeä, Mäkinen sanoo.

Kyytejä tarjoaa kaksi tahoa. Kela kustantaa matkat terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Kunnat puolestaan hoitavat kuljetukset työ- ja päiväkeskuksiin, töihin, harrastuksiin, vapaa-ajan menoihin ja opiskeluihin. Oikeuden niihin takaa vammaispalvelulaki.

Santeri Penttisen työmatkat ovat kaupungin kyytejä. Tuononen on kuullut myöhästelyistä myös Espoosta (HS), Helsingistä ja Pohjois-Karjalasta.

Kela-taksitkaan eivät aina ole ajoissa paikalla.

Kela haluaisi palata entiseen

Iso syy ongelmiin on kilpailutus. Kynnys ry:n Tuononen ja taksiyrittäjä Mäkinen ovat siitä samaa mieltä.

– Taustalla on iso kysymys, kuinka hyvin kilpailutus ylipäätään sopii vammaispalveluihin, Tuononen toteaa.

Kilpailutus ei ole Kelankaan mielestä paras ratkaisu. Se on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle siirtymistä rekisteröintimenettelyyn, jossa kuljettajille maksettavat korvaukset määritettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

– Hinta ei painuisi kilpailutuksen johdosta hyvin alhaiseksi, kuten nyt on käynyt. Kuljetukset voisivat kiinnostaa autoilijoita aidosti, sanoo Kelan vastaava suunnittelija Anne Giss.

Myös toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen onnistuisi hänen mielestään paremmin, kun kilpailutukset eivät katkaisisi sitä muutaman vuoden välein.

Kelan ehdotus tarkoittaisi paluuta entiseen.

Ennen Kela-kyydit sai tilata miltä vain taksiyritykseltä, joka täytti lain kriteerit. Sitten laki muuttui 2018. Sen jälkeen Kelan on täytynyt kilpailuttaa kyydit, ja nyt matkoja saavat ajaa vain kilpailutuksen voittaneet yritykset.

Muutos vähensi jonkin verran Kela-kyytejä ajavien taksien määrän.

Taksiyrittäjä Mäkisen kotikylällä Kuhmoisissa niitä ajoi ennen yhdeksän taksia, nyt vain viisi.

– Kaikki taksiyrittäjät eivät osallistu kilpailutukseen hintojen polkemisen takia, Mäkinen sanoo.

Myös monet kunnat ja kuntayhtymät kilpailuttavat vammaispalvelukyydit, mutta ne voisivat järjestää matkat myös omana toimintana tai palvelusetelillä.

Yksi kilpailuttajista on Jyväskylän kaupunki. Se vertaili palveluiden järjestämistä omana tuotantona ja kilpailutettuna vuonna 2015.

– Tuolloin selvityksen pohjalta arvioitiin, että ostopalvelu on ratkaisuna selkeämpi ja kustannustehokkaampi, sanoo Jyväskylän vammaispalveluiden palvelupäällikkö Elina Hienola.

Syrjäseuduilla kaikkein hankalinta

Taksikuskien pitää välillä hakea asiakkaita sadankin kilometrin päästä Antti Tuonosen kotiseudulla Kuopiossa. Se ei välttämättä onnistu ihan heti. Joskus on jouduttu neuvottelemaan jopa siitä, minä päivänä kyyti tulee.

Taksia ei aina yksinkertaisesti löydy varsinkaan syrjäseuduilla. Erityisesti inva- ja paaritakseja on Anne Gissin mukaan hankala löytää.

Ongelmat johtuvat siitä, että taksien asemapaikkavelvoite poistui lakimuutoksen yhteydessä. Siitä ovat yksimielisiä Kynnys ry:n Tuononen, Kelan Giss ja taksiyrittäjä Mäkinen.

Ennen lakiuudistusta kuljettajien piti palata omalle asemapaikalleen jokaisen kyydin jälkeen. Nyt he saavat päivystää missä haluavat.

– Todennäköisesti pienempien paikkakuntien autoilijat päivystävät nyt kaupungeissa. Lähettyvillä ei välttämättä ole autoa, kun pienellä paikkakunnalla on tarjolla lyhyt matka terveyskeskukseen, Giss sanoo.

Lisäksi koronapandemia on vähentänyt taksien määrää.

– Takseja saattaa siksi olla ruuhka-aikoina haastava saada. Se vaikuttaa vammaispalvelukyyteihin ja vammattomienkin ihmisten taksien saantiin, toteaa Elina Hienola.

Taksien tilausmäärät kääntyivät uuteen nousuun syksyllä, kun koronarajoitukset hellittivät. Yrittäjien oli vaikea löytää kuljettajia, koska osa näistä oli vaihtanut alaa tai lähtenyt opiskelemaan, kun korona oli romahduttanut kyytimäärät. Näin Hienola selittää Jyväskylän syksyisiä myöhästelyjä.

– Kalusto ei yksinkertaisesti riittänyt.

Taksikuskit eivät aina ota vammaispalvelukuljetusten kyytitarjouksia vastaan, kertovat sekä Kynnys ry:n Tuononen että taksiyrittäjä Mäkinen.

Kuljettajat priorisoivat helposti Kela-kyytejä, koska ne ovat tuottoisampia.

– Hinnat poljettiin rajusti kilpailutuksissa. Menemme kannattavuuden rajoilla, Mäkinen toteaa.

Kuskin pitäisi odotella tunti

Santeri Penttinen arpoo ruokakaupan pakastehyllyllä, kuinka kauan menee, että hän on valmis astumaan taksiin.

Kun kaveri pyytää kaupungille, Penttisellä menee ainakin puolitoista tuntia.

– Kovin rivakoita liikkeitä ei pysty tekemään, hän kertoo.

Penttisen pitää tilata vapaa-ajan kyyti tuntia ennen lähtöaikaa ja paluukyyti puoli tuntia etukäteen. Se on käytäntö Keski-Suomessa. Vastaavia tunnin tai parin varoaikoja käytetään muuallakin.

Kyytejä tarjotaan reippaasti etukäteen myös taksinkuljettajille. Kuljettajan pitää odotella lähistöllä ilman korvausta, jos hän hyväksyy kyydin. Mäkisen mukaan se vähentää intoa hommaan.

– Kuka haluaa sitoa itsensä tunniksi kahdeksan euron kyytiin.

Pitkillä varoajoilla on pyritty parantamaan taksien saatavuutta, kertoo Elina Hienola kaupungilta. Tarkoitus on, että välitys ja taksiyrittäjät voivat varautua kyytiin ja suunnitella niiden yhdistelyä.

Mäkisen mielestä homma sujuvoituisi, jos kuljettaja ja asiakas saisivat sopia kyydistä ja noutoajasta keskenään. Silloin kuski voisi parhaiten sovitella ajojaan. Nykyään välikätenä toimivat kuitenkin erilliset matkanvälityskeskukset.

Järjestelmän uudistus sotki Kela-kyydit

Asiakas odotteli Kela-taksia puoli tuntia Tuonosen kotiseudulla Kuopiossa. Sitten taksikuski soitti, että ei ehdikään paikalle. Asiakas joutui perumaan sairaala-aikansa.

Kela-kyytien järjestelmä oli juuri uudistunut. Matkoja on tarjonnut kaksi palveluntarjoajaa jokaisessa maakunnassa vuoden alusta alkaen, kun aiemmin niitä on ollut vain yksi. Tarkoituksena on, että kilpailu asiakkaista ja autoilijoista parantaa laatua.

Uudistuksen seurauksena asiakaspalvelu ruuhkaantui ja matkoja myöhästyi tai peruuntui kokonaan.

Anne Gissin mukaan uudistus on suurin syy Kela-taksien viimeaikaisiin myöhästelyihin.

– Palveluntuottajat eivät vielä varmuudella tiedä, kuinka moni asiakas kääntyy kunkin niistä puoleen, Giss sanoo.

Kela seuraa matkojen onnistumista jatkuvasti. Tammikuussa kahden viikon aikana 1 044 matkaa peruuntui kokonaan. Se on 0,63 prosenttia kaikkiaan 166 000 matkasta. Myöhästymisten määrää ei vielä tiedetä.

Palautteiden perusteella erityisesti inva- ja paaritaksit myöhästelivät tai eivät tulleet lainkaan.

– Kun toiminta vakiintuu, myöhästymisiä on hyvin vähän, Giss toteaa.

Järjestelmäuudistukset ovat aiheuttaneet ongelmia myös Keski-Suomessa, joka siirtyi alkukesästä maakunnalliseen vammaispalvelukyytien toteutukseen. Jyväskylä liittyi siihen väliaikaisesti tammikuussa, mikä aiheutti aluksi häiriöitä ja kyytien myöhästymisiä.

Jyväskylässä mietitään ratkaisuja

Vantaan vammaispalvelukyytien järjestelmä toimii. Näin kertoo Antti Tuononen. Vammaisneuvosto on ollut alusta alkaen mukana suunnittelussa.

Vantaan malli muistuttaa Kela-kyytien nykyistä järjestelmää. Tilausten välittäjiä on kolme, joten ne joutuvat kilpailemaan laadusta. Asiakkaat ja kuljettajat saavat vaihtaa välittäjää, jos ongelmia tulee.

– Paras ratkaisu olisi kuitenkin, että asiakas saisi itse valita taksifirman, josta tilaa kyydin, Tuononen toteaa.

Jyväskylässä pohditaan parhaillaan ratkaisuja kipukohtiin samalla, kun kaupunki kilpailuttaa sote-kyytinsä. Markkinaoikeus katsoi, että kaupungin on kilpailutettava kyytinsä uudelleen. Uuden järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön ensi vuoden aikana.

