Hallitus tarvitsee merkittävän määrän lisää ilmastotoimia, että se pääsee tavoitteisiinsa, arvioi Ilmastopaneeli.

Paneeli ja neljä tutkimuslaitosta jättivät arvionsa hallituksen ilmastotoimista tänään perjantaina.

Arvio on osa niin sanottua perälautaa, josta hallitus sopi ajauduttuaan kiistaan päästöjen vähentämisestä budjettineuvotteluissa syksyllä.

Hallitus päätti tilata laskelmat toimiensa riittävyydestä Ilmastopaneelin lisäksi Suomen ympäristökeskukselta (Syke) , Luonnonvaraksekukselta (Luke), Teknologian tutkimuskeskukselta (VTT) ja Ilmatieteenlaitokselta. Ilmastotoimet on kirjattu keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan eli Kaisuun.

Ilmastopaneeli ottaa arviossaan kantaa sekä Suomen omaan hiilineutraaliustavoitteeseen että EU:n asettamaan velvoiteeseen. EU edellyttää, että Suomi puolittaa taakanjakosektorin eli muun muassa liikenteen ja maatalouden päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastopaneelin arvion mukaan hallituksen toimet eivät riitä. EU:n ilmastotavoitteeseen pääsy vaatii yhä jopa miljoona hiilidioksiditonnin edestä lisää päästövähennyksiä taakanjakosektorilla eli maataloudessa ja liikenteessä, arvioi paneeli.

Sama arvio on esitetty jo Ilmastopaneelin aiemmassa, tammikuussa jätetyssä lausunnossa.

Hallituksen omaan hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsystä paneeli ei esitä yhtä tarkkaa päästöarviota, mutta ilmoittaa, että tavoitteen täyttyminen vaatii "jatkossa lisätoimia".

Paneelin mukaan Suomi on polulla kohti hiilineutraaliutta, mutta se on pitkälti päästökauppasektorin eli energiantuotannon ja teollisuuden ansiota. Siellä päästöt vähenevät päästökaupan ansiosta tehokkaasti, kun taas liikenteessä ja maataloudessa vauhti on yhä hidas.

Paneeli arvioi, että ilmastopäästöt vähenisivät Suomen päästökauppasektorilla kahdeksaan miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaisi noin 12 miljoonan tonnin vähennystä vuoden 2020 tasosta.

Päästöjen pitäisi kuitenkin vähentyä sitäkin enemmän, mikäli päästöt eivät vähene tarpeeksi liikenteessä ja maataloudessa.

Tutkimuslaitokset: Metsien hiilinielua ei pitäisi käyttää vähennystoimena

Ilmastopaneeli, Luke ja Syke varoittavat hallitusta varaamasta liikaa joustoihin eri sektoreiden välillä.

Luke haastaa erityisesti hallituksen kaavailut käyttää metsien muodostamaan hiilinielua taakanjakosektorilta mahdollisesti jäävien päästöjen kompensointiin.

Vaikka EU:n säännöt vuoden 2025 jälkeen sallisivat, hallituksen pitäisi Luken mielestä huomioon, että LULUCF-sektoriin kuuluva metsänielu on vaihdellut hakkuiden mukana. Myös bioenergian lisääntyvä käyttö voi pienentää nielua.

Syke taas huomauttaa, että metsien kasvu on hidastunut ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Tutkimuslaitos epäilee, ettei Suomi välttämättä yllä EU:n Suomelle laskemaan maankäytön hiilinielun vähimmäiskokoon.

Ilmastopaneelin mukaan metsien muodostama nielu on vuosina 2010-2020 ollut keskimäärin hallituksen tavoitetta alhaisemmalla tasolla.

Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää, että päästöt ja nielut ovat yhtä suuret vuonna 2035, noin 21 miljoonaa tonnia.

Maataloudessa päästöt pois turvepelloilta, ruokaturva taattava

Hallitus ei ole vielä tehnyt päätöksiä metsiä ja maankäyttösektoria koskevien päästöjen vähentämisestä, vaan niistä linjataan parhaillaan ilmastosuunnitelmassa, jonka valmistuu maaliskuun aikana.

Ilmastopaneelin mukaan erityisesti kosteikkoviljelyn käyttöönottoa tulisi vahvistaa. Kosteikkoviljely vähentää hiilidioksidipäästöjä turvepelloilla, joista syntyy suurin osa maankäytön hiilipäästöistä.

Myös Luke kehoittaa lausunnossaan hallitusta suuntamaan päästövähennyksiä esimerkiksi turvepelloille.

Luke arvioi sen sijaan, että isot vähennykset taakanjakosektoriin kuuluvissa maatalouden päästöissä ovat todennäköisesti kalliita ja ruokaturvan kannalta ongelmallisia.

Taakanjakosektorille kuuluvat muun muassa maatalouden metaanipäästöt, jotka syntyvät eläimistä. Turvepeltojen päästöt taas kuuluvat maankäytön ilmastosuunnitelman piiriin.

Luken arvion mukaan hallituksen esittämät toimet jäävät noin 0,1 miljoonaa tonnia vajaiksi taakanjakosektorilla.

– Toimet, jotka siinä on lueteltu on ihan hyviä ja oikeansuuntaisia, mutta koska niihin sisältyy niin paljon epävarmuuksia, haluamme tuoda esille, että on hyvä miettiä niiden lisäksi toimia erityisesti maankäyttösektorilla, sanoo lausunnon valmistelijana toiminut Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Lång.

Fossiilisen polttoaineen hintaan tarvitaan yhä mekanismi

Myös liikenteen päästövähennyksiin kohdistuu tutkimuslaitosten mukaan epävarmuutta. Taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöistä lähes puolet syntyy liikenteestä.

Ilmastopaneeli suosittelee, että hallitus jatkaisi liikenteen kansallisen päästökaupan valmistelua sen varalta, että liikenteen päästövähennystavoitetta ei saavuteta.

Kansallisesta päästökaupasta on jo laadittu selvitys, mutta liikenneministeri Timo Harakka (sd) ilmoitti hiljattain, että hallitus pyrkii pääsemään tavoitteeseen muilla tavoin.

Ilmastoasiantuntijat ovat useissa yhteyksissä pitäneet fossiilisten polttoaineiden hinnan nostamista tehokkaimpana keinona liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Ilmastopaneelin mukaan päästökauppa voitaisiin ottaa käyttöön vasta 2020-luvun jälkipuolella. Silloin se vaikuttaisi polttoaineiden hintoihin vähemmän, kun henkilöautoliikenteen sähköistyminen on jo pitkällä.

VTT taas arvioi, että latausinfrastruktuurin laajeneminen saattaa muodostua pullonkaulaksi, jotta oletettu 750 000 sähköauton tavoite saavutetaan vuonna 2030.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan hallituksen pitäisi varmistaa, että työkalupakissa on varmuuden vuoksi merkittävä määrä lisätoimia, jotka voidaan ottaa käyttöön, mikäli arviot päästövähennyksistä osoittautuvat ylioptimistisiksi.

Seuraavaksi ministerit käsittelevät tutkimuslaitosten arvioita ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmässä.

Työryhmä ottaa arvioihin kantaa arvioihin maaliskuun puoliväliin mennessä.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 12.2. klo 23 saakka.

Lue lisää:

VATT:n johtava tutkija pitää hallituksen ilmastopäätöksiä riittämättöminä: "Vaikea vääntö tulossa, ollaan samassa tilanteessa kuin syksyllä"

Ministeri Emma Kari energian kohonneista hinnoista: Ilmastotavoitteista tinkiminen ei ole ratkaisu tai edes laastari

Liikenteen päästökauppa voisi nostaa bensan hintaa yli 70 senttiä litralta – ilmastoasiantuntija ihmettelee, miksi hallitus kuoppasi veronkorotuksen

Pohjois-Savon Vieremällä on jo alettu suunnitella kansanjuhlaa Iivo ja Kerttu Niskasen kunniaksi.

Vieremältä kotoisin olevat hiihtäjät ovat voittaneet meneillään olevissa Pekingin talviolympialaisissa kolme henkilökohtaista mitalia. Kirkkain kruunu tuli tänään aamulla, kun Iivo Niskanen nappasi paraatimatkallaan 15 kilometrin perinteisellä kultaa.

Kunnanjohtaja Mika Suomalainen sanoo kansanjuhlien pitopaikan olevan kirkonkylän keskustassa sijaitseva Einarin puisto.

– Varmaankin luvassa on suurimmat juhlat Vieremällä koskaan. Tulijoita on varmasti läheltä ja kaukaa – niin paljon tästä menestyksestä on iloittu, Suomalainen kertoo.

Suomalaisen mukaan juhlat järjestetään läheisessä yhteistyössä metsäkoneyhtiö Ponssen kanssa. Vieremäläinen Ponsse on kummankin hiihtäjä-Niskasen pitkäaikainen pääsponsori.

Ponssen pääomistaja Juha Vidgrén uskoo tarkempien juhlasuunnitelmien valmistuvan jo Pekingin olympiakisojen aikana.

– Alitajunta on tehnyt kansanjuhlien eteen töitä jo neljä vuotta, koska etenkin Iivo on hiihtänyt maailman absoluuttisella huipulla koko ajan, Vidgrén sanoo.

– Eniten miettimistä aiheuttaa varmasti ajankohta, eli milloin Kerttu ja Iivo ehtivät kiireiltään Vieremälle. Iloista mieltä ja hyviä esiintyjiä kyllä järjestetään, hän jatkaa.

Mitä tonttien ja urheilukentän jatkoksi?

Siihen, miten Vieremä aikoo muutoin palkita olympiasankarinsa, kunnanjohtaja Suomalainen ei ota vielä kantaa.

Vuonna 2014 Niskaset saivat Sotshin olympialaisten menestyksestään Vieremän kunnalta metsäpalstat. Neljä vuotta myöhemmin Iivo Niskanen palkittiin Pyeongchangin olympiavoitostaan stipendillä ja nimikkourheilukentällä.

Suomalaisen mukaan hänelle on esitetty tämänkertaisesta palkitsemisesta jo kymmeniä ideoita.

– Ajatuksia on, ja keskustelemme niistä pian päättäjien kanssa. Mikään palkinto ei mielestäni ole riittävän suuri, kun puhe on näin hienoista saavutuksista, Suomalainen sanoo.

Vieremän kunnan ohella Iivo Niskasen palkinnee myös Kuopio, jossa Niskanen asuu. Kaupungin palkitsemisohjesäännön mukaan yksilölajin olympiakulta oikeuttaa ainakin 8000 euron stipendiin.

Miten Niskasia kannattaisi muistaa olympiamenestyksestä? Voit keskustella aiheesta 12. helmikuuta kello 23 saakka.

Lue myös:

"Iivo ja Kerttu ovat toisiaan tsempanneet" – onnellinen isä kertoo, miten piinaava jännitys vaihtui ryhmähaliin Niskasten kisakatsomossa

Iivo Niskasen kotipuolessa kokoonnuttiin suureen kisakatsomoon – Yle seurasi kultahuumaa suorassa lähetyksessä

Vuosi sitten Kerttu Niskanen opetteli kävelemään uudelleen – näin vakavasta paikasta hän taisteli itsensä olympiamitalistiksi

Hassan Maikal syntyi Suomessa Tampereella ja muutti 3-vuotiaana Helsinkiin. Kontulassa alakoulussa luokalla noin 60 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia lapsia. Se teki Maikalin olon kotoisammaksi.

– Luokalla saattoi olla venäläinen tai joku jonka juuret olivat Serbiasta tai Somaliasta, mutta kaikki olivat vaan suomalaisia nuoria. Silloin kaikille tämä paikka oli koti, Maikal kuvailee Sean Ricksille Yle Perjantain jaksossa Mikä tekee Suomesta kodin?

– Me jopa kutsuimme itseämme pakolaisiksi, vaikka emme paenneet mitään. En tiedä, mistä se tuli. Ehkä se oli turvaverkko meille. En tykännyt sanoa olevani suomalainen. Ei meitä kuitenkaan hyväksytty tai katsottu suomalaisina.

Nyt Hassan Maikal on tunnettu rap-artisti, joka on ehdolla Emma-gaalassa vuoden tulokkaaksi ja hänen albuminsa Betonitarha vuoden albumiksi.

Suomi on koti, mutta ulkopuolisuuden tunteet eivät kuitenkaan ole kadonneet. Maikal ei voi piiloutua Suomessa ihonvärinsä taakse kuten valkoiset.

– Välillä saatan olla ainoa ruskea tai ainoa isokokoinen ihminen huoneessa. Sipoon lukiossa olin koko koulun ainut tummaihoinen, Maikal kertoo.

Kun joku kysyy mistä Maikal on kotoisin, hän vastaa, että Suomesta. Hän on identiteetiltään sekä suomalainen että somali.

– Elän kahden kulttuurin välissä. Äitini kokemus on vastakohta. Hän on asunut yli 30 vuotta Suomessa, mutta hänelle Suomi ei ole ollut koti, Maikal toteaa.

Maikal miettii, mistä johtuu, että erityisesti tummaihoiset nuoret vaativat yhteisöön kuuluvilta tietynlaista käytöstä.

