Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 122862 articles
Browse latest View live

Lindsay Hoyle valittiin Britannian parlamentin uudeksi puhemieheksi

$
0
0

Työväenpuolueen parlamenttiedustaja Lindsay Hoyle on valittu Britannian parlamentin alahuoneen uudeksi puhemieheksi. Seitsemästä ehdokkaasta valituksi tullut Hoyle korosti, että hän ei ole John Bercow.

Bercow jäi eläkkeelle viime viikolla toimittuaan brittiparlamentin puhemiehenä kymmenen vuotta. Bercowilla on ollut keskeinen, mutta myös kiistanalainen rooli Britannian parlamentin kiistellessä EU-erosta.

Lindsay Hoyle, 62, voitti myöhään maanantai-iltana ratkaisevassa neljännessä äänestyksessä vastaehdokkaansa Chris Bryantin, 57, joka edustaa niin ikään työväenpuoluetta.

Hoyle on toiminut kansanedustajana vuodesta 1997 ja alahuoneen varapuhemiehenä vuodesta 2010.

Valinnan jälkeen Hoyle ”raahattiin” perinteiden mukaisesti puhemiehen paikalle. Tällä vastahankaisuudella viitataan aikaan, jolloin puhemies saatettiin tuomita kuolemaan, jos hän joutui hankauksiin monarkin kanssa.


Yhdysvallat ilmoitti virallisesti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta

$
0
0

Yhdysvallat on ilmoittanut virallisesti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta. Ulkoministeri Mike Pompeo kertoi Yhdysvaltojen lähettäneen asiasta virallisen notifikaation YK:lle.

Yhdysvaltojen vetäytyminen sopimuksesta tulee virallisesti voimaan vuoden päästä eli 4. marraskuuta 2020.

Presidentti Donald Trump ilmoitti jo vuonna 2017 Yhdysvaltojen vetäytyvän ilmastosopimuksesta, mutta ei voinut tehdä sitä virallisesti vielä tuolloin.

Marraskuussa 2016 virallisesti voimaan astuneessa sopimuksessa on pykälä, jonka mukaan sopimuksen allekirjoittanut maa voi virallisesti pyytää eroa sopimuksesta vasta kolme vuotta sen voimaan astumisen jälkeen. Tätä seuraa vuoden mittainen irtisanomisaika.

Aiheesta lisää:

Yhdysvallat voi nyt aloittaa vetäytymisen Pariisin ilmastosopimuksesta

Trump vihjaa: Yhdysvallat voisi liittyä Pariisin ilmastosopimukseen, jos sopimusta muutetaan rajusti

Yhdysvaltojen lähtö Pariisin ilmastosopimuksesta varmistui – Trump kertoi kantansa Valkoisessa talossa

Kaksi vuotta sitten Lintulan luostarista kadonnut nunna julistettiin kuolleeksi

$
0
0

Heinäkuussa toissa vuonna Lintulan luostarista Heinävedeltä kadonnut nunna on julistettu kuolleeksi, luostari kertoo verkkosivuillaan.

Etelä-Savon käräjäoikeus on päättänyt asiasta jo elokuussa. Hakemuksen kuolleeksi julistamisesta panivat vireille kadonneen sisarukset vuosi sitten, marraskuussa 2018. Kuolinpäiväksi on määrätty katoamispäivä toissakesän heinäkuussa.

Nunnan hautajaisia on vietetty lokakuun alussa luostarin kirkossa.

Katoamisen jälkeen heinäkuussa 2017 nunnaa etsittiin useiden poliisipartioiden ja kymmenien vapaaehtoisten voimin. Hän oli kadotessaan 73-vuotias. Kuolleeksi julistamisesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Lue lisää:

73-vuotias nunna katosi Heinävedellä: koirapartiot, helikopteri, veneyksikkö ja vapaaehtoiset etsivät naista kahden kilometrin säteellä

Puolukka voi kumota rasvaisen ruoan vaikutuksia: pistää kampoihin sydäntauteja ja diabetesta aiheuttavalle tulehdustilalle

$
0
0

Puolukalla voi olla merkittäviä terveyshyötyjä ylipainon aiheuttamia ongelmia vastaan.

Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin puolukan vaikutusta lihavuuteen ja elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan.

Marjoista löydetyistä terveysvaikutteista on puhuttu pitkään. Puolukka on yksi vähiten tutkituimmista marjoista, mutta tutkimuksia tehdään yhä enemmän.

Tampereen yliopiston tutkimusta johtanut professori Eeva Moilanen on innostunut tutkimustuloksista ja kertoo itsekin jo syöneensä pakastimensa puolukasta tyhjäksi.

– Puolukka on hyvä lisä terveelliseen ruokavalioon, Moilanen sanoo.

Puolukka voi vähentää ylipainon negatiivia vaikutuksia

Tähän mennessä tutkimusta on tehty vasta hiirillä, mutta tulokset vaikuttavat lupaavilta. Aiemmin samankaltaista tutkimusta on tehty Ruotsissa ja myös siellä tulokset ovat olleet positiivisia.

Tutkimuksessa hiirille syötettiin rehua, joka sisälsi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vastasi epäterveellistä länsimaista ruokavaliota.

Ruokavalio aiheutti hiirille metabolisen oireyhtymän kaltaisen tilan, jossa paino nousee ja sisäelinrasvan määrä lisääntyy. Myös paastoverensokeri-, insuliini- sekä kolesteroliarvot nousivat. Hiirille aiheutui matala-asteinen tulehdustila.

Toiselle hiiriryhmälle annettiin puolukkajauhetta rehun seassa. Puolukka ehkäisi runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion haitallisia vaikutuksia kolesteroli- ja sokeriarvoihin.

Myös tulehdusarvot, lihavuushormonitasot ja maksan aineenvaihdunnalliset muutokset olivat vähäisempiä.

koeputkia laboratoriossa.
Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikössä Kajaanissa tutkitaan monia luonnontuotteita, kuten kuvassa olevaa mustikkaa.Elisa Kinnunen / Yle

Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, mikä puolukassa aiheuttaa tutkimuksessa havaitut terveysvaikutukset. Kyseessä voi olla yksittäinen yhdiste tai monen tekijän yhteisvaikutus.

Soluviljelykokeissa tunnistettiin kuitenkin yhdisteitä, jotka voisivat olla hyödyllisten vaikutusten takana. Resveratrolilla, kversitiinillä, kemferolilla ja proantosyanideilla havaittiin vaikutuksia, jotka voivat estää kehon tulehdustilaa.

Näitä aineita löytyy muistakin marjoista ja niillä tiedetään olevan lukuisia terveysvaikutuksia. Esimerkiksi resveratrolia löytyy yleisesti tummista viinirypäleistä, ja sillä tiedetään olevan punaviinillekin esitettyjä terveysvaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseen.

Seuraavaksi tutkimuksissa halutaankin ymmärtää, mitkä asiat puolukassa vaikuttavat ja miten. Sen jälkeen voidaan myös selvittää, paljonko marjaa täytyy syödä vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Lopulta tutkimuksessa siirrytään tutkimaan puolukan vaikutusta ihmiselle, mikä tuo omat haasteensa, sillä muuttujien määrä lisääntyy. Itä-Suomen yliopistossa on tehty jo mustikkaan liittyen samankaltaista tutkimusta ihmisillä, joka antoi viitteitä tulehdustilan laskemisesta.

Tutkimuksia tehdään myös kosmetiikkaa varten

Puolukan tieteellinen tutkimus on lisääntynyt viime vuosina Suomessa. Aiemmat tulokset ovat nostaneet mielenkiintoa, ja myös kaupallisen puolen kiinnostus on ajanut tutkimusta eteenpäin.

Esimerkiksi Kajaanissa tutkimusyhteistyötä tehdään Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikön ja marjayritysten kesken. Yksi tavoitteista on ollut marjojen jalostusasteen nostaminen ja esimerkiksi marjarikasteen kehittäminen.

Yhteistyötä on syntynyt myös kosmetiikka-alan suuntaan. Kajaanin yliopistokeskuksessa kehitetty patentti marjarikasteen tekemiseen on jo myyty kosmetiikka-alan yritykselle.

Oulun yliopiston tutkija Mari Jaakkolan mukaan kosmetiikassa käytettävien marjayhdisteiden terveysvaikutukset on tutkittu huolella, eikä kyse ole vain markkinointikikasta.

– Kuluttajat ovat hyvin tarkkoja siitä, mitä kosmetiikassa käytetään ja miten ainesosat vaikuttavat. Kosmetiikkayritysten kanssa olen huomannut, että tutkimusta on jatkettu vain toimivien yhdisteiden kanssa, Jaakkola kertoo.

Pohjoisen puolukat tehokkaampia?

Puolukan tulehdusta lievittävät ominaisuudet saattavat tarjota apua myös muihin sairauksiin. Solutason tutkimuksista on professori Eeva Moilasen mukaan löydetty merkkejä siitä, että puolukan yhdisteet voisivat auttaa reumassa ja muissa kehon tulehdussairauksissa.

Moilanen arvelee, että arktisen alueen marjat ja muut luonnontuotteet voivat sisältää enemmän terveysvaikutteisia yhdisteitä kuin etelämpänä kasvaneet.

Kasvuympäristön olosuhteet, kuten runsas valon määrä sekä matalat lämpötilat voivat vaikuttaa fenolisiin yhdisteisiin ja niiden suhteisiin.

Marjojen tutkimusta tarvitaan vielä paljon, sillä EU:ssa elintarvikkeiden tai kosmetiikan hyväksyttyyn terveysväittämään täytyy olla selkeä tutkimusnäyttö. Muuten tuotetta ei saa markkinoida terveyshyödyillä.

Tämän vuoksi myös puolukka tarvitsee lisätutkimusta painonhallintaan ja lihavuuden liitännäissairauksien ehkäisyyn liittyen.

Puuron seassa, smoothiessa tai sellaisenaan? Miten sinä syöt puolukkaa? Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

"Palkattomat miljonäärit" elävät pääomatuloilla – joukossa yrittäjinä rikastuneita ja tunnettujen sukujen perijöitä

$
0
0

Kahdensadan viime vuoden kovatuloisimman listalta löytyy monta miljoonien pääomatuloilla elävää ihmistä.

