Heräät hätkähtäen keskellä yötä, kylmä hiki otsallasi. Sydämesi pamppailee kiivaasti ja sinulta kestää hetki hahmottaa missä olet. Ajatuksissasi olet yhä vaarassa, juokset karkuun pitkin loputonta käytävää etkä koskaan pääse perille. Vähitellen rauhoitut: se oli vain painajaisuni.
Tuntuuko tutulta? Me kaikki näemme joskus painajaisia. Jotkut näkevät niitä useammin kuin toiset. Painajaisten biologisesta perustasta on nyt saatu uutta tutkimustietoa.
Kansainvälinen geenitutkimus osoittaa, että painajaisiin vaikuttavat osin samat geenit kuin moniin mielenterveysongelmiin tai unettomuusoireisiin. Löydöt ovat ensimmäisiä todisteita siitä, että yksilöiden geneettiset vaihtelut ovat yhteydessä painajaisten näkemiseen.
– Tämän tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että depressiiviset tai neuroottiset piirteet sekä unettomuusoireet lisäävät painajaisten määrää, tutkija Hanna Ollila kertoo.
Painajaisilla on yhteistä geeniperustaa myös esimerkiksi väsymyksen, yleisen hyvinvoinnin, mielialanvaihteluiden sekä erilaisten kipujen kanssa. Tutkimuksen mukaan geenimuunnokset altistavat mieliala- ja unihäiriöille, jotka taas lisäävät painajaisten näkemistä. Sen sijaan painajaiset eivät tämän tutkimuksen mukaan aiheuta mielenterveyshäiriöitä ja univaikeuksia.
Painajaiset voivat tehdä myös hyvää
Kaikki näkevät painajaisia joskus, eikä niistä tarvitse huolestua. Painajaisunilla voi olla myös hyviä vaikutuksia ja ne voivat valmistella ihmistä edessä oleviin ponnistuksiin.
– Tyypillisesti vaikka ennen tärkeää koetta siitä saattaa nähdä painajaisia. Tai jos on päivän mittaan kokenut jotain stressaavaa, niin aivot käsittelevät tapahtunutta vielä yöllä unina ja joskus painajaisina.
Osa ihmisistä näkee painajaisia hyvin usein. Arviolta alle viisi prosenttia ihmisistä näkee painajaisia lähes viikoittain. Naiset ja lapset ovat miehiä ja aikuisia alttiimpia näkemään painajaisia.
Käytössä laaja geeniaineisto
Suomen molekyylilääketieteen instituutissa työskentelevän Hanna Ollilan lisäksi tutkimuksen tekemiseen osallistui tutkijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Helsingin ja Turun yliopistoista sekä Stanfordin, Harvardin ja Michiganin yliopistoista.
Tutkijoiden käytössä oli kolme aineistoa, joissa on ollut mukana yhteensä noin 30 000 ihmistä Suomesta ja Yhdysvalloista. Niissä tutkittavilta on kysytty heidän unistaan ja otettu geeninäytteet. Aineistoina olivat suomalaiset Finriski- ja kaksostutkimukset sekä Genes for Good -geeniaineisto.
Unihäiriöille lisää huomiota
Tehokkuutta ja kiirettä ihannoivassa yhteiskunnassamme nukkumisen ja levon merkitystä aliarvioidaan usein. Pitkittyessään univaikeudet voivat altistaa monille sairauksille. Hanna Ollila uskoo, että univaikeuksiin olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota muun muassa terveydenhuollossa.
– Yksi tapa on, että uni otettaisiin selkeämmin yhdeksi kriteeriksi, jota arvioidaan esimerkiksi masennuksen tai muiden mielenterveyden ongelmien hoidossa.
Entä näkeekö unitutkija itse painajaisunia? Ollila nauraa kysymykselle hersyvästi.
– En ainakaan tästä haastattelusta! Näen yleensä aika mukavia unia, toki myös painajaisia. Jos välillä näkee painajaisia, niin niistä ei kannata huolestua.
Rikollisjoukkioiden Ruotsissa jatkuvasti tekemät räjähdeiskut ovat täysin poikkeuksellisia Euroopan ja jopa maailman mittakaavassa, arvioi kriminologi Amir Rostamisanomalehti Dagens Nyheterissä.
Ruotsissa on tehty tänä vuonna jo 102 räjähdeiskua, joita tutkimaan on hälytetty poliisin räjähderikoksiin erikoistunut ryhmä. Viime vuonna vastaavana aikana räjähdyksiä oli 39.
Lähes kolmannes räjähdyksistä on sattunut Etelä-Ruotsin Malmössa. Tukholmassa niitä on ollut 19 ja Göteborgissa 13.
Rostamin mukaan vastaavaa määrää räjähdeiskuja ei tehdä missään toisessa rikkaassa maassa, jossa ei käydä sotaa tai jossa ei kärsitä vuosia jatkuneesta terrorismista.
– Löytääkseen vastaavaa pitää etsiä sota-alueita tai maita, joilla on pitkä terrorismihistoria, kriminologi Amir Rostami sanoo haastattelussa.
Kerrostalon edustalle jätetty räjähde aiheutti suuret tuhot kesäkuun alussa Linköpingissä. Poliisi ei ole vieläkään onnistunut selvittämään tapausta. Jeppe Gustafsson / EPA
Taustalla rikollisjengien taistelu
Rostamin mukaan tarkkaa tilastovertailua Ruotsin ja muiden Länsi-Euroopan maiden välillä on vaikea edes tehdä, sillä muiden maiden tilastoihin kirjautuu niin vähän vastaavia rikoksia.
– Olen ollut yhteydessä lukuisiin poliisiviranomaisiin sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa, eikä missään niistä tunnisteta samanlaista kehityskulkua kuin meillä Ruotsissa, Rostami kertoo.
Tutkijoiden on vaikea löytää selitystä sille, miksi räjähdeiskuja tehdään Ruotsissa, muttei muissa vastaavan väestöpohjan ja sosiaaliset olosuhteet omaavissa maissa. Rostami näkee rikollisjengien väkivallan käytössä 15 vuotta jatkuneen kierteen, jossa keinot ovat koko ajan koventuneet.
– Ensin ammuttiin laukauksia jalkaan ja takapuoleen, sitten ryhdyttiin ampumaan toisia, sitten laukausten määrä lisääntyi, tehtiin suoranaisia teloituksia ja häpäistiin uhreja. Nyt on todella paljon räjähdyksiä, Rostami piirtää väkivallan kierteen punaisen langan.
Rikollisjengeillä, joiden jäsenillä on usein maahanmuuttajatausta, on lukuisia aktiivisia konflikteja eri puolilla Ruotsia. Konfliktien taustalla voi olla niin taistelu huumekaupan reviireistä kuin ihmissuhteetkin.
TÖCKSFORS Norjalainen kolmen lapsen isä, Rolf Otto Eriksen, nostaa limsatölkkejä ostoskärryyn ruotsalaisessa ruokakaupassa Töcksforsissa, seitsemän kilometrin päässä Norjan rajalta. Kärry on jo pullollaan elintarvikkeita sisältäviä muovikasseja jatalouspaperirullia.
– Loppusumma oli euroina 255, Norjassa se olisi ollut euroina sellaiset 400.
– Aika hyvä säästö, hän toteaa tyytyväisenä.
Perhe on ajanut tunnin matkan päästä Norjan puolelta ruokakauppaan. Mukaan lähtee yleensä juomia, juustoa, kinkkua, italialaista tomaattikastiketta.
Rolf Otto Eriksen on tullut perheineen ostoksille 100 kilometrin päästä. Kirsi Heikel / Yle
Norjalaiset ostavat Ruotsin puolelta eniten tupakkaa, alkoholia, juustoa, lihaa, makeisia ja limsaa. Hinnat ovat jopa puolet halvempia kuin Norjassa.
Rajakauppa lyö ennätyksiä
Rajakauppa Ruotsin ja Norjan välillä on nyt ennätyslukemissa. Kauppa on kasvanut jopa 10 prosenttia viime syksystä. Norjalaisten ostot ovat jo 1,6 miljardia euroa.
Myös ostosmatkoja tehdään aiempaa enemmän, yli 9 miljoonaa kappaletta, kertoo Norjan tilastokeskus.
Töcksforsin kauppakeskus saa runsaasti asiakkaita 100 kilometrin päästä Oslosta.
– Meillä käy säännöllisesti myös asiakkaita, jotka tulevat Stavangerista länsirannikolta, kertoo kauppakeskuksen johtaja Lars Erik Erøy
– Matkaa kertyy yli 500 kilometriä, mutta he tulevat päiväretkelle ja ostavat suuria määriä.
Lars Erik Erøy johtaa kauppakeskusta, jonka pinta-alasta iso osa on varattu suurille karkkikaupoille.
Kirsi Heikel / Yle
Suurimpia syitä kasvaneeseen rajakauppaan ovat Norjan hintataso ja Ruotsin kruunun heikko kurssi. Norjan kalliita hintoja selittävät muun muassa verotus ja tullimaksut. Norjassa on käytössä myös sokerivero.
Esimerkiksi puolentoista litran limsapullo maksaa Norjassa 3,40 euroa, Ruotsissa 1,5 euroa.
Litra kevytmaitoa maksaa Norjassa 1,29 euroa, Ruotsissa 80 senttiä.
Paahtopaistileikettä saa 28,93 euron kilohintaan Norjan puolelta, Ruotsissa hinta on 13,70 euroa kilolta.
Mona on tullut 30 kilometrin päästä ostoksille.
– Juusto on aina halpaa Ruotsissa, ostan sitä joka kerta. Avopuolisoni haluaa juomia ja lihaa. Emme osta valtavia määriä, mutta aina vähän. Joka kertaa lähtee mukaan myös heräteostoksia. En ole varma, säästämmekö lopulta mitään.
Mona kertoo sortuvansa heräteostoksiin.Kirsi Heikel / Yle
Pienen lapsen äiti Gry Wallby ostaa maitoa, talouspaperia, vessapaperia ja lihaa.
– Täällä on puolta halvempaa kuin Norjassa. Olisi hölmöä olla ostamatta täältä.
Tilastotietoa tuottavan Eurostatin mukaan Norja on maailman kolmanneksi kallein maa ruuassa ja juomissa. Ruotsi on sijalla 8. Vertailun vuoksi Suomi löytyy sijalta 7.
Norjassa tilannetta pidetään vakavana
Ruoka ei ole ainut, mitä ostetaan, vaan moni myös huoltaa autonsa, varaa hammaslääkärin ja käy kampaajalla Ruotsin puolella.