– Omassa yhteisössäkin nuoret kysyvät, että miksi yrität olla valkoinen, ethän sinä ole suomalainen. Jos käyttäydyt hyvin tai pukeudut tietyllä lailla, erotut yhteisöstä, ja sitten kysytään, miksi yrität olla erilainen, Maikal sanoo.

– Minua jännittää minun lapset ja heidän lapsensa. Miten pitkälle se jatkuu, että he ovat aina maahanmuuttajataustaisia? Pelkään pahoin, että he joutuvat todistelemaan yhtä lailla, niin kuin minäkin.

Katso koko Yle Perjantain jakso Areenasta tästä:

Jakso nähdään perjantaina 11. helmikuuta kello 21.05 Yle TV1:llä.

Lue myös:

Marina Andreeva oli hiljaa kaupassa, jotta häntä ei huomattaisi venäläiseksi – nyt hän neuvoo tuhansia venäjänkielisiä seuraajiaan Suomessa asumisessa

Räppäri Hassan Maikal on nähnyt, miten syrjäytyneet nuoret ajautuvat lähiöissä jengien vietäviksi: "Ainoa yhteisö, joka tukee ja ymmärtää"

– Nyt tuli pystyseinä vastaan, toteaa Kalevi Vilppola.

Vilppola on turveyrittäjä Siikajoen Paavolasta. Hän on tehnyt yli 40 vuoden uran turvealalla. Yrityksen toiminta on pysähdyksissä, kun asiakas on tämän talven aikana ilmoittanut, ettei tilaa enää turvetta.

– Onko tämä ilmapiiri nyt sellainen, että turve ajetaan alas kaikin mahdollisin keinoin. Ei piisaa kyky eikä halu enää jatkaa.

Vilppola on yksi niistä turveyrittäjistä, jotka ovat tarttumassa turvetuotantokoneiden romutustukeen nyt heti alkuvaiheessa tuen tultua hakuun. Hän ennakoi, että suurin osa yrittäjistä tarttuu tukeen ja hävittää koneet.

– Mitäpä me niillä koneilla tehdään, jos ei ole toimintaa.

• Turvetuotantokoneille voi nyt hakea romutuspalkkiota, mutta alaa edustavan Hanna Haavikon mukaan tukitaso on riittämätön: "Tyhjän saa pyytämättäkin"

Korvauksen määrä, enimmillään 200 000 euroa, saa Vilppolan mietteliääksi.

– Korvaus elämäntyön päättymisestä on pieni. Vaihtoehtohan on, että se vain sitten loppuu, eikä tule mitään korvausta. Yritetään jotain tällaisia kipukorvauksia järjestää.

Parikymmentä hakemusta tuli heti

Turvetuotantokoneiden romutustuen haku käynnistyi tiistaina 8. helmikuuta. Sitä myönnetään vuoteen 2024 saakka. Tuen jakaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Muutaman ensimmäisen päivän aikana hakemuksia on tullut yhteensä parikymmentä. Suomessa toimii arviolta 400–500 turvealan yritystä.

Valtio on varannut koneiden romuttamiseen jaettavaksi 30 miljoonaa euroa.

Hakijalle voidaan myöntää tukea enintään 200 000 euroa, vaikka tukikelpoisia turvekoneita ja -laitteita olisi romutettu enemmänkin. Tuen voi hakea sen jälkeen, kun koneet on toimitettu romutukseen. Romutettavan koneen tulee olla täysin toimintakuntoinen romutushetkellä.

Yksikön päällikkö Olli-Matti Karesvuo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoo, että ennakkoon tuesta on tullut paljon kyselyjä ja ensimmäiset hakemukset on jo lähetetty.

– Tätä romutustukea on odotettu. Alan etujärjestöt ovat olleet tuen suunnittelussa mukana. Romutustuki nähdään toimivana tukijärjestelmänä.

Tämän kevään aikana tulee vielä erikseen haettavaksi tuotannon luopumistuki.

Uusi ura

Kalevi Vilppola on epäileväinen alan luopumistuen sisällöstä. Hänen mukaansa kaikkea ei ole vielä kerrottu. Turveyrittäjillä on erilaisia jälkihoitovelvoitteita.

– Ei ole mahdollista lopettaa kaikkia turvetuotantoa tukevia toimia, koska on esimerkiksi ympäristölupia, joiden ehtoja pitää noudattaa. Eihän se mene niin että lopetetaan kuin seinään. Katsotaan sitä sitten, kun säännöt ovat olemassa.

Elämä jatkuu, vaikka turveyritys laitetaan pakettiin. Vilppola on kouluttautumassa metsäkoneenkuljettajaksi. Sen suurempaa surutyötä hän ei kerro tekevänsä.

Suomessa on vielä kuntia, joissa asunnot lämmitetään turpeella. Seinäjoki, Oulu ja Jyväskylä ovat suurimmat turpeen polttajat.

– Ollaan huolissaan neljästä tuhannesta ihmisestä, jotka joutuvat työttömiksi turvetuotannon loppumisen vuoksi. Ketään ei huoleta ne miljoonat, jotka paleltuvat. Enkä minä aio olla niistä huolissaan, kun eivät he itsekään ole.

Herättikö juttu ajatuksia? Kommenttikenttä on auki 12. helmikuuta kello 23:een asti.

Ukraina on Venäjälle syötti, jonka se haluaa sittenkin syödä, presidentti Sauli Niinistö sanoo saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa.

Lehti kysyi Niinistöltä näkemystä Venäjän motiivista Ukrainan tilanteen suhteen. Niinistön mukaan nyt näyttää siltä, että Venäjän toimien keskiössä on Minskin sopimuksen täytäntöönpano. Vuoden 2015 sopimuksessa sovittiin Itä-Ukrainan separatistialuetta koskevien taistelujen lopettamisesta.

– Aluksi ajattelin, että Ukraina oli pelkkä syötti Kremlille, ja että vaatimukset Yhdysvalloille ja Natolle olivat todellinen saalis. Mutta ehkä Venäjä kuitenkin haluaa syödä syötin. Nyt luulen, että toimilla saattaa olla enemmän tekemistä Ukrainan kanssa. Minusta Minskin sopimuksen täytäntöönpano on Venäjän kannalta keskeinen kysymys, Niinistö sanoo.

Haastattelussa Der Spiegel sanoo, että EU:ssa Niinistöllä on Venäjän presidentti Vladimir Putinin tuntijan maine. Tuskin yksikään valtionpämies tuntee Putinia yhtä hyvin kuin Niinistö, saksalaislehti luonnehtii.

– En edes tiedä, kuinka hyvin ymmärrän häntä. Mutta yritän. Kuten me kaikki yritämme, Niinistö sanoo.

Niinistö tapasi Putinin ensimmäisen kerran vuonna 2012 Pietarin kansainvälisen talousfoorumin puitteissa. Illallisella Putin otti Niinistön mukaan puheeksi Suomen Nato-kannan.

– Jossain vaiheessa hän kysyi minulta: miksi Suomi on niin innokas Naton jäseneksi?

Niinistö sanoo kertoneensa Putinille, ettei tuolloinen hallitus ollut sulkenut pois Nato-jäsenyyttä ohjelmastaan, mutta samalla se ei ollut aloittamassa jäsenyysneuvotteluja toimikautensa aikana. Lisäksi Niinistö oli sanonut Putinille, että Suomi haluaa syventää suhteitaan naapureihinsa Ruotsiin ja Norjaan sekä Yhdysvaltoihin ja EU-maihin sekä lisäksi kehittää edelleen kumppanuuttaan Naton kanssa.

Tähän Putin oli jälleen kysynyt: miksi?

– Koska jokainen itsenäinen kansakunta pyrkii maksimoimaan turvallisuutensa. Sen jälkeen tämä teema oli pois pöydältä, Niinistö sanoo.

Kysyttäessä, onko Putin muuttunut Niinistön kymmenvuotisen presidenttikauden aikana, Niinistö mainitsee yhden asian: hän kertoo Putinin tulleen päättäväisemmäksi. Hän nostaa esiin Venäjän edelliset sotaharjoitukset Ukrainan rajan läheisyydessä keväällä 2021. Tuolloin joukot vedettiin rajalta.

– Kysyitte juuri minulta, onko Putin muuttunut. Kyllä on, mutta lähinnä toiminnassaan. Hän oli yhtäkkiä hyvin, hyvin päättäväinen. Luulen, että hän näki tilaisuuden ja halusi käyttää sen toteuttaakseen sen, mitä hänellä oli ollut mielessä pitkään, Niinistö sanoo.

Niinistö arvioi, ettei ole yksittäistä syytä, joka olisi kääntänyt tilanteen Venäjän näkökulmasta.

– Euroopassa keskusteltiin pitkään mantereen turvallisuudesta viime vuonna, ja Putin saattoi kokea, että Venäjällä pitäisi olla hallitseva rooli tässä pelissä.

Niinistö: Pakotteilla suuri vaikutus Venäjän talouteen

Niinistön mukaan talouspakotteilla tulisi olemaan suuri vaikutus Venäjän talouteen erityisesti pitkällä aikavälillä.

– Venäjä on valmis maksamaan korkeaa hintaa tärkeäksi katsomastaan.

Ponnettomuudestaan Venäjän suhteen kritiikkiä saanut Saksan liittokansleri Olaf Scholz ei saa osakseen ryöpytystä Niinistön haastattelussa. Scholz ei ole ottanut selkeästi kantaa siihen, olisiko Saksa valmis asettamaan Nord Stream 2 -kaasuputken talouspakotteiden piiriin.

– Mielestäni Saksan liittokanslerista on tullut erittäin aktiivinen. Hän oli Washingtonissa ja matkustaa Kiovaan ja Moskovaan, mielestäni se on erittäin myönteistä, Niinistö sanoo Der Spiegelille.

Presidentiltä kysytään myös hänen mielipidettään viime aikoina paljon puhutusta suomettumisesta sekä analogian vetämisestä Suomen ja Neuvostoliiton välisen historian ja Ukrainan nykytilanteen välillä. Niinistö toteaa haastattelussa, että termillä on "erittäin huono sointi" Suomessa.

– En ymmärrä, miksi Ukrainaa verrataan Suomeen, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan suomettuminen tuo mieleen 1970-luvun Suomen, jolloin monet poliitikot ajattelivat, että olisi heidän etunsa olla ymmärtäväisiä Neuvostoliitoa kohtaan – ehkä jopa enemmän kuin Neuvostoliitto itse halusi.

– On täysin väärin ehdottaa jotain tällaista toiselle maalle malliksi.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12.2. klo 23:een asti.

Lue lisää aiheesta:

Soittohistoria paljastaa, että Putin puhuu paljon itsevaltaisille johtajille – ja Suomen presidentille: Niinistöstä on tullut Putinin ajatusten tulkki

Koronaviruksen määrä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla, kertovat THL:n koronaviruksen jätevesiseurannan tuoreimmat tulokset.

6.-7. helmikuuta kerätyissä näytteissä viruksen RNA:n määrä on samalla tasolla kuin aiempina viikkoina.

– Koronaviruksen RNA:ta on jätevesissä edelleen varsin paljon, ja sehän kertoo siitä, että tartuntoja on väestön keskuudessa edelleen paljon, toteaa johtava asiantuntija Tarja Pitkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Jätevesiseurannassa koronaviruksen määrä ei ole lähtenyt samalla lailla laskuun kuin todennetut tartuntatapaukset. Osittain se johtuu siitä, että tartunnan saanut ihminen erittää koronaviruksen RNA:ta pitkään, noin kaksi-kolme viikkoa tartunnan saamisesta. Siksi tartuntojen väheneminen näkyy jätevedessä viiveellä.

Toisaalta varmistetut tartunnat eivät kerro koko epidemiatilannetta, sillä läheskään kaikkia oireisia ei nyt testata eikä kaikkia tartuntoja varmisteta terveydenhuollossa. Jätevedessä sen sijaan näkyvät niin testattujen kuin testaamattomien ihmisten virukset.

Pääkaupunkiseudulla kasvu taittui

Koronaviruksen määrä jätevesissä vaihtelee paikkakunnittain. Alueilla joihin omikronmuunnos tuli ensimmäisenä, koronaviruksen määrä on hieman laskenut. Se näkyy etenkin Helsingin ja Espoon mittauksissa.

– Viimeisten viiden mittauskerran perusteella trendi on hivenen kääntynyt laskusuuntaan, Pitkänen kertoo.

Olisi kuitenkin ennenaikaista puhua epidemian loppumisesta edes pääkaupunkiseudulla, Pitkänen huomauttaa.

– Voidaan melko hyvällä luottamuksella sanoa, että viruksen määrän kasvu on taittunut siellä selvästi. Mutta en kyllä vielä lähtisi laskusta puhumaan.

Pohjoisemmassa, kuten Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa viruksen määrä jätevesissä on edelleen kasvussa. Se kertoo siitä, että eri puolilla Suomea eletään hiukan eri epidemiavaiheita.

Omikronia löytyi ympäri Suomea

Tällä viikolla THL sai valmiiksi myös koronaviruksen muunnosten tilastot tammikuun osalta.

Omikronmuunnosta löytyy nyt jätevesien perusteella jokaiselta seuranta-alueelta. Mitä pidemmälle tammikuuta mentiin, sitä laajemmalle omikron oli Suomessa levinnyt.