Tämä ryhmä ei tienannut yhtään palkkatuloja. Joukko vielä kasvaa, jos mukaan otetaan vain muutamia satoja tai tuhansia euroja ansiotuloja keränneet.

Viime vuonna eniten tienanneiden listalta ensimmäinen nimi löytyy sijalta 29, Olli Edvard Blåberg. Hissijätti Koneen omistajasukuun kuuluva, vuonna 1959 syntynyt Blåberg sai pääomatuloja viime vuonna lähes yhdeksän miljoonaa euroa, palkkatuloja oli puhdas nolla.

Sijalta 46 löytyy vuonna 1977 syntynyt Lina Merlev, jonka pääomatulot olivat viime vuonna noin 6,2 miljoonaa euroa. Merlev pyörittää liikkeenjohdon konsultointiin erikoistunutta yritystä Back to Basics Mentoringia.

Sijalla 51 on sijoittaja Jyri Tapio Merivirta, jonka pääomatulot olivat viime vuonna 5,9 miljoonaa euroa. Terveysteknologiayhtiö Revenion suurimpiin omistajiin kuulunut Merivirta myi viime vuonna ison potin yhtiön osakkeita. Vuonna 1963 syntynyt Merivirta tunnetaan nykyään myös pokeriammattilaisena.

Leipomo- ja ravintolayhtiö Fazerin omistajasukuun kuuluva Karl Johan Fazer löytyy sijalta 53. Pääomatuloja Fazer keräsi viime vuonna 5,8 miljoonaa euroa. Vuonna 1967 syntynyt Fazer omistaa Hahkialan kartanon Kanta-Hämeessä. Kartano myy majoitus- ja konfressipalveluja.

Fazerin omistajasukuun kuuluva Karl Fazer.
Fazerin omistajasukuun kuuluvan Karl Fazerin pääomatulot olivat viime vuonna 5,8 miljoonaa euroa. Kuva vuodelta 2015. Yle

Sijalla 88 on yrittäjä-sijoittaja Veikko Lesonen, joka keräsi pääomatuloja viime noin 4,4 miljoonaa euroa. Vuonna 1957 syntynyt monimiljönääri Lesonen rikastui vuosituhannen vaihteessa myytyään ensimmäisen kerran perustamansa tuotantoautomaatioyhtiö JOT Automationin.

Lesonen on sijoittanut rahojaan sijoitusyhtiö Head Investin kautta uusiin kasvuyrityksiin.

Vuonna 1983 syntynyt Matti Juhani Savolainen löytyy 118. sijalta. Pääomatuloja Savolainen sai vuonna 2018 yli 3,5 miljoonaa euroa.

Iiro August Riihimäki on sijalla 157. Vuonna 1974 syntyneellä Riihimäellä oli pääomatuloja yli 2,9 miljoonaa euroa. Sijoittajana rikastuneesta fysiikan tohtorista ei tiedetä juuri mitään, hän ei omien sanojensa mukaan viihdy julkisuudessa.

Yrityskauppa tai perintö pääomatulojen pesämuna

Vuonna 1979 syntyneen vaatesuunnittelija Emelie Marina Björnbergin sijoitus on suurituloisempien listalla 172.

Metsäyhtiö Myllykosken aiemmin omistaneen suvun vesa sai lähes 2,8 miljoonaa euroa pääomatuloja vuonna 2018. Myllykoski myytiin metsäjätti UPM:lle vuonna 2010.

Vuonna 1984 syntynyt Lauri Olli Samuel Pentti pääsi 2,7 miljoonaa euron pääomatuloilla sijalle 182. Pentin suku kuuluu rakennusyhtiö YIT:n suuriin henkilöomistajiin.

Sijalta 190 löytyy myös toinen Myllykosken ex-omistaja, Gustaf Johan Ricardo Björnberg. Vuonna 1981 syntyneellä Björnbergillä oli pääomatuloja yli 2,6 miljoonaa euroa.

Kenelläkään edellä mainitulla ei ollut palkkatuloja viime vuonna.

Parin sadan kärkijoukosta löytyy kolme miljoonien eurojen pääomatuloihin yltänyttä kuolinpesää.

Vuonna 2017 kuolleen, sisätautien erikoislääkärinä työskennelleen Erkki Olavi Jänkälän kuolinpesä keräsi pääomatuloja eniten, noin 7,7 miljoonaa euroa. Tällä pääsi tulolistan 37. sijalle.

Verosuunnittelulla voi säästää miljoonia

Suurituloisimpien listalta löytyy myös toinen ääripää: miljoonia euroja palkkatuloilla tienanneet, jotka eivät olleet siirtäneet ansioitaan pääomatuloiksi.

Suomessa verotetaan pääomatuloja kevyemmin kuin ansiotuloja. Tästä syystä osa suurista palkkatuloista tai niiden päälle tulevat bonukset kannattaa ottaa, jos mahdollista pääomatuloina. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi.

Sijalla 45 oleva Tim Joakim Lönnqvist tienasi palkkatuloja yli 6,3 miljoonaa euroa viime vuonna, pääomatuloja ei lainkaan. Vuonna 1978 syntynyt Lönnqvist maksoi veroja 49,3 prosenttia eli lähes puolet ansiotuloistaan.

Lönnqvist on työskennellyt Small Giant Games -peliyhtiössä pelisuunnittelijana. Mobiiliihittipelistä Empires & Puzzlesista tunnettu yhtiö myytiin viime vuonna 610 miljoonalla eurolla yhdysvaltalaiselle Zyngalle.

Vertailun vuoksi: jutun alussa mainittu, pääomatuloja pelkästään viime vuonna saanut Lina Merlev tilitti lähes samansuuruisesta summasta veroja 34 prosenttia.

Tämä tarkoittaa, että Lönnqvist maksoi tuloistaan lähes miljoona euroa enemmän veroja kuin Merlev.

Voi sanoa, että muutaman muunkaan Small Giant Gamesin työntekijän verosuunnittelu ei ole mennyt aivan nappiin, vaikka he rikastuivat yrityskaupassa.

Sijalta 109 löytyy pelisuunnittelija David Rodriguez Bargo. Vuonna 1988 syntyneen Bargon ansiotulot olivat viime vuonna 3,7 miljoonaa euroa. Bargolla ei ollut yhtään pääomatuloja. Hän maksoi veroja tuloistaan 49,1 prosenttia.

Sijalta 149 löytyvä pelikehittäjä Gergely Patai maksoi myös miljoonatuloistaan veroja korkealla prosentilla. Vuonna 1982 syntynyt Patai sai ansiotuloja kolme miljoonaa euroa, pääomatuloja 53 euroa.

Sijalla 173. olevalla, vuonna 1975 syntyneellä Dmitry Mikhaylovilla oli ansiotuloja noin 2,8 miljoonaa euroa viime vuonna, pääomatuloja ei ollut lainkaan.

Sekä Patain että Mikhaylovin veroprosentti oli 49.

Lue myös:

Katso suurituloisimpien lista – Supercellin Ilkka Paananen oli viime vuonnakin eniten tienannut suomalainen

Suomeen on kehittynyt tuhansien superrikkaiden joukko – iso osa elää kevyesti verotetuilla pääomatuloilla

Ainakin nämä nimet puuttuivat suurituloisimpien listalta – joukossa useita yli 10 miljoonaa euroa tienanneita

Uusi fantasiasarja esittelee suomalaisnäyttelijän ja noidan nimeltä Pekkala – BBC:n ja HBO:n jättisatsaus saa ylistävät arviot

$
0
0

Uudeksi Game of Thronesiksi povattu BBC:n ja HBO:n jättisatsaus His Dark Materials sai tänään maanantaina ensi-iltansa suoratoistopalvelu HBO:lla. Kriitikot suitsuttavat fantasiasarjaa.

Britanniassa arviot antavat 4–5 tähteä. Myös arvostettu the New York Times -lehti noteeraa tv-draaman.

Erityisen tapauksesta tekee se, että sarjassa on mukana suomalaisnäyttelijä Pasi Remsu. Hänellä on pieni rooli pohjoisen samojedimetsästäjänä, pahiksena, joka sieppaa päähenkilö Lyran ja kauppaa tämän eteenpäin.

Pasi Remsu kertoi aiemmin Ylelle ehdottaneensa sarjan ohjaajalle, että hän puhuu repliikkinsä suomeksi, Rovaniemen murteella. Sitä kuinka paljon sarjassa lopulta kuullaan suomea, pitää odottaa kuudenteen jaksoon, jossa Remsu IMDB-palvelun mukaan esiintyy.

Suoratoistopalvelu HBO:ssa on tällä hetkellä katsottavissa sarjan ensimmäinen jakso. Jaksot ilmestyvät palveluun maanantaisin.

Lue Pasi Remsun koko haastattelu täältä:

Suomalaisnäyttelijä mukana BBC:n ja HBO:n jättisatsauksessa, josta povataan uutta Game of Thronesia: "Kohdeltiin kuin filmitähteä"

Kaisana on Poirot'n näyttelijä

Philip Pullmanin samannimiseen trilogiaan perustuva Universumien tomu kertoo 12-vuotiaasta Lyra-tytöstä (Dafne Keen), joka selvittää salaperäisen tomun merkitystä ja sen yhteyttä siepattuihin lapsiin.

Sarja sijoittuu meidän maailmamme rinnakkaiseen todellisuuteen, jossa ihmisillä on daimoni, eläimen hahmon ottava sielu. Lyran matka vie pohjoiseen, jota asuttavat muun muassa noidat ja panssarikarhut.

Vastassa Lyralla on uskonnollinen Magisterium, joka kieltää rinnakkaisten todellisuuksien ja tomun olemassaolon.

Suomalaisuus on sarjassa esillä paitsi Pasi Remsun muodossa myös nimen tasolla. Yksi keskeisistä hahmoista, Enara-järven noitien kuningatar, on nimeltään Serafiina Pekkala (Ruta Gedmintas). Hänen daimoninsa on Kaisa.

Alkuperäisessä englanninkielisessä kirjasarjassa Kaisaa kutsutaan he:ksi, eli mieheksi. Tv-sarjassa Kaisan ääninäyttelijä on mies, eikä kuka tahansa komeljanttari. IMDB-palvelun mukaan Kaisaa esittää Poirot'na tunnetuksi tullut David Suchet.

