Yhdysvalloissa on käynnissä oikeuspoliittinen kiista, jonka sanotaan olevan jopa vakavampi kuin presidentti Donald Trumpin valtakauden alkuvaihetta varjostanut Venäjä-tutkinta.

Kohu alkoi 25. heinäkuuta, kun presidentti Trump kävi puhelinkeskustelun Ukrainan uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Tuntemattomaksi jäänyt henkilö USA:n hallinnossa teki keskustelusta ilmiannon, koska arveli Trumpin syyllistyneen lainvastaiseen tekoon.

Trumpin kerrotaan painostaneen Zelenskyitä, jotta tämä määräisi tutkimuksen Barack Obaman varapresidenttinä toimineen Joe Bidenin tekemisistä. Trump sanoo Bidenin käyttäneen väärin virka-asemaansa suojellakseen poikaansa talousrikostutkinnalta.

Biden on tällä hetkellä todennäköisimmin demokraattipuolueen presidenttiehdokas ensi vuoden vaaleissa ja siis Trumpin pääkilpailija.

Mitä tapahtui ilmiannolle?

Trumpista tehdystä ilmiannosta nousi Yhdysvalloissa heti voimakas kohu.

Trump itse on myöntänyt puhuneensa Joe Bidenista presidentti Zelenskyille, mutta kiistää minkäänlaisen painostuksen.

Trump kiistää painostaneensa Ukrainan presidenttiä tutkimaan Joe Bidenin ja tämän pojan toimia – myöntää kuitenkin ottaneensa Bidenin puheeksi

Ukrainan hallinto on huolissaan 250 miljoonan dollarin apupaketista, jonka USA:n kongressi on myöntänyt Ukrainalle. Rahalla on määrä ostaa kevyitä aseita ja muita sotatarvikkeita Ukrainan armeijalle.

Trumpin hallinto on lykännyt rahojen luovuttamista Ukrainalle ja The Washington Post -lehden mukaan Trump on antanut määräyksen lykätä sitä edelleen. Ei ole toistaiseksi tiedossa, nousiko apupaketti keskusteluun. Trump on kiistänyt tämän.

Kun USA:n Kansallisen turvallisuuspalvelun DNI:n päällikkö Joseph Maguire sai ilmiannon käsiinsä, hän piti sitä erittäin tärkeänä.

Ilmiantoja koskevan lain mukaan DNI:n päälliköllä on viikko aikaa toimittaa asiasta tieto kongressin tiedustelukomiteoille. Komiteat eivät kuitenkaan saaneet tietoa.

Maguire perusteli tätä sillä, että hän oli keskustellut lakimiestensä kanssa ja heidän mukaansa asia ei ollut tärkeä.

Kongressi sai tiedon ilmiannosta vasta 9. syyskuuta, mutta ei puhelinkeskustelun yksityiskohtia. Sen jälkeen sen komiteat ovat vaatineet täsmällisiä tietoja, muun muassa puhtaaksikirjoitettua puhelinkeskustelua.

Maguiren on määrä tulla edustajainhuoneen tiedustelukomitean kuultavaksi torstaina.

Mitä Ukrainassa on tapahtunut?

Huhtikuussa 2014 Joe Bidenin poika Hunter Biden pääsi töihin suureen ukrainalaiseen Burisma-kaasuyhtiöön. Hänestä tuli yhtiön johtokunnan jäsen. Yhdysvalloissa presidenttinä toimi tuolloin Barack Obama, jonka varapresidentti oli Hunterin isä Joe Biden.

Burisma-kaasuyhtiön omistaja oli Mykola Zlochevsky, joka oli aiemmin toiminut Ukrainan syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovytšin hallinnossa.

Jo silloin, kun Biden aloitti työnsä Burismassa, yhtiötä ja sen omistajaa epäiltiin Ukrainassa rahanpesusta. Epäilyjä ja tutkintavaatimuksia esittivät monet muutkin tahot, muiden muassa Britannia ja Yhdysvallat.

Seuraavana vuonna Ukrainan yleiseksi syyttäjäksi, ja siten myös korruptiotutkimusten johtajaksi nousi Viktor Shokin, joka oli luvannut panna Ukrainassa rehottavan korruption kuriin.

Lupaus paljastui tyhjäksi. Shokinin toimisto oli tehoton ja vaikutti itsekin olleen korruptoitunut. Ukrainassa paljastui muun muassa "timanttisyyttäjien" tapaus, jossa Shokinin kahden alaisen kotoa löytyi kultaa, käteistä rahaa ja aseita, mikä nostatti epäilyjä, että virkamiehiä oli lahjottu.

Shokinin oli määrä tutkia myös Zlochevskya ja hänen yritystään, mutta Zlochevsky pääsi kuin koira veräjästä.

Hunter Bidenin työtehtävistä Burismassa ei tiedetä kovin paljon. Hän toimi lakimiehenä ja esiintyi yhtiön edustajana useissa kansainvälisissä konferensseissa. Biden sai hulppeaa, jopa 50 000 dollarin kuukausipalkkaa.

Paine syyttäjä Shokinia kohtaan kasvoi jatkuvasti, sillä Ukrainan lahjontaongelma ei näyttänyt lainkaan vähenevän. Vuonna 2016 Yhdysvaltain Ukrainan-suurlähetystö ehdotti, että Ukrainalle alustavasti luvatun miljardin dollarin lainatakuun ehdoksi asetettaisiin korruptionvastaisen toiminnan tehostaminen ja kehitystä jarruttavien virkamiesten, kuten Shokinin vaihtaminen.

Maaliskuussa 2016 varapresidentti Biden kertoikin Ukrainassa vieraillessaan, että lainatakuuta ei heru, ellei henkilöitä, esimerkiksi Shokinia vaihdeta.

– Minä sanoin, "ette te saa miljardianne".

– Lähden täältä kuuden tunnin kuluttua. Jos syyttäjää ei ole erotettu, ette saa rahojanne, hän kertoi vuonna 2018 yleisötilaisuudessa uhkauksestaan.

Shokin joutui väistymään.

Biden painosti, mutta ketä?

Bidenin tapa käyttää USA:n rahoja painostuskeinona varmaankin herätti ärtymystä. Toimenpiteellä oli kuitenkin monen EU-maan ja Kansainvälisen valuuttarahaston hyväksyntä.

Shokinin seuraaja Juri Lutšenko käynnisti Burisima-yhtiöön kohdistuneen tutkimuksen, joka lopetettiin kymmenen kuukautta myöhemmin tuloksettomana.

Hunter Biden ei tiettävästi koskaan ole ollut talousrikostutkinnan kohteena, joskin hänen työskentelynsä talousrikosepäillyn yrityksen palveluksessa mustaa hänen ja samalla hänen isänsä mainetta. Vähintäänkin kyse on intressiristiriidasta. Joe Biden on sanonut, ettei koskaan ole puhunut poikansa kanssa tämän työstä.

– Olisi varmaan pitänyt, hän lisää.

Monien analyytikoiden mielestä Trumpin syytös, että Biden yritti Shokinin erottamisella estää poikaansa kohdistuvan talousrikostutkinnan on väärä, koska Biden, samoin kuin koko Yhdysvaltain hallinto nimenomaan yrittivät tehostaa Ukrainan korruptiorikosten tutkintaa. Hunter Bidenin työnantaja oli ensimmäisiä yrityksiä, joita Yhdysvaltain hallinto halusi luupin alle.

Oppositio harkitsee jälleen syytettä Trumpille

Trumpin arvostelijat ovat nostaneet esiin suuren kysymyksen, onko Trump itse syyllistynyt vallan väärinkäyttöön. Laki kieltää presidenttiä käyttämästä ulkovaltoja omien vastustajiensa vahingoittamiseen.

On myös mahdollista, että Trump olisi rikkonut Yhdysvaltain lahjonnan kieltäviä lakeja.

Oikeusministeriön linja on, ettei istuvaa presidenttiä voida asettaa rikosoikeudelliseen syytteeseen. Sen sijaan kongressi voi nostaa syytteen presidenttiä vastaan.

Yhdysvaltain perustuslain mukaan syyte voidaan nostaa, jos presidenttiä epäillään "maanpetoksesta, korruptiosta tai muusta vakavasta rikoksesta tai väärinkäytöksestä".

Syytteen nostaminen edellyttää enemmistöä edustajainhuoneessa. Tuomio puolestaan vaatii kahden kolmasosan enemmistöä senaatissa.

Nykyisessä poliittisessa tilanteessa republikaanit hallitsevat senaattia, ja on hyvin epätodennäköistä, että sen enemmistö äänestäisi presidentin tuomitsemisen puolesta.

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on arvioinut, että syyte Trumpia vastaan voisi jopa vahvistaa hänen kannatustaan ensi vuonna järjestettävissä presidentinvaaleissa.

Demokraattien parista on toisaalta kuulunut ääniä, että Trump on vienyt asiat niin pitkälle, että demokraateilla on moraalinen velvollisuus nostaa syyte häntä vastaan.

Artikkelin lähteinä käytetty: BBC, Bloomberg, The Intercept, VOX, The Guardian, Fox News, CNN

25.9. klo 7.08 Uutista korjattu. Ei ole täsmälleen tiedossa, nousiko Ukrainalle myönnetty apupaketti suoranaisesti esiin presidenttien välisessä keskustelussa.

Jos ajat autoa, tuotat jäteveteen päätyvää mikromuovia. Auton renkaista ja tiepinnoitteista irtoaa merkittäviä määriä muovia.

Alle viiden millimetrin kokoisia muovipartikkeleita joutuu jäteveteen myös kotitalouksista esimerkiksi kosmetiikasta tai vaatteiden pesun yhteydessä.

