Poliisi aloittaa yt-neuvottelut. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen arvioi tiedotteessa, että ensi vuonna poliisin henkilöstömäärä laskee 200–250 henkilötyövuodella.

Hänen mukaansa myös poliisikoulutuksen aloituspaikkoja todennäköisesti vähennetään. Syynä yt-neuvotteluihin ovat poliisin tiedotteen mukaan vähenevä rahoitus.

Ylen maanantaina tavoittama poliisiylijohtaja Kolehmainen ei halunnut kommentoida asiaa tiedotetta enempää.

Valtion talousarvioesityksessä poliisille on myönnetty 807,9 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna poliisin toimintaan on käytetty arviolta 838 miljoonaa euroa. Sitä seuraavien vuosien rahoituskehys on edelleen laskeva.

Noin 30 miljoonan euron ero vastaa yhden pienemmän poliisilaitoksen vuosimenoja.

– Poliisin suurin kustannuserä eli henkilöstömäärä on sopeutettava pysyvän määrärahan määrittämälle tasolle, jotta poliisiksi koulutettavien määrä voidaan suunnitella pitkäjänteisesti. Aloituspaikkojen vähentämisen vaikutukset näkyvät vasta kolmen vuoden päästä, joten ensi vuonna poliiseja jäänee työttömäksi, poliisiylijohtaja Kolehmainen sanoo tiedotteessa.

Kolehmaisen mukaan työssä aiotaan priorisoida kiireellisiä hälytyspalveluita sekä rikosten ja häiriöiden estämistä ja torjuntaa. Hän arvelee, että muun muassa liikennevalvonnasta joudutaan jatkossa tinkimään.

Ensi vuodelle kohdennettu lisärahoitus muun muassa harva-alueiden näkyvyyteen ja ihmiskaupan torjuntaan toteutetaan sovittuun tapaan.

Ei varsinainen yllätys

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) viittasi poliisien yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten mahdollisuuteen eduskunnan kyselytunnilla jo 16. syyskuuta.

– Tällä hetkellä poliisi tekee sopeuttamissuunnitelmia. Niitä käydään myöhemmin läpi ja toivotaan, että sieltä ei tarvitse irtisanoa paljon henkilöstöä. Sanon paljon, koska on riski siihen, että tämä raha ei riitä, koska sitä menee moneen muuhun. Haluan olla tässä avoin ja rehellinen, Ohisalo sanoi tuolloin eduskunnassa.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne ennusti jo hallituksen syksyisen budjettiriihen jälkeen, että poliisi joutuu kiristämään vyötään.

– Yt-pöytään tässä mennään. Ei poliisin toiminnoissa ole henkilöstön lisäksi oikein muutakaan, mistä sen voisi ottaa. Ei kalustosta ja tiloista voida tinkiä. Emme me voi jättää vuokria maksamatta ja poliisiautoja tankkaamatta, Rinne sanoi Ylelle syyskuun alussa.

Poliisin rahoitus on kasvanut vuosien 2017 ja 2021 välillä noin 100 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Poliisi tyrmistyi budjettiriihen päätöksistä – 10 miljoonan euron kädenojennus ei pelasta henkilöstösäästöiltä: "Yt-pöytään tässä mennään"

Poliisi elää jo nyt yli varojensa ja budjettiriihestä on tulossa lisää kylmää vettä niskaan – selvitimme, mihin poliisi määrärahat käyttää

Lähes 60 poliisiasemaa pitäisi korjata tai uusia kokonaan – poliisi: Rahat eivät riitä edes yhden ison aseman vuokrankorotuksiin

Keskustan julkisti tavoitteensa ensimmäisiin aluevaaleihin maanantaina. Aluevaalit järjestetään tammikuun loppupuolella.

Puolue haluaa varmistaa, että joka kunnassa säilyisi vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Sote-aseman palvelut voisivat olla erilaisia alueen ihmisten tarpeiden mukaan.

– Uudistus ei saa olla lisäämässä uhkakuvia siitä, että palvelut loittonevat, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko linjasi vaalitavoitteiden julkistamistilaisuudessa keskustan puoluetoimistossa Helsingissä.

Keskustalle on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa lähipalveluita vahvistetaan. Puolue arvioi, että lähipalvelut ovat tärkeä keino purkaa hoitojonoja ja ehkäistä jonojen syntymistä.

Saarikko määritteli, että lähipalveluissa lääkäripalveluja on oltava saatavissa jokaisessa kunnassa.

Saarikko: Linjavaali lähipalveluiden ja keskittämisen välillä

Saarikon mukaan sote-uudistus ei saa tarkoittaa sitä, että palvelut keskittyvät, vaan jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus saada palveluja yhdenvertaisesti.

– Aluevaali on linjavaali lähipalveluiden ja keskittämisen välillä, Saarikko määrittelee.

Saarikon mukaan kysymys on erityisesti korostunut keskustan ja kokoomuksen näkemyseroista.

– Voiko uusi, vahvojen vastuiden aluehallinto olla kuitenkin myös turvaamassa lähipalvelut jokaiseen kuntaan, Saarikko kuvailee näkemyseroa.

Keskustan puheenjohtaja arvelee, että keskusta ja kokoomus löytävät helposti yhteistä talouden vastuullisuudessa, mitä tulevilta sote-päättäjiltä edellytetään. Keskusta suhtautuu myönteisesti myös siihen, että alueilla on useita erilaisia paveluntuottajia, vaikka puolue pitää vahvaa julkista vastuuta palveluista tärkeänä.

Keskustan tulostavoite aluevaaleissa on, että enemmistö hyvinvointialueista olisi keskustajohtoisia.

Annika Saarikko ei ole vielä itse päättänyt, onko hän ehdolla aluevaaleissa. Jos on, hän asettuisi ehdolle Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Saarikon kotikunta on Oripää.

Lääkäreitä syrjäseuduille opintolainan anteeksiannolla

Keskusta olisi valmis siihen, että opetusministeriössä valmistelussa olevaa opintolainojen alueellista hyvitysmallia kokeiltaisiin lääkärien saamiseksi syrjäseuduille.

– Opintolainan anteeksianto, hyvitys valtiolta, jos vastaanottaa työn uran alkuvaiheessa valmistumisen jälkeen alueelta, jonne lääkäreitä ei muuten olisi saatavilla, Saarikko kuvaili.

Esimerkiksi Norjassa on käytössä alueellinen opintolainan hyvitysmalli.

Harvaan asutulle maaseudulle töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi 2 600 euron edestä vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. Riittävän kauan maaseudulla asumalla laina pyyhkiytyisi kokonaan pois.

Palvelusetelit mukaan turvaamaan viikon hoitotakuuta

Annika Saarikko arvelee, että palvelusetelit tulevat yhä vahvempaan rooliin siinä, että hoitotakuu toteutuisi terveydenhoidossa.

Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023, määräaikaa hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon pääsyyn tiukennetaan kiireettömässä hoidossa kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään.

Sen lisäksi, että keskusta haluaa taata vähintään yhden sote-aseman joka kuntaan, puolue tavoittelee nykyistä parempaa työarkea ja työpaikkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstölle.

Keskusta havittelee myös sitä, että yhdellä yhteydenotolla sote-asemalle ihminen pääsisi oikea-aikaiseen hoitoon.

Annika Saarikko hahmotteli, että erikoissairaanhoito voisi olla yhä vahvemmin sote-asemien arkea esimerkiksi digitaalisten etäpalvelujen avulla.

Lisäksi tavoitteen pitäisi olla, että sosiaali- ja terveydenhoidon henkilöstö liikkuisi enemmän kuin palvelujen käyttäjät.

Keskusta havittelee lisää toimintoja hyvinvointialueille

Annika Saarikko pitää aluevaaleja ja hyvinvointialueita lähtölaukauksena uudelle maakuntahallinnon tasolle.

– Keskustalle sopii, että maakuntiin tullaan siirtämään myös muita tehtäviä.

Saarikko kääntäisi katseen ensin maakuntaliittoihin sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.

Keskusta: Yhtään paloasemaa ei saa lakkauttaa

Uudet hyvinvointialueet vastaavat myös oman alueensa palo- ja pelastuslaitoksista. Keskustan mielestä yhtään paloasemaa ei saa lakkauttaa aluehallintouudistuksen vuoksi.

Keskusta muistuttaa, että sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava. Sopimuspalokunnat osallistuvat sammutus- ja pelastustoimintaan sekä onnettomuuksien ehkäisyyn niin kuin ne ovat alueen pelastustoimen kanssa sopineet.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille

Vuodesta 2023 alkaen julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaa kuntien sijaan hyvinvointialue. Aluevaaleissa valitaan päättäjät aluevaltuustoon, jotka linjaavat, miten kunkin alueen palvelut järjestetään.

Uudet hyvinvointialueet työllistävät noin 180 000 työntekijää.

Hyvinvointialueita on Suomessa 21. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa alueensa sote-palveluista.