Kasvava rajakauppa vie työpaikkoja ja tuloja maasta. Sekä kaupanala että työnantaja- ja työntekijäliitot ovat yhdessä vedonneet Norjan hallitukseen, jotta nämä kuroisivat hintaeroa umpeen.
Syyskuussa hallitus esitteli budjettinsa eikä siinä ollut liittojen mielestä mitään, mikä hillitsisi kasvavaa rajakauppaa.
Norjalaisasiakkaita varten kauppakeskuksissa on lukuisia sähköautojen latauspaikkoja. Kirsi Heikel / Yle
Norjan tilastokeskus kuvaa tilannetta äärimmäiseksi. Jos kasvu jatkuu samaa tahtia, Norjan kaupan ala uskoo, että rajakauppa tuplaantuu 10 vuoden aikana.
Kauppakeskusjohtaja uskoo, että kasvu jatkuu
– En näe mitään, mikä muutaisi Ruotsin ja Norjan hintaeroa. Kun markkina on olemassa, miksi kauppa vähenisi?
– Vielä muutama vuosi sitten rajalla olevat kauppakeskukset olivat aika kotikutoisia. Olemme viime vuosina satsanneet kauppoihin ja laajentaneet niitä. Lisäksi keskitymme vain tuotteisiin, joita norjalaiset asiakkaat haluavat.
Kauppakeskuksessa on esimerkiksi 4 000 neliön kokoinen makeismyymälä. Parkkipaikalla on kymmeniä latauspistokkeita sähköautoille.
Töcksforsin kunnassa asuu 1 200 ihmistä. Rajan kaupat työllistävät 600 henkeä. Kauppiaan mukaan rajakauppa mahdollistaa ihmisten jäämisen pienille paikkakunnille Ruotsin puolelle.
Kreikassa on viikonlopun aikana kuljetettu siirtolaisia pois saaristossa sijaitsevilta leireiltä kohti Manner-Kreikkaa.
Viranomaisten mukaan viikonlopun aikana Morian leiriltä Lesboksen saarelta on kuljetettu noin 800 siirtolaista Eleusiksen satamaan. Siirtolaisia on kuljetettu Kreikan laivaston aluksilla.
Nimettömänä pysyttelevä hallinnon virkamies on kertonut uutistoimisto AP:lle, että hallituksen suunnitelmissa on siirtää noin 5 000 siirtolaista pois saaristosta seuraavien kahden viikon aikana.
Siirtolaiset majoitetaan hotelleihin, koska turistikauden huippu Kreikassa on ohi tältä vuodelta.
Siirtolaiset joutuivat matkustamaan useita tunteja linja-autoissa kohti pohjoista Kreikkaa. Osa joutui matkustamaan yli 500 kilometriä päästäkseen majoituspaikkaansa.
Siirtolaisten saapuminen mantereelle synnytti vastarintaa
Sunnuntain aikana siirtolaisten kuljetukset pohjoiseen Kreikkaan kohtasivat paikoittain vastarintaa.
Paikalliset asukkaat yrittivät kahdessa tapauksessa esimerkiksi estää siirtolaisia asettumasta hotelleihin.
Uutistoimisto AP:n mukaan äärioikeisto järjesti sunnuntaina Thessalonikissa siirtolaisia vastustavan kulkueen, johon osallistui noin 100 henkeä. Samaan aikaan anarkistien järjestämä vastamielenosoitus keräsi aavistuksen enemmän osallistujia.
Egeanmeren saarilla olevien siirtolaisten tilanne ja olosuhteet leireillä ovat huonontuneet kuluneen vuoden aikana.
Monet siirtolaiset ovat jääneet jumiin Kreikan saarille, kun Euroopan maat eivät ole suostuneet vastaanottamaan uusia pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Ihmisoikeusjärjestöt ovat jo pitkään varoitelleet ääriään myöten täynnä olevien leirien oloista.
Kreikassa on arviolta yli 70 000 siirtolaista. Saarilla asuu heistä lähes puolet.
Keski-Euroopassa suositun Sunrise Avenuen laulaja ja Voice of Germany -ohjelman tuomarina neljällä tuotantokaudella ollut Samu Haber, 43, tienasi jälleen sievoiset tulot viime vuonna. Hän ansaitsi 423 944 euroa, josta pääomatuloa oli 184 816 euroa. Haberin tuloissa oli kuitenkin jonkin verran pudotusta, sillä toissa vuonna hän tienasi 521 485 euroa. Tämä johtunee siitä, että suomalainen ei ollut viime vuonna laulajakykykilpailun tuomarina.
Suomen vientilupaus Alma, 23, tienasi toissa vuonna 93 009 euroa, mutta vuonna 2018 hänen tulonsa tippuivat tuntuvasti. Hän tienasi 57 892 euroa. Pääomatuloja hänelle ei ole.
Alma on valmistellut esikoisalbumiaan jo useamman vuoden ja se julkaistaan kolmessa osassa ensi kesään mennessä.Nelli Kenttä / YleX
Myös Nightwishin keulakuvan Tuomas Holopaisen, 42, tulot vähenivät huomattavasti. Hän tienasi viime vuonna 199 355 euroa, josta pääomatuloja oli 39 806 euroa. Toissa vuonna Holopaisen tulot olivat 402 523 euroa. Tienestien puolittumista selittää se, että Nightwish on valmistellut ensi vuonna julkaistavaa uutta levyä.
Cheek eli Jare Tiihonen päätti uransa vuoden 2018 elokuussa.Nelli Kenttä / YleX
Cheek eli Jare Tiihonen, 37, lopettu uransa Lahdessa elokuussa. 2018 järjestettyihin konsertteihin. Saman vuoden alussa sai ensi-iltansa räppärin urasta kertova elokuva Veljeni vartija. Uran loppuhuipennus ei näkynyt merkittävästi artistin tuloissa. Hän tienasi viime vuonna 207 507 euroa, josta pääomatuloa oli 33 223 euroa. Vuonna 2017 Tiihosen tulot olivat 206 285 euroa.
Jari Sillanpään huumekohut alkoivat vuonna 2017, mikä vaikutti hänen keikkojensa myyntiin. Laulaja on tänä vuonna palannut konserttilavoille.Jarno Kuusinen / AOP
Jari Sillanpään, 54, huumekohut alkoivat vuonna 2017, joten ne eivät näkyneet vielä viime vuonna julkaistuissa verotiedoissa. Hän tienasi toissa vuonna 283 627 euroa. Viime vuonna tulot tippuivat 165 142 euroon, josta pääomatuloja oli 44 650 euroa.
Suomalaismuusikoista hyvin tienaa Juha Tapio, 45. Hänen tulonsa olivat 257 447 euroa, josta pääomatuloa oli 40 560 euroa. Laulajan tulot kasvoivat toissa vuodesta, jolloin hän tienasi 211 176 euroa.
Yli 200 000 euron vuosituloihin ylsi myös Jenni Vartiainen, 36, joka tienasi 211 257 euroa. Pääomatuloja hänellä oli 67 985 euroa. Tänä vuonna tauolle jäänet Mikael Gabriel, 29, sai puolestaan 207 556 eruron tulot. Hänelle ei pääomatuloja viime vuonna ollut.
Haloo Helsinki -yhtyeen laulaja ja tänä vuonna Ellips-nimellä soolouran aloittanut Elli Haloo eli Elisa Tiilikainen, 29, tienasi viime vuonna 247 280 eruoa, josta pääomatulojen osuus oli 5 917 euroa.
Tänä vuonna kuudella Emmalla palkittu räppäri Pyhimys eli Mikko Kuoppala, 38, keräsi viime vuonna tuloja 220 124 euroa, josta pääomatuloja oli 19 333 euroa.
49 prosenttia amerikkalaisista uskoo Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin syyllistyneen virkarikokseen ja ovat sitä mieltä, että hänet pitäisi poistaa virasta. Tämä selviää NBC:n ja Wall Street Journalin tekemästä mielipidemittauksesta. Kolmessa viikossa määrä on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä. Viraltapanoa vastusti 46 prosenttia vastaajista.
Analyytikot arvioivat tällä hetkellä, että vaikka parlamentti päätyisi siihen, että Trump on syyllistynyt virkarikokseen, republikaanien hallitsema senaatti vapauttaisi hänet syytteestä.
Trump vaati tänään Twitterissä, että häntä koskevaan virkarikostutkintaan johtaneen valituksen tehnyt ilmiantaja astuu esiin ja paljastaa henkilöllisyytensä.
– Ilmiantaja on käsittänyt asian niin väärin, että hänen täytyy ilmoittautua, Trump kirjoittaa.
Valkoisessa talossa työskennelleeksi tiedusteluvirkailijaksi kuvattu henkilö oli ensimmäinen, joka esitti huolensa Trumpin yrityksistä painostaa Ukrainaa tutkimaan demokraattien Joe Bideniä.
Lukuisat diplomaatit ja kansalliset turvallisuusviranomaiset ovat vahvistaneet valituksen perusviestin oikeaksi.
Kiistanalaista on yhä määräsikö Trump lähes 400 miljoonan dollarin sotilasavun pidättämistä Ukrainalta saadakseen maan presidentin tutkimaan Bideniä ja tämän poikaa Hunter Bideniä.
Ilmiantaja on tarjoutunut vastaamaan republikaanisten lainsäätäjien kysymyksiin
Ilmiantajan asianajaja Mark Zaid ilmoitti sunnuntaina, että ilmiantaja on halukas vastaamaan republikaanisen puolueen mahdollisiin kysymyksiin kirjallisesti, kunhan kysymykset eivät koske hänen henkilöllisyyttään.
– Ilmiantajana oleminen ei ole puoluesidonnainen työ, eikä tavoitteena ole virkarikostutkinta. Tämä ei ole roolimme, Zaid sanoi Twitterissä.
Tarjous alleviivaa Zaidin mielestä ilmiantajan toivetta siitä, että valitus käsitellään puolueettomasti.
Konservatiivisissa viestintävälineissä ilmiantajan henkilöllisyydestä on esitetty spekulaatioita ja republikaanien leiristä löytyy niitä, jotka uskovat hänen työskennelleen Bidenin leivissä.
Merirosvot nousivat varhain lauantaina norjalaisen J. J. Ugland -varustamon alukseen ja kaappasivat yhdeksän miehistön jäsentä, varustamo kertoo tiedotteessaan.