Suomalaisilta jätevedenpuhdistamoilta mikromuovit eivät juurikaan jatka kulkuaan kohti maailman meriä – yli 99 prosenttia jäteveden sisältämästä muovista saadaan talteen puhdistamoissa.

– Kaikkein pienimmät mikromuovit ovat niitä hankalimpia, mutta kuitumaiset ja isommat partikkelit saadaan todella hyvin talteen, kertoo apulaisprofessori Essi Sarlin Tampereen yliopistosta.

Mutta mitä tapahtuu sille muovimassalle, joka jää puhdistuksessa syntyvään lietteeseen? Tampereen yliopistossa on alkanut tutkimus, jossa selvitellään juuri tätä.

Kysymys on merkitykseltään suurempi kuin äkkiseltään tulisi ajatelleeksi.

Suomen jätevedenpuhdistamoissa syntyy kiintoaineita sisältävää lietettä peräti miljoona tonnia vuodessa. Johonkin se pitää tunkea ja mielellään niin, että puhdistamolietteen sisältämät ravinteet saadaan käytettyä esimerkiksi lannoitteeksi tai maanparannukseen.

Tampereen yliopiston apulaisprofessorit Essi Sarlin ja Marika Kokko vetävät projektia, jossa etsitään turvallisia tapoja käsitellä ja hyödyntää puhdistamojätettä.

Käsitellyn puhdistamolietteen sisältämiä mikromuoveja ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin. Tamperelaistutkijat selvittävät muun muassa sitä, miten mikromuovit hajoavat ja muuttuvat eri käsittelyprosesseissa.

Lietettä voidaan jatkojalostaa esimerkiksi lämpökäsittelyllä. Hajoavatko muovit kokonaan tai pienemmiksi palasiksi?

– Haluamme löytää sellaisen teknologian, jolla saataisiin aikaan mahdollisimman turvallinen puhdistamoliete ilman mikromuoveja, Kokko kertoo.

Kaksivuotinen hanke on saanut Pirkanmaan rahastolta 100 000 euron rahoituksen.

Lannoitteeksi?

Paine käyttää puhdistamolietettä lannoitteeksi on kova, sillä liete sisältää runsaasti orgaanista ainetta ja maan laatua parantavia ravinteita, kuten fosforia ja typpeä.

– Haluaisimme osoittaa, että käsitelty puhdistamoliete on turvallista käyttää. Se on tärkeää, koska maailman fosforivarannot tulevat loppumaan lähitulevaisuudessa, Kokko sanoo.

Jätevesilietteen on arvioitu olevan yksi merkittävimmistä maaperän mikromuovilähteistä. Osa muovista voi päätyä myös ravintoketjuun.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n kyselyn mukaan 85 prosenttia Suomen viljelijöistä ei käytä eikä aio käyttää puhdistamolietteitä lannoituksessa, koska sen puhtauteen ei luoteta. Maan saastumisriskiä pidetään liian suurena.

Uusimpien tutkimusten mukaan ihmisten terveydelle ei pitäisi koitua riskiä, vaikka viljelyssä olisi käytetty puhdistamolietteestä tehtyä lannoitetta.

EU:ssa on valmisteilla uusi lannoitevalmistelaki, jossa otetaan kantaa myös mikromuoveihin.

– Alan toimijat ovat hyvinkin kiinnostuneita tässä projektissa tuotetusta tiedosta, Sarlin uskoo.

Kaikkiaan tutkimus kestää neljä vuotta.

"Rikospaikkaa" ei saa sotkea

Koska jätevesilietteiden sisältämiä mikromuoveja ei ole juurikaan tutkittu, osa tutkimuksen haasteista liittyy ihan perusteisiin eli näytteenottoon.

Kuten rikospaikkatutkijoiden, pitää puhdistamolietteestä näytteitä ottavan tutkijan varmistaa, ettei näyte saastu.

– Meidän pitää varmistaa, että kaikki välineet ovat joko lasisia tai metallisia, ettemme tuo näytteen käsittelyn aikana mikromuoveja tai kuituja. Laboratoriossa suojapukuna pitää olla puuvillainen laboratoriotakki ja niin edespäin, Sarlin kuvaa.

Näytteitä on tarkoitus ottaa puhdistamoilta eri puolilta Suomea. Onko koko tutkimus haiseva haaste tutkijoille?

– Muovi ei haise, Essi Sarlin nauraa.

– Ympäristötekniikan tutkijat ovat hyvinkin tottuneita tämänkaltaisiin näytteisiin. Pienet hajut eivät heitä häiritse, Marika Kokko sanoo.

Helsingissä on meneillään pohjoismainen jätevesikonferenssi, jossa jätevedenpuhdistuksen haasteita tarkastellaan laajasti, muun muassa juuri kiertotalouden näkökulmasta.

Lue myös:

Jätevedet sisältävät mikromuoveja ja antibioottijäämiä – Kannattaako niistä tehtyä multaa levittää viljeltäville pelloille ja kasvimaille?

Merien lisäksi myös maaperään päätyy mikromuovia jätevesistä – vaikutuksia vasta tutkitaan, mutta osa muovista voi päätyä ravintoketjuun

Kunnalliset jätevedenpuhdistamot pian pinteessä – jätevesissä yhä enemmän mikromuovia ja lääkejäämiä, jota ei pystytä keräämään

Ruotsissa havahduttiin 2000-luvun alussa erikoiseen ja huolestuttavaan uuteen ilmiöön. Turvapaikkaa maasta hakeneiden perheiden lapsilla alkoi esiintyä vakavia oireita, joiden seurauksena lapset vajosivat syvään apaattiseen tilaan.

Vakavimmissa raportoiduissa tapauksissa lapset vaipuivat tajuttomuutta muistuttavaan tilaan, jossa he eivät kyenneet liikkumaan, juomaan, syömään tai huolehtimaan hygieniastaan. Vanhempien mukaan lapset vain makasivat paikoillaan reagoimatta ympäristöönsä.

Ensimmäisestä oudosta sairastumisesta Ruotsissa raportoitiin jo vuonna 1998, jolloin 15-vuotias tšetšeenipoika lakkasi liikkumasta, puhumasta ja syömästä vailla selitystä. Sairaalatutkimuksissa ei löydetty tapahtuneelle mitään lääketieteellistä syytä.

Kun perhe yhdeksän kuukautta oireiden ilmaantumisen jälkeen sai oleskeluluvan, kotiutettiin poika sairaalasta. Pyörätuolissa istunutta poikaa ryhdyttiin ulkoiluttamaan ja muutaman päivän kuluttua hän "heräsi". Neljä viikkoa myöhemmin hän oli parantunut, kertoo poikaa hoitanut psykiatri Lars Joelsson tutkivaa journalismia tekevän ruotsalaisen Filter-lehden haastattelussa.

Klinikat kuormittuivat tapauksista

Seuraavien vuosien aikana vastaavia tapauksia alkoi esiintyä yhä enemmän, ja viiden vuoden kuluttua raportoivat lasten- ja nuortenpsykiatriaan keskittyvät yksiköt jo ylikuormituksesta, kirjoittaa Filter. Paikoittain puolet yksiköiden resursseista kului lehden mukaan apaattisten lasten hoitamiseen. Pelkästään Lars Joelssonin hoidossa tällaisia tapauksia oli noin 30.

Hän kertoo Filterin haastattelussa, että tällaiset potilaat saattoivat tulla vastaanotolle jopa 50 kertaa, kun potilaat keskimäärin tarvitsivat viisi käyntiä.

Yhteistä tapauksille oli, että ne keskittyivät keskellä turvapaikkaprosessia olleisiin perheisiin, eikä tapauksille löydetty lääketieteellistä selitystä pitkien sairaalaseurantajaksojenkaan aikana.

Yhdeksi selitykseksi tarjottiin psykosomaattista reaktiota perheiden äärimmäisen stressaavaan tilanteeseen. Kotimaassa esimerkiksi sodan vuoksi koettu trauma yhdistettynä turvapaikkabyrokratian hampaisiin joutumiseen selitti joidenkin lääkäreiden mukaan lasten sairastumisen. Myös "kulttuurierot" mainittiin.

Hoitona kokeiltiin niin keskustelua, traumaterapiaa kuin lääkitystäkin, mutta mikään ei auttanut. Tyypillistä oli, että lapset parantuivat vasta, kun perheen turvapaikanhakuprosessi oli ohi ja he saivat oleskeluluvan.

Tapauksia tietyistä maista saapuneiden joukossa

Sairastumiset nousivat esille syksyllä 2002 lasten- ja nuortenpsykiatrian kansallisessa konferenssissa, jossa samanlaisia tapauksia todettiin havaitun eri puolilla Ruotsia. Ruotsin hallitus tilasi vuonna 2004 selvityksen apaattisten lasten tapauksista.

Myöhemmin julkaistussa selvityksessä todettiin, että pelkästään tammikuun 2003 ja huhtikuun 2005 välisenä aikana tällaisia tapauksia oli rekisteröity Ruotsissa 424. Vuonna 2006 tapausten määrä oli kääntynyt raportin mukaan laskuun.

Noin 80 prosenttia sairastumisista sattui perheissä, jotka olivat tulleet Ruotsiin entisen Neuvostoliiton tai entisen Jugoslavian alueilta. Romanien ja uiguurien tapaiset vähemmistöryhmät olivat potilaissa yliedustettuina.

Tapauksia todettiin perheensä kanssa maahan saapuneilla, ei yksin Ruotsiin saapuneiden joukossa. Erikoista oli myös se, ettei vastaavista joukkosairastumisista tiettävästi raportoitu muissa maissa kuin Ruotsissa. Mikään hoito ei näyttänyt auttavan, mutta lapset parantuivat pysyvän oleskeluluvan myöntämisen jälkeen. Osalla paraneminen tapahtui selvityksen mukaan salamannopeasti, osalla siihen kului kuukausia.

