Ei tainnut Jukka Autere tietää 1989 Inmicsiä perustaessaan, että yhtiö tekisi vielä hänestä ja hänen pojistaan Tomista ja Timosta monimiljonäärejä.

Hajulla hän kuitenkin oli.

– Minulla on sähköalan koulutus, ja näin, että tietotekniikka tulee nyt yrityksiin. Kolme vuotta piti istua vielä koulun penkillä kolmekymppisenä, että sai ATK-alan yrityksen pystyyn.

Yritys lähti toimittamaan koneita ja asennuksia. Ensimmäiset koneet rakennettiin peruskouluikäisten poikien makuuhuoneessa.

Jukka Autereen näkemys oli oikea. 2018 monikansallinen telejätti Telia osti Inmicsin 75 miljoonalla eurolla.

Viime vuoden verotustietojen mukaan Jukka Autereen verotettava pääomatulo oli yli 33 miljoonaa euroa, ja Tomi ja Timo Autereen lähes 15 miljoonaa euroa mieheen.

Näillä tuloilla noustiin kevyesti Keski-Suomen tulokärkeen, ja koko massakin korkealle. Viime vuoden verotettavissa pääomatuloissa Jukka Autere on sijalla 5., ja Tomi ja Timo sijoilla 14. ja 15.

Kolmen ihmisen elämäntyö

Vaikka pojat tulivat aktiivisemmin mukaan yrityksen toimintaan vuosituhannen vaihteessa, se on ollut elämäntyö käytännössä kaikille kolmelle.

– Me kasvoimme tähän yritykseen mukaan. Muistan, kun haettiin Helsingistä ensimmäiset komponentit, ja kasattiin konetta makuuhuoneen pöydällä, sanoo Tomi Autere.

Tomi Autere työskenteli Inmicsin myyntijohtajana. Kun Telia oli ostanut Inmicsin, yhtiö fuusioitiin Nebulan kanssa, ja Tomi Autereesta tuli uuden yhtiön toimitusjohtaja.

Myynnissä ja markkinoinnissa työskenteli myös Timo Autere.

– Saimme rekrytoitua mahtavia tyyppejä. Työnteko ei varmaan tuntunut samalla tavalla työnteolta kuin se jossain muualla olisi ehkä tuntunut, hän sanoo.

Yhtenä menestystekijänä Autereet pitävät sitä, että vastuuta saatiin jaettua leveämmälle. Inmics lähti pienestä, ja usein pienessä yrityksessä on yksi omistaja, jonka vastuulla on kaikki.

– Kun tulin varsinaisesti mukaan, taisin olla viides henkilö firmassa. Timo tuli pari vuotta myöhemmin, ja pystyimme jakamaan asioita. Olisi ollut tuskallista yrittää kasvaa yhden ihmisen yrittäessä olla vastuussa kaikesta, Tomi Autere sanoo.

– Kun ollaan samaa perhettä, ja kaikilla on älytön intohimo ja palo asiaan, välillä leiskuu. Se pitää kääntää voimavaraksi, sanoo Timo Autere.

Vastuunjako ja kipinöinnin kääntäminen voimaksi onnistuivat. Kun Telia osti Inmicsin, sillä oli liki 200 työntekijää ja 50 miljoonan euron liikevaihto.

"Ei ole myynnissä"

Perheellä ei varsinaisesti ollut haluja myydä yhtiötä. Kyselijöitä ja tarjoajia oli ollut jo useamman vuoden ajan, ja Jukka Autereen vastaus Telialle oli sama kuin muillekin:

– Voidaanhan me istua, mutta ei ole myynnissä.

Telia kuitenkin vakuutti Autereet, lähinnä näyttämällä, että yrityksellä on jatkuvuutta.

– Että siellä on ihmisillä töitä jatkossakin, Telia pystyi takaamaan tietyn työllisyyden. Mutta olihan se luopumisen tuskaa, totta kai, Jukka Autere sanoo.

– Jatkuvuus ja työpaikat olivat isoin asia. Ei pääomasijoittajissakaan sinällään mitään vikaa ole, mutta se on tyypillisesti 5-7 vuotta, ja yritys vaihtaa taas omistajaa, täydentää Tomi Autere.

Kauppoja Telian kanssakin mietittiin pitkään, aina kalkkiviivoille saakka.

– Kaupat tehtiin Helsingissä, Timo sanoi tehneensä päätöksen Heinolan kohdilla, Jukka Autere naurahtaa.

Rahat yrityksen myynnistä tulivat proosallisesti tilille.

– Ne tulivat Ruotsin kruunuina, euroiksi muunnettuna. Taisin minä siitä tiliotteesta kopion ottaa, sanoo Jukka Autere.

Yrityksen myynnin lisäksi kolmikko keskusteli myös sukupolvenvaihdoksesta.

– En sano, että tämä oli suoraan se syy, mutta sukupolvenvaihdos olisi tarkoittanut minulle ja Timolle yli kymmenen miljoonan euron henkilökohtaista velkaa, sanoo Tomi Autere.

Tomi Autereen mielestä näyttää siltä, että sukupolvenvaihdoksen huojennukset on tarkoitettu hieman pienemmille yrityksille.

– Isä vaihtaa verstaan pojalle. Inmicsillä oli kuitenkin liikevaihtoa se 50 miljoonaa ja tulos viisi miljoonaa. Vaikka sukupolvenvaihdoksessa saakin prosentteina ison huojennuksen, euromäärät jäävät suuriksi.

Muuttuiko elämä?

Jukka Autere jäi eläkkeelle kauppojen yhteydessä. Hän on sijoittajana mukana noin kymmenessä yrityksessä.

Entä Tomi ja Timo? Miten lähes 15 miljoonaa euroa on muuttanut elämää?

– Ei millään lailla. Ihan samalla tavalla sitä lähtee aamulla töihin ja illalla tulee kotiin. Tuntuu siltä, että kun ihminen saavuttaa sen omakotitalon, kesämökin ja kaksi autoa, niin siinä se melkein on. Ei sitä niin hirveän paljon tarvitse omaisuutta ympärilleen, sanoo Tomi Autere.

– Minulla on kolme pientä lasta, siinä pysyy jalat maan pinnalla ja tiukasti arjessa kiinni. Se, mikä on muuttunut, on että nyt pystyy auttamaan keskisuomalaisia yrityksiä uusilla tavoilla, sanoo Timo Autere.

Rahan kinuajia ei Autereiden mukaan ole ollut kiusaksi asti, ja yrityksiin he sijoittavat, jos se on hyvin perusteltua.

Valkoinen pallo kalahtaa toiseen valkoiseen palloon, joka vierii vihreää verkaa pitkin pussiin. Kun pallo pääsee perille, kuuluu kolahdus.

Pietarilainen 33-vuotias Olga Milovanova kiertää biljardipöydän toiselle puolelle ja tähtää: taas kalahtaa ja kolahtaa.

Pyhtään Villa Vanessan biljardisalin pyramidipöydän äärellä on nyt taituri.

Kun Milovanova tähtää, hän on totinen eikä hänen ilmeensä värähdä, kun kolmas valkoinen pallo kolahtaa pussiin.

Keskittyessään Milavanova näyttää miltei pelottavalta.

Ainakin vastapelaajien on myös syytä häntä pelätä. Milovanova on pyramidibiljardin kuusinkertainen maailmanmestari.

13-vuotiaasta lähtien biljardia pelannut ja 18-vuotiaana ammattimaisen pelaamisen aloittanut Milavanova tähtää neljättä palloa.

Kun on aika lyödä seuraava lyönti, mitään muuta ei ole olemassakaan: vain pallot, verka, köö eli biljardikeppi ja lyönti.

Neljäs valkoinen pallo kolahtaa Pyhtään Villa Vanessan pyramidipöydän pussiin.

Turnauksissa liikkuu raha

Milanova kulki lapsesta saakka isänsä omistamalla biljardiklubilla Pietarissa. Hän muistaa pelanneensa biljardia ensimmäisen kerran jo kuuden vuoden ikäisenä.

– Olen saanut biljardin veren perintönä ja olen kasvanut biljardisalien ilmapiirissä. Ehkä biljardi on kohtaloni, hän sanoo.

Nyt biljarditähti on tuonut viisi oppilastaan harjoitusleirille Suomeen. Leiri pidetään Pyhtäällä ja Kotkassa. Venäjä on pyramidin mahtimaa, mutta laji on suosittua useissa entisissä "itäblokin" valtioissa.

Suomessa pyramidi on hieman tuntemattomampi biljardin laji. Kolmella eri pyramidin lajilla on noin sata Suomen Biljardiliitto ry:n kirjoilla olevaa harrastajaa.

Pyramidia pidetään maailman vaikeimpana pussituspelinä, koska pelipöytä on iso: 1,83 metriä leveä ja 3,66 metriä pitkä. Pallojen ja pussinreunojen väliin ei jää tyhjää tilaa kuin muutama millimetri.

Suomessa suositussa 8-pelissä pöytä on pienempi ja pallojen ja pussinreunojen väliin jää enemmän tilaa.

Pyramidin säännöt ovat yksinkertaiset: se, kumpi saa 16 pallosta ensin kahdeksan pussitettua, on erän voittaja.

Ammattilaiskiertueiden suurimmat palkinnot maksetaan Venäjällä pidettävissä turnauksissa. Olga Milovanova on kuitannut yhdestä maailmanmestaruudesta enimmillään noin 10 000 euroa.

Miehistä ei ole vastusta

Venäjällä biljardi on "korkean statuksen" laji, jossa naiset kilpailevat omissa sarjoissaan.

– Jos sinulla on varaa biljardipöytään, olet varakas, Milovanova sanoo.

Hän ei ole pelannut miehiä vastaan kuin näytösotteluita. Suomessa pelatuissa muutamassa näytösottelussa pyhtääläinen huipputason pelaaja ja biljardin ammattilainen Juho Nykänen ei ole voittanut Milovanovalta ensimmäistäkään erää.

Miehiä pidetään kuitenkin parempina biljardinpelaajina kuin naisia.

– Se ei ole minun mielipiteeni asiasta, Milovatova sanoo.

Malttia ja malttamattomuutta

Kun 18-vuotias Vasali Tsegetlin kumartuu biljardipöydän ylle, Olga Milovanova nostaa hänen keppiä pitelevän kyynärpäänsä oikeaan lyöntiasentoon. Myös veralla harottavien sormien asennossa on korjaamista.

Tsegetlin lyö, mutta pallo ei mene pussiin. Hän saa luvan lyödä uudestaan.

Milovanovan mukana Pyhtään ja Kotkan biljardisaleille suuntautuvalle leirille on tullut viisi 13-18-vuotiasta venäläistä pelaaja, joista Tsegetlinin lisäksi 13-vuotias Alexandra Izotova on Milovanovan valmennuksessa.

– Biljardia pelatessaan ihminen paljastaa luonteensa. Haluan, että oppilaani rohkaistuvat pelin kautta olemaan muutenkin elämässään sellaisia kuin ovat, Milovanova sanoo.