Serafiina Pekkala ja Kaisa nähdään ensimmäisen kerran jaksossa neljä.

His Dark Materials -televisiosarja.
Universumien tomu -sarja alkaa Oxfordista, joka sijaitsee rinnakkaisessa todellisuudessa.HBO Nordic

"Naulitseva ja syvällinen"

The Telegraph kehuu sarjaa loistavasti toteutetuksi draamaksi, jossa "12-vuotias lapsi taistelee järjestäytyneen uskonnon pimeitä voimia vastaan. Pullmanin kirjat ovat älykkäitä ja käsittelevät kysymyksiä kuten uskontoa ja alkusyntiä. – Kaikella kunnioituksella J.K. Rowlingia kohtaan.”

The New York Timesin mukaan Universumien tomu maalaa elävän kuvan lasten ristiretkestä: “Philip Pullman -dramatisoinnista uupuu osa kirjan särmästä, mutta se loihtii hämmästyttävää kuvastoa.”

Amerikkalaislehden mielestä Universumien tomu asettuu lasten ja aikuisten kirjallisuuden välimaastoon: "Sarja soveltuu paljon enemmän kaikille ikäryhmille kuin Game of Thrones".

Samaa sanoo brittiläinen The Times. "Sarja tarjoaa harvinaista herkkua: viihdykettä sekä aikuisille että lapsille."

Brittiläinen The Guardian antaa sarjalle viisi tähteä ja kutsuu sitä "naulitsevaksi toteutukseksi, joka tavoittaa alkuperäisen kirjasarjan sen kaikessa loistossa.”

Lehti nostaa esiin Universumien tomun käsittelemät syvät moraaliset ja uskonnolliset kysymykset. Niitä ovat muun muassa uskonto, auktoriteetin turmeltuneisuus, sielu ja totuuden monitulkintaisuus.

His Dark Materials -televisiosarja.
Iorek Byrnison on pohjoisessa asuva panssarikarhu, jolla on tarinassa keskeinen rooli.HBO Nordic

BBC:n historian kallein tv-sarja

Sarjan huhutaan olevan BBC:n historian kallein satsaus. Summia ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta budjetin arvellaan liikkuvan 40–50 miljoonan punnan välillä. Kritiikkien perusteella riskinotto kannatti.

Toinen kausi on tuotannossa ja BBC:n mukaan kolmannesta kaudesta on jo tehty tilaus.

Sarjaan on kiinnitetty nimekkäitä näyttelijöitä kuten Ruth Wilson (Mrs Coulter), James MacAvoy (Lordi Asriel), Lin-Manuel Miranda (Lee Scoresby) ja Andrew Scott (John Parry).

Tv-sarja perustuu Philip Pullmanin trilogiaan Universumien tomu, jonka osat, Kultainen kompassi, Salaperäinen veitsi ja Maaginen kaukoputki on julkaistu Suomeksi 1996–2001. Kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti lähes 20 miljoonaa kappaletta.

Lue lisää:

Suomalaisnäyttelijä mukana BBC:n ja HBO:n jättisatsauksessa, josta povataan uutta Game of Thronesia: "Kohdeltiin kuin filmitähteä"

Väärään numeroon tullut viesti muutti elämän suunnan – lappilaisesta raksamiehestä tuli 40-vuotiaana lontoolainen näyttelijä

Saimaan ammattikorkeakoulun wc-tiloissa salaa kuvatut eivät tunnistaneet itseään kuvista – salakatselutapaus siirtyi syyteharkintaan

$
0
0

Saimaan ammattikorkeakoulun wc:ssä paljastunut salakatselutapaus on siirtynyt syyteharkintaan.

Poliisin esitutkinnassa ei saatu varmistettua yhdenkään asianomistajan henkilöllisyyttä.

Poliisi kutsui poliisiasemalle henkilöitä, joiden se uskoi täsmäävän videokuviin. Kukaan kuvatuista ei kuitenkaan pystynyt tunnistamaan itseään kuvista.

Epäiltynä salakatselusta on vuonna 1982 syntynyt lappeenrantalainen mies. joka on esitutkinnassa myöntänyt kuvanneensa salaa Saimaan ammattikorkeakoulun wc-tiloissa käyneitä ihmisiä. Hän ei levittänyt kuvamateriaalia eteenpäin.

Poliisi alkoi tutkia salakatselutapausta tämän vuoden tammikuussa. Mies oli kuvannut wc-tiloissa vuoden 2018 huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana.

Rauhoittavia lääkkeitä, sänkyyn sitomista – hoitajat kertovat Ylelle epäkohdista Espoon sairaalassa, johto kiistää

$
0
0

Jatkuvaa stressiä, loppuun palamista ja tilanteita, jotka koettelivat eettisiä motiiveja – niistä koostuivat sairaanhoitaja Ulrikan työvuodet Espoon sairaalassa.

– En voinut tehdä siellä moraalisesti hyvää työtä, Ulrika kertoo Svenska Ylen haastattelussa. Hän aloitti työt Espoon sairaalassa vuonna 2017 mutta irtisanoutui sieltä alkusyksystä.

Ulrika ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää, että se voisi vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa työllistyä tulevaisuudessa.

Espoon sairaalassa Ulrikalla oli kahden lähihoitajan kanssa hoidettavana yhteensä 15 potilasta samaan aikaan. Ulrika vastasi yksin lääkejakelusta. Jos kaikkia potilaita ei ehditty hoitaa, lääkäri saattoi määrätä heille rauhoittavia lääkkeitä, Ulrika kertoo.

– Se oli hyvin yleistä, vaikka se olikin väärin.

Vaikka hoitohenkilökunnan lähtökohtana oli ajatella potilaan parasta, kiireessä Ulrika ja hänen kollegansa olivat antaneet potilaille myös vääriä lääkkeitä.

– Potilaita sidottiin sänkyihin kiinni vöillä, Ulrika jatkaa.

Vuonna 2017 avattu Espoon sairaala eroaa muista vanhemmista sairaaloista siten, että kaikilla potilailla on omat huoneet. Näin potilaat saavat omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Ulrika huomauttaa tämän merkitsevän myös lisää työtä hoitajille: samanaikaisesti ei voi valvoa kuin yhtä potilasta.

Ulrikan mukaan kymmenkunta hoitajaa on palanut hänen osastollaan loppuun viimeisen vuoden aikana. Yle ei ole saanut vahvistusta väitteelle.

Ulrika sanoo olleensa itse monta kertaa sairauslomalla uupumuksen vuoksi.

– Saatoin olla töissä 14 tuntia, enkä kerennyt käymään kertaakaan vessassa.

Sairaala kiistää väitteet kiireen vuoksi määrätyistä rauhoittavista

Ulrikan lisäksi kuusi muuta Espoon sairaalan työntekijää – entistä ja nykyistä, neljältä eri osastolta – vahvistaa Svenska Ylelle, että työmäärä sairaalassa on kohtuuttoman suuri. Kaksi heistä kertoo antaneensa potilaille rauhoittavia lääkkeitä, koska aikaa potilaiden hoitamiseen ei ole ollut.

Espoon sairaalan ylilääkärin Roope Leppäsen mukaan väitteet eivät pidä paikkaansa.

– Rauhoittavia määrätään vain potilaille, jotka niitä tarvitsevat.

Leppäsen mukaan sairaalaan otetaan lisähenkilökuntaa silloin, jos erityistä valvontaa vaativia potilaita on tavanomaista enemmän. Leppänen kiistää väitteet henkilöstöpulasta, vaikka tänä vuonna lisähenkilökuntaa on otettu normaalia enemmän. Joskus henkilöstön saatavuus lisävuoroihin on kuitenkin ollut hankalaa.

Espoon sairaalan johdon mukaan myöskään henkilöstön tiuha vaihtuvuus ei vaikuta hoidon laatuun.

– Meillä on paljon henkilöstöä, yli 400 ihmistä. Työmarkkinatilanne on sellainen, että hoitajille on töitä, joten liikkuvuuttakin on jonkin verran. Moni on lähtenyt, mutta enemmän on palannut.

Seuraataanko Espoon sairaalassa irtisanoutumisten määrää?

– Me emme saa suoraan sitä tietoa.

Omainen: "Hoitajilla ei ollut aikaa tutustua isän potilaspäiväkirjaan"

Markus Lundellia hoidettiin viime kesänä kaksi viikkoa Espoon sairaalassa haimasyövän vuoksi. Hän menehtyi alkusyksystä, ja Lundellin tytärtä Jeanettea kesän sairaalakokemukset kaihertavat yhä.

– He eivät ottaneet isäni hoitoa minkäänlaiseen hallintaan. Hoitajilla ei ollut aikaa tutustua hänen potilaspäiväkirjaansa, Jeanette Lundell sanoo Svenska Ylelle.

Collage, en kvinna i den vänstra bilden sitter i en soffa och klappar en hund. Hon ser allvarlig ut. På högra sidan ett foto ut ett fotoalbum, på en äldre man i sjukhuskläder som sitter i en rullstol. I famnen har han samma hund.
Jeanette Lundellin isän Markus Lundellin hoitojaksoon Espoon sairaalassa mahtui useita laiminlyöntejä.Yle / Charlotte Lindberg, Pekka Koli

Lundell kertoo, että hoitajat olivat saattaneet jättää hänen isänsä tarkistamatta neljäksi tunniksi. Pahimmillaan hänen isäänsä ei ollut käytetty vessassa neljään päivään.

Lundell itse työskentelee kotihoidon sairaanhoitajana.

– Kysyin henkilökunnalta asiasta, ja he sanoivat, että päiväkirjassakaan ei ollut mitään merkintöjä vessakäynneistä. Samanaikaisesti isäni sai joka päivä ison annoksen lääkkeitä, joiden yleinen sivuvaikutus on ummetus.

Silti Lundellin isälle ei määrätty säännöllistä laksatiivia ummetuksen lievitykseen. Lundellin mielestä sen pitäisi olla peruskäytäntö.