MV Bonita oli ankkuroituna Beninin edustalla, kun merirosvot tunkeutuivat alukseen.
Alukseen jäänyt miehistö ilmoitti kaappauksesta viranomaisille ja telakoi aluksen Cotonoun satamakaupunkiin Beninissä myöhemmin lauantaina.
Varustamon tiedotteen mukaan varustamon kriisiyksikkö on ottanut tilanteen hoidettavakseen ja pitää yhteyttä asianmukaisiin viranomaisiin.
Myös aluksen miehistön perheille on ilmoitettu tilanteesta.
– Tilannetta päivitetään, kun varustamo saa uutta ja vahvistettua tietoa julkaistavaksi, tiedotteessa kerrotaan.
McDonald´sin toimitusjohtaja Steve Easterbrook on saanut potkut tapailtuaan yhtiön työntekijää.
Pikaruokajätin mukaan suhde osoitti Easterbrookin osalta "huonoa arviointikykyä" ja oli vastoin yhtiön sääntöjä. McDonald´sin sisäiset säännöt kieltävät esimiesten ja alaisten väliset romanttiset suhteet.
Yhtiön lausunnon mukaan Easterbrookin erottamiseen johtanut suhde on perustunut molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen. Henkilökunnalle lähettämässään sähköpostissa Easterbrook myönsi suhteen ja kutsui sitä virheeksi.
– Ottaen huomioon yhtiön arvot olen samaan mieltä johtokunnan kanssa siitä, että minun on aika lähteä, Easterbrooke kommentoi.
Brittiläinen Easterbrook aloitti McDonald´sin palveluksessa vuonna 1993 nousten yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2015.
Easterbrookin kaudella yhtiön pörssiarvo on kaksinkertaistunut. Analyytikkojen mukaan arvonnousua selittää muun muassa ruokavalikoiman ja maksutapoja uudistaminen sekä kuljetuspalveluiden laajentaminen.
Easterbrookin korvaa McDonald'sin Yhdysvaltain-johtaja Chris Kempczinski.
Satu Kumpulaisen luomutilalla on kokemusta petoaidoista. Isokummun lammastilalla eläinten turvaksi on rakennettu sähköaitaa ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten. Viimeksi aitaa nousi vuonna 2016.
Kannuksen ja Sievin rajalla ollaan kaukana asutuskeskuksista ja sudet, karhut sekä ilvekset liikkuvat. Kerran Satu Kumpulaisen uuhi katosi ilveksen suuhun. Tänä syksynä sudet tappoivat 22 lammasta.
Petotuhot sattuivat joka kerta laitumilla, joita sähköistetty petoaita ei suojannut. Tilalla toivottaisiin kovasti, että Riistakeskuksen rahoittamaa sähköaitaa saataisiin lisää.
– Viime vuonna Riistakeskuksella ei ollut tarpeeksi rahaa. Ehkä tällä kertaa rahaa riittää.
Tila on viime vuosina laajentanut rajusti ja uuhia ja karitsoja on noin 700. Uusia laitumia on otettu käyttöön, eikä sähköistä suojaa ole läheskään kaikkialla.
Pitkä kokemus
Suomessa on rakennettu petoaitoja 1990-luvusta lähtien. Mallit ovat vaihdelleet sitä mukaa, kun kokemukset ovat karttuneet. Nyt Riistakeskus luottaa viisilankaiseen sähköaitaan, jossa alin lanka alkaa 20 sentin päässä maasta. Korkeutta aidalla on metri neljäkymmentä senttiä.
Tekniikka on periaatteessa samanlaista kuin eläintalouksien muissakin sähköpaimenissa, mutta lankoja, korkeutta ja tehoa on enemmän. Riistakeskus luottaa tekniikkaan, sillä tulokset ovat kiistattomat.
Satu Kumpulainen on korottanut petoaitaa ja tihentänyt sitä. Hänen mielestään valtion rahoittama viisilankainen aita on liian harva estämään susia ja karhuja.Heini Holopainen / Yle
15 vuoden aikana on sattunut vain kymmenkunta tapausta, joissa peto on päässyt aidan ohi.
– Se on murto-osa näinä vuosina pystytettyihin useisiin satoihin aitoihin verrattuna. Tuolloin aita on usein ollut jollain tavalla viallinen, kertoo Suomen Riistakeskuksen riistavahinkovastaava Reijo Kotilainen Pohjois-Karjalan aluetoimistosta, jossa kaikki aitahakemukset käsitellään.
Viime vuosina sudet ovat tappaneet noin 130 lammasta ja 5–20 nautaa vuodessa. Näitä tuhoja ehkäistäkseen valtio kustantaa petoaitojen rakennusmateriaalit. Tilallinen joutuu omakustanteisesti itse pystyttämään aidan ja huolehtimaan sen toimivuudesta.
Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan Suomessa on susiyksilöitä hiukan yli 200, karhuja runsaat 2100 kappaletta ja yli vuoden ikäisiä ilveksiä runsaat 1900. Susi on Suomessa määritelty erittäin uhanalaiseksi ja karhu sekä ilves vaarantuneiksi lajeiksi.
Riittävätkö rahat?
Parin viime vuoden aikana Suomeen on noussut petoaitoja muutamista kymmenistä kilometreistä jopa 130 kilometriin vuodessa. Aitojen tarve on lisääntynyt sitä mukaa, kun suurpetokannat ovat hoitosuunnitelmien mukaisesti levittäytyneet läntiseen Suomeen.
Käytännössä hakemus lähetetään Riistakeskukselle, joka arvioi, kuinka kova petoaidan tarve on.
Satu Kumpulaisen tilalla on kolmisensataa uuhta ja nelisensataa karitsaa.Heini Holopainen / Yle
Yleensä hakemuksia satelee 50–90 vuosittain, eikä aina kaikkiin aitoihin ole löytynyt rahaa. Tämä vuosi on ollut poikkeus, kertoo riistavahinkovastaava Reijo Kotilainen. Petovahinkokorvauksista jäi budjetoitua rahaa käyttämättä ja sitä voitiin ohjata vahinkojen ennaltaehkäisyyn.
Yleensä rahaa on varattu noin 300 000 euroa vuodessa, mutta tänä vuonna summa on puoli miljoonaa.
– Näyttäisi siis siltä, että rahat tästä syystä riittävät. Se tosin riippuu siitä, kuinka vaikea syksystä tulee tuhojen kannalta. Vahinkohuippuhan on nyt syksyllä, kun susilauma opettaa pentuja saalistamaan.
Rakentaminen seuraa suden liikkeitä
Suurpetojen keskittymä 1990-luvulla oli Itä-Suomessa ja pedot aiheuttivat vahinkoja erityisesti lammastiloille. Petoaitojen pystyttäminen keskittyikin pitkään Itä-Suomeen.
– Nyt sinne on jo rakennettu tarvittavat aidat. Sudet ovat siirtyneet Länsi- ja Lounais-Suomeen, ja näillä uusilla alueilla on syntynyt äkillinen kotieläinten suojauksen tarve, kertoo Reijo Kotilainen.
Pohjalaismaakunnissa ja Varsinais-Suomessa susien, karhujen tai ilvesten levittäytyminen oman tilan liepeille on siis suhteellisen uusi asia. Kaikki tilalliset eivät ole ehtineet tai pystyneet suojaamaan tilojaan.
Uhasta huolimatta kaikki tilalliset eivät ole myöskään lämmenneet petoaidan rakentamiselle. Materiaalit toki saa valtiolta, mutta tilallisen on omalla kustannuksella pystytettävä aita sekä huolehdittava siitä.
Joissain tapauksissa luonnonsuojelijat ovat osallistuneet petoaitojen pystyttämiseen. Satu Kumpulainenkin sai muutama vuosi sitten eteläsuomalaisilta Luonto-Liiton aktiiveilta apua aidan pystyttämiseen.
Aita ei ole ongelmaton ratkaisu
Kumpulaisen mukaan suurin ongelma on se, että aidan alimpien lankojen alusta on pidettävä puhtaana ruohoista. Varsinkin alkukesästä ruoho kasvaa nopeasti, joten siellä on trimmeröitävä lähes viikoittain.
– Se on tälläkin tilalla melkein yhden ihmisen työpanos.
Sähköaidan alimmat langat eivät saa ottaa maa- tai kasvillisuuskosketusta, muuten sähköaidan teho laskee.
Sähköaidan alusta on siistittävä kasvillisuudesta, muuten sähköä vuotaa maahan ja aidan teho laskee. Kesällä työ tehdään siimaleikkurilla.Heini Holopainen / Yle
Kumpulainen on omakustanteisesti myös parannellut viimeisimmäksi rakennettua sähköaitaa. Oma kokemus kertoo, ettei viiden langan kanssa saada tarpeeksi pelotetta aikaan.
Aitaa on tihennetty asentamalla yksi lanka lisää ja samalla sitä saatiin korotettua puoleentoista metriin.
– Ylin lanka kulkee aivan tolppien päässä, ettei esimerkiksi karhu pääse tarttumaan tolppaan ja kiskaisemaan sitä maasta. Toisaalta alin lanka on 15 sentin päässä maasta, ettei susi pääse kaivautumaan sen alitse.
Tilallinen kokee olevansa yksin
Lammastilallinen toivoo, että valtiolla riittäisi enemmän rahaa petoaitoihin. Muukin tuki kelpaisi. Esimerkiksi korvaukset petotuhoista olisi mukava saada aiemmin kuin puolen vuoden-vuoden päästä.
– Kun tämä EU:n ohjelmakausi alkoi, tällä alueella ei ollut näin paljon petoja. Nyt tilanpitoa on kuitenkin pakko jatkaa sovitun viisivuotiskauden, muuten joutuu maksamaan korvauksia. Toivoisin, ettei petovahingon sattuessa tilallinen olisi näin yksin. Nyt korvaukset tulevat jälkijunassa, murehtii Kumpulainen.
Ajokoira Patu pääsee Satu Kumpulaisen isän kanssa metsälle, vaikka kylällä on niitäkin, jotka eivät enää uskalla päästää koiria metsään susien syötäväksi.Heini Holopainen / Yle
Marraskuussa lampaat viettävät jo yönsä sisätiloissa, joten petohuoli on toistaiseksi ohi. Keväällä ajatukset kääntyvät taas eläinten turvallisuuteen.
– Yhtään yötä ei mene, ettenkö miettisi, että mitä sieltä aamulla löytyy.
Verotiedot tulevat julkisiksi tänä aamuna kello 8.