Elina Hienolan mukaan keskustelua käydään ainakin ajoneuvosovellusten yhdistämisestä, hinnoitteluiden periaatteesta, erityisrymien kuljettajajakoulutuksesta sekä saatavuuden varmistamisesta ja kuljetusten mahdollisimman joustavasta käytettävyydestä.

– Muutoksia on varmastikin tulossa, hän sanoo.

Taksiongelmia on jo ratkottu Keski-Suomessa muun muassa luoksetulokorvausten laajennuksella ja aiempaa suuremmilla yölisäkorvauksilla joulukuusta alkaen. Elina Hienolan mukaan se on auttanut, ja kaupungille tulleiden reklamaatioiden määrä on vähentynyt huomattavasti.

Kelan Anne Giss kannustaa ongelmatilanteissa antamaan palautetta palveluntuottajille. Kela käy jokaisen palautteen läpi ja pyytää palveluntuottajalta selvitystä toimenpiteistä asioiden muuttamiseksi.

Toimintaa on pyritty parantamaan myös toivetaksi-ominaisuudella vuoden alusta alkaen. Se tarkoittaa, että asiakas ja autoilija saavat sopia keskenään Kela-kyydistä.

Santeri Penttisen kyydit ovat saapuneet melkolailla ajallaan viime aikoina. Tilanne helpottui maakunnallisen järjestelmän myötä alkukankeuksien jälkeen.

Hän suhtautuu kuitenkin varauksella tulevaan.

– Juuri saatiin osasta järjestelmistä melko toimivia, ja nyt vaihdetaan uuteen.

Ulkoministeriö kehotti perjantai-iltana antamassaan matkustustiedotteessa Ukrainassa olevia suomalaisia poistumaan maasta välittömästi. Tilanne Ukrainassa on arvaamaton ja voi muuttua nopeasti, matkustustiedotteessa perustellaan.

Päätöstä Suomen Kiovan-suurlähetystön evakuoinnista ei kuitenkaan ole tehty.

– Tällä hetkellä ei ole päätöstä, että olisimme evakuoimassa (Kiovan edustustoa), mutta tarkkailemme tilannetta tiiviisti päivittäin, kertoo ulkoministeriön viestintäpäivystäjä Petra Sarias Yle Uutisille.

Suomen Kiovan-suurlähetystön omien verkkosivujen perusteella suomalaista virkahenkilöstöä on edustustossa suurlähettiläs Päivi Laineen lisäksi noin kymmenkunta.

Poistumiskehotuksen kansalaisilleen ovat antaneet myös muun muassa Yhdysvallat , Britannia, Viro ja Norja.

Ukrainassa olevia ulkoministeriö kehottaa seuraamaan Kiovan edustuston ja ulkoministeriön tiedotuskanavia sekä tekemään matkustusilmoituksen.

Matkustusilmoituksen tehneitä 110 Ukrainassa

Ukrainaan on tehty 110 matkustusilmoitusta Suomesta.

– Se ei välttämättä kerro todellista lukumäärää paikan päällä olevista suomalaisista, sillä kaikki eivät tee matkutusilmoitusta, Sarias muistuttaa.

Tarkkoja tietoja Sariaalla ei ole siitä, missä päin Ukrainaa kyseiset 110 matkustusilmoituksen tehnyttä suomalaista ovat ja millä asialla.

– Paljon on ihmisiä, jotka ovat siellä töissä tai mahdollisesti opiskelemassa. Nämä ovat ne yleisimmät syyt, Sarias kertoo.

Uhka-arviot kasvaneet

Kiovassa paikalla oleva Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen summaa Suomen ja monen muun länsimaan uhka-arvion muuttuneen perjantaina nopeasti. Taustalla vaikuttaa Venäjän sotaharjoitusten laajeneminen myös Mustallemerelle ja lisäjoukkojen tuominen Ukrainan rajan tuntumaan.

Lisäksi Yhdysvallat varoitti perjantaina, että Venäjän hyökkäys saattaisi tapahtua jo päivien sisällä.

– Nämä tekijät yhdessä saivat ilmeisesti myös Suomen muuttamaan arviotaan, Turtiainen arvioi.

Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien on määrä neuvotella puhelimitse tänään lauantaina.

Lue lisää: Suomalaisia pyydetään poistumaan Ukrainasta, USA: Venäjä voi hyökätä lähipäivinä – "Täällä Kiovassa vasta heräillään tuoreimpaan käänteeseen"

UM pyytää suomalaisia poistumaan Ukrainasta – Putin ja Biden keskustelevat tänään

Ulkoministeriö kehottaa Ukrainassa olevia Suomen kansalaisia poistumaan maasta välittömästi, sillä tilanne maassa on arvaamaton ja voi muuttua nopeasti. Ukrainassa on 110 matkustusilmoituksen tehnyttä suomalaista.

Valkoinen talo varoitti perjantai-iltana, että Venäjä voisi tehdä mittavan hyökkäyksen Ukrainaan päivien sisällä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin on määrä neuvotella tänään lauantaina puhelimitse.

Asiantuntijat: Korona saattaa yhä yllättää

Hallitus on lupaillut kaikkien koronarajoitusten päättymistä maaliskuussa, voidaanko koronapandemia siis julistaa päättyneeksi? Jos ei voida, onko pahin kuitenkin Suomessa jo varmasti ohi? Kysyimme koronatilanteesta virologian asiantuntijoilta.

Rekkakuskien rokotehermostuksesta virisi Convoy-liike – mistä siinä on kyse?

Kanadalaisten rekkakuskien alulle panemat Freedom Convoy -mielenosoitukset ovat muodostuneet pandemiarajoitusten vastustajien ja monien muiden protestiryhmien kokoontumisajoiksi eri puolilla maailmaa. Protestiliike on saanut Kanadan pääkaupungin julistamaan hätätilan, ja pormestari toivoo jo tuhansien poliisien lisäapua. Lue, mistä Suomeenkin asti levinneessä liikkeessä on kyse.

Haahkanaaraat pesivät iloisesti Hangon saaristossa

Minkkien ja supikoirien säännöllisellä pyytämisellä on onnistuttu edistämään lintujen pesimistä saaristossa. Vesilinnut voivat paremmin, pesintä onnistuu ja poikasia kuoriutuu. Esimerkiksi Hangon saaristossa haahkanaaraat päätyivät aiemmin usein minkkien tappamaksi.

Pekingissä vilkas suomalaispäivä

Pekingissä nähdään tänään vilkas suomalaispäivä hiihdossa, jääkiekossa, ampumahiihdossa, taitoluistelussa ja mäkihypyssä.

Lauantain suomalaisurakan avaa naisten maastohiihtoviesti kello 9.30, jossa Suomi on noussut huippuvireisten Kerttu Niskasen ja Krista Pärmäkosken johdolla jopa voittajasuosikiksi. Katso lauantain kisaohjelma Yle Urheilun sivuilta.

Aurinkoinen päivä tulossa

Lauantaiaamu valkenee pakkassäässä koko maassa, mutta päivän mittaan eteläisessä Suomessa lämpötila kohoaa nollan tuntumaan. Lauantaipäivä on laajalti aurinkoinen, mutta etenkin maan keskivaiheilla itään liikuvista lumisateista voi kertyä jokunen senttimetri uutta lunta.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Forssalaisen Koskenniskan hotellin oven takana oli viikonloppuina pitkät jonot 1980- ja 1990-luvuilla. Alakerran mustaseinäisessä diskossa soi Stayin' Alive. Baarimestari teki sinisiä enkeleitä, eikä kenellekään tullut mieleen syödä. Riitti, että oli päässyt sisään, päällä oli oikeanlaiset vaatteet ja osasi tanssia.

Yläkerran salissa soitti puolalainen yhtye aikuisten tanssimusiikkia. Yhtyeiden kanssa oli sovittu, että he esiintyvät kuutena päivänä viikossa. Soittajat asuivat hotellissa. Salin asiakkaat tilasivat kossuvissyä, pippuripihviä ja lämpimiä voileipiä. Kassakoneet kilisivät. Tupakan savu leijaili kattoon asti. Tarjoilijoilla oli mustat hameet, valkoiset, hyvin silitetyt paitapuserot ja liivit.

Nyt aika on toinen.

Forssalainen perheyritys on laittanut hotellikiinteistön myyntiin vajaalla puolella miljoonalla eurolla. Ikääntyneen on raskasta pyörittää yritystä, joten moni päätyy myymään. Ikääntyviä yrittäjiä on Suomessa yli 74 000. Kolmannes arvioi, että joutuu lopettamaan toiminnan, koska jatkajaa ei ole.

Hotelli Koskenniskan yrittäjäpariskunta aloitti 1990-luvun laman kourissa ja joutuu luopumaan elämäntyöstään koronan kurittaessa ravintola-alaa.

Karaoke tuli ensimmäisten joukossa Forssaan

Koskenniskan ulko-ovea availi aikoinaan Jorma Virtanen. Läpitunkevalla katseellaan hän arvioi sisään pyrkijöiden pukeutumisen, käyttäytymisen ja sen, onko asiakas ottanut pohjia. Nyt hän on yli kahdeksankymppinen ja jäljellä ei ole enää kovin monta ovenaukaisua.

Jorma Virtanen otti vaimonsa Päivi Jääskeläisen kanssa Hotelli Koskenniskan vetääkseen kolmekymmentä vuotta sitten 1990-luvun pahassa lamassa. Yrittäjyys vaati intoa ja rohkeutta. Lama kynti erityisesti Forssassa syvältä: yritysasiakkaita hävisi ja työttömiksi joutuneilta puuttui raha.

