Pirkanmaan käräjäokeudessa alkoi maanantaina etukäteen paljon julkisuutta saaneen rikosasian käsittely. 16- ja 17-vuotiaita poikia syytetään murhan yrityksestä nuorena henkilönä. Heille vaaditaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistusta.

Molemmat syytetyt kiistävät syytteet murhan yrityksestä.

Puukotus tapahtui päiväsaikaan 29. syyskuuta viime syksynä suositulla Kaupin ulkoiluilualueella Tampereella.

Teko oli syytteen mukaan suunniteltu ennalta ja kohteeksi päätetty miehet. Uhri valittiin kuitenkin sattumanvaraisesti.

Vanhempi pojista lisäsi syyttäjän mukaan sosiaaliseen mediaan videon, jossa hän kertoi teosta. Yle kertoi viime syksynä, että Snapchatista levinneellä videolla näkyy, kuinka joku kävelee hiekkatiellä puukko kädessään. Videolla miesääni kertoo, että hän on juuri yrittänyt ryöstää "jonkun viisi ihmistä".

– Sitten mä puukotin yhtä jonkun neljä–viis kertaa ja ei tässä, murhan yritys ja törkeän ryöstön yrityksiä, että vankilaan tästä mennään, miesääni sanoo videolla.

Mielentilatutkimus on jo tehty

Tekijät ovat olleet mielentilatutkimuksessa. Pirkanmaan käräjäoikeus arvioi sen tuloksia vasta päätöksessään.

Nuorten väkivallanteot ja niistä kuvatut videot ovat herättäneet Suomessa viime aikoina paljon keskustelua. Poikkeuksellisen monta nuorta syytetään tänä keväänä oikeudessa henkirikoksesta tai sen yrityksestä.

Ylen toimittaja Anu Leena Koskinen seuraa oikeuskäsittelyä oikeudessa hetki hetkeltä.

Todisteena Snapchat-video

10.25 Yhtenä todisteena on vanhemman syytetyn kuvaama Snapchat-video.

– Vankilaan tässä mennään, tuutte kaverit sinne sitten mua morottaan, vanhempi syytetty sanoo videolla.

Video osoittaa syyttäjän mukaan, ettei syytetty ole katunut videolla kertomaansa puukotusta tai ryöstön yrityksiä, mutta on ymmärtänyt, mitä on tehnyt.

10.24 Vanhempi syytetty oli soitossaan hätäkeskukseen kertonut, että teot alkoivat vähän kaduttaa.

10.19 Todisteena on huumeiden myynti-ilmoituksia ja nuoremman syytetyn puhelimesta taltioituja kuvia ja Wickr-viestejä. Suurin osa viesteistä liittyy puolustuksen mukaan marihuanaan.

Puolustus: Vanhempi syytetty tarvitsi rahaa hatkoja varten

10.12 Nuoremman syytetyn puolustuksen mukaan syytetty ei myynyt itse huumeita, vaan antoi teknistä tukea ystävälleen Tor-verkossa. Hän myöntää hankkineensa puukon, mutta toimineensa vanhemman syytetyn vaatimuksesta. Hän kiistää ryöstö- ja puukotustarkoituksen. Puolustuksen mukaan nuorempi syytetty antoi puukon toiselle syytetylle, eikä vaatinut rahaa ohikulkijoilta vaan kertoo päinvastoin rauhoitelleensa toista.

10.09 Vanhempi syytetty oli puolustuksen mukaan luopunut tappoajatuksista, eikä hänellä ollut suunnitelmaa puukotuksesta, vaan tilanteet etenivät yllättäen. Puolustuksen mukaan hän tarvitsi rahaa, koska otti hatkat asumispaikastaan. Syytetty soitti itse poliisille.

Syytetty haki tietoa netistä henkirikoksista ja vankilaoloista

10.03 Puukotuksen uhri sai vakavia vammoja. Hän vaatii 13 000 euron korvauksia. Uhkauksen kohteeksi joutunut nainen oli liikkeellä lastenvaunujen kanssa ja joutui pelkäämään myös lapsensa takia.

9.58 Vanhempi syytetyistä oli etsinyt tietoa internetistä henkirikoksista, Kaupista ja vankilaodotuksista, syyttäjän mukaan tästä on todisteena internethakuja.

9.56 Syytetyt olivat yrittäneet ryöstää kuvausryhmän Kaupissa. Kuvausryhmä oli sanonut, etteivätkö nuoret ymmärrä, että teko menee videolle. Kukaan ei luovuttanut rahaa, ja nuorempi syytetyistä kehotti poistumaan paikalta. Teko jäi siksi syyttäjän mukaan ryöstön yritykseksi.

9.54 Etukäteen uhriksi oli syyttäjän mukaan valittu satunnainen täysi-ikäinen mies, naiset ja lapset oli rajattu ulkopuolelle.

9.50 Syyttäjän mukaan syytetyt olivat puhuneet etukäteen, että voisivat tehdä yhdessä henkirikoksen. Tekopaikaksi valikoitui Kauppi, muitakin vaihtoehtoja oli punnittu. Kauppi valikoitui, koska se oli tuttu paikka ja suojaisa.

9.49 Tekohetkellä 16-vuotiasta, eli 2004 syntynyttä, syytetään huumausainerikoksesta ja huumeiden myynnistä Tor-verkossa ja Wickr-viestisovelluksessa. Lisäksi hänellä oli syytteen mukaan marihuanaa omaa käyttöä varten.

9.41 Nuorempi syytetyistä kiistää lyöneensä puukolla ja pitäneensä uhrista kiinni. Hän myöntää törkeän pahoinpitelyn. Hän kertoo yrittäneensä lyödä nyrkillä kerran, mutta ei ole omasta mielestään osunut. Hän myös väittää luopuneensa ryöstöajatuksesta.

9.40 Vuonna 2003 syntynyt kiistää murhan yrityksen, mutta myöntää tapon yrityksen. Hänen mukaansa tarkoituksena on ollut ryöstää henkilö. Hän myöntää lyöneensä teräaseella, mutta kiistää lähteneensä uhrin perään.

9.35 Syyttäjä vaatii vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta murhan yrityksestä nuorena henkilönä. Molemmat olivat tekohetkellä alaikäisiä, toinen 16- ja toinen 17-vuotias. Nyt syytetyt ovat 17- ja 18-vuotiaita.

9.34 Nuoret olivat syyttäjän mukaan uhkailleet myös muita ihmisiä puukolla Kaupin ulkoilualueella ja yrittäneet ryöstää rahaa. "Naisia ei puukoteta, missä täällä on miehiä?" oli toinen syytetyistä sanonut syyttäjän mukaan vastaan tulleelle naiselle.

Ohikulkijat hälyttivät apua

9.32 Uhri oli yrittänyt päästä paikalta puukotuksen jälkeen, mutta häntä oli sen jälkeen syyttäjän mukaan lyöty vielä puukolla selkään. Syytetyt olivat paenneet paikalta ja ohikulkijat hälyttivät apua.

9.30 Vuonna 2004 syntyneelle vaaditaan rangaistusta nuorena henkilönä tehdystä huumausainerikoksesta. Lisäksi molempia syytetään nuorena henkilönä tehdystä murhanyrityksestä.

9.29 Oikeuden mukaan oikeudenkäynnillä on yhteiskunnallista merkitystä, siksi se on pääosin julkinen. Terveydentilaan liittyvät asiat ovat salaisia. Samoin tekohetkellä 16-vuotiaan henkilökohtainen kuuleminen salataan.

9.13. Molemmat syytetyt ovat paikalla. He peittivät kasvonsa. Toinen syytetyistä peitti kasvot paperilla vain kuvatessa, toinen peitti takilla kasvonsa koko ajan ja avustaja talutti hänet paikalle. Syytetyt ovat alaikäisiä, joten Yle ei julkaise heidän nimiään.

9.03 Valokuvaajat pääsevät kuvaamaan saliin aluksi. Sen jälkeen kuvaaminen on kielletty. Syytetyn vanhemmat, asianomistajat ja sosiaalityöntekijät seuraavat oikeuskäsittelyä etänä kukin eri salissa.

9.00 Oikeudenkäynti on vähitellen alkamassa. Toimittajat seuraavat Pirkanmaan käräjäoikeudessa eri salissa oikeuskäsittelyä etäyhteyksillä. Koronatoimien vuoksi oikeudenkäyntiä seurataan etänä useista eri huoneista.

Lue lisää:

Poikkeuksellisen montaa nuorta syytetään nyt henkirikoksesta tai sen yrityksestä, listasimme tapaukset

Poliisi epäilee: Tuntematon yritettiin murhata suositulla ulkoilualueella Tampereella, epäillyt alaikäisiä

Poliisi epäilee, että satunnaisesta murhan yrityksestä epäilty poika kuvasi Snapchat-videon: "Puukotin yhtä ja vankilaan tässä mennään"

Sãopaulolainen Michele Santos tukee monissa uudistuksissa presidentti Jair Bolsonaroa. Mutta auta armias, jos Bolsonaroa menisi ylistämään ystäville.

– Jos kehun häntä, voi käydä niin, että ystävät jättävät tai estävät minut sosiaalisessa mediassa. Vältämme politiikasta puhumista perheenjäsenten ja ystävien kanssa, liiketalouden asiantuntijana työskentelevä Santos kertoo Ylelle.

Bolsonaron vastustus eli antibolsonarismo on voimistunut Brasiliassa, samoin hänen löperönä pidetyn koronapolitiikkansa arvostelu. Presidentti on vähätellyt mahdollisuuksiaan hoitaa synkkää pandemiatilannetta.

Mediassa hän näyttäytyy usein välinpitämättömänä kahjona, joka laukoo mitä sattuu.

Vaikka Jair Bolsonaron suosio on viime viikkoina laskenut, häntä kannattaa silti vankkumattomasti noin 20–25 prosenttia brasilialaisista. Asiantuntijoiden mukaan hänellä saattaa olla vielä mahdollisuuksia ensi vuoden presidentinvaaleissa. Miksi?

"Hän tarvitsee 12 vuotta vallassa"

Sitä on syytä kysyä suoraan kannattajilta, kuten Francisco Daschagalta.

Hän on sãopaulolainen parturiyrittäjä, joka aikoo äänestää Bolsonaroa uudelleen lokakuussa 2022. Hän ei kuitenkaan pidä asiasta meteliä.

– Viimeksi äänestin häntä muutoksen ja paremman Brasilian vuoksi. Hänellä on yhä mahdollisuuksia siihen. Neljä vuotta on lyhyt aika talouden vararikon korjaamiseen, etenkin kun hän on jäänyt yksin. Hän tarvitsee 12 vuotta vallassa, Daschaga sanoo.

Brasilian talous supistui viime vuonna koronapandemian vuoksi runsaat neljä prosenttia. Pudotus on maan syvin sitten vuoden 1990, laskee uutistoimisto Reuters. Naapurimaissa syöksy on kuitenkin ollut jyrkempi.

Bolsonaro on vastustanut osavaltioiden koronarajoituksia, jotta työttömyys ei lisääntyisi. Nälkä tappaa enemmän kuin virus, hän on hokenut. Brasilialaisten politiikan tutkijoiden mukaan on ollut virhe pitää taloutta ja virusta vastakkaisina huolina.

Presidentin kannatus on laskenut lähes samaa tahtia kuin päivittäiset koronakuolinluvut ovat nousseet. Raha-avustukset köyhille piristivät taloutta ja lisäsivät tutkitusti suosiota viime vuoden lopulla. Tänä vuonna summat ovat olleet pienempiä.

Talouspuheet pitävät osaltaan Bolsonaron kannatuksen vähintään 20 prosentissa, minkä lisäksi toiset 10–20 prosenttia brasilialaisista pitää hallinnon tasoa kohtuullisena, toteaa sosiologi José Maurício Domingues Rio de Janeiron valtionyliopistosta.

– Bolsonarolla meni hyvin ennen pandemiaa, mutta sitten hän jäi asenteensa vangiksi. Suosio voi vielä laskea mutta myös nousta, jos rokotuksissa onnistutaan ja talous lähtee nousuun. Hän laittaa takuulla myös lisää rahaa avustuksiin, Domingues sanoo.

Bolsonaro ponnisti kriisistä

Jair Bolsonaron valtaannousun taustalla on Brasilian poliittinen ja taloudellinen kriisi 2010-luvulla. Maata johtanut työväenpuolue ja muita poliitikkoja ryvettyi korruptioskandaaleissa.

Kansalaiset pettyivät puolueisiin, ja äärioikeisto hyödynsi tilannetta, Domingues selvittää. Armeijataustaisen Bolsonaron tukijoihin kuuluu esimerkiksi uushelluntailaisia, poliiseja, sotilaita ja yritysjohtajia.

Maatalousalan yrityksessä työskentelevälle Michele Santosille Jair Bolsonaro oli järkevin vaihtoehto vaalivuonna 2018.

– Maamme oli vajonnut syvälle eriarvoisuuteen, ja poliitikot rikastuivat. Bolsonaro oli ainoa, joka saattoi tuoda tasapainoa. Valintani ei sittemmin ole osoittautunut hyväksi, mutta sille ei voi mitään, Santos sanoo.

Jos vaalit pidettäisiin nyt, hän ei äänestäisi Bolsonaroa. Mutta tilanne voi vielä muuttua. Santos on tyytyväinen esimerkiksi hallituksen veroalennuksiin ja maataloustukiin, sillä hän uskoo maatalouden auttavan Brasilian ulos koronakriisistä.