Pitkässä perinteessä tehdään tänä vuonna merkittävä käänne. Verottaja päätti, että kansalaiset voivat pyytää tietojensa poistamista suurituloisimpien listalta, jonka verottaja on vuosittain toimittanut tiedotusvälineille.
Mahdollisuus tietojen poistamisesta herätti suurempaa kiinnostusta kuin Verohallinto oli odottanut. Salaamispyynnöt olisi pitänyt toimittaa viikko sitten maanantaina, mutta verottaja pidensi aikarajaa.
Kaikkiaan tietojensa poistamista vaati 231 henkilöä ja kaikki vaatimukset hyväksyttiin. Alkuperäiseen määräaikaan mennessä hakemuksia oli kertynyt noin sata.
Verottaja on ensimmäistä kertaa poistanut suurituloisimien listalta nimiä, jos perusteluna on ollut esimerkiksi terveydellinen syy. Seppo Suvela / Yle
Verot ovat hyvinvointiyhteiskunnassa sen verran keskeinen kysymys, että Oikeuskanslerinvirasto on ottanut käsittelyynsä verottajan päätöksen. Myös Yle teki verottajalle tietopyynnön listalta poistetuista nimistä. Pyyntö kuitenkin hylättiin.
Tiedotusvälineet saavat verottajalta yli 100 000 euroa vuodessa ansainneiden tiedot. Tältä listalta puuttuvat tällä kertaa ne, joiden toiveen salaamisesta verottaja on hyväksynyt. Verohallinto ei kerro, ovatko poistetut pari sataa nimeä listan kärjestä vai hänniltä.
Yle on jo aiemmin linjannut, että julkaisemme tuhannen suurituloisimman eli runsaan 900 000 euroa ansainneen tiedot.
Tulo- ja verotietojen kautta aukeaa näkymä moneen aiheeseen. Ansio- ja pääomatuloista voi päätellä sitä, millaiset ilmiöt Suomessa ovat nyt nousussa ja mistä palkitaan enemmän, mistä vähemmän.
Yle selvittää maanantaina verotiedoista ainakin näitä teemoja:
Millaisista taloudellisesta taustoista tulevat viime vuonna valitut uudet kansanedustajat?
Veikkauksen ja Postin johtaminen on ollut esillä varsinkin tänä syksynä – otamme tarkasteluun sen, miten johtajia palkitaan yhtiöissä, joista valtio omistaa enemmistön.
Some-vaikuttajat saavat paljon näkyvyyttä, mutta kuinka monella ja kuinka paljon se näkyy tilillä?
Tulolistan kärki on ollut varsin miesvaltaista. Viime vuonna sadan suurituloisimman joukossa oli 13 naista. Mikä tilanne on nyt ja nouseeko tällä kertaa nainen listalla korkeammalle kuin viime vuonna eli sijalle 28?
Suomalaisia turisteja on hämmästyttänyt ulkomailla, kun oma pankkikortti ei toimikaan. Osalla turisteista kortti on jopa suljettu.
Sosiaalisessa mediassa toiset matkustajat ovat opastaneet esimerkiksi Yhdysvaltoihin matkaavia ilmoittamaan matkasta etukäteen pankkiin, ettei tällaista ikävää yllätystä tulisi.
Skotlannissa matkalla ollut suomalainen sai puolestaan pankiltaan yllättäen tekstiviestin, että pankkikortin käyttö muualla kuin Euroopassa on estetty.
– Haluamme huolehtia korttiturvallisuudestasi, ja siksi maantieteelliset asetukset päivittyvät automaattisesti, kun käytät korttiasi ensimmäisen kerran tunnusluvulla, tekstiviestissä sanottiin.
Mistä on kyse?
Maantieteellinen esto suojaa väärinkäytöltä
Korttimaksamisen palveluita tarjoavan Nets Finlandin maajohtaja Sirpa Nordlund sanoo, että yhtiöt ovat panostaneet pankkikortin väärinkäytön estämiseen. Kuluttaja voi itse valita suojauskeinoja. Yksi tällainen keino on maantieteellinen esto.
– Kuluttaja voi estää korttinsa käytön joko tietyillä alueilla tai sitten ihan vaan yleisesti ulkomailla. Pankista riippuen nämä geoblokit voivat olla hyvinkin tarkkoja, voi esimerkiksi estää kortin käytön muilla mantereilla kuin Euroopassa.
Nordea on Nordlundin mukaan yksi edellä kävijöistä maarajoituksissa. Ulkomaanmatkoista ei maajohtajan mukaan tarvitse ilmoittaa pankkiin, mutta kannattaa tarkistaa verkkopankista kortin turva-asetukset.
Osalle suomalaisista maarajoitukset ovat tulleet yllätyksenä. Jos kortti ei toimi ulkomailla, syynä saattaa olla käyttäjän itsensä laittama maantieteellinen esto. Rajoitukset ovat olleet käytössä jo useamman vuoden.
– Ihmiset laittavat nämä maarajoitukset itse, pankki ei niitä laita asiakkaan tietämättä. Se rajoitus, mikä ehkä pankin konttorissa tuntuu järkevältä, on voinut unohtua matkalle lähdettäessä, Nordlund sanoo.
Käytä credit-puolta
Kortteja ei suljeta Nordlundin mukaan ilman painavaa syytä. Kortti voidaan sulkea, jos epäillään väärinkäyttöä.
Kortti kannattaa suojata laittamalla maantieteellisiä estoja, mikäli ei matkusta. Jos matkustaa, voi laittaa nostorajoituksia päälle.
– Lisäksi kannattaa maksaa aina matkoihin liittyvät ostokset credit-puolella. Näin on turva mahdollista konkurssitilannetta varten, Nordlund neuvoo.
Kalevi Rytkölä / Yle
Maajohtaja tallentaa aina ulkomaille lähtiessä maksukortin katoamisnumeron puhelimen numeromuistiin. Mitä nopeammin pystyy ilmoittamaan kadonneesta kortista, sen pienemmiksi vahingot jäävät.
– Huolellinen kortin käyttö on aina avainasemassa. Mikäli kuluttaja ilmoittaa rikollisesta toiminnasta mahdollisimman pian, kuluttajalle ei välttämättä koidu laskua.
Suomalaisia kortteja kopioidaan silloin tällöin ulkomailla, etenkin maissa, joissa ei ole sirua käytössä.
– Väärinkäytön tarkkoja summia ei kukaan tiedä. Joskus kuluttajat myös kokevat häpeää väärinkäytöksestä, eivätkä ilmoita siitä. Tämä on turhaa: kaikki epäilykset kannattaa ilmoittaa.
Varo tilausansoja
Kortteihin liittyvä rikollisuus on maajohtajan mukaan yhä tiukemmassa valvonnassa ja se on vähentynyt. Tähän on kaksi syytä. Korttiyhtiöt valvovat yhä tarkemmin. Lisäksi ihmiset ovat itse yhä tietoisempia siitä, ettei kaikkeen kannata suostua.
Jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on sitä. Muutama vuosi sitten oli paljon osta iPhone eurolla -huijauksia, jotka johtivat isoihin kuukausiveloituksiin.
Nyt sama ilmiö näkyy jälleen.
– Esimerkkeinä voisi mainita osta tennarit Gigantista kahdella eurolla tai Ikean kanelipullia 1,99 euroa, myös Finnkinon lippuja on myyty eurolla. Näitä huijauksia olemme pystyneet estämään.
Medialle toimitettujen verotietojen mukaan viime vuoden eniten tienannut suomalainen oli jälleen peliyhtiö Supercellistä tunnettu Ilkka Paananen.
Supercellin toimitusjohtaja Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat noin 110 miljoonaa euroa. Hän maksoi veroja yli 40 miljoonaa euroa. Paananen oli tulolistan kärjessä myös vuosi sitten, silloin noin 65 miljoonan euron tuloillaan vuodelta 2017.
Toiseksi eniten tienasi Mikko Kodisoja. Myös hänen taustansa on Supercellissä, Kodisoja tunnetaan peliyhtiön luovana johtajana ja yhtenä perustajista. Kodisojan tulot ylsivät noin 98 miljoonaan euroon.
Kolmanneksi eniten tienasi Heikki Kyöstilä. Hän tienasi noin 47 miljoonaa euroa. Kyöstilä tunnetaan hammashoitolaitteita myyvästä ja valmistavasta Planmeca-yrityksestään, jonka pääomistaja hän on ollut yrityksen perustamisesta lähtien.
Neljäntenä tulolistalla oleva Asko Myllymäki myi viime vuonna rakennusliike Lehto Groupin osakkeita kymmenillä miljoonilla euroilla.
Viidentenä listalla oleva toimitusjohtaja ja tohtori Maria Severina myi viime vuonna diagnostiikkateollisuuden raaka-aineita valmistavan HyTestin. Lue lisää yrityksestä täältä.
Viime vuoden verotiedot tulivat julkisiksi kello 8 tänään aamulla. Verotietojen julkisuutta on perusteltu muun muassa yleisen avoimuuden edistämisellä.
Verotietojen julkistaminen on tällä kerralla muuttunut aiemmasta. Yli 100 000 euroa tienanneet ovat voineet pyytää verottajalta, että heidän verotietonsa eivät näy medialle toimitettavalla listalla.
Piilotettuja nimiä on 231 kappaletta. Heidän tietonsa saa kuitenkin, jos niitä pyytää erikseen verotoimistosta.
Yle pyytää erilaisten yhteiskunnallisten vaikuttajien ja tunnettujen suomalaisten verotiedot, vaikka ne eivät näkyisi medialle toimitettavalla listalla. Muutos kuitenkin mahdollistaa sen, että yllättävät listalle nousevat nimet eivät välttämättä tule julkisuuteen lainkaan.
Katso alla olevasta listasta, ketkä olivat medialle toimitettujen verotietojen mukaan viime vuoden tuhat suurituloisinta suomalaista. Tietoja voi järjestää esimerkiksi maksettujen verojen tai syntymäajan mukaiseen järjestykseen.
Katsottavaksi voi valita myös kunkin maakunnan 30 eniten tienannutta. Listalla ei näy heitä, jotka ovat kieltäneet verotietojen toimittamisen medialle annettavalle listalle.
Yritys alkoi tamperelaisessa autotallissa kahden teekkarin kesäprojektista. Erikoinen liikeidea syntyi vajaat kymmenen vuotta sitten yrityksen perustajien entisessä työpaikassa.
Samu Hällforsin pomo puhui niin äänekkäästi puhelimeen, että jotain piti keksiä.