Valtiollisessa selvityksessä esitettyjä tietoja myös kyseenalaistettiin julkisuudessa. Esimerkiksi psykiatrian professori Per-Anders Rydelius sanoi vuonna 2006 Ruotsin television SVT:n haastattelussa, etteivät tapaukset vastoin selvityksen tietoja rajoittuneet vain Ruotsiin.

Vanhemmat painostivat henkilökuntaa

Kun asiasta tehtiin kysely kaikille Ruotsin lasten- ja nuortenpsykiatriaan keskittyville yksiköille, paistoi vastauksista turhautuminen ja avuttomuus.

Esimerkiksi Växjön klinikan henkilökunnan vastauksesta kyselyyn käy Filterin mukaan ilmi, että erään potilaan vanhemmat kohdistivat henkilökuntaan suurta painetta, jotta nämä raportoisivat turvapaikkahakemuksia käsittelevälle Maahanmuuttovirastolle tietoa lapsen oireista.

Epäilykset siitä, ovatko kaikki lapsipotilaat oikeasti sairaita heräsi nopeasti. Hoitohenkilökunnan vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellinen potilassuhde rajoittivat kuitenkin ongelman esille tuomista.

Lastenpsykiatri Sven Román ja tukholmalaisen klinikan toiminnanjohtaja Peter Engelsöy kertovat nyt Filterin haastattelussa joidenkin lapsipotilaiden herättäneen henkilökunnan epäilykset, sillä väitetystä ravinnon, juoman ja liikunnan puutteesta huolimatta näiden elimistössä ja lihaksistossa ei näkynyt muutoksia. Väitetysti kuukausia sängyssä maanneilla lapsilla ei ollut makuuhaavoja.

Syömättömiä potilaita hoitavien klinikoiden henkilökunta raportoi, että keittiöistä katosi ruokaa. Joskus apaattinen potilas yllätettiin jalkeilla. Lasten terveys saattoi parantua, kun vanhemmat olivat matkoilla.

Isä löi silmänsä avannutta poikaa

Filter-aikakauslehti on haastatellut kahta entistä apaattista lasta näiden kokemuksista. Haastatteluissa nämä paljastavat nyt, etteivät he koskaan olleet oikeasti sairaina, vaan kyseessä oli teeskentely.

Haastateltujen mukaan vanhemmat pakottivat heidät näyttelemään sairasta, jopa väkivallalla uhkaamalla.

Filterin haastattelussa Serbiasta kotoisin oleva Nermin-niminen poika kertoo vanhempiensa eristäneen hänet ystävistään, estäneen häntä syömästä ja pakottaneen istumaan pyörätuolissa. Ravintoa hän sai vain ravinnejuomista. Poika sai liikkua vain ollessaan yksin huoneessan, joten pian ravinnon ja liikunnan puute alkoi näkyä vartalossa. Raajoista katosi voima, ja nivelet ja jänteet jäykistyivät.

Jos poika erehtyi vaikkapa kohottamaan silmäluomiaan lääkärin ollessa paikalla, löi isä poikaa. Isä löi poikaa myös silloin, kun tämä jäi kiinni hakiessaan yöllä salaa ruokaa keittiöstä.

Nermin kertoo uskovansa, että lääkärit ja sairaanhoitajat sisimmässään tiesivät, ettei hän ollut oikeasti sairas, mutta kukaan ei puuttunut asiaan. Poika koki, että hänen ainoa tehtävänsä oli varmistaa perheelleen oleskeluluvan saaminen. Lopulta 12-vuotias poika yritti itsemurhaa vuoden jatkuneen "sairastamisen" jälkeen.

Teeskentely kesti Nerminin mukaan 3,5 vuotta, ja perhe kertoi tilanteestaan muun muassa Ruotsin television SVT:n haastattelussa.

Lopulta kaikki osoittautui turhaksi, sillä perhe karkotettiin Ruotsista. Myöhemmin Ruotsiin palannut Nermin sai kuitenkin oleskeluluvan.

Vanhemmat ohjeistivat tytärtään "sairastamisessa"

Toinen Filterin haastattelemista entisistä lapsipotilaista on Armeniasta kotoisin oleva Anahit Arakelyan, joka oli kymmenvuotias, kun isä ja äitipuoli vuonna 2009 päättivät tytön ryhtyvän apaattiseksi. Vanhemmat ohjeistivat Anahitin mukaan häntä jäämään pois koulusta sekä lopettamaan ystäviensä tapaamisen, ulkona liikkumisen, puhumisen, hymyilemisen ja kaikenlaisen reagoimisen.

Lopulta syöminen ja juominenkin vähenivät, ja Anahit eli jugurtilla ja ravintojuomilla. Tytöllä olisi kyllä ollut nälkä, mutta vanhemmat eivät antaneet hänen syödä. Joskus hän söi salaa. Kun sairaanhoitajan tekemässä punnituksessa tytön painon todettiin nousseen puoli kiloa, sai hän isältään selkäsaunan.

Hän kertoo Filterin haastattelussa, ettei uskaltanut kertoa kenellekään vanhempiensa punomista valheista. Vasta kun isä päätti lopettaa teeskentelyn, pystyi Anahit "parantumaan".

Lopulta sosiaaliviranomaiset sijoittivat hänet kodin ulkopuolelle, isä ja äitipuoli karkotettiin Ruotsista ja Anahit sai oleskeluluvan.

Artikkeli apaattisista lapsista herättänyt arvostelua

Filterin mukaan sen julkaisema artikkeli perustuu lukuisiin haastatteluihin ja Anahitin ja Nerminin luvalla hankittuihin potilasasiakirjoihin sekä muihin kertomukset vahvistaviin asiakirjoihin.

Apaattisia lapsia käsittelevä Filterin artikkeli herätti jo ennen julkaisuaan vastalauseita, ja sitä on arvosteltu äärioikeiston pussiin pelaamisesta.

Yksi arvostelijoista on kirjan apaattisista lapsista aiemmin julkaissut kirjailija Gellert Tamas, joka Dagens Nyheteriin kirjoittamassaan tekstissä epäilee artikkelin tarkoitusperiä ja nostaa esille, että artikkelin kirjoittanut toimittaja Ola Sandstig on aiemmin kirjoittanut yhdessä kirjan ruotsidemokraatteihin aiemmin kuuluneen Chang Frickin kanssa.

Filter onkin poikkeuksellisesti julkaissut päätoimittajien kirjoittaman tekstin, jossa perustellaan artikkelin julkaisemista. He muistuttavat, ettei tutkivassa journalismissa ole kyse tunteista, vaan faktoista. Päätoimittajat myös muistuttavat jutun kirjoittaneen Sandstigin olevan tunnustettu tutkiva toimittaja.

Filterin artikkelista ovat raportoineet muun muassa iltapäivälehdet Expressen ja Aftonbladet. Expressen on myös haastatellut Anahit Arakelyania.

Lisää aiheesta:

Yle Uutiset (2005):Ruotsin apatialasten taustat syyniin

Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on ilmoittanut, että hän määrää aloittamaan virkarikostutkinnan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin toiminnasta.

Pelosi ilmoitti asiasta tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Pelosi sanoi tiedotustilaisuudessa, että Trumpin käymä puhelinkeskustelu Ukrainan presidentin kanssa oli merkki perustuslaillisten velvollisuuksien rikkomisesta. Pelosin mukaan Trump oli rikkonut perustuslakia, kun Trump oli yrittänyt saada Ukrainan presidentiltä apua vaalikampanjaansa.

– Kukaan ei ole lain yläpuolella, Pelosi toteaa.

Trump kommentoi virkarikostutkinnan aloittamista "noitavainoksi" ja arveli tutkinnan kääntyvän lopulta hänen edukseen.

• Lue myös: Analyysi: Raju siirto demokraateilta – Se ei tähtää enempään eikä vähempään kuin Trumpin potkimiseen pihalle Valkoisesta talosta ja vielä käsiraudoissa

Trumpin on väitetty painostaneen Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä tutkimaan demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Joe Bidenin ja tämän pojan Hunterin toimia.

Hunter Biden on ollut mukana ukrainalaisessa kaasuyhtiössä, jota on syytetty korruptiosta. Häntä vastaan ei ole toistaiseksi esitetty mitään todisteita korruptiosta.

Aiheesta lisää:

Trump lupaa julkistaa puhelinkeskustelunsa Ukrainan presidentin kanssa

Tapaus Ukraina saattaa kampittaa Trumpin kovimman vastustajan, mutta viedä Trumpin oikeuteen – Mistä Ukraina-skandaalissa on kyse?

Trump kiistää painostaneensa Ukrainan presidenttiä tutkimaan Joe Bidenin ja tämän pojan toimia – myöntää kuitenkin ottaneensa Bidenin puheeksi

USA:n media: Trump painosti Ukrainan presidenttiä tutkimaan Joe Bidenin ja tämän pojan toimia

Minua ei kiinnosta, miten Greta Thunbergin mielenterveys kestää saati miten hän lapsena jaksaa valtavaa julkisuutta.

Hyvä netin ilmastovähättelijä, ei se kiinnosta sinuakaan. Ei vaikka Thunbergin vointi näyttää olevan sinulle koko ilmastokeskustelun suurin huolenaihe. Sanot, että Thunberg on Soroksen sylivauva, vanhempiensa aivopesemä, että hänen kustannuksellaan tehdään vain rahaa. Ruotsalaisviranomaisten pitäisi ottaa mokoma vammaistyttönen huostaan, vaadit, koska sinulla on niin kova huoli.

Empaattista, mutten usko sanaakaan.

