Työsuhde-etuja kauppaavan Edenredin toimitusjohtaja Peter Hiltunen kannattaa lounasedun ylärajan nostoa. Samoilla linjoilla on kilpailija Smartumin toimitusjohtaja Kristiina Lindh. Yrityksillä on tietenkin oma lehmänsä ojassa tai siis liiketoimintansa edistettävänä, mutta ajatus on silti kiinnostava. Ainakin pandemian päättyessä.
Alan yritykset ehdottavat lounasedun maltillista tuplaamista.
– Jos päiväkohtainen 10,9 euron maksimiarvo tuplattaisiin 21,8 euroon, ohjautuisivat ravintoloille korvamerkityt lounasrahat nykyistä tehokkaammin ravintoloiden kassoihin, Hiltunen sanoo.
– Ravintola-alan yritysten ja työntekijöiden auttamiseksi olisi nyt tärkeää kääntää jokainen kivi, varsinkin kun haasteisiin nähden riittäviä tukirahoja ei ole saatavilla. Lounasedun käytön edistämisen poistaisi tässä suhteessa osaltaan painetta valtion velkaantumiselta.
Entä jos koko yläraja poistettaisiin loppuvuodeksi yhtenä ravintola-alan elvytyskeinona. Poikkeusoloissa verottaja voisi siis joustaa ihmisten poikkeuksellisen elämän ja ravintoloiden poikkeuksellisen kurimuksen edessä.
Moni on jättänyt työnantajan tarjoamia luontoisetuja, kuten lounasetuja, liikunta ja kulttuurietuja, käyttämättä.
Jos esimerkiksi lounasedun yläraja poistettaisiin hetkeksi, koko raha valuisi ravintoloihin.
Lounasedun saajat käyttäisivät rahansa laadukkaisiin ja monipuolisiin ravintola-annoksiin.
Toki tällaista ajatusta voi vastustaa. Etu ei olisi tarjolla kaikille. Siitä olisi iloa vain niille, joille työnantaja tarjoaa lounasedun.
Mutta pandemia on joka tapauksessa epäreilu. Esimerkiksi juuri ravintoloita kohtaan.
Tässä olisi yksi helppo piristysruiske ruokaravintoloille.
Lounasedun ylärajan poisto tai nostaminen voisi olla määräaikainen, vaikka tämän vuoden loppuun. Sitten palattaisiin terveelliseen ja tavalliseen maksimissaan 10,90 maksavaan lounasruokailuun kannustamiseen.
Tulevana viikonloppuna, toukokuun alusta lähtien arviolta puolen miljoonan berliiniläisen vuokra nousee ainakin sadalla eurolla. Tai oikeastaan vuokra palautuu samalle tasolle, jolla se oli vielä ennen viime vuoden uudistusta.
Berliinin vuokrakattokokeilu päättyi, kun liittovaltion perustuslakituomioistuin totesi sen aiemmin tässä kuussa perustuslain vastaiseksi.
Kaupunkiosavaltion lakiin kirjattu vuokrakatto oli Berliinin demarijohtoisen vasemmistovihreän osavaltiohallituksen yritys hillitä alati kallistuvia vuokria.
Lain seurauksena arviolta 340 000–512 000 vuokralla asuvan vuokra laski vähintään sadalla eurolla, monilla useilla satasilla. Vuokranlasku riippui asuintalon rakennusvuodesta ja varustuksesta.
Matalammat vuokrat ehtivät olla voimassa viime vuoden helmikuusta. Perustuslakituomioistuimen päätöksen myötä vuokranalennukset pitää maksaa takaisin.
Lasku voi nousta yli tuhansiin euroihin.
Omassa tuttavapiirissä jättilaskuun oli osattu jo varautua. Vuokrakattolaki on jo alunperin kirjoitettu tavalla, joka jakoi oikeusoppineita. Sen kaatumista perustuslakituomioistuimessa osattiin odottaa.
Käytännössä moni berliiniläinen säästi joka kuukausi vuokra-alesta säästyneet rahat. Nyt heidän pitää maksaa koko potti vuokranantajalle takaisin. Välittömästi.
Osa vuokranantajista on tullut vastaan, eikä peri maksuja takautuvasti tai antaa niihin joustoa. Toiset ovat haistatelleet vuokralaisille vahingoniloisina. Kaupunki on kehittänyt tukiohjelmia palautuksia varten.
Berliinissä valtaosa ihmisistä asuu vuokralla. Filip Singer / AOP
Vuokrakaton kaatuminen perustuslakituomioistuimessa on alkanut nopeasti näkyä asuntoilmoitussivuilla.
Vielä alkuvuodesta saattoi törmätä ilmoitukseen, jossa tarjottiin ehdollista vuokrasopimusta. Vuokranantaja varasi sopimukseen option nostaa vuokraa heti, jos vuokrakatto perutaan.
Nyt sivustoille on tullut jälleen selvästi enemmän ilmoituksia hintavista vuokrakämpistä vanhoissa asuinrakennuksissa, joita vuokrasäännöstely koski. Hinnat alkavat karata useilla alueilla keskituloisten ulottumattomiin.
Berliini onvuokralaisten kaupunki. Pääkaupungissa alle neljännes asuu omistusasunnossa.
Onnekkaassa asemassa ovat ne vuokralaiset, joilla on vanha vuokrasopimus. Tuttavaperhe maksaa noin sadan neliön perheasunnosta vuokraa alle tuhat euroa kuussa alueella, jossa vastaavan asunnon kuukausivuokra on helposti 2000 euroa uuden vuokrasopimuksen tekevälle.
Toinen kaveriperhe pelkää menettävänsä edullisen vuokra-asuntonsa samalta alueelta sen jälkeen, kun ulkomainen asuntosijoitusyhtiö päätti ostaa koko asuintalon. Yhtiöllä on mainetta omistajana, joka yrittää päästä eroon vanhoista vuokralaisista remontoimalla vanhat talot luksusasunnoiksi.
Oma vuokrasopimukseni on ollut katkolla aina vuodenvaihteessa, mikä on ollut vuokranantajalle oiva tilaisuus yrittää korotuksia ennen sopimuksen uusimista.
Berliinissä tuhannet ihmiset osoittivat mieltään Kreuzbergin ja Neuköllnin kaupunginosissa, kun perustuslakituomioistuin kumosi vuokrakaton huhtikuun puolivälissä.AOP
Kaupunki kasvaa, eikä rakentaminen pysy vauhdissa. Vuokrat ovat vuosikymmenen aikana arviolta kaksinkertaistuneet.
Vuokrakaton kaatuminen perustuslakituomioistuimessa nostatti heti päätöksen tultua Berliinissä tuhansien ihmisten mielenosoituksen, joka päätyi yhteenottoihin poliisin kanssa.
Asuminen ja se, kenellä on oikeus kaupunkitilaan, ovat Berliinissä jatkuva yhteenottojen aihe.
Lauantaina luvassa on todennäköisesti uusia yhteenottoja. Berliiniin on julistettu useita eri vasemmistoryhmien vappumielenosoituksia.
Asuminen on yksi protestien aiheista.
– Vuokrasuoja puuttuu, mutta vihamme säilyy. Tuomme sen tilaisuuden tullen taas kaduille, kirjoittaa yksi vappuna marssivista radikaaliryhmistä Twitterissä.
Oscareissa tehtiin historiaa heti gaalan alkupuolella, kun Chloé Zhao voitti parhaan ohjaajan palkinnon elokuvasta Nomadland. Hänestä tuli ensimmäinen aasialainen naisohjaaja, joka on voittanut maailman arvostetuimma elokuvapalkinnon.
Ylipäätään ennen Zhaoa parhaan ohjaajan palkinnon on voittanut vain yksi nainen. Gaalan historian aikana ehdolla on ollut kaikkiaan seitsemän naisohjaajaa ja 453 miesohjaajaa.
Nomadland oli muutenkin illan isoin voittaja. Se voitti kolme palkintoa gaalan merkittävimmästä päästä: parhaan elokuvan, parhaan ohjauksen ja parhaan naispääosan.
Palkinnot jaettiin poikkeuksellisessa järjestyksessä, mistä syystä Nomadlandin tuottaja Frances McDormand vastaanotti ensin parhaan elokuvan palkinnon ja sitten uransa kolmannen naispääosa-Oscarin. Hän nousi neljällä pystillään Meryl Streepin ohi ja Katherine Hepburnin rinnalle eniten Oscar-palkintoja saaneeksi naiseksi.
Kaikin tavoin tarkasteltuna Oscareissa tehtiin historiaa. Silti gaalasta jäi päällimmäiseksi mieleen outo tunnelma.
Muita onnekkaampi näyttelijä
Hyvin pitkälle iltaan palkinnot jaettiin käsikirjoituksen mukaan. Esimerkiksi Nomadlandin voitot eivät tulleet yllätyksenä, sillä se oli ainoa isosti hehkutettu elokuva Oscar-gaalan alla.
Jopa osa yllätyksiltä tuntuneista palkinnoista oli ennustettavissa Oscareita edeltäneiden pienempien palkintogaalojen perusteella. Yksi odotetuista yllätyksistä oli parhaan naissivuosan palkinnon meneminen eteläkorealaiselle Youn Yuh-Jungille elokuvasta Minari.
73-vuotiaan näyttelijän puhe oli gaalan ehdotonta parhaimmistoa.
– Tänä iltana annan anteeksi, että ette osaa lausua nimeäni, Youn sanoi.
Hän jatkoi puhettaan ihmettelemällä ääneen, miten oli saattanut voittaa Glenn Closen ja jatkoi vitsiä muiden ehdokkaiden Amanda Seyfriedin, Olivia Colmanin ja Maria Bakalovan suuntaan.
– Ehkä olen vain teitä onnekkaampi, hän kuittasi.
Kannanottoja poliisiväkivaltaa vastaan
Oscarit ovat olleet aina paikka, jossa näyttelijät ottavat kantaa tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta. Tällä kertaa erityisen yhtenäisen äänen antoivat afrikkalaisamerikkalaiset elokuvantekijät.
He arvostelivat palkintopuheessa toisensa jälkeen Yhdysvalloissa esiintyvää ja erityisesti afrikkalaisamerikkalaisiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa.
Viime vuosilta tutuksi käyneeseen tapaan kaikkein vakuuttavin puhe kuultiin lyhytelokuvan tekijöiltä. Parhaan lyhytelokuvan palkinnon voittaneen Netflix-elokuvan Two Distant Strangers ohjaaja-käsikirjoittaja Travon Free muistutti, että Yhdysvalloissa kuolee joka päivä kolme ihmistä poliisin toiminnan seurauksena.
Questlove Ruotsin-laivalla
Historialliset hetket ja puheet olivat Oscar-gaalan yhdet kasvot. Toinen puoli oli gaalan toteutus, joka jätti paljon toivomisen varaa.
Jo etukäteen oli esitetty huolta siitä, tussahtaako Oscar-gaala juuri sinä vuonna, kun naistekijät pääsevät ennennäkemättömällä tavalla esille.
Oscareiden tuottajat, etunenässä Steven Soderbergh, olivat etukäteen lakaisseet huolia maton alle sanomalla, että tästä tulisi kaikkien aikojen show. Pandemia-ajan gaalasta lupailtiin elokuvallista elämystä, joka ei jättäisi katsojia kylmäksi.
