Ilmastonmuutoskeskustelu on jakautunut turhaan kahteen leiriin: Niihin, jotka haluavat tehdä jotain ilmastonmuutokselle, ennen kuin se tuhoaa sivilisaatiomme, ja niihin, joiden mielestä ilmastonmuutos on vihervassareiden ynnä muiden hippien salajuoni.
Näitä näkemyksiä yhdistää kuitenkin hirveän synkeä ajattelu. Ilmastonmuutoksen kieltäjienkin kannattaisi mieluummin puhua ilmastonmuutoksen hyvistä puolista, sillä niitähän on lukuisia! Samoin ilmastonmuutosta pelkäävien pitäisi katsella saastepilven hopeista reunaa.
Kun keskitymme hyviin puoliin, ei tarvitse olla riidoissa!
Liikakansoitushan on ollut vuosikymmeniä toinen suuri huolenaiheemme tällä planeetalla. Onko liikaa ihmisiä, kestääkö planeetta?
Ilmastonmuutoksen ansiosta ei varmasti kestä.
Menetämme ilmastonmuutoksessa paitsi elintilaa, myös lukuisia ruoanlähteitä. Kalat kuolevat meristä ja viljelykelpoinen maa katoaa aavikoitumiseen ja kuumuuteen. Näin kun ei ole edes teoreettisesti mahdollista elättää kaikkia miljardeja, niin liikakansoitusongelma tulee orgaanisesti korjaamaan itse itsensä, mahdollisesti aika nopeastikin, luonnollisen poistuman kautta.
“Pahimmissa” skenaarioissa oletetaan, että planeettamme pystyy elättämään tämän vuosisadan jälkeen enää miljardi ihmistä. Sehän on suomalaisille hyvästä, sillä mehän emme tunnetusti pidä kauheasti ihmisistä, ja tarvitsemme myös runsaasti henkilökohtaista tilaa.
Väkiluku vähenee meillä myös siitä syystä, että ilmastonmuutosahdistus vähentää ihmisten lisääntymisintoa ja lapsia syntyy entistä vähemmän. Mikäs sen parempaa, riittää aikaa tehdä töitä ja kasvattaa vaurautta, kun ei tarvitse huolehtia suoraan sanottuna aika ärsyttävistä vauvoista. Nehän eivät edes heti kasvata työnteolla bruttokansantuotetta, laiskat mukulat.
Myös merenpinnan nousu on hyvästä maallemme. Kukaan kehä kolmosen ulkopuolella ei jää kaipaamaan ärsyttäviä stadilaisia Helsingin ja muiden rannikkokaupunkien jäädessä aaltojen alle, turkulaisista nyt puhumattakaan. Samalla tulee myös enemmän Itämerta millä toteuttaa kansallislajiamme laivaristeilyä. Vaikka Tallinna jäänee meren alle, SuPerAlkon voi varmaankin siirtää sisämaahan päin.
Ilmastonmuutoksen eteneminen tarkoittaa myös sitä, että yhä suurempi osa ihmisistä liittyy tähän kuuluisaan Greta Thunbergin “maailmanlopun kulttiin”, kuten Jussi Halla-aho sen brändäsi. Kultissahan on oikein mukavaa, yhteisöllisyyden tunne on suorastaan tukahduttavan lähellä. Näin ratkeaa myös yksinäisyyden ongelma, kun voi mennä kultin kokouksiin joka perjantai.
Ihmisiä harmittaa, kun ilmastonmuutos uhkaa montaa söpöä luontodokumenteista tuttua eläinlajia, kuten leijonia ja norsuja. Arviolta monta kymmentä prosenttia maailman eliöistä tuleekin tässä kuolemaan sukupuuttoon. Siinä on kuitenkin hyviä puolia, sillä mukana on koko joukko todella turhanpäiväisiä ja sietämättömiä eläimiä, kuten pahanmakuinen tonnikala, ärsyttävästi pörräilevä mehiläinen ja vaarallinen jääkarhu, joita ei jää kaipaamaan.
Myös vapaan markkinatalouden ja fanaattisten kapitalistien, sekä öljy-yhtiöiden puolesta täytyy olla onnellinen. Moni on ollut huolissaan, että mitenkäs firmoilla menee, kun suosiotaan kasvattava ilmastonmuutosliike/maailmanlopun kultti on kuulemma antikapitalistinen ja kommunistien salajuoni muutenkin.
Kuitenkin jopa ihan oikea kommunisti ja filosofi SlavojŽižek on aivan oikein todennut, että on helpompi kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu, ja näinhän se on.
Ilmastoliikkeestä ja tieteilijöiden vuosikymmenten varoittelusta huolimatta kasvihuonekaasupäästöjen määrä kasvaa yhä vain tänäkin vuonna ja globaali markkinatalous ajaa fanaattisesti kasvua siitä huolimatta, että se lisää aina vain päästöjä. Voimmekin taputella öljyfirmoja, raharikkaita ja muita markkinatalouden mestareita selkään ja olla onnellisia heidän puolestaan heidän menestyksestään.
Onhan se nyt kateellisten uikutusta olla katkera siitä, kun toiset tekevät bisnestä.
Ilmastonmuutos on hyvästä myös meille postapokalyptisen fiktion ystäville. Tuskin maltan odottaa aavikoitumisen leviämistä ja yhteiskunnan romahtamista, että pääsen viimein elämään ihka oikeaa Mad Max -elämää ja taistelemaan vedestä raakalaismaisia kannibaalijengejä vastaan. Ehkä opettelen myös itse kokkaamaan ihmislihaa, sillä minähän en lihansyöntiä lopeta, vaikka kaikki muut, paitsi ihminen, kuolisivat sukupuuttoon.
Positiivista on myös se, että olemme silottelemassa kosmoksen outoa poikkeamaa: Kaikista meidän universumimme miljardien ja miljardien valovuosien laajuisista alueista ja triljoonista planeetoista vain tämän yhden pienen planeetan maapinta-alasta vain 71 prosenttia on elinkelpoista ihmiselle. Koko muu universumi on meille hyvin tappavaa aluetta. Onhan se nyt aikamoinen saavutus, että aktiivisesti korjaamme tätä tilastovirhettä ja teemme tästäkin pienen pienestä läntistä elinkelvottoman ihmiselle.
Posin kautta tämä ilmastonmuutos. Hyvä me!
Kirjoittaja on Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja, joka valmistautuu asfalttisoturin uraan ja unelmoi historiallisesta kuolemasta raivon tiellä tai ainakin nelostiellä.
Kaupankäynti konevuokraamo Cramon osakkeella on keskeytetty Helsingin pörssissä tiistaina iltapäivällä puoli kahden jälkeen. Syytä ei aluksi kerrottu, mutta yritys viestitti myöhemmin saaneensa ostotarjouksen.
Cramon tiedotteen mukaan se on saanut ostotarjouksen koko osakekannastaan ja nyt yhtiö arvioi strategisia vaihtoehtojaan.
Cramon mukaan se on edennyt tarjousneuvotteluissa, ja jos ne päättyvät onnistuneesti, yhtiö odottaa sen osakkeen ostohinnan olevan 13,25 euroa. Kyseessä olisi käteisosto.
Cramo kertoo, että neuvottelujen lopputuloksesta ei ole vielä takeita. Jos osto toteutuu, se joutuu vielä tavanomaisen viranomaistarkastelun kohteeksi.
Cramon osake oli keskeytyshetkellä lähes kuuden prosentin nousussa yli 10 eurossa. Viimeksi Cramon osake on ollut yli kymmenen euron arvoinen heinäkuussa.
Cramon suurin kotimainen kilpailija Ramirent myytiin hiljattain ranskalaiselle Loxamille. Sekä Cramo että Ramirent ovat laajentuneet voimakkaasti ulkomaille. Cramo toimii yli 10 maassa.
UPM irtisanoo Tampereelta 41 henkilöä. Syynä on palvelukeskuksen toimintojen siirtäminen Puolaan.
Yhtiöstä kerrotaan, että kaikilla irtisanottavilla on mahdollisuus siirtyä töihin Puolan Wroclawiin perustettavaan uuteen liiketoimintojen palvelukeskukseen.
Muutoksen on määrä tapahtua ensi vuoden syksyyn mennessä. UPM:llä on Tampereella yhteensä reilu 900 työntekijää.
Tampereen palvelukeskus hoitaa UPM:n taloushallinnon lisäksi mm. yrityksen toimitusketjujen hallinnan, henkilöstö- ja tietohallinnon sekä hankintatoimen ja energialiiketoiminnan.
Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut keskittyvät voimakkaasti Suomessa. Mehiläinen kertoi tiistaina aamulla ostavansa Pihlajalinnan. Syntyy 1,4 miljardin liikevaihdon ja 25 000 työntekijän jätti.
Tämä ei ole ihan uutta.
Terveystalo kertoi viime vuonna kasvavansa Suomen suurimmaksi yksityiseksi terveydenhuollon yhtiöksi ostaessaan Attendon terveyspalvelut. Mehiläinen ja Pihlajalinna on yhdistyessään hiukan isompi työntekijämäärältään ja liikevaihdoltaan kuin Terveystalo ennen yhdistymistä, mutta Suomeen on syntymässä kaksi varsin tasavahvaa yritystä.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta näkee uudessa kaupassa useita riskejä. Niin hän näki jo edellisessä kaupassa.
– Kyllä tässä kieltämättä meni aamukahvi väärään kurkkuun. Kun tätä tarkemmin mietti, ei tämä kuitenkaan niin yllättävää ole.
Useita syitä näkyvissä
Tutkija näkee muutamia syitä uuteen kauppaan.
– Terveystalosta tuli aika iso toimija suhteessa Mehiläiseen ja Pihlajalinnaan. Tämä voi olla siihen vastausta.
Toinen syy keskittymiseen voi olla se, että markkinan kasvattaminen ei ole enää helppoa.
– Helpot hedelmät on poimittu jo, ja laajeneminen markkinoilla tapahtuu ostojen kautta. Jos halutaan laajentaa omaa toimintaa markkinoilla, koon täytyy olla iso.
Tutkija Liina-Kaisa Tynkkysen mielestä yksityisen terveyspalvelujen keskittymisessä on enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.Antti Eintola / Yle
Julkinen sektori keskittää sosiaali- ja terveyspalvelujaan ja näyttää siltä, että mennään 18 järjestäjän malliin. Yksityiset toimijat voivat ajatella, että jos julkinen kasvaa, kasvatetaan mekin kokoamme.
Kolmas syy keskittymiseen on kilpailu työvoimasta.
– Jos työnantajat laittavat hynttyyt yhteen, se kaventaa työntekijöiden mahdollisuuksia valita työnantaja.
"Enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia"
Iso ei ole automaattisesti huono asia. Kunnat ovat ulkoistaneet palveluitaan yksityisille toimijoille ja kokonaisulkoistuksista on tutkijan mukaan saatu myös hyviä kokemuksia.
– Isossa mittakaavassa näen keskittymisessä järjestelmän kannalta kuitenkin enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.
Yksityiset toimijat tuottavat jo ison osan suomalaisista hoiva- ja työterveyspalveluista.
– Valinnanvaraa alkaa olla aika vähän. Jätit alkavat olla niin isoja, että etenkin pienten kuntien neuvotteluvoima alkaa olla epätasapainossa.
Keskittyminen kaventaa tutkijan mukaan kilpailua ja asiakkaiden ja työntekijöiden valinnanvaraa.