Enimmillään hän itse on harjoitellut kolmesta neljään tuntia seitsemänä päivänä viikossa, mutta viime vuosina hän on keskittynyt yhä enemmän valmentamiseen.

Pelaajana Milovanova on rauhallinen ja täsmällinen. Hän ei tee ylimääräisiä liikkeitä eikä hänen keskittymisensä herpaannu epäonnistuneesta lyönnistä.

Hän pitää pelin tempon itselleen sopivan tasaisena.

Kylmäpäinen mestari on kuitenkin vaativa ja malttamaton, jopa kuohahteleva opettaja ja valmentaja.

– Jos edistystä ei tapahdu tarpeksi nopeasti tai oppilaat käyttäytyvät huonosti, niin he saavat kuulla kunniansa.

Oikea valinta

Olga Milovanovan viimeinen kaksinpelin maailmanmestaruus on vuodelta 2016 ja nelinpelin 2017.

Hänen seuraavaa otteluaan ei ole vielä sovittu, mutta hän aikoo osallistua vielä ennen vuodenvaihdetta Venäjällä ammattilaisturnaukseen.

Siihen saakka hän jatkaa harjoittelua ja valmentamista . Kilpailujen jälkeen valmentaminen ja harjoittelu jatkuvat, kunnes edessä on seuraava turnaus.

– Minulla ei ole aviomiestä eikä perhettä, mutta minulla on biljardi.

Milanovan työn lisäksi hänen ystäväpiirinsä on biljardisaleilla. Vaikka koko hänen elämänsä tuntuu olevan biljardia, hän ei katso menettäneensä mitään.

– Olen tehnyt elämässäni oikean valinnan. Olen tyytyväinen itseeni enkä usko, että toisin valitsemalla olisin onnellisempi kuin nyt olen.

Mahtuuko Milanovan elämään ylipäätään muuta kuin biljardi?

– Vietän aikaa kotonani ja käyn kuntosalilla.

Viihde.

Ihmisten terveys.

Kaikki ne sanat, joihin voi laittaa etuliiitteen digi-.

Näistä kolmesta asiasta Suomi tienasi vuonna 2018 isoimmat ansio- ja pääomatulot. Verotiedot mittaavat paitsi saatuja tuloja ja maksettuja veroja, myös suomalaisen kekseliäisyyden hintalappuja.

Kirkkaimpana tähtenä loistavat jälleen pelialan yritykset.

Listakärkeen jo lähes juurtunut Supercell sekä yhdysvaltoihin kaupatut Small Giant Games ja Kamu pumppasivat parinkymmenen kovatuloisimman terävimpään kärkeen peräti puolet nimistä.

Nämä kymmenkunta huppareissa ja t-paidoissa viihtyvää pelialan ammattilaista ansaitsivat viime vuonna yhteenlaskettuna noin 400 miljoonaa euroa.

Tähtitieteellisiä tuloja keräävien menestyjien vanavedessä koko pelisektori voi aiempaa lihavammin. Peliala työllistää Suomessa nyt runsaat 3 000 ihmistä noin 200 yrityksessä, laskee alan kattojärjestö Neogames tuoreimmassa raportissaan.

Ala ei ole yhden eikä kahden kortin varassa. Sen suojissa muhivat seuraavat supercellit ja smallgiantgamesit.

Myös terveys tuottaa rahaa

Kun listaa laventaa vuoden 2018 sataan suurituloisimpaan, huomaa että joukko koostuu suurelta osalta niistä, jotka tekivät viime vuonna bisneskielellä onnistuneen exitin eli myivät omistuksensa oikeaan aikaan.

Yksi esimerkki tästä on äänieristettyjä koppeja ja työtiloja myyvä Framery (perustaja Samu Hällforsin tulot 20 miljoonaa euroa) ja toinen paperiteollisuuden energiatehokkuutta kehittävä Runtech Systems (perustaja Kimmo Loipon tulot 17,5 miljoonaa euroa).

Frameryn osti kotimainen sijoitusyhtiö Vaaka Partners, ja Runtechin yhdysvaltalainen Gardner Denver. Myynnit ulkomaille ovat ylipäätään enemmistössä, mutta useita isoja kotimaisia kauppojakin löytyy.

Top 100 -tulolista kertoo suoraan siitä, mistä sijoittajat ovat nyt valmiit maksamaan.

Listalla on erityisesti terveysteknologiaa ja lääketiedettä, digitalisaatiota sekä kiinteistöbisnestä. Terveysteknologia- ja lääkekärkeen mahtui tällä kertaa henkilöitä peräti kolmesta isosta yritysmenestyjästä: Planmecasta, Hytestistä ja Biovianista.

Lisäksi sadan kärjestä löytyvät muun muassa henkilöstönvuokraaja, kalatukkuri, liikuntakeskusten omistaja, muutama energiatehokkuusyrittäjä, Löyly-saunan myyjä ja jokunen sijoittaja.

Lyhyesti sanottuna markkinoilla ollaan valmiit satsaamaan isoja summia etenkin viihteeseen, terveyteen ja asumiseen, ilmastonmuutoksen torjunnan ansaintamahdollisuuksia haistellen.

Mutta jotain myös puuttuu listalta.

Monimiljoonaiset rikastumiset ravintola-alalla, kasvisruokabisneksellä ja bittivaluutoilla loistavat poissaolollaan terävimmästä kärjestä – elleivät ole sitten hakeneet verottajalta verotietojensa salaamista. Myöskään yksityisten lääkärifirmojen johtajia ei juuri näy, poikkeuksena niukasti sadan joukossa oleva Attendon Suomen-toimitusjohtaja ja suuromistaja Pertti Karjalainen.

Näiden alojen edustajat tuskin ovat sanoneet viimeistä sanaansa kärkikahinoissa. Onnistuneita exitejä odotellessa.

Vanha raha jäi nyt taaemmas

Vaikka yhteiskunta on paljon muutakin kuin pelkkää digiä, vanha raha sai tällä kertaa väistyä yhden askelen taaemmas.

Teollisuuspamppuja, pankkiireja, kauppakeisareita ja vanhojen rahasukujen edustajia on yhä listalla, mutta vasta huppari- ja insinöörimenestyjien jälkeen.

Kun sijoituksia katsoo, Etola-konsernin Erkki Etola tulee ensin vastaan parinkymmenen nimen kohdalla, sitten kolmenkympin tienoilla perässä seuraavat Sanoma-omistajat Rafaela Seppälä ja Robin Langenskiöld, hissiyhtiö Koneen suuromistajiin kuuluva Olli Blåberg ja Metsä Groupin entinen toimitusjohtaja Kari Jordan.

Sitten vastaan tulee tiputellen Fazereita, von Rettigejä ja Ehrnrootheja – monet heistä vasta kärkisatasen tuolla puolen – ja monialayritysten Antti Aarnio-Wihuri ja Anders Wiklöf sekä Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh.

Jokusia tulokärkeen kuuluvia suomalaisia puuttuu listalta. Esimerkiksi finanssikonserni Sammon ja metsäyhtiö UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos olisi mukana, ellei olisi siirtänyt kirjojaan Ruotsiin.

Mutta kun vertaa vaikkapa vuoden 2014 verotietoihin, muutosta ei voi olla huomaamatta.

Listakärki on muutamassa vuodessa muovautunut digitaalisempaan ja kansainvälisempään muotoon.

Megatrendien varjossa syntyvät yrityskaupat tuovat maailmalta Suomeen yhä muhkeampia verotettavia tuloja.

Laukauksen ääni halkaisi ilman. Pysähdyin. Otin kuulokkeet pois korvista.

Olin iltalenkillä koiran kanssa Solnassa Hagan puistossa. Koira oli jähmettynyt paikoilleen. Seisoimme himmeästi valaistulla hiekkatiellä, joka reunusti pimeää metsää.

Katselin ympärilleni. Ei ketään. En tiennyt, mistä suunnasta ääni oli tullut.

Toinen laukaus. Ääni peitti alleen kaiken muun. Oli kuin jokin olisi viiltänyt ilman. Onko tämä todellista, ajattelin? Onko joku jengien välienselvittely käynnissä?

Mitä hittoa tapahtuu, mietin. Sammutin koiran valon ja lähdimme juoksemaan takaisin.

Ajatus siitä, että joku ampui tuntui niin absurdilta, että päätin pysähtyä. Eihän tämä ole mahdollista. Vastaan tuli nuori pariskunta, joka ulkoilutti kahta koiraansa. He näyttivät hätääntyneiltä.

Pariskunta kyseli samoja kysymyksiä kuin minäkin. Olivatko ne laukauksia? Olivatko ne tarpeeksi teräviä ollakseen laukauksia? Mistä ne tulivat?

Aloimme puhua koirista, koska tuntui turvalliselta puhua jostain tutusta asiasta. Kävimme läpi niiden iät, luonteenpiirteet ja ruokahalun. Nainen palautti meidät maan pinnalle.

– Alkaako tätä tapahtua nyt täällä, hän kuiskasi.

Katsoimme koiriamme.

En tiedä. Ehkä. Toivottavasti ei.

Jatkoimme matkaa eri suuntiin, mutta en malttanut lähteä vielä pois. Ehkä poliisiauto ajaa kohta paikalle tai nuorisoporukka kävelee ohi ja tilanne selviää.

Kolmas laukaus.

Ja sen jälkeen täysi hiljaisuus. Koira kieltäytyi menemästä eteenpäin.

Tältäkö se tuntuu, ajattelin kotimatkalla. Kun joutuu miettimään, saako sivullisena osuman luodista.

En osaa tietenkään kuvitellakaan, miltä tuntuu vanhemmasta, joka menettää lapsensa rikollisuuden takia, tai ylipäätään kenestäkään uhrista.

Heitä alkaa olla jo paljon.

Muutama vuosi sitten Ruotsissa yleistyivät ampumiset. Tänä vuonna on ollut paljon räjähdeiskuja. Nyt syksyn aikana on uutisoitu nuorisojengeistä, joka levittäytyvät uusille alueille.

Meidän kotikulmilla tapahtuu myös. Viime syksynä taloyhtiössämme olevassa liiketilassa oli kaksi räjähdystä. Ainakin toisessa tapauksessa käytettiin käsikranaattia.

Olen miettinyt, mitä jos sinne isketään uudestaan? Juuri kun lapseni tulevat koulusta kotiin?

Ihmisiä seurataan. Ajetaan autolla viereen tai seurataan kotiin ja vaaditaan antamaan kännykkä, lompakko ja kello, jos sellainen on.

Silti minkäänlaista pelkoa en ole nähnyt kenenkään silmissä ennen tätä iltaa Hagan puistossa. Yksi syy on se, että ihmiset ovat tottuneet, itsekin olen.

Rikosuutiset hätkähdyttivät joka kerta muutettuamme Ruotsiin kolmisen kuukautta sitten. Aamukahvilla kävin läpi kännykän näytölle kerääntyneitä paikallisuutisia ja pohdin, nousevatko nämä isoiksi uutisiksi valtakunnan lähetyksiin.