Gaalan alkutekstit, joissa näyttelijä ja ohjaaja Regina King marssi Los Angelesin päärautatieaseman ovista sisään värikkään Oscars-tekstin saattelemana, lupasikin jotain aivan erityistä.
Mutta siihen se erityisyys sitten jäikin.
Hehkutuksen perusteella saattoi odottaa vakoojajännärin tyyliin katosta laskeutuvia juontajia ja elokuvallista ilotulitusta. Loppugaala jämähti kuitenkin lavasteisiinsa patsasteluksi, jota piristi vain palkittujen omaa työtään kohtaan tuntema intohimo.
Oscar-gaalassa nähtiin yhtäläisyyksiä Ruotsin-laivan tunnelmiin.Backgrid London LTD / AOP
Ylen Oscar-chatissä tilaisuuden lavasteita kultaisine kaiteineen, porrasaskelmineen ja pyöreine pöytineen verrattiin Ruotsin-risteilyyn ja DJ:nä toiminutta Questlovea laivan tiskijukkaan.
Moni musadiggari maksasi varmasti maltaita, jos Questlove esiintyisi Ruotsin-laivan kahdeksannella kannella. Mutta jotakin perää vertauksessa silti oli.
Laivameiningin kruunasi se, kun ennätyksellisen kahdeksannen kerran ilman Oscar-palkintoa jäänyt Glenn Close houkuteltiin tanssimaan Da Butt -kappaleen tahtiin oudosti gaalan loppuun ajoitetussa ylipitkässä ja ainoassa viihdeosiossa, joka korosti muun gaalan pönökkyyttä.
Kaiken kaikkiaan pienimuotoinen korona-ajan pöytägaala olisi tuskin harmittanut ketään, jos siitä ei olisi luvattu jotakin ihan muuta.
Mikä järki siinä kaikessa oli?
Erilaisessa Oscar-gaalassa olikuitenkin myös oma charminsa, jonka havaitsi, kun lakkasi odottamasta liikoja. Pienen porukan juhla oli intiimi. Puheille oli annettu kunnolla tilaa, eikä niitä katkaistu ärsyttävästi päälle tulevalla musiikilla.
Black Panther -elokuvan pääosasta tunnetuksi tulleen ja viime vuonna 43-vuotiaana syöpään kuolleen Chadwick Bosemanin odotettiin saavan parhaan miespääosan Oscar-palkinto roolistaan elokuvassa Ma Rainey's Black Bottom. Toisin kävi.David Lee/NETFLIX
Myös palkintojen jakaminen totutusta poikkeavassa järjestyksessä vaikutti aluksi toimivalta ratkaisulta. Parhaan ohjaajan palkinnon jakaminen gaalan alkupuolella antoi selvän viestin siitä, että tässä gaalassa oltiin historiallisten asioiden äärellä.
Kaikkeen intiimiyteen nähden oli outoa, että aivan gaalan loppumetreille asti odotettu In memoriam -osio juoksutettiin läpi kovalla tempolla. Viimeisen vuoden aikana kuolleiden nimet ehti hädin tuskin lukea, saati että heitä olisi ehtinyt ajatella ennen seuraavaa nimeä ja valokuvaa.
In memoriam -osio päättyi vähän muita hitaampaan kuvaan 43-vuotiaana syöpään kuolleen Chadwick Bosemanin kuvaan. Se jätti tunteen, että tässäkö tämä muistelu nyt sitten oli.
Yksi Oscareiden isoimpia yllätyksiä oli se, että parhaan elokuvan palkintoa ei jaettukaan viimeisenä. Sen perään jätettiin parhaan naispääosan ja parhaan miespääosan Oscarit.
Ajatus tuntui järjettömältä niin kauan, kunnes mietti gaalan ennakkosuosikkeja. Niiden näkökulmasta asia tuntui selvältä.
Ensin palkittaisiin Nomadland. Sen jälkeen tulisi todennäköisesti McDormand monine palkintoineen. Koko ilta huipentuisi Bosemanin palkintoon hänen viimeiseksi jääneestä roolistaan elokuvassa Ma Rainey's Black Bottom.
Silloin uusitussa järjestyksessä olisi vissi järki. Tilaisuus päättyisi surumielisesti, mutta tunnelmallisesti ja kunnioittaen.
Ainoa ongelma oli, että tuottajat eivät voi päättää tai edes tietää, kuka palkinnon lopulta saa. Näin ollen koko dramaturgia olisi rakennettu hataralle ajatukselle siitä, että tämä olisi ainoa mahdollinen lopetus.
Anthony Hopkinsin miespääosa-Oscar oli tämänvuotisen gaalan isoin yllätys. Palkinnon odotettiin menevän postuumisti viime vuonna traagisesti kuolleelle Chadwick Bosemanille.SEAN GLEASON
Yllätys, joka pilasi tarinan
Parhaan miespääosan palkinnon voitti Anthony Hopkins roolistaan elokuvassa Isä (The Father). Palkinto on ansaittu, sillä Hopkins tekee elokuvassa uransa parhaan roolin. Ongelma oli siinä, miltä palkintojen uusi rytmitys sai kaiken vaikuttamaan.
Hopkins ei nimittäin ollut paikalla Los Angelesissa. Hän ei ollut myöskään Dublinissa tai Lontoossa, joihin oli rakennettu satelliittilokaatiot mahdollisia palkintopuheita varten. Niiden sijaan 83-vuotias näyttelijälegenda oli kotonaan Walesissa ja todennäköisesti nukkumassa.
Oscar-gaalan päätös olisi tuskin voinut olla kauempana siitä, mitä juhlavan gaalan lopetukselta voisi toivoa. Se ikään kuin tussahti valokuvaan Hopkinsista ja hämmentyneeseen hiljaisuuteen. Kukaan ei tullut hakemaan palkintoa, eikä kukaan pitänyt puhetta.
Oscareita vuoden ympäri seuraava The Big Picture -podcast julisti tuoreeltaan, että lopetus tuntui märältä pierulta. Hienovaraisemmin sanottuna se tuntui siltä kuin gaala olisi loppunut jo valomerkkiin, mutta kukaan ei olisi huomannut sitä.
Syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen Salon sairaalassa tapahtuneesta kuolemantapauksesta. Sairaalassa työskennellyttä henkilöä epäiltiin potilaan murhasta.
Syyttäjälaitos kertoo tiedotteessaan, että päätös syyttämättä jättämisestä tehtiin ei näyttöä -perusteella.
Samaa henkilöä on esitutkinnassa epäilty myös huumausainerikoksesta, varkaudesta ja pahoinpitelystä. Syyttäjä on päättänyt jättää syytteet nostamatta, sillä epäilty on tuomittu muista rikoksista aiemmin ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Uudet syytteet eivät olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään, sillä niistä olisi odotettavissa sakkoja.
Koronarokotusten ajanvaraus jumittaa Laukaassa. Alle viisikymppinen, riskiryhmä 1:een kuuluva kuntalainen ei ole saanut aikaa, vaikka varauksen pitäisi olla hänelle auki.
Hän sai perjantaina sähköiseen ajanvarausjärjestelmään viestin, että on oikeutettu rokotukseen. Riskiryhmäläinen koetti varata ajan saman tien, mutta vapaita aikoja ei ollut. Aikaa ei ole löytynyt maanantai-iltapäivään mennessä.
Samaan aikaan naapurikunta Jyväskylä rokottaa jo perusterveitä yli 60-vuotiaita ja avaa keskiviikkona ajanvarauksen yli 55-vuotiaille perusterveille. Laukaa ja Jyväskylä kuuluvat samaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin.
"Satoja rokoteaikoja vapaana"
Laukaan terveydenhoidosta vastaavan Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen mukaan kunnassa on tällä hetkellä vapaita koronarokotusaikoja.
– Meillä on tällä viikolla ja ensi viikolla useita satoja rokoteaikoja Laukaassa. Avaamme aikoja sitä mukaa, kun saamme rokotteita, sanoo ylihoitaja Sanna Porkka-Hokkanen.
Minkä vuoksi riskiryhmäläinen ei ole saanut rokotusaikaa, jos niitä on vapaana?
– En pysty ottamaan kantaa yksittäisiin tapauksiin. Neuvoisin häntä olemaan itse yhteydessä suoraan meihin, niin annamme hänelle ajan.
Porkka-Hokkasen mukaan myös muutamilla muilla henkilöillä on ollut vastaavia ongelmia ajanvarauksen kanssa.
Riskiryhmäläinen toteaa, että ei tahdo soittamalla vaatia rokotusaikaa.
– Rokotteita pitää jakaa tasapuolisesti kaikille, myös niille, jotka eivät nosta asiasta meteliä, hän toteaa.
Hän huomauttaa, että kunnan nettisivuilta ei löydy ajanvarauksen puhelinnumeroa.
Riskiryhmäläinen esiintyy jutussa nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Laukaa laahaa rokotustilastoissa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan Laukaassa oli maanantaina rokotettu selvästi pienempi osuus asukkaista kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin.
Riskiryhmäläistä kismittää, että Jyväskylässä rokotetaan jo perusterveitä, mutta hän ei saa aikaa saman sairaanhoitopiirin alueella Laukaassa.
Riskiryhmäläinen pohtii, onko rokottavaa henkilöstöä Laukaassa riittävästi ja millä perustein sairaanhoitopiiri jakaa rokotteita kuntiin.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri jakaa koronarokotteita kuntayhtymille puhtaasti rokottamatta olevan väestön koon perusteella, kertoi maakunnan koronarokotekoordinaatioryhmän puheenjohtaja Juha Paloneva Ylelle perjantaina.
– Jos näyttää, että rokotukset etenevät epätasaisesti, voimme tasapainottaa asiaa jakelulla sairaanhoitopiirissä. Vielä ei ole mielekästä miettiä erityistä kohdennusta, koska pienet logistiset muutokset rokotteiden määrissä voivat aiheuttaa suuria prosentuaalisia heittoja rokotettujen määrissä, Paloneva sanoi.
Hän lisäsi myös, että THL:n tilastojen päivittymisessä on ollut ongelmia, eivätkä ne kaikkien kuntien osalta ole välttämättä ajan tasalla.
"Mikään ei jarruta rokotustahtia"
Ylihoitaja Sanna Porkka-Hokkanen toteaa, että rokotteita on jaettu kuntayhtymiin ja edelleen kuntiin oikeudenmukaisesti. Myöskään rokotteita antavista työntekijöistä ei hänen mukaansa ole Laukaassa pulaa.
– Ei meillä jarruta täällä mikään rokotustahtia. Pääsemme rokottamaan perusterveitä lähiviikkojen aikana. Menemme hyvällä vauhdilla eteenpäin. Aikoja on varattu sähköisesti hyvin, joten pääsemme kirimään muita, Porkka-Hokkanen sanoo.
Rokotustahtia hidasti hänen mukaansa aiemmin se, että yli 70-vuotiaille jaettiin aikoja soittamalla. Lisäksi hän toteaa, että THL:n tilastot laahaava osin jäljessä.
– En osaa suorilta sanoa todellista prosenttilukua rokotetuista.
Riskiryhmän rokotus alkoi perjantaina
Koronarokotusten ajanvaraus aukesi perjantaina kaikille yli 16-vuotiaille riskiryhmä 1:een kuuluville Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen alueella. Seututerveyskeskus kertoo asiasta nettisivuillaan ja vahvisti tiedon Ylelle perjantaina.
