Lapsella on flunssia toisensa perään ja vanhemmat huolestuvat. Esimerkiksi päivähoidossa aloittamisen jälkeen voi tuntua siltä, että lapsi on jatkuvasti sairaana. Mikä siis avuksi?

Lastenlääkäri Erik Qvistin mukaan 1–3-vuotiaat lapset voivat sairastaa keskimäärin jopa 6–10 infektiota vuodessa. Qvistin mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi voi olla sairaana lähes joka kuukausi. Yksi virustauti saattaa kestää viikkoja.

Tyypillisesti lapsi sairastuu hengitystieinfektioon, kuten esimerkiksi flunssaan.

– Lasten infektiotautien enimmäismäärä sijoittuu varhaiseen leikki-ikään, 1–3 ikävuoteen, sanoo lastenlääkäri Erik Qvist Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasemalta.

Qvistin mukaan 4–6-vuotiaat lapset sairastelevat jo huomattavasti nuorempia vähemmän.

Lasten infektiotautilääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että sitkeä sairastaminen on luonnollisesti kova rasite perheelle.

Hän sanoo, että vanhempien ei kuitenkaan pitäisi liikaa tuijottaa sairasteluiden lukumäärää. Toistuvien flunssien ei tarvitse hänen mukaansa olla merkki siitä, että lapsen puolustuskyvyssä olisi jotakin pielessä.

– Sairastelussa on hirvittävästi eroja; toiset voivat olla täysin terveitä ja toiset lapset sairastavat 12 flunssaa vuodessa. Pieni lapsi, joka on päiväkodissa, jossa infektioita liikkuu, on todennäköisesti useammin sairaana kuin lapsi, joka on vain kotona ensimmäiset neljä vuotta.

Käsihygienia tärkein torjuntakeino

Lasten infektiotautilääkäri Otto Helven mukaan yhtenä syynä jatkuvalle sairastelulle on pikkulasten tiivis kanssakäynti. Hän sanoo, että sairasteluun vaikuttavat myös sisarusten määrä ja päiväkodin ryhmäkoot.

Erik Qvist on asiassa samoilla linjoilla. Hän sanoo, että mitä enemmän lapsia on päivähoitoryhmässä, sitä enemmän on pöpöjä tarjolla, joille lapsi voi altistua.

– Perheen ensimmäinen lapsi, jota ehkä hoidetaan pitkään kotona, on yleensä aika terve. Järjestyksessä toiset ja kolmannet sairastavat jo pienempinä vauvoina, koska vanhemmat sisarukset voivat tuoda sairauksia kotiin, sanoo Qvist.

Lastentarhaopettajaliitossa pikkulasten sairastelut ovat hyvin tiedossa. Pitkään päiväkodinjohtajana toiminut, Lastentarhaopettajaliiton järjestöpäällikkö Harri Myllysen mukaan isojen päiväkotiryhmien huonot puolet konkretisoituvat usein ikävällä tavalla, kun uusi lapsi liittyy mukaan.

– Päiväkodissa on pidettävä hygieniasta hyvää huolta, joten työntekijöitä tarvitaan riittävästi, kun huolehditaan lasten käsien pesusta tautien ehkäisemiseksi, sanoo Myllynen.

Helve huomauttaa, että lapsen ottaminen päivähoidosta kotiin sairastamaan esimerkiksi vähäoireisen nuhan vuoksi ei aina kuitenkaan estä muita sairastumasta. Näin siksi, että monet virustaudit ovat tartuttavimmillaan juuri oireiden alkaessa.

– Tärkein yksittäinen tartuntoja estävä tekijä on hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen, Helve sanoo.

Eristäminen ei kannata

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Petteri Hovi huomauttaa, ettei kotona hoidettavaa pikkulasta kannata eristää vain kotioloihin sairastumisten pelossa. Hän sanoo, että tästä on pikemminkin hallaa kuin hyötyä.

– Silloin haluttu vaikutus saattaa olla juuri päinvastainen. Kun on oltu pitkään kotihoidossa ja sillä tavoin pyritty siihen, ettei lapsi ole kipeä, niin sitten kun hän aloittaa päivähoidossa, hän voi sairastella kahta kauheammin.

Lastenlääkäri Otto Helven mukaan ylivarovaisuudesta ei ole hyötyä. Hänen mukaansa päivähoidosta ei ole syytä olla pois, jos lapsella nenä vuotaa.

– Päiväkodeissa kiinnitetään hyvin huomiota käsihygieniaan. Jos yhdellä päiväkodin lapsella on flunssa ja siksi oma lapsi jätetään pariksi päiväksi kotiin, ettei tartuntaa tulisi, voi kokonaisvaikutus olla ikävämpi kuin pelkkä flunssa. Tartuntojen torjunta on paljon isompi kokonaisuus, Helve sanoo.

Hänen mukaansa vanhemmat suhtautuvat pienten lastensa sairasteluihin hyvin eri tavalla. Hän sanoo, että sellaista tilannetta ei kuitenkaan pitäisi päästä syntymään, että lapsen sairastelua miettii yksinään yökaudet.

– Aina pitää ja saa kysyä apua, jos lapsen terveydentila huolettaa, Helve sanoo.

Se on vienyt joidenkin sydämen ja vesi herahtaa kielelle jo pelkästä ajatuksesta. Toiset taas eivät ymmärrä sen päälle ollenkaan. Kyseessä on Meerin möykky.

Kulttimaineeseen noussut grillikioski pohjolan pienessä kaupungissa on toiminut jo lähes 40 vuotta ja sen erikoisuutena ovat juustoiset hampurilaiset. Tarinat kertovat presidentin helikopteri olisi joskus pysähtynyt hakemaan evästä Meerin Grilliltä ja myös sen, että juustoisia herkkuja lähetetään paketeissa pohjoisesta eri puolille Suomea.

Siellä vierailevat niin muusikot kuin muutkin julkisuuden henkilöt ja monet piipahtavat ihan vain katsomaan ja kokemaan Meerin Grillin. Osalle entisistä torniolaisista, visiitti grillillä on tärkeä osa pohjoisen matkaa.

Uusimman MTV3:n Putous-ohjelman näyttelijä Mikko Penttilän sketsihahmo Turkka "Stögis" Kuppi liputti viimeisimmäksi Meerin Grilliä korkealle. Lauantai-illan viihdeohjelmassa näkyi isosti torniolainen grilli ja hahmon lausahduksiin kuului toive "saada ilmaiseksi loppuiäksi tuplajuusto-amerikkalaiset Meerin Grilliltä.

Mutta mikä on legendaarisen Meerin Grillin tarina ja miksi paikka tiedetään aina pääkaupunkiseudulla asti?

"Jos maailmassa olisi kahvat, niin nostaisin ylös"

Keltainen grillikioski sijaitsee lähellä Ruotsin ja Suomen rajaa Torniossa. Sen vieressä on Tornion ja Haaparannan yhteinen golfkenttä ja vanha tulli. Kaikki alkoi vuonna 1979 kun Meeri Ponkala halusi perustaa pikaruokayrityksen. Hän oli tehnyt elämänuransa merkonomina ja päätti kokeilla jotakin muuta. Ponkalalla oli kova palo grillin perustamiseen, mutta se ei ollut läpihuutojuttu.

Suunnitellun paikan lähellä oli asutusta ja se sijaitsi kauempana keskustasta. Vastustajat pelkäsivät nuorison liikettä, melua ja häirintää öiseen aikaan alueella. Tukeakin kuitenkin löytyi ja lopulta Ponkala osti Ylitorniolta 16 neliön grillikioskin, joka siirrettiin Tornioon. Ponkala avasi grillin suunnitellulle paikalle yhdessä tyttärensä kanssa nimellä: Ponkalan grilli.