– Olin vihainen, sillä hänellä oli paljon kipuja ja sen lisäksi hänen täytyi käydä läpi kaikki tämä. Lopulta hoitajat myönsivät tehneensä hoitovirheen.

Lundell kertoo hoitohenkilökunnan antaneen hänen isälleen myös rauhoittavia lääkkeitä kipupiikkeihin, joiden seurauksena isä oli muuttunut aggressiiviseksi.

– Hän olisi tarvinnut asianmukaista kivunlievitystä. Sanoin hoitohenkilökunnalle monta kertaa, että isäni tarvitsisi kipupumpun, joka annostelisi lääkettä tasaisesti. Sitä hän ei koskaan saanut.

Lundell epäilee, että rauhoittavat lääkkeet yhdessä muiden lääkkeiden kanssa aiheuttivat hänen isälleen hengityshäiriöitä. Hän aikoo valittaa isänsä kohtelusta.

Ylilääkäri Leppäsen mukaan neljä tuntia tarkastuskäyntien välissä ei ole normaali käytäntö, mutta jos potilas voi hyvin ja pärjää itsekseen, voi hänet jättää yksin hieman pidemmäksi aikaa.

– Joskus voi mennä neljäkin tuntia tarkastuskäyntien välillä, hän sanoo.

Kantelu rauhoittavista ja sänkyyn sitomisesta

Aluehallintavirasto (avi) on saanut yhden potilaalle annettuun rauhoittaviin lääkkeisiin liittyvän kantelun Espoon sairaalasta. Vuonna 2017 alkusyksystä potilaalle oli annettu rauhoittavia lääkkeitä ja hänet oli sidottu sänkyyn vastoin tahtoa.

Avi katsoo, että rauhoittavien lääkkeiden määrääminen ja itsemääräämisoikeuden riisto olivat kyseisessä tapauksessa hyväksyttäviä hoitotoimenpiteitä. Liian suurien rauhoittavien annosten antamisesta hoitohenkilökunta sai kuitenkin moitteita.

Potilaspäiväkirjamerkintöjen mukaan potilas oli ollut ilman valvontaa viisi ja puoli tuntia yön aikana, vaikka sänkyyn sidottuja potilaita pitäisi käydä katsomassa vähintään kerran tunnissa.

Päivystyshenkilökunnan mukaan potilasta oli käyty katsomassa, mutta kiireen vuoksi käynnit oli unohdettu kirjata potilaspäiväkirjaan.

Ylilääkäri Roope Leppäsen mukaan hoitajien pitäisi olla aina tietoisia siitä, mitä potilaspäiväkirjat pitävät sisällään. Leppänen myöntää, että silti potilas voi joskus jäädä ilman valvontaa pitkäksikin aikaa. Sitominen on raskas rajoitustoimi, ja silloin yksikköön pyritään järjestämään lisähenkilökuntaa tai vierihoitaja.

– En tunne tapausta, mutta jos potilasta ei ole käyty katsomassa, on menetelty ohjeidemme vastaisesti, ylilääkäri toteaa.

Espoon sairaalaa koskevat muistutukset ovat lisääntyneet vuoden 2017 jälkeen suhteessa potilaiden määrään. Leppänen ei kuitenkaan näe muistutuksien lisääntynyttä määrää hälyttävänä.

– Kiinnitämme enemmän huomiota muistutuksien sisältöön kuin määrään.

Tutkija: Hoitajat ovat kuormittuneita koko maassa

Espoon sairaalan hoitomenetelmät eivät kuulosta epätavallisilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Timo Sinervon korvaan.

– Sairaanhoitohenkilökunta on kuormittunut koko maassa – erityisesti sairaaloissa, joissa on paljon iäkkäitä potilaita.

Sinervo tutkii muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan jaksamista. Hänen mukaansa uupumiseen on lukuisia syitä. Yksi niistä on, että iäkkäät potilaat kärsivät usein monista eri sairauksista.

– Useilla kunnilla on myös taloudellisesti tiukkaa eikä resursseja ole siksi riittävästi.

Stressin lisäksi hoitohenkilökunta on usein tyytymätön sairaalan johtoon ja omaa työtään koskeviin vaikutusmahdollisuuksiin.

– Yhdysvaltalainen tutkimus on osoittanut yhteyden henkilökunnan voinnin ja potilaskuolleisuuden välillä. Samanlainen tutkimus on tehty myös suomalaisista vanhuksista ja vuodeosastoista.

Entisen tutkimuskeskus Stakesin tutkimus vuodelta 2007 osoittaa, että hoitohenkilökunnan stressitasolla ja mahdollisuuksilla vaikuttaa omaan työhön on yhteys määrättyjen rauhoittavien lääkkeiden määrään ja potilaiden itsemäärämisoikeuden riistämiseen.

Potilaat kirjataan nopeasti ulos

Svenska Ylen haastatteleman Ulrikan mielestä sairaalan johto luo kovia paineita hoitohenkilökunnalle: vanhat potilaat täytyy lähettää nopealla tahdilla kotiin, jotta voidaan ottaa uusia tilalle.

Ylilääkäri Roope Leppänen myöntää, että potilaat pyritään kotiuttamaan nopeasti.

– Erityisesti iäkkäät potilaat pyritään kotiuttamaan nopeasti, sillä riski saada infektio kasvaa, jos he ovat sairaalassa pidempään. Silti kotiutukset eivät ole lisääntyneet tai nopeutuneet, Leppänen sanoo.

Sairaanhoitaja Ulrika ei usko palaavansa Espoon sairaalaan.

– On kauhea ajatella, miltä tuntuisi, jos minua tai sukulaistani hoidettaisiin siellä.

Lue alkuperäinen juttu:

Patienter på Esbo Sjukhus ges lugnande medel då ingen har tid att sköta dem


Internetin vapaus väheni jälleen – Väärien tietojen levittäminen ja kansalaisten seuranta rapauttavat demokratiaa, järjestö varoittaa

$
0
0

Hallinnot ympäri maailman käyttävät yhä enemmän sosiaalista mediaa vaalitulosten vääristämiseen ja kansalaisten valvontaan.

Virheellisen tiedon levittäminen verkossa on yleisimmin käytetty keino manipuloida vaaleja, todetaan yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön tuoreessa raportissa verkon vapaudesta.

Vuosittain julkaistavan selvityksen mukaan internetin vapaus on nyt vähentynyt yhdeksänä perättäisenä vuotena. Järjestö arvioi 65 maata, joista vapauden katsottiin laskeneen 35:ssä.

Eniten vapaus kaventui Sudanissa ja Kazakstanissa. Kiina oli nyt neljättä vuotta peräkkäin valtio, joka kontrolloi eniten kansalaistensa verkon käyttöä.

Vapauden rajoittamisella on monia muotoja. Jossain maissa valtaapitävät voivat yksinkertaisesti katkaista verkkoyhteydet, toisissa maissa hallinto voi käyttää paljon resursseja hienostuneen propagandan levittämiseen verkossa.

– Monet hallinnot ovat huomaamassa, että sosiaalisessa mediassa propaganda toimii paremmin kuin sensuuri, sanoi Freedom Housen johtaja Mike Abramowitz uutistoimisto AFP:lle.

– Autoritaariset hallitsijat ja populistit ympäri maailmaa käyttävät hyväkseen sekä ihmisluontoa että tietokonealgoritmeja pärjätäkseen vaaleissa. Samalla he rikkovat sääntöjä, jotka on suunniteltu takaamaan vapaat ja reilut vaalit, Abramowitz jatkoi.

Lue lisää:

Putin allekirjoitti internetin sensuurilain – Venäjän vappupidätykset muistuttivat sananvapauden rajoista

Kiina sensuroi netistä N-kirjaimen ja useita sanoja – taustalla taistelu vallasta

USA:n erotettu Ukrainan-suurlähettiläs pelkäsi Trumpin uhkailuja

$
0
0

Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs Marie Yovanovich on ollut edustajainhuoneen komiteoiden edessä kertomassa oman näkemyksensä ulkoministeriön toiminnasta.

Yovanovich kertoi kauhistuneensa nähtyään presidentti Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välisen, heinäkuun lopulla käydyn puhelinkeskustelun puhtaaksikirjoitettuna.

Presidentin olivat puhuneet hänestä. Trump oli sanonut Yovanovichin olevan "huono uutinen", ja että "hänelle tullaan tekemään tiettyjä juttuja".

Trump oli erottanut Yovanovichin jo toukokuussa mahdollisesti siksi, ettei Yovanovich ollut halunnut noudattaa määräystä painostaa Ukrainaa tekemään rikostutkimusta demokraattien mahdollisesta presidenttiehdokkaasta Joe Bidenista ja hänen pojastaan.

Jo keväällä Yovanovich oli saanut varoituksen ukrainalaiselta virkamieheltä, että hänen kannattaisi varoa.

Yovanovich kertoo kysyneensä neuvoa Yhdysvaltain tuolloiselta EU-suurlähettiläältä Gordon Sondlandilta. Tämä oli painottanut, että Yovanovichin pitäisi lähettää tviitti, jossa hän kovasti kehuisi Trumpia.

– Teet sen isosti tai lähdet kotiin, oli vankkana Trumpin tukijana ja lahjoittaja tunnettu Sondland sanonut. Yovanovich ei noudattanut neuvoa.

Yovanovich vahvisti jo aiemmissa kuulemisissa esiin tulleen näkemyksen, jonka mukaan Trumpin lakimies Rudy Giuliani veti eräänlaista varjopolitiikkaa Ukrainan suhteen ja yritti saada aikaan Bideneihin kohdistuvan rikostutkinnan.

Sondland on myös ollut edustajainhuoneen kuultavana. Hänen kertomuksensa on määrä julkistaa tänään tiistaina.

Eilen julkistettiin myös ulkoministeri Mike Pompeon entisen avustajan Michael McKinleyn lausunto. McKinley kertoi eronneensa tehtävästään juuri siksi, että ulkoministeriö ei tukenut suurlähettiläs Yovanovichia, kun tämä arvosteli Trumpia ja tämän liittolaisia.

McKinleyn mielestä USA:n ulkomaille sijoitettuja lähettiläitä yritettiin hyväksikäyttää kotimaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä rikkoi diplomaattisen toiminnan lahjomattomuuden periaatetta.