– Seututerveyskeskus toimii väärin antaessaan julkisuuteen tiedon, että kaikki ykkösryhmäläiset voivat varata ajan, jos aikoja ei ole tarjolla, riskiryhmäläinen kommentoi.
Pirkanmaalla kerrottiin maanantaina 18 uudesta koronatartunnasta. Testeissä kävijöitä oli vähän sillä, Fimlab tutki alueelta sunnuntaina 599 koronanäytettä.
Sunnuntaina kerrottiin 26 tartunnasta.
Tämä tarkoittaa, että viikonloppuna varmistettiin yhteensä 44 koronatartuntaa. Viime viikolla tartuntoja todettiin yhteensä 188 ja koko pandemiana aikana todettuja tapauksia on ollut kaikkiaan 4 609.
TAYS kertoi sunnuntaina uusista altistumispaikoista Pirkanmaalla. Tampereella on voinut altistua tiistaina 20. huhtikuuta Pub Pikilinnassa kello 16–19 ja ravintola Härlemissä kello 17–18. Pirkkalassa on voinut altistua liikuntakeskus Heissä edellisenä sunnuntaina 18. huhtikuuta kello 16.30–18.30, viime tiistaina kello 16–19 ja perjantaina kello 16–18.
Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pirkanmaalla.
Lisää Pirkanmaan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.
26.4. kello 9.18: Korjattu juttua. Sunnuntaina kerrottiin 26 tartunnasta. Viikonlopun yhteissaldo oli 44.
Tällä hetkellä Ahvenanmaan saarimaakunta toimii tuontisähkön varassa. Energiasta 70 prosenttia saadaan Ruotsista, mutta jo ensi vuonna Eckeröön valmistuva Långnabban tuulivoimapuisto nostaa energiaomavaraisuuden 65 prosenttiin.
Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa. Tuulivoimarakentamiselle on alustavasti varattu jo 1000 neliökilometriä merialueita Ahvenanmaan lähivesillä. Lopullinen kaavoitus on menossa. Parhaillaan LUT-yliopistossa (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) valmistellaan syksyksi tiekarttaa, miten miljardien hanke etenee.
Keltaisella merkityille 1000 neliökilometrin merialueille on tarkoitus kaavoittaa tuulivoimaloita.Jyrki Lyytikkä / Yle
Tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen sanoo suoraan, että kyse on isosta energiarakentamishankkeesta Euroopassa. Jos hankkeen koko sähköntuotanto toteutuu, niin myllyt jauhavat vuodessa 30 terawattitunnin vuosituotannon verran. Se vastaa 45 prosenttia Suomen vuoden 2019 energiantuotannosta.
Käytännössä merelle siis aiotaan rakentaa jopa 500 parisataa metriä korkeaa tuulivoimalaa, joiden kunkin teho on 14 megawattia.
– Nyt kartoitetaan isoja merituulipuistoja. Katsotaan, mitä tenologiaa on käytetty, millaisille syvyyksille on rakennettu. Saadaan karkea kuva, miten Ahvenanmaan alue vertautuu näihin, Laaksosen esittelee tiekartan tekoa.
LUT-yliopistossa selvitetään myös teknologiaratkaisuja, millä sähköä voidaan siirtää mereltä mantereelle ja miten alueita tulisi yhdistää. Samalla selvitetään vedyn tuotannon mahdollisuuksia.
– Kolmantena selvitämme sitä, jos osasta tai kaikesta tuotettavasta sähköstä valmistettaisiin vetyä, niin miten se kuljetettaisiin ja missä olisivat asiakkaat, minne siirtoputki rakennettaisiin ja miten putki voisi liittyä eurooppalaiseen energiajärjestelmään, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen kertoo.
Tuulivoimaloita Ahvenanmaan lounaispuolella.Markku Sandell / Yle
Laaksosen johdolla kartoitetaan myös mahdollisia kumppaneita, sillä toteuttamiseen tarvitaan isoja toimijoita ympäri maailmaa. Pelkät rakentamiskustannukset Laaksonen arvioi noin parin miljardin euron suuruisiksi. Rakentamiseen voidaan päästä lähivuosina.
– Tässä pitää olla realisti. Sanoisin, että vähintään viisi vuotta menee, ennen kuin ensimmäiset voimalat ovat pystyssä. Jos joku ennemmin rakentaa, niin onnea vaan, Laaksonen laskeskelee etenemisvaiheita.
Vihreää vetyä Ahvenanmaalta
Tuulivoimalla tuotetun sähkön muuntaminen vedyksi on yksi mahdollisuus, ja sen mahdollistamiseksi sähkön hinnan on oltava riittävän edullista. LUT-yliopistossa tehtyjen arvioiden mukaan sopiva hinta olisi 10–20 euroa megawattitunnilta.
Vedyn käyttöä on tarkoitus lisätä tulevaisuudessa niin energiantuotannossa kuin teollisuudessa. Suomeen perustettiin jokin aika sitten jopa vetyklusteri. Petteri Laaksosen mielestä vetyhypetys on nyt jo hieman ylimitoitettua.
– Oikeastaan kyse on enemmän sähköistymisestä. Sähkö on perusraaka-aine, josta voidaan tehdä vetyä joko nestemäiseksi tai kaasuksi teollisuuden tarpeisiin.
Sähkö soveltuu myös liikenteen energialähteeksi paremmin kuin vety. Laaksonen vertailee sähkön ja vedyn hyötysuhdetta ja päätyy helposti sähkön paremmuuteen.
– Jos sähköauto kulkee 70–90 prosentin hyötysuhteella, niin sähköstä tehdylla vedyllä kulkeva auto liikkuu vain runsaan 30 prosentin hyötysuhteella.
Saariston yhteysalus liikkumaan vedyllä
Vedyn tuotantoa Ahvenanmaalle suunnittelevan Flexens-yhtiön toimitusjohtaja Berndt Schalin sanoo, että jo kesällä 2023 maakunnan pohjoisella yhteysalusreitillä liikkuva alus voisi kulkea tuulivoimalla tuotetun vedyn voimalla.
Flexens-yhtiön Berndt Schalin on luomassa saarimaakunnan siirtymää kohti uusiutuvaa energiaa.Markku Sandell / Yle
Kyse olisi Hummelvik-Torsholma-välillä pilottihankkeesta, jolla olisi näytön paikka myös muulle saaristoliikentelle.
– Se on osa Smart Energy Åland -hanketta. Siinä katsotaan, mitä uusiutuvan energian tuominen energiajärjestelmään vaatii ja vety on aivan keskiössä, Schalin sanoo.
Tavoitteena on uusiutuvalla energialla tuottaa niin sanottua vihreää vetyä. Nykyinenkin tuulivoimakapasiteetti riittäisi syöttämään yhden saaristolautan vedyn tarpeen. Nyt rakenteilla oleva 43 megawatin Långnabban tuulivoimala lisää kapasiteettia.
– Kun Långnabban tuulivoimala valmistuu ensi vuoden alussa, tuulivoima kattaa 65 prosenttia Ahvenanmaan keskimääräisestä sähköntarpeesta, Schalin kertoo.
Vedyn tuotanto voisi sijoittua uuden voimalan yhteyteen, mutta vielä pitää etsiä kustannustehokkaat tavat kuljettaa vety saaristolautan polttoaineeksi.
Tuulivoima kattaa ensi vuonna jo 65 prosenttia Ahvenanmaan sähköntarpeesta.Markku Sandell / Yle
Tulevista merituulivoimaloista vihreää sähköä voisi johtaa myös olemassa olevaa 100 megawatin tehoista merikaapelia pitkin Suomen puolelle Naantaliin ja tuottaa vetyä siellä.
Berndt Schalinin mukaan maakunta on ollut muutenkin edelläkävijä uusiutuvan energian käyttöönotossa. Ensimmäinen tuulivoimala pyörähti käyntiin jo vuonna 1994.
Merimaisemassa isot tuulivoimalat näkyvät kauas.Markku Sandell / Yle
Maakuntahallituksen ministerin mukaan ympäristötekijät otetaan huomioon
Ahvenanmaan aluevesille suunnitellut tuulivoima-alueet kattavat nykyisellään tuhat neliökilometriä. Suurin alue on maakunnan pohjoispuolella.
Korkeat voimalat näkyvät pitkälle ja muuttavat luonnonkauniin saaristomaiseman, vaikka sijoittuisivatkin kauas avomerelle.
Kehitysministeri Alfons Röblom vakuuttaa, että ympäristöseikat ja perinteiset elinkeinot, kuten kalastus, huomioidaan voimaloiden lopullisessa sijoittelussa. Tuulivoimamyönteisyyden hän sanoo näkyvän siinä, että monet ahvenanmaalaiset olivat valmiita sijoittamaan rakenteilla olevaan Långnabban voimalaan.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen kehitysministeri Alfons Röblomin mukaan merituulivoimaloiden ja muun uusiutuvan energian investoinnit saattavat nousta 4-5 miljardiin euroon tulevina vuosina.Markku Sandell / Yle
LUT-yliopiston laatiman tiekartan väliraportti valmistuu näinä päivinä ja lopullisesti syksyllä. Röblomin mukaan se auttaa hankkeen eri puolien selvittämisessä. Jättihankkeen kokoa Röblom arvioi varovaisesti: tarkoitus on edetä vaiheittain sen mukaan, miten rahoitus järjestyy.
– Tällä hetkellä on vaikea arvioida kokonaisinvestointia, mutta kyse on miljardeista.
Alfons Röblom on viime aikoina sukkuloinut Ruotsin ja Suomen energiaministeriöiden välillä, sillä Ahvenanmaan omat resurssit eivät riitä hankkeen toteuttamiseen. Ministerin mukaan saarimaakunta on kuitenkin keskellä Itämerta ja mainiossa asemassa tällaisen energiahankkeen toteuttamiseen.
– Tämä on mahdollisesti uusi talouden tukijalka ja vientimahdollisuus, jossa käytämme omia luonnonvarojamme.
Kymmenen vuoden kuluttua saarimaakuntaan on Röblomin ajatuksissa syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja, koulutusta ja osaamista uusiutuvan energiantuotannon ympärille.
Kehitysministeri Alfons Röblomin mielestä on etu, että suurille merituulivoimaloille suunnitellut vesialueet ovat Ahvenanmaan hallinnassa. Silloin päätöksenteko on omissa käsissä ja hankkeen luvitus voi olla nopeampaa kuin muissa vastaavissa hankkeissa.
Korjaus: 26.4. klo 17.42 kilowattitunnit muutettu megawattitunneiksi
Kemissä maanantaina vierailleen Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mielestä Kemiin pitäisi palkata selvitysmies kartoittamaan paikkakunnan mahdollisuuksia, jos Veitsiluodon tehdas loppuu.
Näin toimittiin esimerkiksi Naantalissa, kun Neste lopetti toimintansa. Vanhala näkisi, että tällaisen henkilön valitseminen olisi Stora Enson ja sen suuren omistajan valtion vastuulla.
– Selvitysmies kartoittaisi, mitä tänne voisi tuoda, jos tehdas tämmöisenään loppuu. Tämä on paikkana niin monimuotoinen, että jonkimoisen biokeskittymän tänne voisi tehdä nyt kun Metsä Group rakentaa tuohon viereen uutta sellutehdasta, voisiko näitä jotenkin hyödyntää.