Olen 39-vuotias ohimoilta kelottuva äijä. Koko elämäni ajan on tiedetty, että ilmasto lämpenee. Kansainvälinen tutkija-armeija, YK, lukemattomat kansalaisjärjestöt ja Sauli Niinistö ovat vakuuttuneet, että ihminen ilmaston paskoo. Syynä on fossiilitalous, ne taianomaiset maasta löytyneet polttoaineet, joita ilman minäkin kyntäisin parhaillaan hevosella ohrapeltoa kotikyläni savimailla, joita ilman meitä olisi vähemmän täällä, joita ilman ihmiselukan lopullinen harppaus olisi jäänyt toteutumatta.

Ilmastonmuutoksen äärellä joudun kohtaamaan ymmärrykseni puutteet ja luottamaan itseäni viisaampiin.

Tiede ei ole yksimielinen. Sen muistat meille somessa kertoa. Minä sanon, että on terveen tieteen merkki, että totuuksia haastetaan. Minulla ei ole kykyä arvioida, kuka lopulta on oikeassa. Ei sinullakaan ole, vaikka Greta-uutisten kommenttiketjuissa olet varma asiasta ja linkkaat jonkun CLIMATE REAL TRUTH -sivuston dokumentin, josta olet saanut vahvistusta uskoosi.

Ilmastonmuutoksen äärellä joudun kohtaamaan ymmärrykseni puutteet ja luottamaan itseäni viisaampiin. Lisäksi uskon omia silmiäni. Haen näkemästäni vahvistusta niin kuin sinäkin.

Kun pakkasmittari näyttää kerran talvessa –30 Anders Celsiuksen asteikolla, sinä linkkaat siitä kuvan someen ja huudat hirtehisesti, että tulisi jo se vietävän ilmastonmuutos. Minä ihmettelen, kuinka Suomessa jolkottaa ihan outoja elukoita, liitelee kerrassaan kummia lintuja ja perhosia. Samalla tuiki tavalliset kotoperäiset lajit katoavat. Metsäjänis pakenee pohjoiseen rusakon tieltä. Riekot kuolevat suo kerrallaan, ja kohta niitä on enää Ylä-Lapissa. Olen törmännyt metsäkauriin jälkiin tunturissa, vaikka luulin, että se on poron maata.

Luonto on aina muuttunut, sanot ja minä myönnän sen. Eihän jääkauden jälkeinen luontomme ole vanha, mutta ei sen pitäisi tällä lailla harppoa.

Se on luonnollista ilmastonmuutosta, sanot, kun jälleen yksi Uudenmaan kokoinen jäävuori ryskää ikijäästä irti. En pysty kommentoimaan juuta enkä jaata tähänkään, mutta kysyn: eikö ilmastonmuutosta silti kannattaisi koettaa hidastaa? Eikö hiilidioksidia kannattaisi poistaa ilmasta, eikö kuudetta sukupuuttoaaltoa pitäisi yrittää jarruttaa? Herrattu sentään, kai jotakin kannattaa tehdä, jos miljoonakaupunkeja uhkaa vedenpaisumus.

Tähän joku kaikkein kirkkaimmin näkevä sanoo, ettei ole mitään ilmastonmuutosta. Sen edessä olen sanaton.

Elämme aikaa, jossa ruotsalainen autistinen tyttölapsi Greta Thunberg sanoo kaiken vuosikymmeniä tiedetyn ääneen, irvistellen ja rumasti, meitä aikuisia syyttäen. Hänen viestinsä maailman johtajille on populistinen, mutta julmetun kirkas. How dare you? Kuinka te kehtaatte? Kaikki maailman poliittiset johtajat kuuntelevat. Sadat miljoonat kansalaiset kuulevat.

Minä puolestani ennustan, että puhe oli historiallinen.

Mutta sinä olet ilmastovähättelijä ja puutut Thunbergin ulosantiin. Sanot, että hänen puheensa YK:n ilmastohuippukokouksessa oli teatraalinen, feikki, yliampuva, huonosti näytelty.

Saattaa olla.

Sinä ilmastotieteen ja esiintymistaidon monialaisena osaajana osaat kuvailla kommenttiketjuissa esityksen varmasti minua paremmin.

Minä puolestani ennustan, että puhe oli historiallinen. Se oli kaliiberia Mahatma Gandhi, Nelson Mandela tai Martin Luther King. Se oli aikakauden kuva, ajan henki, mahdollinen käännekohta.

Siksi en jaksa kantaa huolta Greta Thunbergin mielenterveydestä. Ei yhden ruotsalaisnuoren jaksaminen ole tässä se tärkein asia, jos kaikkien nuorten tulevaisuus keikkuu vaakalaudalla. Jos Thunberg saa tuhonkelkkaa nitkahtamaan edes piirun paremmalle uralle, hänen elämällään on ollut merkitystä.

Jos pilkan ja vähättelyn määrästä pitäisi jotakin päätellä, liikahdus on tapahtumassa. Sillä kun vasta-argumentit kuivuvat, keskitytään sanojaan.

Argumentum ad hominem, minä sanon ja sinä katsot Googlesta.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja.

Lue myös:

Greta Thunberg läksytti maailman johtajia, Sauli Niinistö lupasi Suomen johtavan esimerkin avulla – Yle seurasi New Yorkin ilmastokokousta

YK:n ilmastokokouksen tilinpäätös: Yli 11 miljardia puuta, ympäristöystävällistä sementtiä sekä hiilineutraalisuuslupaukset 77 maalta

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Aikuisten on lopetettava spekulointi ilmastoaktivisti Greta Thunbergista ja kannettava aikuisten vastuu

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg syytti YK:n ilmastokokouksessa maanantaina vihaisesti päättäjiä ja aikuisia siitä, että he eivät tee mitään ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

– Minun ei pitäisi olla täällä. Minun pitäisi olla koulussa, toisella puolella valtamerta. Silti te kaikki tulette meidän nuorten luo toivoa saadaksenne. Kuinka te kehtaatte?

– Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjilIä sanoillanne, ja silti minä olen onnekkaiden joukossa. Ihmiset kärsivät, ihmiset kuolevat, kokonaiset ekosysteemit romahtavat. Olemme lajien joukkokadon partaalla ja te kykenette vain puhumaan rahasta ja satuilemaan ikuisesta talouskasvusta. Kuinka te kehtaatte?

Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin aikana irtautunut Pariisin ilmastosopimuksesta ja purkanut päästörajoituksia, joten Thunbergin turhautuminen kohdistuu myös häneen.

Trumpin ei pitänyt edes osallistua ilmastohuippukokoukseen, mutta hän tuli silti hetkeksi kokoukseen. Thunbergin ilme on totinen, kun hän YK:n aulassa näkee ohitse kävelevän suurvaltajohtajan.

Tiistaiaamuna Trump tölväisi kokouksessa itku kurkussa esiintynyttä 16-vuotiasta Thunbergiä "onnelliseksi tytöksi, joka katsoo eteenpäin valoiseen ja mahtavaan tulevaisuuteen".

Thunberg ei alkanut kinata presidentin kanssa, vaan otti Trumpin kommentin tiistaina twitter-tilinsä henkilöluonnehdinnaksi.

Twitterissä sanasotaa kommentoivat – arvattavasti – jakautuivat kahteen leiriin. Toisten mielestä henkilöön käyvä solvaaminen on halpamaista, ja siihen turvautuvalla ei ole enää asiakommentteja.

Toiset taas pitivät Thunbergiä outona ja pelottavana kuten Jeanne d'Arc tai Roman Polańskin ohjaaman Rosemaryn painajainen -elokuvan paholaisen lapsi.

Thunbergiä koskevan kiistelyn kiihkeydelle voi etsiä selityksiä, tässä niistä yksi.:

– Jos teinin intohimoinen puhe vaivaa sinua niin paljon, ja olet valtaapitävä, ehkä sinun pitäisi paneutua ongelmaan ja tehdä sille jotakin. Tuota kutsutaan huonoksi omaksitunnoksi.

Lue myös:

Pekka Juntin kolumni: Minua ei kiinnosta, miten Greta Thunberg jaksaa

WASHINGTON – Ei tämä vielä valtakunnanoikeutta tarkoita.

Asiantuntijoiden maltilliset ja aiheelliset huomautukset sinkoilivat kongressirakennuksen seinien hiekkakivistä kuin lasersäteet. Niiden kaiku peittyi kuitenkin pian toimittajalauman huutojen alle.

Nancy Pelosi oli pudottanut uutispommin, tarkasteli asiaa Capitol-kukkulalla miltä kantilta hyvänsä.

Presidentti Trumpista aloitetaan virkarikostutkinta – Pelosi: "Kukaan ei ole lain yläpuolella"

Ei vielä valtakunnanoikeuteen, mutta raju siirto se oli. Pelosi ei olisi käynnistänyt menettelyä elleivät demokraatit oikeasti uskoisi voittavansa valtakunnanoikeudessa tai vähintäänkin hyötyvänsä siitä ratkaisevan paljon poliittisesti.

Demokraattien mahtinainen oli tähän saakka tyrmännyt vaatimukset Trumpin syyttämisestä. Sillä perusteella, että proseduuri imee liiaksi voimavaroja puolueelta, jonka pitäisi yhdistää rivinsä yhden hyvän ehdokkaan taakse. Sellaisen, joka pystyisi lyömään Trumpin seuraavissa vaaleissa, jotka ovat jo reilun vuoden kuluttua.

Moni myös uskoo, että demokraattien nostamat syytteet vain lisäävät Trumpin kannatusta. Ne ovat kuin pasuunan kutsuääni hänen vankkumattomalle kannattajakunnalleen, kuten Keskilännen valkoisille uskovaisille.

Venäjä-tutkinta, pornopaljastukset, skandaalit ja jatkuva riitely – viimeksi 16-vuotiaan Greta Thunbergin kanssa – eivät ole notkauttaneet Trumpin kannatusta. Toisaalta hyvät talousluvut eivät ole nostaneet sitä merkittävästi.