Edustajainhuoneen on määrä julkistaa lisää kuulustelupöytäkirjoja tänään. Republikaanit ovat moittineet käytäntöä, jonka mukaan kuulustelu käydään suljettujen ovien takana.

Lue lisää:

BBC: Recalled US ambassador felt 'threatened' by Trump

UPM sulkee pysyvästi paperikoneen Raumalla – 179 ihmistä menettää työpaikkansa

$
0
0

Metsäyhtiö UPM on päättänyt, että Rauman tehtaan aikakauslehtipaperia valmistava paperikone 2 suljetaan pysyvästi.

UPM ilmoitti vuonna 1971 valmistuneen SC-paperikoneen sulkemistarpeesta syyskuun alkupuolella. Kone suljetaan huomenna.

Yt-neuvottelut on nyt saatu päätökseen. Henkilöstön vähennys on 179, joista vakinaisia on 159 ja määräaikaisia 20. Tällä hetkellä Raumalla on UPM:n palveluksessa 520 vakituista työntekijää.

– Olemme pyrkineet etsimään sosiaalisesti hyväksyttäviä ratkaisuja työntekijöille ja näin minimoimaan sulkemisen vaikutukset henkilöstölle. Neuvotteluprosessi oli rehellinen, avoin ja rakentava, sanoo tiedotteessa UPM Communication Papersin sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperitoimintojen johtaja Anu Ahola.

Sulkemisen seurauksena SC-paperin eli aikakauslehtipaperin tuotantokapasiteetti vähenee 265 000 tonnilla vuosittain.

Sulkemisella UPM sanoo turvaavansa paperiliiketoiminnan ja Rauman tehtaan tulevaisuuden kilpailukyvyn, kun graafisten paperien kysyntä laskee jatkuvasti.

Kahden jäljelle jäävän paperikoneen tuotanto jatkuu Raumalla normaalisti.

Työoikeuden professori: Finnairin olisi syytä perua irtisanomiset

$
0
0

Turun yliopiston työoikeuden professori emeritus Seppo Koskinen pitää Finnairin irtisanomisia liioiteltuina.

Lentoyhtiö Finnair on irtisanonut työntekijöitään, jotka ovat käyttäneet lentokoneen wifi-verkkoa luvattomasti asiakkaiden lennonaikaisilla tunnuksilla. Finnair ei kommentoi irtisanottujen määrää.

– Onhan tuo wifin käyttö kyllä ohjeiden vastaista ja käsitykseni mukaan työntekijät ovat myös tienneet nämä ohjeet, mutta irtisanomiskynnyksen ylittyminen aina edellyttää, että rikkomus on painava, Koskinen toteaa.

Finnairilta kerrotaan, että matkustamomiehistön netin käytöstä työaikana on annettu selkeät ohjeet ja työntekijät ovat toimineet ohjeistusten vastaisesti. Luvaton toiminta on johtanut siihen, että asiakkaiden verkkoyhteys ei ole toiminut ja siitä on aiheutunut asiakkaille ylimääräistä vaivaa. Miehistöllä on työaikana oma verkkoyhteys työtehtävien suorittamista varten.

– Joko ohjeistus ei ole mennyt perille tai työntekijät eivät ole ymmärtäneet kuinka merkittävänä työnantaja pitää wifin luvatonta käyttöä, Koskinen arvelee.

Seppo Koskinen.
Seppo Koskinen.Ari Mölsä / Yle

"Jos joku irtisanotaan, pitäisi irtisanoa kaikki"

Finnairilta kerrotaan, että asia tuli esille, kun yhtiö oli selvittänyt, miksi eräs asiakas ei ollut päässyt käyttämään yhteyttään.

Koskinen uskoo, että työnantaja on aluksi luullut, että kyse on yksittäisistä tapauksista ja myöhemmin on paljastunut, että väärinkäytökset ovat olleet luultua yleisempiä.

Tällä hetkellä wifi-yhteyden väärinkäytöstä epäillään runsasta sataa Finnairin työntekijää.

– Tämä lopputulos, että niitä on näin paljon, vaikuttaa siihen alkuperäiseen irtisanomiseen. Suosittelisin, että työnantaja peruuttaisi nyt nämä jo tehdyt irtisanomiset ja harkitsisi kokonaisuuden aivan uudestaan. Tasavertaisesti jos ajatellaan, niin jos joku irtisanotaan, pitäisi irtisanoa kaikki ja se lienee mahdotonta työnantajalle, Koskinen sanoo.

Koskinen pitäisi parempana vaihtoehtona irtisanomisuhkaisen varoituksen antamista.

Reino- ja Aino-tossujen valmistus siirrettiin Italiaan

$
0
0

Tekstiiliyritys Finlayson on siirtänyt Reino- ja Aino-klassikkotossujen valmistuksen Italiaan. Tossut kokoaa jatkossa perheyritys Calzaturificio Emanuela, kerrottiin Finlaysonin tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Finlaysonin luovan johtajan Jukka Kurttilan mukaan tarjouksia pyydettiin myös Suomesta, mutta tossujen kokoonpano kotimaassa olisi ollut selvästi kalliimpaa.

Finlayson kertoo tuovansa Reinot myyntiin tänään kolmessa eri värissä. Ainot ilmestyvät hyllyihin jouluksi. Tossut tulevat myyntiin Finlaysonin omissa liikkeissä ja S-ryhmän Prismoissa.

Finlayson hankki tohvelibrändin keväällä

Finlaysonin omistajat hankkivat Reinojen ja Ainojen tavaramerkin keväällä sen jälkeen, kun tossuja Lieksan tehtaalla valmistanut yritys PK Kappi meni konkurssiin. Ensi töikseen Finlayson ilmoitti, ettei tossujen valmistus jatku Suomessa.

Finlayson linjasi keväällä, ettei Reinojen ja Ainojen valmistaminen Suomessa ole taloudellisesti kannattavaa. Edellisen valmistajan konkurssi osoitti Finlaysonin mielestä yhtälön mahdottomuuden.

Ensimmäiset Reinot ja Ainot valmistettiin Tampereella 1930-luvulla. Tuotanto sijaitsi välillä Tshekissä, kunnes valmistus siirtyi Lieksaan vuonna 2005.

Reinojen ja Ainojen suosio saavutti huippunsa vuoden 2010 tienoilla, jolloin tossuja valmistettiin 250 000 paria vuodessa. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen kysyntä lähti nopeaan laskuun. Kun tossujen menekki hyytyi, edellinen valmistaja PK Kappi ajautui vaikeuksiin ja meni lopulta nurin.

Lue myös:

Finlayson ostaa Reino- ja Aino-tossut ja siirtää tuotannon Suomesta – Lieksan tehtaalla viimeinen työpäivä: "Tuntuu aivan järkyttävältä"

JHL ja Jyty aloittavat kolmen päivän lakon keskiviikkona – seisauttaa Turun kaupungin omistaman Arkean kaikki työt

$
0
0

Turun kaupungin tytäryhtiö Arkean työntekijöiden lakko alkaa keskiviikkona 6. marraskuuta jatkuen perjantaihin 8. marraskuuta. Viikonloppuna työvuorossa olevat JHL:n arkealaiset palaavat lauantaina normaalisti työvuoroihinsa.

Lakko vaikuttaa muun muassa koulujen ja päiväkotien ruokahuoltoon ja siivoukseen.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoi jäsenistölleen lakon alkamisesta tiistaina iltapäivällä. Viestin mukaan työtaistelu koskee kaikkea JHL:n jäsenistön Arkeassa tekemää työtä. Lakkoa kuitenkin rajataan niin, että se ei vaaranna kenenkään henkeä, turvallisuutta tai omaisuutta.

JHL:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Maaret Laakso vahvistaa Ylelle, että myös työnantajalle on toimitettu lakkoilmoitus.

Tämän jälkeen alkavat neuvottelut lakkorajoista. Arkeassa työskentelee noin 600 JHL:n jäsentä, mutta suojelutyön tarpeesta riippuen lakkoon menevien määrä jää tämän alle.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ilmoitti myöhemmin tiistaina liittyvänsä lakkoon.

– Emme voi hyväksyä keskeisten työehtojen polkemista Avaintes-työehtosopimusta vaihtamalla tai heikentämällä, toteaa Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

Jytyn ilmoituksen myötä lakossa on noin tuhat Arkean työntekijää.

"Työntekijät takajaloillaan"

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kuvaili aiemmin työehtojen heikentämispyrkimysten olleen arkealaisille järkytys.

– Jäsenkuntamme on tässä vaiheessa niin loukkaantunutta, että he ovat valmiit rankkoihinkin toimenpiteisiin. Henkilökunta on kokenut, että Arkea on hyvä työpaikka vielä viime kevääseen asti. Tämä on ollut todella kova yllätys, totesi Niemi-Laine.

Osapuolilla on eriävät näkemykset Arkean taloudellisesta tilanteesta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Kommenteissa on väläytelty jopa satojen työpaikkojen olevan uhattuna.

– Porukka on aika väsynyttä Arkeassa ja miettii omaa tulevaisuuttaan. Tämä on saanut työntekijät kyllä takajaloilleen, sanoo Niemi-Laine.

Sivistystoimenjohtaja: "Omat eväät mukaan"

Lakko koskee Turun kaupungin varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja lukioiden ruokapalveluita sekä ammatillisesta koulutuksesta Kellonsoittajankadun ja Peltolan koulutaloja.

Sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen kehottaa varautumaan loppuviikkoon omin eväin. Kouluihin ja päiväkoteihin on kuitenkin toimitettu evästarvikkeita.

–Aika huonosti olemme sillä tavalla valmistautuneet, että kyllä keskiviikkona olisi hyvä ja tarpeellista ottaa eväät mukaan sekä kouluihin että päiväkoteihin, sanoo Jalonen.

Neuvo koskee kaikkia ikäryhmiä päiväkodeista ja peruskouluista lukioihin sekä ammatti-instituutin toimipisteisiin. Eväiden kokoamisessa kannattaa huomioida, että kylmäsäilytystiloja ei ole käytössä.

Jalonen arvioi, että lakon vaikutukset alkavat näkyä loppuviikosta myös sotkuisuutena päiväkodeissa sekä kouluissa. Kiinteistöhuollon puute vaikuttaa myös piha-alueiden siisteyteen.