THL kehittää jätevesiseurantaa virusmuunnosten osalta. Toiveena on, että jatkossa jätevedestä voitaisiin kertoa tarkasti, kuinka paljon mitäkin virusmuunnosta väestöstä löytyy.

Lue lisää:

Päivittyvä seuranta koronavirustilanteesta

Katso oman kuntasi tilanne – grafiikka kertoo epidemian etenemisen

Hallitus päätti tänään perjantaina uusista toimista työllisyyden parantamiseksi.

Uudistukset toisivat valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 5 100 työllistä lisää. Julkistalouteen kertyisi säästöä 110 miljoonan euron edestä.

Hallitus päätti neljästä julkista taloutta vahvistavasta keinosta. Lisäksi hallitus on tekemässä tukun muita työllisyysuudistuksia, joiden vaikutuksia julkiseen talouteen ei ole kyetty mittaamaan. Uudistuksien on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alussa.

Yle koosti tiedot keskeisistä työllisyystoimista.

1. Ansiosidonnainen päiväraha "euroistetaan"

Nykyisin ansiosidonnaisen päivärahan saaminen riippuu tehtyjen työtuntien määrästä. Työttömän on täytynyt tehdä työttömyyttä edeltäneiden 26 viikon aikana töitä vähintään 18 tuntia viikossa.

Jatkossa ehtona ovat saadut palkkatulot.

Muutoksen seurauksena osa nykymallissa ansiosidonnaista saavista rajautuu sen ulkopuolelle.

Samaan aikaan sen piiriin nousee uusia työttömiä, jotka eivät nykymallin ehdoilla saisi ansiosidonnaista päivärahaa. Käytännössä kyse olisi pätkätyöläisistä, joille kertyy vähän työtunteja, mutta joiden tulot kuitenkin ylittävät vaaditut kuukausiansiot.

Kuinka paljon pitää tienata?

Työttömäksi jäävän on uudessa mallissa täytynyt tienata edeltäneiden 26 viikon aikana yli 844 euroa vähintään kuutena kuukautena.

Mallissa huomioitaisiin myös "puolikkaat kuukaudet" eli alle 844 euron tulorajan jäävät, mutta vähintään 422 euron kuukausiansiot.

Kuuden 844 euron tulokuukauden lisäksi ansiosidonnaiseen olisi siis oikeutettu myös esimerkiksi 12 kuukauden ajan 422 euroa tienannut henkilö.

Mistä säästöt tulevat?

Säästöä julkistaloudelle tulee valtiovarainministeriön mukaan ensinnäkin siitä, että osalla ansiosidonnaista saavilla työttömyysturva heikkenee.

Toiseksi säästöjä tulee, koska uusi malli lisää kannustimia hakea töitä. Käytännössä "lisämotivaatiota" työnhakuun tulisi henkilöille, joiden työttömyysturvan taso laskee.

Uudistuksen ansiosta tulisi kannattavammaksi ottaa vastaan pätkätöitä, koska mallissa lasketaan tuloja myös puolikkailta kuukausilta.

Nykymallissa ei huomioida sellaisessa työsuhteessa tehtyjä töitä, jossa viikkotunteja on vähemmän kuin nykyisin vaaditut 18 tuntia.

Uudistus toisi 54 miljoonan euron säästöt ja 1 500 lisätyöllistä.

2. Opiskelijoiden tulorajat nousevat

Opiskelija saa jatkossa tienata enemmän palkkatuloja ilman, että opintotuki pienenee.

Tuloraja nousee 50 prosenttia normaalitasosta.

Tänä vuonna esimerkiksi yhdeksältä kuukaudelta opintotukea nostava henkilö saa tienata vuodessa enintään 15 630 euroa.

Kuluvan vuoden tulorajaa on jo korotettu väliaikaisesti 25 prosentilla.

Hallituksen päätöksen myötä korotus siis nousee 50 prosenttiin. Korotus on pysyvä.

Mistä säästöt tulevat?

Muutos lisää opiskelijoiden työssäkäyntiä.

Lisääntyvä työssäkäynti tuo valtion kirstuun lisää sekä tuloveroja että välillisiä veroja, kuten arvonlisäveroa, koska opiskelijoilla olisi enemmän käyttötuloja.

Opintotukiin kuluvat menot nousevat valtiovarainministeriön mukaan noin 24 miljoonalla, mutta nettovaikutus olisi silti julkisia menoja pienentävä.

Säästöä tulee valtiovarainministeriön mukaan 12,2 miljoonaa euroa. Lisätyöllisiä taas tulisi 2 500.

3. Palkkatukien enimmäiskäyttö kielletään

"Suurinta taloudellista toimintaa harjoittavat" työnantajat eivät saa jatkossa enää käyttää 100-prosenttisia palkkatukia.

Nykyisin julkisista varoista voidaan maksaa työnantajille tukena koko palkkakustannus, joka työhön otettavan henkilön palkasta muodostuu. Hallitus ei ole kertonut, kuinka suuri osa palkkakuluista voitaisiin jatkossa maksaa.

Samalla kun täysimääräiset palkkatuet kielletään, palkkatukea voidaan myöntää nykyistä useammille, pienille työnantajille.

Muutos on EU:n valtiontukisääntöjen edellyttämä.

Mistä säästöt tulevat?

Säästöt muodostuvat siitä, että palkkatukimenot pienenevät nykyiseen verrattuna. Säästöä kertyy valtiovarainministeriön mukaan 10,3 miljoonaa euroa.

Työllisyysvaikutukset sen sijaan ovat vähäisiä.

4. Työttömyysturvan varassa opiskeleville tiukemmat työnhakuvelvoitteet

Työttömyysturvan varassa opiskelevien on jatkossa haettava nykyistä useammin töitä.

Nykyisin työttömyysturvan varassa opiskelevien työnhakuvelvoite on kevennetty. Tämä kevennys kumotaan, ja jatkossa työttömyysturvalla opiskelevien on haettava töitä yhtä tiuhalla tahdilla kuin muiden työttömien.

Muutoin työttömyysturvan maksaminen keskeytetään.

Kevennetty työnhakuvelvoite jää kuitenkin jatkossakin koskemaan sellaisia työttömyysturvalla opiskelevia, joilla ei ole toisen asteen koulutusta tai muutoin hankittuja ammatillisia valmiuksia. Kyseiset henkilöt hyötyvät koulutuksesta eniten.

Säästöt tulevat lisääntyneestä työssäkäynnistä.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkinen talous vahvistuu 41 miljoonalla eurolla ja työllisiä tulee lisää 1 100.

Juttua korjattu 11.2. klo 21.40: Nykymallissa työttömän on täytynyt tehdä työttömyyttä edeltäneiden 26 viikon aikana töitä vähintään 18 tuntia viikossa, ei 26 kuukauden, kuten jutussa alun perin luki.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12.2. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Näin hallitus päätti: Ansiosidonnaista jatkossa kuukausitulojen mukaan, opintotuen tuloraja ylös pysyvästi, opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin neljä miljoonaa

Jussi Halla-aho (ps.) kirjoitti tiistaina Facebook-päivityksessään, että Venäjän kanssa neuvotteleminen on "turhaa tai täysin moraalitonta". Tuleva ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjän kanssa täytyy säilyttää keskusteluyhteys.

– Ehdottomasti keskusteluyhteyttä täytyy pitää yllä, koska muuten tästä konfliktista tulee entistä enemmän arvovaltakysymys ja Venäjä kokee olevansa pakotettu esimerkiksi sotilaallisiin toimiin, jos Venäjällä voimistuu kokemus ja tuntemus siitä, että Venäjää ei kuunnella, Halla-aho sanoi Ylen aamun haastattelussa.

Halla-ahon mukaan täytyy olla tarkkana siitä, mistä neuvotellaan. Hän toisti, että esimerkiksi toisen valtion alueen laiton miehitys tai sotatoimet toista valtiota vastaan ovat asioita, joista ei voi saavuttaa kompromissia. Hänen mukaansa Venäjän pitäisi vetäytyä miehittämältään Krimiltä ja lopettaa terroristisen toiminnan tukeminen ja rahoittaminen Itä-Ukrainassa sekä lopettaa sodalla uhkaaminen.

– Tämä on se asia, josta pitäisi ennen kaikkea keskustella, mutta Venäjä on luonut tämän konfliktin puskuriksi ja suojaksi konfliktin Itä-Ukrainaan, jolloin Krim on ikään kuin unohtunut.

Halla-aho: Invaasiolla uhkaaminen sysää katveeseen Itä-Ukrainan konfliktin

Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014, minkä jälkeen sen on tukenut venäjämielisten sotatoimia Itä-Ukrainassa.

Halla-ahon mukaan Venäjä luo uusia konflikteja peittäämään edellisiä. Ukrainan uhkaaminen hyökkäyksellä on sysännyt Itä-Ukrainan konfliktin katveeseen, Halla-aho sanoo.

– Nyt se (Venäjä) uhkaa invaasiolla Ukrainaa, joka on tavallaan sitten sysännyt hiukan katveeseen tämän Itä-Ukrainan konfliktin. Tämä on tapa, jolla Venäjä toimii tässä tapauksessa. Meidän täytyy pitää kirkkaana mielessämme, mistä neuvottelemme Venäjän kanssa, kun Venäjä selkeästi pyrkii siirtämään jatkuvasti maalitolppia ja keskustelun aihetta.

Perussuomalaiset esittää puolueen entistä puheenjohtajaa ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajaksi. Mika Niikko jätti tehtävän harkitsemattoman tviittinsä takia. Nimityksestä päättää lopullisesti ulkoasiainvaliokunta.

Halla-aho aseviennistä Ukrainaan: Ei varaa kylmäkiskoisuuteen

Halla-aho kommentoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa Suomen asevientilinjaa, jonka mukaan Suomi ei aseista sotaa käyviä maita. Halla-aho muistutti, että Suomella oli vaikeuksia hankkia ulkomailta puolustusmateriaalia vuonna 1939, kun Suomi joutui talvisotaan.

– Minun mielestäni pienellä maalla ei oikein ole varaa suhtautua näin kylmäkiskoisesti hyökkäyksen tai hyökkäysuhan kohteena olevaan toiseen maahan. Tässä ehkä kannattaisi noudattaa sellaista kristillistä periaatetta, että tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

Yhdysvallat ja monet eurooppalaiset maat ovat toimittaneet Ukrainalle aseistusta. Halla-aho sanoi, ettei hän ainakaan tuomitse näitä länsimaita.

– Oma näkemykseni tämän kriisin luonteesta on se, että ainoa asia, joka pidättelee Venäjää ryhtymästä sotilaallisiin toimenpiteisiin, on se hinta, jonka Venäjä joutuisi sellaisesta hyökkäyksestä maksamaan. Ja sitä hintaahan ei oikeasti voida tehokkaasti nostaa millään muulla kuin parantaa Ukrainan kykyä puolustaa itseään. Kun realiteetti on kuitenkin se, että ei kukaan lähde ukrainalaisten puolesta sotimaan sinne.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nosti Jussi Halla-ahon ulkoasiainvaliokunnan johtoon – Halla-aho aseviennistä Ukrainaan: "Keskustelua syytä käydä"

Analyysi: Niikon kautta ulkoasiainvaliokunnassa leimasi vuotojen pelko – Halla-ahon linja Venäjää kohtaan näyttää jyrkältä

Kova musiikki vaatii kovaa kuntoa. Tomi Joutsenella sitä piisaa. Metalliyhtyeen laulajan perjantai jatkuu suoran televisiolähetyksen jälkeen kavereiden kanssa avannossa ja saunassa.

Loud Wire -lehti valitsi muutama vuosi sitten Tomi Joutsenen death metallin toiseksi kauneimmaksi ääneksi. Tosin Joutsenesta nousee myös tarvittaessa metallimörinä.

– Omasta mielestäni death metal -tulkinnassa täytyy olla kalman meininki ja multaisen möyhkeä vatsasta tuleva voima. Ja ehkä pientä aggressiotakin.

Uutta Halo-albumiaan Amorphis lähtee tekemään tunnetuksi huhtikuussa. Kiertue sahaa Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä, joten koronatestikassaan täytyy ottaa riittävästi dollareita mukaan.

Kiertuebussissa Pohjois-Amerikkaa mittaa parhaimmillaan (lue: pahimmillaan) 18 ihmistä.

– Kaksi kirjoittamatonta sääntöä pelastaa: isolla hädällä ei saa käydä bussin vessassa, ja jos sängyn eteen on vedetty verho, niin silloin kaveria ei saa häiritä.

Korona vei keikat, rokkitähti ryhtyi tukihenkilöksi

Lohjan oma poika on viihtynyt koronan aikana pikkukaupungissa mainiosti. Luonto on lähellä ja töitäkin on riittänyt. Joutsen työskentelee tukihenkilönä eli auttaa koululaisia läksyissä, käy kauppareissuilla apuna ja joidenkin asiakkaiden kanssa jopa musisoi.

Maailmanluokan rokkitähden ilmaantuminen ovelle ei asiakkaita juurikaan hetkauta.