– Jos on kaksi voimakasta toimijaa, se vaikuttaa, miten pystyy vaikuttamaan hintoihin tai hintojen korotuksiin. Totta kai voi alkaa vaikuttaa myös siihen, mikä on kannustin tuottaa hyvää tai laadukasta palvelua.
"Pienetkin yritykset vielä taistelevat"
Kelan tutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Hennamari Mikkola sanoo, että tilanne vaihtelee alueittain. Mikkolan mukaan keskittymistä voi tapahtua esimerkiksi Tampereen seudun työterveyshuollon palveluissa.
Mikkola uskoo, että erityisesti pääkaupunkiseudulla myös pienet pystyvät vielä kilpailemaan elintilasta. Esimerkiksi lasten erikoislääkäripalveluissa on useita palveluntuottajia pääkaupunkiseudulla.
– Pääkaupunkiseudulla Pihlajalinna ei ole vielä kovin merkittävä ollut. Siellä on aika paljon yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia. Kyllä pienetkin yritykset vielä taistelevat, Mikkola sanoo.
Tilanne voi muuttua, jos Terveystalo ja Mehiläinen yhä jatkavat laajentumista ostamalla pieniä yrityksiä.
– Jos terveyspalvelut keskittyvät, mennään pikku hiljaa kohti monopolia. Siinä hinnoilla on taipumus nousta, Mikkola sanoo.
Kotimainen omistus kaventuu
Uuden kaupan myötä kotimainen omistus kaventuu. Mehiläisen omistusta on paljon ulkomailla.
– Kaikki isot alkavat olla aika paljolti kansainvälisesti omistettuja. Pihlajalinna oli imagoltaan vahvasti kotimainen ja kuntien kumppani. Kauppa muuttaa kuvaa aika paljon, että meiltä lähtee vahva kotimainen brändi pois, Tynkkynen sanoo.
Terveystalo haluaa korostaa, että sen omistuksesta on tällä hetkellä yli 80 prosenttia suomalaista. Keskeisiä omistajia ovat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Rettig Group Ab, Hartwall Capital ja Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.
Kaupan vaikutusta verotuloihin Tynkkynen ei spekuloi.
Korjattu 5.11.2019 klo 14.11: Terveystalon omistuksesta yli 80 prosenttia on suomalaista.
Kaikki eivät ole vielä heränneet muutoksen nopeuteen. Näin sanoo kantaverkosta vastaavan Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.
Hän viittaa vauhtiin, jolla uutta tuulivoimaa nousee Suomeen.
Ruususen mukaan uusi nyrkkisääntö on, että tuulivoimaa rakennetaan 1 000 megawatin edestä vuodessa. Eli Loviisan ydinvoimalan sähkötehon verran – joka vuosi.
Uutta on myös se, että hankkeet toteutuvat ilman yhteiskunnan tukea muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
– Tuulivoima nousee näillä näkymin kymmenessä vuodessa ydinvoiman rinnalle suomalaisen sähköntuotannon toiseksi tukijalaksi, jota tukee vesivoima säätövoimana, hän sanoo.
Tuulivoiman etenemisen taustalla on se, että tuulella on selvästi aiempaa halvempaa tuottaa sähköä. Samaan aikaan sähkön tukkuhinta on noussut pörssissä.
Lisäksi Suomessa tuulee paljon erityisesti talvikuukausina, jolloin sähkön kulutus on kovimmillaan.
Eroon tuontiriippuvuudesta
Tuulivoiman nousu on Ruususen mukaan hyvä uutinen Suomen huoltovarmuuden kannalta. Hän katsoo asiaa paitsi kantaverkkoyhtiön toimitusjohtajan myös huoltovarmuusneuvoston puheenjohtajan vinkkelistä.
– Suomi on jumalattoman tuontiriippuvainen. Meidän on pakko panostaa omaan sähköntuotantoon. Näköpiirissä olevan kymmenen vuoden aikana tuulivoima on aivan ylivoimainen hintatasoltaan, hän sanoo.
Ruusunen painottaa, että Suomi tarvitsee tuulivoimaa myös ilmastosyistä. Valtiovalta on linjannut, että koko maa on vuonna 2035 hiilineutraali.
Tämä vaatii sitä, että liikenteessä fossiilinen öljy korvataan parissa vuosikymmenessä sähköautoilla tai sähkön avulla valmistettavilla hiilineutraaleilla polttoaineilla.
Kaupunkien lämmityksessä taas on siirryttävä turpeen, kivihiilen ja maakaasun polttamisesta yhä enemmän sähköllä toimiviin jättimäisiin lämpöpumppuihin.
– Jos Suomi haluaa puhdistaa energiajärjestelmänsä, niin sähkönkulutus tulee merkittävästi kasvamaan, Ruusunen muistuttaa.
Tuulivoimalla homma hoituisi, mutta sen etenemisen tiellä on yksi iso mutta.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo, että Suomessa ei ole vielä havahduttu täysin tuulivoiman merkitykseen sähkön omavaraisuuden kannalta.Markku Pitkänen / Yle
Itäraja poissa pelistä
Suomen tuulivoimalat keskittyvät nyt vahvasti Länsi-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseuduille sekä Etelä-Lappiin. Sen sijaan Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Suomi sekä itäinen Lappi humisevat tyhjyyttään.
Keskeinen syy on, että Puolustusvoimat ei anna lupaa rakentaa tuulivoimaa itärajan tuntumaan. Tuulivoimalat haittaavat ilmatilan valvonnassa käytettävien tutkien toimintaa.
Pääesikunnan tarkastaja Jussi Karhila sanoo, että tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat tutkan ja esimerkiksi lentokoneen väliin esteen, joka sotkee havaintoja.
Kriisitilanteessa viholliskone saattaisi päästä livahtamaan maahan tutkan huomaamatta.
Kuvassa on Suomen nykyiset jo rakennetut tuulivoimalat, joiden yhteenlaskettu sähköteho on hieman yli 2 100 megawattia. Julkaistut markkinaehtoiset hankkeet kasvattavat Suomen tuulivoimakapasiteettia 56 prosentilla 3 176 megawattiin.Mikko Airikka / Yle
Tähän mennessä Puolustusvoimat on evännyt vajaan tuhannen tuulivoimalan rakentamisen. Karhila painottaa, että sotaväki ei vastusta tuulivoimaa.
– Toimintaamme ohjaa laki. Meidän on pystyttävä katsomaan rajojen yli riittävän pitkälle joka suuntaan, että me näemme uhat, jos sellaisia tulee, Karhila sanoo.
Karhila myös huomauttaa, että kielteiset päätökset ovat selvä vähemmistö. Puolustusvoimat on näyttänyt vihreää valoa yli 8 000 tuulivoimalalle.
– Niistä vain 700 on toistaiseksi rakennettu, Karhila sanoo.
Tilanne näkyy kuitenkin siinä, että tuulivoimayhtiöt eivät ole aina edes halukkaita kokeilemaan kepillä jäätä itäisessä Suomessa.
Ruusunen: Tilanne ratkaistava pian
Fingridin Jukka Ruusunen sanoo, että energiaomavaraisuuden, päästöjen leikkaamisen ja ilmavalvonnan tarpeet on kyettävä yhdistämään.
Hän hoputtaakin maan hallitusta etsimään pikaisesti ratkaisun, joka on Suomen kokonaisedun mukainen.
Kantaverkkoyhtiön näkökulmasta olisi tärkeää saada tuulivoimalat jakautumaan nykyistä tasaisemmin eri puolille maata. Nyt voimaloita rakennetaan tutkahuolien vuoksi turhan kauas sähkön kuluttajista.
– Tuulivoimaa pitäisi mielellään saada myös etelään ja esimerkiksi Itä-Suomi olisi ihan loistava paikka. Silloin sähköjohtoja ei tarvisisi rakentaa niin paljoa. Pohjoisesta voi toki tuoda sähköä, mutta tasapaino olisi hyvä asia, Ruusunen sanoo.
Tutkaongelmaan on jo olemassa ratkaisu. Vuonna 2013 Raahessa tuulivoimayhtiö maksoi Puolustusvoimille uuden tutkan.
Niin sanotun kompensaatiolain nojalla tuulivoimayhtiö pulitti hyvitystä 50 000 euroa voimalaa kohden aina 18,5 miljoonaan euroon saakka.
Pääesikunnan Karhila huomauttaa, että summa riitti kattamaan vain tutka-aseman, ei sen vaatimaa infrastruktuuria.
– Kokonaissumma on nykyisellä kustannustasolla selvästi tätä suurempi, noin 30–40 miljoonan euron haarukassa, hän sanoo.
Karhila painottaa, että päälle tulevat vielä henkilöstökulut tutkan käytöstä, huollosta ja korjauksista.
Kuka siis maksaa viulut?
Tutkakysymys nousi esille myös viime kevään hallitusneuvotteluissa. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että asiasta laaditaan selvitys.
Energia-asioista vastaava elinkeinoministeri ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoo, että selvitystyön on määrä alkaa vuodenvaihteen jälkeen. Valmista pitäisi tulla viimeistään kesään 2021 mennessä.
Kulmuni painottaa, että Suomi tarvitsee tuulivoimaa yhteiskunnan sähköistyessä. Lisäksi itäisessä Suomessa moni väestötappiosta kärsivä kunta ottaisi mielellään tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotot.
– Yhteinen intressi ja huoli varmasti kaikilla on, että miten saadaan uusiutuvaa sähköä, mutta siten, ettei se häiritse isänmaan puolustustarpeita, Kulmuni sanoo.
Kulmunin mukaan kompensaatiolaki on syytä käydä uudestaan läpi, sillä tilanne on muuttunut vuoden 2013 jälkeen.
Laki nousi hiljattain esiin, kun Maaseudun Tulevaisuus kertoi Itä-Lappiin suunnitteilla olevasta miljardi-investoinnista. Tuulivoimayhtiö olisi valmis maksamaan Puolustusvoimille uuden tutkan, mikäli saisi luvan rakentaa tuulivoimaa Savukoskelle.
– Lähtökohta on tietenkin aiemmin ollut se, että sähköntuottaja vastaa kustannuksista. Näin ajattelisin sen olevan edelleen. Selvityksessä on syytä käydä läpi eri vaihtoehtoja, Kulmuni kommentoi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) vastaa Ylelle sähköpostitse, että puolustushallinto pitää selvitystyötä tärkeänä.
– Mikäli päädyttäisiin pohtimaan lisätutkia tai uusia tutkaratkaisuja, tulee sen mielestäni olla valtion yhteinen intressi, myös kustannusten osalta. Tämä vaatii kuitenkin tarkkaa ja kokonaisvaltaista selvittämistä ennen päätösten tekemistä, Kaikkonen kirjoittaa.
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen patistaa päättäjiä ripeyteen.
– Selvitys antaisi sijoittajille tietynlaista vakautta ja näkemystä tulevaisuuteen. Tämä ei saisi törmätä hallinnollisiin asioihin. Tekemisen paikka olisi nyt, hän päättää.
Ruusunen muistuttaa, että uusien tutkien kustannukset ovat minimaaliset verrattuna tuulivoimasta saataviin hyötyihin.
Viitostien sekä Mäntyharjun ja Hirvensalmen välisen tien risteyksessä on sattunut loka-marraskuun vaihteessa kolme voimakasta törmäyskolaria, jotka ovat hyvin samantyyppisiä.
– Tutkinnassa on selvinnyt, että yhteistä kolareille on ollut se, että navigaattori on ohjannut väärin autot viitostieltä tähän Uutelan liittymään ja ne ovat tulleet kolmion takaa valtatienopeudella risteykseen, Itä-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Petri Isokuortti kertoo.