Meneillään olevassa kehysriihessä yksi kuuma aihe ovat olleet ansiosidonnaisen työttömyysturvan kiristykset. Vanhalalta ne eivät tässä tilanteessa saa ymmärrystä.
– Tulin juuri äsken Veitsiluodon Työväentalolta. Sinne voisi mennä kuulemaan, miltä nämä ajatukset tuntuvat siellä. Maailma näyttää vähän erilaiselta täällä kuin esimerkiksi Säätytalolla, missä näitä neuvotteluja käydään.
"Toivottavasti yt-neuvotteluja käydään aidosti"
Petri Vanhala tapasi Kemissä kovan paikan eteen joutuneita Veitsiluodon työntekijöitä ja ammattiosaston johtoa. Vajaa viikko siteen tullut Veitsiluoto-uutinen ja lähes 700 työntekijän mahdollinen irtisanominen järkytti myös ammattiliittoa.
– Kyllähän uutinen hyvin haikein mielin otettiin vastaan. Ensimmäinen tunne oli, että onko tämä edes mahdollista, Vanhala totesi.
Veitsiluodossa on töissä kaikkiaan noin 500 Paperiliiton jäsentä. Yt-neuvottelut alkavat tulevana keskiviikkona 28.4.
– Tässä nyt käydään läpi tilannetta ja tietysti puhutaan alkavista neuvotteluista. Toivottavasti yt-neuvotteluja käydään aidosti ja oikeasti etsittäisiin vaihtoehtoja, Vanhala sanoo.
– Kyseessä olisi Suomen isoin metsäteollisuuden sammuminen, on ihan selvää, että kaikki joutuvat koville. Tottakai haluamme luottaa siihen, että löytyy uuden elämän luomista ja hyviä esityksiä, jos lopulta tapahtuu niin, että tehdas loppuu.
Paperiliitto perää vastuunkantoa
Paperiliitto otti tuoreeltaan kantaa (siirryt toiseen palveluun) Veitsiluoto-uutiseen viime viikon tiistaina. Liitto peräsi Stora Ensolta huolellista vastuunkantoa.
Veitsiluodon osaston pääluottamusmiehen Mikko Alamommon mukaan työntekijät odottavat, että yhtiö ei tyydy lakisääteiseen minimiin vaan kantaa yhteiskuntavastuunsa laajasti.
– Tässä on puhuttu pelkästään paperintuotannosta, mutta tehtaalla on tehty koeajoja muilla lajeilla ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Koneet taipuisivat muuhunkin kuin paperiin, Alamommo sanoo.
Hän muistuttaa myös, että samaan aikaan kun Suomeen on suunnitteilla uusia sellutehtaita, Stora Enso on sulkemassa Veitsiluodossa täysin toimivan sellutehtaan.
Sillä, toteutuuko yhtiön tiistaina ilmoittama sellu- ja paperitehtaan lakkauttaminen pelätyllä tavalla, ei Alamommo halua spekuloida ennen yt-neuvottelujen alkua.
– Yhtiön pitäisi pitää huolta työntekijöistä, jotka ovat olleet siellä vuosikymmeniä. Paljon on myös niitä nuoria ihmisiä, joilla on pitkä matka eläkevuosiin, Alamommo sanoo.
Anne-Elisabeth Hagenin katoaminen on työllistänyt Norjan poliisia yli 2,5 vuotta. Aluksi katoamista tutkittiin sieppauksena, mutta lähes tasan vuosi sitten miljardööri Tom Hagen pidätettiiin epäiltynä vaimonsa murhasta.
Poliisin todisteet häntä vastaan eivät olleet riittäviä, ja siksi Hagen vapautettiin tutkintavankeuden jälkeen.
– Epäily Tom Hagenia vastaan on voimassa. Se koskee murhaa tai avunantoa murhaan, tutkinnanjohtaja Gjermund Hanssen sanoi uutistoimisto NTB:lle huhtikuun alussa. Asiasta kirjoittaa muun muassa Dagbladet.
Myös sieppauslinjan tutkinta jatkuu, mutta onnettomuutta, itsemurhaa tai vapaaehtoista katoamista pidetään epätodennäköisinä.
"Juttu voidaan selvittää"
Murha ei vanhene rikoksena Norjassa. Hagen voi pysyä epäiltynä periaatteessa vuosikausia, ellei poliisi lopeta jutun tutkimista.
– Syyte nostetaan vain, jos juttu on riittävän perusteltu ja täydellisesti tutkittu. Harkintaa tehdään jatkuvasti tutkinnan aikana, Hanssen sanoi NTB:lle.
Hanssen uskoo, että Anne-Elisabeth Hagenin katoaminen voidaan vielä selvittää, kertoo Dagbladet. Poliisi on tehnyt tutkintoja pariskunnan kodissa, kuullut 600:aa todistajaa ja käynyt läpi tuhansia tunteja videomateriaalia.
Poliisi teki teknistä tutkintaa Tom ja Anne-Elisabeth Hagenin kodissa Lørenskogissa 5. toukokuuta.Tore Meek / EPA
– Minulla ei ole mitään tunnustettavaa, Hagen kertoi yleisradioyhtiö NRK:lle maaliskuun lopulla.
Poliisi epäilee Tom Hagenin sekaantuneen vaimonsa katoamiseen, mutta hovioikeus on vapauttanut miehen tutkintavankeudesta riittämättömien todisteiden vuoksi.Torbjørn Olsen / EPA
Näin tapahtumat ovat edenneet
Anne-Elisabeth Hagen katosi kotoaan 31. lokakuuta 2018.
Poliisi tiedotti katoamisesta lehdistötilaisuudessa 9. tammikuuta 2019. Poliisi epäili, että Hagen oli siepattu.
Tom Hagen väitti vaimonsa kadottua löytäneensä kotoaan kirjeen, jossa vaadittiin lunnaita kryptovaluutta monerassa.
28. huhtikuuta 2020 poliisi pidätti Tom Hagenin epäiltynä vaimonsa murhasta tai avunannosta siihen.
7. toukokuuta poliisi pidätti toisen miehen epäiltynä Anne-Elisabeth Hagenin murhasta tai avunannosta siihen. Häntä kutsutaan "kryptomieheksi".
8. toukokuuta Tom Hagen vapautettiin tutkintavankeudesta. Hovioikeuden mukaan poliisin todisteet häntä vastaan eivät olleet riittäviä.
68-vuotias Anne-Elisabeth Falkevik Hagen katosi kodistaan Oslon ulkopuolella lokakuun lopussa 2018. Hänen miehensä löysi sieppaamiseen liittyvän viestin asunnosta. Norjan poliisi
Poliisi on viime aikoina tutkinut Tom Hagenin yhteyksiä niin kutsuttuun kryptomieheen, kertoo Norjan TV2.
Miestä epäiltiin alun perin avunnosta murhaan. Nykyään häntä epäillään avunannosta Anne-Elisabeth Hagenin vapaudenriistoon. Hän on kiistänyt syyllisyytensä.
TV2 on jo aiemmin paljastanut, että mies on kirjoittanut internetissä siitä, kuinka kryptovaluuttoja on mahdoton valvoa, mikä voi hyödyttää rikollisia. Hän on myös kirjoittanut sieppauksista.
Poliisi uskoo, että Hagen on tavannut noin 30–vuotiasta kryptomiestä myöntämäänsä useammin ja pidempään. He olisivat tapaamisissa voineet suunnitella sieppausta.
Poliisin mukaan Hagen ja mies ovat tavanneet toisiaan säännöllisesti kesästä 2017 syksyyn 2018. Tutkinnanjohtaja Gjermund Hanssen ei kuitenkaan ole halunnut vahvistaa tietoa TV2:lle.
Hagen on myöntänyt tavanneensa miehen 7–8 kertaa työpaikallaan Futurum Business Parkissa Lørenskogissa Oslon lähelllä. Hänen mukaansa he tapasivat viimeisen kerran ennen kesälomia 2018.
Myös kryptomies on kertonut, että tapasi Hagenin viimeisen kerran kuukausia ennen Anne-Elisabeth Hagenin katoamista. Miesten mukaan tapaamisissa oli kyse investoinneista kryptovaluuttaan.
Kotkan poliittiset ryhmät joutuvat päättämään tapahtumakeskus Satama Areenan lisärahoituksesta. Kotkan kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää kaupunginvaltuustolle 10 miljoonan sijoitusta tapahtumakeskuksen rakennuksen toteuttamiseen. Valtuusto kokoontuu käsittelemään esitystä 3. toukokuuta.
Tapahtumakeskuksen kustannusarviot ovat nousseet 24,2 miljoonasta noin 35 miljoonaan euroon. Huhtikuussa kaupungin tietoon tullut uusi summa oli suuruudeltaan yllätys.
Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö kertoo, että alkuperäistä kustannusarviota laatiessa olisi jo pitänyt aavistaa, että Satama Areenan kaltainen kunnianhimoinen rakennushanke tulee maksamaan paljon.
– Se on arkkitehtonisesti hyvin ainutlaatuinen ja erikoinen kohde. Kun puhutaan Vellamon läheisyyteen tulevasta kiinteistöstä, se ei voi olla pelkkä kuutio. Kun valittu arkkitehtitoimisto lähti suunnittelemaan rakennusta, olisi ehkä ollut syytä tarkentaa, mikä on tarkoituksena, Sirviö kertoo.
Satama Areena rakennettaisiin merikeskus Vellamon viereen Kotkan Kantasatamaan. Arkistokuva.Antro Valo / Yle
Kantasatamaan suunnitellun Satama Areenan yhteyteen on suunniteltu muun muassa hotellia ja ammattikorkeakoulun kampusta.
Rakennuttaja on kaupungin omistaman Kotkan Julkiset Kiinteistöt oy:n tytäryhtiö Backstaff oy. Yhtiö on perustettu vasta sen jälkeen, kun alkuperäinen hankesuunnitelma on laadittu.
Esa Sirviö kertoo, että alkuperäistä suunnitelmaa olivat tekemässä muun muassa kaupungin toimijat ja konsulttiyhtiö Pink Eminence kumppaneineen.
Mistä pyydetyt 10 miljoonaa saadaan?
Puuttuva summa joudutaan todennäköisesti kattamaan lainarahalla. Sirviö kertoo, että tähän mennessä kulut on maksettu pääosin sähköyhtiöosakkeiden myynnistä saaduilla rahoilla.
– Kaikki, mikä menee sen yli, tulee kaupungin kassasta tai rahoitusmarkkinoilta. Eli käytännössä velkaa, ellemme löydä omaisuudenmyyntieriä. Näyttää tällä hetkellä siltä, että varmaa tulonlähdettä ei ole.
Sirviö on edelleen tapahtumakeskuksen rakentamisen kannalla. Hän mainitsee, että jo suunnitteluvaiheessa uusi Kantasataman alue on tehnyt alueesta houkuttelevan.
– Opiskelija-asuntosäätiö ja elintarvikeliike ostivat Teboilin vanhan tontin kaupungilta. Pallo lähti pyörimään, kun tontti myytiin ja kaupunki sai kirjattua ihan kohtuullisen myyntivoiton. Sinne alkaa kampuksen rakentamisen varmistumisen jälkeen rakentua kerrostalo ja päivittäistavaraliike.
Tarjouksia ei tullut yhtäkään
Hankesuunnitelmassa lukee, että urakan lopullinen hinta selviää vasta sitten, kun rakennusurakkatarjous on tiedossa.