– Bolsonaro voisi olla jopa hyvä presidentti, mutta ajankohta on hankala. Lisäksi hänen johtamistapansa luo enemmän vihaa kuin kunnioitusta. Hän puhuu tarpeettomuuksia, jotka hävettävät. Tulee olo, että mitä ihmettä tuo oikein puhuu, hän sanoo.

Bolsonaron tukija Fabio Pereira on samaa mieltä: presidentin tulisi ajatella ennen kuin hän avaa suunsa. Hän soisi Bolsonarolle silti jatkokauden, koska kokee tämän kohentaneen taloutta merkittävästi.

– Luotan häneen yhä, vaikka hän on tehnyt virheitä koronan suhteen. En edusta oikeistoa, vasemmistoa enkä keskustaa, haluan vain oikeudenmukaisen maan. Brasilia oli yksi rikkaimmista maista, kunnes poliitikot alkoivat täyttää taskujaan, kiinteistöalalla työskentelevä Pereira sanoo.

Sosiologi: Salattu puolemme paljastui

Senaatin nimittämä komitea tutkii parhaillaan Bolsonaron hallituksen koronatoimia. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan prosessi voisi äärimmillään johtaa virkasyytteeseen. Se on kuitenkin epätodennäköistä, sillä siihen tarvittaisiin parlamentin enemmistö.

Sanomalehti Folha de S.Paulo arvioi, että Bolsonaron tuki saattaa pikemminkin vähentyä tai hallitus muuttaa koronapolitiikkaansa tutkinnan aiheuttaman paineen seurauksena.

Moni brasilialainen kammoksuu pelkkää ajatustakin Bolsonaron jatkokaudesta. Tuoreessa mielipidemittauksessa 52 prosenttia piti hänen hallintoaan huonona.

– Hän luo omaa narsistista ja fasistista maailmankaikkeuttaan, jota tukee joukko kouluttamattomia ihmisiä. Minua hävettää olla brasilialainen tällä hetkellä. Yhteiskunnasta on tullut epätotuuksien räjähdysherkkä kattila, sanoo muusikko ja elokuva-alan ammattilainen Rodrigo Ceccato.

Bolsonaro on "paljastanut Brasilian salaisen puolen", jonka ei tosin pitäisi olla yllätys, sanoo sosiologi José Maurício Domingues. Siihen kuuluu esimerkiksi vuosien 1964–1985 sotilasvallan laaja hyväksyntä eri yhteiskuntaluokissa.

– Luulimme, että Brasilia on poliittisesti ja kulttuurisesti edistyneempi kuin se onkaan. Esimerkiksi koulutuksessa ja lainsäädännössämme on puutteita. Syntyi tilanne, jossa Bolsonaro saattoi ilmestyä ja menestyä, tutkija sanoo.

Hän eli itse nuoruuttaan sotilasvallan aikana, mistä syystä Bolsonaron valinta oli kova isku.

– Yhtäkkiä maan johtoon valittiin demokraattisesti joku, joka ylistää sotilasvaltaa ja kidutusta. Toisaalta ajattelin, että hän olisi heti paljon väkivaltaisempi ja loisi enemmän vastakkainasettelua.

Kansa kaipaa uutta kasvoa

Brasilian tulevissa presidentinvaaleissa varmalta näyttää tässä vaiheessa vain toinen kierros, sanoo politiikan tutkija Pedro Feliú Ribeiro São Paulon yliopistosta.

Hänen mukaansa Brasilian politiikkaa on diktatuurin jälkeen hallinnut kaksi pääsuuntausta, työväenpuolue Partido dos Trabalhadores (PT) ja sen vastavoima, antipetismo tai anti PT.

Korruptiosta syytetty PT:n ex-presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, tuttavallisemmin Lula, vapautui hiljattain lopullisesti syytteistä, joiden vuoksi hän ei viimeksi ollut ehdolla. 75-vuotiaan Lulan tuleva ehdokkuus ei sekään ole vielä varma.

PT:n ehdokkaalla on henkilöstä riippumatta valmis 30 prosentin kannatus, Feliú Ribeiro sanoo.

– Hän pääsee toiselle kierrokselle. Vaalien avain on siinä, kuka saa PT:n vastaisen aseman. Viimeksi se oli äärioikeiston populismi. Moni näistä äänestäjistä suosii toistaiseksi yhä Bolsonaroa, tutkija toteaa.

Tuoreissa vaaleja koskevissa mielipidemittauksissa Bolsonaro ja Lula ovat olleet melko tasoissa, Lula hivenen johdossa. Moni Ylen haastattelema brasilialainen kuitenkin toivoo, että ehdokkaiksi löytyisi tuoreempia kasvoja.

Voisiko São Paulon osavaltion keskustaoikeistolainen kuvernööri João Doria olla sellainen? Hän tuki aiemmin Bolsonaroa, mitä on sittemmin ilmaissut katuvansa. Kaksikko on ollut napit vastakkain São Paulon koronarajoituksista.

– Dorian kannatus on toistaiseksi alhainen ja mahdollisuudet vähäisiä. Hän menettää oikeiston ääniä Bolsonarolle, Feliú Ribeiro sanoo.

José Maurício Dominguesin mukaan tilannetta mutkistaa se, että vasemmisto on hajallaan ja vailla selkeitä näkemyksiä. Puolue kaipaa uudistumista, ja Lulan valinta ehdokkaaksi estäisi sellaisen, sosiologi uskoo.

Sitäkin Brasiliassa uumoillaan, takertuisiko Bolsonaro mahdollisen tappion jälkeen valtaan keinolla millä hyvänsä. Hän on täyttänyt hallintoaan armeijan edustajilla. Onko vallankaappauksen uhka todellinen?

– Näyttää siltä, että Bolsonaroa tukeneet asevoimat eivät halua lähteä sellaiseen. On toki mahdollista, että hän yrittää armeijan tuella tai ilman. Hän on pyrkinyt siihen, että armeija ja fasistit järjestäytyisivät, Domingues sanoo.

Myöskään Pedro Feliú Ribeiro ei usko vallankaappaukseen, etenkään kun Joe Bidenista tuli Yhdysvaltain presidentti. Samalla tavalla kun Yhdysvallat tuki vuoden 1964 vallankaappausta, se varmasti auttaisi nyt demokratian säilyttämisessä, hän perustelee.

– Biden on on demokratiamme suurin toivo. Riski on toki aina olemassa, kun maatamme johtaa presidentti, joka kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa demokraattisia instituutioita, tutkija sanoo.

Lue lisää:

Yle Brasiliassa: Läheiset surevat koronatragediaa autiossa Sao Paulossa – "Presidenttimme on kansanmurhaaja"

Amazonian virusmuunnos jyllää Brasiliassa, illuusio laumasuojasta petti: "Me kaikki saamme lopulta tartunnan"

Brasilialaiset sohvaprotestoivat Instagramissa ja pelkäävät presidenttiään – "Elämme elokuvassa, mutta en tiedä onko tämä kauhu- vai tieteisleffa"

Varusmiesliitto on saanut palautetta koronaepidemian aikana eri puolilta Suomea Puolustusvoimien hitaasta reagoinnista koronatartuntoihin.

Vuoden 2021 alusta alkaen Puolustusvoimissa on ollut yli 600 varmistettua koronavirustartuntaa. Luku sisältää varusmiehien ja henkilökunnan tartunnat. Pääesikunnan tietojen mukaan 22.4. sairaana oli yhteensä 83 henkilöä.

Alkuvuoden luku on korkea verrattuna vuoteen 2020, jolloin koko vuoden aikana Puolustusvoimissa todettiin 180 tartuntaa.

Yle kysyi varusmiehien kokemuksia siitä, kuinka koronatilanne on hoidettu varuskunnissa.

Vastauksia tuli varusmiehiltä ympäri Suomea. Yle on haastatellut tätä juttua varten kahdeksan varusmiestä, jotka esiintyvät jutussa anonyymeinä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Yle on tarkistanut kaikkien juttuun haastateltujen henkilöllisyyden.

Tartuntamäärät nousseet tänä vuonna

Koronatartuntaryppäitä on esiintynyt tänä vuonna monissa varuskunnissa, muun muassa Maasotakoulussa Haminassa. Siellä koronatartuntojen määrä kasvoi rajusti huhtikuun alussa, sittemmin kääntyi laskuun ja laskee edelleen.

– Tämä on menossa kohti nollaa kaiken kaikkiaan. Tehtyjen kehittämis- ja tarkistustoimenpiteiden jälkeen olemme paremmassa valmiudessa sitten, jos yksikin koronapositiivinen tulee ilmi testauksessa, kertoo Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Vesa Helminen.

Helmisen mukaan myös oireettomat taudinkantajat ovat vaikeuttaneet koronan torjumista.

– Jos on oireettomia, mutta tartuttavia seassa, se on kokonaishaaste tämän taudin näkökulmasta, sanoo Helminen.

Altistuneita varusmiehiä samoihin tupiin ei-altistuneiden kanssa

Haminassa Reserviupseerikoulussa palvelevan varusmiehen mukaan RUK:n koronaepidemian alkuvaiheessa metsäleirillä sotaharjoituksessa eristettiin altistuneet ja altistumattomat asianmukaisesti eri telttoihin.

Kun tulimme harjoituksesta pois, altistunut osasto ripoteltiin aivan sekaisin terveiden ja ei-altistuneiden kanssa samoihin tupiin ja samoihin eristysrakennuksiin. Siinä ei ollut mitään järkeä ja sen takia korona levisi aika paljon.

Varusmies kertoo olleensa karanteenissa noin kolmen viikon ajan, sillä hän altistui sotaharjoituksen aikana koronavirukselle. Eristyksessä ei ole varusmiehen mukaan oikein mitään tekemistä, jos koulutuksiakaan ei ole. Tuvasta saa poistua vain vessaan.

Osastojaot sekaantuvat koulutuksissa

RUK:ssa palveleva varusmies kokee, että esikunta ja puolustusvoimien johto tekevät kovasti töitä koronan leviämisen estämiseksi varuskunnissa. Tupiin ja rakennuksiin on eristetty pieniä osastoja, jotta koronatilanne saataisiin hallintaan.

Nämä osastojaot menevät kuitenkin sekaisin silloin, kun mennään koulutuksiin. Varusmies kokee, että Haminassa kouluttajat vesittävät työn välinpitämättömyydellään.

Eivät he välitä osastojaoista. Ryhmissä pitää olla yhdeksän ja he laittavat osastot menemään sekaisin. Jos on altistunut osasto, joka on eristetty kaikista muista siksi, että tauti saadaan kuriin, miten osasto voi sekoittua muiden osastojen kanssa ja sitten marssia kaupungin siviilien läpi harjoitusalueelle.

Reserviupseerikoulun johtajan, eversti Vesa Helmisen mukaan tavoitteena on jatkuvasti ylläpitää sitä, että osastot pysyvät erillään.

– Jos siinä on sekoittumista tapahtunut, siitä pitää muistuttaa ja se pitää korjata. Pitäähän tässä katsoa, että kaikki sovitut perustoimintatavat toimivat, sanoo Helminen.

Samanlaisia kokemuksia osastojen sekoittumisesta on myös Pohjois-Suomessa. Sodankylän varuskunnassa palveleva varusmies kertoo, että koronaan on varauduttu, mutta osastot ovat sekoittuneet huonon suunnittelun vuoksi.

Varuskunta on jaettu koronaosastoihin, joiden ei pitäisi tavata toisiaan. Eristykseen pitäisi laittaa kaikki oireiset, jos tartuntoja halutaan estää, mutta eristyksestä on tullut täysin hyödytön asia. Sinne voi päästä, vaikka ei olisi oikeita oireita, ja ne oireiset jotka sinne eivät halua mennä eivät sinne myöskään mene, vaan aivastavat ympärilleen. On myös ryhmänjohtajien toimesta ohjeistettu, ettei eristykseen saisi mennä, koska oli paljon sinne palvelusta piiloon meneviä.

Puolustusvoimien tiedotuspäällikön Max Arhippaisen mukaan varuskunnissa lähtökohta on se, että osastot eivät tapaa toisiaan.

Arhippaisen mukaan pääsääntöisesti varusmiesten pitäminen erillään alaryhmissä on toiminut aika hyvin, mutta poikkeuksiakin on.

– On ihan mahdollista, että joissakin joukko-osastoissa terveet ovat saattaneet tavata sairaita. Puhumme kuitenkin kymmenien tuhansien ihmisten hallinnoimisesta, sanoo Arhippainen.

Kouluttajilla ei aina maskeja

RUK:ssa palvelevan varusmiehen mukaan koulutuksissa ei voi kaikissa tilanteissa pitää turvavälejä ja kouluttajat eivät myöskään käytä itse maskeja kovinkaan usein.

Puolustusvoimien tiedotuspäällikön Max Arhippaisen mukaan maskien käyttämättä jättäminen on huolimattomuutta.

– Ohjeistuksen mukaan käytetään maskeja, kun ollaan sisätiloissa lähellä toisia ihmisiä. Jos ei ole käytetty, ollaan oltu huolimattomia, se on ihan selvää, sanoo Arhippainen.

Haminan maasotakoulussa toisella varusmiehellä on parempia kokemuksia koronatilanteen hoitamisesta. Hän myös ymmärtää, miten vaikea tilanne on johtajille ja henkilökunnalle.

Eskaloituvaan tilanteeseen katsottuen suhteellisen hyvin ollaan onnistuttu. Puutteet ovat ainoastaan materiaalisia. Näin suureen karanteeniin on vaikeaa varautua, joten varatut tilat ovat melko täynnä ja logistiikka siitä, mihin sijoitetaan, on ollut varmasti haasteellista. Tässä ollaan kuitenkin onnistuttu.