– Olimme kuitenkin hullun innokkaita. Emme olisi muuten päässeet alkuun olleenkaan. Koko ajan piti yrittää keksiä uutta, kertoo Jorma Virtanen.

Disko veti taloon väkeä, samoin kuin jokaviikkoiset naistentanssit. Karkeloihin valui naisia ja myyntimiehiä kaukaa maakunnasta. Mutta erityisen ylpeä Virtanen on Koskenniskan karaokeilloista.

– Karaoken aloitin ensimmäisten ravintoloiden joukossa. Olimme Suomen seitsemäs ravintola, missä sai laulaa karaokea. Meillä oli karaoke-emäntiä ja tilasimme musiikkiuutuudet säännöllisesti Helsingistä. Yksi levy maksoi satoja markkoja.

Irwinkin nukkui täällä

Ravintolat palvelivat asiakkaita eri aikoina ja öisin täytyi päivystää hotellin takia. Vieraita riitti. Elämää helpotti, että Virtaset asuivat hotellirakennuksessa.

Päivi Jääskeläinen kertoo, että hän oli töissä yökerhossa aamuyöllä kello neljään asti. Sitten oli hetki aikaa levähtää.

– Aamulla päivä alkoi, kun olin jälleen laittamassa salia lounaskuntoon. Kai sitä väsynyt oli, mutta selvisimme kovalla työllä. Oli tärkeintä, että tykkäsi työstä, kertoo Päivi Jääskeläinen.

Pariskunta näki ruuhkavuosina toisiaan töissä. Yli 70-vuotias Jääskeläinen kertoo, että nyt on aika hellittää hiukan.

– Tuntuu siltä, että jaksaisin vielä, mutta ikää on jo paljon. Ihminen haluaa nauttia loppuelämästä niin kauan kuin täällä ollaan.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaille 13.2 klo 23 saakka. Maistuuko yhä sininen enkeli tai kossuvissy? Mitä itse muistelet entisistä ravintola-ajoista?

Hallitus pääsi eilen sopuun työllisyystoimista. Esimerkiksi ansiosidonnainen päiväraha on tarkoitus "euroistaa" ja opiskelija voisi jatkossa tienata enemmän palkkatuloja ilman, että opintotuki pienenee.

Lue lisää: Purimme hallituksen työllisyyspäätökset: mitä tarkoittaa ansiosidonnaisen euroistaminen, miten muuttuvat opiskelijoiden etuudet?

Ylen Ykkösaamun vieraana ollut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää toimia oikeansuuntaisina.

– Vaikuttaa siltä, että nämä päätökset ovat oikeansuuntaisia. Ne jossain määrin lisäävät kannustavuutta työn tekemiseen ja työn vastaanottamiseen ja omalla tavallaan edesauttavat julkisen talouden kestävyyttä.

Suomen Pankista on myös usein kuultu, että julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia. Nyt niissä on Rehnin mukaan päästy alkuun.

– Meillähän on hyvin merkittävä kestävyysvaje ja sen takia on tärkeää, että painopiste alkaa siirtyä rakenteellisiin uudistuksiin ja rakenteellisiin työllisyystoimiin.

Osaa keinoista Rehn pitää jopa tehokkaina.

– Ne ovat kaikki omalla tavallaan olennaisia keinoja. Katsoisin, että etenkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen käynnistäminen euroistamisella on askel eteenpäin. Ei varmaan viimeinen askel. Myös opiskelijoiden tienaamista koskevan rajan nostaminen on myönteistä, koska se edesauttaa opiskelijoiden työntekoa opiskelujen ohella ja helpottaa osaltaan jonkin verran julkisen talouden paineita.

Rehn otti kanttaa myös kiristyneeseen geopoliittiseen tilanteeseen. Hänen mukaansa esimerkiksi Fennovoiman rakenteilla olevalle voimalalle Pyhäjoella voisi olla syytä tehdä turvallisuuspoliittinen selvitys.

– Energiatalouteen liittyy tietysti aina politiikkaa ja tällä hetkellä elämme tietysti hyvin vaikeita geopoliittisen jännityksen aikoja. On mielestäni perusteltua, että tästä hankkeesta tehdään turvallisuuspoliittinen selvitys ottaen huomioon, että laitevalmistaja Rosatom on käytännössä osa Venäjän valtion koneistoa.

Deflaatiopelko vaihtui inflaatioksi

Koronakriisin alkuvaiheessa vuonna 2020 inflaatio hidastui voimakkaasti, kun yhteiskunnan sulkutoimet ja yleinen epävarmuus rajoittivat kysyntää. Jopa deflaatiopelkoja eli pelkoja palkkojen ja hintojen laskusta esiintyi.

– Silloin oli huolta laskevien hintojen kierteestä. Voimakkaiden raha- ja muiden talouspolitiikan toimien ansiosta deflaatio kyettiin torjumaan, sanoo Rehn.

Vuonna 2021 talous alkoi elpyä ja myös inflaatio nopeutui. Viime kuukausina inflaation kiihtyminen on seurausta energian hinnan noususta ja tuotannon pullonkauloista.

– Tällä hetkellä pandemian hellittäminen lisää tarjontaa, kun pullonkaulat hellittävät. Toisaalta samalla kysyntä elpyy vielä nopeammin. Kokonaisuutena kysyntä ja tarjonta eivät ole vielä tasapainossa ja siksi koronakriisi näkyy edelleen inflaation nopeutumisena, Rehn sanoo.

Energian hinnan nousuun on rahapolitiikalla vaikea vaikuttaa

Aiempina vuosina Euroopan keskuspankki tuskaili tavoitetasoa – keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia – matalampaa inflaatiota. Nyt Euroopassa inflaatio on ollut viiden prosentin tienoilla ja jopa ylittänyt sen. Ajurina on energian hinnan nousu.

– Siihen on rahapolitiikalla vaikea vaikuttaa. Pidemmälle katsoen inflaationäkymä ei ole kaukana tavoitteestamme, joka on kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä, ennakoi Rehn.

Inflaatio syö tällä hetkellä kuluttajien ostovoimaa

Tilastokeskus kertoi, että kuluttajien reaaliansiot ovat laskeneet loka-joulukuussa 1,1 prosenttia. Ostovoima siis laskee ja samassa tilanteessa käydään monilla aloilla palkkaneuvotteluja.

– Pienen vientivetoisen avotalouden kuten Suomen palkkaratkaisuissa on kuitenkin aina löydettävä tasapaino palkansaajien ostovoiman ja työn kilpailukyvyn ylläpitämisen välillä. Senkin vuoksi palkkaratkaisuissa on parempi ja olennaista katsoa keskipitkän aikavälin inflaatiota, ei pelkästään inflaation nopeutumista tai hidastumista tässä ja nyt, sanoo Rehn.

Korkojen nousuun on syytä varautua

Keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on tukenut kysyntää, mutta nyt rahapolitiiikka on kiristymässä. Se näkyy jo rahan hinnassa. Nyt suosituin asuntolainojen korko 12:n kuukauden euribor on nousussa. Se tarkoittaa kasvavia korkomenoja kotitalouksille.

– Suomen Pankki kannustaa varautumaan korkojen nousuun, kun talouden elpyminen on vahvistunut. Nyt korkojen nousu on entistä lähempänä ja varautuminen entistä tärkeämpää, viestittää Rehn.

Sama pätee myös valtiontaloudessa

– Valtiontaloudessa pitää kasvattaa puskureita hyvinä aikoina niin, että selvitään huonoimmistakin ajoista. Nyt on aika ryhtyä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä, Rehn sanoo.

Suomen Pankki on suositellut hallitukselle paluuta menokehykseen ensi vuoden budjetista 2023 lähtien.

Lisätty Rehin näkemys työllisyystoimista klo 11.33

Lisätty Rehnin näkemys Fennovoimasta klo 12.01

Lue lisää:

Tutkija pelkää, että liian raju korkojen nosto katkaisee talouden elpymisen – pankki kehottaa kuluttajia varautumaan

Nytkö alkoi korkojen nousu? Suoraan ylöspäin sojottavat käyrät kiteyttävät markkinatilanteen – lue, mihin kaikkeen nyt kannattaa varautua

AMK-opiskelijat tekevät yleensä joka vuosi useita ryhmätöitä alaa katsomatta. Opiskelijat halutaan valmentaa näin työelämään, jossa vain harva tekee työtään täysin yksin.

Ryhmätöitä ei tehdä vain oppimista varten, vaan myös suuret ryhmäkoot pakottavat opettajia valitsemaan ryhmätyön tekemisen: seitsemän ryhmätyötä voi olla nopeampi tarkistaa kuin neljäkymmentä yksilötyötä.

Pahimmillaan ryhmäprojekti voi haitata oppimista, kun kaikki energia menee työstä selviämiseen. Moni opiskelija kokee, että ryhmässä tekeminen on kuormittavampaa kuin yksilötehtävät: motivaatiota syövät lusmuilevat ryhmäläiset ja välillä taas ohjauksen puute.

Kysyimme kolmelta LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta KOEn hallituksen jäseneltä heidän kokemuksiaan ryhmätöistä ja etsimme keinoja, miten ryhmätöistä saa eniten irti.

Vapaakyytiläiset jättävät muiden harteille raskaamman taakan

– Kerran jouduin heittämään yhden ryhmäläisen ulos, kun hän ei tehnyt mitään. Se ei tuntunut kivalta, mutta oli ryhmän parhaaksi. Stressiä lisää, kun pitää miettiä toisen opintoja omien lisäksi, sanoo toista vuotta restonomiksi opiskeleva Niklas Tommola.