Tytär Pirjo Ponkala-Huhtalo oli alkuvuosina yrittäjänä yhdessä äitinsä kanssa. Muutaman vuoden jälkeen hän kuitenkin meni muualle töihin ja Ponkala pyöritti liikettä itsekseen.

– Äiti rakasti yövuoroja ja teki todella pitkiä päiviä. Hän teki viimeisen yövuoronsa 80-vuotiaana ja menehtyi pian sen jälkeen. Äiti teki töitä rakastamassaan yrityksessä loppuun saakka, Ponkala-Huhtalo kuvailee.

Meeri Ponkalan poismeno reilut kaksi vuotta sitten, oli suuri suru koko Torniolle. Nopeasti sosiaalisessa mediassa perustettiin muisteluryhmä Meeri Ponkalalle ja pikaruokakuningatarta kokoontui muistelemaan Meerin Grillille peräti 2800 ihmistä.

Meeri jaksoi kuunnella nuoria ja myös heidän murheitaan. Pirjo Ponkala-Huhtalo

Pienen grillikioskin yrittäjä oli kuunnellut ja ollut läsnä monen torniolaisen nuoren elämässä ja kun nuoret aikuistuivat ja perustivat perheitä, asiakassuhteet jatkuivat edelleen.

– Viikonloppuisin olemme auki aamukuuteen ja arkisin kahteen. Meeri jaksoi kuunnella nuoria ja myös heidän murheitaan. Erään pieleen menneen parisuhteen jälkeen joku nuori oli jutellut äidin kanssa vielä pari tuntia sulkemisajan jälkeen. Kun äiti kertoi minulle, että hänellä meni viime yönä pidempään, ei hän ollut väsynyt vaan puhkui virtaa ja sanoi, että jos maailmassa olisi kahvat niin nostaisin ylös, Ponkala-Huhtalo muistelee.

Ponkalan grilli tunnettiin nimenomaan omistajastaan Meeristä. Niinpä tytär päätti kerran yllättää äitinsä ja tilasi liikkeeseen uudet kyltit. Tekstin sisältöä ei grilliemännälle kerrottu etukäteen ja kun kyltit oli asennettu paikalleen, niissä lukikin: Meerin Grilli.

– Äidille se oli yllätys, mutta kaikki olivat jo siihen mennessä puhuneet vain Meerin Grillistä, Ponkala-Huhtalo sanoo.

Monsterimiehelle rakas grilli

Torniossa opiskellut Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu on moneen otteeseen hehkuttanut Meerin Grillilä. Hän on grillin vakiasiakas, yhä edelleen. Monsterimiehelle rakas grillipaikka näkyy myös Lordi-dokumentissa.

Televisioon Meerin Grilli päätyi myös vuosi sitten stand-up koomikko Sami Hedbergin Grillit huurussa-ohjelmassa. Silloin suunniteltiin tulinen aura-hampurilainen, mikä löytyy valikoimasta edelleen. Muutoin grillieväät ovat säilyneet vuosia samanlaisina.

Meerin tytär Pirjo Ponkala-Huhtalo harkitsi pitkään äitinsä kuoleman jälkeen, että ryhtyykö hän pyörittämään yritystä. Hän oli ajatellut siihen asti, että hänen uransa hampurilaispariloiden äärellä on jo tehty. Ajatuksissa oli myös pelko äidin suurien saappaiden täyttämisestä: haluavatko ihmiset nähdä vain Meerin?

– Äidillä oli uskomaton muisti. Hän muisti asiakkaiden nimet ja mitä kukin syö. Äiti kohteli asiakkaita aina hyvin, Ponkala-Huhtalo sanoo.

Äitinsä kuoleman jälkeen Ponkala-Huhtalo jatkoi alkuun omaa työtänsä mutta kun hän tuurasi kesällä erään työntekijän kesälomaa grillillä, hän ymmärsi, miksi Meeri oli pitänyt työstänsä niin paljon.

– Meillä on ihan älyttömän mukavia asiakkaita. Myös nuoret ovat mukavia. Jos ajatellaan, että grillijonossa rähistään, niin meidän grillillä ei koskaan rähistä. Ei tänne tarvitse juuri koskaan kutsua esimerkiksi poliiseja eikä täällä juuri tapella. Äiti oli tunnettu siitä, että jos joku korotti ääntänsä, niin hän rauhoitti tilanteen sanomalla, että täällä eri rähistä ja ihmiset uskoivat. Meerin henki huokuu edelleen, Ponkala-Huhtalo sanoo.

Kun päätös yrityksessä jatkamisesta oli oma, se tuntui yhtäkkiä helpolta. Meerin Grilli työllistää Ponkala-Huhtalon lisäksi viisi työntekijää. Osa työntekijöistä on ollut yrityksessä useita vuosia.

Etelän talvilomaan varaudutaan – "Pohjoisen paras mähö"

Kassan takana on asiakkaiden ottamia kuvia Meeristä, pikaruokakuningattaresta. Meerin tytär Ponkala-Huhtalo on suurennuttanut ne ja laittanut kehyksiin. Pieni grillikioski on laajentunut vuosien varrella pari kertaa. 90-luvulla rakennettiin sisätilat. Nykyisin sisällä on ruokapaikkoja parisenkymmentä.

– Haluamme säilyttää tulevaisuudessakin tämän paikan hengen. Eli täällä ei esimerkiksi ole pöytiä keskellä, vaan ihmiset ruokailevat ikkunoiden ääressä.

Kahdeksan vuotta grillillä työskennellyt Anja Kiviniemi valmistaa tulinen aura-hampurilaista. Otteet ovat ripeät ja hetkessä hampurilainen on paketissa valmiina asiakkaalle ojennettavaksi. Kiviniemi työskenteli yhdessä Meeri Ponkalan kanssa tämän viimeisellä yövuorolla.

– Meeri oli kuin äiti minulle. Kaikki meni aivan tavallisesti ja Meeri teki 12 tunnin työvuoron, niin kuin yleensä, Kiviniemi sanoo.

Ovi alkaa käydä tiuhempaan, kun ihmiset pääsevät töistä. Myös lounasaikaan on vilkasta. Ponkala-Huhtalo myöntää, että hänestä riippumaton televisonäkyvyys on tuonut myös uusia asiakkaita.

– Aika paljon käy sellaisia asiakkaita, jotka eivät ole vakioporukkaa. Selkeästi sieltä miljoonakatselijaa tavoittaneesta ohjelmasta on joku poiminut Meerin Grillin. Keväällä Hedbergin ohjelman jälkeen oli myös selkeä piikki. Eteläläiset kävivät talvilomallaan syömässä meillä ja varaudumme myös tänä vuonna talvilomaan, että tavara ei lopu kesken.

Ponkala-Huhtalo kaivaa lappuja toimiston pöytälaatikosta. Asiakkaat antavat paljon palautetta pienelle grillille. Suurin osa palautteesta on positiivista. Ponkala-Huhtalo sanoo, että palautteen perusteella tarvetta esimerkiksi ruokalistan uudistamiselle ei näytä olevan. Palautteessa lukee muun muassa: pohjoisen paras mähö.

– Eihän nämä meidän ruoat ole erikoisia, ihan tavallista grilliruokaa. Mutta ehkä kiinnostavaa on tarina siellä taustalla. Ihmiset haluavat kuulla taustatarinoita ja ehkä tähän grilliin liittyy myös nostalgia.

Grillillä on käynyt viime aikoina jopa 20 vuoden takaisia asiakkaita, jotka ovat tulleet televisio-ohjelman innoittamina katsomaan Meerin Grilliä ja muistelemaan omaa nuoruuttaan.