Ei noussut juuri yksikään. Väkivaltaisuus nousee uutisiin vasta, kun se on suuri ja vakava tapahtuma. Näitä ovat olleet viime päivinä räjähdykset Malmössä ja ihmisen ampuminen keskelle katua kymmenien laukausten jälkeen.

Joka aamu kännykän uutisvirran joukossa on räjähdys, mahdollisesti murha, ehkä ammuskelu, joista ei kerrota iltauutisissa.

Ihmiset ovat huolestuneita rikollisuudesta. Mutta ne, joita uutiset eivät kosketa, jatkavat elämää kuten ennen.

Siltä ainakin päällepäin vaikuttaa.

Minulle tulee yhä useammin mieleen kuvaus, jonka kuulin 1996 Belfastissa tehdessäni haastatteluita Pohjois-Irlannin tilanteesta. Eräs paikallinen kertoi, miten IRA:n pommi-iskut vaikuttivat ihmisiin.

– Kun istut ruuhkabussissa aamulla, kenenkään ilme ei värähdä. Mutta ilmassa on tietty tunnelma, josta tiedät, että jokaikinen siinä bussissa miettii, onko seuraavassa risteyksessä pommi.

Ehkä Ruotsissakin useampi pohtii, mitä voi tapahtua, kuin uskaltaa näyttää.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) aloitti tänään koulukiertueen, jossa kerätään kokemuksia koulutuksen tilanteesta ja kehittämistarpeista. Yhdessä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) kanssa tehtävällä kiertueella vieraillaan peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.

Ensimmäinen kohde oli Varissuon peruskoulu Li Anderssonin kotikaupungissa Turussa. Varissuon koulun erityispiirre on, että se on hyvin monikulttuurinen. Koulun oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.

Tämän asian myös opettajat nostivat erittäin voimakkaasti esille, kun he pääsivät kertomaan ministerille ajatuksiaan.

Opettajat olivat huolissaan, miten asia vaikuttaa oppimisen tasoon ja erityisesti suomen kielen oppimiseen. Vertaisoppiminen jää pois, kun lapset eivät puhu keskenään suomea. Opettajat ovat havainneet, että myös suomea äidinkielenään puhuvat ovat alkaneet puhua huonoa suomea, sillä se tarttuu. Tänä syksynä koulussa on alkanut näkyä myös uusi ilmiö: oppilaat puhuvat keskenään englantia, koska osaavat sitä paremmin.

Li Andersson jakoi opettajien huolen. Ministeri astui hetkeksi kunnallispoliitikon rooliin ja sanoi hänellä olevan asiassa peiliinkatsomisen paikka. Tarvitaan asumispoliittisia ratkaisuja.

– Kuntatasolla tärkeitä ovat isot linjaukset lähiöiden kehittämisestä ja siitä, miten voimme huolehtia, että kaupunginosat ovat tasa-arvoisen vetovoimaisia kaikille perheille, Andersson sanoi.

Oppilaaksiottoalueita kannattaa pohtia

Li Andersson nosti esille myös oppilaaksiottoalueiden muodostumisen.

– Kuinka isot ne ovat, kuinka monta koulua niiden sisälle mahtuu. Näiden osalta on eri kunnissa päädytty vähän erilaisiin ratkaisuihin, joilla on ollut vaikutusta siihen, kuinka monta vieraskielistä oppilasta koulussa on.

Keskusteluun yhtyi myös Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen, joka väläytti mahdollisuutta uudesta koulusta.

– Varissuon koulu ja Pääskyvuoren koulu tarvitsevat ison remontin 2020-luvun aikana. Mitä jos silloin rakennettaisiin uusi koulu Varissuon ja Pääskyvuoren rajalle? Silloin noin 60 prosenttia oppilaista olisi kantasuomalaisia, Jalonen heitti.

Varissuon koulussa ääneen pääsivät myös oppilaat. Opetusministeri Andersson kiersi luokissa ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet pääsivät keskustelemaan hänen kanssaan pidempään. Myös oppilaat jakoivat opettajien huolen suomenkielisten oppilaiden vähyydestä. Suomenkielisiä kavereita kaivattiin enemmän.

Lisäksi oppilaat kaipasivat kouluun lisää aikuisia.

– Monessa luokassa opettaja ei ehdi auttaa kaikkia oppilaita. Olisi kiva, jos olisi avustajia, jotka voisivat auttaa, sanoi oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, kuudesluokkalainen Emelia Avalli.

Oppilaiden toive on yhteydessä jatkuvasti keskustelussa oleviin ryhmäkokoihin. Koulun opettajatkin muistuttivat, että ryhmäkokojen kasvattaminen varsinkin monikulttuurisessa koulussa on mahdoton ajatus. 25 oppilasta luokassa on liikaa, kun oppilaista vain kolme puhuu äidinkielenään suomea.

Kaksi selvitystä kieltenopetuksesta

Varissuon koulussa julkistettiin myös kaksi opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaa kieltenopetukseen liittyvää selvitystä. Toisessa keskityttiin kieltenopetuksen saavutettavuuteen ja tasa-arvoon, toisessa oppimisen tukitoimien tilaan.

Selvityksissä tuli ilmi, että oppilaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa kielivalintoja tehdessään.

– Monissa kunnissa kielivalinnat vaikuttavat siihen, mille luokalle tai kouluun oppilaat valikoituvat. Se kiihdyttää koulujen valikointia ja tuottaa koulutuksellista epätasa-arvoa, Andersson sanoo.

Toisaalta myös maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta ja oppimismahdollisuuksia on kehitettävä.

– Heidänkin kielitaitonsa pitäisi nähdä vahvuutena ja pohtia monikielistä pedagogiikkaa, jotta voidaan tukea heitä ja nähdä rikkautena, että he pääsevät jo nuoressa iässä oppimaan monta vierasta kieltä. Se antaa hyvän pohjan opiskella kieliä lisää, Li Andersson kommentoi selvityksen tuloksia.

Koulunkäynnin tukeen keskittyvässä raportissa todetaan, että oppimisen tuki on kouluissa tällä hetkellä melko hyvin järjestetty. Selvityksessä esitetään, että kieltenopetuksen ryhmäkoot resurssoidaan riittävän pieniksi ja erityisopetukseen osoitetaan riittävät resurssit.

Husin Meilahden tornisairaalassa havahduttiin viime viikon lopulla huolestuttavaan tilanteeseen. Leikkaussaleissa työskentelevistä hoitajista niin suuri osa oli sairauslomalla tai muuten poissa töistä, että kaikkia 19 leikkaussalia ei mitenkään voitaisi alkuviikosta pitää auki.

Tornisairaalassa hoidetaan muun muassa sydän-, verisuoni- ja vatsaelinkirurgisia potilaita.

Tänään maanantaina Meilahden Tornisairaalan 19 leikkaussalista on ollut käytössä vain 14. Yleensä yhdessä salissa leikataan päivässä yksi potilas, joten käytännössä 4–5 leikkausta jouduttiin perumaan.

Leikkaussalien linjajohtajan Irma Jouselan mukaan tilannetta yritettiin ennakoida myös potilaiden kannalta.

– Heitä ei ole kutsuttukaan tälle päivälle. Mielestämme kaikista ikävintä potilaalle on se, että kun hän on valmistautunut ja paastonnut, ja sitten joudutaankin aamulla sanomaan, että ei pystytä leikkaamaan, Jousela sanoo.

"Potilaat, jotka leikataan, leikataan aina täydellä tiimillä"

Tilanne on siis tällä hetkellä poikkeuksellisen huono, mutta tavallisenakin päivänä yleensä vähintään yhden salin ovet pysyvät Meilahden tornisairaalassa kiinni.

– Meillä, kuten kunnallisella puolella yleensäkin, henkilökuntatilanne on laskettu sen mukaan, että kukaan ei koskaan olisi ylimääräisesti poissa, mikä ei ole missään työpaikalla realismia, koska lyhytaikaisia sairastumisia tulee, Jousela toteaa.

Potilasturvallisuuteen leikkaussalien sulut eivät hänen mukaansa toistaiseksi ole vaikuttaneet.

– Ne potilaat, jotka leikataan, leikataan aina täydellä tiimillä.

Joidenkin potilaiden odotusaikaan tilanne kuitenkin vaikuttaa.

– Hoitoonpääsyyn se ilman muuta vaikuttaa, varsinkin jos tilanne jatkuu pidempään. Eli pystymme päivittäin leikkaamaan vähemmän kuin olemme olettaneet.

Nyt päällä olevan akuutin hoitajapulan kesto näyttäisi jäävän tällä erää lyhyeksi. Jousela arvioi iltapäivällä, että huomenna tiistaina toiminnassa olisi taas 17 leikkaussalia.

"Työ on varsin raskasta ja erittäin sitovaa"

Jouselan mukaan hoitajatilanne näytti vielä kevällä ja kesällä hyvältä, mutta alkusyksyn jälkeen sairaslomat ovat lisääntyneet.

– Olemme tunnistaneet tämän tilanteen jo aikaisemminkin, että tämän tyyppisessä yksikössä kuin Meilahden leikkausyksikkö, työ on varsin raskasta ja erittäin sitovaa.

Saman toteaa myös Hyksin Helsingin alueen koordinoiva pääluottamusmies Päivi Törö pohtiessaan sairaslomien suuren määrän syitä.

– Pitkä perehdytysaika, tietotaidon haltuunottaminen, kolmivuorotyö ja varallaolo tekevät työsidonnaisuudesta suurta. Yksittäisiä viestejä on tullut myös siitä, miten työilmapiiri koetaan, hän toteaa.

Tehyn pääluottamusmies Jenni Hjelt sanoo, että Meilahden sairaalassa kyse on myös henkilöstöpolitiikasta.

– Jos esimiehillä on liian paljon alaisia ja liian vähän aikaa käytännön esimiestyölle, se heijastuu helposti ilmapiiriin. Työntekijät kokevat, että esimies ei tue tarpeeksi työntekijöiden jaksamista, Hjelt sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi vuosi sitten, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan hoitajien kuormitus Meilahden leikkausyksikössä aiheutti jo vaaraa. Avi antoi tuolloin Husille aikaa toukokuuhun asti panna asiat tornisairaalassa kuntoon.

– Me saimme vuosi sitten aikamoisen paketin lisävakansseja. Ajattelimme, että saamme kevennettyä niillä muun muassa varallaoloa. Nyt kaikki vakanssit on otettu käyttöön, mutta tämmöistä akuuttia sairastumista ei pysty ennakoimaan, Jousela sanoo.

Uusia tekijöitä pyritään rekrytoimaan leikkaussaleihin koko ajan.

– Ongelma on se, että se vaatii niin pitkälle kehittynyttä osaamista, että ei voida ottaa sijaista tuosta vain. Ei ole olemassa osaavaa sijaista tai uutta työntekijää, vaan meidän pitää kaikki kouluttaa itse ja perehdyttää.