Ennen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaa noin 200 eri organisaatiota.

Aluevaaleissa aluevaltuustoihin valitaan 59–89 valtuutettua hyvinvointialueen koosta riippuen. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuun alussa 2022.

Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja vaan tänä vuonna valittu kaupunginvaltuusto toimii myös aluevaltuustona.

• Katso, joko sinua kiinnostava kansanedustaja on kertonut aikooko hän ehdolle aluevaaleihin. Ylen kyselyyn vastasi 115 edustajaa.

Voit keskustella aluevaaleista tiistaihin 28.9. 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Katso lisää:

Yle kysyi kansanedustajilta aluevaaleista: lähes joka kolmas vastanneista haluaa päättämään sote-asioista – katso oman edustajasi vastaus

Kunnallisalan kehittämissäätiön kysely: Vain reilut 43 prosenttia ilmoittaa varmasti äänestävänsä aluevaaleissa

Selaa Ylen juttuja aluevaaleista

Talouden nopeimman kasvun aika on ohi, arvioi valtiovarainministeriö tuoreessa talousennusteessaan. Tänä vuonna bruttokansantuote kasvaa 3,3 prosenttia, ensi vuonna 2,9 prosenttia ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.

Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Se johtuu muun muassa siitä, että rokotukset etenevät ripeästi, koronarajoituksia puretaan ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva, VM sanoo.

Vaikka virustilanne heikentyisi, VM ei arvioi sen rajoittavan talouden toipumista. Virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus lisää kuitenkin ennusteen epävarmuutta.

Nyt näyttää hyvältä, mutta se ei vielä riitä, sanoi VM:n ylijohtaja Mikko Spolander tiedotustilaisuudessa.

– Tämän enempään ei vanheneva Suomi nykymenolla yllä pidemmällä aikavälillä.

Suomen työllisyysaste on VM:n mukaan parantunut talouskasvun myötä ja hallituksen työllisyystoimet nostavat sitä vielä tulevaisuudessa. Tilanne ei kuitenkaan ole hyvä.

– Pitkäaikaistyöttömyys pysyttelee korkealla, työpaikkoja on runsaasti avoinna ja osaavan työvoiman puute on nostettu jälleen esiin tuotannon kasvua rajoittavana asiana, Spolander sanoi.

Työllisyyden kohentamisen lisäksi Suomen pitäisi hänen mukaansa onnistua houkuttelemaan lisää investointeja, jotta se pärjää maailmantalouden rakenteellisessa murroksessa. Sitä ajavat ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen, väestön vanheneminen ja uudet tavat tehdä työtä ja kuluttaa etänä.

Investointien houkutteluun vaaditaan Spolanderin mukaan muun muassa toimivia työ- ja asuntomarkkinoita, koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuria, sujuvaa maahanmuuttoa, kilpailukykyistä verotusta ja sujuvia lupaprosesseja.

– Kaikessa ei tarvitse olla maailman paras, mutta jokaisessa täytyy olla riittävän hyvä suhteessa kilpailijoihin.

Näiden saavuttamiseksi Spolander peräänkuuluttaa talouspolitiikkaan uudistuksia.

– Väliaikainen, kohta väistyvä kasvupyrähdys ei riitä Suomelle. Työllisyyden, investointien tuottavuuden ja kilpailukyvyn ja vakaan julkisen taloudenpidon tueksi tarvitaan riittävän hyvää rakennepolitiikkaa.

Ennuste: Palkkojen nousu välittyy palvelujen hintoihin

Kuten Suomen, myös maailmantalous elpyy nopeasti elvytyksen, patoutuneen kulutuskysynnän purkautumisen ja rokotusten etenemisen ansiosta, valtiovarainministeriö arvioi talouskatsauksessaan.

Maailman tavarakauppa on elpynyt, mutta sitä haittaavat teollisuuden komponenttipula ja myös konttiliikenteen logistiikkaan liittyvät ongelmat. Suomen vientiä kasvattavat Suomen vientituotteiden kysynnän kasvu, maailmantalouden vahvistuminen ja elvytystoimet.

Alkuvuonna inflaatio on kiihtynyt energian hinnan nousun takia, mutta hintojen nousu on kääntynyt VM:n mukaan laaja-alaisemmaksi. Inflaatiota kiihdyttää myös palkkojen nousun välittyminen palveluiden hintoihin.

Katso koko tiedotustilaisuus Yle Areenasta

Velkaantumisvauhti pienenee, mutta ei pysähdy

Julkisen talouden alijäämää eli tulojen ja menojen epätasapainoa talouskasvu ei korjaa, VM arvioi. Alijäämä pienenee kuitenkin tänä ja ensi vuonna, kun talous kasvaa nopeasti ja koronan aiheuttamat menot pienenevät. Alijäämä on VM:n mukaan reilusti yli 3 miljardia euroa 2020-luvun puolivälissä.

Velkaantumisvauhti hidastuu ministeriön arvion mukaan selvästi, mutta se ei pysähdy. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi viime vuonna 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin. 2020-luvun puolivälissä velkasuhde on VM:n arvion mukaan hieman yli 73 prosenttia.

Väestön ikääntymisestä aiheutuva terveydenhuollon ja hoivamenojen kasvu uhkaa kääntää velkasuhteen vähitellen uudelleen kasvuun, VM sanoo.

Lue lisää:

Näin nopeaa hintojen nousua nähtiin Suomessa viimeksi lähes vuosikymmen sitten – nousua pidetään tervetulleena, mutta PTT näkee siinä myös uhkakuvia

Palkansaajien tutkimuslaitos povaa ensi vuodelle 3,5 prosentin talouskasvua – ennuste piristyi kevään vastaavasta

Tilastokeskus: Työllisyysaste oli elokuussa 72,8 prosenttia – työllisten määrä kasvanut viime vuodesta

Suomen talouskasvun kiihtyminen yllätti Suomen Pankin: Nopeaa kasvua odotetaan ensi vuodeksikin

Suomi velkaantuu vauhdilla, mutta asiantuntijoiden mukaan äkkijarrutukselle ei ole tarvetta – "Parempi elvyttää vähän liikaa kuin liian vähän"

Ekonomistit erimielisiä budjetista: "Tuntuu, ettei mitään vaikeita päätöksiä ole taaskaan tehty"

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

BERLIINI Tuliko Saksasta yhdessä yössä osa Pohjoismaita? Ainakin hitusen.

Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue SPD, jonka kansleriehdokkaan Olaf Scholzin tausta on pohjoissaksalaisessa Hampurissa. Hän on vahvoilla Saksan seuraavaksi liittokansleriksi.

Scholz toimi hansakaupungin pormestarina ennen loikkaa liittovaltion politiikkaan. Hampuri on selkeästi pohjoiseurooppalainen, ja Pohjoismaihin venyvä viitekehys kuuluu jatkuvasti Scholzin puheissa.

Etenkin silloin, kun demaripolitiikko alkaa puhua poliittisesta päälinjastaan. Scholz näkee, että Pohjoismailla – Suomi mukaan lukien – on sama ongelma kuin Saksalla.

Maat ovat rikkaita, mutta tyytymättömiä. Scholzin vaalilupaus Saksan kansalle oli ratkaista tämä ristiriita.

Respekt. Kunnioitus. Tämä sana toistui Scholzin puheissa läpin vaalikampanjan. Hän puhui siitä vaaliohjelmassa, tv-väittelyissä ja yleisötilaisuuksissa.

Sana “kunnioitus” kuulostaa iskulauseelta, mutta Scholz on puhunut kunnioituksesta ja pikemminkin sen puutteesta jo ennen vaaleja. Schloz puhui siitä vuonna 2019, kun hänen oma puolueensa ei halunnut häntä puheenjohtajaksi.

Puhe jatkui silti, sillä ajatus kunnioituksesta on hänen ideologiansa perusta.

Lue lisää: Saksan vaalien ennakkosuosikki nojaa samaan voittoreseptiin kuin suosikkimakkara – demariehdokas Olaf Scholz ei yllätä vaan edustaa jatkuvuutta

Kaksi päivää ennen vaaleja Scholz esiintyi Kölnissä kampanjan päätöstilaisuudessa ilman pikkutakkia ja solmiota. Hän puhui Pohjoismaista puhuessaan naisten tasa-arvosta ja siitä, miten Saksa on yhä takamatkalla.

Tasa-arvopuheen lisäksi hän kehysti Pohjoismaat osaksi suurinta haastetta, mikä Scholzin mukaan rikkailla länsimailla on edessään tällä vuosikymmenellä.

– Meidän pitää muuttaa tapamme nähdä toiset ja alkaa kunnioittaa kaikkia ammattiryhmiä, Scholz vastasi Kölnissä ruotsalaistoimittajan kysymykseen.

Scholz näkee, että kunnioituksen puute ja siitä seurannut liittyvä epävarmuus omasta asemasta muuttuvassa yhteiskunnassa, olivat syitä brexitille ja Donald Trumpin nousulle.