Syntyi Framery Oy, joka rakentaa äänieristettyjä puhelinkoppeja ja työtiloja. Hällfors perusti yhdessä työkaverinsa Vesa-Matti Marjamäen kanssa Framery Oy:n vuonna 2010. Suuri osa tuotteista menee vientiin, mutta puhelinkopit ovat tuttuja myös suomalaisilla työpaikoilla.
Sami Takkinen / Yle
Frameryn tuotteita on muun muassa Microsoftilla, Siemensillä, McDonaldsilla, SAPilla, Deloittella ja PWC:llä maailmalla. Yrityksessä on 240 työntekijää, ja se toimittaa tuotteita 70 maahan.
Rohkea idea vei Hällforsin Pirkanmaan tulokärkeen. Hänen 20 miljoonan euron ansionsa ovat koko Suomessa kymmenenneksi eniten.
– Tulojen taustalla on vuoden 2018 alussa toteutettu yrityskauppa, jossa suomalainen pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partners tuli Frameryn enemmistöomistajaksi, toimitusjohtaja Hällfors kertoo Ylelle.
Verot Suomeen
Hällforsin mukaan yritys alkoi Marjamäen ponnekkaasta aloitteesta. Sillä tiellä he ovat edelleen.
– Meidän missiomme on lisätä pieni pala onnea ihmisten työpäiviin mahdollistamalla keskittymistä ja poistamalla häiriöitä.
Hällfors maksoi ansiotuloistaan lähes 7 miljoonaa euroa veroja Suomeen. Hänen veroprosenttinsa on 34.
– Olen hyvin ylpeä Frameryn menestyksestä ja pidän tärkeänä, että voin maksaa verot täysimääräisesti Suomeen.
Ilman innovaatiorahoitusta konkurssi olisi ollut edessä
Hällfors on kiitollinen siitä, että yritys on saanut innovaatiorahoitusta. Ilman sitä se olisi todennäköisesti mennyt konkurssiin.
– Näen Frameryn suomalaisen innovaatiorahoituksen menestystarinana. Ilman Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset-ohjelmaa Framery olisi vuonna 2014 todennäköisesti mennyt konkurssiin.
Framery on luonut satoja uusia työpaikkoja Suomeen ja tuonut verotuloja. Hällfors ei ota kantaa siihen, miten verotulot pitäisi jakaa.
– Verotulojen jakaminen kuuluu Suomen eduskunnalle, en ota siihen kantaa.
"Enkä minä ainakaan vaihtaisi päivääkään pois"
Kovat tulot eivät saa Hällforsia lepäämään laakereillaan. Yrityksen menestys on edelleen hänen ykköshaaveensa.
– Yrittäminen ei ole helppoa, eikä aina kivaa mutta jostain syystä moni jää tälle tielle. Enkä minä ainakaan vaihtaisi päivääkään pois.
Nuorena on Hällforsin mukaan hyvä aika alkaa yrittäjäksi, kun ei ole mitään hävittävää.
– Niin mekin aloitimme aikanaan Vesa-Matin kanssa. Meillä ei ollut rahaa, jälkikasvua eikä omaisuutta, joten oli täydellinen aika ottaa se riski.
Tamperelaisen Frameryn Samu Hällfors on menestynyt myös yrityskilpailussa. Hän vei Suomen EY Entrepreneur of the Year 2018 -kilpailun voiton.
LACONIA, NEW HAMPSHIRE Senaattori Elizabeth Warrenille on muodostunut kampanjatilaisuuksissa parikin tavaramerkkiä. Ensimmäinen niistä näkyy ennen kuin Warren on edes aloittanut puhettaan ja toinen, kun puhe on jo päättynyt.
Warrenin tilaisuudet tunnetaan vauhdikkaista sisääntuloista ja selfiejonoista.
New Hampshiressa sijaitsevassa Laconian pikkukaupungissa Warren kirmaa koulun jumppasalin poikki lavalle nopeudella, jonka jalassa olevat lenkkitossut mahdollistavat. Perässä ei tahdo pysyä kuvaajakaan.
Warren on kiertänyt Yhdysvaltoja hengästyttävää tahtia. Laconiassa on alkamassa Warrenin 150. kansalaisten tapaaminen eli niin sanottu town hall -tilaisuus. Pelkästään New Hampshiren osavaltiossa Warren on ehtinyt vierailla jo 20 kertaa.
Laconian pikkukaupungissa New Hampshiren osavaltiossa jonotettiin Warrenin kampanjatilaisuuteen.Nina Svahn / Yle
Heti puheensa aluksi Warren käy läpi tilaisuuden marssijärjestyksen. Ensin hän aikoo esittäytyä, kertoa, miksi on mukana kilvassa demokraattipuolueen presidenttiehdokkuudesta ja vastata sen jälkeen muutamiin kysymyksiin. Mutta samaan hengenvetoon Warren lupaa, että lopuksi voidaan käyttää niin paljon aikaa kuin tarvitaan selfiekuvien ottamiseen.
– Selfiethän ovat demokratian todellinen mitta, eikö? Warren naurattaa jumppasaliin pakkautunutta yleisöä.
Kaverikuvat kampanjoinnin keskiössä
Warrenin leiri on ymmärtänyt, että kuvat eivät ole kampanjoinnin sivutuote vaan sen tärkeä osa. Monessa yleisötilaisuudessa kuvien ottamiseen käytetään enemmän aikaa kuin ehdokkaan varsinaiseen puheenvuoroon.
New Yorkissa syyskuussa valokuvien ottaminen venyi nelituntiseksi spektaakkeliksi. Myös Laconiassa kuvien ottamiseen menee toista tuntia, kun Warrenin puhe vie reilut puoli tuntia.
Warren käyttää kuvien ottamisen jälkeen aikaa myös juttelemiseen. Leslie Smithin mukaan Warren on fiksuin ehdokkaaksi pyrkivistä ja ymmärtää talous- ja raha-asiat.Nina Svahn / Yle
Valokuvausvaiheessa Warrenin kampanjaväki ottaa vuorossa olevalta puhelimen ja näppäisee kuvan. Toisin sanoen tarkkaan ottaen kyse ei ole selfieistä, mutta sitä termiä Warrenin väki kuitenkin käyttää.
Toiminta on hiottua: lavan viereen on asetettu pöytä, jolle takit ja laukut pannaan odottamaan kännykkäkuvan ottamisen ajaksi. Lapsiperheet ohjataan jonon kärkeen.
Warrenin kampanjan mukaan valokuvia on otettu kampanjan aikana jo noin 75 000. Sosiaalisessa mediassa levitessään ne tarjoavat Warrenille ilmaista lisämainosta.
Warren kipuaa kohti kisan kärkeä
Monella Warrenin kanssa kuvaan haluavalla näyttää olevan myös sanottavaa. Osan kanssa Warren keskustelee hyvän tovin kuvan ottamisen jälkeen.
Deborah Zimmerman kertoo käyttäneensä tilaisuuden hyväkseen ja antaneensa Warrenille vinkin.
– Sanoin hänelle, että Kamala Harrisista tulisi loistava oikeusministeri, johon hän vastasi, että niin tulisi, Zimmerman sanoo.
Senaattori Harris tavoittelee Warrenin tavoin demokraattien presidenttiehdokkuutta mutta on mielipidekyselyissä kaukana kärjestä.
Deborah Zimmerman on jo päättänyt, että haluaa Warrenista demokraattien presidenttiehdokkaan. Laconian kampanjatilaisuudessa jaettiin kotipihalle asetettavia Warren-mainoskylttejä.Nina Svahn / Yle
Aikoinaan Barack Obaman puolesta kampanjoinut Zimmerman näkee Warrenissa obamamaista voittaja-ainesta. Zimmerman sanoo kertoneensa myös Warrenille itselleen, että uskoo tämän voittavan.
Mielipidekyselyissä Warren onkin vankistanut asemiaan presidenttiehdokkaaksi pyrkivien kärkijoukossa. Tuoreissa kyselyissä hän on ohittanut senaattori Bernie Sandersin ja hengittää ennakkosuosikkina pidetyn Joe Bidenin niskaan.
Samaan aikaan kun Warren on vahvistanut kannatustaan, Bidenin asemat ovat olleet heikkenemään päin. Demokraattien esivaaleissa ensimmäisinä äänestävissä osavaltioissa Iowassa ja New Hampshiressä Biden on jäänyt Warrenin taa.
Ashley Dunnin mielestä on selvää, miksi Warren vahvistaa asemiaan.
– Hän on fiksu ja koulutettu ja hänellä on konkreettisia, aukikirjoitettuja suunnitelmia, ei mitään hähmäisiä ehdotuksia. Nämä selkeät suunnitelmat erottavat hänet muista ehdokkaista, Dunn sanoo.
Ashley Dunnin (harmaassa puserossa) mielestä Elizabeth Warrenilla on demokraattiehdokkaista selvimmät suunnitelmat.Nina Svahn / Yle
Dunn tuhahtaa väitteille, että Warrenin rasitteena olisi Bideniin verrattuna huonommat mahdollisuudet tulla valituksi Yhdysvaltain presidentiksi. Hän näkee huolen takana vahvaa sukupuolen korostamista.
– Kun katsotaan hänen politiikkaansa eikä sitä, miltä hän kuulostaa, hänellä on erittäin hyvät edellytykset tulla valituksi, Dunn sanoo.
Peter MacKenna on asettautunut salin seinänvierustaa kiemurtelevan selfiejonon jatkoksi.
– Nämä pitkät jonot itsessään kertovat Warrenin suosiosta. Hänen suunnitelmansa saavat valtavasti vastakaikua, ja ihmiset ovat hänestä innoissaan, MacKenna sanoo.
Peter MacKenna (raitapaidassa) ei ole vielä päättänyt, tukeeko Bernie Sandersia vai Elizabeth Warrenia demokraattien presidenttiehdokkaaksi. Nina Svahn / Yle
MacKenna arpoo vielä, asettuuko Warrenin vai Bernie Sandersin taakse. Hänestä on kuitenkin jo selvää, että Warren tekee demokraateista parasta kampanjaa.
Warren havittelee suurta rakennemuutosta
Warrenin kärkiviestinä on huoli tavallisten yhdysvaltalaisperheiden selviytymisestä.
Viesti tulee yleisölle aina sisääntulomusiikkia myöden. Warren juoksee lavalle countrytähti Dolly Partonin9 to 5 -kappaleen tahtiin. Siinä Parton laulaa, kuinka puurtamisesta huolimatta rahat valuvat rikkaiden taskuun.