Trump jää historiaan presidenttinä, jonka kannatus rakentuu eri palasista kuin kaikilla edeltäjillään. Hänestä vain lähtökohtaisesti joko tykätään tai ei tykätä ja tässä kannassa pysytään.

Trump soitti heinäkuussa Ukrainan presidentille. Hänen hallinnossaan työskennelleen ilmiantajan mukaan hän käytti virka-asemaansa väärin ja yritti vedota vieraan maan johtajaan, jotta Ukraina alkaisi tutkia demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan toimia.

Hunter Biden työskenteli korruptiosta syytetyssä ukrainalaisessa Burisma-kaasuyhtiössä. Häntä itseään ei ole syytetty, mutta ilmiantajan mielestä Trump yritti kalastella itselleen tietoja, olisiko aiemmin varapresidenttinä työskennellyt Joe Biden auttanut poikaansa pääsemään pälkähästä.

Viikko ennen puhelua Trump jäädytti 360 miljoonan euron apupaketin Ukrainalle. Virallisen selityksen mukaan se siirtyi takaisin eri ministeriöiden käsittelyyn, mutta ilmiantaja epäilee Trumpin käyttäneen sitäkin kiristyskeinona oman poliittisen hyödyn saavuttamiseksi. Trump on pitänyt Bidenia pahimpana uhkaajanaan 2020 vaaleissa.

Trump kiistää toimineensa väärin ja lupaa julkistaa puhelinkeskustelun. Demokraatit kuitenkin vaativat häntä julkistamaan myös tämän nimettömän ilmiantajan lausunnon.

Trump lupaa julkistaa puhelinkeskustelunsa Ukrainan presidentin kanssa

Demokraatit epäilevät Trumpin rikkoneen virkavalansa ja vaarantaneen kansallisen turvallisuuden. Jos presidentti tuomitaan niistä, hän voi joutua ulos Valkoisesta talosta, ja vielä käsiraudoissa.

Valtakunnanoikeus on kokoontunut vain kaksi kertaa Yhdysvaltain historiassa: 1864 Andrew Johnson ja 1998 Bill Clinton selvisivät siitä ilman tuomiota. Richard Nixon erosi tehtävästään 1974 välttääkseen joutumisen valtakunnanoikeuteen Watergate-skandaalin takia.

Demokraateilla on enemmistö kongressin edustajainhuoneen paikoista, mutta Trumpin puolue republikaanit hallitsee senaattia, joka varsinaisen oikeudenkäynnin järjestää. Niinpä demokraattien hanke Trumpin syyttämiseksi näyttää hankalalta toteuttaa.

Miksi Pelosi kuitenkin päätti käynnistää menettelyn?

Pelosi itse pukee asian niin, että se on hänen moraalinen velvollisuutensa. Hän keskusteli tiistaina ennen päätöstään ilmiantajan asianajajan kanssa, jolla on ilmeisen vahvoja näyttöjä vakavien syytösten tueksi.

Demokraatit yrittävät myös ottaa prosessista kaiken poliittisen hyödyn irti ja häiritä sillä Trumpin kampanjointia. Jos he häviävät vaaleissa, he pyrkivät tekemään Trumpin toisesta kaudesta painajaisen.

Valtakunnanoikeuden uhka voi nimittäin säilyä 2020 presidentinvaalin ylikin, koska menettely on nyt käynnistynyt.

Tapaus Ukraina saattaa kampittaa Trumpin kovimman vastustajan, mutta viedä Trumpin oikeuteen – Mistä Ukraina-skandaalissa on kyse?

Virolainen harrastelija-aarteenetsijä Jegor Klimov teki elämänsä löydön liikkuessaan metallinpaljastimensa kanssa Saarenmaalla syyskuun alussa.

Metallinpaljastin ohjasi Klimovin sattumalta 1700 vuotta vanhalle uhrauspaikalle, jonne oli haudattu useita rautakautisia kulta- ja hopeakoruja sekä vyönsolkia.

– Metallinpaljastimen signaali oli heikko, ja mietin, kaivaako vai eikö kaivaa. Mutta sieltä se löytyi! Tuntui siltä kuin olisin voittanut jättipotin, Klimov kertoi Viron yleisradiolle ERR:lle.

Virolaisen Saarte Hääl -lehden haastattelussa Klimov kertoi päästäneensä kovan sotahuudon, kun näki maakerroksen alla kullan kimallusta.

Suomessa löydöstä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Korujen alkuperää ei tiedetä

Virossa on aikaisemmin tehty vain muutama arkeologinen kultalöytö. Klimovin arkeologista löytöä pidetäänkin Viron tähänastisen historian arvokkaimpana.

– Virossa ei ole koskaan aikaisemmin kaivettu esiin yhtä suuria ja yksityiskohtaisesti koristeltuja arkeologisia kultakoruja, kommentoi aarteen esiin kaivamista johtanut arkeologi Marika Mägi Saarte Hääl -lehdelle.

Arvokkain löydetyistä esineistä on suuri kultainen rannerengas, joka on arkeologien mukaan peräisin 200-luvulta.

Löydetyt korut eivät ole arkeologien mukaan tavanomaisia saarenmaalaisia koruja, vaan niiden kantajan uskotaan kuuluneen yhteiskunnan eliittiin.

– Tällaiset korut yhdistetään kuninkaallisiin perheisiin ja niiden valtaan. Niitä pidetään eri puolilla Skandinaviaa roomalaisen rautakauden merkittävimpinä esineinä, Mägi sanoi Saarte Hääl -lehdelle.

Marika Mägi ei osaa sanoa, kuinka korut ovat päätyneet Saarenmaalle.

– Se on jännittävä arvoitus, johon emme todennäköisesti koskaan saa vastausta.

Hänen mukaansa löytö tukee teoriaa, jonka mukaan Länsi-Viro on kuulunut rautakaudella tiiviisti samaan kulttuuripiiriin Skandinavian kanssa.

Löydetyt korut on luovutettu Saarenmaan museolle, jossa ne sijoitetaan museonjohtajan mukaan näyttävälle paikalle.

Ympäristöjärjestö Elokapina yritti pysäyttää loistoristeilijä Queen Elizabethin lähtöä Helsingin Länsisatamasta.

Queen Elisabeth irtautui sataman laiturista keskiviikkona kello 17.00, mutta matkanteko lähti liikkeelle hitaasti. Ympäristöjärjestön aktivistit ympäröivät risteilijän kajakeilla.

Lautta jäi odottamaan lähes tunniksi satama-alueelle, kun Merivartioston alukset poimivat mielenosoittajat kyytiinsä.

– Haluamme kiinnittää toiminnalla huomiota ympäristö- ja ilmastokriisiin, sanoo Elokapina-järjestön jäsen Elina Kauppila Ylelle.

Länsisatamassa oli yhteensä yhdeksän aktivistia, jotka ympäröivät aluksen. Queen Elizabeth yritti vähitellen lipua kauemmaksi satamasta.

Lopulta ristelijä pääsi satamasta matkaan vähän vaille kuusi, eli noin tunti suunnitellun lähtöajan jälkeen.

Helsingin poliisi otti paikalta kiinni yhdeksän henkilöä. Poliisin mukaan yhtä lukuun ottamatta kaikki on päästetty vapaaksi.

Kaikkia kiinniotettuja epäillään liikenteen häiritsemisestä ja niskoittelusta poliisia vastaan.

Elokapina on osa kansainvälistä verkostoa

Elokapina on osa kansainvälistä Extinction rebellion -ryhmää, joka on tehnyt näyttäviä mielenilmauksia ympäri maailmaa.

Lontoossa tuhannet miehet, naiset ja lapset pysäyttivät liikenteen marraskuussa 2018 istumalla viidellä kaupungin keskustan sillalla. Kymmeniä ihmisiä pidätettiin tempauksen takia.

Sen jälkeen järjestön toiminta on jatkunut aktiivisena Euroopassa. Viime keväänä liike pysäytti liikenteen useissa solmukohdissa Lontoossa ja poliisi pidätti yli tuhat aktiivia kaupungissa.

Extenction rebellionin sivujen mukaan ryhmällä on satoja paikallisia ryhmiä ympäri maailmaa.

Ryhmän ideana on tehdä näyttäviä tempauksia, joilla aiheutetaan häiriötä, mutta niissä ei käytetä väkivaltaa. Tempauksilla ryhmä pyrkii kolmeen tavoitteeseen.

Hallitusten on järjestön mukaan ”kerrottava totuus ekologisesta hätätilasta”, hiilineutraalius on saavutettava vuoteen 2025 mennessä ja demokraattisesti valitut kansankokoukset on asetettava valvomaan päästötavoitteiden toteutumista.

Antti Rinteen (sd.) hallitus tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Elokapina on toiminut Suomessa marraskuusta 2018 lähtien.

Elokapina järjestää Facebook-sivujensa mukaan Helsingissä lisätapahtumia loppuviikosta. Järjestö valtaa Esplanadinpuiston torstaina alkuillasta ja pysäyttää liikenteen Pohjoisesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa.

Järjestö on ajoittanut tapahtumat kansainväliselle ilmastoviikolle.

Lue lisää:

Anna Leppä ja Elina Kauppila ahdistuivat ilmastonmuutoksesta ja haluavat nyt suoraa toimintaa – “En haluaisi olla tässä, mutta on pakko tehdä jotain”

Arjen ilmastoteot ovat jo useimmille tuttuja: vähennä lihansyöntiä, suosi polkupyörää tai julkista liikennettä ja alenna asuinhuoneiston lämpötilaa.

– Jos esimerkiksi asuntopuolella energiassa säästyneet rahat käytetään Thaimaan-matkaan, voi ilmastopuolella unohtaa sen hyvän, mitä on tehnyt asumisessa, Suomen ympäristökeskuksen kestävän kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä sanoo.