Lue lisää:

Erikoistuvat lääkärit kertovat pelolla johtamisesta Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä – Tutkimusjohtaja: "Raportti karua luettavaa"

“Tässä meillä on peiliinkatsomisen paikka” – HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen harmittelee Uuden lastensairaalan hoitajien pelkoa puhua epäkohdista

Mitta tuli täyteen: poikkeuksellisen moni hoitaja on lähtenyt kävelemään Malmin ja Peijaksen päivystyksistä – luottamusmiehen mukaan kevät oli "katastrofaalinen"

Kiireestä ja venymisestä on tullut pysyvä tila helsinkiläisessä päivystyksessä – hoitajien mukaan potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti ja heitä kehotetaan "hallittuun rimanalitukseen"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kirjanpitoyhtiön on luovutettava New Yorkin syyttäjille presidenttiä ja tämän yritystä koskevat verotiedot kahdeksan vuoden ajalta.

Liittovaltion muutoksenhakutuomioistuin antoi tätä koskevan päätöksen tänään, kertoo New York Times. Päätös on takaisku Trumpin yrityksille salata taloustietonsa.

Trumpin asianajaja Jay Sekulow kertoi NBC:n mukaan valittavansa asiasta korkeimpaan oikeuteen.

Kolmesta tuomarista koostuva tuomioistuin ei ottanut kantaa Trumpin perusteluun, jonka mukaan presidenttiin ei voi kohdistaa rikostutkintaa. Vetoomustuomioistuin sanoikin, että kirjanpitoyhtiön, ei Trumpin itsensä, pitää luovuttaa verotiedot. Näin ollen presidentin koskemattomuudella ei ole merkitystä.

Lue myös:

Puolet yhdysvaltalaisista uskoo Trumpin syyllistyneen virkarikokseen – Trump vaatii ilmiantajaa astumaan esiin

Presidentti Trump muuttaa pysyvän osoitteensa New Yorkista Floridaan – Kuvernööri toivotti tervemenneeksi ja kuittasi veroista

Vuoden 2018 verotiedot tulivat julkisiksi maanantaiaamuna. Yle julkaisee päivän aikana useita veroaiheisia juttuja eri näkökulmista.

Kuka olikaan tilastojen kärjessä? Miten tienasivat muusikot, urheilijat ja yrittäjät? Mitä verotiedot kertovat yhteiskunnasta?

Kokosimme tähän juttuun linkit päivän kiinnostavimpiin verojuttuihin kategorioittain.

1000 suurituloisinta

Katso suurituloisimpien lista – Supercellin Ilkka Paananen oli viime vuonnakin eniten tienannut suomalainen

Viime vuonna eniten tienannut suomalainen oli peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen, jonka yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat noin 110 miljoonaa euroa. Ylen verokoneesta löydät tuhat suurituloisinta suomalaista.

Ainakin nämä nimet puuttuivat suurituloisimpien listalta – joukossa useita yli 10 miljoonaa euroa tienanneita

Medialle toimitetulta eniten tienanneiden listalta on tänä vuonna voinut poistaa nimensä verottajalta pyytämällä. Kävimme läpi nimiä, jotka tänä vuonna puuttuivat eniten ansainneiden listalta, mutta ovat olleet viime vuosina korkeilla sijoilla.

Naiset kärkikahinoissa

Venäläistaustainen Maria Severina nousi suurituloisten Top 10 -listalle – Diagnostiikka-alan yrityskauppa poiki yli 36 miljoonaa euroa

Suurituloisimpien kärkeen on noussut ensimmäistä kertaa vuosikausiin nainen. Hän on toimitusjohtaja ja tohtori Maria Severina. Naisten tulokärjessä ovat myös Sanoman omistajiin kuuluva Rafaela Seppälä ja Fazer-suvun Majlen Fazer.

Valtionyhtiöiden johtajat ja yritykset

Nesteen, Fortumin, Finnairin ja Solidiumin toimitusjohtajat tienasivat valtionyhtiöissä eniten – Vauramon palkankorotus 28 prosenttia

Valtionyhtiöiden tulokärkeen nousi jo eläkkeelle Nesteen toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2018 siirtynyt Matti Lievonen.

Metsäyhtiö UPM kipusi suurimmaksi yhteisöveron maksajaksi – pankit tipahtivat kärjestä

Suuret pankit OP ja Nordea ovat tipahtaneet suurimpien yhteisöveronmaksajien kärjestä. Kärkipaikka on nyt metsäyhtiö UPM:llä. Kokosimme viisi suurinta yhteisöveron maksajaa eli yritystä Suomessa.

Kansanedustajat

Uudet kansanedustajat ponnistavat eduskuntaan hyvin erilaisista lähtökohdista – vuosituloissa yli 240 000 euron erot

Eniten uusista kansanedustajista tienasi viime vuonna Aki Lindén (sd.), jonka tulot olivat yli 250 000 euroa. Ministereistä tulokärjessä oli maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja häntäpäässä liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.).

Muusikot

Samu Haber tahkoaa edelleen rahaa Saksassa – Alman tulot tippuivat roimasti

Sunrise Avenuen laulaja Samu Haber, Haloo Helsinki -yhtyeestä soolouralle lähtenyt Elsa Tiilikainen ja Jenni Vartiainen ovat esimerkkejä suomalaisartisteista, joiden tulot ylittivät 200 000 euroa. Monen artistin tulot myös putosivat.

Kirjailijat ja näyttelijät

Lastenkirjoilla tienaa hyvin – kovatuloisimpia Mauri Kunnas sekä Tatu ja Patu -kirjojen tekijät

Kirjailijoiden kovatuloisimpiin lukeutuu Mauri Kunnas joka tienasi viime vuonna lähes 350 000 euroa. Kovatuloisimpia näyttelijöitä puolestaan on Martti Suosalo yli 250 000 euron tuloillaan. Jasper Pääkkösen Hollywood-palkka ei verotiedoista selviä.

Sometähdet

Sometähdet tienaavat yhä suurempia summia – Youtuben oikut tekevät kuitenkin tienaamisesta haastavaa

Ainakin viisi tubettajaa onnistui tienaamaan yli 100 000 euroa viime vuonna.

Nuoret

Nuorten määrä tulolistoilla romahti lähes puoleen – joukossa ei ensimmäistäkään naista

Alle kolmikymppinen nousee eniten tienaavien listalle varmimmin, jos menestyy peleissä tai kuuluu yritteliääseen sukuun. Tänä vuonna heidän määränsä Suomen tulokärjesttä kuitenkin romahti.

Urheilijat

Tässä on suomalaisen urheilun tulokärki vuonna 2018: Ykkösnimelle melkein miljoonan euron mätkyt – Mäkäräinen jääkiekkotähtien keskellä

Urheilun saralla tulokärjessä loistivat e-urheilijat ja KHL:ssä Jokerien riveissä pelaavat jääkiekkoilijat.

Mäkäräinen lumilajien tulokuningatar – olympiakultaa juhlineen Iivo Niskasen tuloissa dramaattinen pudotus

Kaisa Mäkäräinen ja Krista Pärmäkoski ovat lumilajien ykkösnimet vuoden 2018 verotietojen perusteella. Iivo Niskasen verotettavat tulot olivat olympiavoiton vuotena noin puolet aiemmasta.

Suomalainen e-urheilija ylsi jälleen miljoonatuloille – kärkinimi vaihtui

E-urheilijat ovat tänäkin vuonna Suomeen veronsa maksavista urheilijoista kovatuloisimpia. Kärkipään e-urheilijoiden tulot liikkuvat miljoonissa.

E-urheilun kova palkkiotaso havahdutti pelaajat verosuunnitteluun – osa on jo ryhtynyt yrittäjiksi: "E-urheilun verotus on kuin villi länsi"

Verohallinnon selvityksen mukaan e-urheilusta tuloja saavien määrä laski vuonna 2018 edellisvuodesta. Yksi syy on, että e-urheilijat ovat alkaneet perustaa osakeyhtiöitä optimoidakseen verotuksensa.

Mitä verotiedot kertovat tämän päivän Suomesta?

Analyysi: Isoimmat tulot tienattiin tällä kertaa ihmisten terveydellä, viihteellä ja kaikella digi-alkuisella, ja summat vain kasvavat

Huppari- ja digiväki on ajanut tulokärjessä teollisuuden ja perintösukujen ohi, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Janne Toivonen analyysissään.

Suomeen on kehittynyt tuhansien superrikkaiden joukko – iso osa elää kevyesti verotetuilla pääomatuloilla

Suomen yrittäjien mukaan superrikkaiden joukko kertoo siitä, että innovointi kannattaa. Veroasiantuntija sanoo, että verotus kannustaa rikkaita kasvattamaan pääomaansa liiketoiminnan kehittämisen sijaan.

Journalistiliitto ja Medialiitto tekevät verottajasta kantelun – Huolena, että muutkin viranomaiset rajoittavat tiedonsaantia

Rikkaat ovat tänä vuonna voineet kieltää tulo- ja verotietojen julkaisemisen henkilökohtaiseen erityiseen syyhyn veroten. Liitot haluavat oikeuskanslerin selvittävän, missä menevät henkilökohtaisten syiden ja sananvapauden rajat.

Tubettaminen ja muu some-vaikuttaminen on yhä kannattavampaa toimintaa. Viime vuoden verotiedoista selviää, että monen Youtubeen ja Instagramiin sisältöä tuottavan influensserin tulot ovat nousseet. Paksuimman tilipussin kartutti TheRelaxingEnd-kanavaa pyörittävä Lauri Puttonen, joka takoi videoillaan reilun 160 000 euron ansiotulot, joiden päälle tulivat vielä yli 3 000 euron pääomatulot. Puttosen Youtube-kanavalla on lähes 4,4 miljoonaa seuraajaa.

Pakettien avaamisia videoiva Puttonen oli myös toissa vuonna tubettajien tulolistan kärjessä. Tuolloin hänen tulonsa olivat vajaat 154 000 euroa.

Toiseksi eniten tuloja viime vuonna kartutti urheilusta ja nettihaasteista videoita leipova Jaakko Parkkali. Temptation Island ja Fort Boyard -ohjelmissa mukana ollut tubettaja tienasi ansio- ja pääomatuloja vajaat 133 000 euroa, kun toissa vuonna vastaava summa oli 95 000 euroa.

Ainakin viisi suomalaista somevaikuttajaa ylsi yli sadantuhannen euron tienisteihin viime vuonna. Puttosen ja Parkkalin lisäksi haamurajan ylittivät tubettaja Herbalisti eli Juuso Karikuusi, Uino-muotiblogia kirjoittava ja Uino Aino -kanavaa ylläpitävä Aino-Lotta Rossi sekä pelivideoita tehtaileva Lakko eli Eric Savolainen.

Nyrkkisääntönä on, että tuhannesta näyttökerrasta tubettaja tienaa keskimäärin kolme euroa.