Viesti toistui syyskuun alussa brittilehti The Guardianin haastattelussa.

Scholzin mukaan sama tyytymättömyys näkyy paitsi Britanniassa ja Yhdysvalloissa “myös Hollannissa, Ruotsissa, Suomessa, Norjassa, Itävallassa ja Saksassa”.

– Maissa, jotka ulkoapäin näyttävät siltä, ettei niissä ole mitään ongelmia, Scholz sanoi lehdelle.

Olaf Scholz fanittaa avoimesti yhdysvaltalaisfilosofi Michael Sandelia ja tämän ajatuksia tietotyöläisten vääristyneestä ylilyöntiasemasta länsimaissa.

Siitä, miten yksilön ja – etenkin asiantuntijaluokan – omat saavutukset ovat nousseet hallitsevaksi tavoitteeksi ja samalla on sivuutettu ajatus yhteisestä hyvästä. Lopulta yksilön saavutuksista tulee tyrannia, mihin Sandel viittaa kirjassaan The Tyranny of Merit.

Tämä on yksi Scholzin suosikkikirjoista.

Scholzin mukaan pandemia on viimeistään osoittanut, miten liian vähän kunnioitusta saaneet ammattiryhmät ovat usein yhteiskunnan selkäranka. Hoiva-alan ja sairaaloiden työntekijät, bussikuskit ja kaupankassat, paketteja kotiin kuljettavat - ansaitsevat kaikki Scholzin mukaan lisää kunnioitusta.

Näin syntyisi yhteinen hyvä. Ja vastalääke populismille.

– Muuten trumpismi tapahtuu uudestaan ja uudestaan – ja nimenomaan rikkaissa maissa, Scholz sanoi Kölnin vaalitilaisuudessa.

Konkreettisesti Scholz lupaa veronkorotuksia rikkaimmille ja minimipalkan korottamista 12 euroon.

Ajatus liittyy laajempaan murrokseen länsimaissa. Sotien jälkeen suunta oli sosiaalisessa hierarkiassa ylöspäin: lapset tienasivat vanhempiaan enemmän. Nyt suunta on kääntynyt, työsuhteet muuttuneet epävarmoiksi ja alustalouden työsuhdeturvaa vasta etsitään.

Sosiaalinen aseman menettämisen pelko on arvioitu syyksi oikeistopopulismin nousuun monessa Euroopan maassa.

Ajattelu kehystää myös Scholzin ilmastotoimia. Hän ei kannata selviä kieltoja tai rajoituksia. Scholz haluaa uudistaa teollisuusmaa Saksan ilmaston kannalta kestäväksi – mutta tahdissa, joka ei ole liian nopea sosiaalisen kestävyyden kannalta.

Eri kysymys on se, riittääkö Scholzin tahti päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Saksan demareiden voitto on osa laajempaa punaista aaltoa länsimaissa. Pohjoismaista Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja pian Norjassa hallitsevat demaripääministerit.

Yhdysvalloissa Joe Biden on ajanut voittonsa jälkeen punaista tai lähelle pohjoismaista ajattelua tulevaa ajattelua lapsilisillä, työttömyysturvalla ja mittavilla julkisilla investoinneilla.

Pandemia on vahvistanut Saksassakin perinteisten puolueiden asemaa. Vaalien häviäjiä olivat osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle ja laitavasemmiston Die Linke.

Keskilinjan puolueet veivät suurimman osan äänistä.

Olaf Scholz on kaikille saksalaisille tuttu, koska hän on toiminut Angela Merkelin hallituksen valtiovarainministerinä ja varakanslerina. Hänet nähtiin Merkelin linjan jatkajana, mikä vei demarit vaalivoittoon.

Scholz hyödynsi tietoisesti Merkel-imitaattorin mielikuvaa, mutta se ei tarkoita, etteikö muutoksia olisi luvassa.

Jos Scholz saa taakseen enemmistöhallituksen, Saksan johtoon nousee kansleri, jonka viitekehys on vahvasti pohjoiseurooppalainen. Se voi tarkoittaa uudenlaista kiinnostusta Suomea kohtaan.

Lue lisää:

Saksan vaalien päivittyvä seuranta: Vihreät nousi Saksan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi – SPD:n Olaf Scholz halukas hallitusyhteistyöhön vihreiden ja liberaalien kanssa

Sosiaalidemokraatit voittivat täpärästi Saksan vaalit, Merkelin puolueen tulos jäi historiallisen alhaiseksi – tässä kolme kiinnostavaa asiaa vaaleista

Hampunsiemenillä eri muodoissaan on nyt kova kysyntä markkinoilla. Sen ovat huomanneet myös viljelijät. Hausjärven Oitissa uutta tuotantolaitostaan viimeistelevä Trans Farm etsii parhaillaan uusia sopimusviljelijöitä öljyhampun viljelyyn.

Yhtiön ensi vuoden tavoitteena on tuplata nykyinen 1 500 hehtaarin peltoala 3 000 hehtaariin, mikä tarkoittaisi noin kahta miljoonaa kiloa öljyhampun siementä. Sopimusviljelijöitä Trans Farmilla on tällä hetkellä noin 130.

Öljyhamppu on gluteeniton, eikä sillä ole havaittu olevan merkittävästi tuholaishyönteisiä. Kasvatuksessa ei tarvita torjunta-aineita. Lisäksi pitkävartisena ja syväjuurisena kasvina se sitoo hiilidioksidia hyvin maaperään.

Hamppu sopii hyvin viljelykiertoon, sanoo ProAgria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Terhi Mäkilä.

– Kiinnostus on nyt lisääntynyt, kun viljelijät aina haluavat kokeilla uusia kasveja pelloillaan. Tämä on hyvä vaihtoehto viljatilalle viljelykiertoon.

Ensimmäinen puinti tuotti kehnon tuloksen

Hämeenkoskelainen maanviljelijäyrittäjä Ilpo Markkola on yksi Trans Farmin sopimusviljelijöistä, jotka ovat ottaneet öljyhamppua pelloilleen kokeiluun. Ensimmäinen puintikokeilu ei tuottanut hyvää tulosta. Puintia on syytä odottaa vielä myöhäisempään syksyyn.

– Öljyhamppu on siinäkin mielessä hyvä kasvi, että se tasaa puintihuippuja sille, jolla viljaa on paljon. Kun muut viljat on puitu, sitten on öljyhampun vuoro.

Markkola pitää öljyhamppua hyvänä vaihtoehtona viljelykiertoon.

– Sieltä tavallaan puuttui tällainen syväjuurinen ja maata muokkaava kasvi, johon ei käytetä torjunta-aineita.

Maailman kuminamarkkinat hallussa, nyt on öljyhampun vuoro

Trans Farmin Oitin tuotantolaitos on 6 000 neliön pinta-alallaan tiettävästi Pohjoismaiden suurin, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.

Yritys on toiminut öljyhampun kylvösiementen kanssa jo vuosien ajan, mutta elintarvikehampun tuotanto on nyt uutta. Oitissa öljyhampun siemeniä tullaan kuorimaan, idättämään ja paahtamaan eri teollisuuden tarpeisiin. Yhtiö ei tähtää kuluttajatuotteisiin vaan toimittaa jatkojalostajille raaka-ainetta.

– Öljyhampun siemen on tosi monipuolinen tuote. Siementä voidaan käyttää sellaisenaan, kuoria tai siitä voidaan puristaa öljyä. Öljypuristuksessa syntyvästä kakusta saadaan vielä proteiinijauhetta, mikä kiinnostaa elintarviketeollisuutta.

Trans Farmilla on hallussaan kuminan maailmanmarkkinoista noin viidennes. Kuminaa tuotetaan vientiin Riihimäellä satojen sopimusviljelijöiden avulla.

Myös öljyhampun siemenillä on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla.

Lue myös:

Hamppu voi olla avuksi maataloudesta vesistöihin päätyvien ravinteiden vähentämisessä

Hyötyhamppu on edelleen pienen piirin juttu, vaikka kasvista olisi moneksi – "Sijoittajia pelottaa hampun outous ja huumestatus"

Kolme sankarivainajaa haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin Lappeenrannan sankarihautausmaalle.

Karjalasta löydetyt sankarivainajat, ylikersantti Eugen Wist, sotamies Onni Paananen ja korpraali Alvi Jänönen lasketaan haudan lepoon tulevana sunnuntaina.

Siunaustilaisuus toimitetaan Lappeen Marian kirkossa. Siunauksen toimittaa kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Hautajaisten sotilaalliset elementit sisältävät kielekkeisen valtiolipun ja kunniaosaston haudalla sekä kunnialaukaukset arkkuja hautaan laskettaessa. Lisäksi Utin Jääkärirykmentin NH90-helikopteri suorittaa sankarivainajien kunniaksi ylilennon.