Hän haluaa korostaa, että omalla vapaa-ajan käyttäytymisellä on hyvin suuri merkitys henkilökohtaisessa hiilijalanjäljessä.

Seppälän mukaan kulutus- ja elämäntapamuutosten lisäksi sijoitustoiminta ja päästöjen hyvittäminen voivat olla yhä useamman tavallisen kuluttajan ympäristötekoja.

1. Sijoittaminen

Seppälä arvioi sijoittamisen olevan yksi merkittävimmistä tavoista vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Esimerkkikohteena sijoittamiselle voisi olla uusiutuvan energian tuotanto.

Seppälä myöntää, että vihreiden sijoituskohteiden löytäminen voi vaatia omaa aktiivisuutta.

– Tavallinen ihminen voi löytää sijoituskohteita vertaamalla, millä tavalla eri yritykset esimerkiksi vuosikertomuksissaan ottavat ympäristöasiat huomioon.

Seppälä mainitsee mahdolliseksi sijoituskohteeksi myös cleantech-yritykset. Niiden liikeideaan kuuluu kielteisten ympäristövaikutusten ehkäisy tai vähentäminen sekä luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen.

Vihreää sijoittamista voi tehdä myös asuntosijoittajana.

– Pyrkisi sijoittamaan rakennuksiin, jotka ovat energiatehokkuudeltaan ja energiaratkaisuiltaan edistyksellisiä, Seppälä sanoo.

2. Päästöjen hyvittäminen

Päästöjen hyvittäminen tarkoittaa sitä, että ihminen maksaa aiheuttamistaan ilmastopäästöistä.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa elävä ihminen ei pysty päästöttömyyteen omin voimin. Päästöjä syntyy, joten voi ajatella kompensoivansa loput, Seppälä sanoo.

Tutuinta päästöjen hyvittämistä ovat todennäköisesti matkailijoiden lentokompensaatiot. Lennon aiheuttamat päästöt voi laskea ja maksaa verkosta löytyvillä lukuisilla laskureilla.

Suomalaisista kahdeksan prosenttia on maksanut lennoistaan päästökompensaatiota. Tieto käy ilmi Matkamessujen Matkailututkimus 2018 -julkaisusta. Saman Kantar TNS:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 25 prosenttia suomalaisista asia ei kiinnosta.

Seppälä arvioi, että erilaiset mallit maksaa päästökompensaatioita ovat kehittymässä EU:ssa. Hänen mukaansa kuluttajille aukeaa mahdollisuuksia ostaa EU:n päästökaupan piirissä olevia päästöoikeuksia.

Lentokompensaatioiden lisäksi Suomessa esimerkiksi Luonnonsuojeluliitolla on jo Hiilipörssi, jossa kuka tahansa voi korvata omaa hiilijalanjälkeään rahoittamalla ojitettujen soiden ennallistamista. Hiilipörssin verkkosivujen mukaan viiden hehtaarin ennallistettu suo kompensoi keskivertosuomalaisen koko elämän aikana syntyvän hiilijalanjäljen.

3. Äänestäminen

Näiden lisäksi Seppälä korostaa äänestämisen merkitystä. Hänestä vaalien ehdokkailta pitäisi vaatia julki ympäristönäkemyksiä sekä vastauksia siihen, mitä he aikovat ympäristöasioissa tehdä.

– Jos lehdistö ja muut seuraisivat vaaleja, valitut ehdokkaat panostaisivat ympäristöasioiden edistämiseen innokkaammin.

Seppälän mielestä ilmastokysymykset eivät saisi enää olla ehdokkaille marginaaliasioita.

– Tässä ei pitäisi olla puoluerajoja, vaan tämän pitäisi olla kaikkien asia, hän sanoo.

Seppälän mukaan äänestettyjen päättäjien on pystyttävä tekemään ratkaisuja, jotka ohjaavat tavallisia kuluttajia automaattisesti valitsemaan vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.

Lue myös:

Lentämisen päästöjä on vaikea vertailla

Metsää Madagaskariin, tuulipuisto Intiaan – Lentomatkaajille kaupataan puhdasta omaatuntoa, mutta voiko päästöt kuitata rahalla?

"Ollaan ympäristötietoisia, mutta lennetään Aasiaan 5 eri lennolla, mistä tulee hulluna päästöjä" – keskustele kestävästä matkailusta

Huolestuttaako hiilijalanjälki? Omantunnon rauhoittajaksi tarjotaan soiden ennallistamista rahalla

Lestijärvellä avataan maan ensimmäinen hiilipörssi

Oletko arjen selviytyjä, fiilisvihreä suunnannäyttäjä tai keskitytkö nautiskeluun – mikä seitsemästä kuluttajaprofiilista sopii sinuun?

Miksi toisten katseet tuntuvat niin pahalta? Tuntuuko, että olet ulkopuolinen tai kuin sinua ei olisi olemassakaan?

Psykologian maisteri Aleksi Syrjämäen väitöskirjassa havaittiin, että yksin jääminen muuntaa reaktioita toisten näyttämiin sosiaalisiin viesteihin.

Väitöskirja osoitti, että yksin jääneestä saattaa tuntua siltä, etteivät muut edes katso häntä kohti. Toisaalta vaikka joku katsoisi kohti, tämäkään ei välttämättä piristä yksinäistä.

Reaktio voi kertoa halusta suojautua

Tutkittaville esitettiin tutkimuksessa kasvoja, joista ei voinut tulkita, katsoivatko he kohti vai eivät. Osa tutkittavista oli joutunut juuri ennen tätä tehtävää vuorovaikutuskumppaneidensa hyljeksimäksi. He olivat muita taipuvaisempia tulkitsemaan, että kuvien henkilöt olivat suunnanneet katseensa heistä sivuun.

Kokemus yksinäisyydestä vaikuttaa tutkijan mukaan siihen, miten ihminen katselee ympäröivää maailmaa. Tällöin voi tulkita muiden toimintaa, ilmeitä ja sanoja helposti negatiiviseen sävyyn. Syy tähän voi olla luonnollinen.

– Muiden eleiden tulkitseminen negatiivisesti ja huomion kiinnittäminen uhkaan voivat olla keinoja suojautua, Syrjämäki kertoo tutkimustiedotteessa.

Jos karttaa muita, ei tule vaaraa siitä, että torjutaan uudelleen. Toisaalta tämä lisää entisestään yksinäisyyttä.

Kohti katsominen ei piristänyt

Väitöskirjassa selvitettiin myös, kuinka hyljeksityksi tulleet henkilöt reagoivat suoraan kohti katsoviin silmiin. Kokeissa esitettiin kuvia kohti katsovista tai alaspäin katsovista kasvoista ja katsottiin, miten tutkittavat reagoivat niihin.

Hyljeksityksi tulleet tutkittavat eivät reagoineet vertailuryhmiä voimakkaammin kohti katsoviin kasvokuviin. Kohti katsovien kasvojen näkeminen ei piristänyt heidän mielialaansa. Heidän huomionsa ei edes pysähtynyt, vaikka olisi voinut luulla näin.

– Kun tuntee olonsa yksinäiseksi, ei välttämättä riitä, että näkee jonkun katsovan kohti. Sen sijaan ulkopuoliseksi olonsa tunteva kaipaa aitoa huomioiduksi tulemista ja syvempää ihmiskontaktia, Syrjämäki sanoo.

Psykologian maisteri Aleksi Syrjämäen väitöskirja Social exclusion and responses to eye gaze tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 12. lokakuuta.

Lue lisää:

Kukaan ei oikeastaan ajattele sinua – eikä se ole ollenkaan huono juttu

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla, Imatran kohdalla, on pysäköitynä tavalliselta kuomulliselta peräkärryltä näyttävä laite. Kun sensorit havaitsevat liikettä rajavyöhykkeellä, kuomu avautuu ja peräkärrystä nousee ilmaan lähes metrin halkaisijaltaan oleva pienoiskopteri.

Rajavartijan silmä näkee nyt kirjaimellisesti kauas ja korkealta.

Laite nousee aluksi muutaman kymmenen metrin korkeuteen. Sitten se suuntaa alueelle, jolta hälytys on tullut. Maahan välittyvässä kuvassa näkyvät punaisella kehystettynä järjestelmän tunnistamat ihmiset ja ajoneuvot. Kuvaa analysoiva neuroverkkotekniikka on tullut rajavartijoiden avuksi, ja partion on helppo suunnistaa suoraan kohteeseen.

Kyseessä on testikäytössä oleva autonominen robottikopteri. Ne täydentävät pian itärajalle 1990-luvulta lähtien rakennettua kiinteää valvontajärjestelmää. Laitteet toimivat itsenäisesti, mutta niitä voidaan ohjata johtokeskuksesta. Droonin ohjauspaikan ja itse laitteen välisellä etäisyydellä ei ole merkitystä.

– Järjestelmä tukee rajavyöhykkeellä olevia sensoreita. Kun ennen lähetettiin aina partio, nyt robottikamera tekee ensin alustavan tarkastuksen. Varsinaisen toimenpiteen tekee edelleen aina partio, sanoo toimistoupseeri Tapani Pulkka Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta.

Partioiden ei enää tarvitse lähteä katselemaan hirvien tai karhujen rajanylitystä.

Rajavartioston johtokeskukseen saadaan muutaman minuutin sisällä videokuvaa tapahtumapaikalta. Suurin hyöty uudesta järjestelmästä tuleekin nopeudesta. Pienoiskopteri lentää hetkessä kilometrien pituisen alueen, johon maastossa liikkuvalla partiolla kuluisi aikaa jopa tunti.

– Drooneilla on nopeaa valvoa laajoja alueita, ja niillä päästään nopeasti sinnekin, minne ei ajoneuvoilla pääse ihan lähelle, laskee Tapani Pulkka.