Ensimmäistä vuotta kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Anna Salonen kertoo, että etätapaamisissa jotkut lymyilevät kiinni olevan kameran suojassa, eivätkä edes suostu näkemään kasvotusten.

Opiskelijoiden mielestä on välillä vaikea puuttua, jos opiskelukaveri ei tee osuuttaan. Työelämästä tuttua esimies-työntekijä-hierarkiaa ei vielä ole, vaan kaikki ovat saman arvoisia.

Ryhmän ongelmiin kannattaa varautua jo heti ryhmätyön alussa määrittelemällä yhdessä ryhmän tavoitteet, kirjoittamalla säännöt ja päättämällä yhdyshenkilö kommunikoimaan ryhmän ja opettajan välillä.

Yleensä ryhmätyön tavoitteen kertoo opettaja, mutta yhdessä on hyvä määritellä vielä, tavoitteleeko ryhmä täydellistä numeroa vai yritetäänkö saada aikaan keskiverto tulos. Näin kaikki tietävät, millaisella antaumuksella ihmiset ovat mukana.

Yhdessä luodut säännöt ovat auktoriteetti, joka otetaan esiin, jos joku asia alkaa hiertämään. Silloin kenenkään ei tarvitse nousta ylitse muiden etsimään ratkaisuja riitatilanteessa.

Mitä teen, kun toisen naama ärsyttää?

Säännöt helpottavat yhdessä tekemistä, mutta eivät välttämättä estä sitä, että jonkun naama alkaa ärsyttää. Innostu ryhmästä -kirjan kirjoittaneen sosiaalipsykologi Saara Repon mukaan ärsyyntyminen on osa ihmisten kanssa toimimista, eikä sitä kannata yrittää vältellä vaan ennemminkin sietää.

Repo neuvoo, että ärsyyntymistä voi lievittää kertomalla fiksulla tavalla ryhmäläisille, mikä ottaa päähän. Suun avaaminen voi aloittaa hyvän keskustelun.

Tilannetta voi yrittää myös kääntää itselleen voitoksi ja miettiä, mitä se opettaa muiden tavoista ajatella.

Jos toisille sanominen tuntuu vaikealta, Repo vinkkaa käyttämään aseenaan kehuja. Niitä on usein helpompi antaa kuin risuja. Kehumalla työnsä hoitaneita voi samalla antaa ilman kehuja jääneelle laiskottelijalle vinkin, että tällä kertaa panoksesi ei ollut kehumisen arvoinen.

Saako laiska palkkansa?

– Joskus arvosana on ollut epäoikeudenmukainen. Yksi sai saman numeron kuin muut, vaikka ei tehnyt paljon mitään, muistelee Salonen.

Ryhmätöiden arvosanat aiheuttavat opettajille päänvaivaa. Opettajat eivät pysty millään vahtimaan jokaisen ryhmäläisen tekemiä hommia.

LAB-ammattikorkeakoulun kalustemuotoilun lehtori Harri Kalliomäki myöntää, että joskus lusmu saa saman arvosanan kuin ryhmän ahkerat.

Ryhmätyöt eivät kuitenkaan muodosta koko kurssin arvosanaa. Lisäksi moni opettaja käyttää hyväkseen vertaisarviointia, jossa opiskelijat antavat arvosanan sekä itselleen että muille ryhmäläisille. Opettajalle voi muutenkin vinkata, jos joku ei tee hommiaan.

Toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä ei kannata liikaa miettiä. Sosiaalipsykologi Saara Repon mukaan parhaiten oppii, kun on itse aktiivinen. Usein peukalokyytiläisyys koituu lopulta omaksi tappioksi.

– Mieti, mitä voit antaa ryhmälle äläkä mitä voit saada. Se voi antaa paradoksaalisesti enemmän myös itselle.

"Ohjaava opettaja on Jumalan lahja"

Moni opettaja suosii ryhmätöitä, sillä ryhmätöiden on todettu opettavan asioita monipuolisemmin. Opettajilla ei kuitenkaan ole aina aikaa tai taitoja ohjata ryhmätöitä.

– Ohjaava opettaja on Jumalan lahja. Jotkut antavat vain tehtävälaput. Se on kuin opettaja näyttäisi täydellisen veistoksen ja antaisi metallinpalan eteen sanoen "tehkää tuollainen", kuvailee toista vuotta kansainvälistä liiketaloutta opiskeleva Nooa Kopanen.

Lehtori Kalliomäen mielestä ryhmätöitä vedetään välillä korkeakouluopetuksessa väärin. Opettajan tehtävänä on toimia tiimien valmentajana, joka motivoi, ohjaa läpi vaiheiden ja varmistaa, että tavoitteet saavutetaan

Ryhmiä muodostetaan yhä arpomalla, jolloin tiimissä ei välttämättä ole oikeanlaista osaamista tehtävän tekemiseen. Esimerkiksi kalustemuotoilussa ryhmässä pitää olla paljon hulluja ideoita tuottava jäsen, henkilö joka osaa muuttaa hulluja ideoita käytäntöön ja joku joka osaa laittaa suunnitelmat esitettävään muotoon. Jos ryhmässä on vain hulluja ideoita suoltavia ihmisiä, ei ryhmä pääse pitkälle.

Kalliomäen mukaan opettajalle voi sanoa, jos kokee ryhmätyön huonosti ohjatuksi. Parhaimmillaan opettaja tajuaa muuttaa keinojaan.

Ryhmätyöstä saa eniten oppia miettimällä ryhmän tavoitteiden lisäksi myös omat tavoitteet. Jos ryhmä valitsee omasta mielestä tylsän aiheen, voi miettiä, voisiko oppimisen paikka löytyä ryhmäkommunikaatiosta tai uudesta roolista ryhmässä.

Lopputulos ei ratkaise opinnoissa, vaan tärkeintä on kliseisesti matka. Kalliomäki muistuttaa, että oppiminen tuntuu harvoin helpolta.

– Oppiminen ei tapahdu epämukavuusalueella vaan tuntemattomalla alueella. Oppiminen on välillä tuskallista, koska siinä joudutaan muuttamaan omia ennakkokäsityksiä. Jos lopputulos on keskinkertaista parempi, mutta työ on tehty vasurilla, mitä siitä on opittu?

Juttua varten on haastateltu myös LAB-ammattikorkeakoulun yliopettaja Pia Haapeaa ja lehtori Taina Orpanaa.

Millaisia muistoja sinulla on ryhmätöistä? Menikö kaikki putkeen vai menikö hermot? Voit kertoa kokemuksesi ja osallistua keskusteluun 12.2. kello 23:een saakka.

Ympäristöliikkeiden lauantainen mielenilmaus vaatii Tampereelle kokonaan polttoon perustumatonta kaukolämpöä.

Mielenilmauksen järjestävät Elokapina Tampere, Suomanifesti, Greenpeace Tampere, Fridays For Future Tampere sekä Maan ystävät ja Tampereen Maan ystävät.

Tapahtumassa vaaditaan Tampereen kaupungilta ja sen omistamalta Tampereen sähkölaitokselta biomassan ja turpeen polton tunnustamista ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitalliseksi energian tuotantotavaksi.

Tampereen Sähkölaitos on kertonut uuden Naistenlahti 3 -voimalaitoksensa vähentävän 20 prosenttia koko kaupungin hiilidioksidipäästöistä. Uusi voimalaitos pystyy tuottamaan energiaa kokonaan uusiutuvilla polttoaineilla, joten turpeen käyttäminen Tampereella lopetetaan.

Mielenosoittajien mukaan mielikuva ympäristöystävällisestä kaukolämmöstä ei silti vastaa totuutta.

– Vaikka kuinka puhutaan uusiutuvasta biomassasta, kyse on puunpolttolaitoksesta. Sama vanha keisari uusissa vaatteissa, sanoo Emmi Liinalaakso Suomanifestista ja Tampereen Maan ystävistä.

Noin 160 miljoonaa euroa maksava Naistenlahti 3 -voimalaitos on suurin yksittäinen investointi Tampereen Sähkölaitoksen matkalla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2030. Samalla se on koko Tampereen alueen suurin yksittäinen ympäristöinvestointi.

Tampereen Sähkölaitos pitää uutta voimalaa suurena kehitysaskeleena, jolle on ollut tilausta jo pitkään.

– Esimerkiksi rakennuttajat ja kiinteistösijoittajat ovat valveutuneita ja edellyttävät uusiutuvan energian käyttöä kohteissaan. Olemme jo aiemmin tarjonneet Naistenlahti 2:ssa tuotettua uusiutuvaksi sertifioitua Lähilämpö puu -tuotetta rajatusti, mutta nyt tällä saralla kapasiteettimme kasvaa merkittävästi, sanoo Tampereen Sähkölaitoksen asiakkuusjohtaja Mikko Erma tiedotteessa.

"Ollaan jämähdetty puunpolttoon"

Ympäristöjärjestöt ovat pettyneitä. Kaupungilta haluttaisiin selvitys siitä, millä aikataululla Tampereen Sähkölaitoksella aletaan tuottaa kaukolämpöä kokonaan ilman biomassan polttamista.

Tällä hetkellä muista kaukolämmön tuotantotavoista ei ole tehty päätöksiä.

– Nyt annetaan ymmärtää, että kyseessä ei ole välivaihe kohti tulevaisuuden ratkaisuja. Tuntuu, että ollaan jämähdetty puunpolttoon, Emmi Liinalaakso sanoo.

Naistenlahti 3 -voimalaitos valmistuu aikataulun mukaan tämän vuoden lopussa. Se tulee tuottamaan sähkön lisäksi noin puolet koko kaupungin kaukolämmöstä vuosittain.