– Luulen, ettei kovin moni edes tiedä rock-urastani. Suurempi shokki heille saattaa olla ulkonäköni, Joutsen arvelee.

Nuoriso-ohjaajaksi kouluttautunut rokkilaujaja pitää työstään, jossa tapaa paljon erilaisia ihmisiä koululaisista nuoriin ja aikuisiin asti.

– Näen, kuinka eristäytyminen koronan takia on luonut osalle asiakkaistani suuria haasteita. Mutta porukka on tsempannut ja kunnioittanut rajoituksia.

Katso Tomi Joutsenen vierailu Puoli seiskassa kokonaan tästä:

Britannian ulkoministeri Elizabeth Truss sai Moskovassa viime viikkoina sukkuloineista eurooppalaispoliitikoista viileimmän vastaanoton. Venäläiskollega Sergei Lavrov vilkuili tilaisuudessa kelloaan, ja hän poistui lehdistökonferenssista nopeasti.

Sama hyinen viima puhalsi myös tämän perjantain puolustusministerin Ben Wallacen ja Sergei Shoigun tapaamisissa. Shoigun mukaan suhteet ovat "lähes nollassa".

Ukrainan kriisissä Kanaalin taakse vetäytynyt Nato-maa Britannia haluaa kuitenkin sotilasliiton puitteissa vastata Venäjän uhkaan muun muassa joukkojen lisäämisellä Puolassa. Lisäksi Britannia on toimittamassa Ukrainaan muun muassa panssarintorjuntaohjuksia.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sanoo, että Britannialla on ollut Euroopan turvallisuuteen liittyvissä Venäjä-kysymyksissä näkyvä asema Yhdysvaltain rinnalla pitkään, kylmästä sodasta lähtien.

Erityisesti presidentti Ronald Reaganin ja pääministeri Margaret Thatcherin kaudella mailla oli vahva liittolaisuussuhde, ja Britannia katsoo olevansa yksi kylmän sodan voittajavaltioista.

Britanniassa on Jokelan mukaan suhtauduttu myönteisesti Naton ja EU:n itälaajentumiseen ja hyvin kriittisesti Venäjän poliittisiin ja sotilaallisiin pyrkimyksiin lisätä vaikutusvaltaansa naapurustossaan.

– Britannia on ainakin retoriikan tasolla yksi kovista eurooppalaisista toimijoista, Jokela sanoo puhelinhaastattelussa.

Britannia on edelleen mukana EU:n pakotetoimissa

Britannia ei ollut mukana Itä-Ukrainan sotaan ratkaisua etsineessä, vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen muodostetussa Normandian formaatissa, jonka muodostivat Saksa, Ranska, Venäjä ja Ukraina. Jokela muistuttaa, että Britannialla oli silti EU-jäsenenä keskeinen rooli Venäjää vastaan asetettujen EU-pakotteiden suunnittelussa.

– Nyt uudelleen kiristyneessä Ukrainaan ja Euroopan turvallisuuteen liittyvässä konfliktissa Britannia on unionin ulkopuolella, mutta vahvasti mukana läntisessä pakotekoordinaatiossa.

Kokosimme seuraavassa Britannian ja Venäjän suhteita kiristäneitä nykyhistorian tapahtumia.

Poliittinen turvapaikka Putinia arvostelleelle mediakeisarille

Britannia myönsi turvapaikan venäläiselle suurliikemiehelle Boris Berezovskille vuonna 2003. Mediakeisari kuului Boris Jeltsinin lähipiiriin. Miljardööristä tuli presidentti Vladimir Putinin kanssa tapahtuneen välirikon jälkeen Venäjän hallinnon näkyvimpiä kriitikkoja. Berezovski löydettiin kuolleena Britannian kodistaan vuonna 2014.

Myös Tšetšenian opposition edustajien saamat turvapaikat ärsyttivät Venäjää.

Entisen venäläisagentin salamurha Lontoossa

Entinen venäläisagentti Aleksandr Litvinenko salamurhattiin Lontoossa vuonna 2006.

Vakooja oli tehnyt yhteistyötä Britannian ulkomaan tiedustelupalvelun M16:n kanssa.

Litvinenko myrkytettiin radioaktiivisella polonium-210-aineella. Murhasta epäiltiin kahta entistä KGB-agenttia. Vuonna 2016 Britannian viranomaisten tutkimuksissa päädyttiin siihen, että entisen KGB-agentin murha oli todennäköisesti hyväksytetty presidentti Putinilla.

Krimin miehitys vuonna 2014

Venäjän vallattua Krimin niemimaan Britannia asetti muiden EU-maiden tavoin pakotteita Venäjää vastaan.

Vuoden piti olla venäläisen kulttuurin vuosi Britanniassa. Teeman ajoitus vesitti teeman ja tapahtumia peruutettiin.

Malesialaisen matkustajakoneen alas ampuminen

Heinäkuussa 2017 Ukrainassa pudotetussa matkustajakoneessa oli kymmenen Britannian kansalaista. Tuhosta on syytteessä kolme venäläistä ja yksi ukrainalainen mies. Koneen putoamisen aiheutti venäläinen ohjus.

Malaysia Airlines -yhtiön MH17-kone oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Lennolla oli lähes 300 ihmistä.

Oligarkkien asema hiertää

Lontoosta on tullut varakkaiden venäläisten asuinpaikka ja omaisuuden turvasatama.

The Guardian-lehti on luonnehtinut venäläisrahan myrkyttävän Britanniaa.

Ulkopoliittisen instituutin Jokela sanoo, että Britannian ulkoministeri Truss on nyt väläyttänyt, että pakotteita voitaisiin suunnitella myös venäläiselle rahalle.

– Jos Venäjä lisää sotilaallisen voiman käyttöä Ukrainassa, pakotetoimet voisivat liittyä niin sanottuun venäläiseen rahaan Britanniassa, kuten sijoituksiin ja kiinteistöihin.

Skripalien tapaus oli suhteiden vakavin isku

Entinen Venäjän sotilastiedustelun eversti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia Skripal löydettiin tajuttomina puiston penkiltä Salisburyssa Britanniassa vuonna 2018.

Skripal oli tuomittu Venäjällä vankeuteen vuonna 2006 salaisten tietojen vuotamisesta Britannian tiedustelulle. Hänet vapautettiin kylmän sodan tyylisessä agenttivaihdossa Wienin lentokentällä vuonna 2010.

Kaksoisagentti asui Britanniassa saatuaan turvapaikan.

Skripalien saama myrkky oli entisen Neuvostoliiton aikaista kemiallista novitsok-hermomyrkkyä.

Jokela luonnehtii diplomaattisen kriisin aiheuttaneen myrkytysyrityksen vakavimmaksi yksittäiseksi Venäjän ja Britannian väliseksi selkkaukseksi. Käytetty aine on kemialliset aseet kieltävän sopimuksen listalla, jonka myös Venäjä on allekirjoittanut.

Britannian näkemyksen mukaan sen maaperällä käytettiin kemiallista asetta, joka asetti myös Britannian kansalaisia vaaraan.

–Tapaus aiheutti merkittäviä poliittisia vastatoimia ja siihen reagoivat EU-maat Britannian tukena. Myös Suomi karkotti venäläisen diplomaatin iskun johdosta, Jokela sanoo.

Myrkytetty ja vankilaan teljetty Navalnyi

Venäjän opposition kärkihahmo Aleksei Navalnyi suorittaa vankeustuomiota Venäjällä.

Navalnyi vangittiin viime vuoden tammikuussa ja hänen järjestönsä julistettiin äärijärjestöiksi.

Navalnyi vangittiin sen jälkeen, kun hän palasi Moskovaan Saksasta, jossa hän oli saanut hoitoa myrkytysyrityksen jälkeen. Navalnyin mukaan Venäjä on myrkytyksen takana.

Jutussa on käytetty lähteinä myös Washington Post -, The Guardian - ja The Financial Times -lehtiä.

Lue myös:

Suomen ulkoministeriö kehottaa kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta välittömästi – USA:n mukaan Venäjä voi hyökätä Ukrainaan lähipäivinä

Nato-joukkoja vahvistetaan eri puolilla Eurooppaa – Yhdysvallat varautuu lähettämään joukkoja jo aiemmin ilmoitettujen lisäksi

Britannia aikoo tarjota Natolle mittavaa määrää lisäjoukkoja ja sotakalustoa

Brexit on Britannian taloudelle suurempi päänvaiva kuin koronaepidemia – nyt enemmistö briteistä pitää lähtemistä virheenä

Pomarkun kunnanjohtajana kaksi vuotta toiminut Jari Rantala jättää tehtävänsä. Hän on ilmoittanut eropäiväkseen 18.2.

Rantalan eron syynä on luottamuspula. Runsaan 2 000 asukkaan satakuntalaiskunta Pomarkun poliitikot ovat kertoneet Rantalalle, että tämä ei nauti enää luottamusta. Asiaa on käsitelty eri valtuustoryhmissä.

Vuoden palkka käteen

Pomarkun kunnanvaltuusto käsittelee kunnanjohtajan erosopimusta viikon päästä. Sitä ennen osapuolet eivät Pomarkun lähettämän tiedotteen mukaan kommentoi asiaa.

Jos valtuusto hyväksyy Rantalan kanssa laaditun sopimuksen, tämä saa vuoden palkkaa vastaavan erokorvauksen, noin 79 600 euroa.

Entinen upseeri sai arvostelua puhetavasta

Jari Rantala valittiin Pomarkun kunnanjohtajaksi juuri ennen koronaepidemian alkua tammikuussa 2020. Hän seurasi pitkäaikaista ja pidettyä kunnanjohtajaa Eero Mattssonia, joka kuoli pian eläkkeelle jäämisensä jälkeen.

Rantala on taustaltaan upseeri. Häneen on kohdistettu syytöksiä epäasiallisesta johtamisesta: ammattiliitto JHL:n pääluottamusmies kanteli viime vuonna hänen puhetavastaan.

Asiaa käsiteltiin marraskuussa kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus valtuutti puheenjohtajansa käsittelemään asiaa Rantalan kanssa mutta tuolloin asia ei edennyt pidemmälle. Tiedossa ei ole, liittyykö tapaus luottamuspulaan.

Venäjän aikeet Ukrainassa, kriisin laajenemisen vaara ja Suomen asema jännitteiden keskellä olivat esillä, kun Euroopan kiristynyttä turvallisuuspoliittista tilannetta puitiin torstaina Ylen chatissa.

Pasilassa yleisön chatiin vastailivat Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

Koko chat-keskustelu on luettavissa täällä. Mediassa laajalti esillä ollut aihe kirvoitti vuolaasti kysymyksiä ja kommentteja.

Sodan uhka huolettaa – Ukraina on elänyt sodan kanssa vuosia

Heti alkuun chatissa esitettiin peruskysymys: Onko syytä olla huolissaan?

– Kyllä siinä mielessä, että aina kun sotilaallista voimaa liikutellaan, se aiheuttaa turvallisuuskysymyksiä. Tosin Suomeen ei kohdistu erityistä uhkaa, eversti Kajanmaa kirjoitti.

– Venäjä tai mikään muukaan maa ei ole esittänyt Suomelle vaatimuksia eikä ole ryhmittänyt sotilasvoimaansa lähialueellemme poikkeuksellisesti.

Toinen peruskysymys oli, syttyykö sota. Venäjä on keskittänyt yli 100 000 sotilasta Ukrainan rajan läheisyyteen.

– Minä toivon ja uskon, ettei laajamittaista sotaa tule. Valitettavasti rajoitetut sotilaalliset toimet ovat kuitenkin mahdollisia, eversti Kajanmaa vastasi.

Kajanmaan mukaan rajoitetut sotilastoimet voisivat olla erikoisjoukkojen iskuja, sabotaasia, mellakoiden lietsomista, ohjus-, raketti- tai ilmaiskuja tarkasti valittuihin kohteisiin.

– Ukrainan itäosissa sota jatkuu, laajeneeko se, sitä emme tiedä. Venäjällä on työkalut laajentaa sitä, jos se niin päättää, johtava tutkija Salonius-Pasternak täydensi.

Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014 ja ilmoitti liittävänsä sen itseensä. Itä-Ukrainassa Venäjä lietsoi ja tuki sotilaallisesti separatismia.

Minskin sopimusten tulitauosta huolimatta jännitys ja tulitaukorikkomukset etulinjassa Itä-Ukrainassa ovat jatkuneet.

Mitä huolto kertoo Venäjän valmiudesta?

Keskustelussa pohdittiin Ukrainan läheisyyteen sijoitettujen venäläisten joukkojen todellista valmiutta. Yksi kysymys oli huolto – onko “töpinä” eli huoltojoukot mukana?

– YouTubeen julkaistujen videoclippien mukaan "töpinä" on paikalla, eversti Kajanmaa totesi.

Eräs keskustelija pohti, missä ovat Venäjän joukkojen polttoainevarastot, kun niitä ei näy satelliittikuvissa – panssariajoneuvot vievät valtavia määriä polttoainetta.

Salonius-Pasternak ja Kajanmaa kertoivat, että Venäjällä polttoainehuoltoa on järjestetty putkien kautta.