Tubettajien tulojen nousu on ollut huimaa. Vuonna 2015 tubettajien tulolistan kärjessä oli Karikuusi vajaan 55 000 euron tuloilla. Viime vuonna yli kymmenen tubettajaa tienasi enemmän.

Tubettamisella voi myös rikastua tekemättä itse videoita. Markkinointisopimuksia ja muita diilejä tubettajille järjestävän Youtube-videoverkosto Troot Oy:n toimitusjohtaja Joona Haatainen kokosi viime vuonna vajaan 108 000 euron tulot.

Mainostuloja ja markkinointiyhteistyötä

Suomalaiset somevaikuttajat operoivat pääsääntöisesti Youtubessa. Googlen omistama videopalvelu maksaa tubettajille mainostuloja katselukertojen mukaan. Nyrkkisääntönä on, että tuhannesta näyttökerrasta tubettaja tienaa keskimäärin kolme euroa. Suomalaisen keskipalkalle päästäkseen katselukertoja pitäisi siis kuukaudessa kerätä reilut 1,1 miljoonaa.

Harva tubettaja pystyy keräämään videoilleen joka kuukausi yli miljoonaa katselukertaa. Suurin osa tubettajien tuloista muodostuukin markkinointiyhteistyöstä, eli tuotteiden ja palveluiden mainostamisesta. Yhteistyösopimuksien solmimisessa tubettajia auttavat Trootin kaltaiset verkostoyhtiöt.

Mainostoiminnan lisäksi moni tubettaja tekee puhekeikkoja, järjestää fanitapahtumia ja myy fanituotteita. Tube-menestystä käytetään myös ponnahduslautana muihin töihin. Osa tekee musiikkia, osa kokeilee siipiään perinteisen television parissa.

– Tubettajien tulopohja moninaistuu koko ajan, sanoo Suomen tubettajat ry:n varapuheenjohtaja Ville Mäkipelto.

Tulopohjan pirstaloituminen näkyy siinä, että tubettajien tulot saattavat heitellä huomattavasti vuodesta toiseen.

Esimerkiksi toissa vuonna sometähtien tulolistan kakkosena reiluilla 128 000 euron tuloilla paistatellut Veronica Verho (Mariieveronica) tienasi viime vuonna vajaan 55 000 euron ansiot. Useina vuosina eniten tienaavien tubettajien joukossa olleen Miisa Rotola-Pukkilan (Mmiisas) tulot putosivat viime vuonna yli 30 000 eurolla vajaaseen 54 000 euroon.

Suurimmalla osalla suosituimmista tubettajista tulot ovat kuitenkin nousseet. Bäckin veljeksistä nuorempi, Mike, tienasi viime vuonna yli 88 000 euroa, kun nuoren miehen tulot olivat vielä toissa vuonna reilut 19 000 euroa. Isoveli Roni jäi reilun 39 000 euron tuloillaan pahasti pikkuveljensä jalkoihin, mutta kasvatti silti vuositulojaan 9 000 eurolla toissa vuodesta.

Oikukas Youtube

Kärkitubettajien ansioiden noustessa on hyvä muistaa, että palkanmaksajana Youtube ei ole kaikkein luotettavin. Yhtiön käytännöt mainosmyynnin suhteen ovat muuttuneet useaan otteeseen ja usein ilman varoitusta. Tubettajille muutokset ovat selvinneet siinä vaiheessa, kun videoiden mainostulot ovat painuneet nollaan.

Ongelma on kasvanut niin suureksi, että tubettajat ympäri maailmaa ovat päättäneet liittoutua puolustaakseen oikeuksiaan. Liikettä johtaa yli 2,3 miljoonaa seuraajaa ritsavideoillaan kerännyt saksalainen Joerg Sprave.

Sprave esitteli kesäkuussa FairTube-kampanjan, jonka tavoitteena taata tubettajille reilut pelisäännöt. Kampanjan tukijaksi on noussut koko Euroopan suurin teollisuuden ammattiliitto, Saksan IG Metall.

Tällä hetkellä kukaan tubettajista ei tiedä tarkalleen, minkälaisilla säännöillä alustalla pelataan. Kun video rikkoo Youtuben sääntöjä, tekijä saa ylimalkaisen ilmoituksen asiasta. Viestissä ei esimerkiksi kerrota tarkasti, mikä kohta videossa rikkoo alustan sääntöjä. Tämänkaltaisen tiedon puute tekee virheen korjaamisesta haastavaa.

– Tekijän pitää itse arvata, mistä mainostulojen epääminen johtuu ja poistaa se kohta videosta, Mäkipelto kertoo.

Jos rikkeitä kertyy useampia, tubettaja saattaa menettää mainoskumppanuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että Youtube ei näytä mainoksia videoiden ohessa. Ei mainoksia, ei mainostuloja.

Joskus tekee mieli näyttää enemmän, mutta ei sitä kuitenkaan viitsi, kun se voi viedä mainokset pois Ville Mäkipelto

Mäkipellon mukaan myös Suomesta löytyy tubettajia, jotka ovat menettäneet oikeuden mainostuloihin. Tällöin tubettajalla on mahdollisuus vasta kuukauden kuluttua anoa oikeutta mainoksiin. Kuukausi ilman mainostuloja voi tehdä huomattavan loven tubettajan lompakkoon.

Historiaa ja maailman kummallisuuksia videoillaan käsittelevä Mäkipelto sanoo Youtuben häilyvän linjan tekevän tubettajista varovaisia.

– Google on jatkuvasti kiristänyt ehtoja siitä, mihin videoihin saa mainoksia. Joskus tekee mieli näyttää enemmän, mutta ei sitä kuitenkaan viitsi, kun se voi viedä mainokset pois, Mäkipelto toteaa.

Lue myös:

Youtuben suurin tähti PewDiePie ja intialainen mediajätti ottavat yhteen kamppailussa, jossa tiivistyy koko Youtuben tulevaisuus

Toimittajalta: Youtube on pilalla – Katso tästä miksi

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) kirjoituksesta aloitetaan esitutkinta. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt esitutkinnan aloitettavaksi Räsäsen kirjoituksesta, jonka Suomen Luther-säätiö julkaisi vuonna 2004.

Räsäsen kirjoitus "Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi" oli Raamattuun ja sen tulkintaan liittyvä, seksuaalisuutta ja avioliittoa koskeva kannanotto. Poliisi on aiemmin päättänyt, ettei esitutkintaa aloiteta, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta.

Poliisin päätöksen jälkeen valtakunnansyyttäjä sai yhteydenoton, jossa asiaa pyydettiin arvioimaan uudelleen. Valtakunnansyyttäjän mukaan on syytä epäillä, että asiassa on syyllistytty kiihottamiseen kansanryhmää vastaan halventamalla homoseksuaaleja heidän ihmisarvoaan loukkaavalla tavalla.

Teksti on edelleen ajankohtainen ja seison sen takana. Päivi Räsänen

Syyttäjänlaitoksen tiedotteessa todetaan, että valtakunnansyyttäjä on punninnut keskenään sananvapautta, uskonnonvapautta ja syrjimättömyyttä koskevia perus- ja ihmisoikeuksia toisin kuin poliisi.

Tästä syystä valtakunnansyyttäjä on määrännyt asiasta esitutkinnan, josta vastaa Helsingin poliisilaitos.

"Tekoaika käsittää niin pitkän ajan kuin julkaisu on saatavilla"

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen vahvistaa Ylelle, että kyse on puhtaasti vuonna 2004 julkaistusta kirjoituksesta: tapaukseen ei liity mitään myöhempiä tekoja, kuten uudelleen julkaisemista.

Toiviaisen mukaan rikos ei myöskään ole vanhentunut, vaikka alkuperäinen julkaisu on tehty jo 15 vuotta sitten.

– Jos joukkotiedotusvälineiden avulla julkaistussa viestissä epäillään olevan kansanryhmää vastaan kiihottamisen kaltaisia asioita, rikoksen tekoaika käsittää niin pitkän ajan kuin julkaisu on yleisön saatavilla ja levitettävissä, Toiviainen sanoo.

Hän ei muista toista vastaavaa tapausta, jossa nettijulkaisu olisi johtanut rikosepäilyyn yhtä pitkän ajan kuluttua sen alkuperäisestä ilmestymisestä.

Räsänen: Olen kai kohta taas Pasilan poliisitalolla

Päivi Räsänen on uudesta esitutkinnasta yllättynyt. Hän kertoo Ylelle saaneensa tiedon siitä tänään sähköpostiin tulleesta Valtakunnansyyttäjänviraston tiedotteesta.

– Olin ehtinyt jo iloita poliisin tekemästä, mielestäni erittäin hyvin perustellusta päätöksestä. Nyt tämä kai tarkoittaa sitä, että olen kohta taas Pasilan poliisitalolla kuulusteltavana.

Räsänen kiistää syyllistyneensä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Hän sanoo noudattaneensa pamfletissa Raamatun opetuksia.

Esitutkinnan aiheuttanut kirjoitus löytyy edelleen netistä Luther-säätiön sivuilta. Räsänen ei voi poistaa sitä itse, mutta toivoo, ettei sitä poistetakaan.

– Poliisi kysyi minulta [toisessa rikostutkinnassa], suostunko poistamaan twiitit kahden viikon sisällä. Sanoin, että en suostu. Sama koskee pamflettia. Teksti on edelleen ajankohtainen ja seison sen takana.

Räsäsen kirjoituksista on käynnissä toinenkin esitutkinta, joka koskee hänen kesäkuussa julkaisemaansa Twitter-viestiä. Tässä esitutkinnassa selvitetään, syyllistyikö Räsänen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan Helsinki Pride -tapahtumaa koskevalla viestillään.

Juttua päivitetty 4.11. kello 15.56: Lisätty valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen ja Päivi Räsäsen kommentit.

Oululainen harrastajavalokuvaaja Risto Mattila koki melkoisen yllätyksen sunnuntaikävelyllä Perämeren suurimmalla saarella Hailuodossa.

Hailuodon Marjaniemen majakan rannalla lojui noin kolmenkymmenen metrin mittainen rykelmä erikokoisia ”kananmunia.” Vastaavaa näkyä Mattila ei ollut nähnyt aiemmin, vaikka on asunut viimeiset 25 vuotta merenrannan läheisyydessä. Munan muotoiset jää- ja lumipallot hämmästyttivät myös muita paikalla olleita ulkoilijoita.

– Siinä kummasteltiin rouvan kanssa ainutlaatuista luonnonilmiötä. Kun kamera oli mukana, niin päätin ikuistaa ainutlaatuisen näyn, kertoo Mattila.

Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainion mukaan mistään henkimaailman ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse, vaikka tällaiseen lumipallomereen törmää harvoin. Tapahtuma vaatii oikeanlaiset olosuhteet sekä ilmassa että vedessä. Veden on oltava lähellä jäätymispistettä. Matalalla hiekkarannalla ja sopivalla pakkasella veden edestakainen liike aiheuttaa jääpallojen muodostumisen.