Puheessaan Warren kertoo oman perheensä tilanteeseen viitaten, kuinka vielä hänen lapsuudessaan minimipalkalla oli mahdollista nousta köyhyydestä ja selvitä.
– Miksi nykyään selviytyminen on niin paljon vaikeampaa, vaikka ihmiset tekevät työtä yhtä kovasti kuin äitini kaksi sukupolvea sitten, Warren kysyy.
Senaattori Elizabeth Warren on vankistanut asemiaan demokraattien presidenttiehdokaskilvan kärkijoukossa. Hän haluaa Yhdysvaltoihin rakenteellisen muutoksen, muun muassa maksuttoman julkisen terveydenhuollon.Nina Svahn / Yle
Hän sanoo haluavansa, että vallanpitäjät toimivat perheiden eivätkä suuryritysten hyväksi ja saa noin neljänsadan ihmisen yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.
– Nykyinen järjestelmämme on loistava lääkeyhtiöille mutta ei ihmisille, jotka yrittävät saada reseptilääkkeensä hankittua, hän sanoo.
Yhdysvalloissa lääkkeiden hinta on paikoin noussut niin korkeaksi, että esimerkiksi osa diabeetikoista joutuu säännöstelemään tarvitsemaansa insuliinia tai matkustamaan Kanadaan ostamaan insuliininsa halvemmalla.
Suunnitelmia arvosteltu liian radikaaleiksi
Warren haluaa jokaiselle yhdysvaltalaiselle hoidon takaavan julkisen terveydenhoitojärjestelmän.
Hän haluaisi parantaa myös lasten päivähoitoa siten, että vähiten ansaitsevat saisivat lapsensa hoitoon maksutta. Laajenevia julkisia palveluja Warren rahoittaisi muun muassa superrikkaiden ja suuryritysten verotusta kiristämällä.
Arvostelijoiden mukaan Warrenin suunnitelmat ovat liian radikaaleja ja vasemmistolaisia houkuttaakseen laajoja kansanjoukkoja.
Elizabeth Warren piti Laconiassa 150:nnen town hall -tyyppisen kampanjatilaisuutensa.Nina Svahn / Yle
Warren itse ei arvostelusta hätkähdä. Laconiassa hän haki vertailukohtia historiasta.
– Mitä luulette arvostelijoiden sanoneen orjuutta vastaan nousseille? "Liian vaikeaa, luovuttakaa." Entä naisten äänioikeutta vaatineille? "Liian vaikeaa, luovuttakaa." Entä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta kampanjoineille? "Liian vaikeaa, luovuttakaa."
Yleisö nousee taputtamaan seisaaltaan, kun Warren lopettaa kampanjaiskulauseeseensa. Se kehottaa unelmoimaan suuria, taistelemaan kovasti ja voittamaan.
Viharikokset ovat vähentyneet Suomessa selvästi. Viime vuoden aikana poliisi kirjasi yhteensä 910 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista.
Tämä on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Asia selviää Poliisiammattikorkeakoulun tuoreesta katsauksesta. Aineistona on käytetty saman vuoden rikosilmoitustietoja.
Suurin osa eli 70 prosenttia viharikoksista tehdyistä rikosilmoituksista liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Seuraavaksi yleisintä on, että rikosepäily kohdistui uhrin uskonnolliseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Viharikosta ei suoraan löydy Suomen laista. Rikoslain rangaistuksen koventamisperusteissa on kuitenkin otettu huomioon teon rasistinen tai muu vihamotiivi.
Tutkija Jenita Rauta tutkii viharikosten yleisyyttä. Jani Aarnio / Yle
Viharikoksiksi on määritelty raportissa esimerkiksi henkilöä, ryhmää tai omaisuutta kohtaan tehdyt rikokset, joiden taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Tutkija löytää kolme syytä
Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta on kirjoittanut Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018 -selvityksen.
Poliisille ilmoitetut viharikokset ovat vähentyneet, kuten tilastoista näkee.Jani Aarnio / Yle
Selvityksen perusteella ei Raudan mukaan pystytä suoraan vastaamaan siihen, miksi viharikokset ovat vähentyneet.
Rikosilmoituksien määrään vaikuttaa tutkijan mukaan ensinnäkin ihmisten alttius ilmoittaa epäillystä rikoksesta poliisille. Viharikoksista ei välttämättä ole aina ilmoitettu.
– Syyt olla ilmoittamatta viharikoksista poliisille liittyvät yleisimmin epäluottamukseen viranomaisia kohtaan, viharikosten arkipäiväisyyteen, pelkoon sekä epätietoisuuteen ja tuen tarpeeseen.
Kun viharikoksista uutisoidaan ja niistä keskustellaan somessa, se voi puolestaan helpottaa ilmoituksen tekemistä.
Turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa
Myös poliisin resurssit vaikuttavat kirjattujen rikosilmoitukseen määrään. Sillä on väliä, miten poliisi pystyy panostamaan viharikosten tutkimiseen ja tunnistamiseen.
Vuonna 2017 viharikosten kasvun selitti tutkijan mukaan suureksi osaksi se, että Helsingin poliisilaitoksella toimiva vihapuhetutkintaryhmä kirjasi kiihottaminen kansanryhmää vastaan -tapauksia.
– Nyt näistä rikoksista kirjattujen rikosilmoitusten määrä laski kolmasosaan edellisvuoden määristä.
Kolmas selittävä tekijä voi löytyä turvapaikanhakijoiden laskevista määristä.
Vuonna 2018 Suomessa jätettiin 4 548 turvapaikkahakemusta, selviää Maahanmuuttovirasto Migrin tilastoista. Edellisenä vuonna turvapaikanhakijoita oli yli 5 000.
Tyypillisin uhri irakilainen mies
Suhteellisesti eniten viharikoksista kärsivät Irakin kansalaiset. Seuraavaksi yleisimmin rikoksen uhriksi joutuivat Afganistanin ja Somalian kansalaiset.
Sen sijaan Suomen suurimpiin kansalaisryhmiin, virolaisiin ja venäläisiin, kohdistui huomattavasti vähemmän rikoksia.
Valtaosa viharikosten uhreista oli miehiä. Joka kolmannessa tapauksessa viharikoksen uhrina oli nainen.
Viharikosten epäilty tekijä on usein tuttu. Jani Aarnio / Yle
Nainen joutui yleisimmin kunnialoukkauksen kohteeksi, kun taas mies joutui yleisimmin pahoinpitelyn uhriksi.
Epäillyistä 87 prosenttia oli Suomen kansalaisia ja 75 prosenttia Suomessa syntyneitä.
Helsingissä kirjattiin 27 prosenttia kaikista epäillyistä viharikosilmoituksista. Jos viharikosilmoitusten määrä suhteutetaan kunnan asukaslukuun, yli 11 000 asukkaan kunta Lieksa nousee Helsingin ohi.
Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tehtiin viharikosilmoituksia enemmän suhteessa siihen, kuinka paljon maakunnassa asuu ulkomaan kansalaisia. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla puolestaan tehtiin viharikosilmoituksia määrällisesti enemmän kuin muissa maakunnissa.
Seksuaalisuuteen liittyviä viharikoksia
Viharikosten uhrit olivat yleisimmin 15–34-vuotiaita, vähiten joukossa oli alle 15-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita.
Nuoremmissa ikäryhmissä koetaan enemmän sukupuoleen liittyvää vihapuhetta ja väkivaltaa.
Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli 73 rikosilmoitusta, joiden epäiltiin johtuvan seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai poikkeavasta sukupuolen ilmaisusta. Tämä on 13 tapausta eli 22 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Yleisimmin nämä rikokset tapahtuivat baarissa, ravintolassa tai tanssipaikassa.
Miksi nämä yleistyivät, vaikka viharikosten määrä aleni?
– Eri viiteryhmiin kuuluvilla henkilöillä on usein erilainen kynnys ilmoittaa kokemistaan rikoksista poliisille. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien viharikosten määrän kasvu voi osaltaan johtua tähän ryhmään kuuluvien halukkuudesta ilmoittaa epäillyistä rikoksista poliisille, Jenita Rauta sanoo.
On lokakuinen perjantai-ilta ja Helsingin Käpylässä sijaitsevassa ravintola Cactuksessa raikaa raivoisa ja nopeaiskuinen hardcor-punk. Lavalla meuhkaava nelihenkinen Seurat-yhtye edustaa muutoin varsin perinteistä hc-genreä, mutta tarkalla korvalla kuunneltuna bändin sanoituksista erottuu jotakin uutta ja yllättävää.
Ensimmäiset viimeisiä, viimeiset ensimmäisiä, me kaipaamme valoa mutta täällä on pimeys, kahdeksas vitsaus. Uskonnottomaksi yhtyeeksi itsensä mieltävä Seurat ottaa aihioita sanoituksiinsa muun muassa virsistä ja poliittisista raamatunkertomuksista. Sinänsä tässä ei kai pitäisi olla mitään kummallista, sillä yhtyeen laulaja, Nuusa Niskala, on ammatiltaan pappi. Virsiin tosin liitetään useimmiten hidastempoisuuden ja hartauden määreitä. Myös punk-asenne tuntuu olevan veisuukulttuurista varsin etäällä – vai onko?
– Kun Seurat-yhtyettä perustettiin ajattelin, että virsistä voisi löytyä paljonkin ammennettavaa harcore-musiikkiin ja näin on käynytkin. On olemassa iso määrä maailmaa kommentoivia virsiä, jotka ovat yhteiskunnallisia ja suhtautuvat kriittisesti omaan aikaansa.
– Jos ihmiset eivät tietäisi, että tämän yhtyeen laulaja on pappi, sanoja voisi tarkastella puhtaasti poliittisina punk-lyriikoina. Mielestäni tällaisten hyvin erilaisten elementtien yhteen sovittaminen on kiinnostavaa, Niskala pohtii.
Nuusa Niskalan bändisuosikkeja ovat muun muassa Kovaa Rasvaa, Kohti Tuhoa ja Bad Jesus Experience. Jussi Mankkinen / Yle
Ihmisarvo määritellään väärin
Oulun seurakunnassa työskentelevä Nuusa Niskala ei ole ihan tavallinen pappi. Hän pitää hardcoresta, haastattelupäivänä hänellä on yllään Kovaa Rasvaa -yhtyeen paita ja häntä kiehtoo anarkistinen aatemaailma.
Niskalan mielestä anarkismin ja kristinuskon pohjavireet ovat varsin lähellä toisiaan.
