Lapsella on flunssia toisensa perään ja vanhemmat huolestuvat. Esimerkiksi päivähoidossa aloittamisen jälkeen voi tuntua siltä, että lapsi on jatkuvasti sairaana. Mikä siis avuksi?
Lastenlääkäri Erik Qvistin mukaan 1–3-vuotiaat lapset voivat sairastaa keskimäärin jopa 6–10 infektiota vuodessa. Qvistin mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi voi olla sairaana lähes joka kuukausi. Yksi virustauti saattaa kestää viikkoja.
Tyypillisesti lapsi sairastuu hengitystieinfektioon, kuten esimerkiksi flunssaan.
– Lasten infektiotautien enimmäismäärä sijoittuu varhaiseen leikki-ikään, 1–3 ikävuoteen, sanoo lastenlääkäri Erik Qvist Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasemalta.
Qvistin mukaan 4–6-vuotiaat lapset sairastelevat jo huomattavasti nuorempia vähemmän.
Lasten infektiotautilääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että sitkeä sairastaminen on luonnollisesti kova rasite perheelle.
Hän sanoo, että vanhempien ei kuitenkaan pitäisi liikaa tuijottaa sairasteluiden lukumäärää. Toistuvien flunssien ei tarvitse hänen mukaansa olla merkki siitä, että lapsen puolustuskyvyssä olisi jotakin pielessä.
– Sairastelussa on hirvittävästi eroja; toiset voivat olla täysin terveitä ja toiset lapset sairastavat 12 flunssaa vuodessa. Pieni lapsi, joka on päiväkodissa, jossa infektioita liikkuu, on todennäköisesti useammin sairaana kuin lapsi, joka on vain kotona ensimmäiset neljä vuotta.
Käsihygienia tärkein torjuntakeino
Lasten infektiotautilääkäri Otto Helven mukaan yhtenä syynä jatkuvalle sairastelulle on pikkulasten tiivis kanssakäynti. Hän sanoo, että sairasteluun vaikuttavat myös sisarusten määrä ja päiväkodin ryhmäkoot.
Erik Qvist on asiassa samoilla linjoilla. Hän sanoo, että mitä enemmän lapsia on päivähoitoryhmässä, sitä enemmän on pöpöjä tarjolla, joille lapsi voi altistua.
– Perheen ensimmäinen lapsi, jota ehkä hoidetaan pitkään kotona, on yleensä aika terve. Järjestyksessä toiset ja kolmannet sairastavat jo pienempinä vauvoina, koska vanhemmat sisarukset voivat tuoda sairauksia kotiin, sanoo Qvist.
Lastentarhaopettajaliitossa pikkulasten sairastelut ovat hyvin tiedossa. Pitkään päiväkodinjohtajana toiminut, Lastentarhaopettajaliiton järjestöpäällikkö Harri Myllysen mukaan isojen päiväkotiryhmien huonot puolet konkretisoituvat usein ikävällä tavalla, kun uusi lapsi liittyy mukaan.
– Päiväkodissa on pidettävä hygieniasta hyvää huolta, joten työntekijöitä tarvitaan riittävästi, kun huolehditaan lasten käsien pesusta tautien ehkäisemiseksi, sanoo Myllynen.
Helve huomauttaa, että lapsen ottaminen päivähoidosta kotiin sairastamaan esimerkiksi vähäoireisen nuhan vuoksi ei aina kuitenkaan estä muita sairastumasta. Näin siksi, että monet virustaudit ovat tartuttavimmillaan juuri oireiden alkaessa.
– Tärkein yksittäinen tartuntoja estävä tekijä on hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen, Helve sanoo.
Eristäminen ei kannata
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Petteri Hovi huomauttaa, ettei kotona hoidettavaa pikkulasta kannata eristää vain kotioloihin sairastumisten pelossa. Hän sanoo, että tästä on pikemminkin hallaa kuin hyötyä.
– Silloin haluttu vaikutus saattaa olla juuri päinvastainen. Kun on oltu pitkään kotihoidossa ja sillä tavoin pyritty siihen, ettei lapsi ole kipeä, niin sitten kun hän aloittaa päivähoidossa, hän voi sairastella kahta kauheammin.
Lastenlääkäri Otto Helven mukaan ylivarovaisuudesta ei ole hyötyä. Hänen mukaansa päivähoidosta ei ole syytä olla pois, jos lapsella nenä vuotaa.
– Päiväkodeissa kiinnitetään hyvin huomiota käsihygieniaan. Jos yhdellä päiväkodin lapsella on flunssa ja siksi oma lapsi jätetään pariksi päiväksi kotiin, ettei tartuntaa tulisi, voi kokonaisvaikutus olla ikävämpi kuin pelkkä flunssa. Tartuntojen torjunta on paljon isompi kokonaisuus, Helve sanoo.
Hänen mukaansa vanhemmat suhtautuvat pienten lastensa sairasteluihin hyvin eri tavalla. Hän sanoo, että sellaista tilannetta ei kuitenkaan pitäisi päästä syntymään, että lapsen sairastelua miettii yksinään yökaudet.
– Aina pitää ja saa kysyä apua, jos lapsen terveydentila huolettaa, Helve sanoo.