Mielenosoitus alkaa Keskustorilla lauantaina kello 15.30. Se siirtyy myöhemmin kulkueena keskustan halki Naistenlahden voimalaitoksen eteen.

Lue lisää:

Tampereen Sähkölaitos lopettaa turpeen polttamisen suunniteltua aiemmin – uuden voimalan ansiota

Ukrainan pääkaupungissa tilanne on edelleen rauhallinen, vaikka Yhdysvallat muutti perjantai-iltana äkillisesti uhka-arviotaan Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä, Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo Kiovasta.

– Täällä Kiovan keskusaukiolla Maidanilla on jälleen tänään marssittu Ukrainan yhtenäisyyden puolesta sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Eurooppa muuttivat uhka-arviota Venäjän hyökkäyksen todennäköisyydestä hyvin radikaalisti vain vuorokauden aikana, Turtiainen kertoo.

Turtiaisen mukaan arki Kiovassa jatkuu suhteellisen rauhallisesti siitä huolimatta, että Yhdysvallat ja Venäjä kotiuttavat lähetystöjensä henkilökuntaa ja useat maat ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta.

Kiovalaisperhe: Olemme menossa lomalle, emme ole paniikissa

Ukrainalainen Viktoria Verhulevskaja kertoo kiovalaisella huoltoasemalla, että hänen perheensä lopetti pelkäämisen vuonna 2014, jolloin heidät pakotettiin lähtemään Donetskista.

– Olemme matkalla vain lomalle pariksi päiväksi. Emmekä ole paniikissa, Verhulevskaja kertoo Ylelle.

Jotkut Kiovassa kuitenkin varautuvat hyökkäykseen. Maksim Zagorodnyi kertoo Ylelle, että hänen perheensä on varautunut pakenemiseen jo kahdeksan vuoden ajan.

– Meillä on valmiiksi katsottuna paikka, jonne perheen voi viedä turvaan ja on rahaa muualla kuin täällä. Ja kaikki asiakirjat on kerätty valmiiksi.

Myös kiovalainen Natalya kertoo, että perhe suunnittelee lasten viemistä maaseudulle tällä viikolla.

– Aiomme viedä heidät piiloon. Maaseudulle.

Lue lisää aiheesta:

Kokosimme neljä merkkiä, joista näkyy Ukrainan luisuminen uuden yhteenoton partaalle – näin vaaralliset tapahtumat ovat edenneet

Noin sadan ihmisen joukko kajauttaa kolminkertaisen vaatimuksen vapaudelle.

– Vapaus, vapaus, vapaus!

Lappeenrannan kauppatorilla oli lauantaina iltapäivällä meneillään mielenosoitus, jossa vastustettiin muun muassa sote-alan henkilöstön koronarokotevelvoitetta.

– Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku rokottautuu koronaa vastaan. Mutta se ei ole oikein, että työntekijän palkanmaksu keskeytetään, jos hän ei syystä tai toisesta halua rokotetta ottaa, sanoo tapahtuman järjestäjiin kuuluva Milla Eerola.

Eerola on perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Imatralta. Hän korostaa ryhtyneensä järjestämään mielenilmausta Etelä-Karjalassa yksityishenkilönä, ei kuntapoliitikkona.

Sote-alan koronarokotevelvoitteessa on kyse tartuntatautilain väliaikaisesta muutoksesta, joka tuli voimaan helmikuun alussa. Sen mukaan sote-palveluissa saa työskennellä lähikontaktissa koronan riskiryhmiin kuuluvien kanssa vain, jos työntekijällä on rokotteen tai alle puolen vuoden aikana sairastetun koronan antama suoja virusta vastaan.

Ääneen pääsee koronarokotuksia vastustava lääkäri

Yhtenä Lappeenrannan tapahtuman pääpuhujana esiintyi kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Tamara Tuuminen.

– Vaadin koronarokotteiden haittavaikutusten aktiivista seurantaa, Tuuminen sanoo.

Hänen mukaansa tiedotusvälineet vääristävät kokonaiskuvaa rokotteiden haitallisuudesta jättämällä tarkoituksella kertomatta haittavaikutuksista.

Tuumisen nimi on mukana julkisuudessa huomiota herättäneessä vetoomuksessa, jonka tavoitteena on estää lasten rokottaminen covid-19-tautia vastaan.

Vetoomuksen pani viime kesänä alulle Pelastetaan Suomen lapset -niminen ryhmä. Allekirjoittajissa on Tuumisen lisäksi kymmeniä lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia.

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arvioi Ylen jutussa viime vuoden elokuussa, että ryhmän rokotekriittiset väitteet ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.

Mielenosoituksessa kritisoidaan myös maan hallitusta

Lappeenrannan kauppatorilla myös yleisön joukossa käytiin keskusteluja, joissa epäillään koronarokotteiden aiheuttavan terveydellisiä haittoja. Keskustelijat kertoivat olevansa tyytymättömiä siihen, ettei rokotehaittoja selvitetä riittävästi. He eivät halua esiintyä omalla nimellään.

Mielenilmaukseen osallistuneiden kylteissä ja puheenvuoroissa nousi esiin muitakin tyytymättömyyden aiheita kuin sote-alan työntekijöiden rokotevelvoite. Suurimmat aplodit yleisöltä sai Tilla Karppisen puheenvuoro, jossa hän nosti esiin kasvomaskien käyttöön liittyviä ongelmia.

Myös Suomen hallitus sai osansa mielenosoittajien puheissa.

– Terveystyranniaa, sortohallintoa ja diktatuurimaista ohjailua, tiivistää Milla Eerola näkemyksensä hallituksen tavasta johtaa maata.

Voit keskustella aiheesta huomiseen 12.2. kello 23.

Valtioneuvoston kanslian päätös olla antamatta koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuteen keväällä 2020 rikkoi lakia, Helsingin hallinto-oikeus katsoo.

STT pyysi covid 19 -koordinaatioryhmän asiakirjoja keväällä 2020 julkisuuslain perustella. Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, ellei niiden julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama Valtioneuvoston kanslia (VNK) päätti salata ryhmän asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja. STT valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi salauspäätöksen.

Koordinaatioryhmä kokoontuu edelleen noin kerran kuukaudessa. VNK:n alivaltiosihteerin Timo Lankisen mukaan VNK ei aio valittaa nyt saadusta hallinto-oikeuden ratkaisusta.

VNK:n mukaan eivät viranomaisen asiakirjoja

Koordinaatioryhmän oli kokouksissaan keväällä 2020 käsitellyt esimerkiksi THL:n arvioita koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien tilannetta, länsirajan tilannetta ja Uudenmaan sulkemista.

STT päätyi pyytämään koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja keväällä 2020, koska tietojen saanti viranomaisilta monissa uutisarvoisissa asioissa osoittautui likimain mahdottomaksi muuten kuin silloin, kun viranomaiset itse halusivat tiedottaa niistä.

– Päättelimme koronakoordinaatioryhmän olevan taho, jonka kautta useimpien uusien asioiden täytyi kulkea, ja teimme tietopyynnön sinne, koska tulokseton soittelu eri viranomaisille piti saada poikki, kertoo STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.

Oikeus katsoi koordinaatioryhmän viranomaiseksi

VNK perusteli ryhmän asiakirjojen salaamista sillä, että ryhmää ei olisi asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää ja siksi sen asiakirjat eivät olisi julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. VNK lisäsi, että vaikka ryhmä katsottaisiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi itsenäiseksi viranomaiseksi, sen asiakirjat olisivat kuitenkin viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja, joihin ei sovelleta julkisuuslakia.

Hallinto-oikeus torjui molemmat VNK:n perustelut. Oikeus katsoi, että vaikka ryhmällä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ja lopulliset päätökset tehdään ministeriöissä ja VNK:ssa, se on julkisuuslain tarkoittamalla tavalla asetettu viranomaisen päätöksellä hoitamaan itsenäistä tehtävää, johon kuuluu myös asioiden valmistelu hallitukselle. Oikeuden mukaan ryhmä on viranomainen, johon sovelletaan julkisuuslakia.

Toisekseen hallinto-oikeuden piti ratkaista, olivatko asiakirjat viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja. Oikeuden mukaan STT:n pyytämät asiakirjat liittyvät merkittävästi asioiden valmisteluun ministeriöissä ja valtioneuvostossa ja koskivat nimenomaan niitä koordinaatiotehtäviä, joiden hoitamiseksi ryhmä oli asetettu. Siksi niitä ei voitu pitää viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoina.

STT toi VNK:n salauslinjan julki jutussaan 23. toukokuuta 2020. Vielä samana päivänä Marin kehotti covid 19 -ryhmää luovuttamaan ne tiedot, jotka eivät ole salassa pidettäviä. Marinin kehotuksen jälkeen VNK toimitti STT:lle ryhmän kokousmuistioita liitteineen.

STT ei ole kuitenkaan saanut kaikkia koordinaatioryhmän käsittelemiä asiakirjoja eikä myöskään erittelyä siitä, mitä asiakirjoja jätettiin antamatta ja millä perusteilla. Sellainen olisi pitänyt antaa, jos ryhmän kautta kulkeneita asiakirjoja olisi käsitelty julkisuuslain tarkoittamina viranomaisen asiakirjoina, jollaisiksi ne on nyt todettu.

Aiheesta aiemmin:

Pääministeri Marin koronapaperien julkisuudesta: Tietopyynnöt eivät ole olleet ministerien käsittelyssä

Koronatyö kulisseissa jää osin julkisuudelta piiloon – valtioneuvoston kanslia salaa koronakoordinaation asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja

Viime marraskuussa kemiläinen Emmi Köykkä oli 15-vuotias, kun pääsi pois sairaalahoidosta. Samaan aikaan julkaistiin hänen esikoiskirjansa Näkinkenkätyttö.