Aiemmin kaupunki tiedotti, että kaikille lapsille ja nuorille on varattu lakon ajaksi yksinkertaiset eväät, joiden tarjolle laitosta vastaa sivistystoimialan henkilökunta. Huoltajia on pidetty ajan tasalla lakon varalta Wilmassa.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on ohjeistanut jäsenistöään pitäytymään omissa työtehtävissään. Opetushenkilöstä ei tee JHL:n lakonalaista työtä osallistumalla esimerkiksi ruoan lämmittämiseen, esillelaittoon tai ruokailutilojen siivoamiseen.

Pöydässä liian isoja asioita

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kuvaili neuvottelujen karanneen kauas paikallisesta sopimisesta. Liitto halusi pitäytyä Arkeassa nyt käytettävän Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimuksen raamittamissa paikallisen sopimisen valtuuksissa.

Neuvottelupöydässä mukana ollut JHL:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Maaret Laakso kuvailee neuvottelujen sujuneen hyvässä hengessä, vaikka sopua ei löytynyt. Lopulta oli todettava, ettei neuvotteluja kannata jatkaa.

– Pöydässä oli sellaisia asioita, joista emme voi Avaintesin paikallisen sopimisen sääntöjen mukaan sopia. Ne jäivät molempien osapuolten kynnyskysymyksiksi, kertoo Laakso.

JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karraschin mukaan yksi keskeinen asia oli vuosilomien pituus. Työnantajan tavoitteet myös vaihtelivat neuvottelujen kuluessa.

– Säästöjen euromääräinen vaatimus tuntui pakenevan kauemmas, kun jotain tarjottiin. Aika pitkä lista työnantajan puolella, sanoo Karrasch.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch, puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sekä aluepäällikkö Maaret Laakso tapasivat torstaina Turussa.
JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch, puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sekä aluepäällikkö Maaret Laakso tapasivat torstaina Turussa.Jouni Koutonen / Yle

JHL uhkasi Arkeaa lakolla jo aiemmin lokakuussa, mutta tuolloin osapuolet päätyivät neuvottelupöytään. Neuvottelut katkesivat tuloksettomina viime tiistaina.

Työehtojen heikennyssuunnitelma kiistakapulana

Kiista sai alkunsa, kun Turun kaupungin omistama ruoka-, siivous-, ja kiinteistönhoitopalveluja tarjoava Arkea ilmoitti syyskuussa vaihtavansa henkilöstönsä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Muutos alentaisi työntekijöiden palkkoja ja leikkaisi muun muassa vuosilomaoikeuksia.

Arkean nykyinen työehtosopimus on Avaintyönantajat Avainta ry:n Avaintes. Turku on ilmoittanut vaihtavansa työehtosopimukset matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan ja Kiinteistötyönantajien KITA ry:n työehtosopimuksiin.

Raumalla 300 JHL:n jäsentä oli viime perjantaina lakossa vastustaakseen kaupungin ulkoistusaikeita. Rauman kaupunki pitää lakkoa laittomana.

Lue lisää:

JHL aloittaa lakon Turun kaupungin Arkea-yhtiötä vastaan

Turun omistama Arkea kiistää JHL:n väitteet neuvotteluhaluttomuudesta sopimuskiistassa

JHL:n ja Turun Arkean väliset neuvottelut poikki – lakkoon valmistautuminen alkaa uudelleen

Turun kaupungin Arkea muuttaa 1 000 työntekijän työehtosopimuksen halvempaan, koska "se on ainoa vaihtoehto" – JHL syyttää lain rikkomisesta

Lehmät vierailivat Helsingin yliopistolla – "Tämä ei ole kannanotto"

$
0
0

Helsinkiläinen opiskelijaravintola UniCafe päätti lokakuussa lopettaa naudanlihan tarjoilun ruokaloissaan vuoden 2020 helmikuussa.

Helsingin yliopistolla vierailivat tänään Maa - ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton eli MTK:n tapahtumassa kaksi lehmää; Jersey-rotuinen Orawa ja Holstein-rotuinen Okadi. Lehmien omistajan, maidontuottaja Eeva Linnainmaan mukaan kyseessä ei ole vastaisku Unicafen päätökseen.

– Emme halua viestiä tällä mitään sen enempää, kuin että asioista puhutaan avoimesti ja faktoihin perustuen. Tarkoituksenamme on näyttää ihmisille, miltä näyttää oikea lehmä, Linnainmaa kiteyttää.

Linnainmaan mukaan lehmät ovat tärkeä osa suomalaista maataloutta ja ruoantuotantoa. Hänen mukaan eläimistä myös hyötyjä monenlaisia hyötyä luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

– Haluamme tuoda koko Suomelle tietoon, että lehmä itsessään ei ole paha, Linnainmaa pohtii.

Naudanlihaan liittyvä kritiikki kohdistuu erityisesti lehmien metaanipäästöihin ja vesistöjen rehevöitymiseen. Keväällä Sitra kannusti ihmisiä luopumaan naudanlihasta sen ilmastovaikutuksiin vedoten. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC korosti elokuussa naudanlihan syöntiin liittyviä kielteisiä vaikutuksia.

MTK:n mukaan vastuullisesti hoidetulla ja kasvatetulla lehmällä on Suomessa monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi lehmän ravintonaan käyttämä nurmi sitoo hiiltä, lanta toimii lannoitteena, laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta ja suomalaisen ruoantuotannon vesijalanjälki on kestävä.

Orawa- ja Okadi-lehmät vierailivat siis Helsingin yliopstolla MTK:n ja Helsingin yliopiston kotieläintieteen opiskelijoiden Akateemisen karjakerhon AKK:n toimesta. MTK:n Keski-Suomen johtokunta järjesti samanlaisen tempauksen samaan aikaan Jyväskylän yliopistolla.

AKK:hon kuuluvan opiskelijan, Ida Simolan, mukaan tapahtuman vastaanotto on ollut positiivinen, vaikka soraääniäkin on kuulunut. Joidenkin vierailijoiden mukaan tapahtumapaikka ei ollut sopiva.

– Kävijöiden mukaan on ollut mukavaa, että tapahtumaan tuotiin konkreettista nähtävää. Kaikki eivät ole nähneet oikeaa lehmää, Simola kertoo.

Lue lisää:

Helsinkiläinen opiskelijaravintola Unicafe lopettaa naudanlihan käytön – Atria: Hämmentävä ja surullinen päätös


Luontojärjestöt: EU:n tukema tehomaatalous on uudistettava – Tuottaa yhden kasvilajin autiomaita, joissa eläimillä ei ole elinmahdollisuutta

$
0
0

Kuusi suurta eurooppalaista luonnontutkijoiden järjestöä on lähettänyt avoimen kirjeen europarlamentille ja EU:n komission tulevalle puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.

Kirjeessä vaaditaan, että EU:n on pikaisesti muutettava yhteistä maatalouspolitiikkaansa (CAP). Tutkijoiden mukaan se toimii suorastaan tuhoisalla tavalla luonnon näkökulmasta.

Tällä hetkellä maanviljelijät saavat tukea peltojensa pinta-alan perusteella ja he voivat saada lisäavustusta, jos toteuttavat tiettyjä luontoa hyödyttäviä toimenpiteitä.

Luontotutkijoiden mielestä nykyinen maatalouspolitiikka – joka maksaa EU:n veronmaksajille 60 miljardia euroa vuodessa – muuttaa maaseudun vihreiksi autiomaiksi ja luonnottomiksi, maksimituottoisiksi monokulttuureiksi. Monokulttuurilla tarkoitetaan esimerkiksi peltoa, jolla elää vain yhtä ainoaa kasvilajia.

Tutkijat ovat äärimmäisen huolissaan maaseudun eläinkadosta, joka on heidän mielestään seurausta maatalouspolitiikasta.

Esimerkiksi maatalousmaiden lintupopulaatiot ovat huvenneet vuosien 1980 ja 2015 välisellä ajalla 55 prosenttia. Saksan luonnonsuojelualueilla vuosina 1989 – 2016 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että hyönteispopulaatioiden koko oli romahtanut peräti 76 prosenttia.

Tähän ovat johtaneet esimerkiksi maatalousmaan yksipuolistuminen, hyönteismyrkkyjen valtasti lisääntynyt käyttö, nopeaan tahtiin tehdyt niittyjen niitot, keinokastelun yleistyminen ja laidunmaiden katoaminen.

Monipuolistaminen avainasemassa

Tutkijat toteavat, että EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan merkityt tavoitteet maanviljelyn ja luonnonsuojelun yhteennivomiseksi ovat alirahoitettuja, heikosti kohdistettuja ja puutteellisesti valvottuja.

Luontojärjestöt esittävät, että EU:n maatalouspolitiikkaa muutetaan siten, että siinä otettaisiin enemmän huomioon paikalliset olot ja luonnon kestävyys. Maatiloista olisi tehtävä monipuolisempia ja tukijärjestelmän tulisi mahdollistaa pienempi tilakoko.

Pienemmillä tiloilla kestävien menetelmien käyttö ja luonnon biodiversiteetin parantaminen on helpompaa.

Jos muutos viedään läpi, olisi sillä suuri vaikutus paitsi luonnon hyvinvointiin, myös ilmastopäästöjen vähentämiseen ja myös ihmisten hyvinvointiin maaseudulla.

– Tieteelliset todisteet puhuvat puolestaan – tehomaatalous tappaa luonnon. Jos CAP:ta ei uudisteta perusteellisesti [...] niin Euroopan "Green deal" -lupaukset biodiversiteetistä ja ilmastosta ovat vain tyhjiä sanoja paperilla, sanoi Guardian-lehden haastattelema BirdLife Europe -lintujensuojelujärjestön EU-asiantuntija Harriet Bradley.

Paatero selvittäisi, voisiko Veikkaus-tulojen kutistumista kompensoida uusilla peleillä tai nettipelaamisella

$
0
0

Rahapeliyhtiö Veikkaus tiedotti viime torstaina uudistuksista, jotka rokottavat yhtiön tulosta tulevina vuosina. Omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan tulosta kutistavan vaikutuksen "iso kuva" oli hänellä etukäteen tiedossa.