Sankarivainajien arkunkantajina toimivat Maasotakoulun ja Utin jääkärirykmentin varusmiehet sekä reserviläiset. Kunniaosasto koostuu Utin Jääkärirykmentin varusmiehistä, jotka saavat tiedustelukoulutuksen. Utin jääkärirykmentti vaalii erillisen pataljoona 4:n perinteitä.

Tällä halutaan symboloida erityisesti sankarivainaja Wistin toimintaa kaukopartiomiehenä sodan aikana.

Pitkä odotus

Kaukopartiomies Eugen Wistin jäänteet ovat odottaneet hautaamista pitkään. Wistin jäännökset löytyivät syksyllä 2019 Venäjältä. Vasta tämän vuoden tammikuussa valmistunut DNA-tutkimus varmisti, että kyseessä todella on Eugen Wist.

Wist joutui venäläisten yllättämäksi Pienessä Käräjäsaaressa jatkosodan aikana 6.7.1944. Saari sijaitsee alle 20 kilometrin päässä Viipurista koilliseen.

Lue lisää: Neljä suomalaista sankarivainajaa odotti kotiin pääsyä yli 70 vuotta – DNA-tutkimus selvitti, keitä he ovat

Talvi- ja jatkosodan taistelupaikoille jääneiden suomalaisten etsintä Venäjällä on tällä hetkellä venäläisetsijöiden varassa. Venäläisetsijät ovat voineet jatkaa omien kaatuneittensa etsintää ja siinä yhteydessä on löydetty suomalaisvainajia.

Venäläisetsijöiden viime ja tänä vuonna tekemiä löytöjä ei ole päästy tuomaan Suomeen, koska Venäjän ehdot maarajojen ylittämiselle ovat tiukat koronavirusepidemian takia.

Viimeksi Lappeenrannassa oli isot sankarihautajaiset toukokuussa 2019, jolloin haudan lepoon siunattiin 50 tuntematonta sankarivainajaa.

Kaksipaikkainen pienkone on tehnyt epäonnistuneen laskun Hyvinkään lentokentälle, kertoo Keski-Uudenmaan pelastuslaitos.

Koneessa oli kaksi henkilöä. Lentäjä on menehtynyt ja matkustaja on viety sairaalahoitoon, kertoo päivystävä palomestari Tommi Leppioja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

– Kaksipaikkainen lentokone yritti laskeutua lentokentälle, mutta ennen kiitotietä kone on törmännyt maahan, Leppioja kertoo.

Hyvinkään lentokentän päällikön Jukka Helmisen käsityksen mukaan kyseessä on ollut niin sanottu maaliin lasku, eli lentokoulutukseen liittyvä tilanne, jossa harjoitellaan pakkolaskun kaltaista tilannetta.

Olosuhteet tapahtumapaikalla olivat aurinkoiset ja selkeät.

Poliisi ja Onnettomuustutkintakeskus selvittävät tapahtumien tarkempaa kulkua.

OTKES tekee lentokentällä parhaillaan sekä alustavaa että paikkatutkintaa.

Suomessa on viimeksi tapahtunut kuolemaan johtanut siviili-ilmailuonnettomuus vuonna 2017 Laukaassa.

Uutinen päivittyy.

Työmarkkinoilla ollaan palaamassa koronapandemiaa edeltävälle tasolle tiettyjen ammattien työvoimapulassa. Samalla työvoiman ylitarjonnasta kärsivien ammattien määrä vähenee loivasti, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).

Tiedot käyvät ilmi TEMin tuoreesta Ammattibarometristä.

Eniten työvoimapulaa on barometrin mukaan edelleen hoitoalan ja sosiaalialan ammattilaisista, kuten terveydenhoitajista, lähihoitajista, sosiaalityön erityisosaajista, lääkäreistä ja lastentarhanopettajista. Siivoojat ja hitsarit ovat palanneet niiden 15 ammatin listalle, joissa hakijoista on eniten pulaa kysyntään nähden.

Ylitarjontaa on puolestaan eniten sihteereistä, vaatetuksen käsityöläisistä, kuten vaattureista ja pukuompelijoista, media- ja painoalan ammattilaisista, yhteiskunnan ja kulttuurin tutkijoista, sekä taide- ja kulttuurialan ammattilaisista. Taiteen ja kulttuurin asiantuntijat ja kuvataiteilijat nousivat TEMin mukaan ensimmäistä kertaa niiden 15:sta ammatin listalle, joissa hakijoista oli eniten ylitarjontaa kysyntään nähden.

Ammattibarometri perustuu työ- ja elinkeinotoimistoissa tehtyihin arvioihin yli 200:n ammatin kysynnän ja hakijoiden tarjonnan suhteesta lähitulevaisuudessa.

Listat työvoimapulan ja ylitarjonnan top 15 -ammateista

TEM on määritellyt työvoimapula-ammateiksi tänä syksynä yhteensä 49 ammattia. Keväällä työvoimapula-ammatteja oli arvioidusta runsaasta 200 ammatista 37.

Ylitarjonta-ammatteja on 200 ammatista nyt 30, ja määrä on laskenut hieman vuoden takaisesta. Esimerkiksi hotellin vastaanottovirkailijoista sekä tieto- ja viestintäteknologian asentajista ylitarjonta on vähentynyt.

Muutokset työvoiman ylitarjonnassa ovat varsin vähäisiä ja trendinomaisia.

Alla on listat 15:sta ammatista, joissa hakijoista on eniten pulaa tai ylitarjontaa TE-toimistoista kerättyjen tietojen perusteella. Listat kuvaavat koko Suomen tilannetta, vaikkakin tilanne eri ammateissa vaihtelee alueellisesti.

Ammattien työmarkkinatilanne on TEMin mukaan tasapainoisin Lapissa ja Satakunnassa. Työvoimapula-ammattien määrä on kasvussa vuodentakaiseen nähden erityisesti Pohjois-Savossa, Hämeessä ja Kainuussa.

– Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja työvoiman riittävyys, mutta toisaalta erityisesti pitkäaikaisen työttömyyden jälkeinen työllistymisen vaikeus ovat nyt Suomen työvoimapolitiikan keskeiset ratkottavat haasteet, sanoo TEMin alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen tiedotteessa.

Lue myös:

Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu jatkuvasti laajaa laitonta tiedustelua. Kyberuhkista keskeisin on valtiollinen kybervakoilu. Suomi kiinnostaa tiedustelumielessä erityisesti Venäjää ja Kiinaa. Tiedot selviävät Suojelupoliisin (Supo) maanantaina julkaisemasta Kansallisen turvallisuuden selvityksestä.

Tiedustelupalvelut pyrkivät hankkimaan tietoa esimerkiksi huipputeknologiasta tai merkittävien poliittisten kantojen valmistelusta Suomessa. Myös Suomen suhde sotilasliitto Natoon, arktisen alueen asiat sekä kyberturvallisuus ja -osaaminen kiinnostavat.

Pyrkimyksiä vaikuttaa poliittisiin päättäjiin

Suomeen kohdistuvan kybervakoilun odoteta laantuvan pitkälläkään aikavälillä eli seuraavien viiden vuoden aikana, Supo kertoo.

Suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki sanoo, että keskeisin kansallista turvallisuutta vaarantava kyberuhka on valtiollinen kybervakoilu.

– Suomessa tämä kohdistuu poliittiseen päätöksentekoon. Globaali vastakkainasettelu lisää itsevaltaisten valtioiden tarvetta hankkia tietoa. Voidaan myös hyödyntää tietomurron osana hankittua tietoa, joka julkaistaan vahingollisessa tarkoituksessa.

Supon mukaan itsevaltaiset valtiot koettavat kybervakoilun keinoin hankkia tietoa päätöksenteon tueksi. Tarkoitus on myös koettaa vaikuttaa suomalaisten päätöksentekijöiden toimintaan.

Supo kertoo, että autoritaariset valtiot myös levittävät peitellysti kotimaansa kantoja tukevia sisältöjä tiedotusvälineissä ja somessa. Tarkoitus on vaikuttaa muun muassa päättäjien ajatteluun.

Kybervakoilulla on tarkoitus hankkia myös tuotekehitystietoa yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.

Yritysten kiristäminen haittaohjelmilla voi uhata koko yhteiskuntaa

Valtiollisen kybervakoilun lisäksi suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta voivat uhata myös kyberrikolliset.

– Keskeisin ajankohtaisin kybervaikuttamisen uhka on kiristyshaittaohjelmat, erikoistutkija Kivimäki arvioi.

Vaikka kyberrikollisuuden tavoitteena ei ole uhata Suomea yhteiskuntana, vaan hankkia rahaa, rikollisten levittämät kiristyshaittaohjelmat voivat pahimmillaan estää vaikkapa huoltovarmuuden häiriöttömän toiminnan.

Kiristyshaittaohjelmalla voi pysäyttää vesihuollon tai haitata sairaalan toimintaa. Näin kyberrikolliset uhkaavat myös kansallista turvallisuutta.

– On todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi. Tietoturvallisuudesta on huolehdittava alihankintaketjuja myöten, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa.