– Venäjä pyrkii rakentamaan polttoaineputkiston hyökkäyksen lähtöalueelle asti, josta jatko huolletaan tankkiautoilla. Valko-Venäjällä ja Venäjän omalla alueelle putkistot lienevät kohtuullisen valmiita, Kajanmaa kertoi.

Kajanmaan mukaan 100 000 sotilaan ylläpito on haastavaa.

– Venäjä harjoittelee tätä säännöllisesti. On arvioitu, että maaliskuussa on eräänlainen kulminaatio siinä, että tulisiko joukkoja kierrättää, Kajanmaa arvioi.

Toisaalta joukoille on mahdollista rakentaa sotilaallista infrastruktuuria, joka mahdollistaa niiden pitämisen alueella pitkäänkin.

Salonius-Pasternak arvioi, ettei koko Ukrainan valtaaminen 100 000–200 000 sotilaan voimin ole mahdollista.

– Kun sotilaallista voimaa käytetään kuitenkin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, niin jonkun alueen tai jopa Kiovan valtaaminen voisi riittää. Koko maata ei tarvitse vallata, Salonius-Pasternak pohti.

Toisaalta keskustelussa pohdittiin, onko Yhdysvaltain presidentillä Joe Bidenillä omaa tarvetta vahvaan retoriikkaan, koska hänen kannatuslukunsa kotimaassa ovat matalat, eli ulkopolitiikalla tehdään sisäpolitiikkaa.

Syyt Bidenin matalalle suosiolle ovat muualla kuin Ukrainan kriisissä, erityisesti sisäpolitiikassa, sanoo Salonius-Pasternak.

– Bidenin hallinto olisi halunnut siirtää fokuksen Aasiaan eikä Eurooppaan. Vahva retoriikka taas kuuluu maan turvallisuuspoliittiseen kultuuriin, Salonius-Pasternak muotoili.

Voiko sota laajentua Ukrainasta?

Yksi esiin noussut kysymys oli, löisivätkö laineet Suomessa tai Itämeren alueella, jos Ukrainassa syttyisi avoin sota.

– Se on yksi sodan ikävä piirre, että sen eskaloitumista ei aina voida arvioida tai hallita, Kajanmaa sanoi.

Salonius-Pasternak muistutti, että Nato-jäsenet ovat jo vahvistaneet valmiuttaan ja lisänneet joukkoja itäisissä jäsenmaissa.

– Jos Venäjä aloittaa laajamittaisen sodan, on Naton varmaan reagoitava lisää (puolustuksellisesti), ja kohonnut sotilaallinen aktiviteetti varmaan johtaisi siihen, että esimerkiksi Suomi ja Ruotsi joutuisivat olemaan aktiivisempia, jolloin eri virhearviointien mahdollisuus kasvaisi.

Asiantuntijat muistuttivat, että Ukrainalle ei ole luvattu sotilaallista tukea.

Ukraina ei ole Naton jäsen, joten se ei ole Naton kollektiivisen puolustuksen sisällä.

Varsin vähäisenä asiantuntijat pitivät keskustelussa esitettyä mahdollisuutta, että jokin yksittäinen länsiliittouman maa, esimerkiksi Puola, lähettäisi joukkojaan Ukrainaan.

Diplomatia jännitteiden liennyttämiseksi jatkuu vielä.

Entä kerjääväkö Suomi ja muut EU-maat vaikeuksia EU:n yhteisellä vastauksella? Venäjä pyysi länsimaille lähettämäänsä kirjeeseen vastauksia kultakin maalta itsenäisesti.

– Venäjän pyrkimys lienee ollut saada eri vastauksia ja sitten osoittaa sillä 'erimielisyyttä', vaikka vain sanamuodoissa. Siinä mielessä oli perusteltu päätös vastata yhdessä, Salonius-Pasternak arvioi.

Lisää aiheesta:

"Vaarallinen hetki Euroopan turvallisuudelle", "psykologista painostusta" – Länsi ja Ukraina tuomitsevat Venäjän ja Valko-Venäjän sotaharjoituksen 10.2.2022

EU vastasi Venäjän kirjeeseen – pyytää Venäjää vetämään joukkojaan Ukrainan läheltä 10.2.2022

Venäjän ja Valko-Venäjän yhteissotaharjoitus alkaa – pitääkö siitä olla huolissaan? 10.2.2022

Nyt riitti -liittoumaksi itseään kutsuva joukko on jo pitkään kampanjoinut sosiaalisessa mediassa ensi maanantaina (14.2.) alkavaa sotealan mielenilmausta, jota se kutsuu sotealan yleislakoksi.

Tosiasiassa kyse ei ole lakosta, koska sitä eivät ole järjestämässä alan ammattiliitot kuten Super tai Tehy. Viralliselta ay-puolelta korostetaan mahdollisten töistä poisjääntien olevan yksittäisten ihmisten mielenilmaus.

Nyt riitti -ryhmäuhoaa, että ensi maanantaista lähtien työvuoroihin ei enää tulla, ellei hoitoalan väliaikaista koronarokotevelvoitetta peruta. Ryhmittymä itse puhuu tuhansista osallistujista paljastamatta tarkempia lukumääriä.

Nyt riitti -liittouma on myös tukenut Helsingissä liikennettä häirinnyttä Convoy Finland -mielenosoitusta. Lisäksi se on muistuttanut Lappeenrannan lauantaisesta hoitajien rokotusvelvoitetta vastustavasta mielenosoituksesta.

Työnantajan mahdoton varautua

Sote-piireissä tilanteen kehittymistä seurataan. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemi sanoo, ettei Eksotella ole asiasta mitään huhuja varmempia tietoja eikä tietoa laajemmista poisjäänneistä.

– Yleinen varautuminen näin epävarmojen tietojen pohjalta valossa on käytännössä mahdotonta. Toki seuraamme tilanteen kehittymistä, Niemi sanoo.

Kymenlaaksossa Kymsoten johtajaylihoitaja Hannele Mattila kommentoi samaan sävyyn.

– Meillä ei ole etukäteen tietoa, onko kukaan jäämässä pois, sillä ilmoituksia ei ole tullut. Tämän takia mitään erityistä varautumista ei ole tehty. Tilanteeseen reagoidaan tarpeen mukaan maanantaina aamulla, Mattila sanoo.

Tietoja työntekiljöiden mahdollisesta töistä pois jäämisestä ei ole kantautunut myöskään Hyvinvointiala Hali ry:stä, johon kuuluvat yksityiset sote-alan yritykset. Hali ry:n työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri ei ole saanut viestejä asiasta.

– Tietenkin yksittäisiä poisjäämisiä voi tulla. Toivottavasti tämä ei leviäisi, Mänttäri sanoo.

Terveydenhuollon koronaturvallisuuden varmistamiseen tähtäävä määräaikainen lakipykälä tuli käytäntöön tammikuun lopussa. Lisää hoitoalan koronarokotevelvoitteen vaikutuksista voit lukea tästä.

Kanadasta innoitusta saaneet rekkamielenosoitukset lähestyvät eurooppalaisia pääkaupunkeja ainakin Ranskassa ja Itävallassa. Freedom convoy -mielenosoitusten järjestäminen on kielletty Pariisissa ja Wienissä, ja perjantai-iltaan mennessä tilanne oli säilynyt suhteellisen rauhallisena.

Mielenosoittajat eri puolilta Ranskaa lähestyivät Pariisia huutaen samalla iskulausetta "vapaus". Mielenosoituksella ei ole selkeää johtoa tai tavoitetta, mutta se on jatkumoa protesteille koronapassia vastaan.

Autoletkasta löytyy myös energianhintojen nousuun turhautuneita mielenosoittajia, mikä on muistutus vuosien 2018 ja 2019 polttoaineverosta liikkeellelähteneistä valtavista keltaliiviprotesteista. Osalla mielenosoittajista onkin nähty keltaisia liivejä.

Vastassa poliiseja, panssariajoneuvoja ja vesitykkejä

Pariisi on kieltänyt Freedom convoy -mielenosoituksen järjestämisen. Ajoneuvosaattueen etenemistä pyritään estämään tuhansien poliisien, panssariajoneuvojen ja vesitykkien voimin. Pariisiin johtaville pääteille on asetettu tarkastuspisteitä ja kaupungin keskustaan on pystytetty mellakkaesteitä.

Poliisi alkoi tarkastaa Pariisiin ajavien henkilöllisyyksiä illansuussa. Työtehtävissä on seuraavien 72 tunnin ajan yli 7 000 poliisia. Protestikiellon rikkojia uhkaa tuntuva sakko.

– Olemme aina turvanneet oikeutta osoittaa mieltä -- mutta tarvitsemme harmoniaa ja paljon yhteistä hyvää tahtoa, presidentti Emmanuel Macron kommentoi Ouest France -lehden haastattelussa ja kehotti rauhallisuuteen.

Pääministeri Jean Castex puolestaan sanoo, että kaupunkilaisilla on oikeus osoittaa mieltä, mutta ei tukkia kaupunkia.

Mielenosoittajat jakoivat sosiaalisessa mediassa vinkkejä poliisin tarkastuspisteiden kiertämisestä. Osa mielenosoittajista on käyttänyt pienempiä teitä päästäkseen kaupunkiin. Perjantai-iltaan mennessä ei ollut selvää, moniko mielenosoittaja on päässyt kaupunkiin.

Myös lauantaille ja sunnuntaille on odotettavissa mielenosoituksia.

Kulkueet kielletty myös Brysselissä ja Wienissä

Osa ranskalaisista mielenosoittajista on uhannut jatkaa matkaansa kohti Belgian ja EU:n pääkaupunkia Brysseliä, jonne odotetaan Freedom convoy -mielenosoituksia maanantaina. Myös Belgiassa viranomaiset ovat kieltäneet mielenosoituksen järjestämisen.

Itävallassa Convoy freedom -mielenosoitus keskittyi vastustamaan helmikuussa voimaan astunutta rokotuspakkoa ja muita rajoitustoimia.

Kulkueessa osoitettiin mieltä tööttäilemällä. Vaikka poliisi oli kieltänyt kulkueelta kaupunkiin ajamisen, osa rikkoi sääntöä ja tukki teitä Wienin kantakaupungissa aiheuttaen liikenneruuhkia.

Lue lisää aiheesta:

Kanadassa poliisi uhkaa teitä ja siltoja tukkineita mielenosoittajia pidätyksillä ja rikossyytteillä

Kanadan Ottawaan julistettiin hätätila yli viikon jatkuneen protestin vuoksi

Suomen ulkoministeriö on päivittänyt myöhään perjantaina matkustusohjettaan Ukrainaan. Ministeriö kehottaa poistumaan maasta välittömästi.

Ulkoministeriö kertoo verkkosivuillaan, että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on jännittynyt Venäjän koottua joukkoja Ukrainan suunnalle. Tilanne on arvaamaton ja voi muuttua nopeasti. Ukrainassa olevia ulkoministeriö kehottaa seuraamaan Kiovan edustuston ja ulkoministeriön tiedotuskanavia sekä tekemään matkustusilmoituksen.

Kiovassa paikalla oleva Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoi myöhään perjantai-iltana tilanteen muuttuneen nopeasti ja selvän käänteen tapahtuneen perjantaina. Ihmisiä oli kaduilla normaalia vähemmän. Turtiaisen mukaan kaupat ja ravintolat ovat kuitenkin olleet normaalisti auki.

Biden ja Putin keskustelevat puhelimitse lauantaina

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden neuvottelevat lauantaina puhelimitse, kertoi Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov toimittajille perjantaina uutistoimisto Tassin mukaan. Myös Valkoinen talo on vahvistanut keskustelun, uutistoimisto Reuters kertoo.

Peskovin mukaan keskustelu käydään Yhdysvaltain aloitteesta. Valkoisen talon mukaan neuvottelu on lauantai-aamuna paikallista aikaa.

Tass kertoo myös, että Putin neuvottelee lauantaina myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa puhelimitse.

Valkoisen talon uhka-arvio kasvanut

Valkoisen talon uhka-arvio Ukrainan tilanteesta on kasvanut. Se varoitti perjantai-iltana Suomen aikaa, että Venäjä voisi tehdä mittavan hyökkäyksen Ukrainaan päivien sisällä.

Samalla se kehotti yhdysvaltain kansalaisia poistumaan Ukrainasta 48 tunnin sisällä.

– Näemme yhä enemmän merkkejä siitä, että Venäjä kärjistää tilannetta, mukaanlukien uusien joukkojen saapuminen Ukrainan rajalle, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan sanoo.

Sullivanin mukaan yhdysvaltalaisviranomaiset uskovat nyt, ettei Moskova ehkä viivytä hyökkäystä talviolympialaisten päättymiseen, kuten osa asiantuntijoista on arvellut.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi jo aiemmin perjantaina, että hyökkäys voi tapahtua nyt minä päivänä tahansa ennen olympialaisten päättymistä.

Sullivanin mukaan Yhdysvallat ei kuitenkaan usko Venäjän presidentti Vladimir Putinin vielä tehneen päätöstä hyökkäyksestä.

Yhdysvaltojen ja Suomen lisäksi useat muut maat ovat perjantaina kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta, mukaanlukien Viro, Britannia, Latvia, Norja, Hollanti ja Japani.