– Olisi ollut hauskaa, jos äiti olisi nähnyt televisio-ohjelmat. Se oli semmoinen luonnonlapsi ja olisi ottanut kaikki varmasti hyvin vastaan. Varmasti hän olisi ollut hyvillään. Luulen, että eniten äiti olisi ollut hyvillään siitä, että jatkoin Meerin Grillin pitämistä.

Kaisa Mäkäräinen nousi upealla viimeisellä hiihtolenkillä pronssille ampumahiihdon MM-kisojen yhteislähtökilpailussa Hochfilzenissä. Kultaa otti Laura Dahlmeier, jolla se oli jo peräti viides näissä kisoissa. Saksalainen oli kisojen ylivoimainen kuningatar. Hopeaa vei Yhdysvaltain Susan Dunklee.

Dahlmeier ja Dunklee ampuivat koko kilpailun puhtaasti. Mäkäräiselle tuli yksi ohilaukaus ensimmäisellä ampumapaikalla.

Mäkäräinen joutui ensimmäisen paikan jälkeen yhdelle sakkokierrokselle ja putosi 30 hiihtäjän joukossa jälkipäähän, kun 19 naista ampui nollat. Toiselta makuupaikalta Mäkäräinen ampui nollat ja nousi sijalle 11.

Seuraavalla hiihtolenkillä suomalainen lähestyi jälleen kärkeä ja ensimmäinen pystypaikkakin sujui puhtaasti. Sen jälkeen Mäkäräinen oli kahdeksantena puoli minuuttia kärjestä.

Viimeisellä paikalla Mäkäräinen pudotti jälleen kaikki, mutta viimeinen laukaus kesti kauan. Mäkäräinen oli seitsemäntenä, mutta eroa mitalisijaan oli vain reilut kymmenen sekuntia. Viimeisellä kierroksella Mäkäräinen jätti muun muassa Gabriela Koukalovan kuin seisomaan ja nousi pronssille.

Päihteiden käyttäjien muoti-ilmiö voi aiheuttaa vakavia palo-, räjähdys- tai myrkytysvaaroja, kertoo Savon Sanomat. Osa huumeiden käyttäjistä on alkanut kokeilla huumeiden valmistusta tai niiden koostumuksen muuttamista itse.

Huumeiden valmistuksessa käytettävistä aineista vaarallisimmat ovat happoja ja liuottimia.

Savon Sanomien mukaan Kuopiossa on löydetty lyhyen ajan sisällä kolmelta ihmiseltä hallusta merkittäviä määriä muun muassa rikkihappoa, metallista natriumia sekä asetonia.

Aineita on säilytetty kotona puutteellisissa olosuhteissa. Viranomaisten mukaan vaaralliset aineet voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita esimerkiksi tulipalotilanteessa.

– Jos aineita säilyttää asunnossa, astiat voivat alkaa esimerkiksi vuotaa, sanoo vs. palomestari Marko Kotanen Pohjois-Savon Pelastuslaitokselta.

Esimerkiksi asetoni on herkästi syttyvää.

– Jos sitä on asunnossa, jossa sattuu tulipalo, se on todella vaarallista meille palomiehillekin, kun normaalissa asunnossa ei yleensä odoteta olevan isompia määriä sellaisia aineita, Kotanen kertoo.

Netissä on myös levitelty aktiivisesti huumeenvalmistusohjeita sekä vinkkejä miten katukauppahuumeita voi käsitellä itse vahvemmaksi.

Viranomaisten mukaan vastaavia tapauksia on tullut ilmi ympäri Suomea.

Työpaikoilla keskustellaan nyt kuuden minuutin päivittäisestä lisäyksestä työaikaan. Moni ihmettelee, miten nämä lisäminuutit oikein parantavat tuottavuutta ja Suomen kilpailukykyä. Työajan pidennyksestä sovittiin värikkäiden käänteiden jälkeen vuosi sitten.

Tuo maaliskuun 2. päivä oli Juha Sipilän mukaan hänen paras päivänsä pääministerinä. Työmarkkinajärjestöt olivat viimein saaneet aikaan neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta. Ministerikolmikko uhkui toiveikkaana, miten Suomen suunta voitaisiin kääntää nousuun ja luoda 35 000 uutta työpaikkaa.

Sovun löytäminen oli kestänyt yli kymmenen kuukautta. Syyskuussa 2015 pidetyssä mielenosoituksessa 30 000 ihmistä oli vastustanut hallituksen kaavailemia pakkolakeja. Hallitus uhkasi heikentää työehtoja lakiteitse, jos työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa ei syntyisi tulosta.

Kun yhteiskuntasopimus oli sitkeästi viety maaliin, se ristittiin uudelleen kilpailukykysopimukseksi. Hallitus halusi korostaa, että tavoitteena on parantaa Suomen yritysten kilpailukykyä.

Mutta se ei ehkä ollut paras tarina, jolla motivoida kansalaiset mukaan yhteiseen savottaan.

Yksi kilpailukykysopimuksen tuomista muutoksista oli työajan pidennys. Olihan hallitus arvostellut alusta asti sitä, että suomalaiset tekevät liian vähän töitä ja suomalainen työ on liian kallista.

Tammikuusta alkaen valtaosan työntekijöistä on kiky-sopimuksen mukaan puurrettava 24 tuntia enemmän vuodessa entisellä palkalla.

Toteutustavasta sovittiin viime vuonna hyvin vaihtelevasti eri aloilla ja työpaikoilla. Kysyimme tällä viikolla Ylen nettisivulla, miten kiky näkyy työpaikoilla.

Kuudestasadasta kyselyyn vastanneesta sata kertoo, ettei työajan pidentämisessä ole ollut mitään ongelmia. Muiden kokemus on melko kielteinen.

Suurin osa epäilee kovasti, onko työajan lisäämisestä kuudella minuutilla päivässä oikeasti mitään hyötyä. Lisäminuutteja kuvataan “yhdentekeviksi” ja “huvittaviksi”.

“Ei ongelmia. Nyt pidetään kiky-lounaita, jotka on vähän normaalia pidempiä, että jaksaa tehdä pidennettyä päivää“, it-alalla työskentelevä irvailee.

“Naurettavaa pelleilyä. Tuotekehityksessä tuo 6 minuuttia päivässä ei näy missään tuottavuuden parantumisena”, vastaa teollisuusalan työntekijä.

Vaivalla väännetty kiky ei näy läheskään kaikilla työpaikoilla. “Kaikki tulevat töihin ja lähtevät töistä samoihin aikoihin kuin ennenkin”, it-konsultti kertoo.

Suurimmalle osalle kyselyyn vastanneista on jäänyt epäselväksi, miten kiky-tunnit heidän alallaan lisäävät tuottavuutta. Työaikaa on lisätty puoli tuntia viikossa, mutta lastensuojelulaitoksen työntekijä ei ymmärrä, miksi.

Kyselyyn vastannut sairaanhoitaja kertoo, että hänen tuottavuutensa on sellaista laatua, johon puolen tunnin pakollinen lisäys ei tuo lisäarvoa.

“Hoidamme paljon kuolevia potilaita kotona. Ei tuoteta mitään näkyvää tuottoa, kuten yritykset. Mutta saattohoidetaan heitä kotona niin, etteivät he vie vuodepaikkoja. Miten sen arvo lasketaan yhteiskunnassa”, sairaanhoitaja kysyy.

Työaikaa on monin paikoin pidennetty kaavamaisesti, oli töitä tai ei.

Esimerkiksi kyselyyn vastanneen automekaanikon työpaikalla on määritelty kaksi kiky-viikkoa. Niillä viikoilla työaika on normaalia pidempi. Viikot on siroteltu ympäri vuoden, vaikka korjaamossa on hiljaista tammi-helmikuussa. Tehokkuus ei varsinaisesti lisäänny, kun työt ovat monilla loppuneet jopa ennen puoltapäivää, mutta työaika jatkuu iltakuuteen.