Karjalan prikaatissa aiempaa vähemmän koronatapauksia

Karjalan prikaatissa koronatilanne on vakaa ja koronapotilaita on aiempaa vähemmän. Vielä helmikuussa Karjalan prikaatissa oli todettu vuoden alusta jo 70 tartuntaa. Karjalan prikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan koronatoimenpiteillä on pystytty rajaamaan koronatapaukset tiettyihin osastoihin.

Varusmiehet on jaettu kolmeen eri kohorttiin eli ryhmiin, jotka ovat vuorotellen viikon kasarmilla, kaksi viikkoa maastossa ja viikon kasarmilla. Sen jälkeen varusmiehet ovat kaksi viikkoa lomilla.

Vekaranjärvellä palvelevan varusmiehen mukaan kohortin sisällä pyritään välttämään kontakteja, mutta tietyissä tilanteissa se on hankalaa ja tuntuu jopa naurettavalta.

Kun olemme ensin olleet viikon kasarmioloissa, siellä pystyy pitämään maskeja sisällä. Kun lähdemme kahdeksi viikoksi maastoon, teltassa on ahdasta. Käytännössä nukumme siellä lusikassa. Sen jälkeen, kun tulemme takaisin, pitää taas muonituskeskuksessa pitää turvavälejä. Tuntuu, että se on vain kulissi.

Vaikka varusmiehet majoittuvat yhdessä yksikössä, ruokaillessa yksiköt voivat varusmiehen mukaan kuitenkin sekoittua keskenään, vaikka turvavälejä pidetäänkin.

Karjalan prikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan Karjalan prikaatissa pidetään turvavälejä aina, kun se on mahdollista. Perustoimenpide on myös hyvä hygienia.

– Maastomajoitus itsessään on kokemusten perusteella hyvä ratkaisu ja rajoittanut epidemian leviämistä. Samassa huoneessa majoittumiseen sisältyy riskejä, vaikka se olisi kasarmimajoituskin, sanoo Skyttä.

Skytän mukaan suurimmat riskit liittyvät siihen, jos osastot sekoittuisivat toisiinsa. Siksi osastot ja tupakokonaisuudet pidetään erillään.

– Muonituskeskuksessakin tietenkin pidetään turvavälit.

Muonituskeskuksessa ei pidä istua samassa pöydässä lähellä naapurituvan tai naapuriyksikön henkilöitä.

Epävarmuus lomien suhteen häiritsee

Vekaranjärvellä palvelevan varusmiehen mukaan pahinta korona-ajan asepalveluksessa on epävarmuus lomien suhteen.

Olen kuullut muissa varuskunnissa olevilta kavereilta, että on joutunut olemaan kahdeksan viikkoa kiinni putkeen. Kyllä se tuntuu pelottavalta, että olisi niin pitkän ajan erossa siviilistä.

Varusmiehen mukaan loman pyytäminen tiettyyn ajankohtaan esimerkiksi perhejuhlia varten on nyt vaikeampaa kuin tavallisesti, sillä loman pitämiseen tiettyyn aikaan vaaditaan erityisen painava syy, kuten pääsykokeet.

Karjalan prikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan joissakin tapauksissa on jouduttu määräämään varusmiehiä altistuneiden tilalle muihin tehtäviin, ja tämä on lykännyt kyseisten varusmiehien lomia.

Skytän mukaan Karjalan prikaatissa on tunnistettu, kuinka raskaat korona-ajan olosuhteet ovat. Hänestä koko henkilöstö ja varusmiehet yrittävät parhaansa näissä poikkeavissa olosuhteissa.

– Näihin olosuhteisiin nähden erinomaisen hyvin meillä varusmiehet ovat palveluksensa hoitaneet ja parhaansa tehneet, sanoo Skyttä.

"Hygieniasta ei saa pidettyä huolta"

Parolannummella Panssariprikaatissa on ollut koronavirustartuntaryppäitä. Panssariprikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Janne Hakaniemen mukaan maaliskuun alun tilanne on saatu hyvin hallintaan.

Hakaniemen mukaan Panssariprikaatissa suurin haaste koronan torjumiseksi on sama kuin muuallakin yhteiskunnassa.

– Kokonaisturvallisuus muodostuu yksilöiden halusta sitoutua omalla toiminnallaan niin lomilla kuin varuskunnassa koronaturvalliseen arkeen, kertoo Hakaniemi sähköpostitse.

Panssariprikaatissa palveleva alikersantti kertoo turhautuneensa maskikäytäntöihin. Sisällä pidetään maskeja koko ajan, paitsi omassa tuvassa. Alikersantin mukaan maski otetaan pois, kun lähdetään ulos esimerkiksi harjoitukseen tai liikuntakoulutukseen.

Kun maskia täytyy pitää koko ajan, ei hygieniasta saa pidettyä huolta. En ymmärrä, miten se voidaan kokea hyväksi, että koronariski poistuu jotenkin heti siinä, kun lähdemme harjoitukseen.

Alikersantin mukaan aluksi oli käytössä kolmen maskin päivärajoitus. Nykyään maskeja on saatavilla enemmän.

Samoja kokemuksia maskeista on myös Upinniemessä palvelevalla varusmiehellä.

Käytämme samoja maskeja useita tunteja putkeen päivässä, ja maskit ovat liikunnan jälkeen tai aikana usein läpimärkiä. Olen ymmärtänyt, että märästä maskista ei hirveästi hyötyä ole, mutta pidetään niitä nyt kulissin takia päässä.

Panssariprikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Janne Hakaniemen mukaan varuskunnan maskikäytännöt vertautuvat siviilimaailmaan, jossa perheen kesken ei käytetä normaalissa arjessa maskia, mutta asioitaessa tai liikuttaessa oman perheen ulkopuolisten kanssa käytetään maskia.

– Ulkona tapahtuvassa koulutuksessa voidaan huolehtia turvaetäisyyksistä, jolloin maskien käytölle ei ole tarvetta, sanoo Hakaniemi.

Alikersantista kiinnioloajat ovat uskomattoman pitkiä Panssariprikaatissa. Hän on ollut pisimmillään kahdeksan viikkoa kiinni yhtäjaksoisesti ja saanut sen jälkeen kymmenen päivää lomaa.

Kyllä sen huomaa pidemmän kiinniolon kohdalla, kuinka väsyneitä ihmiset ovat. Se näkyy turhautumisena ja ylimääräisenä hölmöilynä. Ihmiset muuttuvat välinpitämättömiksi esimerkiksi palvelusturvallisuuden suhteen ja käskyjen noudatus jää.

Pitkiä aikoja telttamajoituksessa

Myös Panssariprikaatin koronaeristämisessä on alikersantin mukaan parantamisen varaa. Alikersantin mukaan koronalle altistuneita on eristetty sisätiloihin ja altistumattomia on eristetty ulos.

Olin huoltokomppanian puolella kaksi viikkoa telttamajoituksessa ihan vain sen takia, että kourallinen ihmisiä oli yksikössä sisällä. Olisi kätevämpää, jos altistuneille voisi järjestää oman eristysteltan ja muut voisivat jatkaa mahdollisimman normaaliin tapaan. Sekin luo yleistä turhautumista, kun ollaan tavallaan ihan hölmöstä syystä siellä pihalla.

Panssariprikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Janne Hakaniemen mukaan kaikilla toimenpiteillä on pyritty ehkäisemään taudin leviämistä varusmiesten keskuudessa.

– Karanteeniosastojen ulkopuolisten toiminta ei ole niin rajoitettua kuin karanteenissa olevien, jolloin on luonnollista siirtää heidät maastoon karanteenissa olevien sijaan.

Muu koronatilanne heijastuu varuskuntiin

Puolustusvoimien tiedotuspäällikön Max Arhippaisen mukaan osastojen eristäminen toisistaan vaikuttaa toimineen suurimmassa osassa varuskuntia aika hyvin.

Hän huomauttaa, että vaikka kahden viime kuukauden aikana varuskunnissa on tullut enemmän koronatapauksia kuin aikaisemmin, suuret ryppäät ovat kuitenkin keskittyneet tiettyihin varuskuntiin.

– Yleensä tartunnan on saanut lomalla varusmies, joka on palannut lomalta oireettomana ja sitten altistanut ryhmässä olevia. Tämä voi näkyä yhden varuskunnan luvuissa hyvin suurina ryhminä tietyn ajan, sanoo Arhippainen.

Silloin uusia tartuntoja ilmenee jo eristettyjen varusmiesten joukossa. Tällainen tilanne on Arhippaisen mukaan tällä hetkellä esimerkiksi Rannikkolaivaston tukikohdassa Turun Pansiossa.

Arhippaisen mukaan tilanne olisi huolestuttavampi, jos tulisi tasaisesti uusia tartuntoja kaikkialla Puolustusvoimissa.

– Tartunnat kasaantuvat tiettyihin paikkoihin ja asia saadaan hallintaan. Se osoittaa, että tilannehallinta kuitenkin toimii suhteellisen hyvin, kertoo Arhippainen.

Muun muassa Säkylän ja Santahaminan varuskunnissa palvelevilla varusmiehillä on ollut hyviä kokemuksia siitä, miten korona-asiat on omassa varuskunnassa hoidettu.

Pääsääntöisesti on onnistunut tosi hyvin, esimerkiksi oireelliset on eristetty muista nopeasti. Puutteena olen havainnut sen, että osa altistuneista on suhtautunut eristysmääräyksiin piittaamattomasti ja he ovat esimerkiksi käyneet sotkussa, vaikka tietävät, että se on heiltä kielletty. Eli vikaa on ollut yksittäisten varusmiesten asenteessa.

Varuskuntani on hoitanut koronaan liittyvät ongelmat tilanteeseen nähden hyvin. Positiivisia tartuntoja on ollut vain muutama. Tartunnan saaneet on eristetty heti muista, eikä virus ole levinnyt täällä pahasti, kuten useissa muissa varuskunnissa.

Rankkaa nuorille

Korona-aika rajoituksineen ei kuitenkaan ole helppoa varusmiehille.

Korona-aika intissä on yhtä helvettiä. Meillä ei ole vapaa-ajalla mahdollisuutta poistua porttien ulkopuolelle. Normaalisti voisin vaikka käydä Mäkkärissä. Meillä ei ole mahdollisuutta vapaa-ajan liikuntaan. Saamme käydä kasarmin ulkopuolella vain noin kilometrin pituisella suoralla hiekkatienpätkällä.

Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen tunnistaa sen, että alaryhmiin jakautuminen ja koronarajoitusten kanssa eläminen varuskunnissa on raskasta.

– Nämä koronajärjestelyt ja rajoitukset ovat varmasti hyvin raskaita nuorelle ihmiselle. Olen ihaillut sitä, miten hyvin varusmiehet ovat ymmärtäneet, että nämä toimenpiteet ovat tarpeellisia. Se on edesauttanut sitä, että koronatilanne kuitenkin on hallinnassa Puolustusvoimissa, sanoo Arhippainen.

Puolustusvoimat päivittää säännöllisesti verkkosivuilleen koronavirustartuntojen määrät.

Lue lisää:

Jo nyt Puolustusvoimissa on todettu enemmän tartuntoja kuin koko viime vuonna yhteensä – kysyimme, miten tartunnat pääsivät ryöpsähtämään

Näin sujuu Panssariprikaatin talvinen korona-arkipäivä – katso tallenne alokkaiden sammutuskoulutuksesta

Tomi Ahto muistaa yhä elävästi ensikohtaamisensa Harley-Davidson-moottoripyörän kanssa 13-vuotiaana autokaupan pihassa.

– Se oli kaunis pyörä, musta väri ja kromi hivelivät silmiä. Ja sitten kuulin sen äänen.

Harley-Davidsonin ääni oli niin vaikuttava, että nuorukainen päätti vielä jonain päivänä omistaa oman Harrikan.

– Sellainen matala soundi, joka tuntuu täällä näin, Ahto sanoo ja taputtaa kämmentään sydämensä päällä.

Kymmenisen vuotta sitten unelma lopulta toteutui. Nyt Ahto päräyttää Harley-Davidsoninsa käyntiin sipoolaisessa maalaismaisemassa. Myös moottoripyöräkerho on oma ja siihen kuuluu yksitoista pyörää ajajineen.

Ahtolla ja kerhokavereilla Stefan Felinillä ja Pekka Briskillä on kaikilla erilaiset Harrikat, mutta yhteistä niille on nimenomaan ääni.

Tai jympytys, kuten Ahto sitä kuvailee.

– Minulle moottoripyöräily on sitä, että putkesta tulee ääntä, bensa haisee, välillä öljykin. Sormet on tuhrussa ja pyörää saa rassata. Jos pyörästä laitetaan vain töpseli seinään, niin se ei ole samanlaista.

Sähköinen Harley-Davidson on kiinnostanut motoristeja

Moni vannoutunut Harley-Davidson-fani saattoikin hieraista silmiään, kun HD ensi kertaa vuonna 2014 kertoi kehittävänsä sähköllä kulkevaa moottoripyörää. Markkinoille se saapui vuonna 2019.

Kenttämyyntipäällikkö Mikko Summa vastaa Harley-Davidsonin myynnistä Suomessa ja Ruotsissa. Hänen mukaansa sähköllä kulkeva HD on otettu hyvin vastaan alun muutosvastarintaisuudesta huolimatta.