Osa maista on myös ilmoittanut aloittavansa suurlähetystöjen työntekijöiden siirtämisen pois Ukrainasta. Hollanti siirtää diplomaattinsa pääkaupunki Kiovasta läntiseen Ukrainaan, lvivin kaupunkiin.

Berliinissä vaikeat neuvottelut

Venäjä, Ukraina, Saksa ja Ranska ovat sopineet jatkavansa ensi kuussa neuvotteluja Ukrainaa koskevan konfliktin ratkaisemisesta, kertovat ranskalais- ja saksalaislähteet uutistoimisto AFP:lle.

Osapuolten niin sanottu Normandia-ryhmä neuvotteli eilen Berliinissä yhdeksän tunnin ajan. Lähteet kuvaavat neuvotteluja vaikeiksi.

Heidän mukaansa kaikki neljä maata ovat kuitenkin sitoutuneet Venäjän ja Ukrainan väliseen Minskin rauhansopimukseen.

Vuoden 2015 sopimuksessa sovittiin Itä-Ukrainan separatistialuetta koskevien taistelujen lopettamisesta. Maat ovat toistuvasti syyttäneet toisiaan sopimuksen rikkomisesta. Viime aikoina jännitys on kiristynyt entisestään Venäjän lisättyä joukkoja lähellä Ukrainaa.

Ranskan presidentinpalatsi sanoo, että Venäjä suostuu jatkamaan neuvotteluja, mutta vaatii, että Ukraina neuvottelee suoraan Itä-Euroopan kapinallisten kanssa. Ukraina ei ole siihen valmis.

Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan tämä vaatimus esti edistymisen torstain neuvotteluissa.

Jos Ukraina suostuisi vaatimukseen, Venäjän asema muuttuisi konfliktin osapuolesta sen välittäjäksi. Siksi emme suostu siihen, Kuleba sanoi.

Kreml on niin ikään kommentoinut, etteivät torstain neuvottelut tuottaneet tuloksia.

Kuleba ilmoitti perjantai-iltana Twitterissä, että Ukraina on käynnistänyt Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Wienin asiakirjan mukaisen menettelyn Venäjän toiminnasta. Ukraina vaatii asiakirjan perusteella Venäjää toimittamaan yksityiskohtaisen selvityksen sen sotilaallisesta toiminnasta Ukrainan läheisyydessä ja Krimin niemimaalla 48 tunnin sisällä.

Venäjä: EU:n vastaus Moskovan kirjeeseen epäkunnioittava

Venäjän ulkoministeriö tyrmäsi perjantaina myös EU:n torstaina jättämän yhteisen vastauksen Venäjän turvallisuutta koskevaan kirjeeseen. EU koordinoi Naton kanssa vastauksen sisältöä. Myös Nato kirjoitti Venäjälle oman vastauksensa.

Tiedottaja Marija Zaharovan mukaan Venäjä ei hyväksy tätä kollektiivista vastausta vaan odottaa yksityiskohtaisia vastauksia jokaiselta osapuolelta.

Zaharov muistutti, että ulkoministeri Sergei Lavrov lähetti kirjeen 37 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maan ulkoministerille. Venäjä myös odotti eri mailta tyhjentäviä vastauksia.

– Sen sijaan (Naton pääsihteeri Jens) Stoltenberg ja (EU:n ulkosuhteista vastaava Josep) Borrell kirjoittivat meille, (vaikka) emme olleet osoittaneet (kirjettä) heille, Zaharova sanoi.

Tätä ei hänen mukaansa voi luonnehtia muuten kuin diplomaattisen epäkohteliaisuuden manifestina ja kunnioituksen puutteena Venäjän pyyntöä kohtaan.

Ukraina: Biden liioittelee

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden arveli torstaina tv-haastattelussa, että tilanne Ukrainassa voi "muuttua hulluksi" nopeasti.

Ukraina vähätteli Bidenin kommentteja perjantaina.

Maan ulkoministeri Dmytro Kuleban mukaan Yhdysvaltojen antama kehotus maansa kansalaisille ei ollut merkki siitä, että Venäjä olisi välittömästi hyökkäämässä. Sen sijaan Biden toisti Kuleban mukaan Yhdysvaltojen ulkoministeriön aiempaa ohjeistusta.

– He ovat jo aloittaneet suurlähetystönsä henkilöstön ja näiden perheenjäsenten evakuointeja. Lausunto ei ole todiste tilanteen radikaalista muuttumisesta, Kuleba sanoo.

Shoigu: Lännen pitäisi lopettaa asetoimitukset Ukrainaan

Britannian puolustusministeri Ben Wallace on perjantaina vierailulla Moskovassa neuvotellakseen jännityksen liennyttämisestä.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi uutistoimisto Interfaxin mukaan Wallacelle, että Venäjä vastaa Yhdysvaltojen ja Naton esittämiin vastaehdotuksiin "mitä pikimmiten". Ne lähettivät vastauksen Venäjän turvallisuuspoliittisiin vaatimuksiin tammikuun lopulla.

Lisäksi Shoigu vaati länsimaita lopettamaan asetoimitukset Ukrainaan. Shoigu myös vaati Wallacelta vastausta siihen, miksi Britannia lähettää erikoisjoukkoja Ukrainaan.

Wallace kertoi, että Ukrainaan harjoituksiin lähetetyt brittijoukot palaavat pian.

Torstaina Moskovassa kävi Britannian ulkoministeri Liz Truss. Hän vaati Venäjää vetämään pois Ukrainan rajan lähelle tuodut lisäjoukot.

Ensi viikolla Venäjällä vierailee vuorostaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz, jonka on määrä tavata Putin tiistaina.

Päivitetty 12.2. klo 00:11 Lisätty Ylen toimittajan tiedot paikan päältä Kiovasta.

Päivitetty 11.2. klo 23.54 tiedolla Bidenin ja Putinin lauantaisesta puhelinkeskustelusta.

Päivitetty 11.2. klo 23.33 Suomen ulkoministeriön maastopoistumiskehotuksella.

Päivitetty 11.2. klo 15.02: Lisätty tieto Scholzin vierailusta sekä Ukrainan suhtautumisesta Bidenin maastapoistumiskehotukseen.

Päivitetty 11.2. klo 15.55: Lisätty tietoja Shoigun ja Wallacen tapaamisen sisällöstä.

Päivitetty 11.2. klo 18.40: Lisätty kappale Venäjän ulkoministeriön reaktiosta EU:n kirjeeseen.

Päivitetty 11.2. klo 20.21: Lisätty tieto: Ukraina vaatii Venäjältä selvitystä sotilaallisesta toiminnasta.

Päivitetty 11.2. klo 22.28: Lisätty tieto Valkoisen talon uhka-arvion muuttumisesta.

Aheesta aiemmin:

Venäjän ja Britannian suhteet ovat nollalukemissa: kokosimme maiden suhteita kiristäneitä nykyhistorian tapahtumia

Diplomatiaa sodan uhatessa – onko sopu Itä-Ukrainan tulitauosta pelkkää peliä vai merkki jännityksen lieventymisestä?

"Vaarallinen hetki Euroopan turvallisuudelle", "psykologista painostusta" – Länsi ja Ukraina tuomitsevat Venäjän ja Valko-Venäjän sotaharjoituksen

Venäjän ja Valko-Venäjän yhteissotaharjoitus alkaa – pitääkö siitä olla huolissaan?

AMK-opiskelijat tekevät yleensä joka vuosi useita ryhmätöitä alaa katsomatta. Opiskelijat halutaan valmentaa näin työelämään, jossa vain harva tekee työtään täysin yksin.

Ryhmätöitä ei tehdä vain oppimista varten, vaan myös suuret ryhmäkoot pakottavat opettajia valitsemaan ryhmätyön tekemisen: seitsemän ryhmätyötä voi olla nopeampi tarkistaa kuin neljäkymmentä yksilötyötä.

Pahimmillaan ryhmäprojekti voi haitata oppimista, kun kaikki energia menee työstä selviämiseen. Moni opiskelija kokee, että ryhmässä tekeminen on kuormittavampaa kuin yksilötehtävät: motivaatiota syövät lusmuilevat ryhmäläiset ja välillä taas ohjauksen puute.

Kysyimme kolmelta LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta KOEn hallituksen jäseneltä heidän kokemuksiaan ryhmätöistä ja etsimme keinoja, miten ryhmätöistä saa eniten irti.

Vapaakyytiläiset jättävät muiden harteille raskaamman taakan

– Kerran jouduin heittämään yhden ryhmäläisen ulos, kun hän ei tehnyt mitään. Se ei tuntunut kivalta, mutta oli ryhmän parhaaksi. Stressiä lisää, kun pitää miettiä toisen opintoja omien lisäksi, sanoo toista vuotta restonomiksi opiskeleva Niklas Tommola.

Ensimmäistä vuotta kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Anna Salonen kertoo, että etätapaamisissa jotkut lymyilevät kiinni olevan kameran suojassa, eivätkä edes suostu näkemään kasvotusten.

Opiskelijoiden mielestä on välillä vaikea puuttua, jos opiskelukaveri ei tee osuuttaan. Työelämästä tuttua esimies-työntekijä-hierarkiaa ei vielä ole, vaan kaikki ovat saman arvoisia.

Ryhmän ongelmiin kannattaa varautua jo heti ryhmätyön alussa määrittelemällä yhdessä ryhmän tavoitteet, kirjoittamalla säännöt ja päättämällä yhdyshenkilö kommunikoimaan ryhmän ja opettajan välillä.

Yleensä ryhmätyön tavoitteen kertoo opettaja, mutta yhdessä on hyvä määritellä vielä, tavoitteleeko ryhmä täydellistä numeroa vai yritetäänkö saada aikaan keskiverto tulos. Näin kaikki tietävät, millaisella antaumuksella ihmiset ovat mukana.

Yhdessä luodut säännöt ovat auktoriteetti, joka otetaan esiin, jos joku asia alkaa hiertämään. Silloin kenenkään ei tarvitse nousta ylitse muiden etsimään ratkaisuja riitatilanteessa.

Mitä teen, kun toisen naama ärsyttää?

Säännöt helpottavat yhdessä tekemistä, mutta eivät välttämättä estä sitä, että jonkun naama alkaa ärsyttää. Innostu ryhmästä -kirjan kirjoittaneen sosiaalipsykologi Saara Repon mukaan ärsyyntyminen on osa ihmisten kanssa toimimista, eikä sitä kannata yrittää vältellä vaan ennemminkin sietää.

Repo neuvoo, että ärsyyntymistä voi lievittää kertomalla fiksulla tavalla ryhmäläisille, mikä ottaa päähän. Suun avaaminen voi aloittaa hyvän keskustelun.

Tilannetta voi yrittää myös kääntää itselleen voitoksi ja miettiä, mitä se opettaa muiden tavoista ajatella.

Jos toisille sanominen tuntuu vaikealta, Repo vinkkaa käyttämään aseenaan kehuja. Niitä on usein helpompi antaa kuin risuja. Kehumalla työnsä hoitaneita voi samalla antaa ilman kehuja jääneelle laiskottelijalle vinkin, että tällä kertaa panoksesi ei ollut kehumisen arvoinen.

Saako laiska palkkansa?

– Joskus arvosana on ollut epäoikeudenmukainen. Yksi sai saman numeron kuin muut, vaikka ei tehnyt paljon mitään, muistelee Salonen.

Ryhmätöiden arvosanat aiheuttavat opettajille päänvaivaa. Opettajat eivät pysty millään vahtimaan jokaisen ryhmäläisen tekemiä hommia.

LAB-ammattikorkeakoulun kalustemuotoilun lehtori Harri Kalliomäki myöntää, että joskus lusmu saa saman arvosanan kuin ryhmän ahkerat.

Ryhmätyöt eivät kuitenkaan muodosta koko kurssin arvosanaa. Lisäksi moni opettaja käyttää hyväkseen vertaisarviointia, jossa opiskelijat antavat arvosanan sekä itselleen että muille ryhmäläisille. Opettajalle voi muutenkin vinkata, jos joku ei tee hommiaan.

Toisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä ei kannata liikaa miettiä. Sosiaalipsykologi Saara Repon mukaan parhaiten oppii, kun on itse aktiivinen. Usein peukalokyytiläisyys koituu lopulta omaksi tappioksi.

– Mieti, mitä voit antaa ryhmälle äläkä mitä voit saada. Se voi antaa paradoksaalisesti enemmän myös itselle.

"Ohjaava opettaja on Jumalan lahja"

Moni opettaja suosii ryhmätöitä, sillä ryhmätöiden on todettu opettavan asioita monipuolisemmin. Opettajilla ei kuitenkaan ole aina aikaa tai taitoja ohjata ryhmätöitä.

– Ohjaava opettaja on Jumalan lahja. Jotkut antavat vain tehtävälaput. Se on kuin opettaja näyttäisi täydellisen veistoksen ja antaisi metallinpalan eteen sanoen "tehkää tuollainen", kuvailee toista vuotta kansainvälistä liiketaloutta opiskeleva Nooa Kopanen.