"On tuntunut järjenvastaiselta, ettei voi joustavasti ratkaista, vaan on määrätty näin. Olisi ollut parempi tehdä kiky-viikot toukokuussa tai syksyllä. Olisi paukuteltu silloin, kun töitä on", mekaanikko tuumii.

Kikyyn liittyy epäreiluus, kun jokaista eivät koske samat säännöt.

Toimihenkilöillä kuuden minuutin lisäys ei käytännössä näy mitenkään, kun taas tuotantotyöntekijät menettävät kokonaisia vapaapäiviä. Arkipyhiä tai lauantaita on kikyn vuoksi muutettu työpäiviksi. Pienten lasten vanhempien on ratkaistava hoito-ongelma, jos päiväkoti on vain arkisin avoinna.

Kun kikyä ei ymmärretä, koko homma turhauttaa. Joillakin työpaikoilla tuottavuus on mennyt huonompaan suuntaan – työmotivaatio on laskenut ja työilmapiiri heikentynyt.

“Lojaalisuus työnantajaa kohtaan on huonontunut. Nyt tuijotetaan vain kelloa, milloin työaika loppuu”, logistiikka-alalla toimiva toimistotyöntekijä kuvaa.

“Turhautuminen, väsymys ja valittaminen ovat lisääntyneet. Työn ilo ja työteho vähentyneet. Suomi nousuun? Ei todellakaan!”, seurakunnan työntekijä tuskailee.

Pidennettyä työaikaa käytetään usein asioihin, jotka eivät itsestäänselvästi lisää työn tuottavuutta. Jotkut osallistuvat kikyä soveltaessaan jumppaan. Opettajat eivät oman kikynsä mukaan saa tehdä tuona aikana opetustöitä, vaan jotain muuta.

“Käydään näyttelyissä ja keksitään älyttömiä koulutuksia. Kiky määrää, että ei saa tehdä hyödyllisiä töitä, koska ne jo kuuluvat työtehtäviimme”, kertoo kyselyyn vastannut opettaja.

Turhana koettu työajan pidennys kuluu joillakin nettisurffailuun, kahvitteluun tai muihin tarpeisiin.

“Itse olen ratkaissut asian niin, että käyn aina ulostamassa työpäivän päätteeksi. Mahtavaa, että ulostamisella saamme Suomen nousuun!”, ilakoi koulun työntekijä.

Kyselymme paljastaa, kuinka vaikeaa monien suomalaisten on motivoitua heille käsittämättömään kiky-savottaan. Vaikka periaatteessa tavoite saada Suomi nousuun tunnetaan ja tunnustetaan.

Jo kiky-sopimuksen synnytystä leimasi vastakkainasettelu ja uhkailu. Siitä puuttui mukaansatempaava tarina ja yhteishenkeä nostattavat tunteet. Pääministeri yritti korjata tätä vanhanaikaisilla vetoomuksilla.

- Tämä on yhteinen harjoitus, johon kaikkia tarvitaan mukaan, Sipilä sanoi.

Ensimmäinen ongelma yhteisen tarinan luomisessa oli jo kilpailukykysopimuksen nimi, arvioi tarinankertojana tunnettu yrittäjä Marko Kulmala. Hän arvelee, että suurin osa suomalaisista ei tiedä, mitä kilpailukyky täsmälleen tarkoittaa, joten sen nimisestä sopimuksesta on hieman vaikea innostua.

Yhteistä tarinaa aiheen ympärille on hankalaa rakentaa myös siitä syystä, että monilla toimialoilla työajan pidentäminen ei suoraan yhdisty kilpailukykyyn. Kyselyymme vastanneille on jäänyt hämäräksi toinenkin logiikka - miten heidän tekemänsä lisätunnit työllistävät työttömiä?

Kikyn yhteys julkisen sektorin leikkauksiin ei auennut, kun hallitus saarnasi kilpailukykyhypystä verrattuna kilpailijamaihin. Työ Suomessa lisääntyisi, jos vienti saataisiin elpymään. Kiky-paketin ansiosta saisimme Ruotsin kiinni. Miten tällainen puhe olisi voinutkaan koskettaa saattohoitoa tekevää sairaanhoitajaa?

Marko Kulmalan mukaan tarina isosta ideasta, kuten kikystä, kannattaa yleensä kertoa sen vaikutuksen, unelman tai vaihtoehdon kautta. Valita se tarkkaan ja käyttää viestiessään yksinkertaista, tarttuvaa kieltä.

- Asiantuntijat tosin eivät useinkaan halua tehdä niin, koska pelkäävät arvovaltansa rapistuvan. Oikeasti kävisi tietysti päinvastoin, Kulmala uskoo.

Onnistunut yhteinen tarina olisi jättänyt tilaa myös oivalluksille. Nyt monilla työpaikoilla näyttää käyneen niin, että kikyn toteuttaminen on saneltu mekaanisesti ylhäältä. Ehkä lopputulos olisi ollut parempi, jos työntekijät olisivat saaneet itsekin keksiä, miten tuottavuutta heidän työpaikallaan nostetaan. Useat kyselyyn vastanneet uskovat, että ratkaisu olisi löytynyt yksinkertaisesti työn paremmasta suunnittelusta ja päällekkäisyyksien poistosta:

“Lisäteho ja jopa työajan lyhennys olisivat mahdollisia, jos työ tehtäisiin jättämällä turhat asiat pois ja tekemällä jotkin asiat toisin eli tehokkaammin”, julkishallinnossa työskentelevä pohtii.

Noin kahdella prosentilla suomalaisista ei ole muuta mahdollisuutta kuin gluteeniton ruokavalio: he sairastavat keliakiaa, jossa elimistö alkaa tuhota omia kudoksiaan vehnän, rukiin ja ohran sisältämän gluteeniproteiinin vuoksi.

Joitakin vuosia sitten gluteenittomuudesta tuli muotidieetti, jonka vannottiin vievän kiloja, kirkastavan ihon ja tekevän muutoinkin paljon hyvää terveydelle ja kauneudelle. Toissavuotisessa kyselyssä viidennes yhdysvaltalaisista kertoi välttävänsä gluteenia.

Asiantuntijat ovat toppuutelleet ylistystä ja todenneet, ettei gluteenittomuus tee kakusta yhtään vähäkalorisempaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan tällaisella ruokavaliolla on myös kääntöpuoli, joka on paljon vakavampi kuin liikakilojen karisemattomuus.

Virtsan arseenimäärä kaksinkertaistui

Yhdysvaltalaisen Illinois'n yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että gluteenitonta ruokaa syövillä on virtsassaan lähes kaksi kertaa niin paljon epäorgaanista arseenia kuin tavallisen viljan käyttäjillä.

Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ruoasta ja juomasta saadun, tavallista suuremman epäorgaanisen arseenin määrä lisää keuhko-, iho- ja virtsarakon syövän riskiä. Pitkäaikaisella altistuksella on havaittu yhteyksiä myös muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.

Gluteenittoman ruokavalion terveysriskin suuruus vaatii lisätutkimuksia. Apulaisprofessori Maria Argos, Illinois'n yliopisto

Epidemiology-lehdessä julkaistussa illinoisilaistutkimuksessa mitattiin virtsan epäorgaanisen arseenin lisäksi veren elohopeapitoisuuksia. Ne olivat gluteenitonta ruokaa käyttävillä 70 prosenttia korkeampia kuin muilla.