– Sitä on myyty ihan kohtalaisesti, ottaen huomioon, että se maksaa lähes 40 000 euroa, Summa sanoo.

Sähkö-HD on kelvannut keskenään hyvin erilaisille asiakkaille – myös vannoutuneille Harley-Davidson-ajajillekin.

Summan mukaan sähkömoottoripyörä on joka tapauksessa muotoilultaan ja väreiltään tunnistettavissa Harley-Davidsoniksi. Hän vakuuttaa myös ajoäänen eroavan muista sähkömoottoripyöristä.

– Se on mekaanisen vaihteiston hammasratasääni, jota markkinointimme kuvailee hävittäjälentokoneen ääneksi, Summa lisää.

"Aluksi minua kutsuttiin kukkahattutädiksi ja ekoterroristiksi"

Espoolainen Roger Lohman osti sähkömoottoripyörän ensimmäisten joukossa. Lohman ajoi hybridiautoa ja tuumasi, että sähkö voisi sopia myös moottoripyörään.

– Valinta oli helppo, koska Suomen markkinoilla siinä vaiheessa ei ollut oikeastaan kuin kaksi vaihtoehtoa.

Lohman osti kesällä 2020 yhdysvaltalaisvalmistaja Zeron sähkömoottoripyörän. Hiljainen kyyti ja sähköisen kulkupelin ajo-ominaisuudet lumosivat hänet välittömästi.

– Sehän oli yhtä hymyä ensimmäiset tuhat kilometriä, koska pyörä oli niin helppo ajaa, äänetön ja kaikinpuolin mukava, Lohman lisää.

Sähkömoottoripyörässä ei käytetä kytkintä tai vaihteita. Pyörä nytkähtää liikkeelle välittömästi kaasukahvasta väännettäessä – täysin äänettömästi.

– Ajan mieluummin äänettömästi kuin äänillä. Moottoripyörän äänet eivät erityisesti miellytä minua.

Lohman ajeli menopelillään myös motoristien suosimille kohtaamispaikoille, ja siellä vastaanotto ei aina ollut yhtä innostunut.

– Aluksi motoristitapaamisissa minua kutsuttiin kukkahattutädiksi ja ekoterroristiksi. Epäluulo oli kova, kysyttiin kauan lataaminen kestää tai kuinka pitkälle pyörä kulkee.

Lohman kertoo, että akun lataaminen vie tunnin ja sillä pääsee noin 200 kilometriä. Hintaa lataukselle tulee kotona pari euroa ja yleisellä latauspaikalla hieman yli.

– Minulle ajofiilis tulee pyörän äärettömästä väännöstä. Moottori vetää uskomattoman tasaisesti ja nopeasti ja pyörää on hyvä ajaa mutkateillä.

Sähköllä kulkevia skoottereita ja moottoripyöriä myydään urbaaniin liikkumiseen

Sähkömoottoripyörä on Suomessa vielä marginaalinen menopeli. Traficomin mukaan vuonna 2020 sähkömoottoripyöriä ensirekisteröitiin vain 24 kappaletta.

Moottoripyöriä myyvän Bike Worldin toimitusjohtajan Erkan Feren mukaan Suomessa eletään nyt kolmatta sähkömoottoripyörien myyntikautta.

– Tällä kaudella se on ihan selkeästi lyönyt itsensä läpi. Tietyissä malleissa kysyntä ylittää tarjonnan.

Fere kertoo, että sähköllä kulkevia moottoripyöriä sekä sähköskoottereita myydään ennen kaikkea urbaaniin liikkumiseen.

Asiakaskunta on laaja, sähkö kiinnostaa myös sellaisia, joilla ei ole aiempaa motoristitaustaa.

– Sähköautojen suosion kasvaessa ja latausinfrastruktuurin kehittyessä, on ihan luonnollista, että moottoripyörät tulevat siinä mukana. Sähköllä liikkumisesta on tullut salonkikelpoista.

Vaikka myytyjen kulkupelien kappalemäärät ovat vielä maltillisia, Feren mukaan myynnin kasvuprosentit ovat vauhdikkaita.

– Saatavuus on yksi ongelma, kyseessä on vielä kohtuullisen nuori tuote moottoripyörämarkkinalle.

Yhdysvaltalaisen Zero-sähkömoottoripyörän hinta on hieman kilpailijaansa Harley-Davidsonia huokeampi. Varustuksesta ja akusta riippuen hinta vaihtelee 15 000–32 000 euron välillä.

– Siinä on kuitenkin perinteiseen polttomoottoriin suhteessa tiettyjä etuja, jotka näkyvät käyttökustannuksissa ja polttoainekuluissa. Sähkömoottoripyörässä ei ole öljynvaihtoja ja kuluvia osia on vähemmän, joten siitä kertyy säästöä.

Erkan Fere muistuttaa, että mitä enemmän isoja valmistajia tulee mukaan sähköpyörien valmistukseen, sitä vahvemmin kasvu vaikuttaa kaikkiin.

Myös Suomessa pohjalainen startup-yritys aikoo käynnistää sähkömoottoripyörien valmistamisen Seinäjoella.

Lue lisää: Suomessa valmistetaan pian tuhansia sähköllä toimivia moottoripyöriä, uhoaa startup-yrittäjä – eräs keksintö erottaa pohjalaisfirman kilpailijoista

Sähköllä kulkeminen tyssäsi talvipakkasiin

Sähkömoottoripyörään tykästynyt Roger Lohman ehti ajaa pyörällään 10 000 kilometriä viime vuonna.

Lopulta Lohman päätyi kuitenkin yllättävään ratkaisuun: sähkö vaihtui takaisin polttomoottoripyörään.

Syynä on se, että Lohmanin ajokausi on pidempi kuin monella muulla motoristilla.

– Ajan moottoripyörällä töihin niin kauan kun ei ole paljoa lunta ja tiet jäässä. Keväällä heti kun tiet ovat paljaana, niin lähden liikkeelle.

Käytännössä Lohmanin sähkömoottoripyöräilylle tuli stoppi joulukuussa. Akku ei enää kyennyt vastaanottamaan latausta elohopean laskiessa lähelle nollaa.

Millaista oli vaihtaa takaisin polttomoottoriin, kun takana oli 10 000 kilometriä sähköllä?

– Se oli käänteinen kulttuurishokki. Piti käyttää vaihteita ja kytkintä, ja mielestäni pyörä ei oikein liiku. Hommaan vielä sähköpyörän takaisin, Lohman nauraa.

"Ääni tuntuu sydämessä ja vatsanpohjassa – se vaan on eri fiilis"

Harley-Davidsonia ajava Tomi Ahto sanoo ymmärtävänsä, miksi myös HD alkoi valmistaa sähkömoottoripyöriä.

– On mentävä virran mukana. Muutkin tekevät sähkömoottoripyöriä, niin miksei Harley-Davidson tekisi myöskin. En sanoisi, että merkin imago olisi huonontunut, koska uskon, että markkinataloudessa on mentävä siihen suuntaan.

Voisitko itse kuvitella koeajavasi sähköistä Harley-Davidsonia?

– Voisin kokeilla, että minkälainen se on, mutta en usko, että tykkäisin.

– Polttomoottori-HD:ssa on se oma jytinä ja tytinä, se ravistaa. En tiedä mistä se fiilis tulee, mutta se vaan on eri fiilis. Ääni tuntuu sydämessä ja vatsanpohjassa.

Vaikka moottoripyörän ääni onkin Ahtolle keskeinen osa harrastuksen viehätystä, rajansa kaikella.

– Olen kyllä myös sitä mieltä, että kaupungissa yöllä ei väännetä kaasua. Minäkään en lähde pihasta kaasu täysillä, vaan kiihdytän vasta isommalla tiellä.

Juttua varten on haastateltu myös Teknisen Kaupan Liiton johtava asiantuntija Juha Ala-Hiiroa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 27.4. kello 23 asti.

Käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen totesi Ylen haastattelussa, että elämän tarkoitus on tulla sellaiseksi kuin on. Siis että ihmisestä tulisi ulkoisesti ja sisäisesti yhdenmukainen.

Tästä voisi johtaa, että elämän tärkein tehtävä on oivaltaa, miten elämää pitää elää. Koska ympärillämme on ylikulutuksen, luontokadon ja ilmastonmuutoksen varjostama todellisuus, ajatusta on jatkettava vielä vähän.

Ihminen on tekijä, joka valitettavasti liian usein tehdessään tuhoaa.

Elämän tarkoitus on tulla sellaiseksi kuin on. Tärkein tehtävä on oivaltaa, miten elää elämäänsä merkityksellisesti ja kestävästi.

Mutta miten se tehdään? Tämänhetkinen vastaukseni on tehoton, mutta mieleinen puuhastelu eli meikäläisittäin kässehtiminen. Sellainen elämä, jossa materiaalinen vähempi olisi henkisesti enemmän. Elämä, joka käpertyy ytimensä ympärille.

Olen päätynyt tähän kahden oivalluksen kautta: Ahdistuminen on hyödyllistä vain herätteeksi. Ihminen on tekijä, joka valitettavasti liian usein tehdessään tuhoaa.

Seisahtunut pandemia-aika antaa muutokselle mahdollisuuden ja moni näyttää siihen tarttuneen. Islantilaisia neuleita syntyy, marjaämpärit täyttyvät, moni nikkaroi jotakin, yhä useampi kirjoittaa. Huomaan muutoksia itsessänikin.

Rupesin talvella metsätöihin. Ehdin jo kertaalleen lopettaa ne, koska se oli ilmastotyperää ja tehotonta. Kirjoitin siitä tiitterän kolumninkin. Eihän mitään kannattaisi polttaa.

Sitten mietin asian uudestaan. On pakko tehdä jotain. Volyymit ratkaisevat. Kohtuus kaikessa.

Olen raahannut koivurankaa syvässä lumessa reen kyytiin, pyöritellyt tyvitukkeja pers’silmä pitkällä ja ihmeekseni nauttinut.

Ihmiset ovat käyneet aukomassa lanssilla naamaansa. Ei mitään järkeä, he sanovat. Halvemmalla saat tarvittavan rakennuspuun kaupasta. Tilaa polttopuut kotiin, pääset helpommalla.

Tätä on passiivi-Suomi. Mikään ei kannata. Masennuslääkkeitä kuluu.

Kun marmatin ystävien ja kylänmiesten kommenteista kirjailijakaverilleni, hän sanoi, että eihän missään ole mitään järkeä. Hänellekin kuulemma sanotaan, että halvemmalla saisit kalat tiskiltä kuin jään alta, mutta kalastettava vain on.

Hän on oivaltanut kässehtimisen idean jo vuosikymmeniä sitten. Muistan jo 2000-luvun alussa hänen kirjaesitelmänsä Rovaniemellä. Joku oli kysynyt häneltä, että mitä kirjailija tekee siellä korvessa, kun ei ole harrastusmahdollisuuksia eikä mitään, johon hän oli vastannut: ”Minä elän.”

Elän. Siinä se.

Kässehtiminen on kaikkea muuta kuin nykyinen tapamme elää. Se vaatii hyvinvointimittareiden uudelleenkalibrointia. Raha on yksi asia, merkitykselliseltä tuntuva elämä toinen, paljon isompi asia.

Kestävää elämäntapaa paljon pohtinut ja siihen aktiivisesti pyrkivä luonnonsuojelubiologi Panu Halme linjaa, että ”tulevaisuudessa onnellisuutta haetaan siitä, että teemme vähemmän töitä ja kulutamme vähemmän. Elämysten hakeminen tapahtuu lähiympäristössä, esimerkiksi viljelemällä osan omasta ruoasta.”

Hyvin sanottu, mutta korvaisin elämyksen sanalla elämä.

Ei sellainen kaikille sovi, eikä kaikilla ole siihen edes rikkaassa Suomessa mahdollisuuksia. Toisaalta emme edes välttämättä tiedä, mikä meille olisi parasta. Olemme kulttuurimme vankeja. Luulemme toteuttavamme omaa tahtoamme, vaikka jostakin syystä elämä näyttää usein tavaratalojen katalogilta.

Moni suostuu stressaavan arkeen, jotta saisi ostettua ison sairaalanvalkoisen talon, jonka sisällä sitten toteuttaa helppoa elämää kalliiden taloteknisten ratkaisujen ja robotti-imureiden kanssa.

Huvittaa, kuinka valtavasti ihmiset ovat valmiita tekemään töitä sen eteen, ettei tarvitsisi tehdä mitään. Moni suostuu epämiellyttävään ja stressaavan arkeen, jotta saisi ostettua ison sairaalanvalkoisen talon, jonka sisällä sitten toteuttaa helppoa elämää kalliiden taloteknisten ratkaisujen ja robotti-imureiden kanssa.

On syntynyt kuvitelma, että elämässä voi saada kaiken, vaikka oikeasti kyse on valinnoista ja luopumisesta. Haaveet ja tarpeet on pistettävä säälimättä ruotuun.

Loppujen lopuksi siitä on vasta vähän aikaa, kun kaikki työn ohessa touhuilu oli kannattavaa ja tarpeellista. Jäänteinä siitä ajasta monet vanhempieni sukupolvesta viljelivät perunat ja porkkanat. Metsästys ja keräily olivat selviöitä silloin ja ovat yhä.

Me kaikki odotamme, että ahdistava pandemia loppuisi. Kestävämmän elämäntavan kannalta olisi hyvä, että hiljainen elämä jatkuisi vielä muutaman vuoden. Ehkä sitten ehtisimme unohtaa sen kiihtyneen hullunmyllyn ja lakata kaipaamasta sitä.