Lehtori Kalliomäen mielestä ryhmätöitä vedetään välillä korkeakouluopetuksessa väärin. Opettajan tehtävänä on toimia tiimien valmentajana, joka motivoi, ohjaa läpi vaiheiden ja varmistaa, että tavoitteet saavutetaan

Ryhmiä muodostetaan yhä arpomalla, jolloin tiimissä ei välttämättä ole oikeanlaista osaamista tehtävän tekemiseen. Esimerkiksi kalustemuotoilussa ryhmässä pitää olla paljon hulluja ideoita tuottava jäsen, henkilö joka osaa muuttaa hulluja ideoita käytäntöön ja joku joka osaa laittaa suunnitelmat esitettävään muotoon. Jos ryhmässä on vain hulluja ideoita suoltavia ihmisiä, ei ryhmä pääse pitkälle.

Kalliomäen mukaan opettajalle voi sanoa, jos kokee ryhmätyön huonosti ohjatuksi. Parhaimmillaan opettaja tajuaa muuttaa keinojaan.

Ryhmätyöstä saa eniten oppia miettimällä ryhmän tavoitteiden lisäksi myös omat tavoitteet. Jos ryhmä valitsee omasta mielestä tylsän aiheen, voi miettiä, voisiko oppimisen paikka löytyä ryhmäkommunikaatiosta tai uudesta roolista ryhmässä.

Lopputulos ei ratkaise opinnoissa, vaan tärkeintä on kliseisesti matka. Kalliomäki muistuttaa, että oppiminen tuntuu harvoin helpolta.

– Oppiminen ei tapahdu epämukavuusalueella vaan tuntemattomalla alueella. Oppiminen on välillä tuskallista, koska siinä joudutaan muuttamaan omia ennakkokäsityksiä. Jos lopputulos on keskinkertaista parempi, mutta työ on tehty vasurilla, mitä siitä on opittu?

Juttua varten on haastateltu myös LAB-ammattikorkeakoulun yliopettaja Pia Haapeaa ja lehtori Taina Orpanaa.

Millaisia muistoja sinulla on ryhmätöistä? Menikö kaikki putkeen vai menikö hermot? Voit kertoa kokemuksesi ja osallistua keskusteluun 12.2. kello 23:een saakka.

Minkkien ja supikoirien säännöllisellä pyytämisellä on onnistuttu edistämään lintujen pesimistä saaristossa.

Suomen luontoon levinneet minkki ja supikoira ovat vieraslajeja, jotka aiheuttavat maassa pesiville linnuille haittaa. Etenkin saaristossa vieraspedot voivat tappaa lintuja ja syödä munia.

Vuosikymmen sitten lajien havaittiin aiheuttavan niin paljon haittaa Hangon Tvärminnen alueella pesiville haahkoille, että tutkijat päättivät aloittaa vieraspetojen poistamisen. Haahkantutkimusalueella, joka on noin 15 neliökilometrin kokoinen, on 38 saarta. Niistä 24 on valittu yksityiskohtaisen haahkojen tutkimuksen kohdesaariksi.

Nyt minkkejä ja supikoiria on poistettu tehokkaasti Tvärminnen saaristosta jo kymmenen vuoden ajan ja haahkojen pesintä sujuu nyt paremmin.

Koirat ja loukut apuna pyynnissä

Luonnon- ja riistahoitosäätiön toimitusjohtaja Kim Jaatinen myöntää, että aluksi petojen torjunta sujui kehnosti. Hangosta löytyi kuitenkin osaavia metsästäjiä, jotka ovat opettaneet myös Jaatisen pyydystämään lintujen pesintää haittaavia vieraslajeja.

– Päätyökalu ovat koirapartiot. Erityiskoulutetut koirat koluavat läpi tutkimussaaret. Jos saaressa on vieraspetoja, koirat löytävät niiden jäljet ja paikantavat ne meille.

Minkki tai supikoira lopetetaan koloonsa tai ajetaan kolosta pois ja ammutaan. Vieraspetojen torjuntaa tehdään sekä keväisin ja että syksyisin, mutta tärkein aika torjua vieraspetoja on keväällä, ennen lintujen pesintää.

Toinen tapa torjua minkkejä on loukutus. Kelirikkoaikaan saaristoalueella ei pysty liikkumaan kovin hyvin, ja silloin hetitappavat loukut toimivat minkkien pyydystämisessä.

– Loukut myös pyytävät juuri haahkojen pesimisajan alussa vieraspetovapaalle alueelle tulevat minkit, Kim Jaatinen kertoo.

Minkit ovat levinneet Suomen luontoon 1920-luvulla alkaneen tarhakasvatuksen karkulaisina. Supikoirat taas saapuivat itärajan takaa ja viime vuosikymmeninä levinneet laajalti myös pohjoiseen Suomeen.

Viisaat haahkanaaraat välttelevät vaaraa

Hiljattain Oecologia-lehdessä julkaistussa artikkelissa Tvärminnen haahkatutkijat osoittavat, että vieraspetojen torjunnalla on positiivinen vaikutus haahkanaaraiden hengissä selviämiseen ja pesimismenestykseen.

– Kuulostaa itsestään selvältä, mutta se osoittaa, että torjuntamme on ollut riittävällä tasolla. Olemme vaikuttaneet paikalliseen vieraspetokantaan, Jaatinen sanoo.

Hänen mukaan pedot pyritään poistamaan kokonaan joka kevät ja kuolleita haahkanaaraita on löydetty enää hyvin vähän. Pesimistulos on parantunut ja poikasia kuoriutuu.

– Mielenkiintoisin tulos on se, että mitä enemmän vieraspetoja poistetaan, sitä todennäköisemmin pitkäikäisiä haahkoja palaa pesimään alueelle. Haahkat voivat päättää jättää pesimättä ja tekevät juuri niin, jos pesintä on vaarallista.

Tvärminnessä tämä tapahtui useita vuosia peräkkäin, jolloin monet naaraat eivät tuottaneet lainkaan poikasia. Ennen vieraspetojen torjuntaa minkin tai supikoiran tappama haahka oli yleinen näky.

Tutkijat havaitsivat, että jopa viisi vuotta pesimättä olleita haahkoja palasi pesimäpaikoilleen, kun vieraspetoja alettiin poistaa.

– Jotenkin ne osaavat mitata riskiä tulla vieraspedon tappamaksi. Silloin, jos riski on korkea, pesintä kannattaa jättää väliin.

Haahkat munivat noin joka toinen päivä munan pesäänsä, ja alkavat hautoa vasta viimeisten munien pyöräyttämisen yhteydessä. Jaatinen spekuloi, että jos peto vie ensimmäisen munan, niin haahkanaaras saattaa päätellä pesimisalueen olevan vaarallinen.

Linnut saattavat myös konkreettisesti törmätä saarissa liikkuviin minkkeihin ja supikoiriin, jolloin peto paljastuu.

Metsästäjillä taitoa

Luonnonhoitotyötä ei usein yhdistetä metsästäjiin, mutta Kim Jaatisen mielestä vieraspetojen poistamisessa he tekevät vaikuttavaa työtä.

– Metsästyksellisin keinoin me tätä hommaa tehdään ja metsästäjät ovat ne, joilla on työkalut ja osaaminen, Jaatinen sanoo.

Supikoirien ja minkkien saalistus on lisänä sille, mitä kotoiset lajimme kuten kettu pyydystävät luonnosta. Myös merikotka on haahkalle luonnollinen peto.

Merikotkat olivat kadota ympäristömyrkkyjen takia vuosikymmeniä sitten, mutta nyt kanta on vahvistunut voimakkaasti. Merikotkan paluu onkin vaikuttanut saariston lintukantoihin.

– Jos samaan aikaan meillä on vahva minkki- ja supikoirakanta eli kaksi lajia, jotka eivät kuulu tänne, niin tilanne voi olla tosi huono, Kim Jaatinen sanoo.

Toiminnan on jatkuttava vuosia

Vieraspedot pitää poistaa joka vuosi kokonaan niiden torjunta-alueilta eli niin sanotuilta hoitoalueilta. Saaristossa tämä onnistuu ehkä helpommin kuin sisämaassa. Valtion omistamilla saaristoalueilla vieraspetojen torjuntaa johtaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

– On ilahduttavaa nähdä, miten Luontopalvelut kantaa valtiollista luonnonhoitovastuuta ja torjuu vieraspetoja, Kim Jaatinen kiittää.

Itärajan takaa Suomeen levinnyt supikoira on tehokas lisääntyjä. Saaristoon päästessään se on armoton peto, vaikka tulee toimeen myös kasviksilla.

– Jos supikoira tekee pennut saareen, niin lähisaarista on turha etsiä maassa pesivien lintujen pesiä, sillä supikoira tyhjentää ne tehokkaasti.

Kim Jaatisen mukaan vieraspetojen poistamista pitää tehdä jatkuvasti, jotta tilanne ei ryöstäytyisi käsistä. Toiminta ei ole kovin kallista ja tekijöitä on toistaiseksi löytynyt, mutta jatkuvuutta tarvitaan.

Monin paikoin saaristossa keväät ovat hiljaisempia, kun esimerkiksi lokit, tiirat ja haahkat tai haahkayhdyskunnat ovat vähentyneet. Luonnon- ja riistanhoitosäätiö on tässä tehnyt Riistakeskuksen kanssa yhteistyötä pilottihankkeena viimeiset kaksi vuotta.

Hankkeen aikana on havaittu toiminnan tehokkuus saaristossa. Sen avulla on voitu luoda linnuston palautumiselle hyvät edellytykset. Minkkien ja supikoirien poistaminen vaikuttaa positiivisesti kaikkien maassapesivien lintulajien elämään.

– Puhutaan miltei kaikista saaristolinnuista. Ruokit, lokit, kahlaajat ja sorsalinnut – kyllä ne kaikki saattavat hyötyä tästä, Kim Jaatinen arvioi.

Lue myös:

Vieraspetoja pyydetään saaristossa hankkeen avulla – pyynti laajentunut eteläiselle Saaristomerelle asti

Minkkejä ja supikoiria pyydetään pois Keski-Suomen lintuvesiltä – metsästäjät liikkuvat petojen perässä myös pimeään aikaan

Vesilintujen pesät lautoille turvaan minkeiltä ja supikoirilta

Näin palkkametsästäjät poistavat supikoirat saaristosta – katso videolta, millainen oli tehoisku Tunhamniin

Kanadalaisten rekkakuskien alulle panemat Freedom Convoy -mielenosoitukset ovat muodostuneet pandemiarajoitusten vastustajien ja monien muiden protestiryhmien kokoontumisajoiksi eri puolilla maailmaa.

Ottawan keskustan halvaannuttanut Convoy-protestiliike on saanut Kanadan pääkaupungin julistamaan hätätilan, ja pormestari toivoo jo tuhansien poliisien lisäapua.

Tämän jutun avulla pääset perille siitä, mistä Suomeenkin asti levinneessä protestiliikkeessä on kyse.

1. Millaista Convoy-liikehdintää on nyt eri paikoissa?

Kanadan rekkaprotesti on inspiroinut koronarajoitusten vastustajia eri mantereilla. Protestit eivät ole toistaiseksi muualla kasvaneet Ottawan mittoihin, mutta uusia mielenosoituksia on suunnitteilla.

Sosiaalisen median Convoy-kanavilla leviää viestejä, joiden mukaan Yhdysvalloissa koronarokotevaatimusten vastustajat haluavat saartaa ajoneuvoilla amerikkalaisen jalkapallon NFL-liigan loppuottelun Super Bowlin. Tapahtuma järjestetään Los Angelesissa tämän viikon sunnuntaina. Yhdysvalloissa suunnitellaan myös rekkakulkuetta pääkaupunki Washingtoniin.

Etelä-Ranskasta on lähtenyt parinsadan ajoneuvon kulkue kohti Pariisia, jossa on määrä järjestää Convoy-mielenosoitus viikonloppuna. Rekkaprotesti on suunnitteilla myös Belgian pääkaupunkiin Brysseliin. Molempien kaupunkien poliisi on ennakkoon sanonut kieltävänsä saattueilta pääsyn keskustaan.

Pienimuotoisempia Convoy-protesteja on jo järjestetty useissa Euroopan kaupungeissa.

Australian pääkaupungissa Canberrassa koronarokotteita vastustava Convoy-protesti on jatkunut jo useita päiviä. Myös Uudessa-Seelannissa mielenosoittajat tukkivat tällä viikolla pääkaupungin Wellingtonin katuja.

Suomessa Convoy-protestin päätapahtuma järjestettiin viime viikonloppuna.

2 Mitä Convoy-liike vaatii?

Suuri osa protestoijista tahtoo, että hallitukset luopuvat rokotevaatimuksista, koronapasseista ja rajoituksista, mutta muitakin vaatimuksia on esitetty.

Kanadassa protesti sai alkunsa pääministeri Justin Trudeaun määräyksestä, jonka mukaan kuljettajien täytyy olla koronarokotettuja ylittääkseen Kanadan ja Yhdysvaltojen välisen rajan ilman karanteenia. Määräys astui voimaan tammikuun puolivälissä.

Kun yhä useammat ihmiset ovat liittyneet Convoy-liikkeeseen eri puolilla maailmaa, myös mielenosoittajien vaatimukset ovat laajentuneet koskemaan monia muitakin asioita kuin kanadalaisten rekkakuskien rokotteita.