Elohopea vaurioittaa pitkässä altistuksessa keskushermostoa ja saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Riskin suuruus vaatii lisätutkimuksia

Tutkijat pitävät mittaustulostensa syynä sitä, että monissa gluteenittomissa tuotteissa on etenkin vehnän sijasta riisijauhoa. Riisi imee raskasmetalleja pohjavedestä, jonne niitä päätyy niin torjunta-aineista kuin teollisuuslaitoksien päästöistä.

Monipuolisen ruokavalion osana riisistä ei ole haittaa, mutta gluteenittomaan muotidieettiin siirtyneellä sen määrä usein lisääntyy voimakkaasti.

Tutkimusta johtaneen apulaisprofessori Maria Argosin mukaan tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, ennen kuin gluteenittoman ruokavalion terveysriskin suuruus voidaan täysin määrittää.

Suomen elintarviketurvallisuusviraston ohje huolestuneelle kuluttajalle on, että riisinjyvät voi pestä ennen kypsennystä ja keitinveden kaataa heti pois.

Floridassa koolla oli tuhansia ihmisiä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui kannattajilleen vaalikampanjaa muistuttavassa tilaisuudessa sunnuntain vastaisena yönä Suomen aikaa.

"Kuka olisi uskonut, Ruotsissa"

Trump korosti, että Yhdysvaltojen tulee pitää maa turvallisena ja viittasi määräämäänsä maahantulokieltoon, jonka tuomioistuin myöhemmin jäädytti.

– Katsokaa, mitä tapahtuu Saksassa. Katsokaa, mitä tapahtui eilen illalla Ruotsissa. Ruotsissa. Kuka olisi uskonut, Ruotsissa, Trump toisteli.

– Katsokaa, kuinka paljon ihmisiä he ottivat vastaan. Hellä on ongelmia, joita he eivät koskaan uskoneet mahdollisiksi, hän jatkoi.

Samassa yhteydessä Trump mainitsee Nizzan, Pariisin ja Brysselin, joissa kaikissa on ollut isot terrori-iskut. Aiemmin Trump on herättänyt hämmennystä, kun hän on väittänyt median vaikenevan terrori-iskuista.

Säpo: Turvallisuusarvio pysynyt samana

Ruotsissa media kummastelee, mihin tapahtumaan Trump voi viitata.

Turvallisuuspoliisi Säpon mukaan mikään ei ole Ruotsin uhkakuvien osalta muuttunut sitten perjantai-illan, kertoo iltapäivälehti Aftonbladet. Yhdysvaltain Tukholman-suurlähetystö ei halunnut kommentoida asiaa.

Taustalla Ruotsi-uutisointi Yhdysvalloissa?

Sanomalehti Dagens Nyheter kirjoittaa toimittaja Martin Gelinin analyysissa, että Trumpin seuraama konservatiivinen Fox News uutisoi vastikään Ruotsista. Kanava spekuloi, että Ruotsissa raiskausten määrä kasvaa pakolaisten takia. Dagens Nyheterin mukaan myös lukuisissa muissa yhdysvaltalaisissa oikeisto- ja äärioikeistoviestimissä on raportoitu Ruotsista maana, joka voi olla vaarassa romahtaa maahanmuuton aiheuttaman kaaoksen takia. Tällaista uutisointia viljelevät muun muassa Breitbart, Human Events ja Drudge Report.

Myös iltapäivälehti Expressen viittaa Fox Newsin uutiseen Ruotsin seksuaaliväkivallasta ja epäilee Trumpin ajatelleen tätä puhuessaan. Expressenin mukaan uutinen antaa yksinkertaistetun kuvan Ruotsin seksuaalirikoksista.

Ruotsissa viranomaiset eivät tilastoi säännöllisesti rikoksista epäiltyjen syntyperää. Erityisesti ruotsidemokraatit ovat vaatineet uutta tutkimusta aiheesta, mutta hallitus on ollut eri mieltä, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Pirkanmaalla Sastamalassa kahden nuoren hengen vienyttä nokkakolaria tutkitaan henkirikoksena. 17-vuotiaat sastamalalaiset tyttö ja poika kuolivat lauantai-iltana, kun tila-auto törmäsi heidän mopoautoonsa.

Poliisin mukaan tutkinnassa on tullut esiin seikkoja, joiden perusteella tila-auton kuljettajan epäillään törmänneen tahallaan vastaantulevaan mopoautoon. Tila-autoa kuljettanut 35-vuotias nokialaismies on pidätetty. Poliisi tutkii asiaa kahtena tappona, törkeänä rattijuopumuksena ja törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Poliisi vielä vaitonainen tahallisuusepäilyistä

Poliisi ei kerro vielä tarkemmin, minkä seikkojen takia tekoa epäillään tahalliseksi. Poliisi aikoo vielä kuulustella useita ihmisiä ja jatkaa teknistä tutkintaa.

Rikoskomisario Pasi Nieminen Sisä-Suomen poliisista kertoo, että tämänhetkisen käsityksen mukaan epäilty ja uhrit eivät ainakaan tunteneet tosiaan, vaan epäilty olisi valinnut kohteensa sattumanvaraisesti. Kolarilla on poliisin mukaan useita silminnäkijöitä.

– Siellä on molempien autojen perässä ajanut useita autoja, joista on nähty tämä tapahtuma. He ovat heti sitten ryhtyneet auttamaan kaikkia osapuolia, ja siinä oli sattumalta lääkäri ja ensihoitaja paikalla. Nuoret ovat kuitenkin menehtyneet heti, eikä siinä ollut mitään tehtävissä, sanoo Nieminen.

Tila-auton kuljettaja ei saanut kolarissa vakavia vammoja, mutta hän on poliisin mukaan hoidettavana sairaalassa. Hänen autossaan ei poliisin mukaan ollut matkustajia.

Kiire töihin ja pomo lykkää viestiä älypuhelimeen. Jalat lipsuvat liukkaalla kadulla. Yksi rusahdus, ja murtunutta nilkkaa lähdetään korjaamaan sairaalan päivystykseen.

– Liukkaalla kelillä liikkumiseen pitää keskittyä. Muita häiriötekijöitä ei saisi olla, kuten esimerkiksi että surffaat netissä kännykällä, sanoo Töölön sairaalan ortopedian ja traumatologian klinikan ylilääkäri Kaisa Virtanen.

Virtasen mukaan nastakengät tai kengänpohjaan kiinnitettävät irtonastat ovat ehdottomasti paras apu liukkaalla kelillä.

Hätäkeskus tukossa

Kelit ovat juuri nyt poikkeuksellisen liukkaat. HUS julkaisi maanantaina tiedotteen, jossa jalankulkijoita pyydettiin noudattamaan erityistä varovaisuutta ja huomioimaan liukkauden aiheuttamat erityisolosuhteet.

Liukas sää ruuhkautti hätäkeskuksen, joka oli vastaanottanut kello 06.00 - 11.30 välillä yli 200 kaatumisiin liittyvää hätäpuhelua.

Tiedotteessa muistutettiin, että hätäkeskukseen (112) tulisi soittaa vain silloin, jos henkilö ei ole autettavissa muilla keinoin eikä omatoiminen hoitoon hakeutuminen ole mahdollista.

Töölön sairaalassa "tosi kiire päivä"

Liukas sää ja kaatumiset ruuhkauttavat myös Töölön sairaalan päivystystä, kertoo Virtanen.

– Tänään on tosi kiire päivä. Tapaturma-asemalle on päivän aikana tullut noin 30 tapaturmapotilasta, valtaosa on tapaturmaliukastumisia. Nyt on todella pahat kelit.

Keliin liittyviä murtumia on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon, jo kuudetta viikkoa.

– Välillä on ollut suojaa ja välillä pakkasta. Nilkkamurtumaa on ollut kolmesta neljään kertaan enemmän kuin normaaliaikana.