Backstaffin hallituksen puheenjohtaja Tapio Lepistö kertoo, että yhtäkään tarjousta ei varsinaisessa tarjouspyyntömenettelyssä tullut.Lain sallimiin suorahankintaneuvotteluihin valittiin tietty määrä urakoitsijoita, joista nyt on mukana SRV.
Kaupunginjohtaja Esa Sirviö kertoo, että ensimmäiset viitteet hinnan suuresta noususta tulivat ennen joulua, kun tarjouksia ei tullut. Kokonaishinta tuli Sirviön tietoon huhtikuun puolivälissä. Summan nousu oli odotettavissa, mutta se oli lopulta yllättävän suuri.
– Tämä on ollut sillä tavalla haasteellista, että Backstaff on itsenäisenä yhtiönä – kuten yhtiölle kuuluu – käynyt tiiviin keskustelun viimeisimmän ehdokkaan eli SRV:n kanssa. Niissä neuvotteluissa ei ole ollut kaupungin edustajaa, mutta kaupungin edustajia on tiedotettu, Sirviö kertoo.
Kotkan kaupunginvaltuutetut saavat tänään kello 14 alkaneessa kokouksessa tarkempaa tietoa siitä, mistä tapahtumakeskus Satama Areenan yli 10 miljoonan hinnannousu johtuu. Lepistö kertoo antavansa kustannusarviosta tietoa medialle vasta sitten, kun päättäjät ovat saaneet tiedot.
Sekä Lepistö että Sirviö kertovat kuitenkin jo nyt, että hinnannousu johtuu monesta eri tekijästä, eikä esimerkiksi yhdestä suuresta kuluerästä.
Tavallisesta poikkeava urakkamuoto
Tapio Lepistö korostaa, että urakkamuoto ei ole perinteinen kokonaisurakka, vaan kyseessä on yhteistoiminnallinen projektijohtourakka. Se tarkoittaa sitä, että urakoitsijan määrittelemä hinta on tavoitehinta, joka voi laskea tai nousta.
Molemmista on urakoitsijalle seurauksia. Urakoitsijan ja tilaajan yhteinen päämäärä on saada lopullisen urakan hinta tavoitetta matalammaksi.
– Jos löytyy säästöjä, siitä hyötyvät molemmat osapuolet, mutta jos kulut kasvavat, rakennusliike ottaa omalle vastuulleen merkittävän osan. Tämä on julkisella puolella harvemmin käytetty malli, mutta ei ainutlaatuinen, Sirviö kertoo.
Tässä urakkamallissa tilaaja ja urakoitsija tekevät yhteistyötä rakennushankkeen edetessä ja pohtivat parempia ratkaisuja matkan varrella. Se antaa Sirviön mukaan mahdollisuuden tehdä ratkaisuja, jotka voivat olla myös alkuperäistä edullisempia. Esimerkiksi materiaalit voivat muuttua, jos parempi ratkaisu löytyy.
Kaupunginhallitus päätti maanantaina, valtuusto ensi viikolla
Isoista valtuustoryhmistä SDP ei vielä ennen kaupunginhallituksen kokousta ollut ilmoittanut kantaansa siitä, asettuuko se tukemaan lisärahaesitystä. Demarivaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sami Virtanen on kuitenkin ilmaissut jo aikaisemmin tukensa lisärahoitukselle.
Virtasen mukaan Areenan mukana tuomat hyödyt ovat niin suuret, että lisärahoitus kannattaa.
Kokoomuksen ja RKP:n yhteinen ryhmä on lisärahan kannalla.
– Me kokoomuksessa näemme tämän niin suurena veto- ja elinvoimahankkeena Kotkan kaupungille, että olemme sitä mieltä, että etenemme kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti, kertoo Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Elomaa.
Vasemmistoliitto haluaisi siirtää lisärahoituspäätöstä.
– Mielestäni missään tapauksessa ensi maanantaina tästä ei voi päättää, vaan asia pitäisi palauttaa. Itse asiassa oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että vasta uusi vaaleilla valittu valtuusto tekisi tämän päätöksen, sanoo vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antti Hyyryläinen.
Ulkoministeriön viestintäjohtajaksi on hakenut 27 henkilöä. Heidän joukossaan on Matti Hirvola, joka on työskennellyt muun muassa pääministerin, valtiovarainministerin ja eduskunnan varapuhemiehen erityisavustajana.
Muita hakijoita ovat muun muassa Mikko Koivumaa, Jussi Niemeläinen, Marjo Pihlajaniemi ja Krista Taubert.
Koivumaa toimii tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajana. Pihlajaniemi on SAK:n viestintäpäällikkö. Niemeläinen ja Taubert ovat toimittajia.
Niemeläinen toimii Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Moskovassa ja Taubert Ylen uutisten ulkomaantoimituksen päällikkönä.
Korjattu: klo 19.03 Toisin kuin jutussa alun perin luki, Matti Hirvola ei ole eduskunnan varapuhemiehen Antti Rinteen (sd.) erityisavustaja, sillä Antti Rinne ei ole eduskunnan varapuhemies.
Ratkaisun hetket lähestyvät Euroopan unionin massiivisesta elvytyspaketista Suomessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ratkaissee huomenna tiistaina, riittääkö kansanedustajien yksinkertainen enemmistö elvytyspaketin hyväksymiseen vai tarvitaanko kahden kolmasosan enemmistö.
Mutta mitä tapahtuisi, jos Suomi hylkäisi paketin?
Valtioneuvoston kanslia eli pääministerin ministeriö on arvioinut millaisia seurauksia olisi, jos Suomi tai jokin muu jäsenmaa hylkäisi EU:n elvytyspaketin. Suomi on myös kysynyt luottamuksellisesti näkemystä Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelusta.
Vastaus on tyrmäävä.
Ylen tietojen mukaan neuvoston oikeuspalvelun yksi johtava virkahenkilö vastasi viikko sitten, että elvytyspaketin hylkääminen jossakin jäsenmaassa johtaisi ennennäkemättömään mainehaittaan ja poliittiseen paineeseen kyseiselle jäsenmaalle. Käytännössä elvytyspakettia varten luotu rakennelma romahtaisi.
Tällainen mainehaitta voisi merkitä esimerkiksi sitä, että Suomen vaikutusmahdollisuudet tuleviin EU-päätöksiin heikkenisivät vuosiksi.
Ja juuri poliittisia vaikutusmahdollisuuksia Suomi pian kaipaa esimerkiksi EU-johtajien toukokuun huippukokouksessa, jossa käsitellään ilmastopolitiikkaa ja Suomen metsäpolitiikkaan vaikuttavia asioita.
Elvytyspaketille ei ole varasuunnitelmaa
EU-komissiolla tai jäsenmailla ei oikeuspalvelun tiedon perusteella ole mitään varasuunnitelmaa sen varalta, että joku jäsenmaa hylkäisi elvytyspaketin.
Suomen pitäisi taikuroida varsinainen hokkus-pokkus-temppu, jos eduskunta hylkäisi elvytyspaketin. Pitäisi esittää uusi vaihtoehto, joka kelpaisi muille jäsenmaille. Sellaista ei ole ollut ainakaan julkisessa keskustelussa.
Elvytyspaketin hylkääminen kaataisi myös EU:n seitsemän vuoden budjettisovun. Siinä Suomi sai lisärahoitusta maatalouden kehittämisrahoihin 400 miljoonaa euroa sekä Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille 100 miljoonaa, yhteensä 500 miljoonaa euroa koko kaudelle.
Viimeinen oljenkorsi voisi olla poliittinen lausuma
EU:n oikeuspalvelun näkemyksen mukaan muutosten aikaansaaminen elvytyspakettiin on äärimmäisen epätodennäköistä. Käytännössä päätöksenteko niin EU:ssa kuin jäsenvaltioissakin pitäisi aloittaa liki alusta, ja hyväksymispäätökset pitäisi tehdä uudelleen.
Yksi mahdollisuus olisi Euroopan valtioiden keskinäinen sopimus elvytyspaketista ilman EU:ta, komissiota ja EU-parlamenttia. Oikeuspalvelu arvioi tämänkin vaihtoehdon teoreettiseksi ja ongelmalliseksi.
Viimeisenä oljenkortena Suomi voisi ehkä yrittää saada aikaan poliittista lausumaa, joka muuttaisi Suomen asemaa edullisemmaksi. Lausuma edellyttäisi muiden jäsenmaiden hyväksyntää. Tosin poliittinen lausumakaan tuskin auttaisi, jos elvytyspaketin hyväksymisessä on jossakin jäsenmaassa perustuslaillisia esteitä.
Vaikka EU:n oikeuspalvelun vastaus on tyrmäävä, jotain alkaisi tapahtua, jos jokin jäsenmaa elvytyspaketin kaataisi. Hylkäys olisi EU-päätöksenteossa katastrofi, mutta todennäköisesti komissio yrittäisi rakentaa korvaavia esityksiä.
Mutta: jokainen uusi yritys vaatisi edelleen yhteistä poliittista tahtoa jäsenmailta.
Saksan päätös vauhdittaa elvytyspakettia
Elvytyspaketin toteutuminen vaatii siis jokaisen jäsenmaan hyväksymisen. Viikko sitten reilussa puolessa tusinassa jäsenmaista hyväksymisprosessi oli kesken.
EU:n oikeuspalvelussa uskotaan, että loppujen jäsenmaiden hyväksyntää vauhdittaa Saksan perustuslakituomioistuimen väliratkaisu. Ratkaisun mukaan Saksa voi hyväksyä paketin, vaikka maan perustuslakituomioistuin ei antanut vielä lopullista päätöstään.
Tiistaina ehkä ratkeaa, tarvitaanko Suomessa määräenemmistöä
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viimeistelemässä lausuntoaan elvytyspaketista lähipäivinä. Ehkä jo huomenna tiistaina ratkeaa, voiko eduskunta hyväksyä elvytyspaketin äänten yksinkertaisella enemmistöllä vai vaatiiko hyväksyntä kahden kolmasosan määräenemmistön.
Ennakko-odotusten perusteella perustuslakivaliokunnan ratkaisu on täpärä. Todennäköisesti keskustan edustajien näkemys valiokunnassa kääntää vaa’ankielen jompaan kumpaan suuntaan.
Jos hyväksyntään tarvitaan annettujen äänten määräenemmistö, hallituksen kansanedustajat eivät päätökseen yksin riitä. Silloin hallitus tarvitsee ainakin osan kokoomuksen kansanedustajista elvytyspaketin tueksi. Perussuomalaiset vastustaa elvytyspaketin hyväksymistä.
Oppositiossa kokoomus on arvostellut elvytyspakettia valuvioista, mutta ei ole vielä eduskuntaryhmänä ilmoittanut lopullista kantaansa, puoltaako se vai vastustaako se esitystä.
Jos elvytyspaketin hyväksymiseen tarvitaan kokoomusedustajien tuki, EU-myönteinen puolue joutuu hankalaan tilanteeseen. Tukeako hallituksen esitystä ja varmistaa elvytyspaketin hyväksyminen vai vastustaako hyväksymistä, kaataa elvytyspaketti ja selitellä ratkaisuaan aatekumppaneille muissa EU-maissa.
Voit keskustella EU:n elvytyspaketista tiistaihin 27.4.2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun lopussa.
Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan Helsingin poliisilaitokselle määräämän 10 000 euron uhkasakon, kertoo Helsingin Sanomat. Uhkasakko oli määrätty etnisestä profiloinnista.
Uhkasakko liittyi heinäkuussa 2016 sattuneeseen tapaukseen, jossa poliisi oli pysäyttänyt muusikko Mustan barbaarin eli James Nikanderin äidin ja siskon Helsingissä. Naiset epäilivät, että poliisin pysäytys oli etnistä profilointia, kun siviiliasuinen poliisi oli kysynyt naisilta henkilöllisyystodistusta.
Naiset eivät suostuneet antamaan henkilöllisyystodistuksia ja he saivat joulukuussa 2017 sakkotuomiot tapauksesta. Toinen tuomittiin virkamiehen vastustamisesta ja toinen niskoittelusta poliisia vastaan.
Naiset kantelivat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, koska he epäilivät poliisia etnisestä profiloinnista. Lautakunta määräsi Helsingin poliisilaitokselle uhkasakon.
HS:n mukaan hallinto-oikeus joutui äänestämään poliisilaitoksen sakon kumoamisesta. Yksi kolmesta tuomarista oli kumoamista vastaan.
Päätökseen voi anoa korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa.
Hallitus neuvottelee puoliväliriihessä seitsemättä päivää
Hallitus jatkaa puoliväliriihineuvottelujaan puoliltapäivin. Kyse on julkisen talouden rahankäytöstä eli menoista ja tuloista. Jos hallitus kaatuisi, Suomessa järjestettäisiin todennäköisesti uudet vaalit. Keskiviikkona alkaneet neuvottelut oli kaavailtu alun perin kaksipäiväisiksi.
Ikkunan avaaminen voi pelastaa koronatartunnalta
Hyvällä ilmanvaihdolla voi olla merkittävä rooli koronaviruksen leviämisen estossa. Terveysviranomaisten mukaan asiassa tarvitaan lisää tietoa. Kuvituskuva.Miikka Varila / Yle
Uusimpien tutkimusten valossa aerosolileviäminen on ehkä jopa kaikista merkittävin koronaviruksen leviämistapa, uskovat asiantuntijat. Tämä tarkoittaisi sitä, että hyvällä ilmanvaihdolla on merkittävä rooli koronaviruksen leviämisen estossa. Terveysviranomaisten mukaan asiassa tarvitaan lisää tietoa.
YAMK-tutkinnossa tradenomista voi tulla paperilla sairaanhoitaja
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan työn ohessa, ja opiskelemaan päästäkseen pitää olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta. Kuvituskuva.Tuija Veirto / Yle
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike kaipaa edelleen muutosta. Tätä mieltä on muun muassa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. Taustalla ovat nimikkeen aiheuttamat suoranaiset ongelmat ja harhaanjohtavuudet. Esimerkiksi tradenomi voi saada tutkintonimikkeekseen sairaanhoitaja (YAMK). Monet koulut puhuvatkin mieluiten Master-tutkinnoista.
Espanjan asevoimien helikopteri pelasti veneestä kolme ihmistä.Miguel Barreto / EPA
Kanariansaarten edustalla ajelehtineesta veneestä löydettiin maanantaina 17 kuollutta siirtolaista, viranomaiset kertovat. Espanjan asevoimien helikopteri pelasti veneestä yhden naisen ja kaksi miestä.
Lyhimmillään reitti Marokon rannikolta Espanjalle kuuluvalle saariryhmälle on noin sata kilometriä. Reitti on kuitenkin vaarallinen voimakkaiden virtausten vuoksi, ja siirtolaisten veneet ovat tavallisesti ääriään myöten täynnä sekä huonossa kunnossa.
Tunnustelut Kyproksen rauhanneuvotteluista alkavat
Katunäkymä Kyproksen Nikosiasta 16. maaliskuuta 2021, jolloin Kyproksen hallitus löyhäsi koronarajoituksia ja muun muassa salli terassien avaamisen.Katia Christodoulou / EPA
Kyproksen saari on jakautunut etelässä sijaitsevaan, Euroopan unioniin kuuluvaan Kyproksen tasavaltaan ja Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan. Sen on tunnustanut vain Turkki. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kutsunut Geneveen koolle tiistaina alkavan kolmipäiväisen kokouksen, jossa tunnustellaan mahdollisuuksia Kyproksen rauhanneuvottelujen jatkamiselle.
Päivällä on koleaa, yöllä pakkasta
Matti Huutonen / Yle Sää
Suomi kuuluu kylmän ilmamassan piiriin alkaneella viikolla. Öisin on pakkasta etelää myöten. Tänään iltapäivällä asteita on nollan tuntumasta noin seitsemään. Räntä- ja lumikuuroja tulee yleisimmin Pohjanmaalta Lappiin. Etelässä on enimmäkseen pilvipoutaa, kaakossa vähäiset sateet ovat mahdollisia.
Kyproksen saari on jakautunut etelässä sijaitsevaan, Euroopan unioniin kuuluvaan Kyproksen tasavaltaan ja Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan. Sen on tunnustanut vain Turkki.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kutsunut Geneveen koolle tänään tiistaina alkavan kolmipäiväisen kokouksen, johon osallistuvat Kyproksen ja Pohjois-Kyproksen presidentit Nicos Anastasiades ja Ersin Tatar sekä Kreikan, Turkin ja Britannian edustajat. Kokouksessa tunnustellaan mahdollisuuksia Kyproksen rauhanneuvottelujen jatkamiselle.
Mitä pitkän kiistan taustalla on ja miksi sen ratkaiseminen on niin vaikeaa? Kokosimme kymmenen kysymystä ja vastausta Kyproksen konfliktin ratkaisemisen haasteista.
1. Keitä Kyproksella asuu?
Kyproksella on kaksi yhteisöä, kyproksenkreikkalaiset ja -turkkilaiset.
Kyproksenkreikkalaiset ovat suurin etnis-kielellinen ryhmä ja enemmistö heistä puhuu kreikkaa. Kreikkalaisia on ollut saarella jo pronssikaudelta.
Katunäkymä Kyproksen Nikosiasta 16. maaliskuuta 2021, jolloin Kyproksen hallitus löyhäsi koronarajoituksia ja muun muassa salli terassien avaamisen.Katia Christodoulou / EPA
Kyproksenturkkilaiset olivat alun perin islamin uskoon kääntyneitä kreikkalaisia ja saarelle 1500–1800-luvuilla tulleita turkkilaisia.
Kyproksen itsenäistyttyä Britannian vallasta vuonna 1960 kyproksenkreikkalaisten ja -turkkilaisten yhteisöt hyväksyivät tasavallalle perustuslain.
Nykyisin kyproksenturkkilaisten arvioidaan olevan Pohjois-Kyproksella jo vähemmistönä verrattuna turkkilaisiin maahanmuuttajiin.
2. Miksi saari on jakautunut?
Uudenmaan läänin kokoinen Kypros jakautui käytännössä kahtia, kun Turkki miehitti saaren pohjoisen kolmanneksen vuonna 1974.
Hyökkäys oli vastaus Kreikan sotilasjuntan tukemaan vallankaappausyritykseen Kyproksella.
Tapahtumissa kuoli tuhansia ihmisiä ja kyproksenkreikkalaisia on yhä kateissa.
Miehityksen vuoksi noin 180 000 kyproksenkreikkalaista joutui jättämään kotinsa ja omaisuutensa saaren pohjoisosissa ja pakenemaan etelään. Vastaavasti noin 45 000 kyproksenturkkilaista pakeni tai siirrettiin etelästä pohjoiseen.
Saaresta 58 prosenttia on kyproksenkreikkalaisten ja 37 prosenttia kyproksenturkkilaisten hallinnassa. Loppuosa on YK:n puskurivyöhykettä ja Britannian tukikohtia.
Kyproksen tasavallan viestintävirasto, Harri Vähäkangas / Yle
3. Mitä YK on tehnyt rauhan saavuttamiseksi Kyproksella?
YK lähetti joukkonsa turvaamaan rauhaa vuonna 1964, kun yhteisöjen välit olivat tulehtuneet sisällissodaksi.
Turkin miehityksen jälkeen YK:n rauhanturvajoukot ovat valvoneet saaren rajavyöhykettä.
Kesään 2005 saakka rauhanturvaoperaatiossa oli suomalaisosasto.
YK on myös välittänyt neuvotteluja saaren jälleenyhdistämisestä. Neuvottelukierrosten välillä YK:n edustusto Kyproksella ylläpitää dialogia osapuolten välillä.
4. Mikä oli YK:n pääsihteeri Kofi Annanin suunnitelma Kyproksen jälleenyhdistämisestä?
Suunnitelma koski liittovaltion muodostamista, lähimpinä valtiomalleina Belgia ja Sveitsi.
EU-jäsenyyttä odottaneille kyproksenturkkilaisille kyproksenkreikkalaisten kansanäänestyksen tulos oli murskaava isku.
5. Kuinka lähelle sopua viimeiset neuvottelut ylsivät vuonna 2017?
Kokoukseen osallistuneen Kreikan silloisen ulkoministerin Nikos Kotziasin mukaan neuvotteluissa yllettiin paremmalle tasolle kuin koskaan aiemmin.
Pettymys umpikujasta olikin osapuolille rankka.
Sveitsin Crans-Montanassa pidetyssä kokouksessa neuvottelupöydällä oli kahden vyöhykkeen ja kahden yhteisön federaatio. Lähentymistä tapahtui muun muassa hallinnon ja vallanjaon osalta.
Suurimpia kompastuskiviä olivat Turkin sotilaiden pois vetäminen ja Turkin vaatimus säilyttää oikeus sotilaalliseen väliintuloon.
Kyproksen ja Pohjois-Kyproksen johtajat jatkoivat saavutetulta pohjalta dialogia vielä YK:n välittämässä tapaamisessa Berliinissä vuonna 2019.
Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades (vas.) tapasi Kreikan pääministerin Kyriakos Mitsotakisin ennen Geneven kokousta 16. huhtikuuta 2021 Ateenassa. Kostas Tsironis / EPA
6. Mikä on muuttunut viimeisestä sovintoyrityksestä?
Lähtöasetelma on vaikeutunut.
Pohjois-Kypros sai vuonna 2020 uudeksi presidentikseenErsin Tatarin turkkilaisten siirtolaisten äänien ylivoimalla. Kyproksenturkkilaiset kannattivat saaren jälleenyhdistämistä tukenutta istuvaa presidenttiä Mustafa Akincia.
Tatar edustaa Turkin linjaa myötäilevää Kansallisen yhtenäisyyden puoluetta, joka ajaa saaren jakautumista kahteen itsenäiseen valtioon.
Pohjois-Kyproksen hallinnon ja Turkin arvellaan nyt kurittavan kyproksenkreikkalaisia viime neuvottelujen karikosta ja Annanin suunnitelman hylkäämisestä.
7. Hyödyttäisikö kahden valtion malli Pohjois-Kyprosta ja Turkkia?
Ei, sillä Pohjois-Kypros ei pääsisi EU:hun ja Turkki loittonisi entisestään Euroopasta.
Ratkaisu ei hyödyttäisi Turkkia taloudellisestikaan, koska Pohjois-Kypros jäisi Turkin rahoitettavaksi. Edessä voisi olla myös väestöllisiä muutoksia.