Köykkä joutui sairaalaan anoreksian vuoksi – samasta sairaudesta kärsii myös hänen yli 400-sivuisen esikoisromaaninsa päähenkilö.

Kirjassa kotonaan Keijuksi kutsuttu Katariina Vuorela, on ajautunut säännöstelemään syömisensä minimiin. Vaikka tarina on fiktiivinen, siinä on kirjoittajan omat kokemukset taustalla, ja kirjan päähenkilö tiedostaa sairautensa myös itse.

Köykkä sairastui syömishäiriöön pari vuotta sitten. Aluksi hän alkoi liikkua enemmän ja rajoittaa syömistään. Hän havahtui sairauteen, kun joutui lääkärin vastaanotolle.

– Silloin tajusin, että ei tällainen syömiskäyttäytyminen ole varmaan normaalia.

Moni sairastuu varhaisaikuisuuteen mennessä

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan joka kuudes naisista ja joka neljäskymmenes miehistä on sairastanut syömishäiriötä varhaisaikuisuuteen mennessä, kertoo Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä.

– Uskallan epäillä, että varsinkin miesten osalta tämä lukema on aliarvioitu, koska syömishäirön tunnistamisen työkalut on tehty naisten oireilulle, joten miesten oireilusta jää paljon huomaamatta ja havaitsematta.

Yleisimpiä syömishäiriöitä ovat anoreksia, bulimia ja BED eli ahmintahäiriö.

Valtaosa sairastavista oireilee sillä tavalla, että mitkään näiden virallisten diagnoosien kriteerit eivät täyty.Mikkilä antaa kuitenkin esimerkin siitä, miten syömishäiriön voi tunnistaa.

– Se on hyvä hälytysmerkki, kun syömiseen liittyvä oireilu – on se sitten syömisen rajoittamista tai hallitsemattomalta tuntuvaa syömistä, mitä se oireilu yhtä lailla voi olla – alkaa sanella valintoja ja vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja arkeen.

Mistä sitten tietää, että kyseessä on syömishäiriö eikä vain ohimenevä hetkellinen olotila?

– Syömishäiriöön vaikuttavat esimerkiksi surukokemukset ja meille monelle on tuttua ruokahalun vaihteleminen. Monet reagoivat elämän ikäviin tilanteisiin siten, että eivät koe samalla tavalla vaikka nälkää kuin aiemmin.

Edellä mainitun kaltaisilla kokemuksella ihmiset voivat Mikkilän mukaan ymmärtää syömishäiriötä sairastavan mielenmaisemaa.

– Nämä ova minusta hyviä kurkistuksia syömishäiriön maailmaan. Ei syömishäiriössäkään ole sen ihmeemmästä kyse kuin, että yrittää helpottaa omaa hankalaa oloaan kontrolloinnilla.

Syömishäiriöön sairastuvat tyypillisimmin nuoret ja nuoret aikuiset.

– Se on hirveän loogista, koska silloin kasvetaan ja kehitytään sekä kehon puolesta että muutenkin ja haetaan omaa paikkaa ja omaa itseään, Mikkilä sanoo.

Mikkilän mukaan ei voida kuitenkaan sanoa, että syömishäiriöt olisivat vain nuorten tai tyttöjen sairauksia, vaan niihin voi sairastua iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Ruoka on oireilun väline

Syömishäiriöissä ruualla on aina jonkinlainen rooli, mutta se ei yleensä ole perimmäinen syy.

– Ruoka on keino oireilla. Ongelma on jossain syvemmällä, Syömishäiriöliiton asiantuntija Katariina Mikkilä sanoo.

Syömishäiriöiden taustalta löytyy usein ihmisenä kasvamisen tuskaa, traumakokemuksia tai kiusaamista.

– Syömishäiriöön liittyvällä oireilulla haetaan turvan tunnetta, kontrollia tai jonkinlaista helpotusta turvattomuuden, riittämättömyyden ja arvottomuuden tunteeseen.

Vaikka ruoka ei ole syömishäiriön perimmäinen syy, tarvitaan toipumiseen kuitenkin syömisen korjaamista tai ruokaan suhtautumisen uudelleen opettelua.

– Lisäksi tarvitaan myös terveempiä hyvinvointia tukevia selviytymis- ja ratkaisukeinoja elämän hankaliin tilanteisiin, koska niitä ei voi kokonaan itseään suojata.

Vaikka syöminen tai syömättä jättäminen on tietoinen valinta, on se Mikkilän mukaan sairastuneille usein valinta, jolle ei ole vaihtoehtoa.

– Syömishäiriöhän on sellainen ratkaisu ja vaihtoehto, jota yhteiskunta ja kulttuuri meille tarjoaa vähän kuin tarjottimella, että siihen vähän kuin kannustetaan mediassakin. Jos mietitään vaikka laihdutusohjelmia, siellä aina muistetaan kertoa, kuinka elämä muuttui kaikkinensa paremmaksi ja ongelmat ratkeavat, kun laihtuu.

Kirjoittaminen auttoi sanoittamaan ajatuksia

Kirjan kirjoittaminen on ollut Emmi Köykälle myös terapeuttinen kokemus.

– Varsinkin silloin, kun kirjoitin kirjaa, se auttoi purkamaan kaikkia ajatuksia. Nyt, kun se on julkaistu, niin se on päivittäinen ilon aihe.

Idea oli kypsynyt mielessä jo pidemmän aikaa, joten valmista syntyi nopeasti.

Historiallissävytteinen romaani, jota on kerrottu syömishäiriöisen päähenkilön kautta, syntyi lopulta parissa kuukaudessa.

Emmi Köykkä haluaa rohkaista kohtalotovereitaan taistelussa syömishäiriötä vastaan.

– Sen hirviön sieltä mielen sisältä voi kyllä voittaa. Sille pitää vain sanoa suorat sanat ja tehdä kaikki juuri päinvastoin kuin se sanoo.

Mikkilän mukaan syömishäiriöstä voi toipua.

– Monet toipuneet kuvaavat, että saavuttavat jonkun tason, johon ei ilman sairastumista olisi voinut päästä. Syömiseen, liikkumiseen ja lepäämiseen oppii ehkä suhtautumaan lempeämmin kuin ihminen, joka ei ole koskaan sairastanut syömishäiriötä.

Mikkilän mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ihmisen mieleen enää tulisi syömishäiriöajatuksia, vaan että miten näihin ajatuksiin suhtautuu.

Myös Köykälle sairauden kanssa taistelu on tullut tutuksi.

– Kyllä se on sellainen hirviö, jonka kanssa joutuu tappelemaan.

Hän kokee, ettei avun saaminen syömishäiriöön ole helppoa.

– Minulla oli hyviä sattumia, että sain apua kouluterveydenhuollon kautta. Toisaalta eivät kokemukset sieltä sairaalahoidostakaan parhaita mahdollisia ole.

Köykän mukaan sairaalahoidossa parantamisen varaa olisi ollut esimerkiksi siinä, että terapiakeskusteluja olisi voinut olla enemmän ja ilmapiirin olisi pitänyt olla lämpimämpi ja parantumismyönteisempi.

Apua syömishäiriöön voi saada esimerkiksi Syömishäiriöliiton tukipuhelimesta sekä chatista. Vertaistukea voi saada yhdistyksen alueellisten jäsenyhdistysten kautta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 13.2. kello 23 saakka.

Lue myös:

Erika Tilander, 19, sai tarpeekseen syömishäiriöstä ja otti elämänsä omiin käsiinsä – se ei ole helppoa maailmassa, jossa naisen keho on kohde

Jere Ollila, 21, lopetti syömisen ja iloitsi: "Enää ette voi sanoa minua lihavaksi" – korona lisäsi vaikeasti tunnistettavaa syömishäiriötä

Presidentti Sauli Niinistö sanoo ruotsalaislehti Dagens Nyheterin (DN) haastattelussa olevansa erittäin huolissaan mahdollisesta sodan syttymisestä Euroopassa.

Niinistön mukaan jännite on ollut läsnä Krimin valtauksesta lähtien. Venäjä valtasin Krimin niemimaan vuonna 2014. Tilanteen kärjistymisen syytä tämän vuoden aikana voi vain arvailla, Niinistö kertoo DN:n haastattelussa.

– Kesällä EU ja Nato keskustelivat strategisista linjauksistaan ja yhteistyöstään. Se on mielestäni saattanut olla syy Venäjälle ajatella, että Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria suunnitellaan ilman Venäjää, Niinistö arvioi ruotsalaislehdelle.

Niinistön mukaan tilanteessa on nähtävissä kaksi vaihtoehtoa, jos tilanteeseen ei saada soviteltua diplomaattista ratkaisua. Niinistö arvioi, että joko tilanne jännittyy entisestään tai Ukrainassa syttyy sota.

Niinistö ei kuitenkaan usko, että Suomi tai Ruotsi vedettäisiin mukaan Ukrainan konfliktiin.

Venäjä vastannee pakotteisiin vastapakotteilla

Presidentti Niinistö muistutti DN:n jutussa Venäjään kohdistuvista kovista pakotteista, mikäli Ukrainan rajalle kootut venäläissotilaat astuvat maiden välisen rajan yli.

Niinistö kuitenkin arvioi, että pakotteet kohdistuisivat myös Suomeen ja muihin EU-maihin, sillä olisi todennäköistä, että Venäjä vastaisi pakotteisiin vastapakotteilla.

DN:n jutussa sivuttiin myös Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin suhdetta.