Myös perinteinen vakoilu jatkuu laajana

Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu myös perinteistä henkilötiedustelua. Supo uskoo ulkomaisen tiedustelun ja vaikuttamisen jatkuvan Suomessa laajana.

– Yrityskauppojen ja investointien seurantaa on Suomessa perustellusti lisätty. Seuranta vaikeuttaa itsevaltaisten valtioiden mahdollisuuksia investoida kriittisiin toimintoihin Suomessa, Pelttari sanoo.

Vakoilu kohdistuu paitsi kiinteään infrastruktuuriin myös suomalaisiin verkkoinfrastruktuurihankkeisiin.

– Tietoinfrastruktuuriin liittyy herkkyyksiä, sillä se voi tarjota itsevaltaisille hallinnoille pääsyn suomalaisten tietoihin, Kansallisen turvallisuuden katsauksessa arvioidaan.

Äärioikeistolaisen iskun uhkaa ei voi sulkea pois

Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat ihmiset ja pienryhmät.

Äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia länsimaissa. Iskua ei voi sulkea pois Suomessakaan. Supo on saanut viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta, mutta tarkemmin Pelttari ei maanantain tiedotustilaisuudessa suostunut asiaa kommentoimaan.

Kansainvälisesti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat yhä Isis ja al-Qaida.

Radikaali-islamistiset toimijat ovat pitäneet Talibanin valtaannousua Afganistanissa voittona, mutta tapahtumilla ei ole välittömiä vaikutuksia terrorismiin Suomessa.

Suomessa radikaali-islamistinen liikehdintä on pääosin tukitoimintaa, mutta myös iskut ovat mahdollisia.

Suomen radikaali-islamistiset verkostot ovat myös aiemmin värvänneet vierastaistelijoita konfliktialueille. Suomessa oleskelee aseellisten ryhmien toimintaan osallistuneita ja sitä edistäneitä henkilöitä.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on pysynyt ennallaan eli on noin 390:ssä. Terrorismista epäillyillä on laajoja keskinäisiä verkostoja ja yhteyksiä ulkomaisiin terroristisiin toimijoihin.

Äärivasemmistolaisen terrorismin uhka Suomessa on Supon arvion mukaan matala. Suomesta on matkustanut muutamia vapaaehtoisia Syyrian ja Irakin konfliktialueelle liittyäkseen kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin.

Lue myös:

Supo: Äärioikeistolaisen terrori-iskun valmistelusta on saatu viitteitä – suurimmat uhat tällä hetkellä ovat äärioikeisto ja ääri-islamistit

Supo kansallisesta turvallisuudesta: Äärioikeiston uhka Suomessa kasvanut – Kiina ja Venäjä vakoilevat kärkkäimmin

Maanjäristys ravisteli Iraklionin kaupunkia Kreetassa aamulla kello yhdeksältä.

Järistys sai monet pakenemaan ulos kodeistaan ja kouluista. Tämän jälkeen seurasi vielä useita jälkijäristyksiä, joita asukkaat vertasivat pieniin räjähdyksiin.

65-vuotias mies kuoli, kun kappelin kupoli luhistui Arkalochórin kylässä lähellä Iraklinonia.

Järistysalueella loukkaantui parikymmentä ihmistä. Näistä puolet vietiin sairaalaan murtumien vuoksi.

Maanjäristys, jonka voimakuus oli 5, 8 magnitudia, koetteli pahimmin Arkalochória, jonka taloista puolet vaurioitui. Järistyksessä vauriouitui kaikkiaan satoja rakennuksia.

Vanhoihin taloihin eniten vaurioita

Kreetan maanjäristysten turvakeskusta johtava seismologisti Efthimios Lekkas kehotti luonnontuhon koettelemissa taloissa asuvia pysyttelemään toistaiseksi ulkosalla, koska jälkijäristys voi saada rakennukset sortumaan. Lekkasin mukaan vaarallisimpia ovat vanhat talot, koska 1980-luvulta alkaen rakennukset on tehty kestävämmiksi.

Kreetaan on julistettu hätätila. Telttamajoitusta järjestetään 2500 ihmiselle.

Lekkasin mukaan maanjäristystä ei osattu odottaa.

Tuliko järistys yllätyksenä?

Seismologi Gerasimos Papadopoulos sanoi kuitenkin Kreikan julkisen palvelun tv-yhtiön ERT:n haastattelussa, että tapahtuma ei tullut varoittamatta.

– Olemme tarkkailleet tilannetta alueella jo useita kuukausia, muistutti Papadopoulos uutistoimisto AP:n mukaan.

Papadopoulos sanoi, että maanjäristyksen vaikutusta tehosti se, että sen keskus oli asuttujen alueiden alla. Maanjäristyksen arvioidaan sattuneen kymmenen kilometrin syvyydessä.

Luonnonmullistus ei kuitenkaan vaikuttanyt Iraklionin lentokentän toimintaan. Alueen hotellimajoittajien yhdistys ilmoittaa, ettei järistys aiheuttanut merkittäviä vaurioita alueen hotelleille.

Lue myös:

Maa järisi Kreikassa 6,2:n voimalla, toistaiseksi ei tietoja isoista vahingoista

Egeanmeren rannikon maanjäristyksessä kuollut ainakin 26 ihmistä – Turkin miljoonakaupunki Izmir kärsinyt pahiten

Kreetan rannikolla voimakas maanjäristys, Albaniassa uhrimäärä nousee

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää lähes 1,9 miljoonan euron sakkoja kilpailunrajoittamisesta Turun seudun joukkoliikenteessä toimiville kuudelle eri linja-autoyhtiölle.

KKV:n selvityksen perusteella kuusi yritystä on tehnyt yhteisyritystensä kautta kolme yhteistarjousta Turun seudun joukkoliikenne Fölin tarjouskilpailuissa kilpailulain vastaisesti. KKV:n mukaan yhteistarjouksilla on poistettu keskinäinen kilpailu ja siten se on ollut vakava kilpailulain rikkomus.

– Käytännössä yhteistarjoukseen osallistuneet yritykset eivät siis ole kilpailleet näissä tarjouskilpailuissa toisiaan vastaan hinnalla. Ne ovat jakaneet tarjouskilpailuissa voittamansa liikennöinnin keskenään ennalta sovitulla tavalla, kuvailee KKV tiedotteessa toimintaa. KKV luonnehtii toimintaa kartellinomaiseksi.

Föli-liikennettä ajetaan Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon kuntien alueella.

KKV: Haitallista tilaajalle ja asiakkaille

Menettelyn seurauksena tilaaja on KKV:n tiedotteen mukaan saanut kyseisissä tarjouskilpailuissa todennäköisesti vähemmän kilpailevia tarjouksia kuin se olisi muutoin saanut.

KKV katsoo,että vähäinen kilpailu tarjouskilpailuissa on haitallista tilaajalle ja loppuasiakkaille, koska tällöin yrityksillä on vähemmän kannustimia tarjota edullisempia hintoja ja parempia tuotteita ja palvelua.

– Yritykset ovat esittäneet, että todellisuudessa yhteistyö olisi ollut tilaajan ja kuluttajien hyödyksi. Ne eivät ole kuitenkaan kyenneet osoittamaan hyötyjä tai niiden välittymistä kuluttajille, kuvailee tiedotteessa KKV:n johtaja Valtteri Virtanen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on maanantaina esittänyt markkinaoikeudelle, että se määrää lähes 1,9 miljoonan euron seuraamusmaksut Jalon Liikenne Oy:lle, Lehtisen Linja Oy:lle, Linjaliikenne Muurinen Oy:lle, Linjaliikenne Nyholm Oy:lle, Savonlinja Oy:lle, Turun Citybus Oy:lle sekä osan näistä omistamalle yhteisyritykselle LS-Liikennelinjat Oy:lle.

LS-Liikennelinjat Oy kertoo erillisessä tiedotteessaan, että ei katso syyllistyneensä kilpailunrikkomukseen.

Kilpailulain vastaiset yhteistarjoukset on tehty Fölin tarjouskilpailuissa vuosina 2013, 2014 ja 2016.

Kuningas Arthur piti nyky-Britannian lounaiskulmalla Cornwallissa 500-luvulla hovia, josta on riittänyt muisteltavaa puoleksitoistatuhanneksi vuodeksi, niin takkatulien ääreen kuin meidän päiviemme kirjoihin, elokuviin ja tv-sarjoihin.

Vaikka Arthuria, hänen velhoaan Merliniä ja muuta väkeään ei historioitsijoiden mukaan oikeasti ollutkaan, hyvä tarina on aina hyvä tarina. Bristolin ja Durhamin yliopistoissa tutkittu uusi arkistolöytö tuo siihen lisää maustetta.

Arthurista kirjoitettiin ensimmäisen kerran 800-luvulla. Silloin häntä kuvailtiin sotapäälliköksi. Maagisilta voimiltaan mahtava Merlin, Arthurin neuvonantaja, tuli tarinaan vasta myöhemmin.