Isokuortti kävi ajamassa ongelmallisen liittymän tiistaiaamuna. Risteys osuu Isokuortin päivittäiselle työmatkalle, mutta poliisimies tulee tavallisesti liittymään Mäntyharjun suunnasta.
Uutelan liittymässä on sattunut useampi vakava kolari.Google Maps
Mäntyharjulainen Kati Welling-Syrjänen oli osallisena yhdessä kolarissa marraskuun ensimmäisen päivän iltana. Welling-Syrjänen tuli kuorma-autolla Mikkelistä ja kääntyi rampista kohti Mäntyharjua. Samaan aikaan tuli karttaohjelman sivuraiteelle opastama ajoneuvo kovalla vauhdilla kolmion takaa.
– En ehtinyt tehdä yhtään mitään. Onneksi henkilöauto oli vankkatekoista mallia ja osui bensatankin kohdalle, eikä renkaiden kohdalle. Olisi käynyt huonosti.
Welling-Syrjäseen törmännyt henkilöauto meni lunastuskuntoon, mutta matkustajat selvisivät naarmuilla. Kuorma-autossakin on edessä tuhansien eurojen korjaukset.
Edellisessä kolarissa oli vastakkain kaksi henkilöautoa. Myös siinä rytäkässä oli isomman onnettomuuden ainekset.
– Viitostieltä vauhdilla tullut auto osui vastapuolen takaoven kohdalle, eikä takana ollut matkustajia. Etuoven kohdalla olisi voinut käydä huonosti, Petri Isokuortti arvioi.
Liittymän haasteellisuutta lisää myös se, että tie laskeutuu loivasti alamäkeen, eikä kolmion takana oleva etuoikeutettu väylä erotu etenkään hämärässä ja pimeässä kovin selvästi. Valtatieltä erkanevassa liittymässä ei myöskään ole nopeusrajoitusmerkkiä.
– Olemme tänään olleet Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa yhteydessä ja tähän tulee hyvin pian, ehkä jo tänään liikennemerkit varoittamaan risteyksestä, Petri Isokuortti kertoo.
Uutelan liittymä haasteellisuutta lisää esimerkiksi se, että tie laskeutuu loivasti.Esa Huuhko / Yle
Kati Welling-Syrjänen ja Petri Isokuortti toivovat, että karttaohjelman virhe korjataan mahdollisimman nopeasti. Poliisi ja ELY lähettävät viestiä omia väyliänsä pitkin. Myös lähialueen asukkaat ovat laittaneet korjauspyyntöjä.
– Tiedän, että meidän suunnalta on oltu karttaohjelman ylläpitäjään ainakin kolme kertaa yhteydessä, Welling-Syrjänen sanoo.
Yle kävi ajamassa onnettomuuskohdan pitkin viitostietä tiistaina. Navigaattori ohjasi viitostieltä Uutelan liittymään ja pian palaamaan Lahdentielle saman liittymän jatkeelta. Onnettomuuteen joutuneet autoilijat ovat kertoneet tutkinnassa, miten navigaattori on alkanut liittymään siirtymisen jälkeen laskemaan uutta reittiä ja keskittyminen on samalla hieman herpaantunut.
– Autoilijoiden pitää tietysti muistaa, että kuljettaja on vastuussa autosta, eikä navigaattorin pidä liikaa luottaa. Tässä Uutelan tapauksessa on kuitenkin liian monta sattumaa lyhyessä ajassa, Petri Isokuortti sanoo.
Kaikki alkoi elo-syyskuun vaihteessa. Tuntematon verottajan asiakas oli yhteydessä Verohallinnon pääkonttoriin Helsingin Vallilaan. Hän vaati nimensä poistamista siltä suurituloisimpien listalta, jonka verottaja tapaa toimittaa tiedotusvälineille.
Valittaja oli lukenut tarkkaan EU:n tietosuoja-asetuksen artiklan numero 21: "Rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä..."
Verohallinnon viisi juristia kokoontui pohtimaan vaatimusta. Seuraavan kahden viikon aikana johtava lakimies Matti Merisalo ja julkisuuteen ja tietosuojaan erikoistuneet juristit pähkäilivät asiaa vielä useita kertoja.
Pyyhkeet professorilta
Merisalon mukaan Esikunta ja oikeus -yksikössä ymmärrettiin oitis, että nyt ollaan merkittävän päätöksen äärellä.
Verot ja niiden julkisuus ovat hyvinvointiyhteiskunnan kovinta ydintä. Suomessa suurituloisimpien ansio- ja verotiedot on julkaistu marraskuun alussa vuosikausia. Avoin tieto on raaka-ainetta kateuteen ja tirkistelyyn, mutta myös syvällisempään yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Matti Merisalo.Yle
– Tiedostimme, että tämä on merkittävä muutos. Pari viikkoa sitä mietittiin ahkerasti. Tämä ei ole ollut mikään hutiloiden tehty ratkaisu, Merisalo puuskaisee.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa, että verottaja ei tehnyt asiassa "kovin perusteellista valmistelua", kun päätöksen tekemisestä ei ole edes pöytäkirjaa.
– Se on hänen mielipiteensä. Minulla ei ole käsitystä, onko Mäenpää tarkemmin selvillä, miten päätöstä on Verohallinnossa punnittu, Merisalo kuittaa eikä halua kommentoida professorin ajatuksia sen enempää.
Miksi ei kysytty?
Verottaja olisi voinut hylätä "rekisteröidyn" valituksen. Siitä olisi seurannut hallinto-oikeuden käsittely ja aikanaan päätös - myönteinen tai kielteinen. Joka tapauksessa Verohallinto olisi luultavasti välttynyt kohulta, joka on vienyt sen jo oikeuskanslerinviraston luupin alle.
Merisalo, päätöstä Ylellekin kommentoinut ylitarkastaja Noora Kontro ja muut juristit olivat lukeneet saman artiklan kuin valittajakin: "rekisteröidyllä on oikeus vastustaa...". Juristien kesken vallitsi yksimielisyys siitä, että vaikka verotiedot on määrätty Suomessa julkisiksi, verottajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta koota tietoa medialle. Siksi rekisteröidyllä on oikeus vastustaa tietojensa listaamista.
Ulkopuolista näkemystä ei alettu kysellä.
– Siihen vaikutti ennen kaikkea se, että asia tuli vireille vaiheessa, jossa vaatimuksia piti ruveta jo ratkaisemaan.
Merisalo sanoo nyt että "ei voi kiistää, etteikö päätökseen liittyisi tulkinnanvaraisuutta". Hän odottaa oikeuskanslerin lausuntoa siitä, miten uutta tietosuoja-asetusta pitäisi tulkita.
– Tällä on lähdetty liikenteeseen, ja jos saadaan selvyyttä asiaan niin toimitaan sen mukaisesti.
Ylin laillisuusvalvoja selvittää
Verotietojen julkisuus on sen verran merkittävä asia, että myös ylin laillisuusvalvoja, Oikeuskanslerinvirasto, otti omaan selvitykseensä verottajan päätöksen poistaa osan suurituloisien nimistä median saamalta listalta. Merisalo ei tunnu olevan asiasta pahoillaan, päinvastoin.
Uudessa tietosuojasääntelysssä törmäävät suuret periaatteet: yhteiskunnan avoimuus, sananvapaus, yksityisyyden suoja. Uusia rajoja ei ole vielä ehdittyä määritellä käytännössä.
– Asetusta kun katsoo, niin eihän siellä ole lain esityötä, joka kertoisi miten tämä suhtautuu verotietojen luovuttamiseen. Ihan hyvä, että saadaan arvovaltaiselta taholta kannanotto, mikä on se oikea tulkinta.
Myös Journalistiliitto ja mediayritysten etujärjestö Medialiitto ovat valittaneet verottajan päätöksestä oikeuskanslerille. Yle harkitsee valittamista hallinto-oikeuteen siitä, että verottaja ei suostunut luovuttamaan suurituloisten listalta poistettuja tietoja.
Luvassa mahdoton urakka
Tarjottuaan mahdollisuutta poistaa omat tiedot suurituloisten listalta, verottajalle tulvahti 233 vaatimusta tietojen poistamiseksi. Siitä seurasi "aikamoinen työ", kun jokaisen hakemuksen kohdalla piti arvioida, onko taustalla riittävän painavat henkilökohtaiset syyt. Monen hakemuksen kohdalla pyydettiin vielä tarkempia perusteluja.
Miten homma sujuu, jos hakemusten määrä kymmen- tai satakertaistuu?
– Sanotaan nyt niin, että tuollainen määrä on aika paljon. Täytyy nyt miettiä. Ja riippuu siitä, mitä ratkaisuja ehtii tulla oikeusasteista tai laillisuusvalvojata.
Osa suurituloisten listalta poistetuista tiedoista selvisi verotoimistosta haettujen tietojen perusteella:
Matinkylän metroasemalla Espoossa sattui tiistaiaamuna harvinainen läheltä piti -tilanne, jossa metroon kiirehtineen tytön jalkapöytä jäi ensimmäisen vaunun oven väliin. Metro lähti liikkeelle, ja tyttö ehti raahautua laiturilla junan mukana muutamia metrejä.
Länsiväylän haastatteleman silminnäkijän mukaan valpas matkustaja sai vedettyä tytön irti oven välistä. Liikenneohjauskeskuksen mukaan myös kuljettaja oli huomannut vaaratilanteen heti liikkeelle lähdettyään ja pysäyttänyt junan.
Tyttö ei loukkaantunut tapauksessa.
Metron liikenneohjauskeskuksen vastaava liikenteenohjaaja Mikko Heikkola kertoi Länsiväylälle tarkistaneensa valvontakameroiden tallenteet. Heikkolan mukaan tallenteista ei näkynyt, jäikö väliin tytön jalka vai hiha.
– Ovien ei pitäisi sulkeutua, jos siellä välissä on jotain hihaa paksumpaa eikä kuljettaja lähde liikkeelle, jos ovet eivät ole kiinni, Heikkola sanoi Länsiväylän haastattelussa.
Heikkola pitää myös mahdollisena, että ovet eivät ole toimineet asianmukaisesti. Lisäksi hän muistuttaa, että matkustajien tulisi aina kunnioittaa ovien sulkeutumisen varoitusääntä ja välttää näin vastaavanlaisia riskitilanteita.
Lentoyhtiö Finnair on irtisanonut työntekijöitään, jotka ovat käyttäneet lentokoneen wifi-verkkoa luvattomasti asiakkaiden lennonaikaisilla tunnuksilla, kerrotaan Finnairin viestinnästä STT:lle.
Myös Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n puheenjohtaja Jari Toivonen kertoo olevansa tietoinen asiasta.
Toivosella ei ole tietoa, montaako työntekijää irtisanominen koskee. Hänen mukaansa Finnair on tiedottanut työntekijöille, että tapauksen selvittäminen jatkuu vielä ainakin tämän viikon ajan.
Finnair kertoi myös STT:lle lähettämässään sähköpostissa, että se ei kommentoi irtisanottujen määrää.
Epäillään runsasta sataa työntekijää
Wifin väärinkäytöstä epäillyt olivat käyttäneet asiakkaille annettuja wifi-tunnuksia niin, että asiakkaat eivät voineet itse käyttää niitä. Tällaisissa tapauksissa asiakkaille on annettu lentokoneessa wifi-yhteyttä varten uusi tunnus.
Wifi-yhteyden väärinkäytöstä epäillään runsasta sataa Finnairin työntekijää. Väärinkäytöksien vyyhti paljastui yksittäistapauksen kautta.
Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen kertoi muutama viikko sitten STT:lle, että tietosuojaongelmia wifi-vyyhdissä ei ole syntynyt.
Ohuen lumivaipan peittämään maahan on painautunut kouluun kiiruhtaneiden lasten kenkien jälkiä. Keppihevosradan esteet makaavat vaaleansinisen talon edustalla kohdassa, johon leikki on päättynyt. Nyt kotoisan lapsiperhehärdellin täyttämään taloon on langennut raukea aamupäivän hiljaisuus.
Hermanni Hyytiälälle, 40, se on normaalisti merkki siitä, että pian on aika siirtyä kotikonttorilta Jyväskylän Lutakossa sijaitsevalle työpaikalle Goforen toimistoon.
Etätyö on yksi kompromisseista, jotka täytyi tehdä silloin, kun Hyytiälän perheen arki kääntyi päälaelleen ja isä jäi yksin neljän lapsen kanssa.
Hermanni Hyytiälä on yksi kolmesta isästä, jotka saivat tiistaina sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän Vuoden isä -palkinnon. Tällä kertaa palkittujen valintaan vaikuttaneena teemana on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Hyytiälän lisäksi palkinnon saivat vantaalainen Petri Jaakola sekä helsinkiläinen Jukka Lagerblom.
Palkitut isät ovat pitäneet perhevapaita tai muulla tavoin osoittaneet keinoja yhdistää työ ja perhe-elämä. Palkitsemiskriteereissä nostettiin esille myös turvallinen isyys vaikeissa elämäntilanteissa. Perustelut voit lukea jutun lopusta.
– On nöyrän ylpeä olo. On ollut valtava työ, että olemme perheenä päässeet tähän tilanteeseen, jossa nyt olemme. On vaikea kuvailla matkan varrella tehtyä työmäärää, Hermanni Hyytiälä sanoo liikuttuneena.
Nyt hän on valmis palaamaan sinne, mistä kaikki alkoi. Lisäksi Vuoden isä kertoo, mitkä ovat ne kolme R-kirjaimella alkavaa asiaa, jotka liimaavat Hyytiälän perheen arjen palaset tänä päivänä yhteen.
Elokuvamainen elämänvaihe
KissFM:n chatti oli monelle ensimmäinen kosketus internetiin (Iltalehti) ja samalla sivusto oli paikka, jossa erityisesti nuoret kohtasivat toisiaan. Vuonna 1998 chat-sivustolle kirjautuivat 19-vuotias keuruulainen Hermanni ja 18-vuotias Ylivieskasta kotoisin oleva Mira.
– Mira oli minun ensimmäinen naiskontaktini, Hermanni muistelee nauraen 21 vuotta myöhemmin.
Pari muutti yhteen vuonna 2000, kun molemmat olivat vielä opiskelijoita. He halusivat tulevaisuudelta sen perinteisen yhtälön: työn, oman talon, lapsia ja vuosittaisen ulkomaanmatkan.
Vuonna 2007 valmistuneen omakotitalon rakennustyömaalla oli jo mukana parin esikoistytär Emmi. Myöhemmin perhe täydentyi edelleen pojalla ja sitten jälleen tyttärellä.
– Elimme hyvin tavallista ja lapsista lähtöisin olevaa perhearkea.
Seuraava perheonni toi mukanaan myös vastoinkäymisen.
Mira sairastui tulehdukselliseen rintasyöpään kuopuksen ollessa vielä mahassa. Sytostaattihoidot aloitettiin seuraavana päivänä Eemil-vauvan syntymästä. Syöpäsolukko oli jo ehtinyt vallata koko rinnan.
– Siitä alkoi hyvin elokuvamainen elämänvaihe. Sitä on vaikea kuvailla, mitä tapahtui. Vaikka kerron tapahtumia tai tunteita, kokemus ei välity, Hyytiälä pohjustaa.
Äidin kuva on aina näkyvällä paikalla olohuoneessa-Jaana Polamo / Yle
Vaikka mikään ei ollut enää entisellään, Hermanni ja Mira Hyytiälä päättivät elää niin tavallista arkea kuin tilanne salli. Sytostaattihoidot veivät äidin voimat, eikä hän enää voinut osallistua arjen askareisiin. Hiljalleen isän mieleen hiipi epätoivo: entä, jos tästä ei enää selvitäkään?
Nyt syöpä oli levinnyt maksaan.
– Olimme lasten kanssa iltapalapuurolla ja syötin kolmea nuorimmaista. Tein lusikalla rinkiä ja annoin jokaiselle puuroa vuoronperään. Mielessäni mietin, mitähän tästä seuraa. Silloin huomasin, että minun täytyy alkaa kantaa yksin arkea ja lasten perustarpeita, Hermanni Hyytiälä muistelee.
Lapsille äidin sairauden konkretisoi hiusten lähteminen. Mira sai olla kotona lähes viimeisiin hetkiinsä saakka.
– Puhuimme perheen kesken hyvin avoimesti asioista. Se auttoi.
Lauantaina 1. helmikuuta 2014 Hermanni Hyytiälä joutui siihenastisen elämänsä raskaimpaan tilanteeseen. Hän valvoi rakkaansa vierellä viimeiseen hengenvetoon. Kotiin palattuaan isän piti kertoa 2-, 4-, 6- ja 8-vuotiaille lapsille, että äiti on nukkunut pois.
Kaikesta huolimatta isä tiesi, että elämän oli jatkuttava.
Oli noustava ja jälleenrakennettava arki yhdessä hankittuun taloon, joka tiivisti Hermanni ja Mira Hyytiälän unelmat.
Oli myös opeteltava kantamaan oman riipivän ikävän lisäksi lasten suru.
Kiukkukohtaus kotiovella ja jälleenrakennus
Lasten äidin kuoleman jälkeen Hermanni Hyytiälä piti kaksi viikkoa sairauslomaa. Sinä aikana hän hoiti kaiken mahdollisen paperityön ja lakiasiat. Niiden määrä yllätti.
Yhtäkkiä hän olikin yksin vastuussa koko perheen taloudesta.
Hyytiälä sai huomata, että hyvinvointivaltio on olemassa lähinnä silloin kun ihminen on hyvinvoiva.
– Kun avuntarve on suurin, apua on hirmu vaikea saada. Pitää itse pitää naruja kädessä ja käydä eri tahoilla vaatimassa apua – hukkua byrokratian rattaisiin. Ei ole tahoa, joka kysyisi, mikä on sinun mielestäsi hyvä elämä, ja toisaalta miten me voisimme auttaa, että voit pyrkiä sitä kohti, Hyytiälä arvioi.
Hyytiälä sanoo, että hän olisi tuskin selvinnyt pykäläviidakosta näinkään helposti ilman isovanhempien apua. Mummot ja papat olivat tiiviisti apuna silloin, kun jälleenrakennus alkoi.
– Heidän ansiostaan en ole tuntenut jääväni yksin. Jos olisimme asuneet vaikka Rovaniemellä, niin tarina voisi olla ihan erilainen, Hyytiälä huokaa.
Lukeminen ja polkujuokseminen ovat Hermanni Hyytiälän rakkaita harrastuksia. Varsinkin urheilu on arjessa varaventtiili. Hyytiälä muistaa omasta lapsuudestaan, että lasten harrastukset olivat hänen omalle isälleen tärkeitä. Jaana Polamo / Yle
Lopulta it-alan työkin oli henkireikä, joka sai ajatukset hetkeksi muualle.
– Haluan tässä vaiheessa sanoa kiitokset entiselle työnantajalleni Reaktorille siitä, että vaikean elämänvaiheen ja työn yhteensovittaminen oli mahdollista. Tiedostan sen hyvin, ettei kaikilla ole sitä mahdollisuutta, Hyytiälä sanoo.
Isä ei halunnut kuitenkaan sortua pakenemaan vaikeaa tilannetta työvuoren taakse.
– Tasapainon säilyttäminen työn ja muun elämän välillä on edelleen tosi tärkeää. Jos olisin tehnyt liikaa töitä, siihen käytetty aika olisi ollut lapsilta pois. Tavallaan toinen työ alkoikin aina kun pääsin ansiotyöstä kotiin. Sille piti jättää myös energiaa ja jaksamista.
Ensimmäinen vuosi oli lapsille raskain. Kun isä haki perheen pienimmät päiväkodista, hyvä mieli vaihtui kiukkukohtaukseen viimeistään kotiovella. Lapset tiesivät, ettei äiti olisi tänäänkään kotona odottamassa.
Kotona vieraillut perheneuvolan lastenpsykologi neuvoi, että lasten pitää antaa surra ja saada näyttää surunsa.
– Oli tärkeää tukea lasten käsitystä siitä, ettei tämä ollut heidän vikansa. Se ei ollut kenenkään vika, että tässä kävi näin.
Hermanni Hyytiälä on ollut mukana kehittämässä lapsiystävällisempiä ja parempia palveluita muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön peruskoulufoorumissa.Jaana Polamo / Yle
Omassa päässä viiltävät tunteet, kuten ahdistus, suru ja viha, piti jättää arjessa taustalle.
Hermanni Hyytiälä kokee, että hankalat tilanteet ja ajatukset on hyvä sanoittaa.
– Kävin työterveyspsykologilla kolmisen vuotta keskustelemassa vaikeista asioista ja kysymyksistä. Se oli itselle tosi tärkeää selviytymisessä, että sai puhua jollekin näistä tunteista ja teemoista. Ei tarvinnut pitää sisällään koko mielenmaisemaa, Hyytiälä sanoo.
Ensimmäisinä vuosina arki oli selviytymistä päivästä toiseen.
– Ainoa tavoite elämässä oli, että pystyy turvaamaan lapsille normaalin päivän kulun ja turvalliset rutiinit.
Kolme R-kirjainta
Tänä päivänä Hyytiälän taloudessa herätyskello soi viimeistään seitsemältä. Lapset menevät aamupalalle, tekevät muut aamutoimet ja lähtevät omia aikojaan kouluun. Vaikeiden vuosien jälkeen isä nauttii siitä, että jokainen osaa voidella leivän, harjata hampaat ja pakata koulureppunsa itse. Enää ei tarvitse olla neljässä paikassa yhtä aikaa.
– Yleensä olen tässä kotona aamulla töissä ja tarvittaessa autan lapsia lähtemään kouluun tai vien heidät sinne. Päivällä käyn pari tuntia toimistolla. Iltapäivällä tulen takaisin kotiin, ettei nuorimmaisten tarvitse olla yksin. Olen läsnä, mutta teen töitä.
Neljän ja viiden välillä on ruoka-aika, jonka jälkeen lapset lähtevät omiin puuhiinsa, kavereille tai harrastuksiin. Iltapuuhat aloitetaan seitsemän ja puoli kahdeksan välillä.
– Tämä toistaa samaa kaavaa viikosta toiseen, Hyytiälä kertoo hymyillen.
Millainen iskä Hermanni Hyytiälä näkee itse olevansa?
– Elämäntilanteesta johtuen olen joutunut pohtimaan tarkastikin vanhemmuuden otetta. Kun lasten ja vanhempien suhde on 4:1, niin vanhemmuuden ote on erilainen, jos olisi 1:1, eli kaksi aikuista ja kaksi lasta.
Hyytiälä kertoo olevansa lapsiaan kohtaan rakastava ja huolehtiva. Se käy sanomattakin ilmi, sillä keskustelun kääntyessä lapsiin isä hymyilee ja jokaisesta sanasta huokuu ylpeys sekä lämpö.
– Toinen puoli on se, että minä myös vaadin. En pysty antamaan hirveästi eri vapauksia lapsille, koska silloin mopo alkaa helposti keulia. Haluan pitää rutiineista kiinni.