Niinistö kuvaa presidentti suhdetta erittäin "mutkattomaksi". Saksalaislehti Der Spiegel arvioi jutussaan eilen, että Niinistö on Putinin parhaiten tunteva valtionpäämies.

Niinistön mukaan paras keino välttää sota on jatkaa lännen ja Venäjän välistä dialogia.

Lue myös:

Jännitys Ukrainassa kiristyy – Yle seuraa tapahtumia

Kokosimme neljä merkkiä, joista näkyy Ukrainan luisuminen uuden yhteenoton partaalle – näin vaaralliset tapahtumat ovat edenneet

Saksalaislehden mukaan presidentti Niinistö on Putinia parhaiten tunteva valtiopäämies – Niinistö: Yksi asia on muuttunut Putinissa (11.2.)

Minna Jaala, 23, hankki toissa kesänä 20 vuotta vanhan Volvon farmariauton.

Työmatkojen ja kauppareissujen lisäksi Jaala kulki Volvollaan autoharrastajien miitteihin, joissa ajettiin letkassa paikkakunnalta toiselle: kotikylältä Perniöstä Salon, Someron ja Forssan läpi Urjalaan ja Turun kautta takaisin. Välillä hän pysähtyi parkittamaan kavereidensa kanssa. Basso soi ja aina jollakin kumi paloi.

Kuukaudessa hupi- ja hyötyajoa kertyi lähes 6 000 kilometriä.

– Rentoudun ja tapaan ystäviä ajamalla. Se on minulle elämäntapa, Jaala sanoo.

Kesällä 2020 Jaala tankkasi auton täyteen 90 eurolla, mutta nyt sama määrä polttoainetta maksaa jo lähes 140 euroa.

Volvon 2,4-litrainen moottori syö Jaalan ajossa 9,5 litraa satasella.

Bensaan Jaalalla palaa noin 750 euroa kuussa. Se on päätoimiselle opiskelijalle paljon. Samalla rahalla maksaisi pikkuyksiön kuukausivuokraa Helsingin Kalliossa. Hänen mielestään hinta on jo kohtuuton.

Nyt Volvon takaikkunassa lukeekin: “Stop autoilijoiden kuritukselle!” Ensi viikolla Jaala ajaa sillä Turkuun Torviprotesti-mielenosoitukseen, jossa vaaditaan poliitikoilta toimia autoilun kulujen laskemiseksi.

Ilman autoa ei ole sosiaalista elämää

Nora Kanto, 22, katsoo polttoaineen hintaa ja kiroaa. Bensavalo palaa, joten on pakko tankata, että seuraavana päivänä pääsee töihin. 95-oktaaninen bensa maksaa 1,984 euroa litralta.

– En ole kertaakaan vielä näin kalliilla tankannut.

Mira Perkonoja, 26, aikoo vielä hetken lykätä pumpulla pysähtymistä. Hän toivoo, että puoliso tankkaisi, kun ajaa Helsinkiin.

Perniöläisen huoltoaseman kahvipöydässä kaikki kertovat karsineensa ajokilometrit minimiin.

Minna Jaalalla aivan pakollisistakin ajoista kertyy kuitenkin jo melkoinen bensalasku. Hän opiskelee lääketeknikoksi Turussa ja ajaa sinne viitenä päivänä viikossa.

Pelkästään koulumatkoista tulee 3 200 kilometriä ajoa kuussa. Kun siihen lisätään vielä ostosreissut, sukuloinnit ja muut välttämättömät menot päälle, mittarissa on 4 000 kilometriä kuukaudessa.

– Monesta olen joutunut luopumaan, että autoa voin pitää. Ei minulla käytännössä ole enää harrastuksia.

Helsinkiläinen opiskelija voi tehdä koulumatkansa julkisen liikenteen kuukausikortilla 35,90 eurolla. Perniöstäkin pääsisi julkisilla Turkuun. Aikataulun mukaan Jaala ehtisi kouluun juuri ja juuri kahdeksaksi, jos hän ottaisi aamun ensimmäisen bussin kirkolta vartin yli kuusi ja vaihtaisi kerran Salossa ja kerran Turussa.

Hän on kokeillut sitä kahdesti ja molemmilla kerroilla myöhästynyt.

Bussilla ei myöskään pääsisi kavereiden ja sukulaisten luo, jotka eivät asu aivan kirkonkylällä. Ilman autoa Perniössä ei Jaalan mukaan ole sosiaalista elämää. Nyt polttoaineen raju hinnannousu uhkaa eristää hänet kotiinsa.

– Vielä puoli vuotta sitten pystyin melkein päivittäin käymään kavereita moikkaamassa. Nyt en. Enkä voi lähteä enää huviajeluihin tai yömiitteihin.

Liikkumisenvapaus vaakalaudalla

Stop autoilijoiden kuritukselle -ryhmä on kasvanut nopeasti koko valtakunnan laajuiseksi, ja sen Facebook-ryhmässä on yli 280 000 jäsentä.

Käytännössä liike on vaatinut muun muassa autoveron poistamista, lisää rahaa teiden kunnossapitoon ja polttoaineiden litrahintojen laskemista EU:n keskitasolle.

Ryhmä on tehnyt polttoaineen hinnan kohtuullistamisesta kansalaisaloitteen lokakuussa 2021, ja se on tähän mennessä kerännyt 122 000 kannatusilmoitusta.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajista valtaosa ajattelee, että valtion pitäisi jotenkin tukea kuluttajia polttoaineiden hintojen nousun vuoksi. Keinoista he ovat kuitenkin erimielisiä. Yksi laskisi veroja, toinen harkitsisi tukia ja kolmas tekisi jotain, muttei tiedä vielä mitä.

Polttoaineen korkeaan hintaan vaikuttaakin monen tekijän summa.

Bensiinin kuluttajahinnasta lähes 60 prosenttia on veroja. Polttoaineverotus on pysynyt vakaana suhteessa ansiotasoon, joten tankkaamisen kallistumisen syytä onkin haettava verottoman hinnan noususta.

Siihen vaikuttaa paljon raaka-aineiden hintataso. Raakaöljy ei ole ollut niin kallista kuin nyt sitten vuoden 2014. Vuosi sitten barrelihinta oli alle 60 ja nyt jo yli 90 dollaria. Öljyn kysyntä on koronatilanteen helpottaessa kansainvälisesti kasvanut, mutta tarjonta ei ole noussut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Myös uusiutuvien polttonesteiden jakeluvelvoitteella on merkitystä. Suomessa liikennepolttoaineen jakelijoiden täytyy käyttää bensiinin ja dieselin seassa uusiutuvia polttonesteitä. Niitä on nyt huonosti saatavilla ja markkinahinnat siksi korkealla.

Kun uusiutuvia polttonesteitä ei lainsäädännön vuoksi voi jättää poiskaan, niiden kustannukset siirtyvät suoraan autoilijalta veloitettavaan hintaan. Se näkyy kaikkien autonomistajien kukkarossa.

Kansalaisaloitteessa vaaditaankin, että polttoaineen myyntiä koskevasta biopolttoaineen jakeluvelvoitteesta koituvat kustannukset kuluttajahinnioissa tulisi kompensoida valmisteveroa säätelemällä.

Jos toimiin ei ryhdytä, liikkumisen vapaus on ryhmän mukaan vaakalaudalla.

Autoilu yhdistää

Aatu Karjalaisella, 19, on ollut ajokortti vähän yli vuoden. Hän on järjestämässä Torviprotestia Jyväskylässä viikon päästä.

– Asioille pitää koettaa tehdä jotain, kun ne ärsyttävät. Muuten on turha valittaa.

Karjalainen tekee vuorotyötä koneistajana Muuramessa, ja auto on työmatkoihin välttämätön.

Autoilu merkitsee hänelle kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää liikkumista. Se on rakas harrastus, jonka hän jakaa vaimonsa ja lähimpien ystäviensä kanssa.

– Lähden monesti ajelemaan pimeitä metsäteitä vailla määränpäätä ja kuuntelen musiikkia. Se on puolittaista terapiaakin.

Autoilu yhdistää myös Karjalaista ja Lauri Melginiä, 21. He rassaavat yhdessä autojaan tallilla, ajelevat kylillä ja poikkeavat huoltoasemalle kahvittelemaan.

Autoilun kallistuminen harmittaa. Karjalainen ilmoittaa nettotulojensa olevan selvästi alle kahden tonnin, ja nyt rahasta on erityisen tiukkaa, kun viime kuussa maksettavaksi tuli omien häiden kustannukset.

Auto on melkoinen rahareikä. Puhelimen sovelluksesta Karjalainen tarkistaa, että tämän vuoden puolella Volvo on syönyt öljynvaihdon ja uusien renkaiden kanssa jo 917 euroa. Huollot hän tekee pääasiassa itse ja säästää siinä pitkän pennin.

– Ei ole tullut ajettua enää hupia – tai no melkein yhtä paljon kuin ennenkin. Joudun tinkimään monesta muusta, koska polttoaineeseen, vakuutuksiin ja autoveroihin menee niin paljon.

Karjalainen ei osta enää huoltoasemalta kahvia tai syö ravintolassa, mutta Volvostaan hän ei aio luopua. Vaimollekin hän etsii nyt autoa – mitäs muutakaan kuin Volvoa.