Rajamiesten tukena liikkuvat nyt drooni ja koira

Myös rajalla liikkuvat partiot käyttävät yhä enemmän drooneja. Kaakkois-Suomen rajavartiosto on hankkinut partioiden avuksi kymmeniä reilun kilon painoisia laitteita, joilla saadaan nopeasti yleiskuvaa valvottavasta alueesta.

– Nämä maastot ovat kyllä tulleet tutuiksi 15 vuodessa. Mutta nyt kun kamera saadaan silmäksi taivaalle, niin ihan erilaiselta näyttää, kertoo vanhempi rajavartija Jarno Berg.

Pienillä koptereilla lentoaika on puoli tuntia. Sinä aikana rajalinjaa ehditään tutkia jo useiden kilometrien matkalta. Bergin mukaan kamera paljastaa armotta maastossa liikkuvan ihmisen tai eläimen, mutta maahan piiloutuneen ja maastoutuneen henkilön löytäminen vaatii jo taitoa – ja usein myös koiran apua.

Drooniin tosin saa asennettua myös lämpökameran, jolloin ihmisen lämpösäteily paljastaa sijainnin.

– Uusi tekniikka myös korvaa puuttuvia resursseja itärajalla. Tekniikka vähentää henkilöstön tarvetta, kun turhia hälytyksiä jää pois. Perustyö tehdään edelleen partioiden ja rajavartijoiden voimin, sanoo Tapani Pulkka.

Rajavartioston lisääntyvä droonien käyttö ei aiheuta vaaraa muulle lentotoiminnalle. Lennot tapahtuvat pääasiassa rajavyöhykkeellä, jossa lentäminen on siiviileiltä kielletty ilman erikoislupaa.

Tekoäly erottaa ihmisen hirvestä

Vielä koekäytössä olevan automaattisen robottikopterin kuvien tulkinnassa hyödynnetään tekoälyä. Taustalla ovat algoritmien avulla luodut neuroverkot, joiden avulla kameran ottamasta kuvasta tunnistetaan haluttuja asioita – kuten ihmisiä tai ajoneuvoja.

– Eläimet liikkuvat varsinkin nyt syksyisin ja keväällä paljon rajan yli, ja vältymme turhilta hälytyksiltä, muistuttaa toimistoupseeri Tapani Pulkka.

Droonit tuottavat valtavan määrän kuvamateriaalia, jonka läpikäymiseen Kaakkois-Suomen rajavartioston johtokeskuksessa kuluisi paljon aikaa. Se myös vaatisi lisää valvomohenkilökuntaa. Laitevalmistajat satsaavatkin nyt tekoälyn ja kuvantunnistuksen kehittämiseen, jolloin turhia kuvia ei tarvitse katsella. Tekninen kehitys on alalla nopeaa.

– Ensimmäinen vaihe on, että erotamme ihmisen luonnoneläimestä. Silloin kyky reagoida sensoreiden välittämiin oikeisiin havaintoihin paranee.

Jo nyt laitetta voidaan käyttää päivittäiseen partiointiin itärajalla, mutta kuvien tulkintaan tarvitaan henkilökuntaa.

Tuntien lentoaika tavoitteena

Tällä hetkellä kaupallisessa käytössä olevat droonit kykenevät lentämään enimmillään pari tuntia yhdellä akun latauksella. Rajavartiolaitos testaa aluksi merialueilla lennokkeja ja uudenlaisia, polttomoottorilla ja generaattorilla tai polttokennoilla varustettuja pienoiskoptereita, jotka kykenevät lentämään yhtäjaksoisesti jopa useita tunteja.

Testeillä rajavartiolaitos etsii seuraajaa Dornier-valvontalentokoneille. Aiheesta kertoivat aiemmin Lentoposti ja Helsingin Sanomat.

Uudenlaisia drooneja aiotaan testata myös itärajalla. Niiden kotipesä voidaan asentaa vaikkapa partioauton katolle, jolloin laitteita voidaan siirtää nopeasti mihin tahansa Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella.

– Me tulemme testaamaan myös tällaisia hybridilaitteita, muotoilee Pulkka.

Pidemmän lentoajan ansiosta yksi drooni voi valvoa yhtäjaksoisesti jopa viidestä kymmeneen tuntia haluttua aluetta, tai vaikkapa seurata luvattomasti itärajan ylittänyttä henkilöä.

Pohjois-Karjalan journalistiyhdistys (PKJY) haluaisi vaihtaa Liperissä sijaitsevan lomasaarensa nimen, mutta muutos on osoittautunut odotettua vaikeammaksi, kertoo Journalisti-lehti.

Lehden mukaan PKJY päätti helmikuussa vuosikokouksessaan muuttaa omistamansa Neekerisaaren nimen Uutiseksi. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) kuitenkin vastustaa saaren nimen vaihtamista. Kotuksen mukaan käytössä olevaa paikannimeä ei poisteta kartasta siitä syystä, että nimi koetaan epämiellyttäväksi.

Karttapaikan nimen muuttamisesta päättää Maanmittauslaitos. Journalisti-lehden mukaan Maanmittauslaitos hyväksyy nimenmuutoksen vain, jos Kotus hyväksyy sen.

Neekerisaaren nimi pohjautuu journalisteista takavuosina käytettyyn nimitykseen "lehtineekeri".

Virossa on viime aikoina käyty paljon julkista keskustelua perhe- ja parisuhdeväkivallasta.

Kotiväkivaltatapausten määrä on kasvanut Tallinnassa neljänneksellä viime vuoteen verrattuna, uutisoi äskettäin sanomalehti Postimees.

Jopa 80 prosentissa perheväkivaltatapauksista kärsijöinä ovat myös lapset, kirjoitti sanomalehti Eesti Päevaleht tällä viikolla.

Hiljattain Virossa käynnistettiin #meieajakangelane (suom. aikamme sankari) -niminen kampanja, joka tukee perheväkivallan uhreja ja rohkaisee heitä kääntymään poliisin puoleen.

Aiheeseen on ottanut kantaa myös Viron presidentti Kersti Kaljulaid, joka on painottanut, ettei kotiväkivaltaongelma ole perheiden yksityinen vaan koko valtion asia.

Kotiväkivaltaongelma onkin Virossa maan kokoon nähden iso.

Viron poliisi sai viime vuonna noin 11 000 ilmoitusta kotiväkivallasta. Niistä hieman alle neljätuhatta johti rikosoikeudenkäyntiin.

Poliisin arvion mukaan kyseessä on jäävuoren huippu, ja jopa 90 prosenttia Viron kotiväkivaltatapauksista jää ilmoittamatta.

Tilastojen mukaan perheväkivallan uhreista 82 prosenttia on naisia.

Kotiväkivalta on ollut tabu

Avoin julkinen keskustelu perheväkivallasta on uutta, sillä aihe on ollut virolaisessa yhteiskunnassa pitkään tabu, sanoo Pärnun naisten turvakodin johtaja Margo Orupõld.

– Maan ensimmäinen turvakoti perustettiin Tarttoon vasta 15 vuotta sitten, ja samoihin aikoihin ilmestyivät Virossa ensimmäiset aihetta käsittelevät tutkimukset, Orupõld kertoo.

Vertailun vuoksi: Suomeen perustettiin Naisten suojakotien liitto (myöhemmin Ensi- ja turvakotien liitto) jo vuonna 1945.

Ympäri vuorokauden toimiva ilmainen kriisipuhelin perheväkivallan uhreille alkoi toimia Virossa vasta tämän vuoden alussa.

Turvakotiverkoston lisäksi tarvitaan asennemuutos

Nykyään Virossa toimii koko maan kattava turvakotien verkosto, ja Viron sosiaaliministeriö tekee yhteistyötä esimerkiksi poliisin, terveysalan ammattilaisten ja naisten tukikeskusten kanssa tunnistaakseen kotiväkivaltatapaukset ajoissa.

Margo Orupõldin mukaan nämä toimet eivät vielä riitä.

– Virkamiehet pitäisi kouluttaa tunnistamaan väkivallantekijät paljon nykyistä paremmin. Liian moni virolaispoliisi ja -virkamies on sokea väkivallantekijöiden harjoittamalle manipuloinnille eikä usko uhreja, Orupõld sanoo.

Hänen mukaansa olisi myös tärkeää, ettei perheväkivallasta puhuttaisi sosiaalisena ongelmana vaan ihmisoikeus- ja turvallisuusongelmana.

Suomessa viranomaisten tietoon tulee parisuhdeväkivaltatilanne joka tunti. Margo Orupõldin mukaan Suomi on silti Viroa "sata vuotta edellä" perheväkivallan tunnistamisessa ja ehkäisyssä.

– Suomessa on aiheeseen keskittyneitä järjestöjä ja organisaatioita, jotka tekevät toimivaa yhteistyötä. Tällaisia verkostoja on Virossa vielä vähän, Orupõld sanoo.

Kotiväkivaltaa voidaan hänen mukaansa ehkäistä parhaiten avoimuudella, asennemuutoksella sekä pitämällä esillä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

– Neuvostovuodet hidastivat Viron kehitystä Pohjoismaiden kaltaiseksi tasa-arvoiseksi yhteiskunnaksi. Sukupuoliroolit ovat täällä perinteisempiä ja yhteiskunta muutenkin konservatiivisempi, hän sanoo.

Orupõldin mukaan viime aikoina lisääntynyt keskustelu on kuitenkin selvä merkki siitä, että Viro kehittyy.

– Jos Viron valtio tunnistaa ongelman olemassaolon, löydämme siihen myös ratkaisun. Viro on jo ryhtynyt moniin tärkeisiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Tämä on oikea suunta.

Aloite liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamisesta kaupungin yksiköissä meni läpi Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa – tai näin ainakin juhlittiin Twitterissä illalla Helsingin kaupunginvaltuustossa uudelleen käsitellystä aloitteesta.