Ehtisimme oppia, että elämä on tässä. Tänään. Ja melkoisen pientä.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Pohjois-Ruotsin Haaparannalla asuva kirjoittaja, jonka piti saada elämässä kaikki, mutta joka yrittää kouluttaa itseään nauttimaan kässehtimisestä.

Kolumnista voi keskustella 27.4. klo 23.00 saakka.

Turun Kakolan funikulaari kesti liikenteessä edellisen korjauksen jälkeen kaksi päivää. Rinnehissin kerrottiin olevan poissa käytöstä taas sunnuntaina puoliltapäivin.

Funikulaari saatiin edellisen vian korjauksen jälkeen kuntoon perjantaina. Sitä ennen se oli ollut poissa käytöstä kaksi viikkoa.

Perjantaina uutisoimme funikulaarin olevan taas liikenteessä. Edellisen vian aiheutti funikulaarin laakereissa havaittu kuluma. Kaksi viikkoa kestäneen huollon aikana tehtiin myös muita huoltotöitä.

– Työ oli aika iso ja lisäksi funikulaarille tehtiin lopulta muitakin huoltotöitä, kertoi Turun kaupunkiympäristötoimialan vastaava rakennuttaja Antti Aalto viime torstaina.

Uusi vika näyttää jääneen lyhytkestoiseksi. Kello kahdeksalta maanantaiaamuna Turun liikennekeskus kertoi Twitterissä, että rinnehissi on taas käytössä.

– Todennäköisesti syynä oli käyttäjälähtöinen oveen liittyvä vika. Huolto kävi kokeilemassa aamulla, eikä päällä ollut vikaa, Aalto kertoi maanantaina vian korjaannuttua.

Hissikorin oven sulkeutumiseen ja aukeamiseen liittyviä vikoja funikulaarissa on ollut tasaiseen tahtiin.

Mutta oliko tämä tällä selvä? Kauanko funikulaarin voi luvata nyt kulkevan ongelmitta? Aalto naurahtaa puhelimen päässä.

– Toivotaan ettei ainakaan tällaista parin viikon remppaa nyt tulisi, että jokin isompi paikka laukeaisi. Ainahan siinä jotain pientä on, Aalto toteaa.

Juttua päivitetty klo 8.10: lisätty tieto sunnuntaina alkaneen vian korjaamisesta.

Lue lisää:

Turun funikulaari liikkuu taas – parin viikon korjaukset valmistuivat perjantaina

Funikulaarin korjaus loppusuoralla – tavoitteena on saada rinnehissi liikkeelle perjantaiksi

Laakerien uusiminen viivästyttää Turun funikulaarin käyttöönottoa ensi viikkoon

Turun funikulaari liikkuu taas! Rinnehissi ehti olla poissa käytöstä 23 päivää

"Vaikeasti selvitettävä" vika vaivaa Kakolan Funikulaaria

Hissikorin keskityspyörä vaihdettu ja sähkövika selätetty – Kakolan funikulaari liikkuu jälleen

Kakolan funikulaari seisoo edelleen – hajonnut osa vaihdettu, mutta nyt hissiä piinaa järjestelmähäiriö

Some teki Turun funikulaarista ilmiön – "nakkikioskilla" jo 150 000 kävijää ja päättäjät hykertelevät, vaikka moni asia meni pieleen

Turun funikulaari toimii vaihtelevasti

Turun funikulaari palasi maanantai-iltapäivällä liikenteeseen

Turun Funikulaarin oviongelma selätettiin vuorokaudessa – kiskohissi liikkuu jälleen

Leitnerin edustajat valvovat Kakolan funikulaaria vielä tällä viikolla

Turun Funikulaari palaa vihdoin liikenteeseen – yli kolmen viikon huoltopiina ohi

Turun Funikulaarilla matkusti heti avajaisviikonloppuna yli 5000 ihmistä – jumittui kahdesti

Helsinkiläinen Joonas Lyytinen näyttää hieman hämmentyneeltä, mutta tyytyväiseltä. Hänen edessään on koko vuoden ensimmäinen ravintolalounas.

Tilanne huvittaa häntä itseäänkin.

Koronapandemian aikana hän ei ole juuri syönyt ulkona. Hän on yli vuoden ajan tehnyt kotoa etätöitä.

Toisin kuin jotkut kollegoista, hän ei myöskään muistanut katkaista lounasedun kertymistä tilille.

– Tässä vuoden aikana sinne olikin kertynyt kuukausi kerrallaan yhteensä lähes 1500 euroa odottamaan lounaita. Totesin, että tässä pitää varmaan ryhtyä syömään viisi lounasta päivässä, jotta saa saldon tyhjäksi, Lyytinen nauraa.

Lyytisen käyttämään sovellusta voi käyttää viidesti päivässä, kerralla 10,90. Tosin ei se ei ole ihan verottajan linjauksen mukaista ravintoetua. Verottajan mukaan työntekijä ei voi käyttää kuin yhden ravintoedun per päivä eli hän ei voi maksaa useamman päivän lounaita samana päivänä tai monta ruokaa yhdelle päivälle.

Muuhun kuin ruokaan tilin rahoja ei voi käyttää.

Kotiin ja perheelleen Lyytinen on tilannut ruokaa esimerkiksi Woltilla, mutta lounasetutiliä hän ei ole ruokalähettipalveluun kytkenyt.

– Kuka tulee koskaan tilanneeksi Woltista alle 10,90?

Lyytisellä on käytössään puhelimessaan sovellus sekä lompakossaan kortti, joilla lounaan voi maksaa.

Lounasedun käyttö romahti, kun koronapandemia iski

– Lounasedun käyttö putosi pandemian alussa noin 70 prosenttia, sanoo lounasseteleitä ja vastaavia palveluja tarjoavan Endenred-yhtiön toimitusjohtaja Peter Hiltunen.

– Sen jälkeen sekä ravintolat että lounastajat ovat löytäneet take awayn ja me aloitimme yhteistyön Woltin kanssa. Nyt lounasedun käyttö on noin 30 prosenttia pienempi kuin ennen pandemian alkua, hän sanoo.

Myös Smartumin toimitusjohtaja Kristiina Lindh sanoo, että pudotus pandemian alussa oli kova. Nyt käyttö on palautunut osin ennalleen.

Uutta rahaa ei kuitenkaan ladata entiseen malliin työntekijöiden lounasetutileille.

– Useita kymmeniä prosentteja on lounasedun käyttöönotto vähentynyt, Lindh sanoo.

Lounasetu tai ravintoetu tarkoittaa etua, jossa työntekijä saa lounassetelit” palkkansa päälle – tai niiden verotusarvo vähennetään palkasta. Verotettavaa tuloa on 75 prosenttia lounasedun arvosta.

Suomessa Lounasseteli otettiin käyttöön vuonna 1974. Se luotiin vaihtoehdoksi työpaikkaruokalalle.

Verottajan ohjeiden mukaan lounasetua saisi käyttää vain kerran per syöminen. Useissa ravintoloissa on kuitenkin mahdollista tarjota lounas myös esihmerkiksi kaverille maksamalla lounasetu kahdesti peräkkäin.

Perinteisiä paperisia lounasseteleitä tosin käyttää enää pieni osa lounasedun saajista, yksi kymmenestä. 90 prosentilla on käytössä joko jonkinlainen sovellus matkapuhelimessa tai esimerkiksi lounasetukortti.

Liikuntasetelit liikkuvat, kulttuurisetelit makaavat paikallaan

Lounasetua tarjoavat yritykset tarjoavat myös erilaisia sovelluksia ja kortteja, joihin voi ladata muita luontaisetuja, kuten liikunta- ja kulttuuriseteleitä.

Pandemian aikana liikunta on kuitenkin vähentynyt. Ja suurin osa kulttuurilaitoksista mennyt kiinni.

Lounaitakin ostetaan ravintoloiden sijaan yhä enemmän marketeista ja tilataan kotiin.

Siksi monilla ihmisillä on työsuhde-etutileillään jonkin verran käyttämätöntä rahaa liikuntaan, kulttuuriin ja ruokaan.

Smartumin Kristiina Lindh sanookin, että liikuntaetujen käyttö on ollut pandemiasta huolimatta vilkasta. Ihmiset ovat käyttäneet liikuntaetuja esimerkiksi nettijumppiin ja -joogaan. Myös esimerkiksi hierontaetu on Lindhin mukaan ollut pandemian aikana suosittu.

Kulttuuriedun käyttö sen sijaan on romahtanut.

Endenredin Hiltunen muistuttaa, että liikunta- ja kulttuurietu on merkittävästi erilainen etu lounasetuun verrattuna.

– Liikunta- ja kulttuurietuutta työnantaja voi tarjota maksimissaan 400 euroa vuodessa ja siinä työntekijällä ei ole mitään omavastuuosuutta eli se on täysin verovapaa etu.

– Pandemian aikana ihmiset ovat kokanneet kotona. Ennen pandemiaa 40 prosenttia käyttäjistä käytti lounasetua viisi kertaa viikossa, pandemian aikana eli etätyön lisääntyessä tämä luku on enää kahdeksan prosenttia, Peter Hiltunen Endenredistä sanoo.

Sovellusten ja korttien ero perinteisiin lounasseteleihin on se, että niitä on helpompi säädellä. Lounassetelinippuja ei kerry lompakkoon tai sovellukseen tiettyä määrää enempää – tai sitten ihmiset ymmärtävät lopettaa niiden kerryttämisen.

– Työntekijä valitsee itse kuinka paljon etuutta kertyy ja he osaavat tietysti aika hyvin arvioida käyttötarpeensa etukäteen, eikä etua tällä hetkellä kerry tai käytetä siinä määrin kuin ennen pandemiaa, Hiltunen sanoo.

Siis ihmiset ovat sopeuttaneet lounastilin latauksensa vastaamaan vähentynyttä käyttöä. Ja monet ovat laittaneet lounasedun kertymisen kokonaan tauolle. Käytännöt vaihtelevat sovelluksen ja sopimusten mukaan.

– Nythän etu kerääntyy maksimissaan 6,90–10,90 euroa per työssäolopäivä. Tämä päiväkohtainen yläraja on selvästi muodostanut pullonkaulan: etua voi hyödyntää maksimissaan 10,90 eurolla päivässä, vaikka tilillä olisi saldoa esimerkiksi 100 euroa, Hiltunen kertoo.

Tosin, kuten sanottu, esimerkiksi Joonas Lyytinen sanoo, että hän pystyy maksamaan päivän aikana viisi eri 10,90 arvoista ateriaa.

Smartumilla sähköisten lounasetujen voimassaoloa on jatkettu pandemian aikana neljä kertaa. Lisäksi huhtikuun 2020 alusta alkaen tilatut sähköiset lounasedut ovat olleet voimassa 18 kuukautta normaalin 15 kuukauden sijaan. Endenredillä voimassaoloaika on kaksi vuotta. Jos lounasetua ei käytä, se jää tilille roikkumaan. Toisin sanoen lounasedun saaja menettää rahansa ja se koituu etua tarjoavan palvelun, kuten vaikkapa juuri Smartumin tai Endenredin hyväksi.

Entä mitä sanoo verottaja lounasedun kerryttämisestä? Ei mitään. Kun lounasedun on kerran saanut, verottajan kannalta ei ole väliä, koska sen käyttää. “Lounassetelit” ovat veronalaista tuloa. Kun niistä on verot maksettu, setelit saa käyttää verottajan puolesta koska haluaa.

Juttua muokattu 26.4. kello 9. 46. korjattu Peter Hiltusen titteli. Lisätty myös grafiikka loppuun.

Sadat Stora Enson Kemin Veitsiluodon tehtaan lopettamisen vuoksi irtisanomisuhan alle päätyneet perheet miettivät parhaillaan, miten rakentaa tulevaisuutta ilman tehtaan työpaikkaa.

Tilanne on erityisen vaikea yli viisikymppisille, joita tehtaan väestä on lähes puolet, mutta yhtä lailla moni nuorempi joutuu puntaroimaan elämäänsä nyt uudessa valossa.

Yksi heistä on 15-vuotisen uran paperikoneella tehnyt kemiläinen Kimmo Hyöppinen, 38. Hän suhtautuu kaikesta huolimatta tulevaan positiivisesti.

– Tulevaisuus ei pelota. Tähän pitää vain sopeutua. Viisitoista vuotta sain elää paperimiehen elämää, enkä päivääkään kadu, hän lohkaisee.

Lähes satavuotiaan tehtaan mahdollinen sulkeminen koskisi Kemissä lähes kaikkia, sillä vajaan 700 työntekijän lisäksi saari on tarjonnut työtilaisuuksia lukuisille alihankintayrityksille. Kaupungille paperityöläiset ovat olleet hyviä veronmaksajia ja yrityksille palvelujen käyttäjiä.

Heidän maksukykynsä aleneminen nakertaa ikävällä tavalla entisestään velkaisen Kemin taloutta.

Lue lisää: Kemin talous joutuu syöksykierteeseen ja Kemin sataman liikevaihdosta katoaa miljoona euroa Stora Enson Veitsiluodon sulkemisen myötä

Tehdastyön jälkeinen toimeentulo huolettaa

Keminmaalaisen pariskunnan Tia-Maria Korhosen, 23, ja Tero Lehtisalon, 36, molempien työura Veitsiluodossa uhkaa loppua tehtaan mukana. Pitkän tähtäimen suunnitelmia ei vielä ole – mutta tärkeintä onkin, että niitä vielä tulee.