Toimitusjohtaja Olli Sarekoski sanoi, että Veikkauksen vastuullisuustoimiksi kutsumat keinot kutistavat yhtiön tulosta vuonna 2021 noin 150–200 miljoonalla eurolla verrattuna tämän vuoden tasoon.

Paatero sanoi STT:lle eduskunnassa, että seuraavaksi tulee selvittää, onko Veikkauksella keinoja paikata tulojen pienenemistä. Kun peliautomaatteja on päätetty roimasti vähentää, onko esimerkiksi nettipelaamisesta mahdollista saada lisää tuottoja.

– Tai onko olemassa jotain uusia pelejä, jotka voi mahdollisesti ottaa käyttöön?

Valtiolla on omistajan roolissa mahdollisuus päättää, onko sillä halukkuutta tehdä jotain isoa muutosta Veikkaukselle asetettaviin tavoitteisiin, Paatero sanoo.

Paatero haluaisi, että muun muassa tätä pohtisi jatkossa parlamentaarinen työryhmä, sillä Veikkaukseen kohdistuvat muutos- ja kehittämistarpeet eivät ole ratkaistavissa pelkästään yhtiön tai omistajaohjauksen toimenpiteillä.

– Monien viime aikoina esillä olleiden kysymysten ratkaiseminen vaatii leveitä hartioita eduskunnassa ja koko valtioneuvostossa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tuottoarvio tai pelikoneiden määrän merkittävistä vähentämisistä päättäminen.

Paateroa ei tavoitettu viime viikolla kommentoimaan Veikkauksen tiedotustilaisuutta tuoreeltaan, sillä hän kertoi olleensa muutaman päivän lomamatkalla.

Tuotot yleishyödyllisille tahoille

Veikkaus on tilittänyt voittoja vuosittain noin miljardin euron edestä. Ministeriöt jakavat tuotot yleishyödyllisille tahoille.

Veikkaus kertoi tiedotustilaisuudessa muun muassa, että sen rahapeliautomaattien määrä vähenee ensi vuonna 3 500:lla. Nykyisellään hajasijoitettuja eli esimerkiksi kauppojen auloissa ja huoltoasemilla olevia automaatteja on 18 500.

On kuitenkin mahdollista, että yhteensä jopa 8 000 automaattia vähentyy tulevien vuosien aikana, toimitusjohtaja Sarekoski ennakoi.

Myös markkinointia vähennetään ja mainosten sisältöihin tulee muutoksia. Veikkaus on ollut koko syksyn ajan myrskyn silmässä, kun se on markkinoinut uhkapelien kuuluvan arkeen.

Yhtiö tekee myös pelaajien tunnistautumisesta pakollista hajasijoitetuilla rahapeliautomaateilla tammikuuhun 2021 mennessä. Näin ollen tunnistautuminen tulisi voimaan vuotta aikaisemmin kuin laki velvoittaa.

Lue lisää:

Analyysi: Kaikki haistavat nyt Veikkauksen veren, mutta mitä monopolin murtamisesta seuraisi? Ulkomaiset peliyhtiöt takovat kiihkeinä ovea

Veikkaus vähentää 3 500 peliautomaattia ensi vuonna, viiden vuoden aikana häviää 8 000 – Yle seurasi

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Veikkauksen valvontaa tehostettava – sitten vasta selvitetään, onko monopoliasema aiheellinen

EU-oikeus: Puolan päätös passittaa naistuomarit eläkkeelle ennen miehiä oli EU-lain vastainen

$
0
0

Puolan säätämä laki tuomareiden ja syyttäjien uudesta eläkeiästä on ristiriidassa EU-lain kanssa, linjasi Euroopan unionin tuomioistuin tänään tiistaina julkaistussa ratkaisussa.

Heinäkuussa 2017 Puolan parlamentti hyväksyi lain, joka laski tuomareiden ja syyttäjien eläkeiän naisilla 60 vuoteen ja miehillä 65 vuoteen. Aikaisemmin eläkeikä oli molemmille sukupuolille 67 vuotta.

Samalla laki antoi oikeusministerille valtuudet pidentää tavallisissa oikeusasteissa toimivien tuomareiden palvelusaikaa yli eläkeiän.

EU-tuomioistuimen mukaan Puolan säätämä laki on vastoin sukupuolten tasapuolista kohtelua asettaessaan erilaisen eläkeiän miehille ja naisille.

Oikeus ei hyväksynyt Puolan perustelua, jonka mukaan laki on niin kutsuttua positiivista syrjintää, jolla voidaan parantaa jonkun erityisryhmän – tässä tapauksessa naisten – asemaa.

Järjestely herättää epäilyjä

EU-tuomioistuimen mukaan oikeusministerille myönnetty oikeus pidentää joidenkin tuomareiden palvelusaikaa on sekin ristiriidassa EU-lain kanssa.

Oikeuden mukaan järjestely ei vielä itsessään merkitse, että Puolan tuomioistuinten riippumattomuus olisi vaarassa. Tuomioistuimen mukaan lain ongelma on kuitenkin siinä, ettei se määrittele tarkasti, millä perusteilla oikeusministeri voi tehdä päätöksen jonkun työuran pidentämisestä.

EU-oikeuden mukaan tämä puute herättää epäilyksen siitä, että uusi järjestely on luotu sen vuoksi, jotta ministeri pystyy muokkaamaan tuomarikuntaa mieleisekseen.

Laki ja oikeus -puolueen aloitteita

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun EU-tuomioistuin on ottanut kantaa Puolan oikeusjärjestelmää määrittävään lainsäädäntöön.

Tämän vuoden kesäkuussa EU-tuomioistuin katsoi, että Puolan korkeimpaa oikeutta koskenut tuomarilaki oli sekin ristiriidassa EU-lain kanssa.

Puola oli säätänyt huhtikuussa 2018 kiistellyn lain, jossa maan korkeimman oikeuden tuomareiden eläkeikää laskettiin 70 vuodesta 65 vuoteen. Laki olisi pakottanut kolmanneksen oikeuden tuomareista eläkkeelle kesken virkakauden.

Kummatkin EU-tuomioistuimen tyrmäämät lait ovat olleet valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueen aloitteita. Konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen mukaan muutokset tehostaisivat tuomioistuinten toimintaa ja poistaisivat oikeusjärjestelmään jääneet kommunismin rippeet.

EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiä viipymättä.

Lue lisää:

EU:n tuomioistuimen mukaan Puolan kiistelty tuomarilaki on unionin lain vastainen – loukkaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta

EU-tuomioistuin määräsi Puolan jäädyttämään lain, jolla passitettaisiin korkeimman oikeuden tuomarit aikaisemmin eläkkeelle

Outi Antila Kelan johtoon äänin 8–4

$
0
0

Kansaneläkelaitoksen eli Kelan valtuutetut esittävät Outi Antilaa Kelan johtoon. Antilan valinta syntyi valtuutettujen kokouksessa tänään illalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvistaa vielä valtuuston päätöksen.

Antila työskentelee tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajana ja ministeriön vakuutusosaston päällikkönä. Antila oli ehdolla Kelan johtoon myös kolme vuotta sitten, kun tehtävään valittiin Elli Aaltonen.

Kelan pääjohtajan paikkaa on pidetty perinteisesti keskustan läänityksenä, mutta johtajavalinnan loppusuoralla ei ollut keskustalaista ehdokasta. Viime viikolla Kelan valtuutettujen työvaliokunta esitti tehtävään valittavaksi joko HUSin diagnostiikkajohtajaa, terveysoikeuden professori Lasse Lehtosta tai Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainiota (sd.), mutta valinta ei lopulta kohdistunut heihin.

– Valtuutetuilla oli valta valita ohi työvaliokunnan esityksen. Työvaliokunta toimii työrukkasena, se teki haastattelut ja soveltuvuustestit sekä näiden arvioinnit. Valtuutetut toimivat luottamuksensa ja valtuutuksensa mukaisesti. Tämä on aivan normaalia näissä hommissa, sanoo valtuutettujen puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).

Valtuutettujen äänestyksessä Antila voitti Tainion äänin 8–4.

– Meillä oli hyviä hakijoita ja valinta oli todella vaikea, Slunga-Poutsalo kuvailee Ylelle.

Kuusi ehdokasta ylsi haastatteluihin

Kelan pääjohtajan tehtävä täytetään vuodenvaihteesta alkaen, kun Elli Aaltonen jää eläkkeelle.

Pääjohtajan tehtävään haastateltiin Antilan, Lehtosen ja Tainion lisäksi kolmea muutakin ehdokasta. He ovat diakoniajohtaja Ilkka Kantola, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sekä Kelan johtaja ja pääjohtajan sijainen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Osa Kelan valtuutetuista kertoi viikonvaihteessa STT:lle, että he tekevät valintansa Tainion ja Lehtosen välillä. Joukossa oli kuitenkin tuolloin vielä useita, jotka eivät ottaneet lainkaan kantaa valintaan.

Valtuuston kuuluvat Slunga-Poutsalon lisäksi varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen (sd.) sekä jäsenet Tarja Filatov (sd.), Kristiina Salonen (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Anna Kontula (vas.), Mika Niikko (ps.), Ritva Elomaa (ps.), Sari Sarkomaa (kok.), Markus Lohi (kesk.), Bella Forsgrén (vihr.) ja Antti Häkkänen (kok.).

Lue myös:

Kelan pääjohtajaksi esitetään Lasse Lehtosta tai Hanna Tainiota

Terveysjätti Mehiläinen on ostamassa Pihlajalinnan: Rakenteilla on Pohjoismaiden suurin terveysjätti, joka suuntaa ulkomaille

$
0
0
  • Kauppahinta on noin 360 miljoonaa euroa.
  • Pihlajalinnan suurimmat omistajat ovat hyväksyneet kaupan.
  • Kaupan jälkeen Mehiläisen palveluksessa on lähes 25 000 henkilöä.
  • Kaupan jälkeen Pihlajalinna poistuu pörssistä ensi keväänä.
  • Kilpailuviranomainen voi vielä asettaa kaupalle ehtoja.
  • Uusi yhtiö on mahdollisesti Pohjoismaiden suurin yksityinen terveyspalveluyritys.