Merlin on päähenkilö seitsemässä keskiaikaisen käsikirjoituksen sivussa, jotka löytyivät toissa vuonna Bristolin keskuskirjastosta aivan sattumalta. Sivut oli käytetty 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa materiaalina kirjansidonnassa.

Vanhaksi ranskaksi kirjoitettu teksti kuuluu 1200-luvun alussa Ranskassa laadittuihin proosakertomuksiin Arthurista ja hänen hovistaan.

Osa tekstistä oli kulunut lähes olemattomiin, mutta sekin oli lopulta luettavissa ramanspektroskopian ansiosta. Sähkömagneettisen säteilyn sirontaan perustuvalla menetelmällä pystytään havaitsemaan yksittäisetkin värimolekyylit.

Paleografiset käsiala-analyysit ja lingvistiset tutkimukset osoittivat, että teksti oli peräisin Pohjois- tai Koillis-Ranskasta vuosien 1250 ja 1275 väliltä. Kirjoittajia näyttää olleen kaksi, mahdollisesti mestari ja hänen oppilaansa, sanovat tutkijat.

Tiede auttoi myös musteen koostumuksen jäljille. Teksti oli infrapunavalossa tummaa, mikä osoitti sen olevan noesta tehtyä lamppumustaa, selittää tutkimusta johtanut professori Leah Tehter. Tavallisempaa olisi ollut jauhaa mustetta varten väriomenoita eli tammen parkkihappoisia äkämöitä.

– Ehkä he ottivat sitä materiaalia, mitä heidän työpajansa liepeiltä oli saatavissa, Tehter tuumii.

Kopioitu teksti on vain 25–50 vuotta vanhempi kuin alkuperäinen, Suite Vulgate du Merlin. Englannissa tehdyksi löydöksi sivut ovat poikkeuksellisen varhaisia, vain yhden sukupolven päässä alkulähteestään, iloitsee Tehter.

Käsialatutkimus auttoi selvittämään myös, milloin käsikirjoitus oli ylittänyt Englannin kanaalin: joku 1300-luvun alkupuolen englantilainen oli lisännyt marginaaliin oman huomautuksensa ajalleen ja paikalleen tyypillisellä käsialalla.

Kun sivut pantiin oikeaan järjestykseen, tarina alkoi siitä, miten Arthur ja Merlin sekä Gawain ja muut pyöreän pöydän ritarit valmistautuvat taistelemaan kuningas Claudasia vastaan. Viimeisellä sivulla Merlin palaa lumoojattaren luota sittenkin Arthurin luo.

Käsikirjoitus päätyi ensin Cambridgeen tai Oxfordiin, ja aikaa myöten siitä tuli jätettä – ehkä siksi, että Arthurin legendasta alkoi olla saatavillla englanninkielisiä ja moderneja eli painettuja versioita.

Hyvää materiaalia ei kuitenkaan ollut tapana heittää hukkaan. Se kelpasi kirjoihin etu- ja takakannen sisäpaperiksi, tässä tapauksessa ranskalaiseen filosofiseen teossarjaan.

Bristolin kirjastoon kirjat ja niihin vuosisadoiksi unohtunut salaisuus päätyivät luultavasti lahjoituksena 1600-luvulla. Sivujen löytyminen saa Tehterin päättelemään, etteivät ne ole ainoat Bristolin keskuskirjaston harvinaisten teosten osastolla.

Millaisia eroja vanhassa käsikirjoituksessa sitten on verrattuna uudempiin? Pieniä mutta merkittäviä, vastaavat tutkijat.

Etenkin taistelukohtaukset ovat yksityiskohtaisempia, ja kun Merlin linjaa taistelujen strategiaa Arthurin joukkojen neljälle johtajalle, he poikkeavat tarinan myöhemmistä ja paremmin tunnetuista versioista.

Uudet versiot kertovat, että Arthurin vihollinen kuningas Claudas haavoittui reiteensä, mutta vanhassa versiossa vamman kohtaa ei mainita. Lisäys ei ole merkityksetön: reisivammoja käytettiin usein vertauksena impotenssista tai kastraatiosta.

Toinen esimerkki siitä, miten tarina näyttää aikaa myöten muhevoituneen, on Merlinin rakastuminen lumoojatar Vivieneen. Vanha versio on senkin suhteen hillitympi.

Siinäkin Merlinin kerrotaan kyllä viipyneen Vivienen lumoissa viikon mutta vastustaneen hänen seksuaalista vetovoimaansa. Myöhemmin sen sijaan alettiin kertoa Vivienin vietelleen Merlinin, vanginneen hänet ja jättäneen hänet lumottuna kuolemaan.

Vivienista tuli niissä versioissa yksi Järven neidoista.

Toinen kuningas Arthurin legendaan liittyvä tuore tutkimus kertoo, että keskiajalta asti Arthurin kiveksi kutsuttu kivirakennelma on varhaisempi kuin on luultukaan. 5 500 vuoden ikäisenä se on vanhempi kuin Stonehenge.

Manchesterin ja Cardiffin yliopistojen kaivauksissa Herefordshiressä, Englannin ja Walesin rajamailla, kävi ilmi, että hautamonumentti liittyy miltei kilometrin päässä sijaitseviin "kuolleiden saleihin". Ne löytyivät viime vuosikymmenellä.

Kaivauksia tuolloinkin johtaneen Manchesterin yliopiston professorin Julian Thomasin mukaan alue on mitä ilmeisimmin ollut poliittisesti tai hengellisesti tärkeä jo neoliittisen kivikauden alussa, jolloin Arthurin kiven tilalla oli turpeesta kasattu kumpu.

Alueen monet rakennelmat viittaavat siihen, että sinne tultiin kokouksiin ja juhlimaan. Paikka säilytti merkityksensä vuosisatojen ajan, Thomas lisää.

Yhdessä kivessä olevien kuoppien väitetään syntyneen, kun Arthur polvistui rukoilemaan. Toisen legendan mukaan ne ovat hänen tappamansa jättiläisen kyynärpäiden painaumat.

Rakennelmassa on yhdeksän pystykiveä ja niiden päällä poikittain 23-tonninen kivenjärkäle. Alla on hautakammioon johtava käytävä. Merkkejä vainajista ei kuitenkaan ole löytynyt.

Monelle suomalaisellekin rakennelma on tavallaan tuttu: Kirjailija C. S. Lewis käytti sitä Narnia-sarjassaan Velho ja leijona -kirjan kivialttarin esikuvana.

Aslan-leijonan kuolema alttarilla on satua ja kuningas Arthur on legendaa, mutta todellistakin historiaa kivi on todistanut myös esihistorian jälkeen.

Alueella ottivat yhteen ritarit niin sanotussa ruusujen sodassa 1400-luvulla, ja kuningas Kaarle I joukkoineen pysähtyi kivellä aterialle Englannin 1600-luvun sisällissodassa.

u

Kuolleiden salit olivat kolme hyvin suurta hirsirakennusta, jotka poltettiin tahallaan, ehkä siksi, että paikallinen päällikkö oli kuollut. Tilalle kasattiin kolme hautakumpua. Vastaavia hirsirakennusten jäänteitä samalta ajalta on löydetty myös Manner-Euroopasta.

Arthurin kiven alkuperäinen turvekumpu oli ollut puupaalujen tukema ja hyvin samanlainen kuin kuolleiden salien keskuskumpu, tutkijat kertovat. Paalujen lahottua kumpu romahti ja paikalle pystytettiin kivimonumentti. Aikaa oli kulunut parisataa vuotta.

Samaan aikaan alueelle tehtiin puupaalujen reunustama polku. Ilmakuvista on yhä hahmotettavissa, miten se suuntasi Walesiin, kohti Skirrid- ja Garwayvuorten välistä solaa. Sinne on matkaa 20 kilometriä.

Tutkijoiden mukaan paaluilla on täytynyt olla merkitystä jonkin tärkeän matkareitin viitoittajina. Ehkä matkanpäässä oli saatavilla jotakin arvokasta raaka-ainetta, ehkä siellä asui liittolaisyhteisö, tai kenties merkitys oli hengellinen, Thomas puntaroi LiveScience-lehdessä.

Toinen päätutkijoista, Cardiffin yliopiston professori Keith Ray, puolestaan miettii yliopistonsa verkkosivulla, onko myös Arthurin kiven alla merkkejä poltetusta hirsirakennuksesta. Sen hän toivoo selviävän, kun kaivaukset rakennelman liepeillä jatkuvat ensi kesänä.

Lue myös:

Kuningas Arthurin linnassa syötiin turkkilaisista kulhoista ja juotiin espanjalaisista laseista

Helsingin hovioikeus hylkäsi tänään maanantaina antamassaan tuomiossa kahden Suomi Ensin -mielenosoittajan pahoinpitelysyytteet.