– Ei tämä ole maailmanloppu. Elämä kantaa, miettii Tero Lehtisalo.

Työntekijöiden mukaan tehtaalla on jo pitkään "eletty kvartaaleittain", eli odotettu huonoja uutisia osavuosikatsausten rytmissä.

Lehtisalokin aloitti puolitoista vuotta sitten työn ohessa logistiikka-alan opinnot ammattikorkeakoulussa.

– Pitkäänhän tuolla on puhuttu, että se ei ole ikuinen työpaikka. Ainut huoli on nyt, kun työpaikka menee alta ja olen vielä opiskelija, että miten käy toimeentulon.

Pitkään kolmivuorotöitä tehneenä Lehtisaloa ja puoliso Korhosta kuitenkin mietityttää myös se, miten esimerkiksi päivätöihin enää sopeutuisi. Työn kuormittavuus terveydelle on pyörinyt mielessä sekin.

– En vielä ole miettinyt mikä se elämäntyö olisi. Se on käynyt mielessä, että jaksaako kolmivuorotyötä tehdä sen 50 vuotta, Tia-Maria Korhonen sanoo.

Opiskelu on käynyt mielessä myös Kimmo Hyöppisellä. Pohjakoulutus on ammattiopistosta, kuten useimmilla tehtaan väestä. Todellinen oppi paperityöhön on tullut tekemisen mukana.

– Työharjoittelun kautta tulin kesätöihin ja sieltä paperikoneelle. Olen edennyt sieltä mistä kaikki aloittaa, eli pituusleikkurilta apumiehen hommista, koneenhoitajaksi ja märkään päähän asti.

Äkillinen irtisanomien, jos asia siihen päätyy, voisi hänen mielestään olla hyvä paikka vaihtaa alaa. Se tarkoittaisi paluuta koulun penkille.

– Uskon, että löydän jotain töitä. En ehkä samoja töitä, enkä samalla rahalla, mutta jotain.

Kokemus työelämästä vaihtelee ikäryhmittäin

Vielä reilu neljännesvuosisata sitten tehtaalle tulleet, nyt viisi–kuusikymppiset, saattoivat perustellusti ajatella tehdastyöpaikkaa eläkepestinä. Nuorempien kokemus työelämästä on toinen.

– Ensin oli 26 kappaletta määräaikaisia sopimuksia. Olikohan se vuosi 2018 kun sain sitten vakinaisen työpaikan, kertoo 10 vuotta paperivarastolla työskennellyt Tero Lehtisalo.

Sosiaalipsykologi Krisse Lipposen mukaan kyky nähdä mahdollisuuksia suuren kriisin, kuten työpaikan menettämisen edessä, on osa muutosjoustavuutta – resilienssiä, kuten asia muodikkaasti ilmaistaan.

Sitä vaaditaan tämän päivän työelämässä kaikilta.

– Se ei tarkoita sitä, etteivät ikävät muutokset sattuisi. Voi olla hetken pois tolaltansa ja miettiä ideoita, miten muutokseen voisi reagoida ja miten toimintaansa sopeuttaa.

Viisi–kuusikymppisillä on elämänkokemusta jo monista muutoksista, mikä rakentaa resilienssiä. Lipposen mielestä yksi keino sen kehittämiseen onkin miettiä omia aiempia muutoskokemuksia.

– On hyvä olla tietoinen omasta muutosjoustavuudesta. Miettiä, miten pystyi sopeutumaan esimerkiksi lasten syntymään, uuteen työhön tai uuteen parisuhteeseen, miettiä miten on aiemmin selvinnyt ja tunnistaa ja käyttää niitä omia keinoja.

Kemin rasitteena työttömyys ja koulutusaste

Työpaikan katoaminen alta on silti kaikille shokki. Nuoria painaa kova lainataakka ja lapsiperheen elatus. Yli viisikymppisten talous voi olla lujemmalla pohjalla, mutta asema työmarkkinoilla heikompi (siirryt toiseen palveluun).

Paperiliiton mukaan Veitsiluodon työntekijöistä yli viisikymppisiä on lähes puolet. Toimihenkilöitä edustavassa Ammattiliitto Prossa ikäjakauma on vain rahtusen nuorempi.

Pron sopimusalavastaava Jari Uschanovin mukaan ikä ja koulutustausta vaikuttavat mahdollisuuteen – ja halukkuuteen – kouluttautua ja työllistyä uudelleen mahdollisen irtisanomisen jälkeen.

– Jos ikää on viisissäkymmenissä, kuinka paljon innostaa lähteä kouluttautumaan uudelleen? Ja valitettavasti on todettava, että työmarkkinoilla esiintyy yhä myös ikärasismia, Uschanov sanoo.

Kemissä tilannetta hankaloittaa se, että alueen työllisyystilanne on heikompi kuin maassa keskimäärin. Myös työllistymistä parantava koulutusaste on muuta maata alhaisempi.

Pro on selvittänyt jäsentensä tilanteita Kemin kohtalon kokeneilla tehdaspaikkakunnilla. Toimihenkilöt työllistyvät sen perusteella työntekijöitä paremmin uudelleen työpaikan kadottua alta. Mutta muuttujia on monia.

– Jos katsotaan Kemin seutua, niin oman alan töiden löytäminen voi olla haasteellista. Siinä on edessä helposti muutto muualle tai alan vaihto, Uschanov miettii.

Samaa pohtii Stora Enson omistaman kunnossapitoyhtiö Eforan mekaanisen puolen pääluottamusmies Jukka Ruotsalainen.

Kunnossapidossa työnkuva on monipuolinen ja työmahdollisuuksia voi avautua esimerkiksi Metsä Groupin uudella tehtaalla, mutta prosessityötä ei alueella juuri ole tarjolla.

– Jos on perussairas viisikymppinen paperimies, niin kyllä se tilanne on aika vaikea, Ruotsalainen sanoo.

Tunnelin päässä näkyy valoa

Keminmaassa asuvat Tia-Maria Korhonen ja Tero Lehtisalo remontoivat parhaillaan omakotitaloa yhteiseksi kodikseen.

Yhteisiä lapsia ei ole, mutta Lehtisalolla on 11-vuotias poika. Perhesiteet rajoittavat muuttohalukkuutta.

– Elämä on toistaiseksi täällä, Lehtisalo toteaa.

Toiselta tehdaspaikkakunnalta, Varkaudesta, kotoisin oleva Korhonen voisi muuttoa miettiäkin.

– Piipun juureen on kasvettu. Voihan se olla vaikea irtaantua, mutta se voi olla hyvinkin helppoa. Sen näkee sitten.

Muutto ei ole ensisijainen vaihtoehto Kimmo Hyöppisellekään. Perhe viihtyy Kemissä, missä ovat niin lasten koulut ja harrastukset kuin puolison työpaikkakin.

Siitä ei Hyöppisen mielestä pääse mihinkään, että tehtaan mahdollisen lopettamisen välittömät seuraukset Kemille ovat katastrofaaliset.

– Tässä on paljon isommasta kyse kuin paperimiesten tulevaisuudesta.

Pitemmällä tähtäimellä hän näkee silti valoa.

– Jollekin firmalle se on lottovoitto tuo paikka. Siinä on satamat vieressä, rautatiet ja kulkuyhteydet kunossa. Aivan varmasti sinne tulee työpaikkoja, Hyöppinen uskoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella tiistaihin 27.4. kello 23 saakka.

Lue myös: Mitä Kemi voi oppia Kouvolasta, joka menetti kaksi tehdasta ja yli tuhat työpaikkaa? – ex-luottamusmies Jari Lindström: "Pahinta on jäädä odottamaan ihmettä"

Mies hyppäsi jalat edellä auton ikkuna-aukosta sisään pysäyttääkseen kuljettajan, joka ajoi vaarallisesti jalankulkijoiden joukossa Albanian pääkaupungin Tiranan Skanderbeg-aukiolla sunnuntaina.

Aiemmin kuljettaja oli ajanut ja peruuttanut arvaamattomasti pitkin aukiota, eikä häntä ollut saatu vedettyä autosta useammankaan miehen voimin.

Poliisin mukaan 32-vuotias kuljettaja oli törmännyt aiemmin jo kolmeen autoon eri puolilla kaupunkia. Hän oli poliisin mukaan huumausaineiden vaikutuksen alaisena.

Tapaus ikuistui kymmenille kameroille, jotka olivat aukiolla Albanian sunnuntaisten parlamenttivaalien takia.

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on saanut Pfizer–Biontechin koronarokotteen Espoossa.

• Voit katsoa tallenteen rokotuksesta ja Salmisen haastattelusta tästä.

– Hienolta tuntuu, erityisesti kun tämä on kansainvälinen rokotusviikko, kommentoi Salminen koronarokotteen saatuaan.

Hän on 56-vuotias.

– Olin yllättynyt, että nyt jo tulin vuoroon. Ajattelin, että tässä voisi vielä mennä pari viikkoa, mutta täällä päästiin jo yli 55-vuotiaisiin, mikä oli kiva yllätys, hän kertoo.

Salminen on tyytyväinen siihen, että rokotukset Suomessa etenevät.

– Se on uskomaton suoritus kansainväliselle yhteisölle ja suomalaiselle järjestelmälle, kuten kunnille, jotka rokotuksia toteuttavat. Uskomattoman työn he ovat tehneet, jotta ovat saaneet systeemin näin vahvaksi. Yli kympin suoritus, Salminen summaa.

Mika Salminen on monelle tuttu kasvo etenkin koronavirustilannetta käsittelevistä tiedotustilaisuuksista. Salminen kertoi maaliskuussa Puoli seitsemän -ohjelmassa, kuinka hänen päivänsä venyvät eikä puhelinta laiteta kiinni yöksikään.

Viime viikolla STM ja THL kertoivat, että epidemiatilanne Suomessa on menossa parempaan suuntaan, mutta alueelliset erot ovat suuria. Tiedotustilaisuudessa todettiin, että annetut suositukset ja rajoitukset sekä ravitsemisliikkeiden sulku ovat selvästi estäneet tartuntoja.

– Alueiden väliset erot selittyvät pääosin väestön eroilla. Joillakin aluiella on enemmän ikääntyneitä tai riskiryhmiin kuuluvia kuin muualla. Myös sote-puolen henkilökunnan määrä on vaikuttanut tahtiin. Aika hyvin samantahtisesti mennään kuitenkin, Salminen sanoi maanantaina rokotuksensa jälkeen.

Rokotukset etenevät pääkaupunkiseudulla

Helsingissä nyt noin joka neljäs on saanut koronarokotteen. Vantaalla rokotettujen osuus on puolestaan noin 24 prosenttia ja Espoossa noin 22 prosenttia väestöstä.

Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan 30–50-vuotiaat helsinkiläiset saavat ensimmäisen rokotteensa näillä näkymin touko–kesäkuussa. Alle 30-vuotiaita päästään näillä näkymin rokottamaan kaupungissa jo juhannuksen jälkeen. Lukkarinen kertoo, että ikäihmisten eli yli 70-vuotiaiden osalta rokotusurakka on ensimmäisten rokoteannosten osalta saatu käytännössä valmiiksi.

THL:n Mika Salmisen mielestä Helsingin tavoite kuulostaa hyvältä.

– Uskon, että se on ihan realistinen tavoite. Nyt on käynyt niin, että saimme vähän nopeammin joitakin rokotteita, mikä auttaa vauhtia.

Espoossa yli 70-vuotiaista on noin 90 prosenttia ja 65–69-vuotiaista lähes 70 prosenttia väestöstä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

– Alle 30-vuotiaiden rokotusten aloittamisen ajankohtaa tai sitä, missä aikataulussa kaikki perusterveet espoolaiset saadaan rokotettua, on vielä vaikea spekuloida, sillä rokotusten alkamisajankohta riippuu muun muassa siitä, kuinka paljon saamme rokotteita ja missä aikataulussa sekä myös siitä, kuinka paljon Astra Zenecan rokotteen vaihtajia Pfizerin rokotteelle on ikäluokassa 65–69-vuotiaat, kertoo Espoon perusturvajohtajalta Sanna Svahn.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että käytännössä kaikki yli 70–vuotiaat on rokotettu kaupungissa ja että Vantaa on avannut 50–54-vuotiaiden rokotukset.

Viljasen mukaan viikoittaiset rokotemäärät nousevat tällä viikolla noin seitsemästä tuhannesta kahteentoistatuhanteen rokoteannokseen. Toukokuusta lähtien aletaan antamaan myös toisia rokoteannoksia, mikä Viljasen mukaan hidastaa koko väestön rokotuksia.

Lue seuraavaksi:

Vihdoinkin rokotuksia myös työikäisille pääkaupunkiseudulla, talkoisiin ehkä jo toukokuussa – Terveysjohtaja: "Usealla firmalla on halukkuutta rokottaa"

Helsingin koronatilanne on helpottamassa – katso, miten punainen väri katoaa viikko viikolta tartuntoja kuvaavasta kartasta

Uusimmat koronatiedot Uudellamaalla: Melkein kokonainen saattohoidon osasto sairastui koronaan Vantaalla, yksityiset liikuntatilat avautumassa, Finnair hyväksyy pian rokotetodistuksen koronatestin sijaan

Venäjällä syyttäjä on määrännyt oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin alueelliset tukiryhmänsä keskeyttämään toimintansa, uutistoimisto Interfax kertoo. Lisäksi syyttäjä on pyytänyt oikeutta keskeyttämään Navalnyin kahden säätiön toiminnan.