Jotta Mattilan ikuistamat pallot syntyisivät, se edellyttää kuitenkin jonkin tekijän, minkä ympärille pallo muodostuu. Kyseessä voi olla lumikide, roska vedessä tai pieni kivi rannalla. Vesi jäätyy aineen ympärille ja sopivalla tuulella jäätä tulee koko ajan lisää. Pyörivässä liikkeessä jää muotoutuu pallon muotoiseksi.

– Liian kova tuuli estää pallojen muodostumisen. Jos taas on tyyntä, rantaan jäätyy pelkkä tasainen jääkansi, kertoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

Jääpallojen havaitseminen vaatii oikeaa ajoitusta. Ne voivat olla näkyvillä vain hetken aikaa. Esimerkiksi kovalla tuulella pallot kasautuvat nopeasti yhtenäiseksi kentäksi, eikä niitä enää huomaa.

Useita yli miljoona euroa viime vuonna tienanneita oli pyytänyt verottajalta, että eivät tule näkyville medialle toimitettavalla suurituloisten listalla.

Yle kävi läpi yli 50 nimeä, jotka tänä vuonna puuttuivat eniten ansainneiden listalta, mutta ovat olleet viime vuosina korkeilla sijoilla.

Listalta puuttuu esimerkiksi Supercellistä tunnettu Visa Tapio Forsten. Hän nousisi noin 38 miljoonan euron tuloillaan medialle toimitetun tulolistan viidenneksi. Hän maksoi ansioistaan veroja lähes 14 miljoonaa euroa.

Toisen peliyhtiön Small Giant Gamesin myynnillä vaurastuneet Ilkka Juopperi ja Tommi Vallisto puuttuivat myös median listalta. He molemmat tienasivat lähes 21 miljoonaa euroa, jolla sijoittuisi kymmenen suurituloisimman tuntumaan. Molemmat maksoivat veroja 7,1 miljoonaa euroa.

Verotietojen julkisuuskäytäntö on tänä vuonna muuttunut, sillä yli 100 000 euroa tienanneet ovat voineet pyytää, ettei heidän tietojaan esitetä medialle toimitettavalla verotietojen listalla. Tietojensa poistamista vaati 231 henkilöä ja kaikki vaatimukset hyväksyttiin.

Alla olevalla listalla on yli miljoona euroa viime vuonna ansainneita, joiden nimet ainakin puuttuivat Ylen julkaisemalta tuhannen suurituloisimman listalta. Listalle nousee noin 900 000 euron vuotuisilla tuloilla.

Heidänkin tulotietonsa ovat katsottavissa verotoimistossa, kuten muidenkin suomalaisten tulojen määrästä riippumatta.

Lue myös:

Tässä on suomalaisen urheilun tulokärki vuonna 2018: Ykkösnimelle melkein miljoonan euron mätkyt – Mäkäräinen jääkiekkotähtien keskellä

Nuorten määrä tulolistoilla romahti lähes puoleen – joukossa ei ensimmäistäkään naista

Venäläistaustainen Maria Severina nousi suurituloisten Top 10 -listalle – Diagnostiikka-alan yrityskauppa poiki yli 36 miljoonaa euroa

Uudet kansanedustajat ponnistavat eduskuntaan hyvin erilaisista lähtökohdista – vuosituloissa yli 240 000 euron erot

Verotiedot julki tänään – ainakin melkein: Verottajan salauspäätökset ovat tuntuva käänne

Samu Haber tahkoaa edelleen rahaa Saksassa – Alman tulot tippuivat roimasti

Naisten määrä suurituloisimpien joukossa pienentynyt viime vuosina – 400 eniten ansaitsevaa tienaa vuodessa puolitoista miljardia euroa

Puolukka voi kumota rasvaisen ruoan vaikutuksia: pistää kampoihin sydäntauteja ja diabetesta aiheuttavalle tulehdustilalle

Puolukalla voi olla merkittäviä terveyshyötyjä ylipainon aiheuttamia ongelmia vastaan. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin puolukan vaikutusta lihavuuteen ja elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. Tähän mennessä tutkimusta on tehty vasta hiirillä, mutta tulokset vaikuttavat lupaavilta. Puolukka ehkäisi rasvaisen ruokavalion haitallisia vaikutuksia muun muassa kolesteroli- ja sokeriarvoihin.

Liettuan uusi presidentti joutui valeuutishyökkäyksen kohteeksi

Suomeen tänään tiistaina saapuva Liettuan presidentti Gitanas Nauseda on toiminut virassaan vasta vajaat neljä kuukautta. Nauseda tunnetaan vähäosaisten puolustamisesta ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ajamisesta. Hän haluaa muun muassa nostaa eläkkeitä, vaikka perinteisesti Liettuan presidentillä ei ole sellaisiin asioihin sananvaltaa. Nausedan mielestä hän voi jättää budjetin vahvistamassa, jos se ei vastaa hyvinvointiyhteiskunnan periaatteita. Kaikkia uusi presidentti ei kuitenkaan miellytä, lokakuussa Nauseda joutui valeuutisen kohteeksi.

Kovatuloisempien listalla myös pelkillä pääomatuloilla eläviä

Eilen julkaistulla kovatuloisempien suomalaisten listalta löytyy myös niitä, joilla on vain pääomatuloja. He ovat yleensä yrityskaupoilla rikastuneita tai tunnettujen teollisuussukujen perijöitä. Kahdensadan suurituloisemman listalla myös kolme miljoonien eurojen pääomatuloihin yltänyttä kuolinpesää.

Rauhoittavia lääkkeitä, sänkyyn sitomista – hoitajat kertovat Ylelle epäkohdista Espoon sairaalassa, johto kiistää

Espoon sairaalan hoitohenkilökunta kertoo antavansa potilaille rauhoittavia, jos aikaa heidän hoitamiseen ei ole. Asiasta kertoi Svenska Ylelle kolme sairaalan työntekijää. Seitsemän entistä ja nykyistä työntekijää vahvistaa myös työmäärän olevan vuonna 2017 avatussa sairaalassa kohtuuttoman suuri. Sairaalan ylilääkäri kiistää väitteet henkilöstövajeesta ja työntekijöiden raportoimista hoitomenetelmistä.

Selkeää, poutaista – ja kylmää

Tiistaina sää on poutaista sekä monin paikoin myös selkeää. Pohjoisen selkeillä alueilla pakkasta on noin 25 astetta, etelämpänäkin lämpötila laskee öisin pakkaselle. Etelässä koillistuuli on purevaa, mikä saa sään tuntumaan kylmältä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tuhannet iranilaiset kokoontuivat maanantaina Yhdysvaltain entisen Teheranin-suurlähetystön edustalle osoittamaan mieltään läntistä suurvaltaa vastaan. Iskulauseet olivat tuttuja 40 vuoden takaa: "Kuolema amerikkalaisille!"

Iranin suhteet Yhdysvaltain kanssa kärjistyivät uudelleen äärimmilleen viime vuonna, kun presidentti Donald Trump veti maansa pois Iranin kanssa tehdystä kansainvälisestä ydinsopimuksesta.

Samalla Iranin orastava talouskasvu katkesi Yhdysvaltain talouspakotteisiin. Jännittyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa Iran näyttää haluavan ottaa kaiken irti vuoden 1979 tapahtumista.

Opiskelijat valtasivat suurlähetystön

Kovin ottein Irania hallinnut länsimielinen šaahi Mohammad Reza Pahlavi joutui lähtemään maanpakoon alkuvuonna 1979.

Šaahi yritti luoda Iranista modernia yhteiskuntaa epädemokraattisin keinoin. Toiminta ei miellyttänyt sen enempää maan demokraattisia piirejä kuin uskonnollisia tahojakaan.

Hänen jälkeensä valtaan nousi uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini, joka ei edes yrittänyt peitellä vihaansa Yhdysvaltoja kohtaan.

Kuolemansairas šaahi oli sairaalahoidossa Yhdysvalloissa, ja iranilaiset vaativat hänen luovuttamistaan Teheraniin oikeudenkäyntiä varten.

Yhdysvallat ei suostunut vaatimukseen. Tilanne kärjistyi lopulta siihen pisteeseen, että opiskelijat valtasivat Yhdysvaltain suurlähetystön Teheranissa ja ottivat henkilökunnan panttivangikseen.

Siitä alkoi 52 amerikkalaisen pitkälti yli vuoden kestänyt vankeus.

444 vuorokauden piina

Yhdysvallat teki kaikkensa kansalaistensa vapauttamiseksi, mutta asiaa eivät vieneet eteenpäin sen enempää suurvallan poliittiset taivuttelut kuin sotilaalliset operaatiotkaan.

Yritys vapauttaa panttivangit helikopterien avulla kariutui tekniseen vikaan. Kohtalokas yritys maksoi kahdeksan yhdysvaltalaissotilaan hengen.

Poliittisesti tilanne oli Yhdysvalloille kestämätön, ja hinnan siitä maksoi presidentti Jimmy Carter. Hänen mahdollisuutensa tulla valituksi uudelleen virkaansa hävisivät saman tien kun kuvat maahan syöksyneestä helikopterista tulivat julki.

Panttivangit vapautettiin tammikuun 20. päivänä 1980 – heti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain uusi presidentti Ronald Reagan oli vannonut virkavalansa.

Siihen mennessä amerikkalaiset lähetystötyöntekijät olivat ehtineet istua Teheranissa panttivankeina 444 vuorokautta.

Ydinsopimuksen kaatuminen avasi haavat

Panttivankien vapauttamisen jälkeen Yhdysvallat kumosi Iranin vastaiset talouspakotteet, mutta rauhaisa rinnakkaiselo ei kestänyt pitkään.

1980-luvun puolivälissä Washington kielsi aseiden myynnin ja kaiken avun antamisen Iranille. Syynä oli sota Irakia vastaan.

1990-luvulla Yhdysvallat huolestui muun muassa Iranin ydinohjelmasta. Seurauksena oli uusia sanktioita.

Iranin kannalta tilanne näytti vuonna 2015 jo valoisalta. Lännen kanssa sovittu ydinsopimus takasi sen, että maa oli pääsemässä eroon sitä vuosikausia rasittaneista talouspakotteista.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ratkaisu muutti kaiken. Suurvalta asetti pakotteita, jotka tuntuivat iranilaisten arjessa kipeällä tavalla.

Täydellinen välirikko oli taas valmis.

Lue myös:

Trumpin pakotteet ajoivat suomalaisyritykset Iranista – Paikallisiin raaka-aineisiin luottava kolmioleipätehdas sinnittelee sijoillaan

Trumpin pakotteet sekoittivat iranilaisperheen raha-asiat – "Nyt meillä ei ole varaa edes korjauttaa jääkaappia"

Eläintuotteita korvaavien uutuusruokien valmistajat tienasivat viime vuonna lähes samaa tahtia kuin edellisvuonna. Ansiotulokärjessä oli tänäkin vuonna tunnetuimpien uutuusbrändien luojat.