Hovioikeuden tuore tuomio liittyy vappuna 2017 Helsingin Rautatientorilla tapahtuneeseen joukkotappeluun, jossa rasismia vastustavat niin sanotut Bootboysit ottivat yhteen maahanmuuttovastaisen Suomi Ensin -yhdistyksen kannattajien kanssa.

Hovioikeuden mukaan 60-luvulla syntyneiden miesten ei voitu todistaa pahoinpidelleen 90-luvulla syntyneitä miehiä Rautatientorilla järjestetyn Suomi Maidan -mielenosoituksen yhteydessä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vapun joukkotappeluun liittyen kuusi miestä eri asteisiin rangaistuksiin joulukuussa 2019. Kolme miehistä kuului Bootboyseihin ja kolme Suomi Ensin -ryhmään. Kaksi vastapuolien edustajaa oli kohdannut aiemminkin väkivaltaisessa yhteenotossa.

Syytettyjen näkemykset tappelun alusta ja sen kulusta olivat ristiriitaisia. Oikeuden mukaan sekavasta tilanteesta jäi osittain selvittämättä, kuka oli tehnyt mitäkin. Kaikki osapuolet kiistivät pahoinpitelysyytteet.

Kaksi Suomi Ensin -ryhmän kannattajaa valitti käräjätuomiosta hovioikeuteen. Heidän mukaansa he eivät olleet pahoinpidelleet Bootboyseja.

Tuomio naisen pahoinpitelystä pysyi

Hovioikeuden mukaan tappelu oli alkanut erimielisyydestä, jonka seurauksena Bootboysit olivat pahoinpidelleet maahan kaatunutta äärioikeiston edustajaa. Lisäksi yksi Bootboysin jäsen oli lyönyt toista miestä matkakaiuttimella.

Kaksi Bootboysia väitti mielenosoittajien pahoinpidelleen heitä esimerkiksi teleskooppipatukalla lyömällä.

Vuosina 1993 ja 1995 syntyneet Bootboysit tuomittiin kahdesta pahoinpitelystä, ja vuonna 1992 syntynyt saman seurueen jäsen tuomittiin yhdestä pahoinpitelystä Helsingin käräjäoikeudessa 2019. Käräjäoikeuden tuomiot ovat heidän osaltaan lainvoimaisia.

Äärioikeiston edustajista vuosina 1997, 1967 ja 1969 syntyneet miehet tuomittiin käräjillä kahdesta vappuna 2017 tapahtuneesta pahoinpitelystä. Hovioikeudessa syytteet hylättiin 60-luvulla syntyneiden tuomiosta valittaneiden kahden miehen osalta.

Vuonna 1967 syntyneen miehen käräjätuomio hänen naisystävänsä pahoinpitelystä kesällä 2018 pysyi voimassa.

Helsingin Rautatientorin 130 päivää kestänyt Suomi Ensin -mielenosoitus poiki yhteensä noin 30 rikosepäilyä, jotka liittyivät väkivaltaiseen ekstremismiin.

Lisää aiheesta:

Suomi ensin -leirillä Helsingissä uhkaillut poliisi tuomittiin sakkoihin

Kuukausia Helsingin Rautatientorilla ollut Suomi Ensin -mielenosoitus poiki kymmeniä rikosepäilyjä väkivaltaisesta ekstremismistä

Supo: Äärioikeistolaisen terrori-iskun valmistelusta on saatu viitteitä – suurimmat uhat tällä hetkellä ovat äärioikeisto ja ääri-islamistit

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät joutuivat virkatehtävissään keskelle vakavaa vaaratilannetta Hämeenlinnan Kettumäen alueella myöhään perjantai-iltana. Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla julkaistun tiedotteen mukaan rutiininomainen työtehtävä kehittyi tilanteeksi, jossa käytettiin ampuma-aseita.

Poliisipartio meni myöhään perjantai-iltana tehtävän vuoksi kerrostaloon. Sen pihalla ampuma-asetta käyttivät sekä poliisi että poliisin tehtävään liittynyt mies. Tilanteessa loukkaantunut poliisi on päässyt sairaalasta.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät ovat toimineet tilanteessa ammatillisesti ja turvallisuusohjeiden mukaan, kerrotaan tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan kyseessä on vakavin työntekijöiden kokema läheltä-piti-tilanne Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen historiassa. Hämeenlinnan kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Mira Miettinen kertoo Ylelle, että tapaus on yksikön historiassa myös ensi kerta, kun ampuma-asetta on käytetty niin, että siitä on ollut suoranaista uhkaa työntekijöille.

– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työtehtävissä ollaan todella epämääräisissä tilanteissa ja hyvin vajailla tiedoilla mennään kohteisiin. Työturvallisuusriskit on tunnistettu, mutta harvoin ne äityvät sellaiseen tilanteeseen, että oikeasti ollaan vaarassa.

Kriisiapua heti yöllä

Työntekijöiden kriisiapu käynnistyi heti yöllä ja heille tarjotaan välitön ja tarvittaessa pitempikestoinen kriisiapu. Kriisiapua antavat valtakunnallisen aputoimeksiannon saanut Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys sekä SPR:n psykologien valmiusryhmä.

Hämeenlinnan kaupunki toteaa, että kaikki keinot tehtävissään väkivaltaa kohtaavien työntekijöiden suojaamiseksi ovat tarpeen. Viikonlopun tapahtumakulku tullaan selvittämään tarkasti, jotta työntekijöiden työturvallisuus voidaan taata kaikissa tilanteissa. Miettisen mukaan myös työturvallisuusohjeet käydään läpi ja niihin tullaan todennäköisesti tekemään täsmennyksiä.

Keskusrikospoliisi esittää murhan yrityksestä epäiltyä miestä vangittavaksi. Kanta-Hämeen käräjäoikeus käsittelee asiaa tiistaina aamupäivällä.

Kriisiapua tarvitsevat henkilöt voivat ottaa yhteyttä puhelinnumeroihin 040 487 7671 tai 050 479 3377, jonka kautta kriisiapua koordinoivat Suomen Punaisen Ristin koulutetut henkisen tuen vapaaehtoiset. Puhelinlinja on avoinna maanantaina 27.9. klo 16–20 ja tiistaina sekä keskiviikkona 28.–29.9. klo 9–20.

Juhannuksena 2020 seinäjokelaisen Outi Korkiamäen pää ajeltiin kaljuksi.

Pari kuukautta aikaisemmin, huhtikuussa, Korkiamäki oli saanut rintasyöpädiagnoosin. Ensin oli poistettu rinta ja tyhjennetty kainalo, kesäkuussa alkoivat sytostaatti- ja sädehoidot.

Diagnoosin myötä moni asia muuttuu, Korkiamäki sanoo. Ensin tuli pelko selviämisestä, sitten hoidoista ja niiden vaikutuksista omaan itseen ja ulkonäköön. Esimerkiksi hiuksiin.

– Jos vakavasti sairastuu niin tietenkin silloin ulkonäkö on toissijainen asia, mutta ei se helppoa aina ollut katsoa itseä ja muiden reaktioita kun oma ulkonäkö muuttuu.

Korkiamäki oli yrittänyt olla koskematta hiuksiinsa, ettei ainakaan edesauttaisi niiden lähtemistä. Muutamassa viikossa mitta kuitenkin täyttyi ja hän otti omasta kampaamostaan koneen mukaan juhannuksenviettoon.

– Päätin, etten ala kattella tätä. Veljeni ja hänen tyttöystävänsä kanssa ajoimme tukkani pois, Korkiamäki kertoo.

Tukka lähti, ja pysyi poissa koko hoitojen ajan.

Syöpähoidoissa hiuksensa menettävällä on oikeus peruukkiin, joten Korkiamäkikin haki sellaisen. Tarjolla olleet mallit ja värit eivät kuitenkaan miellyttäneet, eikä peruukki tuntunut päässäkään hyvältä, joten sen käyttö jäi.

– Päästelin menemään kaljuna. Ajattelin, että jos jollekin on ongelma, että meikäläinen on kalju, saa olla.

Yhteiskunta on muuttunut

Syöpädiagnoosi on shokki, jonka myötä tulee pelko. Selviänkö tästä, kuolenko. Millaisia hoidot ovat, löytyykö minulle sopiva ja toimiva lääke.

Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden päällikkö Taina Häkkinen on kohdannut syöpään sairastuneita ja näiden omaisia vuosikymmenten ajan. Hän tuntee ihmisten reaktiot.

Hiustenlähtö on yksi näkyvä vaihe hoitoprosessia.

– Moni sanoo syövän konkretisoituvan silloin, kun hiukset alkavat lähteä. Se voi olla raju kokemus, Häkkinen sanoo.

Suhtautuminen syöpäsairauksiin on muuttunut. Syöpä ei enää ole yhtä kuin kuolema eikä ole häpeä kertoa sairastuneensa syöpään, Häkkinen sanoo.

Myös suhtautuminen hiusten menettämiseen on muuttunut. Yhä useampi sairastunut, etenkin nuoret, valitsevat olla käyttämättä peruukkia. Niin ei ollut vielä jokin aika sitten.