– Molempiin kuuluu tietynlainen sitoutuminen yhteisöön sekä radikaalin tasa-arvon tavoite. Lisäksi kummankin ytimessä on toivo muutoksesta: pitäisi katsoa rehellisesti, mikä meidän ajassamme on vialla, mikä meitä ihmisiä vaivaa ja kuinka meistä voisi tulla parempia ja kohtuullisempia.
Omasta ajastamme Niskala löytää aivan liian paljon julmuutta, jota esiintyy sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla: perusihmisoikeudet ovat hukassa – saati sitten se, mitä kotiplaneetallemme ollaan tekemässä.
– Noudatamme jatkuvaa kasvun ideaalia rajallisten resurssien maailmassa, ja se uhkaa koko luomakuntaa. Toisaalta sanotaan, että saat kyllä olla individualisti, mutta tämä on mahdollista vain tietyillä ehdoilla: sinulla ei ole kauheasti merkitystä, ellet saa heivattua bruttokansantuotetta ylös.
– Ihmisarvo määritellään ulkoisten meriittien ja suorittamisen kautta. Ihminen ei voi kertoa, että on heikko ja tarvitsee toisia. Meistä jokainen on kuitenkin jossakin elämänvaiheessa heikko ja tarvitsee toista ihmistä.
Tässä yhteydessä lienee loogista siteerata crust punk -yhtye Amebixin Nobody's Driving -biisiä, jossa herätään reaalimaailmaan amerikkalaisen unelman hetteiköstä, ja tullaan siihen lopputulokseen, ettei systeemiä itse asiassa johda kukaan tai mikään.
– Markkinoiden taustalla vaikuttaa näkymätön käsi ja sieltä löytyy näkymätöntä pääomaa. Niillä on oma merkityksensä, mutta samalla minusta tuntuu, ettei kukaan tiedä, mihin suuntaan olemme tarkalleen ottaen menossa.
Nuusa Niskalan toiveena olisi muuttaa kirkollista instituutiota. Jussi Mankkinen / Yle
Kirkolla pitäisi olla selkärankaa
Niskalan ammatinvalinta ei sekään ole mennyt täsmälleen ja suoraviivaisesti tiettyyn suuntaan tai tiettyä pistettä kohti. Hän ei edellenkään osaa vastata tyhjentävästi kysymykseen, miksi hänestä tuli pappi.
– Ei tämä ole ollut minulle missään vaiheessa ensisijainen unelma-ammatti, mutta tässä minä tällä hetkellä olen. Tämä matka on ollut täynnä aikamoisia mutkia, kiertoteitä, ja ylä- ja alamäki. Tilat ovat olleet koko ajan vähän pölyiset.
– Koen kuitenkin olevani hyvässä, tärkeässä ja etuoikeutetussa ammatissa, jossa minua kuunnellaan. Tätä mahdollisuutta haluaisin käyttää mahdollisimman viisaasti.
Niskalan matkan kiharaisuus ei ole missään vaiheessa johtunut siitä, että hän suhtautuisi epäillen Jumalaan, vaan syyt ovat maallisemmalla puolella – kuten esimerkiksi suhtautumisessa naispappeihin.
– Kyse on välillä melko musertavasta ahdistuksesta, joka tulee pyrkimyksestä muuttaa instituutiota. Vikana ovat muun muassa perinteen kohtuuttoman kova painolasti, heteronormatiivisuus sekä patriarkaalisuus. Tämä on ollut vaikeaa myös siksi, että nämä ovat asioita, joita myös anarkismi vastustaa.
Viime vuosikymmenten aikana Suomen evankelisluterilainen kirkko on kadottanut jäsenistöään ja se on ollut vaikeiden valintojen äärellä. Toisaalta pitäisi noudattaa perinteitä, toisaalta olla osa modernia ja vapaamielistä länsimaista yhteiskuntaa. Tästä on seurannut kumartelua – välillä ristiriitaistakin – vähän joka suuntaan.
– Monet varmaan kokevat tämän ongelmaksi. Kun puhutaan isoista yhteiskunnallisista asioista toivoisin kuitenkin, että evankelisluterilaisella kirkolla olisi selkärankaa sanoa, että on toimittava toisin – vaikkei se kasvua edistävää puhetta olisikaan.
– Toisaalta olen miettinyt kirkkoon liittyvissä asioissa myös median roolia: halutaanko esimerkiksi nostaa esille vain sitä, että ollaan sateenkaariparien vihkimisestä eri mieltä vai halutaanko kertoa siitä, että kirkolla on oma ilmasto-ohjelmansa.
Nuusa Niskalan mukaan Seurat ei ole ironinen nimi: "Tullaan yhteen, vetäistyksi johonkin imuun ja ollaan siinä. Seurat-nimessä on jotakin todella voimakasta". Jussi Mankkinen / Yle
Rukous on mutkaton ja arkinen asia
Omakohtaista suhdettaan kristilliseen Jumalaan Nuusa Niskala kuvaa "hirvittävän laajaksi asiaksi".
– Koen että kristinuskon Jumala on persoonallinen voima, joka haluaa olla yhteydessä yksilöön. Arjessa se on suurimmaksi osaksi sitä, että on jonkun tilanteen äärellä ja toivoo, että kaikki kääntyisi parhain päin.
– Meidän perinteessämme rukouksella on erityinen merkityksensä. Se ei tarkoita sitä, että vetäytyisin jonnekin kammiooni tuntikausiksi hiljentymään vaan sitä, että toivon aamuruuhkassa päivän sujuvan hyvin – että osaisin olla ihmisten parissa sillä tavalla kuin he minua tarvitsevat. Rukous on minulle mutkaton ja arkinen asia.
Niskala kertoo rukoilevansa myös muiden ihmisten ja toisinaan myös koko maailman puolesta.
– Kun ajattelee päivän tapahtumia ja ihmisiä, joiden huolia on kantanut mukanaan tai ystäviä, joilla on vaikeaa, on ihan normaalia toivoa, että kaikki menisi heillä hyvin.
Nuusa Niskalalle rukous on mutkaton ja arkinen asia. Jussi Mankkinen / Yle
Omaa suuntaumistaan sekä anarkismiin että kristinuskoon Niskala pitää rationaalisen pohdinnan tuloksena. Hän on ollut kiinnostunut asioista, janonnut lisää tietoa ja lopulta löytänyt itselleen jotakin mielekästä.
– Ei minulla ole mitään selkeää päivämäärää tai hetkeä, jolloin annoin elämäni Jeesukselle – joillakin sellainen on ja haluan toki heidän kokemuksiaan kunnioittaa. Minulla on ollut henkilökohtaista syvää ymmärrystä asioista, mutta ei varsinaista hurmoksellisuutta: jätetään sellainen sinne punk-keikalle.
Niskala korostaa, että rationaalisuus ei poista esimerkiksi pyhyyden kokemista ja uskontoon liittyvää mystiikkaa.
– Pidän vanhasta kirkkotaiteesta, Bachin kantaateista sekä urkumusiikin jylinästä. Ehkä voisi sanoa, että pyhyys ei ole arjesta erotettu asia, vaan että hengellinen, arkinen ja kaikki oleellinen ovat samalla lautasella
Mutta kuinka sitten pitäisi suhtautua pyhän vastavoimiin? Kuinka konkreettisia asioita esimerkiksi Saatana tai sielunvihollinen ovat nykykristitylle?
– On vaarallista, jos paha ulkoistetaan: on tärkeää ymmärtää, ettei paha ole mikään ulkopuolinen asia, vaan että raja kulkee jokaisen ihmisen sisällä. Oleellisempi kysymys on, haluaako päivittäisellä toiminnallaan edistää hyvää vai pahaa.
– Ajattelen myös, että se kaikken pyhin tiivistyy rakkauteen. Rakkaus on niin absurdi voima, että se voi myös saada tässä maailmassa aikaan muutoksen.
Olli Laineen ohjaama Pappi. Punkkari. Anarkisti. -dokumentti on nähtävissä Yle Areenassa.
Suomen Journalistiliitto ja mediayhtiöitä edustava Medialiitto vaativat selkeyttä EU:n tietosuoja-asetuksen tulkintaan. Liitot kantelevat oikeuskanslerille asetuksen tulkinnasta.
Verottaja päätti, että suurituloiset saavat rajoittaa verotietojensa paljastamista medialle. Rikkaat voivat nyt kieltää tulo- ja verotietojen julkaisemisen listalla, jonka verottaja toimittaa tiedotusvälineille. Päätöksessä verottaja vetoaa EU:n tietosuoja-asetukseen.
Liitot haluavat oikeuskanslerin selvittävän, millä kriteereillä verohallinto on punninnut ”henkilökohtaisia syitä” suhteessa sananvapauteen. Oikeuskanslerille on tehty asiasta jo aiemmin yksi kantelu.
– Huolena on se, että verottajan lisäksi muutkin viranomaiset alkavat tulkita EU:n tietosuoja-asetusta niin, että sen nimissä rajoitetaan jatkossa yhteiskunnallisesti tärkeitä tietoja, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo tiedotteessa.
Tietosuoja-asetuksesta ei ole selkeää linjausta, ja sen takia viranomaiset voivat tulkita itse perusteita.
Mitä vähemmän tietoa viranomaisten toiminnasta ja päätöksistä sekä päätöksien perusteista on median käytettävissä, sitä kapeammaksi sananvapaus ja tiedonvälitys käyvät, Journalistiliitto sanoo tiedotteessa.
– Päätöksenteon julkisuus ja avoimuus on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. Se tuo verotapauksessa läpinäkyvyyttä palkka- ja ansiokeskusteluun sekä eri ammattien ja tehtävien arvostukseen, Aho sanoo.
Journalistiliiton mukaan verottajan tulkinta EU:n tietosuoja-asetuksesta vaikeuttaa toimittajien työtä.
Jättimäinen kilpailutus meni pahasti mönkään. Sen lopputuloksena kuvien hinnat vaihtelevat nyt hyvin paljon eri puolilla Helsinkiä.
Uutisen jälkeen toimitukseen tuli paljon palautetta, jossa vanhemmat ihmettelivät sitä, miksi kuvien hinnat vaihtelevat rajusti muuallakin kuin Helsingissä.
Yle selvitti, miksi koulukuvien hinnat vaihtelevat niin paljon eri kouluissa ja paikkakunnilla.
Nämä ääriesimerkit ovat jopa yli kymmenen euroa per lapsi. Nämä ovat melko poikkeuksellisia tapauksia. Toimitusjohtaja Petri Karjalainen.