Lue myös

Polttoaine on kallistunut, mutta polttoaineveron lasku hyödyttäisi etenkin hyvätuloisia – asiantuntija harkitsisi könttäsummaa pienituloisille

"Enää ei ole varaa Juhla Mokkaan", sanoo Kati Suomalainen, 37, ja pelkää, ettei pian pysty ajamaan dieselautolla töihin – näin inflaatio kurittaa

Myös dieselin hinta kipusi yli kahden euron Lapissa – Rosamaria Mattilan hupiajeluille tuli loppu: "Kaikki turhat menot on nyt karsittu"

Sotkamolaisen Antti Heikkisen tankkauslasku nousi viime vuonna 4 000 euroa, kun Venäjälle ei pääse: "Itku pääsee tankatessa"

_Korjattu 12.2.2022 klo 18.55: Aatu Karjaisen nimen kirjoitusasu. Voit keskustella aiheesta 13.2. klo 23 asti.
_

Tilanne Ukrainan rajoilla on kiristynyt kuluneen viikon aikana. Keräsimme tähän juttuun keskeisimmät käänteet viikon varrelta kärjistyneestä tilanteesta.

1. Tiedustelutiedot tukevat arvioita Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset kertoivat viime viikonloppuna, että Venäjä valmistautuu Ukrainan valtaamiseen.

Tiedusteluviranomaisten arvion mukaan Venäjän joukot voisivat vallata Ukrainan pääkaupunki Kiovan ja syöstä presidentti Volodymyr Zelenskyin vallasta kahden vuorokauden kuluttua maahyökkäyksen alkamisesta.

• Tämä on päivittyvä uutisjuttu, johon lisätään tietoa.

Eilen perjantaina Yhdysvallat toisti arvionsa välittömästä uhasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö ohjeistaa yhdysvaltalaisia poistumaan maasta "Venäjän sotilaallisten toimien lisääntyneen riskin" vuoksi. Yhdysvaltain mukaan Venäjän hyökkäys voi alkaa jo lähipäivinä.

2. Länsimaat kehottavat kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta

Yhdysvaltain ohella monet muut länsimaat ovat kehottaneet kansalaisiaan lähtemään Ukrainasta. Yhdysvallat on myös kertonut evakuoivansa lähetystönsä Kiovassa.

Suomen ulkoministeriö päivitti ohjeistustaan myöhään perjantai-iltana. Päätöstä Suomen Kiovan-suurlähetystön evakuoinnista ei ole ainakaan toistaiseksi tehty.

Venäjän ulkoministeriön mukaan sen suurlähetystö ja konsulaatit jatkavat toimintaansa Ukrainassa, mutta maa on vetänyt osan suurlähetystönsä henkilökunnasta pois maasta.

Venäjä perustelee toimia sillä, että se pelkää provokaatioita Ukrainalta tai sen liittolaisilta.

Suomen ja Yhdysvaltain lisäksi esimerkiksi Viro, Norja, Belgia, Britannia, Saksa, Australia ja Uusi-Seelanti ovat antaneet kansalaisilleen kehotuksen poistua Ukrainasta.

3. Tiivistä diplomaattista keskustelua

Diplomatian saralla keskusteluja käydään yhä tiiviimmin. Tarkoituksena on löytää tilanteeseen diplomaattinen ratkaisu, jotta Venäjä luopuisi aikomuksestaan hyökätä Ukrainaan. Useat maat uhkaavat Venäjää myös uusilla pakotteilla.

Kuluneen viikon aikana liennytystä tilanteeseen onkin haettu keskustelupöydissä eri maissa ja eri kokoonpanoilla.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin on määrä keskustella myöhemmin tänään Suomen aikaa klo 18 puhelimitse. Myös Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on esittänyt venäläiselle kollegalleen Sergei Lavroville puhelinkeskustelua täksi päiväksi.

Lisäksi kuluneen viikon aikana EU vastasi yhteisesti Venäjän ulkoministerin Lavrovin kirjeeseen. Kirjeessä pyydettiin vastauksia Venäjän turvallisuuspoliittisiin vaatimuksiin.

Venäjä on kertonut, että se ei ole tyytyväinen yhteisvastaukseen. Venäjä oli jo aiemmin ilmoittanut odottavansa vastauksia valtioiden omissa nimissä. Vaatimuskirje lähetettiin osalle EU- ja Nato-maista. Suomi oli yksi kirjeen saajista.

4. Varustelua ja sotaharjoituksia itäisessä Euroopassa

Venäjä ja Valko-Venäjä aloittivat yhteisen sotaharjoituksen torstaina. Siihen osallistuu kaikkiaan arviolta 100 000 sotilasta. Kyseessä on siis suuri sotaharjoitus, joka sijoittuu Valko-Venäjän länsi- ja eteläosiin.

Samaan aikaan Ukraina aloitti oman sotaharjoituksensa vastavetona Venäjän ja Valko-Venäjän sotaharjoitukselle.

Kuluneen viikon aikana Yhdysvallat on jatkanut Ukrainan aseistamista. Aselähetys saapui Ukrainaan perjantaina. Se on osa arviolta 200 miljoonan dollarin eli vajaan 180 miljoonan euron arvoista turvallisuuspakettia.

Lisäksi Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon kertoi eilen lähettävänsä 3 000 sotilasta Ukrainan naapurimaahan Puolaan. Maassa on jo ennestään 1 700 yhdysvaltalaissotilasta. Yhdysvallat on lähettänyt sotilaita myös Ukrainan toiseen naapurimaahan Romaniaan viime päivinä.

Lue lisää:

Jännitys Ukrainassa kiristyy – Yle seuraa tapahtumia

Saksalaislehden mukaan presidentti Niinistö on Putinia parhaiten tunteva valtiopäämies – Niinistö: Yksi asia on muuttunut Putinissa (11.2.)

"Vaarallinen hetki Euroopan turvallisuudelle", "psykologista painostusta" – Länsi ja Ukraina tuomitsevat Venäjän ja Valko-Venäjän sotaharjoituksen (10.2.)

Venäjän ja Valko-Venäjän yhteissotaharjoitus alkaa – pitääkö siitä olla huolissaan? (10.2.)

Kalle Tomin viisivuotiaalla australianpaimenkoiralla, Stellalla, ei kestä montaa sekuntia löytää parinkymmenen metrin päähän piiloutunut ihminen. Kello kilisee, kun vikkelä koira käy matkaan, ja pian kuuluu haukku suuren kiven takaa.

Todellisessa etsintätilanteessa pelastuskoira on korvaamaton apu. Sillä on takana satoja tunteja harjoittelua ja vaativia kokeita. Tomin mukaan parhaimmillaan koira kykenee seuraamaan jopa vuorokauden vanhoja jälkiä, mikä voi nopeuttaa etsintöjä merkittävästi.

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan vuonna 2007 perustamassa hälytysjärjestelmässä on mukana lähes 11 000 koulutettua vapaaehtoista eri puolilla Suomea. Kutsu pelastustehtäviin tulee tekstiviestillä, ja mukaan kentälle lähtee usein myös hälytysjärjestelmän ulkopuolella olevia, koulutettuja vapaaehtoisia.

– Vapaaehtoisten määrä on ollut vuosien mittaan hienoisessa kasvussa, kertoo valmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen Vapepan toimintaa ohjaavasta Suomen Punaisesta Rististä. Julkisuudessa on ollut viimeisen parin vuoden aikana näkyvästi esillä kadonneiden etsintöjä, jotka ovat Veikkolaisen mukaan tuoneet lisää väkeä Vapepan riveihin.

– Korona tuotti sen, että Vapepalla on ollut tavallista enemmän etsintöjä. Vuosi 2020 oli meille ennätyksellisen vilkas, kun ihmiset lähtivät oudokseltaan liikkumaan luonnossa, Veikkolainen kertoo.

Korona-aikana myös vapaaehtoisten koulutuksen siirtyminen verkkoon on Veikkolaisen mukaan madaltanut osallistumiskynnystä. Haasteena on, kuinka koulutukseen osallistuneet saadaan pysymään mukana Vapepan toiminnassa.

Radioamatööreistä ja tiepalvelumiehistä pulaa

Haasteena on myös löytää monipuolista osaamista erilaisiin pelastustehtäviin. Onnettomuuspaikoilla ja pelastustehtävissä on usein mukana laaja joukko vapaaehtoisia tarjoamassa mielenterveysapua, muonittamassa väkeä sekä rakentamassa toimivaa viestiverkkoa.

Vapepan valmiuskouluttajan, Espoon paikallistoimikunnan puheenjohtajan Anders Blombergin mukaan pulaa on esimerkiksi radioamatööreistä:

– Radioamatöörit ovat keskeisessa osassa kriisiorganisaation rakentamisessa. He rakentavat viestiverkon, jossa voidaan viestiä nopeasti radiopuhelimella toimintayksiköiden välillä. Matkapuhelimiin taas liittyy epävarmuutta, sillä suurella tai syrjäisellä onnettomuuspaikalla matkapuhelinverkon kapasiteetti ei välttämättä riitä.

– Radiopuhelin on edelleen peruspilari onnettomuuspaikkojen viestinnässä, Blomberg tähdentää.

Meneillään oleva, runsasluminen talvi tuo omat vaikeutensa pelastustoiminnalle.

Australianpaimenkoira Stella loikkii liki puolimetrisessä hangessa melko ketterästi, mutta mukana kulkevien ihmisten kunto on koetuksella. Pienemmillä pelastuskoirilla maavara tulee nopeasti vastaan, Tomi toteaa.

Koetuksella ovat talvikeleillä myös autoilijoiden taidot. Tiepalvelun vapaaehtoiset pelastavat monen autoilijan matkan, mutta Blombergin mukaan auttajista alkaa olla jo merkittävä pula. Autoliitosta Blombergin huoli saa vahvistusta. Liiton mukaan monenlaisiin pelastustehtäviin osallistuvia tiepalvelumiehiä on enää 135, joukossa myös neljä tiepalvelunaista.