10:34 Valokuvien ottamisen jälkeen tiedotustilaisuus pääsi alkamaan. Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää esittelee Mehiläisen tekemää ostotarjousta.

10:37 Pihlajalinnan perustaja, hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén perusteli myyntipäätöstä kertomalla, että kauppa tulee sopivaan hetken yrityksen kasvun kannalta. Wirén piti kauppaa ainutlaatuisena tilaisuutena, koska yrityksillä on vähän päällekkäisiä toimintoja.

10:42 Mehiläisen toimimitusjohtaja Järvenpää uskoo kaupan vauhdittavan Mehiläisen kansainvälistä kasvua etenkin digitaalisissa palveluissa, koska yrityksen koko kasvaa. Järvenpää maalasi kuvaa jopa uudesta terveysalan vientisektorista Suomeen.

10:46 Uuden yhtiön liikevaihdoksi arvioidaan noin 1,4 miljardia euroa, joka merkitsisi noin seitsemän prosenttia koko Suomen sote-palveluista. Yksityisen sektorin sote-palveluista osuus olisi noin viidennes.

10:53 Tiedotustilaisuudessa käydään nyt läpi sitä, miten kauppa monipuolistaa palveluja ja henkilökunnan kouluttautumista. Tässäkin suhteessa kaupassa nähdään hyötyjä kansainvälisen laajentumisen kannalta, kun yksikkökustannuksia voidaan isossa yhtiössä pienentää.

10:55 Kilpailuviranomaistarkastelun ensimmäisen vaiheen arvoidaan kestävän muutaman kuukauden. Kauppa toteutunee parhaimmillaan ensi vuoden maaliskuussa, mutta viimeistään kuitenkin ensi vuoden viimeisen neljänneksen aikana.

10:56 Tietotustilaisuudessa siirryttiin kysymysosioon.

11:00 Kysymykseen henkilöstövaikutuksista vastattiin, että suuria vähennyksiä ei liene luvassa, sillä liiketoimintaa on tarkoitus kasvattaa.

11:05 Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää kertoo, että yhdistyvien yhtiöiden liikevaihdosta tuli viime vuonna noin puolet julkisen sektorin ostamista palveluista.

11:08 Toistaiseksi kumpikin jatkaa omaa toimntaansa erillisinä yhtiöinä. Kaupan vahvistumisen jälkeen mietitään, millä brändillä jatketaan.

11:12 Uuden yhtiön palveluista arvioilta kolme neljäsosaa on terveyspalveluja ja loput hoivapalveluja.

11:15 Mikkko Wirén kertoo, että 19 vuoden yrittämisen jälkeen tämä yhdistymisratkaisu on järkevää tulevaisuuden, ennen muuta digitaalisten palvelujen rakentamisen kannalta.

11:17 Järvenpää kertoo, että uutta yritystä kasvatetaan nyt jonkin aikaa pörssin ulkopuolella. Listautuminen pörssiin on kuitenkin mahdollista myöhemmin.

11:18 Ulkomaisten yritysten ostoja mietitään tapauskohtaisesti. Mehiläisellä on jo mietittynä kehityshankkeita esimerkiksi Kiinassa. Janne-Olli Järvenpää kertoi matkustavansa piakkoin Sanghaihin niissä merkeissä.

11:20 Lopuksi Järvenpää arvioi, että uusi yhtiö olisi Pohjoismaiden suurin terveyspalvelujen yksityinen tuottaja. Kysymykset on tehty ja vastaukset kerrottu. Tiedotustilaisuus on päättynyt. Kiitos ja näkemiin.

Korjaus 5.11.2019 klo 13.30: Korjattu kohdassa 10:46 virheellinen prosenttiluku noin 1,7 prosenttia muotoon: noin seitsemän prosenttia.

Yli miljardin liikevaihto yhteensä

Mehiläinen-konsernilla on vuosittain yli 1,2 miljoonasta asiakasta. Vuonna 2018 sen liikevaihto oli 916 miljoonaa euroa. Mehiläinen-konsernin palveluita tuottaa yli 18 800 työntekijää ja ammatinharjoittajaa yli 440 toimipisteessä.

Pihlajalinnan liikevaihto oli viime vuonna lähes 500 miljoonaa euroa. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa henkilökuntaa 5 850 työntekijää. Yhtiöstä loppui yt-neuvottelujen jälkeen tänä vuonna 180 työtehtävää.

Mehiläisen pääomistaja on CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot 57 prosentin osuudella. Mehiläisen omistajiin kuuluvat myös LähiTapiola-ryhmä, Varma, Valtion Eläkerahasto (VER), Ilmarinen, Apteekkien Eläkekassa, Valion Eläkekassa sekä yhtiön johto.

Molemmilla yhtiöillä on sopimuksia suomalaisten kuntien kanssa. Mehiläisellä esimerkiksi Tampereen ja Pihlajalinnalla Mänttä-Vilppulan.

Perustajan mukaan nyt on otollinen aika

Pihlajalinnan hallituksen pirkanmaalainen puheenjohtaja Mikko Wirén perusti Pihlajalinnan vuonna 2001.

– Yhtiön kasvu yhdeksi Suomen merkittävimmistä alan yhtiöistä on ylittänyt villeimmätkin tavoitteet. Yhdessä upean henkilöstön, asiakkaiden ja johdon kanssa olemme onnistuneet luomaan alalle jotain täysin uutta ja poikkeuksellista, Wiren kertoo pörssitiedotteessa.

Mikko Wiren
Mikko Wirén perusti Pihlajalinnan vuonna 2001.Pihlajalinna

Wirénin mukaan yhdistyessään terveysyrityksillä on riittävän leveät hartiat sekä palvelemaan kuntien, sairaanhoitopiirien ja tulevien maakuntien vaativia tilaajaorganisaatioita että viemään yrityksiä kansainvälisille markkinoille.

Mehiläisen tekemä ostotarjous ajoittui Wirénin mukaan hetkeen, jossa Pihlajalinna on onnistunut selättämään parin viime vuoden haasteet.

– Huolellisen harkinnan jälkeen Pihlajalinnan hallitus suosittelee tarjouksen hyväksymistä ja kaikki merkittävimmät omistajat ovat ilmoittaneet suhtautuvansa myönteisesti yhdistymiseen, Wirén kertoo.

Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto, 1,4 miljardia euroa vastaisi yhtiöiden mukaan noin 7 prosentin osuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaistuotannosta Suomessa tai noin 23 prosenttia yksityisesti tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista Suomessa.

Wirénille ja Niemistölle miljoonatulot

Mikko Wirén omistaa yhtiönsä kautta 10 prosenttia osakkeista. Näin ollen Wirén saisi kaupassa vajaat 40 miljoonaa euroa.

Suurin omistaja Pihlajalinnassa on Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, joka omistaa 15 prosenttia. Pihlajalinnan muita omistajia ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja sijoitusyhtiöt.

Leena Niemistö omistaa Pihlajalinnasta 3 prosenttia, eli hänelle on tulossa myös noin kymmenen miljoonan tulot kaupasta. Niemistö oli lääkärikeskus Dextran pääomistaja, kun Pihlajalinna osti sen.

Näin Pihlajalinna sai alkunsa

Mikko Wirén työskenteli vuosituhannen vaihteessa vastavalmistuneena lääkärinä vahvasti alimiehitetyssä Parkanon kaupungin terveyskeskuksessa.

Mehiläinen
Mehiläinen haluaa ostaa Pihlajalinnan. Syntyy 1,4 miljardin euron liikevaihdon yritys. Mikko Ahmajärvi / Yle

Parkanon kaupunginjohtaja heitti Wirénille haasteen, että jos Wirén löytäisi avoimiin virkoihin tekijät, hän saisi palkankorotuksen.

Wirén hankki lääkärit. Samalla syntyi liikeidea ja Pihlajalinna vuonna 2001.

Alussa Pihlajalinna keskittyi työvoiman vuokraukseen, mutta vuoteen 2005 mennessä se oli laajentanut toimintaansa erikoissairaanhoitoon ja ulkoistuspalveluihin. Yhtiö perusti myös omia lääkärikeskuksia Pirkanmaan alueelle.

Kasvua haetaan ulkomailta

Ostotarjouksen mukaisen tarjousajan odotetaan alkavan arviolta 9.1.2020 ja päättyvän arviolta 19.3.2020.

Mehiläinen uskoo yhdistymisen tuovan hyötyjä kaikille yhtiöiden asiakasryhmille.

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää sanoo, että Pihlajalinna täydentää 110 vuotta täyttävän Mehiläisen palvelutarjontaa, osaamista ja maantieteellistä verkostoa. Hän kehuu Pihlajalinnan kulttuuria innovatiiviseksi, yrittäjähenkiseksi ja asiakaslähtöiseksi.

– Yhdistyminen mahdollistaa myös kasvavat panostukset digitaalisiin palveluihin sekä Mehiläisen aloittamaan kansainväliseen kasvuun, Järvenpää sanoo.

Analyytikko: Osakkeenomistajilla kissanpäivät

Inderesin terveysyhtiöitä seuraava analyytikko Petri Kajaani sanoo, että Pihlajalinnan osakkeenomistajille koittivat tänään kissanpäivät. Kajaanin mukaan Pihlajalinnan tuloskunnon ja osakekurssin kehittyminen on ollut aika vaikeaa vuoden 2015 listautumishuuman jälkeen.

Hän sanoo, että Pihlajalinnalla oli tuolloin todella hyvät näkymät samoin kuin koko sote-sektorilla kokonaisuudessaan, mutta sen jälkeen Pihlajalinnan kilpailutilanne on kiristynyt eikä yhtiön kannattavuus ole parantunut sillä tavoin kuin yhtiö kuvitteli.

Kajaanin mukaan Pihlajalinna on tehnyt aika hurjapäisesti investointeja ja yritysostoja, mutta yrityksen kasvu ei ole näkynyt osakkeiden arvon nousuna.

Kajaani näkee yrityskaupan järkevänä ja luonnollisena jatkumona 10–20 vuotta jatkuneelle kehitykselle, jossa isommat ostavat pienempiä toimijoita ja tulevat vahvemmiksi.

Viewing all 122862 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>