– Sanoisin, että ehkä noin 10-15 vuotta sitten suhtautuminen alkoi muuttua. Siihen saakka oli oletus, että käytetään peruukkia. Hyvä, että semmoisesta on päästy pois eikä yhteiskunta ole enää niin tiukkapipoinen kuin aiemmin.

Häkkinen korostaa jokaisen oikeutta omaan valintaan. Hoitojen takia hiuksensa menettäville annettava maksusitoumus peruukin hankintaan on tärkeä juuri sen takia, että sen hankkiminen ei jää rahasta kiinni.

– Ehdottomasti. Pitää olla [maksusitoumus]. On oltava sairastuneen oma ratkaisu, käyttääkö peruukkia.

Tunteikkaita tilanteita

Peruukkiasiantuntija Jukka Lautamaja on kohdannut työssään lukuisia syöpähoitojen takia hiuksensa menettäneitä henkilöitä.

Hän tietää, että peruukkiostokset herättävät monesti tunteita. Silloin ei mennä bisnes edellä, Lautamaja miettii.

– Olemme erilaisia ja reagoimme eri lailla. Jos itkettää, antaa mennä, se kuuluu näihin juttuihin, Lautamaja sanoo.

Lautamaja arvelee, että naisille hiustenlähtö voi olla kovempi paikka kuin miehille.

– Yhteiskunta luo paineet naisille. Hiukseton nainen on harvinaisempi kuin hiukseton mies.

"Miksi pitäisi näyttää sairaalta"

Outi Korkiamäen hiukset ovat jo kasvaneet takaisin. Ne alkoivat kasvaa noin kuukausi hoitojen lopettamisen jälkeen.

Hän ihmettelee edelleen sitä, miten vähän hiuksettomuudella hänelle itselleen oli lopulta vaikutusta. Hiusten menettämisen pelko oli kuitenkin todellinen.

– Pelko siitä, miltä tulen näyttämään, pitääkö mua kaikki hirviönä. Voinko mä itse katsoa itseäni peilistä tai voiko kumppani katsoa minua enää muuten kuin ajatellen "sä olet sairas". Se on pelottavaa.

Korkiamäki on viritellyt keskustelua hiusten merkityksestä syöpäsairaan identiteetille kampaamonsa sosiaalisessa mediassa. Keskustelut ovat saaneet hyvän vastaanoton.

– Syövästä ja syöpähoidoista puhutaan, mutta siitä, miltä tuntuu kun hiukset oikeasti lähtevät ja kaljuuntuu, puhutaan tosi vähän. Pelkällä hiustenlähdöllä voi kuitenkin olla mielelle ja ulkonäölle suuri vaikutus.

Hiusten menettämisen pelko on toissijainen verrattuna kuolemanpelkoon. Kaljuuntuminen ja muut syöpähoitojen aiheuttamat ulkonäön muutokset tekevät kuitenkin sairauden näkyväksi kaikille – olenko sairas vai voinko olla kuin ennenkin.

Outi Korkiamäki muistuttaa, että sairastuneellakin on oikeus olla oma itsensä. Valita ja toimia niin, että itsellä on mahdollisimman hyvä olo – tarkoittaapa se sitten peruukkia, peruukittomuutta tai muuta ulkonäköön panostamista.

– Jos olet sairastunut, miksi pitäisi näyttää sairaalta. Varsinkin jos ehostamalla itseään saa siitä iloa ja se tuntuu hyvältä. Edes tänään.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 28. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Ronja, 7, on kahdesti lahjoittanut pitkät hiuksensa peruukkien raaka-aineeksi – “Musta tuntuu hyvälle, kun muilla on hauskaa ja hyvä mieli”

Kalju nainen kokee yhä helposti häpeää, mutta miksi? Syövästä toipunut Sara Tenhunen: "Ikinä en ole pitänyt niin paljon omista hiuksistani"

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on noussut koronatartuntatilastojen kärkeen. Pohjois-Savossa tartuntoja on ollut noin 160 sataatuhatta asukasta kohden kahden viikon aikana eli ilmaantuvuusluku on ollut maan suurin.

Suuri osa tapauksista on todettu Kuopiossa. Kuluneiden kahden viikon aikana tartuntoja on raportoitu kaupungissa 329. Se on noin viidennes kaikista pandemian ajan tartunnoista Kuopiossa.

Suurin osa tartunnoista liittyy korkeakoulujen aloitustapahtumiin, joissa opiskelijat ovat olleet koolla isolla porukalla. Nyt oppilaitokset ovat suosittaneet opiskelijajärjestöille, että suurempia opiskelijatapahtumia ei järjestettäisi.

Sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä ei kuitenkaan ole kasvanut suhteessa tartuntojen määrien kasvuun. Ainoastaan yksittäisiä potilaita on ollut sairaalahoidossa. Se johtuu siitä, että virus on levinnyt nimenomaan nuorten keskuudessa, kertoo infektioylilääkäri Irma Koivula Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

– Heillä taudinkuva on pääsääntöisesti lievä eikä uhkana ole, että sairaalatoiminta kuormittuisi liikaa.

"Virusta on kaikkialla"

Ilmaantuvuusluvun kasvuun ei sairaanhoitopiireissä tai alueellisissa koronanyrkeissä reagoida samaan tapaan kuin pandemian varhaisemmassa vaiheessa, koska rokotekattavuus on noussut.

Kuopiolaisista yli 92 000 on jo saanut rokotteet eli rokotekattavauus on reilut 76 prosenttia. Rokotekattavuus on maan 10 suurimman kaupungin korkein.

Infektioylilääkäri Irma Koivulaon kyllä huolissaan riskiryhmäläisistä, joiden Koivulan mukaan on edelleen syytä huolehtia kasvomaskin käyttämisestä. Myös väkijoukkoja on infektioylilääkärin mukaan syytä välttää.

– Deltamuunnos leviää, sille emme voi mitään. Virusta on kaikkialla. Me kaikki tulemme sen kohtaamaan. On parasta kohdata se rokotettuna, toteaa Koivula.

Koivula muistuttaa, että mitä enemmän virusta on liikkeellä, sitä suurempi mahdollisuus se on saada. Tartuntahuippuja on nähty eri maakunnissa syksyn mittaan.

– Voimme ajatella, että Pohjois-Savossa olemme onnistuneet siirtämään tätä epidemian huippua, kunnes valtaosa riskiryhmiin kuuluvista on saatu rokotettua kahteen kertaan.

Harrastustoimintaa ei syytä rajoittaa

Koivula ei kannata minkään terveydelle tärkeän toiminnan rajoittamista tällä hetkellä.

– On arvioitava rajoittamisesta koituvat hyödyt ja haitat. Jos aletaan tässä rokotustilanteessa rajoittamaan liikuntaa, kulttuuria ja harrastustoimintaa, haitat ovat hyötyjä suuremmat.

Maanantaina koolla ollut alueellinen koronanyrkki ei antanut uusia suosituksia Pohjois-Savoon, vaan totesi epidemian keskittyvän edelleen Kuopioon. Tilanne on viimeisen parin päivän aikana ollut jo rauhoittumaan päin.

– Edelleen altistuneen kannattaa jäädä omaehtoiseen karanteeniin eikä odottaa viranomaisen määräystä. Me jatkamme ihmisten testaamista sekä tartuntojen jäljittämistä erityisesti korkean riskin altistuneiden joukosta.

Osa asukkaista huolissaan tilanteesta

Osa maakunnan asukkaista on huolissaan koronatartuntojen määrän kasvusta.

– Olen äitiyslomalla. Tietysti sitä miettii tarkemmin, lähteekö kaikkiin vauvatapahtumiin, kun muutkin pöpöt nyt liikkuvat, että ei pieni sairastu tässä iässä, sanoo maaninkalainen Veera Hakkarainen.

Mahdollisiin uusiin rajoitustoimenpiteisiin suhtaudutaan varauksella, kun rokotettujen määrä on entistä suurempi.

– Sitä voi katsoa tilanteen mukaan, ei nyt heti ehkä saman tien tarvitse lähteä rajoittamaan. Tilanteen mukaan voi minusta reagoida, toteaa siilinjärveläinen Santra Parviainen.

– Minä uskon, että ajan mittaan homma laantuu näillä rokotuksilla. Se on varmaankin ainut tie millä siitä päästään eroon, pohtii kuopiolainen Esko Laakko.

Lue myös:

Hallitus päätti hieman keventää ravintolarajoituksia – katso tästä, miten rajoitukset muuttuvat torstaina

Kuopion koronatilanne synkkenee – Pohjois-Savon ilmaantuvuusluku nyt maan korkein

Kuopio siirtyy koronaepidemian leviämisvaiheeseen – koronanyrkin viesti opiskelijoille: "Ei massatapahtumia"

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje aluehallintoviranomaisille: Lapset ja nuoret voi jättää koronarajoitusten ulkopuolelle