Härkis-firma Verso Foodin luojista Leena Saarisen ansiotulot nousivat 147 923 euroon ja hänen sisarensa Tarja Ollilan runsaaseen 53 229 euroon. Viime maaliskuussa Verso Foodin koko osakekanta myytiin norjalaiselle Kavlille. Saarinen jatkaa kuitenkin yhä yhtiön hallituksessa. Osa hänen ansiostaan tulee muista hallitusjäsenyyksistä.

Maija Itkosen ja Reetta Kivelän yhdessä Zhong-Qing Jiangin perustama nyhtökaurayritys Gold&Green Food siirtyi jo pari vuotta sitten Pauligille, mutta Itkonen ja Kivelä jatkavat yhä sen palveluksessa. Heistä Kivelän ansiotulot ylsivät 91 291 euroon ja Itkosen 88 849 euroon. Itkosella oli lisäksi pääomatuloja 38 418 euron verran.

Kymenlaaksosta käsin maailmanvalloitustakin tavoitelleen Kaslink Foodsin perustajan Raino Kukkosen ansiotulot olivat viime vuonna 30 331 euroa ja toimitusjohtajana toimineen pojan Tuomas Kukkosen 31 119. Hänen pääomatulonsa olivat vielä suuremmat: 72 216 euroa.

Kaslink Foods on Verso Foodin lailla vaihtanut omistajaa tänä vuonna. Nyt määräysvaltaa yhtössä käyttää Fazer.

Muista alan toimijoista tyrnäväläisen Suomen siemenperunakeskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola ylsi 66 952 euroon. Itä-Uudellamaalla toimivan Robben pikku puutarhan Robert Jordasin ansiotulot nousivat peräti 155 959 euroon.

Hiedanrannassa Tampereella muun muassa mansikoita ja yrttejä kasvutorneissa kasvattavan Evergreen Farmin toimitusjohtajalle Ali Amirlatifille kertyi ansiotuloja 55 995 ja pääomatuloja 205 568 euroa.

Sirkkojen soittoa tai kuolinkamppailua

Sirkkatuotteita valmistavat Suomessa muun muassa EntoCube ja Entis. Niiden vastuuhenkilöt eivät päässeet tuloissaan samalle tasolle monien eläintuotteita korvaavia ruokia valmistaneiden yhtiöisen tasolle. valmisteita

EntoCuben perustajiin kuuluva Robert Nemlander tienasi kaikkiaan 16 929 euroa. Toisen perustajan ja toimitusjohtajan Jaakko Korpela tienestit olivat suuremmat: 40 577 euroa.

Turkulaisen Entisin toimitusjohtaja Samuli Taskila puolestaan ansaitsi 13 252 euroa. Pääomatuloja hänelle kertyi 5 223 euroa.

Sieniyrittäjistä Näckrosgårdenin Robin Libäck ansaitsi 21 634 euroa ja Helsienen johtokaksikko Stephane Poiriè 4 472 ja Chris Holtslag 4 322 euroa.

Vuonna 2017 perustettu Gary Renegade valmistaa vaihtoehtoa jauhelihalle ja soijalle. Sen hallituksen puheenjohtajana toimiva Jarmo Lipasti teki 6 418 euron verran tiliä.

Läpimurto edessä vai takana?

Ruokateollisuudessa toimivan Nordic FoodTech -rahaston perustajalla Lauri Reutersilla on vahva luottamus uusien ruokien tulevaisuuteen. Hän uskoo, että läpimurto on tuloillaan, koska ruokajärjestelmät ovat maailmanlaajuisesti valtavan muutoksen edessä.

– Sanoisin, että hampurilaispihvien kohdalla läpimurto on jo tapahtunut. Monien muiden kohdalla se on vasta edessä, hän sanoo.

Reuterin mukaan uusille tuotteille on tilaa vielä valtavan paljon. Hän veikkaa, että jossain vaiheessa tulee hyviä juustoja, jotka korvaavat eläinperäisiä juustoja. Luvassa on myös uudenlaisia terveysvaikutteisia elintarvikkeita, jotka esimerkiksi pitävät huolta suoliston hyvinvoinnista.

Reuter uskoo myös, että tulevaisuudessa opimme hyödyntämään paljon paremmin erilaisia kuituja. Vielä on kuitenkin paljon keksittävää ja kehitettävää, hän lisää.

Mitä kertoo se, että pioneeriyrityksiä on päätynyt isojen suomalaisten tai ulkomaalaisten yritysten omistukseen?

– Se kertoo, että elintarviketeollisuudella on iso tarve uudistua ja kehittyä. Yksi tapa on ostaa näitä tuoreita, nuoria, pieniä yrityksiä. Se kertoo myös siitä, että meillä on Suomessa hyvin paljon osaamista, joka pitää saada tuotteiden ja yritysten muotoon vielä enemmän kuin nyt.

Tietenkin voisimme kasvattaa näitä yrityksiä vähän kunnianhimoisemmin vähän isommiksi ennen kuin ne myydään ulkomaille, Reuter lisää.

Onko tässä kyse bisneksestä vai jostain muustakin?

– Tulevaisuuden hyvien ruokainnovaatioiden on pakko olla hyviä sekä ihmisen terveydelle, ympäristölle ja niiden on oltava hyvää bisnestä. Oikeastaan kaikkia kolmea.

Voiko trendiruuilla rikastua? Näin tienattiin nyhtökauralla ja härkäpavulla vuonna 2017

Kiinan presidentti Xi Jinping on antanut tukensa Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lamille, kertoo Kiinan valtion uutistoimisto Xinhua kaksikon tapaamisen jälkeen.

Xin mukaan Lam on pyrkinyt vakauttamaan Hongkongin tilannetta ja parantamaan sosiaalista ilmapiiriä. Xi kehui Lamin tehneen kovasti töitä.

Presidentti vaati Xinhuan mukaan myös tehokkaita toimia ihmisten elämän parantamiseksi ja vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Hänen mukaansa väkivaltaisuuksien lopettaminen ja järjestyksen palauttaminen ovat edelleen tärkeimpiä tehtäviä Hongkongissa.

Xin esittämä luottamuksenosoitus tulee vain päiviä sen jälkeen, kun Kiina sanoi parantavansa Hongkongin hallintojohtajan valintaprosessia.

Asiasta kerrottiin sen jälkeen, kun Kiinan kommunistisen puolueen keskeiset päättäjät olivat keskustelleet mielenosoitusten riepotteleman Hongkongin tulevaisuudesta.

Kiina on kuitenkin pitänyt lausuntonsa epämääräisinä eikä tiedossa ole, miten hallintojohtajan valintamenettelyä aiotaan muuttaa ja kenen näkökulmasta kyse on parannuksesta.

Hongkongin ja Macaon lainsäädännöstä Kiinan keskushallinnossa vastaava Shen Chunyao sanoi, että keskushallinnon roolia alueen hallinnollisissa asioissa pitää kehittää vakauden ylläpitämiseksi.

Vapaita vaaleja vaaditaan jälleen

Hongkongin hallintojohtajan valintamenettely on yksi erityishallintoalueen poliittisista kiistakapuloista. Demokratiamieliset toivovat erityishallintoalueelle vapaata ehdokasasettelua ja yleistä äänioikeutta.

Vuoden 2014 laajat mielenosoitukset Hongkongissa saivat alkunsa, kun Kiina ilmoitti, että hallintojohtaja valitaan Kiinan ennalta valitsemien ehdokkaiden väliltä. Kiinan näkemys on, että Hongkongia voi johtaa ainoastaan henkilö, joka "rakastaa sekä Kiinaa että Hongkongia".

Tänä vuonna Hongkongia ravisuttaneet mielenosoitukset ovat kestäneen jo kuukausia. Paikoin väkivaltaisiksi yltyneet protestit saivat alkunsa luovutuslakiesityksestä, mutta laajenivat pian vaatimaan muun muassa vapaita vaaleja. Kiinan johto ja Hongkongin aluehallinto eivät ole vaatimuksiin myöntyneet.

Toistaiseksi Kiina on joukkoineen pysynyt poissa alueelta, mutta on esimerkiksi tuonut puolisotilaallisia joukkojaan Hongkongin rajan tuntumaan.

Hallintojohtaja Carrie Lamin sitkeä ongelma on ollut hongkongilaisten yrmeä suhtautuminen häneen. Lamin kannatusluvut ovat ennätyksellisen alhaalla.

Financial Times on kertonut lähteisiinsä nojaten, että hallintojohtaja Lam voisi joutua jättämään tehtävänsä ensi keväänä.

Sekä Kiina että Hongkongin aluehallinto ovat kiistäneet lehden väitteen perättömänä.

Aiheesta lisää:

Hongkongin johtaja: Hallinto hylkää virallisesti mielenosoituksiin johtaneen lakiesityksen

Hongkongin johtaja Carrie Lam varoittaa kaupungin ajautuvan "polulle, josta ei ole paluuta" – protestoijat palasivat lentokentälle

Sonkajärven Sukevalla on todettu pihoissa liikkuva susilauma, joka saatetaan poikkeuksellisesti joutua ampumaan kokonaan. Susia on havaittu muun muassa Sukevan taajamassa ja Kauppilanrannassa useita kertoja pihoissa viime päivinä. Susien käyttäytyminen on poikkeuksellista, sillä ne ovat syöneet pihoissa nälkäänsä omenia.

Itä-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan sudet eivät ole lähteneet karkuun vaikka pihalle on menty huutelemaan ja huitomaan kepeillä. Pohjolainen toimii Itä-Suomen poliisilaitoksen eräyhdyshenkilönä.

Susia pyritään nyt karkottamaan asutuksen tuntumasta. Jos karkottaminen ei onnistu, voidaan Pohjolaisen mukaan päätyä koko lauman poistamiseen eli ampumiseen, mikä olisi erittäin poikkeuksellinen toimenpide.

Pohjolaisen mukaan pihoissa liikkuu nyt viime keväänä syntyneen lauman 4–6 pentua, jotka ovat nälkiintyneitä. Niiden emo on alfanaaras, pantasusi Muusa, joka sai pennut keväällä alfauroksen kanssa.

Molemmat lauman alfasudet ovat Pohjolaisen Luonnonvarakeskukselta saaman tiedon mukaan vanhoja ja huonokuntoisia, eivätkä ne kykene saalistamaan ruokaa pennuilleen. Tästä syystä pennut ovat nälkiintyneet ja hakeutuvat etsimään ruokaa pihoista.

Pohjolainen vertaa tilannetta viime vuoden syyskuussa Siilinjärvellä liikkuneeseen suteen, joka lopulta jouduttiin ampumaan. Hänen mukaansa laumasta on tullut Sukevalla iso ongelma.

Sukevalla ammuttiin pihoissa liikkunut peloton susi pari viikkoa sitten keskiviikkona.

Ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen valintakoe sujui ongelmitta. Valintakokeet uudistettiin täksi syksyksi kokonaan, ja koe oli ensimmäistä kertaa kokonaan digitaalinen.

– Teknisesti sähköinen valintakoe toimi hyvin. Myös hakijat kokivat kyselymme mukaan järjestelmän käytön helpoksi, sanoo valintakokeen uudistamishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Pääsykoetilaisuudet järjestettiin viime viikolla ammattikorkeakouluissa ympäri Suomen. Valintakokeeseen osallistui lähes 17 500 hakijaa.

Opiskelijavalinta ammattikorkeakouluihin on muuttunut monella tapaa. Nyt samalla sähköisellä valintakokeella haetaan kaikkiin eri koulutusohjelmiin lukuun ottamatta kulttuurialaa. Hakija pystyy tekemään valintakokeen useiden eri alojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin samalla kertaa.

Ensi keväänä saman mallinen koe

Koe koostui pelkästään monivalintatehtävistä, ja se tehtiin verkkoympäristössä pääsykoetilaisuudessa. Jokaisen osion tekemiseen oli määrätty maksimiaika, minkä jälkeen osio sulkeutui. Avoimia kysymyksiä kokeessa ei ollut lainkaan.

Kokeen rakenne todettiin toimivaksi, eikä siihen ole luvassa suuria muutoksia ensi kevään hakuun, Borodavkin kertoo.

– Kokonaisuus oli varsin erinomainen näin ensimmäiseksi hakukerraksi.

Kokeen vaikeustasoa voidaan Borodavkinin mukaan arvioida vasta sitten, kun hakijoiden vastaukset on analysoitu tarkemmin.

Tunneälytaitojen arviointi mukaan ensi vuonna

Kaikille yhteisiä osioita valintakokeessa olivat päätöksentekotaidot sekä kieli- ja viestintätaidot. Lisäksi kokeessa mitataan alasta riippuen matemaattisia taitoja ja kykyä tunnistaa eettisiä tilanteita.

Viime viikolla Ylen haastattelemat hakijat kritisoivat erityisesti eettisten taitojen osuutta, joka kuului sosiaali- ja terveysaloille hakevien kokeeseen.

Siinä hakijoille esiteltiin arkisia tilanteita ja kysyttiin, onko tilanne eettinen vai epäeettinen. Jotkut hakijat kokivat, että eettisiä pohdintaa vaativiin kysymyksiin on hankala vastata yksiselitteisesti kyllä tai ei.

Kritiikkiä on herättänyt myös se, ettei esimerkiksi hoitoalalle hakeville järjestetä soveltuvuutta arvioivia haastatteluja.

– Sote-alan kokeeseen on tulossa tunneälytaitoja arvioiva osuus. Se saadaan käyttöön joko ensi keväänä tai seuraavana syksynä, Marko Borodavkin kertoo.

Opiskelijajärjestö pitää koetta hyvänä

Sähköiseen valintakokeeseen ei voinut erityisesti valmistautua etukäteen. Pääsykoekirjoja tai ennakkomateriaalia ei ollut käytössä.

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK pitää tätä hyvänä uudistuksena.

– Nyt vältytään ennakkopänttäämiseltä, joka oli aiemmin hyvin yleistä monien alojen kokeissa. Uusi koe on tasa-arvoisempi hakijoita kohtaan, sanoo SAMOK:in puheenjohtaja Iiris Hynönen.

Myös SAMOK:in edustajat ovat olleet mukana valintakokeen uudistamisessa.

– On hyvä, että uutta valintakoetta kehitettäessä on kuultu laajasti monia tahoja. Koe perustuu tutkittuun tietoon, Hynönen sanoo.

Uuden valintakokeen tavoitteena on arvioida hakijoiden valmiuksia korkeakoulussa opiskeluun. Valintakokeen tulokset julkaistaan 29.11. mennessä.

Osallistu keskusteluun pääsykokeiden uudistamisesta. Keskustelu suljetaan klo 22.

Lue myös:

Haku ammattikorkeakouluihin mullistuu täysin – 5 tärkeää faktaa tänään käynnistyvistä pääsykokeista: matematiikan taitoja painotetaan

Hakijat kuvailevat ammattikorkeakoulujen uutta valintakoetta kattavaksi, mutta osin sekavaksi – “Eettinen osio oli mielestäni epäonnistunut”

Chileen on iskenyt maanjäristys, kertoo Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus. Järistys oli voimakkuudeltaan 6,0, ja sen keskus oli lähellä pohjoista Illapelin kaupunkia.

Chilen kansallisen seismologian keskus puolestaan arvioi järistyksen voimakkuudeksi 6,1.

Maan pelastusviranomaisen mukaan kuolonuhreista tai suurista vahingoista ei ainakaan toistaiseksi ole tietoa. Järistyksen ei myöskään uskota aiheuttavan tsunamia.

Järistys on ravistellut rakennuksia myös pääkaupunki Santiagossa, missä konservatiivihallituksen vastaiset mielenosoitukset jatkuvat nyt kolmatta viikkoa.

Kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin maanantaina. Poliisi on hajottanut paikoin mellakoiksi yltyneitä protesteja vesitykkien ja kyynelkaasun avulla.

Presidentti Sebastian Pinera on yrittänyt vastata mielenosoittajien vaatimuksiin ja luvannut tukun sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia. Viime viikolla presidentti haki ratkaisua oppositiopuolueiden kanssa, mutta tuloksia ei syntynyt. Sen sijaan mielenosoittajat vaativat Pineran päätä pölkylle ja nyt myös perustuslaillisia uudistuksia.

Maanantain mielenosoitusten iskulauseena oli "Tämä ei ole ohi".

Protestit alkoivat Chilessä lokakuun 20. päivä julkisen liikenteen lippujen hinnankorotuksesta, mutta laajenivat nopeasti koskemaan maan sosiaalisia ja taloudellisia epäkohtia.

Mielenosoituksissa on viranomaisten mukaan kuollut 20 ihmistä. YK tutkii poliisin väitettyä väkivaltaisuutta.

Viime viikolla Chile ilmoitti vetäytyvänsä Aasian ja Tyynenmeren maiden Apecin kokouksen ja Pariisin ilmastosopimuksen osapuolikokouksen järjestämisestä.

Chile on yksi maailman maanjäristysherkimmistä alueista. Vuonna 1960 Valdivian-järistys ylsi jopa voimakkuuteen 9,5, mikä oli Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen mukaan mittaushistorian korkein voimakkuus. Vuonna 2010 puolestaan maanjäristys ja sitä seurannut tsunami surmasivat Chilessä yli 500 ihmistä.

Vakuutusyhtiö LähiTapiolan pääjohtajaksi jo viime keväänä valittu Juha Koponen ei voi aloittaa ryhmän pääjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana vielä vuodenvaihteessakaan, yhtiö kertoo.

Finanssivalvonnan (Fiva) arvion mukaan Koposella ei vielä tuolloin ole tarpeeksi työssä hankittua käytännön kokemusta vakuutustoimialasta.

Fiva totesi jo aiemmin, että Koponen tarvitsee lisää vakuutusalan tuntemusta, jotta hän voi toimia LähiTapiolan pääjohtajana. LähiTapiola järjesti Koposelle mittavan opinto-ohjelman, johon kuului muun Tampereen yliopistolta hankittuja, hänelle räätälöityjä opintoja.

Juha Koponen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Veikkauksen toimitusjohtajana ja lääkejakelija Tamron konsernijohtajana. Lisäksi hän on työskennellyt Lähi-Tapiolan pääkaupunkiseudun yhtiöiden hallituksen jäsenenä.

Finanssivalvonta on LähiTapiolan mukaan ottanut huomioon Koposelle laaditun perehdytysohjelman, mutta ei katso sen korvaavan käytännön kokemusta vakuutustoimialalta.

LähiTapiolan hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Timo U. Korhonen on yllättynyt Fivan päätöksestä.

– Meillä on kaiken aikaa ollut vakaa käsitys siitä, että Juha Koponen täyttää Finanssivalvonnan tiukentuneet sopivuus- ja luotettavuusvaatimukset vuoden loppuun mennessä. Koponen on lisäksi ollut työsuhteessa LähiTapiolaan syyskuun alusta alkaen ja hän on suorittanut erittäin laajaa perehtymistä niin vakuutusalaan yleisesti kuin LähiTapiola-ryhmäänkin, hän sanoo tiedotteessa.

Fiva valvoo, että vakuutusyhtiön johdossa on riittävästi osaamista

Fiva ottaa kantaa vakuutusyhtiöiden johtajanimityksiin siksi, että sen tehtävä on turvata vakuutusyhtiön asiakkaiden edut.

Finanssialalla eli pankeissa ja vakuutusyhtiöissä johtoon kuuluvilla henkilöillä täytyy lain mukaan olla riittävästi osaamista ja kokemusta alalta. Jos kokemusta tai osaamista ei ole riittävästi, rekrytoivan yhtiön täytyy järjestää koulutusta ja perehdytystä. Fiva arvioi henkilöiden osaamista esimerkiksi tapaamisten ja haastattelujen perusteella.

Finanssivalvonnan arviointiprosessi on osa normaalia uuden pääjohtajan nimitysprosessia, LähiTapiola sanoo tiedotteesa.

LähiTapiolan pääjohtajan Erkki Moisanderin on määrä jäädä eläkkeelle vuoden lopussa. LähiTapiola Vahinkoyhtiön ja LähiTapiola Henkiyhtiön hallintoneuvostot päättävät kokouksissaan ensi viikolla siitä, miten pääjohtajan tehtävät järjestetään ryhmässä ensi vuoden alusta.

Korhonen: Koponen aloittanee pääjohtajana alkukeväästä

Vaikka Fivan päätös tuli yllätyksenä, LähiTapiola oli varautunut myös tähän vaihtoehtoon, kertoi Timo U. Korhonen STT:lle myöhään maanantaina.

– Itse näen niin, että tämä on Fivalta yleisempi linjan tiukennus, joka ei kohdistu pelkästään LähiTapiolaan. Muutos on jo nähty muidenkin yhtiöiden osalta, joissa on tässä pääjohtaja vaihtunut. Vastaavia (Fivan) toimenpiteitä on ollut, vaikka ne eivät ole nousseet niin kovasti julkisuuteen, Korhonen arvioi STT:n mukaan.

Hänen mukaansa Fivan arviossa Koposesta on kyse ainoastaan kokemuksesta.

– Pätevyys on vähän eri asia. Koposen osaamisessa eikä pätevyydessä ei varmasti ole puutteita. Hän on johtanut isoja konserneja, ollut mittavissa tehtävissä. Fiva on nyt kiinnittänyt huomiota kokemuksen puuttumiseen vakuutusalalta.

Korhonen uskoo, että Koponen pääsee aloittamaan johtajan tehtävässään alkukeväästä, STT kertoo.

Lue lisää:

HS: Finanssivalvonnan mukaan Lähi-Tapiolan uusi pääjohtaja ei ole pätevä tehtäväänsä