Nelilapsisessa perheessä osoitetaan tiuhaan myös "sisarrakkautta" ja venytetään hermoja puolin jos toisin.
– Olen opettanut, että lapset myös sopivat riitansa. Pyydetään anteeksi ja annetaan anteeksi. Jos isäkin siinä hermostuu, niin hänkin kertoo, mikä oli syynä ja pyytää myös anteeksi. Se on inhimillistä elämää, että välillä on konflikteja.
Työn ja kotiarjen pyörittäminen sujuu tänä päivänä hyvin. Viikonloppuisin perhe rentoutuu animaatioelokuvien ääressä.Jaana Polamo / Yle
Äidin – tai mamma-enkelin, kuten lapset häntä kutsuvat – kuva löysi paikan piirongin päältä olohuoneen nurkasta. Sieltä hän katsoo perheen touhuja tänäkin päivänä. Pyhäinpäivänä äidin haudalle sytytettiin kynttilä.
– Haluan, että äiti pysyy lasten mielissä. Konkreettisesti häntä muistetaan iltarukouksessa ja -laulussa.
Hyytiälän poppoosta on isän mukaan muodostunut tiivis ja hyvä tiimi.
– Olemme lasten kanssa nöyrän ylpeitä siitä, mistä kaikesta olemme selvinneet, vaikka välillä on ollut tosi myrskyisää ja aallot ovat olleet tosi korkeita. Toivon, että tämä antaa lapsille tulevaan elämään näkemyksellisyyttä ja eväitä aikuisuuteen.
Vuoden isä katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin.
– Hyvin vaikeista tilanteista voidaan selvitä. Vaikeankaan elämäntilanteen aikana ei ole tullut hetkeä, jolloin olisin ajatellut, ettei tästä selvittäisi. Toki sitä toivoisi, että voisi jakaa jonkun toisen ihmisen kanssa arkea ja ihmetellä lasten kasvua sekä elämää. Se on minulle tärkeää.
Entä mitkä ovat ne kolme R-kirjainta, jotka pitävät perheen arjen kasassa?
– Rakkautta, rajoja ja ruokaa. Niillä pärjää pitkälle.
Vuoden 2019 isät
Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa vuosittain Väestöliiton esityksestä Vuoden Isä -palkinnon. Palkinto jaetaan henkilölle, joka on edistänyt omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta.
Tänä vuonna palkitut perusteluineen:
Jyväskyläläisen Hermanni Hyytiälän perhe palkitsemistilaisuudessa.Kristiina Lehto / Yle
Hermanni Hyytiälä,40, Jyväskylä, neljä lasta
Hyytiälä on yhdistänyt yksinhuoltajuuden ja työelämän muun muassa tekemällä etätöitä ja pitämällä sapattivapaita. Hän on kyennyt turvaamaan perheensä tulevaisuuden ja antamaan lapsilleen turvallisen kasvuympäristön perhettä kohdanneissa kriiseissä. Lasten äiti menehtyi syöpään nuorimman lapsen ollessa 2-vuotias. Hyytiälä on aktiivisesti etsinyt apua ja ratkaisuja yksinhuoltajanperheen arjen pyörittämiseen ja ottanut vastaan tarjottua apua. Hän on ollut mukana kehittämässä lapsiystävällisempiä ja parempia palveluita muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön peruskoulufoorumissa.
Vantaalaisen Petri Jaakolan perhe palkitsemistilaisuudessa.Kristiina Lehto / Yle
Petri Jaakola, 40, Vantaa, viisi lasta
Jaakola on pystynyt antamaan lapsilleen turvallisen lapsuuden vaikeissa olosuhteissa. Hän on itse kasvanut alkoholistivanhempien perheessä. Jaakola on rakentanut turvallisen isän mallin ilman oman isän mallia. Hän on ollut tukemassa muita vastaavassa tilanteessa olevia miehiä Suomen Uusperheiden Liiton kokemusasiantuntijana ja vertaistukiohjaajana. Jaakola työskentelee opettajana ammattikoulussa ja on opetustyönsä ohella ollut tukena ja turvallisen aikuisen mallina myös monille perheen ulkopuolisille nuorille.
Helsinkiläisen Jukka Lagerblomin perhe palkitsemistilaisuudessa.Kristiina Lehto / Yle
Jukka Lagerblom, 49, Helsinki, viisi lasta
Lagerblom toimii Miessakit ry:n vapaaehtoisena, ja on siellä toiminut esimerkkinä niin sanotusta tavallisesta isästä, joka on läsnä lastensa arjessa. Lagerblomin tarina isyydestä on helposti samaistuttava: hän myöntää avoimesti myös virheensä ja puutteensa. Hän tukee esimerkillään miesten isyyttä ja hyvinvointia. Lagerblom on myös pitänyt perhevapaita.
Mehiläisen päätös ostaa kilpailija Pihlajalinna on kaupan osapuolien mielestä paras ratkaisu niin yhtiöiden, asiakkaiden kuin koko Suomen kannalta. Aamupäivän tiedotustilaisuudessa kehuttiin kaupan ajankohtaa parhaaksi mahdolliseksi ja uuden yhtiön kilpailukykyä loistavaksi.
Niin tietysti pitääkin kehua, eihän kauppaa olisi muuten päätetty laittaa jalalle.
Kieltämättä kaupan merkittävin ajuri on suuruuden ekonomiassa. Uusi Mehiläinen-Pihlajalinna (kutsuttakoon kaupassa syntyvää yhtiötä tässä jutussa näin) on mahdollisesti Pohjoismaiden suurin yksityinen terveyspalvelujen tuottaja.
Iso koko merkitsee mittakaavaetuja palvelujen tuottamisessa ja luo merkittävän edun kilpailla isoista palvelukokonaisuuksista.
Sote-uudistus mielessä
Mehiläinen-Pihlajalinna on vahvoilla, kun vääntö sotesta aikanaan saadaan päätökseen ja isot kuntakokonaisuudet alkavat kilpailuttaa terveyspalvelujaan. Julkiset ostot tuovat jo nyt noin puolet yhdistyvien yhtiöiden liikevaihdosta.
Samasta syystä Mehiläinen-Pihlajalinna on kahta erillistä yhtiötä vahvempi myös yksityisen työterveyshuollon markkinoilla. Alueellinen kattavuus kohenee kaupan ansiosta tuntuvasti.
Iso koko merkitsee myös resursseja digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Puolentoista miljardin euron liikevaihdosta riittää euroja sijoitettavaksi myös tuotekehitykseen.
Pihlajalinnan perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirén sanoikin tiedotustilaisuudessa, että kasvulle ei yksin ollut enää rahkeita.
Katse jo Kiinassa
Mehiläisen johto uskoo terveyspalvelujen digitaalisten ratkaisujen vauhdittavan merkittävästi myös uuden yhtiön kansainvälistymistä. Katse on suunnattu jo nyt Kiinaan, jonka jättimäisille markkinoille pääsy edes pienellä siivulla toisi huiman kasvuloikan.
Mehiläisen suurin omistaja on ulkomainen pääomasijoitusyhtiö CVC Capital Partners, joka hallinnoi noin sadan miljardin euron arvoisia sijoituksia ympäri maailman. Yhtiöllä on paljon toimintaa myös Aasiassa, joten Mehiläinen lienee jo saanut Kiina-visiolleen taustatukea.
Silti pääomasijoittajat viihtyvät yhdessä yhtiössä yleensä vain muutaman vuoden, ja siinä ajassa pitäisi sijoitetulle pääomalle saada mielellään suurehko kaksinumeroinen tuotto.
Tiedotustilaisuudessa Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää totesi melko suoraan, että Mehiläinen-Pihlajalinna on tarkoitus vielä listata pörssiin. Ensin yhtiötä kuitenkin kehitetään listautumiskuntoon muutama vuosi.
LähiTapiola kummisetänä?
Kehittämistyöhön osallistunee määrätietoisesti LähiTapiola-ryhmä, joka on Pihlajalinnan suurin ja Mehiläisen toiseksi suurin omistaja. LähiTapiola on siis kaupassa sekä myyjä että ostaja, joka asetelmana ei ole nyt kaikkein tavallisin.
Tämä tietenkin herättää kysymyksen siitä, kenen idea tämä kauppa on ollut loppujen lopuksi. LähiTapiolahan on jo vuosia investoinut kymmeniä ellei satoja miljoonia euroja digitaalisiin terveyspalveluihin.
Mehiläisen ja Pihlajalinnan liitto näyttää sopivan LähiTapiolan (kehitysjohtajan Harri Ahon) strategiaan kuin veitsi kirurgin käteen.
Sata metriä korkea lipputanko on läpäissyt lopulliset lujuustestit Haminassa.
Tangolle on tehty sen pystyttämisen jälkeen erilaisia tarkastuksia, jotta sen kestävyydestä saataisiin varmuus.
Tangon lujuusominaisuuksia tutkinut Kiwa Inspecta on mitannut tangon seinämän suoruutta ja tangon juuren hitsaustyön laatua. VTT puolestaan testasi tangosta otetut näytepalat.
Kaupunki tiedottaa, että tulosten perusteella tanko vastaa materiaalitodistuksia ja hitsien on todettu täyttävän vaadittavat laatukriteerit. Nyt tangolle odotetaan enää lopullista käyttölupaa.
– Fiilikset ovat loistavat. Nyt tämä on vihdoin saatu maaliin, iloitsee Haminan kaupungin kehitysjohtaja Matti Filppu.
Lipputanko on ehtinyt käydä läpi melkoisen mankelin.
Pystytettiin vuosi sitten
Tanko pystytettiin vuosi sitten. Koripallokentän kokoinen lippu piti nostaa salkoon jo itsenäisyyspäiväksi viime vuonna, mutta kaupungin oli ensin saatava varmuus Venäjällä valmistetun terästangon kestävyydestä.
Lipun koenosto päästiin tekemään viime keväänä. Hieman sen jälkeen päätettiin kuitenkin vielä lisäselvitysten tekemisestä. Ajatus on ollut, että lippu liehuisi tangossa pysyvästi. Tähän mennessä se on laskettu alas ja nostettu uudestaan tankoon useita kertoja.
Esimerkiksi juhannuksena lippu otettiin alas kovien myrskytuulten vuoksi. Silloin kävi myös ilmi, että lippuun oli syntynyt reikä.
Asukkailta kuraa niskaan
Tanko on kerännyt rajua arvostelua kaupungin asukkailta, joiden mielestä siihen laitettiin aivan liikaa rahaa.
Matti Filppu repeää makeaan nauruun, kun häneltä kysyy, meinasiko epätoivo missään vaiheessa iskeä.
– Tietysti siinä alussa oli se valtava julkisuus, ja piti hankkia tietoa sekä tutkia asiaa. Silloin homma tuntui aika isolta selvittää. Selvitysten edetessä on kuitenkin tullut tiettyä varmuutta, Filppu toteaa.
Lopullinen lupa vielä tänä vuonna?
Valtava Suomen lippu on liehunut Haminassa tilapäisen luvan turvin juhannuksesta saakka ilman isompia käyttökatkoksia.
Filpun mukaan tanko on saamassa lopullisen käyttöluvan vielä tänä vuonna. Filppu kertoo, että nyt saatujen tulosten perusteella päivitetään ulkopuolisen tarkastajan lausunto. Tämän jälkeen rakennusvalvontaviranomaisen on mahdollista myöntää tangolle pysyvä käyttölupa.
– Kun pysyvä lupa on saatu, tangon kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisilla säännöllisillä tarkastuksilla.