Suomessa mielenosoittajat vaativat muun muassa polttoaineveron puolittamista ja hallituksen eroa. Ranskassa vastustetaan rokotepassia ja Uudessa-Seelannissa taas maan tiukkoja koronarajoituksia.

Kanadassa protestiliike on laajennut vastustamaan Trudeaun hallitusta ja esimerkiksi maskipakkoa ja pandemiasta johtuvia kokoontumisrajoituksia.

3. Millaista väkeä Convoy-liikkeessä on mukana?

Convoy-liike kokoaa yhteen varsin erilaisia toimijoita. Heitä yhdistää maata johtavan hallituksen vastustaminen ja yleinen protestimieliala.

Missään maassa protestien pääorganisaattorit eivät ole olleet kovin näkyviä hahmoja. Toistaiseksi Kanadan Convoyn järjestäjät tunnetaan parhaiten.

Idean isänä pidetään James Bauderia, kertoo The Guardian. Bauder on kertonut Facebookissa olevansa "niin sanottu salaliittoteoreetikko, joka on alkanut nähdä, miten maailma toimii ja millaista korruptiota siihen liittyy".

Bauder on tukenut salaliittoteorioita levittävää QAnon-liikettä ja kutsunut koronavirusta "historian suurimmaksi poliittiseksi huijaukseksi". Hän on väittänyt, että Kanadan pääministeri Justin Trudeau on Kiinan kätyri. Nämä väitteet eivät pidä paikkaansa.

Protestien osallistujajoukko on kirjavaa.

Rokotevastaisten tahojen lisäksi Kanadan Convoy-liikkeessä on sen oman sivuston mukaan mukana esimerkiksi korkojärjestelmästä luopumista vaativa ryhmä ja globalisaation vastainen foorumi. Paljon näkyvyyttä ovat saaneet myös äärioikeistolaiset ja valkoista ylivaltaa ajavat ryhmittymät.

Suomessakin Convoy-liikkeen toiminnassa on näkynyt niin koronarajoitusten ja -rokotusten vastustajia, kristillisiä radikaaleja kuin äärioikeistolaisia tahoja.

Pariisin mielenilmauksen suunnitteluryhmissä on Euronews-uutiskanavan mukaan runsaasti kolmen vuoden takaisiin keltaliiviprotesteihin osallistuneita.

4. Mistä Convoy-liike saa rahoitusta?

Kanadan Convoy-liike on kerännyt varoja joukkorahoituksella. Samaa keinoa on käytetty myös muualla, mutta suuri joukkorahoitusalusta sulki sulki liikkeen keräykset.

Ei tiedetä tarkkaan, miten eri maissa Convoy-protesteja järjestävät toimijat rahoittavat toimintaansa.

Se tiedetään, että Kanadan Convoy-liike on kerännyt joukkorahoituksen avulla miljoonia dollareita käteisenä ja bitcoin-kryptovaluuttana. Lahjoitukset liike sanoo käyttävänsä polttoaineeseen, ruokaan ja majoituskuluihin.

Merkittävä määrä lahjoituksista on tullut Kanadan ulkopuolelta, erityisesti Yhdysvalloista.

Joukkorahoitusalusta Gofundme sulki Freedom Convoyn keräyksen, kun sinne oli lahjoitettu yli 10 miljoonaa Kanadan dollaria eli noin 7 miljoonaa euroa. Yhtiö perusteli päätöstään muun muassa Kanadan viranomaisten kanssa käydyillä keskusteluilla. Gofundme sulki myös australialaisen Convoy to Canberra -keräyksen.

Kanadan Convoy jatkaa varainkeruuta toisessa palvelussa. Sen kautta liikkeelle oli lahjoitettu perjantaihin mennessä yli 8,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Sosiaalisen median Convoy-kanavilla liikkuu myös rahankeruuilmoituksia, joiden kerääjää tai lopullista rahansaaja ei voida varmistaa.

5. Ketkä tukevat Convoy-protesteja?

Tukea on tullut varsinkin politiikan oikealta laidalta Yhdysvalloista, vaikka liike on vasta rantautumassa sinne.

Yhdysvaltain edellinen presidentti Donald Trump ylisti Kanadan mielenosoituksia helmikuun alussa. Hän kutsui tiedotteessaan Justin Trudeauta "vasemmisto-sekopääksi, joka on tuhonnut Kanadan hulluilla koronatoimilla". Trump sanoi toivovansa, että Convoy-liike tulee myös Yhdysvaltain pääkaupunkiin Washingtoniin.

Tukea on tullut myös joiltain republikaanipuolueen senaattoreilta ja kongressiedustajilta, kuten salaliittoteorioiden kannattajana tunnetulta Marjorie Taylor Greeneltä.

Amerikkalaiset oikeistopoliitikot sekä tunnetut laitaoikeistovaikuttajat, kuten Dan Bongino ja Ben Shapiro, ovatkin olleet ratkaisevassa asemassa Convoy-liikkeen muuttumisessa maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. He ovat tarjonneet näkyvyyttä, jonka ansiosta Kanadan Convoyn saamien ulkomaisten lahjoitusten määrä on kasvanut poikkeuksellisen suureksi, arvioi Politico-verkkolehti.

Koronarokotevastaisuus ei ole Kanadassa erityisen yleistä. 80 prosenttia kansalaisista on saanut kaksi rokoteannosta.

Euroopassa poliittisia tuen ilmaisuja on toistaiseksi kuulunut vähemmän kuin Yhdysvalloissa. Oikeistopopulistisen ID-ryhmän saksalaismeppi Christine Anderson on kuitenkin tviitannut kannustuksensa liikkeelle.

Suomessa Convoy-liike ei ole saanut suoraa tukea kansanedustajilta. Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainenkin kääntyi liikettä vastaan ennen mielenosoitusta.

Sen sijaan Suomen protesti on saanut tukea muilta valtakunnallisesti tunnetuilta koronatoimien vastustajilta.

6. Miten Convoy-protesteja organisoidaan?

Protestiliike hyödyntää järjestäytymisessä sosiaalisen median alustoja. Keskeinen viestintäkanava on älypuhelinsovellus Telegram, jonka kautta aktivistit viestivät ja jakavat videoita.

Venäläisen Telegramin suosio on kasvanut, koska sitä pidetään käyttäjän yksityisyyden kannalta turvallisempana kuin useimpia muita pikaviestisovelluksia.

Monenlaiset ääriliikkeet suosivat Telegramia, sillä yhtiö ei moderoi palvelussa julkaistavia viestejä lainkaan, toisin kuin suuret amerikkalaiset somepalvelut.

Telegramia käytetään myös Suomen Convoy-tapahtuman suunnittelussa. Brysselin protestia puolestaan suunnitellaan Telegramia muistuttavassa Signal-viestipalvelussa.

Convoy-liike on syyttänyt suurten teknologiayhtiöiden alustoja kuten Facebookia, Twitteriä ja YouTubea sisältöjensä sensuroinnista. Myös Donald Trump kaatoi bensaa näihin liekkeihin, kun hän syytti Facebookia Convoy-liikkeen tukahduttamisyrityksestä viime viikolla. Facebook jäädytti Trumpin oman tilin runsas vuosi sitten.

Muuttaako Convoy-liike sitä, miten mielenilmauksia jatkossa järjestetään? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 14.2. klo 23 asti.

Lue lisää:

Kanadassa poliisi uhkaa teitä ja siltoja tukkineita mielenosoittajia pidätyksillä ja rikossyytteillä

Koronamielenosoittajat ja poliisi ottivat yhteen Uuden-Seelannin parlamenttitalon edustalla – yli 120 otettiin kiinni

Convoy-ryhmässä puretaan pettymystä, liike hajosi kahtia – Convoyn edustaja Ylelle: "Minä en ole tullut tänne lapsenvahdiksi"

Näyttelijä Mirka Myllärin äiti sairastui rintasyöpään 43-vuotiaana. Sairauden kanssa taistelu kesti 15 vuotta.

Vuosi ennen äidin kuolemaa Mirka Mylläri alkoi äitinsä omaishoitajaksi.

– Jälkikäteen mietin, millä ihmeen energialla olen siitä selvinnyt, pohtii Mylläri.

Äidin kunto vaihteli. Hyvänä päivänä Mirka Mylläri sai äitinsä kanssa nauttia ikimuistoisia hetkiä niin luonnon rauhassa kuin kovaäänisessä karaokebaarissa.

– Mutta totta kai omaishoitajan työ on äärimmäisen raskasta. Varsinkin, kun itse olin samaan aikaan kuutena päivänä viikossa töissä ja pienen lapsen äiti.

Viimeisen vuoden Mylläri pystyy tiivistämään muutamaan sanaan

– Kiire, väsymys, pelko – mutta myös paljon hauskoja hetkiä.

Viimeinen vuosi

Mirka Mylläri on kirjoittanut Kotkan kaupunginteatterin näyttämölle näytelmän itsestään ja äidistään. Viimeinen vuosi – Potilas nro:CA15-3 kertoo äidin ja tyttären tarinan aina äidin kuolemaan saakka.

Mylläri myös näyttelee näytelmän toisen pääroolin. Hän ei kuitenkaan tunnusta tyttärenä näyttelevänsä itseään .

– En ole ajatellut näytteleväni itseäni. Sehän on mahdoton ajatus. Näyttelen Minnaa, jolla sattuu olemaan hyvin samanlaiset elämänkokemukset kuin minulla, kertoo Mirka Mylläri.

Mirka Myllärin äiti muutti Kuopiosta Kotkaan pari vuotta ennen kuolemaansa. Syntyi ajatus saada tarina talteen.

– Huomasin sairaalassa, että äitiä kutsutaan hänen tyttönimellään. Äiti ei puhunut enää Savon murretta vaan kirjakieltä.

Mylläri ihmetteli asiaa äidilleen, joka kertoi tällä tavalla pitävänsä yllä potilasroolia. Se oli eräänlainen tapa selvitä kuolemanpelosta.

– Silloin sanoin äidille, että tämä olisi hieno aihe näytelmäksi. Siinä olisi kaksi näyttelijää, joiden persoonat kohtaavat.

Alkoi kehkeytyä usean vuoden kirjoittamisprosessi. Tekstin Mylläri kirjoitti uusiksi 20 kertaa.

– Ensimmäisessä versiossa kirjoitin täysin faktaa. Sen jälkeen mietin, mitä draama tarvitsee: mitä poistetaan oikean elämän tapahtumista ja mitä keksittyä lisätään, selvittää Mirka Mylläri.

Näytelmä kulkee takaumien kautta. Siinä palataan menneisyyteen, mutta ennen kaikkeaollaan ajassa vähän ennen äidin kuolemaa.

Kirjoittaminen oli Myllärillekin eräänlainen surutyö.

– Kirjoittaessa oman surun käsittely tuli tiettyyn pisteeseen. Kirjoittaminen auttoi suruprosessia. Näyttämöllä ja näytelmän harjoitusvaiheessa suru ei enää näy.

Äidin sairaalassa käyttämää potilasroolia Mirka Mylläri alkoi ymmärtää oman työnsä kautta. Näyttelijänä hän on näyttämöllä roolissa, jonka suojassa voi olla.

– Voin hyvin käsittää sen, että potilasrooli auttaa ottamaan vastaan esimerkiksi huonoja uutisia ja valmistautumaan niihin, sanoo Mirka Mylläri.

Sairaan, hauraan ihmisen äärellä kuoleman epätodellisuus muuttuu todeksi, väistämättömäksi. Omaishoitajana Mirka Mylläri valmistautui väistämättömään vuoden ajan.

– Viimeinen vuosi lähiomaisen elämässä ei tarkoita pelkästään surua tai epätoivoa. Se tarkoittaa myös paljon rakkautta ja hauskoja hetkiä, myös tavallista arkea.

Mirka Myllärin äiti oli kuollessaan vasta 58-vuotias – hänellä olisi pitänyt siis olla vielä runsaasti elinvuosia jäljellä.

– Toivon, että tästä näytelmästä jäisi katsojalle sellainen olo, että vaikka elämä on jollakin ihmisellä lyhyempi kuin jollakin toisella, elämä voi olla tosi merkityksellinen. Merkitys kantautuu eteen päin jälkipolvissa tai muissa ihmisissä. Ei ole olemassa merkityksetöntä elämää, sanoo Mirka Mylläri.

Äidinsä rinnalla tämän viimeisiä aikoja eläessään myös Mirka Myllärin oma suhtautuminen syöpään muuttui. Sairastumisen mahdollisuus ei pelota.

– Minun äitini antoi eväät kestää se. Ei ole mitenkään epätodennäköistä sairastua syöpään. Samanlaisella taistelulla lähtisin sitä voittamaan, enkä luovuttaisi helpolla, sanoo Mirka Mylläri.

Mirka Myllärin äiti kuoli helmikuussa 2016. Ennen kuolemaansa äiti oli antanut luvan näytelmän kirjoittamiseen.

– Ja harmitteli, kun ei pääse ensi-iltaan.

Mirka Myllärin kirjoittama ja Miko Jaakkolan ohjaama "Viimeinen vuosi – Potilas nro:CA15-3" ensi-illassa Kotkan kaupunginteatterissa 12.2.2022.