Tavallisimpia liukastumisen aiheuttamia vammoja ovat Virtasen mukaan nilkka- ja säärimurtumat sekä kaatumistilanteessa kädellä vastaan otettaessa syntyneet rannemurtumat sekä olkapään ja kyynäralueen murtumat.

– Kun on tullut lunta jään päälle ja astuu huonosti, nilkka vääntyy. Nilkkamurtumia on ollut todella paljon.

Toukokuussa kokoontuvalle Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukselle esitetään kirkon avioliittokäsityksen laajentamista.

15 kirkolliskokousedustajaa eri puolilta maata esittää aloitteessa, että kirkollinen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista myös samaa sukupuolta oleville pareille. Aloitteessa todetaan, että yksittäistä pappia ei kuitenkaan velvoitettaisi vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, mikäli se on vastoin papin omaa avioliittokäsitystä.

Aloitteen allekirjoittaneiden tiedotteessa todetaan, että samankaltainen käytäntö on otettu äskettäin käyttöön Norjan luterilaisessa kirkossa. Suomen luterilaisessa kirkossa nyt julkaistu aloite on ensimmäinen, jossa esitetään avioliittoon vihkimisen laajentamista koskemaan homopareja. Myös muut kirkolliskokousedustajat voivat allekirjoittaa aloitteen 15. maaliskuuta mennessä.

Jotta aloite menisi läpi, sitä pitäisi kannattaa kolme neljäsosaa kirkolliskokousedustajista. Edustajia on 109.

Valmistelijoita kuudesta hiippakunnasta

Tiedotteen mukaan aloite on sovitteleva ja sillä etsitään ratkaisua kirkkoa pitkään hiertäneeseen kysymykseen samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä. Aloitetta on valmistellut 15 kirkolliskokousedustajaa Oulun, Lapuan, Kuopion, Tampereen, Mikkelin ja Porvoon hiippakunnista.

He ovat Jukka Hautala Ylivieskasta, Markku Orsila Seinäjoelta, Aulikki Mäkinen Kuopiosta, Olli-Pekka Silfverhuth Pirkkalasta, Marjatta Pulkkinen Kiuruvedeltä, Jukka Harvala Ylivieskasta, Maria Kaisa Aula Viitasaarelta, Tiina Reinikainen Joensuusta, Mirjami Mäntymaa Lapualta, Rolf Steffansson Porvoosta, Elina Karttunen Tampereelta, Juha Tanska Haminasta, Åsa A. Westerlund Raaseporista, Kari Aakula Orivedeltä sekä Bo-Göran Åstrand Pietarsaaresta.

Joukossa on sekä pappis- että maallikkoedustajia. Kirkolliskokous kokoontuu keväistuntoonsa Turussa 2. toukokuuta.

Iäkästä lottovoittajaa, helsinkiläistä miljoonaperijää ja kolmatta henkilöä huijanneet istutettiin leivättömän pöydän ääreen Tampereella maanantaina. Pirkanmaan käräjäoikeus aloitti aamulla useiden törkeiden petosten ja törkeiden rahanpesurikosten käsittelyn. Jutussa on syytettynä kaikkiaan 31 miestä ja naista. Pääosa rikoksista on tehty Tampereella.

Syytteiden mukaan kolmelta uhrilta on petkutettu rahaa noin miljoonaa euroa. Edestakaisin liikuteltu summa on ollut vielä selvästi suurempi.

Epäillyt olivat käyttäneet hyväksi asianomistajien terveydentilaa ja ymmärtämättömyyttä ja houkutelleet heiltä rahaa lainaksi sekä erilaisiin sijoituksiin. Teollisuushallien lisäksi varoja saatiin mm. matkailuautojen ja ravihevosten hankintaan.

Rahat oli kuitenkin käytetty muihin kuin sijoitustarkoituksiin eikä tekijöillä ollut tarkoitustakaan maksaa niitä takaisin.

Syyttäjä vaatii pääosalle epäillyistä ehdotonta vankeusrangaistusta ja lopuille ehdollista vankeutta.

Huijausvyyhdin käsittelyyn on varattu seitsemän istuntopäivää. Henkilötodistelun lisäksi oikeus käy läpi mm. erityistarkastuksia, tele-ja pankkitietoja, kauppakirjoja, laivayhtiöiden matkustajalistoja ja otteita ajoneuvotietojärjestelmistä.

Rikosvyyhti alkoi selvitä, kun tapaus tuli poliisin tietoon elokuun puolivälissä. Sisä-Suomen poliisi on aiemmin kertonut tutkivansa epäiltyä miljoonien eurojen suuruista petosta.

Vantaalla asuu tiiviisti paljon nuoria. Tapaamispaikkoja on runsaasti ja seksikontakteja syntyy herkemmin kuin syrjäkylillä. Olosuhteet seksitautien leviämiselle ovat otolliset.

– Vantaalla ja muualla pääkaupunkiseudulla positiivisten osuus on suurempi kuin valtakunnallisesti. Pääkaupunkiseutu on riskialuetta seksitautien suhteen, kertoo vantaalaisten tartuntataudeista vastaava lääkäri Kirsi Valtonen.

Pienemmässä maalaispitäjässä kaikki tuntevat toisensa, eikä kontakteja ole niin paljon. Esimerkiksi Vantaalla on helpompi kohdata uusia kumppaneita.

Vantaan kaupunki on ottanut käyttöön netissä toimivan järjestelmän, jolla madalletaan kynnystä klamydia- ja tippuritartuntoja testataamiseen. Vantaalaiset voivat tilata verkosta näytteenottopaketin kotiin ja postittaa virtsanäytteen laboratorioon.

Sukupuolitautien seulonta kotitesteillä jatkuu Vantaalla pysyvänä toimintana. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lääkärilehti.

Miehet ahkerimpia testaajia

Sukupuolitautien näytteenotosta kotioloissa on saatu hyviä kokemuksia. Valtosen mukaan kotitestiin tarttuvat varsinkin miehet.

– Naiset on opetettu siihen, että he käyvät gynekologisissa tarkastuksissa. Miehillä perinteistä syytä hakeutua terveysasemalle ei ole.

Testi kolahtaa luukusta huomaamattomassa kuoressa

Testi saapuu tilaajalle huomaamattomassa valkoisessa kuoressa. Asiakas ottaa itse virtsanäytteen kotona ja lähettää sen postissa laboratorioon.

Tekstiviesti ilmoittaa, kun näyte on analysoitu. Sen jälkeen asiakas voi vahvaa tunnistusta käyttäen käydä katsomassa omat tuloksensa netistä.

Paljastaa yleisimmän sukupuolitaudin

Testi kertoo, jos henkilöllä on yleisin sukupuolitauti klamydia tai harvinaisempi tippuri. Molemmat taudit pystytään tutkimaan samasta virtsanäytteestä.

Sen sijaan hiv, kuppa ja hepatiitit vaativat verinäytteen, eikä niitä voida testata kotikonsteilla.

Tähän mennessä Vantaalla on tutkittu 1,5 tuhatta näytettä.

Klamydia on tyypillisesti nuorten naisten tauti. Usein samoilla henkilöillä on myös toistuvia tartuntoja.

Valtosen mukaan tauteja löytyi Vantaalla yhtä paljon kuin perinteisessä, terveysasemalla tehtävässä näytteenotossa.

– Naisista kuusi prosenttia oli positiivisia ja miehistä noin yhdeksän prosenttia.

Valtonen kannustaa muitakin kuntia nettitestauksiin. Hän pitää kaupungin testejä nettikaupasta tilattavia testejä parempina.

– Ne joilla tauti on myös hoidetaan, perustelee Valtonen.