Tilapäinen lupa on voimassa vuoden loppuun saakka.
Meksiko turvallisuusviranomaisten mukaan huumekartelli surmasi yhdeksän ihmistä Pohjois-Meksikossa. Kuolleiden joukossa on viranomaisten mukaan ainakin kolme naista ja kuusi lasta. Ainakin yksi lapsi on edelleen kateissa.
Luvut uhrien määristä ovat vaihdelleet tiistaina. Kuolleiden joukossa olikahdeksan kuukauden ikäiset kaksoset.
Uhrien sukulaisten mukaan kuolleet olivat yhdysvaltojen kansalaisia.
BBC kertoo, että ampumisessa kuoli mormoniperhe, joka eli Pohjois-Meksikossa. Kyseessä on 1900-luvun alussa Meksikoon asettuneesta lahkosta, joka kannattaa moniavioisuutta. Yhdysvalloissa moniavioisuus on kiellettyä.
Meksikon turvallisuusministeri Alfonzo Duranzon mukaan hyökkääjät olivat erehtyneet luulemaan uhrien katumaasturiletkaa kilpailevan rikollisryhmän autoletkaksi. Durazon mukaan kuusi lasta loukkaantui hyökkäyksessä ja viisi heistä on viety sairaalaan Phoenixiin, Arizonaan.
Presidentti Donald Trump tviittasi hyökkäyksestä ja sanoi Meksikon voivan pyytää tarvittaessa apua Yhdysvalloilta tapauksen tutkimiseen ja huumekartellien hävittämiseen.
– Meksikolla on mahdollisuus, Yhdysvaltojen tuella, aloittaa sota huumekartelleja vastaan ja pyyhkiä heidät maailmasta. Me vain odotamme puhelua teidän uudelta presidentiltänne! tviittasi Trump.
Meksikon presidentti Andres Manuel Lopez Obrador piti tiistaina tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi presidenttien aikovan puhua pian puhelimitse tapahtumista.
Obradorin mukaan Meksiko ei kuitenkaan tarvitse apua tämänkaltaisten tapausten tutkimiseen. Hän ei kuitenkaan torjunut yhteistyötä Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisin FBI:n kanssa.
Hyökkäyksen kohteena olleessa autoletkassa oli kolme autoa, joista yksi paloi hyökkäyksessä pahasti.
Yhden sukulaisen mukaan autot lähtivät maanantaina Sonorasta ja suuntasivat Chihuahuan osavaltioon. Kahden maastureista kerrottiin kadonneen ja kuusi lapsista oli löydetty elävinä tien varrelta. Lapset olivat ilmeisesti paenneet autoista ja piiloutuneet maastoon.
Hyökkäys oli tiettävästi tapahtunut Bavispen kohdalla.
Ilkka Kemppinen / Yle
Surmat tapahtuivat vuoristoisella alueelle, jossa Sinaloan kartelli on taistellut vallasta toisen kartellin kanssa.
Suuri osa mormonilahkon jäsenistä on syntynyt Meksikossa, mutta heillä on kaksoiskansalaisuus. CNN:n mukaan kaikilla ampumisessa kuolleilla oli kaksoiskansalaisuus.
Lahkon jäsenten kimppuun on hyökätty aiemminkin, yksi rikollisuutta vastustanut lahkon jäsen, ilmeisesti autoiskun uhrien sukulainen, tapettiin vuonna 2009 Chihuahuan osavaltiossa.
Vaikuttaa siltä, ettei Suomessa ole Jokereiden kohdalla tiedostettu riittävän hyvin, että joukkueen taustalla oleva KHL-liiga on Venäjälle ulkopolitiikan vaikuttamisen väline – niin sanottua jääkiekkodiplomatiaa. Näin arvioi Ylelle Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopistosta.
– Tällainen positiivinen pehmeä vaikuttaminen Venäjästä, soft power, ei tietenkään ole kielletty. Mutta se tulisi tiedostaa, Kangaspuro toteaa.
Yle kertoi viime viikolla, kuinka jääkiekkojoukkue Jokerit sotkeutui Suomen valtion ulkopolitiikan tekijäksi Kiinassa.
Talviurheilun avajaisissa tämän vuoden tammikuussa katsomossa istui tasavallan presidentti Sauli Niinistökin todistamassa, kun Jokereiden juniorit edustivat suomalaista jääkiekkoa.
Suomen vientiä edistettiin Jokereiden kautta siis käytännössä suurelta osin venäläisellä rahalla.
Ylen lähteiden mukaan KHL:stä annettiin lopulta ymmärtää, että Jokereiden ei tulisi olla niin innokkaana edistämässä Suomen vientiä. Tällä hetkellä joukkue ei ole enää mukana parhaillaan meneillään olevassa Suomen ja Kiinan välisessä talviurheilun teemavuodessa.
Asiasta vastaavat ministeriöt – opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö – eivät kommentoineet Ylelle, miksi Jokerit oli hankkeessa mukana.
Markku Kangaspuron mukaan valtion ja yksityisten yritysten välinen yhteistyö ei sinänsä ole poikkeuksellista.
Yritykset ovat usein näytelleet merkittävää roolia Suomen viennin edistämisessä. Kangaspuro sanoo, että Jokereiden tapaus on kuitenkin omanlaisensa, sillä Jokerit on koko tapahtumien ajan ollut KHL-seura.
KHL-vaikuttajien ei tulisi Kangaspuron mukaan kuulua mitenkään Suomen ulkopolitiiikkaan.
Talviurheilun avajaisiin Pekingissä tammikuussa 2019 osallistui useita suomalaisia vaikuttajia, myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.Ng Han Guan / EPA
Hänen mukaansa on kuitenkin muistettava, että Jokerit ei itse tehnyt Suomen ulkopolitiikkaa. Joukkueen mukanaoloon ei sinällään ole mitään laillisia esteitä: urheilusuhteita, opetusta tai kulttuuria ei ole sanktioitu. Tapauksessa ei ole mitään, mikä olisi Suomen ulkopolitiikassa tehtyjä päätöksiä tai EU:n päätöksiä vastaan.
Kangaspuro sanoo, että valtion johdolla on lopulta kuitenkin vastuu siitä, mikä yritys pääsee mukaan mihinkin valtuuskuntaan. Nämä ovat poliittisia viestejä.
Jokereiden rooli Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuoden osana olisi pitänyt kuitenkin arvioida.
– Tiukasti ottaen tässä ei periaatteessa ole ongelmaa. Mutta sitten on eri asia, millaista viestiä halutaan antaa. Sitä pitää aina harkita, Kangaspuro painottaa.
– Herää kysymys, kuinka tarkasti Jokereiden rooli on arvioitu, kun on tehty päätös, että Jokerit lähtee Kiinaan.
Vierailu tulkittiin vahvasti Kiinassa
Kangaspuron mukaan Ylen jutussa näkyy hyvin, kuinka pienet Suomen jääkiekkopiirit ovat.
– Jääkiekkopiirien yhteydet tiettyihin poliittisiin piireihin ovat tiiviit. Se on varmasti syy, miksi Jokerit valikoitu seuraksi, joka oli tässäkin mukana.
Yksin Kiinan urheiluministerin vierailu Jokereiden jääkiekko-ottelussa helimikuussa 2016 on Kangaspuron mukaan ollut merkittävä askel Jokereiden ja Kiinan yhteistyölle. Jokereiden suhde Kiinaan on sitä kautta päässyt kehittymään.
– Kiinan kaltaisessa yhteiskunnassa vierailu on tulkittu niin, että Jokereilla on asema Suomessa, asiantuntija sanoo.
– Seuraavassa vaiheessa kysymys olisi ollut Suomen ulkopolitiikan johdossa, että onko Jokerit se joukkue, jolle halutaan antaa tällainen rooli.
"Se olisi ollut kova veto"
Kangaspuro lisää, että asiaa tulee pohtia myös toisesta vinkkelistä: entä jos Suomi olisi sanonut Jokereille ei?
Hänen mukaansa tästä olisi voinut nousta jopa skandaali Pekingin päässä.
– Jos Suomi olisi poliittisin perustein kieltänyt Jokereita olemasta mukana, se olisi ollut kova veto. Se olisi näyttäytynyt erittäin erikoiselta ilman mitään laillisia perusteita.
Talviurheilun teemavuoden avajaisiin osallistui tasavallan presidentin lisäksi myös silloinen urheiluministeri Sampo Terho (sin.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.).Shen Hong / AOP
Kangaspuro uskoo, että asiassa on voinut käydä niinkin, että valtio ei ole siihen enää voinut puuttua: Jokereiden yhteistyö Kiinassa oli jo pitkällä.
Hän toteaa, että kielto olisi ollut vastoin kaikkea sitä, mitä Suomi ja kaikki muutkin maat tällä hetkellä pyrkivät tekemään. Kaikki haluavat osuutensa Kiinan markkinoista.
Kangaspuro huomauttaa, että jos Suomi olisi sanonut ei Jokereiden ja Kiinan väliselle yhteistyölle eikä Jokereita siten olisi otettu mukaan talviurheilun teemavuoteen, Suomi olisi tällöin oma-aloitteisesti laajentanut EU:n tekemiä päätöksiä Venäjän ja lännen välisistä pakotteista. Jokereiden silloiset omistajat olivat vain Yhdysvaltojen pakotelistoilla, eivät EU:n.
– Silloin olisimme olleet eturintamassa tekemättä yhteistyötä vielä laajemmin, mitä yhteisesti on sovittu.
Jokereiden juniorit ja Kunlun Red Star -juniorit luistelivat yhdessä Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuoden avajaisten esityksen aluksi tammikuussa 2019. Muu spektaakkeli avautui yleisölle vasta, kun Jokeri-junnu ja Kunlun-junnu laittoivat jääkiekkomailansa yhteen.Shen Hong / AOP
Olisiko Suomi itse edistänyt juuri Jokereita?
Markku Kangaspuro uskoo, että jos asiaa olisi mietitty ensin ministeriöissä, ennen kuin tapahtumat lähtivät liikkeelle Jokereiden ja Kiinan välillä, lopputulema olisi luultavasti ollut toinen.
– Jos etukäteen olisi mietitty, miten suomalaista urheiluosaamista viedään Kiinaan, niin ei ministeriö varmaankaan ensimmäiseksi olisi KHL-joukkuetta sinne mukaan ottanut, Kangaspuro pohtii.
Pimeys ja kylmyys ovat taas täällä ja ihmiset vaikuttavat surullisemmilta.
Kun tulin aikoinaan Barcelonasta Suomeen, suomalaisten suhtautuminen kaamosaikaan tuntui minusta yliampuvalta. Itse pidin pimeästä, eikä minulle ollut ongelma kääriytyä useisiin kerroksiin vaatteita.
Nyt, muutaman vuoden jälkeen, ymmärrän ehdottomasti suomalaisia. Pahinta eivät ole kylmyys ja pimeys, vaan se, miten pitkä tämä vuodenaika on. Se ei lopu koskaan.
Mutta on tässä ajassa ja suomalaisissa vielä kolme asiaa, jotka yhä yllättävät minut.
Klikkaa videota ja katso, mitä ne ovat.
Eric Lipchis
Kirjoittaja on barcelonalainen toimittaja, joka tuli Suomeen neljä vuotta sitten. Suomessa hän on käsikirjoittanut ja kuvannut paljon videoita suomalaisesta kulttuurista ja elämäntavasta. Hän oli syksyllä harjoittelussa Ylen Metropoli-toimituksessa.