Pohjois-Kyproksen hallinnon ja Turkin uskotaankin ajavan ehdotuksellaan myönnytyksiä kahden suvereenin valtion höllään konfederaatioon. Näin Turkki säilyttäisi vaikutusmahdollisuuden myös eteläpuolella.
8. Mihin ratkaisuun Kypros tähtää?
Kyproksenkreikkalaiset esittävät kahden poliittisesti tasavertaisen puoliskon ja yhteisön liittovaltiota jatkeena Kyproksen tasavallalle.
Kompromissina Kyproksen presidentti Anastasiades saattaa tukea federaatiossa hajautettua hallintoa.
Konfliktin ratkaisun tulee olla kestävä ja sen pitää noudattaa EU:n perusperiaatteita sekä YK:n päätöksiä.
Saaren jälleenyhdistyminen merkitsee Turkin miehitysjoukkojen vetämistä ja luopumista turvallisuustakauksista.
Takauksilla tarkoitetaan Kreikan, Turkin ja Britannian välistä vuoden 1959 sopimusta, jolla haluttiin turvata Kyproksen itsenäisyys.
9. Onko Kyproksen merenalaisilla luonnonvaroilla osuus kiistassa?
Alueelta on löytynyt hiilivetyvarantoja.
Turkki tavoittelee luonnonvarojen tasapuolista jakoa ja se on porannut kaasua EU:n mukaan Kyproksen yksinomaisella talousvyöhykkeellä. EU on asettanut tästä Turkille henkilöpakotteita.
Tänä vuonna Turkki ei ole vielä jatkanut kaasunetsintää itäisellä Välimerellä, mutta se ilmoittaa lähettävänsä aluksensa pian takaisin.
Ranskalaisten arki on ollut koko kevään tiukasti rajoitettua. Koko maassa on edelleen voimassa öinen ulkonaliikkumiskielto eikä kotoa saa poistua kello 19–6 muuten kuin erityisen painavan syyn takia.
Vakituisesta osoitteestaan ei saa lähteä yli 10 kilometrin päähän, mikä tarkoittaa, että kaikenlainen kaupunkien välinen matkustelu on tällä hetkellä mahdotonta.
Lisäksi kaikki ravintolat, museot, urheilusalit ja ei-välttämättömät liiketilat pysyvät edelleen kiinni.
Alakoulut ja päiväkodit kuitenkin aukesivat maanantaina kolmen viikon tauon jälkeen, mikä ilahdutti pariisilaisia vanhempia.
– Olen todella huojentunut, että lapseni pääsi palaamaan kouluun. Hän on esikoulussa ja siinä iässä lapset tarvitsevat laadukasta perusopetusta. Toivon, että koulut voivat pysyä nyt auki, pariisilainen Virginie Morau sanoi viedessään poikaansa aamulla kouluun.
Morau on ammatiltaan lentoemäntä ja pandemia on vienyt häneltä työt. Kevät on ollut raskas, hän sanoo.
– Toivon todella, että tilanne vihdoin paranisi! Vielä niin ei ole käynyt, mutta on pakko jaksaa uskoa, että tämä vielä loppuu, hän naurahtaa.
Yli satatuhatta kuollutta ja 5,5 miljoonaa koronatartuntaa
Ranskan koronatilanne on yksi Euroopan hankalimmista. Uusia tartuntoja todetaan edelleen päivittäin noin 30 000 kappaletta, ja sairaaloiden teho-osastot ovat pahasti kuormittuneita.
Tiheästi asutussa Pariisissa on vaikeaa noudattaa riittäviä turvavälejä.Juha Nurminen
Kaikkiaan koronavirustautiin on kuollut yli satatuhatta ihmistä ja tauti on laskenut ranskalaisten keskimääräistä eliniänodotetta yli puolella vuodella.
Koronavirustartuntoja on todettu Ranskassa jo noin 5,5 miljoonaa, mikä on eniten Euroopassa ja neljänneksi eniten koko maailmassa. Ranskan edellä tilastoissa ovat ainoastaan Yhdysvallat, Intia ja Brasilia.
Pariisin kaduilla on nähtävissä koronaväsymystä
Tiukoista rajoituksista huolimatta mitään merkittävää käännettä parempaan ei ole Ranskassa nähty viime kesän jälkeen. Ranskalaiset alkavatkin olla lopen kyllästyneitä ja turhautuneita tehottomilta tuntuviin rajoituksiin.
– En uskalla enää olla kovin toiveikas. Tuntuu, että viime syyskuun jälkeen takaiskuja on tullut koko ajan: ensin tuli virusmuunnoksia ja sen jälkeen rokotetoimitukset ovat hidastelleet, sanoo pariisilainen arkkitehti Giampaolo Fondi.
Säännöt ovat tiukkoja, mutta pariisilaiset eivät aina piittaa niistä, sanoo arkkitehtina työskentelevä Giampaolo Fondi.Juha Nurminen
Hän sanoo havainneensa Pariisin kaduilla yhä enemmän koronaväsymystä.
– Säännöt ovat tiukat, mutta ainakaan Pariisissa ihmiset eivät välttämättä piittaa niistä. Olen yrittänyt noudattaa kaikkia suosituksia, mutta tilanteen jatkuttua yli vuoden en tahdo itsekään enää jaksaa. On pakko myös elää vähän, Fondi sanoo.
– Mielestäni hallitus ei ole reagoinut koronavirustilanteeseen tarpeeksi nopeasti. Olisi tarvittu selkeämpää viestintää ja jämäkämpiä toimia. Nyt esimerkiksi rokotteita koskeva ohjeistus on ollut todella sekavaa, sanoo Virginie Morau.
Pariisilainen asianajaja Vanessa Lemoine sanoo puolestaan ymmärtävänsä, että epidemiatilanteen ennakoiminen on ollut Ranskan hallitukselle vaikeaa.
– Tilanne on muuttunut koko ajan, eikä rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien ranskalaisten vakuuttaminen niiden turvallisuudesta ole ollut varmastikaan helppoa, Lemoine sanoo.
Vanessa Lemoine kertoo saaneensa juuri koronavirusrokotuksen ja toivoo Ranskan tilanteen vihdoin paranevan.Juha Nurminen
Hän kertoo itse saaneensa edellispäivänä koronavirusrokotteen.
– Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntui siltä, että tunnelin päässä on vähän valoa, hän sanoo.
Macron lupaa terassien ja teattereiden pian aukeavan
Kaikkiaan noin 20 prosenttia ranskalaisista on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Ranskassa toivotaan, että rokotteet toisivat pian hieman helpotusta vaikeaan tautitilanteeseen ja mahdollistaisivat maan osittaisen avaamisen.
Turisteja ei Pariisissa yhäkään näy. Esimerkiksi Tuileries'n puutarhassa käyskentelee pelkästään paikallisia.Juha Nurminen
Presidentti Emmanuel Macron arveli maanantaina, että terassit, elokuvateatterit ja osa muista kulttuuritiloista voitaisiin avata toukokuun puolivälissä. Presidentti lupasi, että myös öistä ulkonaliikkumiskieltoa voitaisiin lyhentää.
Ravintoloitsijat joutuvat sen sijaan vielä odottamaan.
– En usko, että ravintoloita voidaan avata vielä kesäkuun vaihteessa ainakaan niillä alueilla, joissa tautitapauksia on paljon, presidentti sanoi.
Pariisin ravintolat ovat olleet kiinni viime lokakuusta lähtien ja tulevat siis todennäköisesti olemaan vielä jonkin aikaa.
Italian pääministeri Mario Draghi on esitellyt parlamentille 222 miljardin euron suunnitelman, jolla on määrä pelastaa vaikeuksissa oleva Italian talous.
– Maamme kohtalo on näiden suunnitelmien varassa, sanoi Draghi.
Rahat tulevat erinä vuoteen 2026 asti EU:n elpymispaketista, jolla Italian tulisi muun muassa vahvistaa talouden rakenteita, edistää ympäristön kannalta kestävää kehitystä sekä digitaalisia innovaatioita.
Koulujen nettiyhteydet ja naisten työllisyys
Draghin maanantaina esittelemä suunnitelma sisältää useita hankkeita. Mukana on esimerkiksi nykyisen monimutkaisen verojärjestelmän uudistaminen, jonka on tarkoitus vähentää vähitellen erilaisia italialaisten maksamia veroja.
Verotusjärjestelmän uudistus ei kuitenkaan saisi syödä julkisia varoja.
Suunnitelmassa on myös hankkeita, jotka tuovat muutoksia Italian oikeusjärjestelmän hitaaseen toimintaan, valtion byrokratiaan, julkisten hankkeiden kilpailutuksiin sekä sähköyhtiöiden kilpailuun. Kilpailutuksesta yritetään esimerkiksi tehdä läpinäkyvämpää ja paikallisten sähköyhtiöiden kilpailua lisätä.
Digitalisaation edistämiseen yrityksissä ja julkisella puolella varataan noin 27 prosenttia pelastuspaketista. Julkisen hallinnon toimistoihin sekä kouluihin yritetään saada esimerkiksi nopeampia internetyhteyksiä.
Noin 22 miljardia varataan naisten koulutukseen ja työllistämiseen ja kaupungeille vammaisten mahdollisuuksien ja liikkumisen parantamiseen. Myös päivähoitopaikkojen määrää aiotaan lisätä.
Vammaisten liikkumisen parantaminen sekä laajemman lastenhoitojärjestelmän pitäisi lisätä naisten mahdollisuuksia mennä töihin. Naiset ovat perinteisesti Italiassa hoitaneet pitkään kotona vanhoja ja nuoria perheenjäseniä.
Draghin mukaan naisten saaminen mukaan työelämään on elintärkeää Italian talouden toipumiseksi.
Myös turismin hiipumisesta kärsineet alueet, kuten Venetsia, Rooma ja Amalfin rannikko, saavat suunnitelmassa tukea. Italian matkailuala on tehnyt 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta aiemmin.
68 miljardilla eurolla edistetään ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Tämä tarkoittaa muun muassa rahaa kierrätyksen parantamiseen, julkisen liikenteen päästöttömyyden edistämiseen ja vesiväylien parantamiseen.
Euroopan komission puumerkkiä odotetaan
Draghin hallitus on valmistellut suunnitelmaa yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Pelastussuunnitelman hankkeille tulee saada komission hyväksyntä huhtikuun loppuun mennessä.
Draghin kerrotaan olleen yhteydessä lauantaina komissioon, jolla on ollut kysymyksiä joistakin suunnitelman kohdista.
EU:lla on ollut käytössään ennennäkemättömän suuri rahapotti jäsenmaiden talouskasvun tukemiseksi koronan jälkeen. 750 miljardin euron elpymispaketilla pönkitetään jäsenmaiden omaa elvytystä ja Euroopan keskuspankin tukitoimia rahamarkkinoilla.
Italia on saamassa paketista suurimman, noin 200 miljardin euron, siivun. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se on kuitenkin vain "keskivertosaaja". Talouden kokoon suhteutettuna eniten avustuksia saa Kroatia.
Italian on määrä ottaa lainaa lisäksi 30 miljardia euroa.
Draghin mukaan pelastussuunnitelma tuo nyt toivoa Italialle, joka on yksi pahiten koronaviruksesta kärsineistä Euroopan maista. Italiassa koronan aiheuttamaan tautiin on kuollut italian virallisten tilastojen mukaan lähes 120 000 ihmistä.