Senaatti-kiinteistöt valmistelee Helsingin edustalla sijaitsevalle Isosaarelle uutta käyttöä.

Entinen sotilassaari pyritään avaamaan retkeilijöille väliaikaisesti jo kesän kynnyksellä. Parhaillaan neuvotellaan esimerkiksi laivayhteyksien järjestämisestä.

– Tällä hetkellä neuvotellaan palvelukumppanien kanssa palvelusopimuksista, että saataisiin saari yleisölle auki. Neuvottelut ovat sen verran kesken, etten lähtisi niitä avaamaan, mutta toki niihin liittyy esimerkiksi se, miten saarelle pääsee, kertoo Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehitys- ja myyntijohtaja Mauri Sahi.

Saaren lopullinen käyttötarkoituksen muuttaminen asemakaavoituksella kestää mahdollisesti vuosia. Myös saaren myyminen on ollut esillä.

Isosaari on uloin Helsingin edustan asutuista saarista. Varuskunta lähti saaresta tammikuussa 2012. Puolustusvoimat on sen jälkeen järjestänyt Isosaaressa erilaista kurssi- ja koulutustoimintaa.

Isosaaren rakentaminen rannikkotykistön linnakesaareksi aloitettiin vuonna 1913.

Suljettujen sotilassaarten historia ja luonto kiinnostavat ihmisiä. Viime vuonna avattiin Suomenlinnan kupeessa sijaitseva Vallisaari, joka keräsi ensimmäisenä kesänään kymmeniä tuhansia kävijöitä.

Akuuttia alaselkäkipua pitäisi lääkkeiden sijaan hoitaa ensisijaisesti liikunnalla, venyttelyllä ja muilla ei-lääkkeellisillä hoidoilla. Lääkkeetkin voivat auttaa, mutta niillä ei pitäisi aloittaa hoitoa, yhdysvaltalaisasiantuntijat suosittavat.

Arvostetun sisätautilääkäreiden American College of Physiciansin asiantuntijat perustavat näkemyksensä olemassa olevaan tutkimusnäyttöön, jonka mukaan lääkkeiden teho akuuteissa alaselkäkivuissa on vain vähäinen. Myöskään muut menetelmät ja hoidot eivät välttämättä ole kovin tehokkaita, mutta niillä ei myöskään ole samanlaisia haittavaikutuksia kuin lääkkeillä. Suurella osalla potilaista oireet parantuvat joka tapauksessa ajan myötä riippumatta heidän saamastaan hoidosta.

Kroonistuneissa alaselkäkivuissa tilanne on pitkälti samanlainen, sillä eri hoitomenetelmiä on tutkimusten perusteella vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen. Näin ollen viisainta olisi aloittaa hoidoilla, jotka ovat edullisia ja turvallisia. Lääkehoidot ovat asiantuntijoiden mukaan kuitenkin paikallaan silloin, kun muut keinot eivät ole tehonneet.

Suomessa alle kuusi viikkoa kestäviä alaselkäkipuja hoidetaan pääasiassa tulehduskipulääkkeillä, mutta viimeaikaiset tutkimustulokset ovat asettaneet käytännön kyseenalaiseksi. Potilaita kannustetaan lisäksi pysymään liikkeellä, välttämään vuodelepoa ja jatkamaan normaalia elämää kipujen sallimissa rajoissa. Yleensä lyhyt sairausloma riittää.

Suomalaisista noin 35–40 prosenttia kärsii selkäkivuista. Yleisin selkäkipujen aiheuttaja on raskas fyysinen työ, mutta myös perimällä on suuri merkitys.

Uutispalvelu Duodecim

Uudessa-Seelannissa asuvan internetyrittäjän Kim Dotcomin luovutus Yhdysvaltoihin tuomiolle viivästynee edelleen. Uusiseelantilainen oikeusistuin totesi, että Dotcom voidaan luovuttaa, mutta hänen asianajajansa todennäköisesti valittavat tuomiosta.

Yhdysvallat syyttää Dotcomia tekijänoikeusrikkomuksista, petosrikoksista ja rahanpesusta. Yhdysvallat vaatii Dotcomin lisäksi kolmen muunkin henkilön luovutusta. Kaikki ovat olleet mukana Dotcomin Megaupload-yhtiössä, joka tarjosi internetissä tiedostojen tallennuspalveluja.

Kim Dotcom pidätettiin Uudessa-Seelannissa vuonna 2012. Vähän aiemmin Yhdysvallat oli nostanut syytteet häntä vastaan ja sulkenut Megauploadin kotisivut. Vuonna 2015 uusiseelantilainen tuomioistuin päätti, että Dotcom voidaan luovuttaa Yhdysvaltoihin.

Hollywoodia vastaan

Nyt asiasta on antanut päätöksensä seuraava oikeusaste. Se piti aiemman päätöksen voimassa eli puolsi Dotcomin luovutusta. Vääntö asiasta kuitenkin jatkuu ainakin vuoden pari, sillä Dotcom valittanee vielä korkeimpaan oikeuteen.

Kim Dotcomin ensisijainen väite oikeudessa on ollut, että tekijänoikeusrikkomuksesta ei voida ketään luovuttaa toiseen maahan. Oikeus oli nyt samaa mieltä, mutta katsoi, että varsinaisille rikossyytteillekin on aihetta, ja niiden perusteella luovutus voidaan tehdä.

Dotcomin mukaan amerikkalaiset jahtaavat häntä, koska hänen liiketoimintansa on suututtanut vaikutusvaltaiset Hollywoodin studiot.

Yhdysvallat: 500 miljoonan vahingot

Yhdysvaltain viranomaisten mukaan Megaupload syyllistyi nettipiratismiin ja tienasi sillä ainakin 165 miljoonaa euroa. Laittomasta elokuvien ja muun sisällön jakamisesta Yhdysvallat laskee koituneen puolen mijardin vahingot tekijänoikeuksien haltijoille – esimerkiksi suurille elokuvayhtiöille.

Kim Dotcomin mukaan hänen liiketoimintansa oli laillista ja siinä otettiin huomioon tekijänoikeudet. Hän vetoaa siihen, että sivuston käyttäjiä oli 50 miljoonaa, joten hän ei voinut valvoa heidän tekemisiään.

Dotcom on syntynyt Kielissä Pohjois-Saksassa vuonna 1974. Hänen äitinsä on suomalainen. Kimin sukunimi oli alun perin Schmitz. Ensimmäisen miljoonansa hän ansaitsi hakkerina.

86-vuotias Jalmari Björn joutui viime vuonna luopumaan ajokortistaan. 65-vuotta päivittäin autoilleelle Björnille autosta luopuminen oli kova paikka. Hän ei jäänyt tilannetta suremaan, vaan hankki alle uuden menopelin.

– Nyt ajelen taas lähes päivittäin. Vielä ei ole kukaan kieltänyt minnekään menemästä, Björn myhäilee.

Björnin ajokki on jyväskyläläisen kehitystyön tulosta. Lähtökohta oli tehdä senioreille invamoposta pari piirua rouheampi versio.

– Huomasimme, että tässä asiakasryhmässä on selkeä kysyntä tyylikkäälle kulkineelle, jolla pääsee myös pidempiä matkoja, sanoo skootteria kehittänyt Miika Utoslahti.

Korkeintaan 15 km/h nopeudella liikkuva sähköllä toimiva liikkumisväline rinnastetaan lainsäädännössä jalankulkijaan, ja jos huippunopeus on korkeintaan 25 km/h, ajetaan kuljinta polkupyöräilijän säännöillä. Laitteella saa ajaa myös esimerkiksi kaupoissa.