Ruotsalaisia järkyttäneestä viiden 4–18-vuotiaan lapsen eristämisestä epäillyt vanhemmat ovat astuneet ensimmäistä kertaa julkisuuteen. Pikkukylässä Etelä-Ruotsin Ystadissa paljastui syksyllä 2018, että autiolta vaikuttaneella maatilalla asuneen perheen lapset olivat eläneet vuosia muusta yhteiskunnasta erillään. Lapset eivät olleet koskaan käyneet koulua.
Poliisin avustamat sosiaaliviranomaiset huostaanottivat vuosi sitten neljä lasta perheen lukittuna pitämältä maatilalta. Viides lapsista oli ehtinyt täysi-ikäiseksi ja sai jäädä vanhempiensa luokse asumaan.
Maanantai-iltana Ruotsin TV4-kanavalla esitetyssä Kalla fakta -ohjelmassa perheen vanhemmat esiintyivät ensimmäistä kertaa julkisuudessa kasvoillaan ja kertoivat oman versionsa tapahtumista. Heidän mielestään tapauksesta on syntynyt julkisuudessa täysin väärä kuva.
Vanhemmat vakuuttavat edelleen lasten saaneen opetusta
Pelkillä etunimillään ohjelmassa esiintyvien äiti Pernillan ja isä Hansin esittämät väitteet ovat ristiriidassa useiden eri viranomaisten muun muassa hallinto-oikeudessa esittämien tietojen kanssa. Vanhemmat esimerkiksi väittävät lastensa käyneen yhdysvaltalaista verkkokoulua ja esittelevät ohjelmassa pinoittain koulukirjoja.
Internetissä annettavaa opetusta tarjoava yhdysvaltalainen koulu kuitenkin kiistää, että lapset olisivat koskaan olleet heidän oppilaitaan. Oppilaitoksen mukaan vanhemmat ovat olleet heihin yhteydessä ja hankkineet opetusmateriaalia, mutta eivät varsinaista opetusta.
– Luulimme hieman naiivisti, että meillä oli hyvä vuorovaikutus kunnan kanssa ja olimme yhdessä päätyneet tähän ratkaisuun [verkkokoulu]. Meillä ei ole missään nimessä mitään ruotsalaista koulua vastaan, Pernilla vakuuttaa ja sanoo koulutusvalinnan johtuneen siitä, että perhe vietti niin paljon aikaa poissa Ruotsista.
Vanhemmat myös kiistävät pitäneensä lapsiaan lukkojen takana, vaikka poliisit ovat kertoneet joutuneensa murtautumaan lukitulle maatilalle lasten huostaanoton yhteydessä.
Kalla fakta -ohjelmassa perhe selittää parin metrin korkuisten aitojen ja useilla puomeilla suljettujen porttien olevan osa perinteiseen rakennustyyliin kuuluvaa umpipihaa ja suoja kovaa tuulta vastaan.
Tontilla olevia kameravalvonnasta varoittavia kylttejä vanhemmat puolestaan perustelevat alueella yleisten murtovarkaiden pelottelulla. Lasten eristämisen kotiin vanhemmat kiistävät jyrkästi.
– Olemme ehkä eläneet yksityisempää elämää kuin monet muut, äiti Pernilla selittää perheen eristäytyneeltä vaikuttavaa elämää.
"Meillä oli keittiö, kaksi kylpyhuonetta ja WC"
Viranomaiset ovat aiemmin kertoneet, että lapset elivät likaisissa tiloissa ja olivat aliravittuja. Näiden tasapainossa, jalkojen kehityksessä ja puheilmaisussa on raportoitu olleen ongelmia.
Tiedotusvälineiden mukaan huostaanoton jälkeen huomattiin, että lapsilta puuttuvat monet perustaidot, eivätkä he osanneet esimerkiksi kuoria banaania tai käydä suihkussa.
Kalla fakta -ohjelman mukaan lapsille tehdyissä lääkäritutkimuksissa ei kuitenkaan olisi huomattu merkkejä aliravitsemuksesta. Haastattelussa vanhemmat kyseenalaistavat monet muutkin julkisuudessa kerrotut asiat.
– Emme olleet juuri silloin siivonneet. Yksi lapsista oli sairaana. Remontti oli kesken. Kuten moni tietää, silloin voi olla sotkuista. Meillä on kuitenkin aina ollut toimiva keittiö, kaksi kylpyhuonetta ja WC, perheen äiti luettelee tv-ohjelmassa.
Naapurit eivät nähneet koskaan lapsia
Useat pikkukylän asukkaat ovat kertoneet eri tiedotusvälineille, etteivät he koskaan ole nähneet tilan lapsia, vaikka perhe on asunut samassa paikassa vuodesta 2003 lähtien. Tähän vanhemmat vastaavat esittelemällä TV4:n toimittajalle rannalla otettuja valokuvia lapsistaan ja kertomalla ostosreissuistaan ja ulkomaanmatkoistaan.
– Lapset ovat todella sosiaalisia, ja sitä mieltä ovat kaikki heidät tavanneet, Pernilla vakuuttaa.
Vanhempien mukaan perhe on viettänyt jopa puolet ajastaan ulkomailla, esimerkiksi Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Norjassa, Tanskassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Todisteena matkoista Pernilla ja Hans näyttävät toimittajalle muun muassa kuitteja matkoiltaan.
Viranomaisten mukaan perheen lapsille hankittiin kuitenkin passit vasta sen jälkeen, kun veroviranomaiset alkoivat selvittää perheen asuinpaikkaa.
Verottajan selvitysten perusteella perhe ei myöskään ole juurikaan käyttänyt pankki- ja luottokortteja tai tehnyt käteisnostoja ulkomailla. Tämä viittaa verottajan mukaan siihen, että perhe on ollut koko ajan Ruotsissa. Vanhemmat selittävät käyttäneensä ulkomailla vain käteistä rahaa.
Viranomaisten mukaan huostaanotetut lapset voivat nyt olosuhteisiin nähden hyvin, ja oppivelvollisuusiässä olevat heistä käyvät koulua. Vanhempiaan lapset eivät ole tavanneet yli vuoteen. He voivat puhua puhelimessa vanhempiensa kanssa valvotusti ja ennalta sovittuun aikaan.
Selvitysmiehen mukaan kunta rikkoi lakia, kun se ei varmistanut lasten käyvän koulua oppivelvollisuuden mukaisesti. Ystadin viranomaiset myös laiminlöivät tehtäviään jättämällä reagoimatta, vaikka olivat saaneet vuosien mittaan useita suullisia ilmoituksia perheen tilanteesta huolestuneilta ihmisiltä.
Tapaus alkoi paljastua vasta vuonna 2018, kun ensin veroviranomaiset ja sitten Ystadin uusi koulutoimenjohtaja ryhtyivät penkomaan perheen tilannetta.
Verottajaa kiinnosti perheen vakituinen asuinpaikka. Uusi koulutoimenjohtaja taas ei tyytynyt edeltäjänsä tavoin perheen vanhempien selityksiin, jotka olivat ristiriidassa yhdysvaltalaiskoulusta saatujen tietojen kanssa.
Vikström pahoittelee kunnan passiivisuuden lapsille aiheuttamaa haittaa. Selvitysmiehen suositusten mukaisesti kunta aikoo nyt selkeyttää viranomaisten yhteistyötä ja huoli-ilmoitusten kirjaamisesta annettavia ohjeita.
Vanhemmista aloitettu poliisitutkinta keskeytettiin aiemmin tuloksettomana. Ystadin kunta harkitsee nyt uuden rikosilmoituksen tekemistä.
TV4:n Kalla fakta -ohjelman haastattelussa vanhemmat elättelevät toiveita lastensa paluusta.
– Tähän on saatava ratkaisu. Heidän on tultava kotiin, isä Hans sanoo painokkaasti äiti Pernillan kyynelehtiessä vieressä.
Avokonttoreiden hälinä, jatkuvat keskeytykset ja oman työpisteen puuttuminen hankaloittavat työhön keskittymistä konttorissa. Moni hakee kotoaan rauhaa työn tekemiseen.
Kotona etätyötä tekevän haasteita puolestaan ovat yksinäisyys ja vaara siitä, että päivät venyvät liian pitkiksi.
Teknologia voi rapauttaa etätyötä
Erikoistutkija Seppo TuomivaaraTyöterveyslaitokselta kertoo, että viestintäalustojen kehittyminen on muuttanut etätyön luonnetta. Perinteisesti kotona tehtävän etätyön etuna on, että voi työskennellä itsenäisesti ja keskittyä hiljaisuudessa omaan tehtäväänsä.
Nyt työntekijät ovat verkon kautta jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Erilaiset pikaviestimet, skype-kokoukset ja muut reaaliaikaiset viestintäpalvelut vilkuttavat merkkejään saapuvista viesteistä.
Tuomivaaran mukaan edut, joita etätyöllä ennen on ollut esimerkiksi työkuormituksen vähentämisessä, eivät enää uudessa työkulttuurissa välttämättä toteudu. Itsemääräämisen ja keskittymisen hyöty vähenee.
– Tietyllä tavalla chattailu on alkanut rapauttaa alkuperäistä etätyön ideaa, sanoo Seppo Tuomivaara.
Palaveri sujuu kävellen ympyrää olohuoneessa
Laatujohtaja Jani Jaatinen asuu keskellä hämäläismetsiä Rengon Lietsan kylässä ja tekee töitä Stora Enson tietohallinnossa.
– Läppäri kassissa on pitkään ollut konttorini. Kierrän ympäri maailmaa ja oma toimisto on Helsingissä, mutta sielläkään minulla ei ole omaa työpistettä, sanoo Jaatinen.
– Päivässä on palaveria toisensa perään. Välissä ryystetään kahvit ja haukataan ilmaa, kuvailee Jani Jaatinen omaa etäpäiväänsä kotona.Kati Turtola / Yle
Jani Jaatisen etäpäivät täyttyvät palavereista, joihin Jaatinen osallistuu oman kotinsa olohuoneesta. Jaatisen mukaan etätyön tekeminen kotoa onkin nykyään jopa välttämätöntä.
– Palaverithan ovat etäkokouksia ympäri maailmaa. Kokoukset alkavat olla haasteellisia avokonttoriympäristössä, koska silloinhan häiritsemme toisiamme, pohtii Jaatinen, joka kertoo itse usein kävelevänsä ympyrää omassa olohuoneessaan samalla, kun on palaverissa.
Erikoistutkija Seppo Tuomivaaraa olohuoneessa käveleminen hymyilyttää.
– Mielenkiintoinen ilmiö. Jos tykkää liikkua kokoustaessaan tai saa palaveriin sellaisia vapauksia, mistä itse tykkää, se on hieno juttu, kannustaa Tuomivaara.
Kotona kukaan ei keskeytä
Vuoden 2020 alussa Tilastokeskus julkaisee uuden työolotutkimuksen, jossa on kerätty tietoa myös siitä, miksi ihmiset hakeutuvat etätöihin.
– Minulla on sellainen tuntuma että, työtehtävistä riippuen ihmiset mielellään hakeutuvat tekemään töitä avokonttorista rauhallisempiin paikkoihin. Mutta ensi vuoden alussa voimme sanoa varmasti, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Seppo Tuomivaara.
Hämeenlinnalainen Anu Viherä pitää etätyöpäivän, kun hänellä on erityinen tarve keskittyä. Hämeen ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina työskentelevä Viherä lukee kotonaan opiskelijoiden opinnäytetöitä, kirjoittaa raportteja tai valmistelee oppitunteja. Viherän mukaan etätöissä on parasta se, että pystyy keskeytyksettä työskentelemään.