Tiukkojen rajoitusten ja sulkitilojen vuoksi viime vuonna Italian talous supistui 9 prosenttia.
Hallitus toivoo, että pelastuspaketin miljardit auttavat taloutta elpymään kasvun tielle.
Draghi sanoi maanantaina parlamentissa, että suunnitelman tarkoitus ei pelkästään ole auttaa Italiaa toipumaan vaan myös tehdä perustavanlaatuisia uudistuksia rakenteisiin, joiden ongelmat olivat olemassa jo ennen pandemiaa.
Imatran kaupunki tekee tarkastuksen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Erkki Saarimäen (sin.) viisumihankinnasta.
Luottamustehtävänsä jättävälle Saarimäelle on huhtikuussa 2021 hankittu neljän vuoden viisumi Venäjälle.
Saarimäen viisumihankinta on nousi esiin, kun sisäinen tarkastus teki tavanomaista selvitystä kaupungin luottokorttien käytöstä ja edustuskuluista.
Saarimäki on tilannut viisumin itse. Viisumista tulleen 419,99 euron laskun on hyväksynyt valtuuston puheenjohtaja Niina Malm (sd.).
– Laskun hyväksyminen on valtuuston puheenjohtajan asia, joten Malm on toiminut oikein hyväksyessään varapuheenjohtajan laskun, sanoo Imatran tarkastuspäällikkö Arja Kekki.
Malmin olisi kuitenkin pitänyt tarkistaa, onko lasku aiheellinen. Kekin mukaan lasku ei perustu minkään kaupungin toimielimen päätökseen tai muuhunkaan dokumenttiin.
Imatran kaupunki on linjannut, että kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajisto monikertaviisumit maksaa kaupunki.
Muille luottamushenkilöille on hankittu pääasiassa kertaviisumeja, kun he ovat kutsuttuina osallistuneet Venäjän puolella pidettyihin tilaisuuksiin.
Kyseenalaiseksi Erkki Saarimäen nelivuotisen viisumin hankinnan tekee se, että hänen toimikautensa Imatran kaupungin luottamuselimissä päättyy heinäkuun lopussa. Hän ei myöskään ole ehdokkaana kuntavaaleissa.
Tällä hetkellä viisumia ei tarvita muutenkaan, koska Venäjän raja on kiinni.
"Viisumin hankkimisesta oli sovittu etukäteen"
Erkki Saarimäki ihmettelee asiasta noussutta porua, sillä viisumin hankkimisesta oli hänen mukaansa sovittu etukäteen kaupunginjohtajan kanssa.
Matkatoimisto kuitenkin lähetti laskun kaupungille, vaikka Saarimäen oli tarkoitus maksaa se itse.
– Lupasin maksaa viisumin itse. Laskun sain tänään maanantaina sähköpostiini, mutta viisumia en ole saanut, Saarimäki kertoo.
– Laskun toimituspäivä on 16.4. ja maksuehto 30 päivää, joten eräpäivä on 15.5. eli sekään ei vielä ole mennyt, Saarimäki sanoo.
Kaupungin laskujenkäsittelyohjelma oli kuitenkin välittänyt laskun Niina Malmille hyväksyttäväksi jo viime viikolla.
Saarimäkeä harmittaa myös Malmin puolesta.
– Kauheinta on, että Niinaakin epäillään, vaikka hän on toiminut ihan oikein, sanoo Saarimäki.
Viisumin tulevasta käytöstä Saarimäki toteaa, että hän aikoo käydä ihan tavallisena turistina tapaamassa venäläisiä ystäviään, kunhan koronapandemian sulkema raja taas avataan.
Hallituksen puoliväliriihen neuvotteluita ei saatu vieläkään maaliin, ja neuvottelut jatkuvat huomenna seitsemättä päivää. Alkujaan kaksipäiväisiksi kaavaillut neuvottelut ovat venyneet ennätyksellisen pitkiksi.
Keskustan toimintaa on moitittu arvaamattomaksi ja puoliväliriihi on tuonut esille hallituspuolueiden eroavaisuudet. Lisäksi koronakriisin jälkihoito on hankaloittanut neuvotteluita. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko totesi tänään neuvotteluiden päätteeksi, että yhteistä tulevaisuuden näkymää on hankala löytää.
Illan A-studiossa hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat suhtautuivat neuvotteluihin kuitenkin toiveikkaasti. Vihreiden Emma Karin mukaan ratkaisu kyllä löydetään, jos se halutaan löytää. Samoilla linjoilla oli vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki.
– Mun nähdäkseni kaikki palaset on pöydällä ja niistä voidaan rakentamaan yhteinen sopu. Nyt pitää vain löytää se oikea suhde niiden välillä, totesi Arhinmäki.
Kiistakapulana paluu kehykseen
Neuvotteluita on hidastanut kiista vuoden 2023 menoista. Puolueiden välillä on erimielisyyksiä siitä, millä aikataululla tulisi palata yhdessä sovittuun menokehykseen, sillä erityisesti keskusta ajaa muita tiukempaa linjaa. Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mielestä kaikkien puolueiden pitäisi nyt tulla neuvottelupöytään halukkaina löytämään ratkaisuja. Koronakriisin selättämiseksi ja talouskriisin välttämiseksi tarvitaan Lindtmanin mukaan taloutta tukevia toimia liian tiukan talouskurin sijaan.
–Vaikka näkemyseroja on, niin ne on syytä sovittaa yhteen. Koronan jälkeen tarvitaan kasvua tukevaa talouspolitiikkaa. Meidän tulee edetä hallitusti, jotta saadaan ennen pitkään julkinen talous tasapainotettua.
Näkemyserot koskevat Lindtmanin mukaan vain muutamia satoja miljoonia euroja, eikä kyse ole suuresta ristiriidasta. Keskusta on valmis ylittämään kehyksen vuonna 2023, mutta huomattavasti hillitymmin kuin muut puolueet.
Keskustan eduskuntaryhmä kokousti lähetyksen aikana, minkä vuoksi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen perui tulonsa illan lähetykseen.
Veronkorotuksia vai leikkauksia?
Neuvotteluissa etsitään kompromisseja leikkausten ja veronkorotusten välillä. Vasemmistoliiton ja vihreiden linja leikkauksista on hyvin samanlainen. Molemmat puolueet vastustavat erityisesti koulutuksen leikkaamista.
– Kun mitä tahansa päätöksiä tehdään vero- tai sopeutuspuolella, niin ne on tehtävä siten, että ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta ja koulutukseen ei kajota, painotti Kari.
Myös sopivista leikkauskohteista ollaan melko yksimielisiä.
– Puolustusmenoissa on mahdollisuuksia myöhäistää hankintoja. Lisäksi on käyty läpi yritysten tukia. Sieltä pitää pystyä karsimaan niitä, jotka ovat ympäristölle ja kilpailulle haitallisia, summasi Arhinmäki.
Kaatuuko hallitus puoliväliriiheen?
Pitkittyneet neuvottelut ovat herättäneet kysymyksiä hallituksen toimintakunnosta ja on uumoiltu hallituskriisiä. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan kyseessä on pääministeri Sanna Marinin (sdp.) hallituksen vakavin tilanne.
– Kehysriihiin liittyy aina poliittisia jännitteitä ja paineita, mutta kyllä niissä yleensä on edetty aikataulussa. Se, että nyt on mennyt näin kauan kertoo kyllä siitä, että siellä on tavallista isompia kysymyksiä.
Taustalla ovat Jokisipilän mukaan hallituspuolueiden hyvin erilaiset pohjaideologiat ja erilaiset näkemykset monista perustavanlaatuisista kysymyksistä, kuten julkisen velan kasvattamisesta.
– Lisäksi korona on sotkenut pelin, ja vuonna 2019 kirjoitettu hallitusohjelma on osittain vanhentunut käsiin.
Kiistoista huolimatta Jokisipilä uskoo, että hallituspuolueiden olevan motivoituneita etsimään ratkaisuja yhdessä hallituksen kaatamisen sijaan. Myös Arhinmäki totesi, että vaikka tiukoista neuvotteluista voi jäädä arpia, ei hallitus hajoa.
– Tässä tilanteessa on kaikkien suomalaisten etu, että hallitus pystyy jatkamaan ja viemään loppuun koronakriisin hoidon, Arhinmäki painotti.
Kanariansaarten edustalla ajelehtineesta veneestä löydettiin maanantaina 17 kuollutta siirtolaista, viranomaiset kertovat.
Espanjan asevoimien helikopteri pelasti veneestä kolme ihmistä, joista kaksi oli miehiä ja yksi nainen, kertoivat paikalliset pelastusviranomaiset Twitterissä. Heidät vietiin Teneriffan saarelle sairaalaan. Yhden miehen tilan kerrottiin olevan vakava ja hän kärsii muun muassa pahasta nestehukasta.
Espanjan ilmavoimien lentokone oli alkujaan havainnut aluksen ajelehtivan maanantaiaamuna vajaat 500 kilometriä El Hierron saaresta. Asiasta kertoneen Espanjan meripelastuspalvelun edustajan mukaan paikalle lähetettiin pelastusalus.
Kaikki veneessä olleet olivat Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Veneen lähtöpaikka ei ollut maanantaina tiedossa.
Lyhimmillään reitti Afrikan mantereelta Marokon rannikolta Espanjalle kuuluvalle saariryhmälle on noin sata kilometriä. Reitti on kuitenkin vaarallinen voimakkaiden virtausten vuoksi ja siirtolaisten veneet alukset ovat tavallisesti ääriään myöten täynnä sekä huonossa kunnossa.
Valvonta Välimerellä lisäsi saarille yrittävien määrää
Kanariansaarille pyrkivien siirtolaisten määrät ovat kasvaneet sen jälkeen, kun Euroopan etelärannikolla on lisätty partiointia, mikä vähensi selvästi Välimeren kautta tehtäviä ylityksiä.
Tammi-maaliskuun aikana Kanariansaarille on saapunut noin 3 400 ihmistä. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona tulijoita oli alle puolet tämän vuoden määrästä.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat varoittaneet koronapandemian lisänneen liikkeelle lähtemistä. Muun muassa matkailun ja kalastuksen parissa työtä tekevät ovat lähteneet ylittämään Atlantin vesiä tai auttaneet veneidensä kanssa muita pandemian vararikkoon suistamia ylityspyrkimyksissään.
Siirtolaistilannetta tarkkailevan Caminando Fronteras -järjestön mukaan Afrikan ja Kanariansaarten välisellä reitillä kuoli viime vuonna 1 851 ihmistä.
Järjestön perustaja Helena Maleno kertoi Twitterissä, että edellisen kuukauden aikana ainakin 283 on kadonnut ollessaan matkalla Mauritaniasta Kanarialle.
Satakunta yritti uida Espanjan alueelle
Espanjan poliisin mukaan satakunta siirtolaista yritti sunnuntaina uida Marokosta Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin, joka sijaitsee Pohjois-Afrikassa Gibraltarinsalmen etelärannalla.
Ceutan poliisin mukaan siirtolaiset olivat liikkuneet 20–30 ihmisen ryhmissä. Mukana oli myös alaikäisiä. Kourallinen selvisi Ceutan rannalle omillaan, mutta valtaosa täytyi pelastaa espanjalaisten pelastusalusten avulla.
Poliisin edustajan mukaan näin suuret ryhmät ovat poikkeuksellisia. Tavallisesti ryhmät ovat muutaman hengen suuruisia.