Määräykset olisivat voimassa, kunnes Moskovassa istuva oikeus on päättänyt, julistetaanko säätiöt ja ryhmät laittomiksi äärijärjestöiksi. Päätöstä odotetaan vielä tällä viikolla.

Aiemmin uutisoitiin Navalnyin tukijoiden väitteisiin perustuen, että oikeus olisi jo määrännyt Navalnyin korruptionvastaisen säätiön toiminnan keskeyttämisestä. Tuomioistuin kuitenkin kiisti, että se olisi tehnyt päätöstä asiasta. Lisäksi uutisoitiin virheellisesti, että Navalnyin tukiryhmien kiellosta olisi päättänyt tuomioistuin eikä syyttäjä.

Maanantain väliaikainen päätös tarkoittaa Navalnyin säätiön julkaisemien asiakirjojen mukaan, että Navalnyin tukiryhmät eivät saa esimerkiksi julkaista mitään verkossa, järjestää mielenosoituksia tai osallistua vaaleihin.

Sunnuntaina Navalnyin tukijat ilmoittivat aikovansa jatkaa toimintaansa oikeusprosessista huolimatta. Venäjällä järjestetään syksyllä parlamenttivaalit.

– Meillä on aikaa, haluaa ja voimaa järjestellä työmme uudelleen, jotta voitamme Yhtenäisen Venäjän vaaleissa, sanoi Navalnyin säätiön toiminnanjohtaja, Liettuassa oleskeleva Leonid Volkov sunnuntaina.

Navalnyi itse sai helmikuussa vankeustuomion aiemman ehdollisen tuomion ehtojen rikkomisesta. Navalnyi alkoi vastikään syömälakkoon, mutta ilmoitti perjantaina luopuvansa lakosta.

Korjattu 26.4.2021 klo 12.38: Keskeyttämispäätöksen antoi syyttäjä, ei tuomioistuin. Täydennetty, että määräys koskee Navalnyin tukiryhmiä.

Korjattu 26.4.2021 klo 13.11: Keskeyttämispäätös ei koske Navalnyin korruptionvastaista säätiötä, kuten aiemmin virheellisesti väitettiin. Sen sijaan syyttäjä on pyytänyt oikeutta keskeyttämään Navalnyin säätiöiden toiminnan.

Lue myös:

Oppositiopoliitikko Navalnyi lopettaa syömälakkonsa

Helsingin Narinkkatorilla osoitettiin mieltä Navalnyin puolesta

Venäjällä otettiin kiinni yli tuhat Navalnyin tukijaa, mielenosoituksia nähtiin eri puolilla maata – Yle seurasi, katso video Moskovan tunnelmista

Venäjä siirsi syömälakossa olevan oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin sairaalaan – hänen kuntonsa on "kohtalainen"

Iso osa 11–17-vuotiaista kohtaa netissä groomingia eli houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Pelastakaa Lapset -järjestön kyselyyn vastanneista lähes yhdeksän kymmenestä on joskus saanut aikuiselta seksuaalissävytteisiä viestejä. Vähintään kerran kuukaudessa viestejä saa useampi kuin joka neljäs lapsi ja viikoittain joka kuudes.

Kyselyn mukaan viestien saamisen kanssa lähes yhtä yleistä on alastonkuvien saaminen tai se, että aikuinen pyytää lapselta alastonkuvia. Lapsista lähes 80 prosenttia on saanut aikuiselta alastonkuvan ja kolmelta neljästä on pyydetty sellaista. Useampi kuin joka kymmenes lapsi kohtaa tällaista viikoittain.

– Kyllähän tästä tulee esille se, että grooming on todella yleistä, sanoo erityisasiantuntija Tanja Simola Pelastakaa Lapset -järjestöstä.

Kolmannekselle lapsista on tarjottu palkkiota seksuaalisista teoista. Selvityksen mukaan aikuiset ovat esimerkiksi lähettäneet lapsille kuvia rahasta, tupakasta ja alkoholista, joita nämä saisivat vastineeksi alastonkuvista tai tapaamisesta.

Yhdeksän prosenttia groomingia kohdanneista lapsista kertoi suostuneensa aikuisen kanssa videoyhteyteen ja kuusi prosenttia kertoi tavanneensa tekijän fyysisesti.

• Erityisasiantuntija Tanja Simola Pelastakaa Lapset ry:stä sekä Helsingin poliisin rikoskomisario Jutta Antikainen olivat Ylen aamun vieraina. Voit katsoa keskustelun klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

Pelastakaa Lapset selvitti lasten kokemaa groomingia eli houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi helmi-maaliskuussa yhteensä lähes 1 800 Suomessa asuvaa 11–17-vuotiasta lasta. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin.

Kysely on toteutettu netissä. Se lähetettiin valtakunnallisesti 499 kouluun. Reilu neljännes vastaajista vastasi kyselyyn oppitunnin aikana ja loput sosiaalisen median kautta.

Grooming tarkoittaa toimintaa, jossa aikuinen lähestyy lasta netissä tarkoituksenaan kohdistaa tähän seksuaalista väkivaltaa.

Tavoitteena voi olla seksuaalissävytteinen keskustelu, alastonkuvien lähettäminen ja saaminen, seksuaalinen väkivalta videoyhteyttä hyödyntäen tai lapsen tapaaminen. Tekijä saattaa ensin luoda lapseen luottamuksellisen suhteen esimerkiksi osoittamalla kiinnostusta ja ihailua tätä kohtaan ja alkaa pikku hiljaa ujuttaa arkipäiväiseen keskusteluun seksuaalista sisältöä.

Miksi lapset keskustelevat vieraiden aikuisten kanssa?

Kyselyssä kartoitettiin lapsilta syitä, miksi he ryhtyvät keskustelemaan vieraiden aikuisten kanssa netissä. Yli puolet vastanneista sanoi heillä olleen tylsää, ja 40 prosenttia sanoi syyksi uteliaisuuden. Kolmannes lapsista sanoi, ettei ymmärtänyt, mistä tilanteessa oli kyse. Neljännes kertoi syyksi yksinäisyyden tai sen, ettei kehdannut kieltäytyä.

Joka viides sanoi etsineensä ystävää tai seurustelusuhdetta, ja 15 prosenttia kertoi olleensa kiinnostunut seksistä ja seksuaalisuudesta. Simola sanoo, että seksuaalisuudesta kiinnostuminen kuuluu lapsen kehitykseen ja lapsi voi kokea helpommaksi kysyä asiasta anonyymisti netissä kuin suoraa vanhemmilta.

– Voi olla, että lapsi ei ole saanut kotoa tai koulusta riittävästi tietoa seksistä tai seksuaalisuudesta. Seksuaalikasvatus on voinut olla puutteellista, sitä ei ole ollut tai se ei ole käsitellyt niitä asioita, jotka lasta sillä hetkellä kiinnostaa.

Selvityksen perusteella lapset kokevat tunnistavansa groomingin varsin usein. Yli 70 prosenttia kertoi tunnistavansa groomaajan, ja yli 90 prosenttia kertoi pitävänsä seksuaalissävytteisiä viestejä groomingina.

– Lapset tunnistavat grooming-tilanteen silloin, kun se sisältää suoraan seksuaalissävytteisiä elementtejä, mutta me pohdimme sitä, miten hyvin lapsi tunnistaa niitä tilanteita, joissa ei heti ole tällaisia asioita.

Simolan mukaan lapset eivät välttämättä aina osaa soveltaa tietojaan käytäntöön.

– Esimerkiksi moni kertoi, että jos tällainen tilanne tapahtuu, he blokkaavat tekijän ja kertovat ystävälle, kun heidän pitäisi ehdottomasti ottaa kuvakaappaukset tapahtumista ja esimerkiksi tekijän nimimerkistä, blokata eli estää tämä ja kertoa aikuiselle. Näistä tilanteista tulisi aina ilmoittaa eteenpäin.

Lapset kertovat mieluummin ystävälle kuin aikuiselle

Yli puolet kyselyyn vastanneista oli kertonut kohtaamastaan groomingista jollekin. Yli 90 prosentilla tämä joku oli ystävä ja noin joka viidennellä äiti. Vajaa kymmenes kertoi asiasta isälle ja viisi prosenttia kouluterveydenhuollon henkilöstölle. Kolmannes lapsista ei kertonut kokemastaan kenellekään.

Kyselyssä lapsia pyydettiin kertomaan syitä sille, miksi he eivät olleet kertoneet tapahtumista. Kolme neljästä sanoi, ettei pitänyt asiaa vakavana.

– Onko niin, että lapset eivät tunnista siinä hetkessä, että se on hänelle haitallista, vai mistä siinä on kyse. Tätä meidän aikuisten on tärkeää pohtia, Simola sanoo.

Vastanneista 45 prosenttia sanoi, ettei uskonut kertomisen auttavan ja 35 prosenttia ei uskonut kenenkään olevan kiinnostunut. Kolmannes oli liian häpeissään kertoakseen tapahtuneesta.

– Häpeä voi olla merkittävä juttu etenkin, jos kotona on puhuttu, että pitää olla varovainen ja esimerkiksi ohjattu, että omia tietoja ei saa antaa netissä vieraille henkilöille, ja sitten lapsi on kuitenkin näin tehnyt. Lapsi voi pelätä, että vanhemmat ovat vihaisia, kun ovat jo kieltäneet kerran.

Simola sanoo, että yksi tärkeä tulos kyselyssä oli se, että lapset toivovat keskustelua netin vaaroista. Toiveena oli, että asioista puhuttaisiin aktiivisemmin esimerkiksi kouluissa, sillä he eivät itse välttämättä uskalla sitä pyytää. Simolan mukaan asian voi perheissä ottaa puheeksi arkisissa tilanteissa osana muuta kuulumisten vaihtoa.

– Samalla kun aikuinen kysyy lapselta, miten koulussa tai harkoissa meni, niin siihen sisältyisi nettikuulumisten kysyminen, millaisia sovelluksia lapsi käyttää ja kenen kanssa lapsi vaikkapa pelaa tai viestittelee netissä.

Pelastakaa Lapset -järjestön Nettivihje-palveluun voi ilmoittaa netissä havaitsemastaan groomingista sekä lapsia tai nuoria kuvaavasta seksuaalisesta materiaalista.

Lue aiheesta lisää:

"Oliks hyvä koulupäivä?" Poliisin kanssa koostettu grooming-chat näyttää, kuinka taitavasti hyväksikäyttäjä punoo lapsen verkkoonsa

Mitä sanoisit, jos lapsesi tulisi kertomaan seksuaalisesta ahdistelusta? Tässä jutussa voit kokeilla – saat myös palautetta sanavalinnoistasi

Ensimmäiset päivittäistavarakaupan itsepalvelukassat otettiin käyttöön lähes kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä isoimmilla kauppaketjuilla on itsepalvelukassoja yhteensä yli 650 myymälässä.

Kaupan asiakkaat ovat ottaneet itsepalvelukassa omikseen. Niiden käyttö lisääntyy tasaiseen tahtiin.

Kokkolalainen Hans Brandt kertoo valitsevansa itsepalvelukassan joka toinen tai kolmas kerta kaupassa käydessään. Valinta riippuu ostosten määrästä.

– Jos olen viikko-ostoksilla, pitää mennä toiselle kassalle, koska tässä itsepalvelukassalla ei ole laskutilaa niin isoille ostoksille.

Kaupan näkökulmasta katsottuna itsepalvelukassat tasaavat sopivasti ruuhkahuippuja.

– Ne tarjoavat etenkin pieniä ostoksia ostaville nopean "ohitusväylän" ruuhkaisimpina ostostunteina, toteaa myymäläsuunnittelun ja tilanhallinnan johtaja Veera Vuorinen S-ryhmästä.

Palvelukassat pitävät pintansa

Itsepalvelukassojen tulo päivittäistavarakauppoihin herätti aikanaan huoltakin. Lisääntyvän itsepalvelun pelättiin vähentävän työpaikkoja kaupan alalla.

Nyt kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että huoli oli turha. Työpaikat eivät ole vähentyneet, todetaan kaupan piiristä. Samoin asia nähdään Palvelualojen ammattiliitossa.

– Sellaista palautetta ei ole tullut, että ihmiset olisivat itsepalvelukassojen takia töitänsä menettäneet, toteaa PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä.

Kähärän mukaan ei ole näköpiirissä, että itsepalvelu korvaisi perinteiset kassat.

– Suomessa asiakaskanta ei ole lähelläkään sitä, että pelkästään käytettäisiin itsepalvelukassoja.

K-ryhmän sektorijohtaja Minna Wallenius huomauttaa, että vaikka itsepalvelukassat ovat lisääntyneet, samaan aikaan on kauppoihin tullut uusia palveluja, jotka vaativat asiakaspalvelun ammattilaisia. Ja myös itsepalvelukassat työllistävät.

– 4–5 kassaa kohti on aina yksi työntekijä, joka neuvoo, tarkistaa iän alkoholia ostettaessa ja katsoo muutenkin, että asiat sujuvat, toteaa Wallenius.

Vaihtelua rankkaan kassatyöhön

Kokkolalainen Asko Blomberg on tottunut käyttämään itsepalvelukassoja, ja se sujuu vaivatta. Jos on ongelmia ollut, apu on ollut lähellä, mutta yleensä sitä ei tarvita.

– En osta yleensä alkoholia enkä tupakkatuotteita, niin pääsen nopeasti läpi.

Kokkolan Prismassa itsepalvelukassalla työskentelevä Anne Rasmus kertoo, että pääsääntöisesti asiat sujuvatkin pikakassoilla hyvin. Yleisin syy, jonka takia tarvitaan kassatyöntekijän apua, on viallinen viivakoodi.