– Työpaikallani on paljon ihmisiä. Keskustelua syntyy, mikä on hirveän hyvä asia, mutta välillä on tosi rauhoittavaa ja kivaa olla työpäivä itsekseen, sanoo Viherä.
Etätyö voi olla yksinäistä
Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo kouluttaa työssään asiantuntijatoimistotyötä tekeviä ihmisiä. Hän on huomannut, että monitilatoimistoihin tai avotyöympäristöihin siirtyneissä työpaikoissa osa työntekijöistä on kokenut uuden työympäristönsä häiriökkääksi. He ovat siksi hakeutuneet kotiin tekemään keskittymistä vaativia työtehtäviä.
– Tavallaan on surullista, jos sieltä työpaikalta paetaan pois. Se on sääli, jos sitä kautta menetetään yhteisöllisyyttä sekä yhteisen oppimisen ja ongelmanratkaisun mahdollisuutta, sanoo Rauramo.
Rauramo muistuttaa kuitenkin, että hyvin toteutetuissa monitilatoimistoissa on aina myös rauhallisia työtiloja. Työnantajan velvollisuus on mahdollistaa hyvät, toimivat ja turvalliset tilat työntekijöille.
– Etätyöhön ryhtyminen pitää aina olla molemminpuolisen sopimuksen tulos. Siihen ei saa millään muotoa painostaa tai pakottaa, eikä työntekijäkään voi vaatia, että hänen on saatava tehdä etätyötä, sanoo Rauramo.
Perhe palauttaa maan pinnalle
Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo tietää, että etätöissä työntekijä saattaa kuormittua siitä, että päivät venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Kotona työskennellessä ei ole työpaikan ovea, jonka taakse voisi illalla jättää työasiat. Lehtori Anu Viherä ei kärsi tästä ongelmasta.
– Minulla on perhe, joka palauttaa minut maan pinnalle. Kun nuoriso saapuu koulusta ja alkaa ruoanlaitto. He pitävät huolen siitä, että työpäivä ei jatku loputtomasti, sanoo Viherä.
Etätyö vaatii johtamista ja aktiivista viestintää
Sekä Anu Viherä ja että Jani Jaatinen ovat tyypillisiä etätyön tekijöitä. Tuoreimman työssäolobarometrin mukaan etätyötä tekevät pääasiassa ylemmät toimihenkilöt. Heistä jopa 27 prosenttia on etätyössä päivittäin tai viikoittain.
Päivi Rauramo sanoo, että etätyön tekeminen ei sovi kaikille ja toisaalta etätyön johtamistarpeet voivat vaihdella hyvinkin paljon.
– Henkilöstö ei ole mikään harmaa massa vaan koostuu yksilöistä. Toiset työntekijät ovat itseohjautuvampia ja heillä on se osaaminen, mitä itsenäisessä työskentelemisessä tarvitaan, sanoo Rauramo.
Etätöiden tekeminen ei ole Rauramon mukaan oikea ratkaisu, jos työpaikalla olosuhteet eivät ole kunnossa tai työyhteisössä on ristiriitatilanteita. Työympäristö ja työilmapiiri pitää saada kuntoon.
– Jos on työkykyyn liittyviä ongelmia tai esimerkiksi päihdeongelmia, myös ne saattavat jäädä käsittelemättä, kertoo Rauramo.
Veropäivä maanantaina näytti euroina, miten suomalainen verojärjestelmä toimi talouskasvun nousuvuotena 2018.
Yle selvitti muutamalta puoluejohtajalta ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajalta, mitä ajatuksia veropäivä herätti ja pitäisikö verotusta jotenkin muuttaa.
Lähdevero institutionaalisille sijoittajille, myös ammattiliitoille
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson haluaisi kiristää pörssiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotusta tavalla tai toisella.
Varakkaista listaamattomista yhtiöistä omistaja voi saada osinkoja 7,5 prosentin verotuksella.
Pörssiyhtiöiden osingoissa verotus on yli 25 prosenttia. Pääomatulojen veroprosentti on 30, mutta pörssiyhtiöiden osingoista 15 prosenttia on verotonta tuloa.
Esimerkkeinä ovat olleet usein apteekkarit, juristit ja lääkärit. Nämä ammattiryhmät järjestävät monesti toimintansa yksityisyrittäjinä listaamattomien osakeyhtiöiden kautta
– Ei ole oikeudenmukaista, että meillä on erillinen verotuki, joka kohdentuu yhteiskunnan rikkaimmille eli niille, jotka pystyvät nostamaan erityisen kevyesti verotettuja osinkoja listaamattomista yrityksistä, Andersson sanoo.
– Aika pienilläkin muutoksilla saataisiin sekä lisättyä verotuksen oikeudenmukaisuutta että lisätuloja valtion kassaan. Lisärahat voisi olla mahdollista käyttää elinkeinoelämää hyödyttäviin koulutuspanostuksiin tai muihin tarpeellisiin uudistuksiin, Li Andersson ehdottaa.
Valtiosihteerien työryhmä selvitti yritystukien vähentämistä syyskuussa. Poliittiset valtiosihteerit arvioivat, että listaamattomien osakeyhtiöiden veromalli tuottaa perusteetonta etua varakkaiden yritysten suurille omistajille.
Listaamattomien yritysten veromuutos riippuu hallituksesta. Keskusta ei ole halukas kiristämään yrittäjien tai yritysten verotusta.
Li Andersson olisi myös halukas ulottamaan osinkoverotuksen suomalaisiin yleishyödyllisiin yhdistyksiin ja säätiöihin sekä ulkomaalaisiin sijoitusrahastoihin. Tällä hetkellä ne eivät maksa osingoistaan veroa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tätä lähdeveroksi kutsuttua käytäntöä selvitetään. Verotaso olisi viisi prosenttia, kuten pääministeripuolue SDP vaalien alla ehdotti.
Lähdevero koskisi muun muassa ammattiliittoja ja säätiöitä. Vero voisi vaikuttaa myös työeläkeyhtiöihin ja kotimaisiin sijoitusrahastoihin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.Jussi Nukari / Lehtikuva
Keskituloisten tuloveroon kevennys, tupakan ja makeisten veronkorotuksia voisi harkita, bensiinin ei
Suurimman oppositiopuolueen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho olisi valmis harkitsemaan ammattiliittojen osinkojen verovapauden poistamista.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että ammattiliitoilta pitäisi poistaa yleishyödyllisen yhdistyksen asema. Yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden saamat osingot ovat verovapaita.
– Voidaan kyllä kyseenalaistaa tämä yleishyödyllisyys, kun ay-liike tekee markkinoilla esimerkiksi kiinteistöbisnestä. Siitä on kyllä usein yleishyödyllisyys kaukana vuokralla-asuvien kannalta, Jussi Halla-aho sanoo Yle haastattelussa.
– Lisäksi ay-liike on valitettavasti erittäin pahasti naimisissa muutamien poliittisten puolueiden kanssa, arvioi Halla-aho.
Halla-aho tarkoittanee SDP:tä ja vasemmistoliittoa.
Tätä kokonaisuutta on Halla-ahon mielestä syytä pohtia vakavasti. Muihin osinkoverotusasioihin perussuomalaisilla ei ole valmista mielipidettä.
Perussuomalaisten mielestä keskituloisten ostovoimaa pitäisi pystyä nostamaan. Keskituloisena Halla-aho pitää vuodessa noin 30 000 euroa ja sitä jonkin verran enemmän ansaitsevaa palkansaajaa.
– Meillä on suuri ero Ruotsiin keskituloisten ihmisten ansiotuloverotuksessa, se on meillä liian ankaraa, sanoo Halla-aho.
Halla-aho uskoo, että keskituloisten veroale lisäisi niin sanottuja dynaamisia vaikutuksia, jolloin ei välttämättä tarvitsisi leikata julkisia menoja tai korottaa muita veroja. Kun ihmisille jäisi enemmän rahaa käteen, se kannustaisi ottamaan työtä vastaan ja tarve tulonsiirtoihin vähenisi, jolloin julkisen talouden menot vähenisivät.
Haittaveroista perussuomalaiset olisi valmis harkitsemaan tupakan ja makeisten veronkorotuksia.
Polttoaineiden veroja puolue ei korottaisi. Halla-ahon mielestä autoilu ei kuitenkaan vähenisi eikä veronkorotuksella olisi silloin myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni.Pekka Tynell / Yle
Kulmuni: Yrittäjien ja yritysten verotus ei voi kiristyä
Keskustalle on kynnyskysymys, että yrittäjien ja yritysten verotus ei kiristy
Lähdeveroa ammattiliitoille ja säätiöille sekä ulkomaisille rahastoille voidaan selvittää
Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni ei innostu listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen kiristämisestä.
– Keskustalle aivan yksiselitteinen kynnyskysymys on, että yrittäjien ja yritysten verotus ei voi kiristyä, Kulmuni kiteyttää.
Katri Kulmunin mielestä hallituksessa pitäisi kansainvälisen taantuman uhatessa keskittyä mieluummin työllisyystavoitteeseen kuin verojen kiristämiseen.
Kulmunin mukaan yrittäjät kantavat riskiä siitä, että Suomessa kannattaa työllistää. Huolena on myös, että omistajayrittäjien määrä vähenee.
– Veroja korottamalla ei kyllä Suomen talous kuntoon tule, Katri Kulmuni sanoo.
Hallitusneuvotteluissa on sovittu, että esimerkiksi ammattiliittojen ja säätiöiden sekä ulkomaisten rahastojen osinkojen verovapauden poistamista selvitetään. Selvittely sopii keskustalle.
Kulmuni arvioi, että hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, että pienet yrittäjät uskaltaisivat palkata ensimmäisen vieraan työntekijän ja yritykset kasvaisivat.
SDP:n kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen.Timo Korhonen / AOP
Viitanen: Verotuksen huojennuksista satoja miljoonia rahaa
Remontti ansiotuloja kevyemmin verotettuun pääomaan tai omistamiseen
Listaamattomien yhtiöiden osingot ja lähdevero ulkomaisille sijoitusrahastoille selvitykseen
Yle ei tavoittanut pääministeri Antti Rinnettä (sd.) kommentoimaan veroasioita. Sen sijaan SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen kommentoi veroja Yle Radio 1:n Ykkösaamussa tiistaina.
Viitanen arvioi, että omaisuuden ja pääomien verotus on Suomessa keskimäärin kevyempää kuin Euroopan unionissa.
– Verotuksessa liikkuu todella paljon verottamattomia tai huojennettuja eriä, jotka toisella systeemillä voisivat tuoda jopa satoja miljoonia euroja yhteisiä verorahoja, Viitanen sanoi Ykkösaamussa.
Viitanen laittaisikin valmisteluun muutoksia, jotka koskisivat sitä osaa pääoman ja omistamisen verotusta, joka on selkeästi kevyempää kuin ansiotulojen verotus. Kaikki eivät pysty muuntamaan ansiotulojaan pääomana verotettaviksi.
Viitasen mielestä verosuunnittelun mahdollistavia aukkoja on syytä paikata, koska verosuunnittelu mahdollistaa verojen välttelyn.
– Ei voi olla niin, että aina rikkaita kannustetaan veronkevennyksillä ja köyhiä leikkaamalla etuuksia.
Verojaoston puheenjohtaja ihmettelee myös listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotuksen helpotuksia.
Myös Viitanen on valmis selvittämään lähdeveron käyttöönottoa hallitusohjelman mukaan. Siis pitäisi selvittää osinkojen verotuksen laajentamista sinne, missä osingoista ei nyt makseta veroja.