Miksi koulukuvien hinnat vaihtelevat?
Suurimmassa osassa kuntia koulut tai vanhempainyhdistykset sopivat kuvaukset suoraan valokuvausalan yrittäjän kanssa.
Yrittäjä voi hinnoitella tuotteensa kuten haluaa.
Yrittäjän antaman hinnan lisäksi kuvien hintaan vaikuttaa hyvin paljon myös niin sanottu järjestelypalkkio.
Se on kuvaajan maksama maksu siitä, että hän voi kuvata lapsia koulun tiloissa.
– Yleensä järjestelypalkkio on 1–3 euroa per kuvattava, kertoo Suomen suurimman valokuvausyrityksen toimitusjohtaja Petri Karjalainen.
Toisinaan järjestelypalkkio voi olla hyvin paljon enemmänkin.
– Jotkut koulut tai vanhempainyhdistykset tykkäävät kerätä rahaa koulun toimintaan järjestelypalkkioiden muodossa. Nämä ääriesimerkit ovat jopa yli kymmenen euroa per lapsi. Nämä ovat melko poikkeuksellisia tapauksia, Karjalainen sanoo.
Järjestelypalkkio laitetaan aina kuvien hintoihin.
Käytännössä se lisätään luokkakuvan ja muotokuvien hintoihin, koska niitä tuotteita ostetaan eniten.
Toimitusjohtaja Petri Karjalainen sanoo, että järjestelypalkkioiden suuruudet vaihtelevat eri kouluissa. / YLE
Järjestelypalkkiot ovat usein tuhansia euroja
Koulujen tai vanhempainyhdistysten perimät järjestelypalkkiot vaihtelevat sen mukaan, mitä kuvaajan kanssa on sovittu.
Palkkiot ovat usein tuhansia euroja.
Jos koulussa on 500 lasta ja järjestelypalkkio on 2 euroa lapselta, koulu saa 1 000 euroa korvausta kuvauksista.
Jos järjestelypalkkio on 10 euroa, koulun saama korvaus on 5 000 euroa.
Joissakin tapauksissa valokuvausalan yritykset ovat olleet ainakin aiempina vuosina tarjoamassa kouluille kuvaamisen kylkiäisenä esimerkiksi kameroita.
Toisissa tapauksissa koulujen vanhempainyhdistykseen kuuluville vanhemmille on annettu ilmaiseksi heidän lastensa koulukuvat.
Joissakin kunnissa kouluja on kielletty pyytämästä järjestelypalkkioita valokuvausyrittäjältä.
Näin on tehty esimerkiksi Helsingissä.
Helsinkiläisperheet eivät siis maksa kuvien hinnoissa järjestelypalkkiota, vaan hintaerot johtuvat eri syistä.
"Olisi hyvä, että järjestelypalkkio näkyisi laskussa"
Kuvaverkon toimitusjohtaja Petri Karjalainen sanoo, että järjestelypalkkioiden maksaminen on yleistä.
Käytännössä monikaan perhe ei tosin tiedä maksavansa järjestelypalkkioita koululle tai vanhempainyhdistykselle, koska niistä ei ole mitään mainintaa kuvien laskussa.
Valokuvausalan yrittäjä olisi avoimuuden kannalla.
– Olisi hyvä, että järjestelypalkkio näkyisi laskussa. Nyt se piilotetaan kuvien hintoihin, toimitusjohtaja Karjalainen sanoo.
Kuvaverkko on ehdottanut joskus koulujen rehtoreille, että maksu laitettaisiin näkyviin laskuihin, jolloin kuvia tilaavat perheet saisivat tietää maksusta ja sen suuruudesta.
Tämä idea ei ole innostanut rehtoreita.
– Muutamassa tapauksessa on tätä esitetty, mutta koulut eivät ole tykänneet ajatuksesta.
Joskus raha ratkaisee täysin sen, mikä valokuvausyritys pääsee kuvaamaan koululle.
– Suurin osa kouluista valitsee kuvaajan, joka on ottanut ihania kuvia tai jolla palvelu on toiminut hyvin. Mutta joissakin tapauksissa millään muulla ei ole väliä kuin sillä, kuinka suuri korvaus kuvauksista tulee, Karjalainen sanoo.
Opetushallitus ei ole valvonut, miten ohjeita noudatetaan
Opetushallitus puuttui koulukuvauksiin vuonna 2011.
Opetushallituksen silloisen pääjohtajan allekirjoittamassa ohjeistuksessa kouluja neuvottiin tarkasti, miten koulukuvaukset tulee järjestää.
Ohjeistuksen mukaan koulu voi periä valokuvausyrittäjältä kohtuullista vuokraa koulun tilojen käyttämisestä.
Ohjeistuksessa myös huomautetaan, ettei valokuvaussopimukseen saa sisällyttää henkilökohtaisten etuuksien antamista koulun henkilökunnalle, oppilaille tai heidän huoltajilleen.
Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoo, että koulut saavat ensi vuoden alussa päivitetyt ohjeistukset koulukuvauksista.Vesa Toppari / Yle
Yle kysyi nykyiseltä Opetushallituksen pääjohtajalta Olli-Pekka Heinoselta, kuinka hyvin koulut noudattavat kuvauksesta annettua ohjeistusta.
– Emme ole tehneet erillistä selvitystä, miten suosituksia on noudatettu. Juristipuolen asiantuntijoiden arvio on, että suosituksia varsin laajasti noudatettaisiin etenkin näihin kylkiäisiin liittyen, Heinonen sanoo.
Heinonen yllättyy, kun Yle kertoo hänelle, miten koulut ja vanhempainyhdistykset pyytävät järjestelypalkkioita valokuvausalan yrittäjiltä.
– Ai näin on? No sitä suurempi syy meillä on päivittää suositukset nopealla tahdilla, Heinonen toteaa.
Pääjohtajan mukaan koulu ei voi kerätä sellaista järjestelypalkkiota, joka lasketaan sen mukaan, kuinka monta oppilasta on koulussa.
– Järjestelypalkkion tulee perustua todellisiin kustannuksiin, joita koululle syntyy. Palkkio voi olla kohtuullinen vuokra koulun tiloista. Mutta palkkio ei voi perustua esimerkiksi laskennalliseen kuvattavien oppilaiden määrään.
Opetushallitus aikoo päivittää ensi vuoden alussa ohjeistusta.
Sen jälkeen koulujen toimintaa aiotaan seurata.
– Tämän (ohjeistuksen päivityksen) jälkeen pidämme huolen siitä, että näitä ohjeita noudatetaan, Heinonen lupaa.
Intian pääkaupungissa otettiin pahentuneen saastetilanteen vuoksi maanantaina käyttöön yksityisautoilua koskevat rajoitukset.
Jos autossa on parittomaan lukuun päättyvä rekisterikilpi, sillä voi ajaa parittomana päivänä, parilliseen päättyvällä parillisena päivänä.
– Erittäin epämukavaa. Nyt en ehdi ajoissa kokouksiin, valitteli Sagar Bajaj Reutersille yrittäessään löytää taksia Delhin keskustassa.
Marraskuun viidenteentoista päivään kestävällä rajoituksella yritetään vähentää näkyvyyden peittävää savusumua, jonka vuoksi on jouduttu muun muassa perumaan kymmeniä lentoja.
Koulut on tiistaihin asti suljettu ja terveysviranomaiset suosittavat, ettei ulkona harrastettaisi liikuntaa aamuisin ja iltaisin. Delhin ilma on liian vaarallista hengittää.
– Lenkkeilen tavallisesti joka päivä, mutta kuluneen viikon aikana se on muuttunut vaikeaksi. Silmiä, nenää ja kurkkua polttaa, joka puolelle sattuu, kertoo delhiläinen Rajaram Reutersin haastattelussa.
Terveydelle vaarallisten pienhiukkasten määrä on Delhissä jo seitsemän kertaa korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi Pekingissä.
Riippumattomana pidetyn ilmansaastesivuston AirVisualin mukaan Delhi oli maanantaina maailman saastunein kaupunki.
Intian terveysministeriön mukaan saastemäärät nousivat niin korkeiksi, että niitä mittaavista laitteistoista loppuivat numerot kesken.
Maailman terveysjärjestön, WHO:n mukaan Delhin ilma on yhtä myrkyllistä kuin tupakointi. Järjestön mukaan kolmannes sydänkohtauksista, keuhkosyövistä ja sydänsairauksista johtuu saastuneesta ilmasta.
Peltojen kulottaminen oli liikaa
Delhin ilmansaasteista puolet aiheutuu liikenteen ja teollisuuden päästöistä.
Tilanne paheni huomattavasti viime viikolla, kun maanviljelijät kulottivat peltojaan.
Poliitikkoja on vaadittu puuttumaan kulottamiseen, mutta nämä eivät halua menettää viljelijöiden ääniä.
Yksityisautoilun rajoittamista on sitäkin kritisoitu. Joidenkin mielestä kielto sisältää liikaa poikkeuksia. Esimerkiksi yksin ajavat naiset saavat jatkaa autoilua rekisterikilven viimeisestä numerosta riippumatta.
Myös mm. liikuntavammaiset, poliisi, ambulanssit, paloautot ja osa armeijan kalustosta saavat jatkaa liikennöintiä. Niin ikään kaksipyöräisillä saa ajaa.
Lue myös
Ylen Aasian-kirjeenvaihtajan Jenny Matikaisen artikkeli Intian kaupunkien ilmansaasteista Kolkatasta viime keväältä: Mustien keuhkojen maa
Uudenkaupungin autotehdasta pyörittävä Valmet Automotive aloittaa uudet yt-neuvottelut.
Tavoitteena on pidentää aikaisemmissa yt-neuvotteluissa jo sovittuja lomautuksia kuukaudella.
90 päivää kestäviä lomautuksia suunnitellaan tuotannossa helmikuulle 2020 asti. Vähentämistarve vastaa noin 100 henkilötyövuotta.
Yt-neuvotteluja perustellaan tuotantomäärien tilapäisellä notkahduksella. Valmet Automotiven mukaan tuotantomäärät nousevat tämän vuoden lopun tasolta suunnitellulle tasolle vasta helmikuussa 2020 aiemmin arvioidun tammikuun sijaan.
Sopeutustarve ei koske Salon akkutehdasta, eivätkä neuvottelut johda yhtiön mukaan irtisanomisiin.
Viime yt-kierroksella sovitut lomautukset alkavat tässä kuussa.