– Tosi hyvin näitä on opittu käyttämään.

Kassatyöntekijöiden työpäiviin itsepalvelukassat tuovat vaihtelua. Rasmuksen työpaikassa työntekijät rytmittävät työtään joustavasti keskenään sopien.

– Meillä on tehty niin, että ollaan tässä itsepalvelukassalla kaksi tuntia ja sitten kaksi tuntia palvelukassalla. Jokainen voi tehdä oman päätöksensä mukaan.

PAMin työympäristöasiantunija Erika Kähärä pitää itsepalvelukassojen hyvänä puolena työntekijöiden kannalta juuri sitä, että ne tuovat katkosta raskaaseen kassatyöhön.

– Kassatyö aiheuttaa työntekijöille tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Se on raskaimpia töitä mitä kaupassa on.

Myös seisominen itsepalvelukassalla voi kuormittaa. Kähärä näkisikin mielellään, että työntekijöillä olisi mahdollisuus pikakassavuoroissakin välillä istua. Hänestä on tärkeää, että työtä itsepalvelukassallakaan ei tehtäisi yhtäjaksoisesti kovin pitkään.

Itsepalvelua lisätään maltillisesti

S-ryhmä otti ensimmäisenä itsepalvelukassat käyttöön vuonna 2012, K-ryhmä vuonna 2016, Minimani vuonna 2019 ja Lidl vuonna 2020.

Itsepalvelukassojen käyttö on lisääntynyt tasaisesti, mutta luvut vaihtelevat paljon myymälän koosta tai sijainnista riippuen. S-ryhmän mukaan joissakin myymälöissä pikakassoilla saatetaan maksaa jopa puolet ostoksista.

Minimani-ketjulla itsepalvelukassoja on kolmessa myymälässä. Kassoja on tulossa kaikkiin myymälöihin uudistuksien yheydessä.

– Itsepalvelukassojen kassapaine kasvaa koko ajan ja tilausta lisäkassoille on, toteaa Minimanin päivittäistavarakaupan vt. myyntijohtaja Markus Anttila.

Kaikissa päivittäistavarakaupan ketjuissa uskotaan, että itsepalvelukassojen määrä tulee edelleen lisääntymään tulevaisuudessa. Uusia kassoja otetaan kuitenkin käyttöön maltillisesti.

Lidlillä itsepalvelukassoja on toistaiseksi käytössä vain viidessä myymälässä.

– Seuraamme tällä hetkellä tilannetta itsepalvelukassojen suhteen, ja harkitsemme sen mukaisesti niiden lisäämistä sopiviin kohteisiin tulevaisuudessa, toteaa Lidlinviestintäasiantuntija Sanna Mämmi.

Uuttakin kehitellään

Uusiakin itsepalvelutapoja kehitetään. Esimerkiksi Prisma- ja S-market ketjuissa on vuoden verran kokeiltu palvelumallia, jossa ostokset skannataan käsiskannerilla ja pakataan omiin ostoskasseihin jo myymälää kierrettäessä.

Myymäläsuunnittelun ja tilanhallinnan johtaja Veera Vuorinenkertoo, että palvelu on suunnattu etenkin isompia kertaostoksia tekeville asiakkaille.

– Erityisesti tästä palvelusta olemme saaneet kiitosta koronapandemian aikana. Sen käyttö on koettu turvalliseksi ja hyödylliseksi aikana, jolloin kaupassa on ehkä haluttu käydä harvemmin ja siten ostaa kerralla vähän enemmän, toteaa Vuorinen.

MInkälaisia kokemuksia sinulla on itsepalvelun lisääntymisestä päivittäistavarakaupoissa? Miten sujuvoittaisit ostosten tekemistä vielä nykyisestä? Voit keskustella aiheesta 27. huhtikuuta klo 23.00 saakka.

Aiheesta aiemmin:

Itsepalvelukassat yleistyvät vauhdilla – alussa niistä hyötyvät rohkeimmat, kun moni vielä karttaa kokeilemista

Itsepalvelukassojen yleistymistä jarruttaa niiden tehottomuus – kauppa luottaa vielä ammattilaisten nopeuteen

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että Suomessa tupakka-askeista poistettaisiin muun muassa bränditunnukset ja logot. Tavoitteena on vähentää myyntipakkausten houkuttelevuutta sekä estää pakkauksien käyttämistä markkinoinnissa.

Tupakkalain muutoksia käsittelevän esitysluonnoksen mukaan tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden myyntipakkaukset yhdenmukaistetaan, eivätkä ne saa merkinnöiltään erottua toisistaan. Tuotepakkausten yhdenmukaistamista koskeva sääntely tulisi voimaan vuoden 2023 alusta.

Lisäksi tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa laajennettaisiin koskemaan kaikkia tupakkatuotteita, kun nykyisin kielto koskee vain savukkeita ja kääretupakkaa. Myös tuotteet, joilla on tarkoitettu saamaan tupakkatuotteelle aikaan tunnusomainen tuoksu tai maku, kiellettäisiin. Tunnusomaisia makuja tupakkatuotteissa ovat esimerkiksi suklaa, mansikka ja mentoli.

Tunnusomaiset tuoksut ja maut olisivat jatkossakin kiellettyjä sähkösavukkeissa käytettävissä nesteissä.

Hallituksen esitysluonnos tupakkalain muutoksista on lähetetty lausuntokierrokselle 7. kesäkuuta asti. Uusi laki tulisi voimaan ensi vuoden alussa.

Bussikatokset ja terassit tiukempaan tupakointikieltoon

Esityksen mukaan tupakointi kiellettäisiin jatkossa leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Lisäksi sisätiloja koskevat tupakointikiellot kattaisivat jatkossa uusia alueita, kun tupakkalaissa säädettyä sisätilan määritelmää laajennettaisiin. Tupakointi olisi näin kiellettyä esimerkiksi suurimmassa osassa bussipysäkkien katoksia.

Sisätilan määritelmän muutos toisi tiukennuksia myös ravintoloiden terasseilla tupakoimiseen.

Nykyään terasseilla tupakointi on mahdollista esimerkiksi terasseilla, joissa on katto ja kaksi seinää. Jatkossa tupakointi olisi kuitenkin mahdollista vain terasseilla, joissa on korkeintaan katto ja yksi seinä tai kaksi seinää ilman kattoa. Kielto ei koskisi kokonaan avoimia terasseja.

Sisätilan määritelmää koskeva muutos tulisi voimaan vuoden 2024 alusta.

Viime yön Oscar-sateesta tippui pisaroita Suomeen saakka. Kuulonsa menettävästä hevirumpalista kertova Sound of Metal sai Oscarin äänisuunnittelusta. Elokuvan foley-äänet eli äänitehosteet oli tehnyt suomalainen Heikki Kossi. Varsinaisen palkinnon pokkasivat Nicolas Becker, Jaime Baksht, Michelle Couttolenc, Carlos Cortés ja Phillip Bladh.

Elokuva palkittiin parhaan äänen ja parhaan leikkauksen kategorioissa.

– Totta kai tuntuu hyvältä, että työtä arvostetaan. Olen tosi iloinen Beckerin ja näiden ihmisten puolesta, jotka konkreettisesti saivat patsaan käteen. Siellä on takana vuosia todella antaumuksellista työtä. Hienoa, että se huomataan, Kossi kertoi Ylelle puhelimitse heti tuoreeltaan aamuneljältä.

Palautetta suomalaisillekin

Sound of Metalin äänitöitä tehtiin Suomessa. Kossin ohella mukana olivat Kari Vähäkuopus ja Pietu Korhonen. Kossin mukaan suomalaiset ovat saaneet palautetta omasta työstään.

– Se tuntuu merkittävältä. Sitä on arvostettu ja olemme saaneet paljon palautetta. Toivon myös, että kotimainen elokuva-ala näkee, että kaikki on mahdollista.

Kossin ja muiden suomalaisten nimiä ei kuitenkaan mainittu yön elokuvagaalassa. Kossi ei ole siitä pahoillaan.

– Foley-artisitina pitää tottua siihen, että ei ole eturivissä. Tiedän silti, että kaikissa elokuvissa kokeneet ohjaajat ja varsinkin äänisuunnittelijat ymmärtävät niiden arvon. Saan paljon henkilökohtaista palautetta ohjaajia myöten hyvinkin isoista elokuvista. Se on minulle se isoin palkinto.

Kossille hienoin hetki koittaa kuitenkin heti oman urakan valmistuttua.

– Kun kuuntelen leffaa ja totean, että elokuva on nyt erilainen kuin työtä aloittaessa. Se on hienoin hetki.

Sound of Metalissa Kossi koki sen jo ajat sitten. Elokuva kun valmistui ennen koronaa. Pandemia vain viivästytti elokuvan julkaisua.

Askelia ja iskuääniä

Foley-äänet eli äänitehosteet ovat merkittävä osa jokaista elokuvaa. Foley-ääniä ovat muun muassa askeläänet, vaatteiden kahinat, nyrkiniskut, saranoiden narinat jne. Ne kaikki liitetään elokuvaan jälkikäteen, ja niillä on iso rooli.

– Jos foley-äänien merkitystä ei täysin ymmärrä, kannattaa laittaa elokuvaa katsoessa ääni pois, niin sitten ymmärtää, kuinka iso merkitys niillä on.

Kossin mukan äänellä on valtava merkitys elokuvan tunnelman luomisessa: äänillä ja
hiljaisuudella tuetaan näyttelijän tunneilmaisua, elokuvan nyansseja ja myös niitä asioita, joita ei ääneen sanota.

– Sound of Metal on saanut paljon huomiota ja luulen, että tämä elokuva on nostanut äänen arvostusta ja merkitystä elokuvissa ainakin pienen askeleen verran, Kossi arvioi.

Mutta sitä ja palkintoa Kossi ei ehdi juhlimaan ainakaan heti tuoreeltaan. Työkiireet pitävät siitä huolen. Kulttuuricocktaili-ohjelman jaksossa voi tutustua Kossiin työssään tekemässä ääniä elokuvaan. Kossin osuus alkaa kohdasta 08.16.

Klo 11.35. Lisätty linkki Kultuuricocktail-ohjelmaan.

Lue lisää:

Kokkola ja Heikki Kossi saivat osansa Oscar-palkinnoista – Sound of Metal -elokuvan äänisuunnittelu palkittiin

Oscareissa oli viimein naisten vuoro – katso videolta Frances McDormandin erikoinen puhe

https://areena.yle.fi/1-50811145

Teini-ikäiseltä nuorelta korvauksia vaatineen poliisimiehen irtisanominen virastaan ei ollut lainvastainen, katsoo Helsingin hallinto-oikeus. Poliisimies vaati nuorelta ja tämän vanhemmilta korvauksia Youtubessa julkaistun videon vuoksi. Hän sai sakkotuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta, minkä jälkeen Helsingin poliisilaitos irtisanoi hänet.

Tapahtumat saivat alkunsa vappuaattona 2017, kun poliisimies poisti työparinsa kanssa yhden ihmisen Helsingin rautatieasemalta. 14-vuotias poika kuvasi tilanteen ja latasi videon Youtubeen otsikolla "Rasistiset poliisit pidättävät nuoren maahanmuuttajan ilman syytä". Videolle ehti kertyä yli 58 000 katsomiskertaa, ennen kuin se poistettiin palvelusta.

Poliisimies teki pojasta tutkintapyynnön törkeästä kunnianloukkauksesta ja haitanteosta virkamiehelle. Esitutkinta kuitenkin lopetettiin alkuunsa, kun selvisi, että poika oli alle 15-vuotias eli ei vielä rikosoikeudellisessa vastuussa.

Esitutkinnan lopettamisen jälkeen poliisi sopi pojan vanhempien kanssa tapaamisen Pasilan poliisitalolle. Poliisitalon aulassa hän vaati heiltä vähintään 500 euron vahingonkorvauksia törkeästä kunnianloukkauksesta.

Poliisimies tuomittiin sakkoihin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden mukaan hän käytti hyväksi poliisin asemaa ja arvovaltaa pyrkimällä sovittelemaan omaa asiaansa poliisin tiloissa ja virkapuvussa. Korkein oikeus hylkäsi hiljattain valituslupahakemuksen.

Irtisanomispäätös ei ollut ennenaikainen

Helsingin poliisilaitos irtisanoi poliisimiehen syksyllä 2019 eli muutamia kuukausia sen jälkeen, kun käräjäoikeus oli antanut tuomionsa. Poliisilaitoksen mukaan hänen toimintansa oli omiaan vahingoittamaan vakavasti koko poliisiorganisaation luotettavuutta.

Poliisimies katsoi valituksessaan Helsingin hallinto-oikeudelle, että hänen tarkoituksenaan oli puolustaa poliisin puolueettomuutta ja kiistää epäily, jonka mukaan poliisi olisi toiminut rasistisesti.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja katsoi, että poliisimies oli toiminut virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Hallinto-oikeuden mukaan irtisanomispäätös ei ollut ennenaikainen, vaikka virkarikos oli käsitelty vasta käräjäoikeudessa eli sakkotuomio ei ollut lainvoimainen.

Lue myös:

Hovioikeus piti voimassa teinipojalta rahaa vaatineen poliisimiehen sakkotuomion – vaati virkapuvussa korvauksia kunniansa loukkaamisesta

Poliisi vaati alaikäisen perheeltä rahaa tapauksesta, jota ei enää edes tutkittu – tuomittiin käräjillä