– Jos on ajokortti mennyt, tällaisella voi jatkaa kulkemista, sanoo laitteen toinen kehittäjä Jussi Utoslahti.

Sähköskoottereiden kysyntä on vilkasta, ja tutkija arvioi, että senioreille räätälöidyillä tuotteilla voisi olla enemmänkin kysyntää.

– Yli 50-vuotiaat kuluttajat ovat perinteisesti olleet säästäväisiä, mutta se on ollut viime vuosina vähän muuttumassa. Varttuneemmat kuluttajat haluavat kuluttaa jopa enemmän kuin nuoret, sanoo tutkija Sanna Kuoppamäki Jyväskylän yliopistosta.

Jalmari Björn ajaa skootterillaan tapaamaan sotaveteraaniystäviään ja muutaman kilometrin päähän kahvilaan.

– Se on yöllä latauksessa, ja aamulla voin sitten lähteä minne vain.

Kalle Rovanperän osallistumisen Mikkelin SM-ralliin tiedettiin jo etukäteen herättävän huomattavasti mielenkiintoa rallikansassa. Kun nuorukainen pamautti perjantain molemmilla erikoiskokeella pohja-ajat, kääntyivät myös suuren yleisön katseet Mikkeliin.

– Tehtiin varmaan koko rallin SM-sarjan historiaa. Oli ennätysyleisö ja se mediajulkisuus mitä viikonlopun aikana saatiin oli jotain aivan uskomatonta, kertasi Mikkelin SM-rallin apulaiskilpailunjohtaja Aulis Ahonen.

– Se tiedostettiin, että Kalle Rovanperä tuo julkisuuden tullessaan, mutta eihän sitä kukaan voinut ymmärtää kuinka laaja se kokonaisuus oli.

Pelkästään perjantaina rallin avausta Mikkelin raviradalla oli seuraamassa tuhansittain katsojia, ja pikataipaleillakin rallia seuraamassa oli ennennäkemätön määrä yleisöä.

– Mitä EK järjestäjien kanssa olin yhteydessä, niin he sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet tällaista määrää ihmisiä. EK-järjestäjät vertasivat sitä katsojamäärää Suomen MM-ralliin. Kunhan kyläyhteisöt laskevat kassansa, niin varmasti tässä kaikki voittavat.

Kalle Rovanperältä osattiin jo etukäteen odottaa kovaa suoritusta Mikkelissä, mutta odotukset olivat lopputulokseen verrattuna viritetty alakanttiin.

– Niin kuin kaikki kärkikuljettajatkin sanoivat, niin hattu päästä ja hiljaiseksi vetää. Aivan uskomaton suoritus 16-vuotiaalta, toteaa Ahonen.

Aikaisempina vuosina meillä on reitti sulanut käsiin, ja sille ei itse tehdä mitään. Aulis Ahonen

Tänä vuonna Mikkelin SM-rallissa kaikki tähdet olivat oikeassa asennossa. Uusittu reitti pysyi hyvässä kunnossa ja yleisömäärä ylitti kaikki odotukset.

– Aikaisempina vuosina meillä on reitti sulanut käsiin, ja sille ei itse tehdä mitään. Tämä nyt korvaa noita aikaisempien vuosien pettymyksiä, kertoo Aulis Ahonen.

Kilpailukoneiston lisäksi rallia oli tekemässä noin tuhat talkoolaista. Tämän vuotista suuremmaksi tapahtuma ei nykyresursseilla voi enää kasvaa.

Meidän käytössä olevilla resursseilla nyt ollaan aika lähellä kattoa Aulis Ahonen

– Nyt ollaan varmaan sillä rajapinnalla, että meidän käytössä olevilla resursseilla nyt ollaan aika lähellä kattoa. Tämä viikonloppu kuitenkin osoitti, että pystytään selviämään haasteeseen vastaamaan. Täytyy kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja kyläyhteisöjä, ilman niitä ei olisi selvitty tästä, kiittää Mikkelin SM-rallin apulaiskilpailunjohtaja Ahonen.

Satakunnan käräjäoikeus on antanut sakkotuomion Porin prikaatissa Niinisalossa palvelleelle upseerille vuonna 2013 sattuneesta palvelusrikoksesta.

Yliluutnantilla oli asunnossaan prikaatista vietyä tavaraa, kuten käytetty kevyt kertasinko ja runsaasti patruunoita. Lisäksi miehellä oli muun muassa neljä komposiittikypärää ja neljä luotiliiviä. Omaisuuden arvo oli noin 3 700 euroa.

Oikeuden mukaan kyse ei kuitenkaan ollut kavalluksesta, sillä omaisuus saattoi jäädä miehelle eri työtehtävissä eivätkä teot välttämättä olleet tahallisia. Mies kuitenkin jätti omaisuuden palauttamatta, kun hänen työsuhteensa oli päättynyt.

Joka tapauksessa miehelle määrättiin viisikymmentä päiväsakkoa. Maksettavaa kertyi 300 euroa. Omaisuus on palautettu takaisin Porin prikaatille.

Puolustusvoimat ostaa Leopard 1 -erikoispanssarivaunuja Hollannista. Hankintaan on varattu noin 8,2 miljoonaa euroa, kertoi puolustusministeriö maanantaina.

Kauppaan kuuluu kahdeksan hinauspanssarivaunua ja kahdeksan pioneeripanssarivaunua.

Erikoispanssarivaunuja hyödynnetään vaurioituneiden panssariajoneuvojen korjaamisessa. Leopard 1 -vaunut esimerkiksi auttavat juuttuneiden vaunujen irrottamisessa ja hinaamisessa.

Toimitukset ajoittuvat vuosille 2018–2019. Henkilökunnan koulutus aloitetaan jo tänä vuonna.

Kaksi vuonna 1986 syntynyttä vankia oli lauantai-iltana noin klo 20 aikaan ulkoilemassa vankilan aidatulla ulkoilualueella. Kaksikko pääsi karkuun ylittämällä noin nelimetrisen verkkoaidan.

Ulkoilualueella on kameravalvonta.

Ryhdymme välittömästi katsomaan, mikä meni pieleen ja mitä täytyy tehostaa, että tällaista ei pääsisi tapahtumaan uudestaan. Marja Wakkala, Satakunnan vankila

– Ehkä hämärä on jotenkin häirinnyt valvomista. Pakoa ei vain huomattu. Tilanne oli nopea. Siinä olisi pitänyt silmien olla juuri oikeassa kohdassa, kun pako tapahtui, sanoo Satakunnan vankilan johtaja Marja Wakkala.

– Ryhdymme välittömästi katsomaan, mikä meni pieleen ja mitä täytyy tehostaa, että tällaista ei pääsisi tapahtumaan uudestaan.

Karanneista vangeista tehtiin välittömästi etsintäkuulutus. Heitä etsittiin heti paon jälkeen tuloksetta Köyliön vankilan lähialueilta.

Karanneet olivat käyttäytyneet hyvin

Vangit olivat käyttäytyneet vankilassa hyvin ennen pakoaan. Vankilanjohtaja Wakkala ei lähde määrittelemään karanneiden vankien vaarallisuutta.

– Heidät on lähetetty tällaiseen kevyesti suljettuun laitokseen ja silloin on arvioitu, että he pärjäävät täällä. Minun on hyvin vaikea arvioida heidän vaarallisuuttaan, mutta sijoittelun perusteella heidät on arvioitu sellaisiksi, että he voivat tällaisessa laitoksessa menestyä.

Satakunnan vankila toimii läntisen Suomen miesvankien suljettuna vankilana ja avolaitoksena. Suljettuja vankipaikkoja on Säkylässä Köylion osastossa 73 ja avolaitospaikkoja Huittisten osastossa 107 kappaletta.

Vankien paosta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.