Asia ei ole kuitenkaan aivan noinkaan, viestitään Helsingin kaupungilta. Ehkä asian voisi ilmaista pikemminkin niin, että aloitteessa esitetyt tavoitteet tullaan ottamaan huomioon Helsingin kaupungin yksiköissä. Helsingin kaupungin viestinnästä kerrotaan, että valtuusto hyväksyi siis kaupunginhallituksen vastauksen Harjanteen aloitteeseen.

"Kaupunginhallitus edellyttää, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala,sosiaali- ja terveystoimiala sekä palvelukeskusliikelaitos suunnittelevattoimintaansa niin, että aloitteessa esitetyt tavoitteet ja kaupungin palveluiden asiakkaiden ravitsemukselliset tarpeet kohtaavat", lukee kaupunginvaltuuston keskiviikkoisessa päätöksessä.

"Kaupunginhallitus toteaa, että aloitteessa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen sekä otetaan huomioon Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toteutumisen jatkuvassa seurannassa että sisällytetään toimenpideohjelman laajempaan valtuustokausittaiseen arviointiin."

Vihreiden valtuutettu Atte Harjanteen aloite on aiheuttanut kiivasta keskustelua valtuustossa.

Juttua korjattu 26.9. kello 01:00. Aiemmin jutussa todettiin, että aloite meni läpi. Täsmennetty ja korjattu päätöstä.

Juttua korjattu 26.9. kello 6.40. Aloitteen tekijän nimi on Atte Harjanne, ei Antti Harjanne, kuten jutussa aiemmin todettiin.

Lue lisää

Lihansyönnistä syttymässä jälleen iso riita Helsingin kaupunginvaltuustossa – ”Idealismi ei toimi tässäkään”

20 vuotta sitten Pohjanmaalla perustettiin yhtye, joka halusi esittää pohjalaista kansanmusiikkia hieman vauhdikkaammalla meiningillä. Syntyi Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -niminen yhtye, joka sittemmin on lyhentynyt muotoon Elonkerjuu.

Tätä oli kuitenkin edeltänyt 90-luvun lopulla vaihe, jossa samainen porukka oli ollut ahkerasti yhteydessä levy-yhtiöihin kiinnityksen toivossa. Porukka tunnettiin levy-yhtiöissä jo vähän liiankin hyvin.

– Lähetimme kovasti demoja levy-yhtiöihin ja aina ne tulivat bumerangina takaisin, että ei kiitos. Sitten älysimme keksiä taiteilijanimet, Elonkerjuu-yhtyeen alkuperäisjäsen Simo Ralli kertoi Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Tarkoituksena oli hämätä levy-yhtiön väkeä, joille poikien oikeat nimet olivat jo varsin tuttuja aiemmista yhteydenotoista.

– Idea oli, että kuoren avattua levy-yhtiön väki ei heti heitä demoa menemään, kun huomaavat, että jaa, taas nämä samat tyypit, Simo Ralli jatkaa.

Taiteilijanimien valinnan tuloksena bändin pojista tuli Simo Ralli, Lauri Tähkä ja Lenni Paarma.

Bändinimeä alettiin rakentaa solistin nimen ympärille: Lauri Tähkä laitettiin nimen alkuun ja Elonkerjuu napattiin turkulaistaiteilijan maalauksesta.

– Se (teoksen nimi) kolahti. Se ei ollut mikään korjuu, elonkorjuu, vaan nimenomaan kerjuu ja samalla kerjuumatkalla ollaan edelleen.

Solisti Osku Ketola on opetellut valtavan määrän kappaleita

Elonkerjuun nykyinen solisti, Osku Ketola, on ollut mukana bändissä nyt kaksi vuotta. Uusi levy julkaistiin alkusyksystä ja keikat alkoivat viime viikonloppuna kotikonnuilta Seinäjoelta.

Puoli seitsemän -ohjelmassa niin ikään vieraillut Ketola myöntää, että keikkalavalle astuminen hirvitti alkuun.

– Kyllä sitä vähän mietti, että mitä tästä tulee. Elonkerjuulla on vuosien varrella ilmestynyt yhdeksän albumia ja siellä on valtava määrä biisejä, ja vielä viuluakin soitan mukana. Mutta kun ensimmäinen biisi lähti liikkeelle, niin se oli aivan mahtavaa. Fanien kannustus ja kasvot yleisössä vie mukanaan.

Helsingin keskustan alittava tunnelihanke on kaatumassa. Vaa'ankieliasemassa ollut SDP:n Helsingin valtuustoryhmä päätti eilen ryhmäkokouksessaan, että se ei kannata Helsinkiin suunniteltua keskustatunnelia.

Helsingin valtuustossa kokoomus on jäämässä yksin tunnelin kannalle. Sdp:n lisäksi myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet vastustavansa keskustatunnelin rakentamista.

SDP:n valtuustoryhmän kannasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kustannukset liian kovat

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoman mukaan puolue piti keskustatunnelin kustannuksia liian kovina. SDP:n mielestä sen sijaan, että käytetään tunnelin rakentamiseen 1,4 miljardia euroa, tulisi satsata kävelykeskustaan ja joukkoliikenteeseen.

– Joukkoliikenteen kehittäminen on ensisijaisesti sitä, että parannamme tarjontaa joka suuntaan ja madallamme lippujen hintoja. Ihmisten on helpompi valita yksityisautoilu joukkoliikenteen sijaan lipun hinnan takia, Heinäluoma sanoo Yle Uutisille.

Heinäluoman mukaan yksityisautoilla tehdyt matkat Helsingin keskustaan ovat vähentyneet, kun taas joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen tehtyjen matkojen määrä on lisääntynyt.

– Ei varmasti ole niin, että Helsinki olisi sulkemassa kaupunkikeskustaa miltään liikennemuodolta, Heinäluoma sanoo.

Yksi perustelu keskustatunnelin rakentamiselle on ollut satamaliikenteen ohjaaminen maan alle. SDP esittääkin, että kaupunki selvittää Jätkäsaaren liikenteen erilaisia sujuvoittamisvaihtoehtoja sekä Länsisataman liikenteen osalta yhdessä Helsingin sataman kanssa toimintojen keskittämistä Vuosaaren satamaan.

"Ennen kaikkea tämä on tappio helsinkiläisille"

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava on pettynyt SDP:n päätöksestä olla tukematta keskustatunnelin rakentamista.

– Ennen kaikkea tämä on tappio helsinkiläisille. Harmittaa tietysti, jos tämä tehdään tällä tavalla, että päätös ei perustu tietoon. Tarkoitus oli tehdä tarkempia selvityksiä, mutta nyt tämä meni vähän sellaisella mutu-tuntumalla, Rautava sanoo Yle Uutisille.

Rautava tunnetaan keskustatunnelin puolustajana. Hänen mielestään Helsingissä ei ole mahdollista viedä liikennettä muuta kuin maan alle. Hän epäilee, että liikenne menee tulevaisuudessa entistä enemmän sekaisin.

– Tunnelilla olisi saatu yksi taso lisää, jonne viedä autot. Sen jälkeen olisi voitu kehittää joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä maan päällä paremmin. Mutta näyttää siltä, että niitä ei haluta edes kehittää, Rautava toteaa.

Rautavan kanta satamatoimintojen keskittämisestä Vuosaareen on selkeä.

– Eivät ne mahdu sinne. Vuosaaren satamassa on jo niin paljon rahtiliikennettä.

Lue lisää:

Helsingin keskustatunnelista syttyi lihava riita – kokoomus ja vihreät eri mieltä rahasta ja vaikutuksista

Tässä on Helsingin uusi tunnelisuunnitelma: autolla maan alla Sörnäisten kulmilta Länsisatamaan

LONTOO Brexit on tehnyt Britanniasta ennalta-arvaamattoman maan – mutta kansanedustajien kiihkeä väittely loi tänään tutun ja turvallisen tunnelman.

– Tämä on kuollut parlamentti. Sillä ei ole moraalista oikeutusta istua näillä penkeillä, jyrisi hallitusta edustava kruununjuristi Geoffrey Cox.

Cox suuntasi sanansa oppositiolle, joka ei halua lähteä ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin.

Oppositiojohtaja Jeremy Corbynin mukaan kuolleet elävät löytyvät kuitenkin hallituksen penkiltä.

– Maalla on zombiehallitus ja zombiepääministeri, joka täytyy poistaa virasta sopivaan aikaan, Corbyn vastasi

Opposition pulssi sykkii vahvempana

Oppositiojohtaja Jeremy Corbyn oli lähimpänä totuutta töihin palanneen parlamentin kalmanhajuisessa kiistelyssä.

Parlamentti kokonaisuudessaan ei suinkaan ole kuollut. Se heräsi korkeimman oikeuden herättämänä eilen eloon hallituksen tahdosta huolimatta.

Oppositio osoitti jo ennen parlamentin jäädytysyritystä elinvoimansa säätämällä lain, jonka mukaan pääministeri Boris Johnsonin täytyy hakea EU-erolle jatkoaikaa, jos brexit-sopimukseen ei päästä.

Töihin palattuaan parlamentti voi entistä paremmin valvoa, että Johnson myös noudattaa kyseistä lakia.

Boris Johnsonin hallitus on puolestaan eilisen korkeimman oikeuden tuomion jälkeen henkihievereissä. Oikeus ei syyttänyt Johnsonia suoraan valehtelusta, mutta kauaskaan se ei jäänyt sanoessaan, että “parlamentin jäädyttämiseen ei ollut mitään syytä, varsinkaan hyvää syytä”.

Ryvetetyn Johnsonin pelastaa ainoastaan se, että hän saattaisi mielipidetutkimusten mukaan edelleen yltää hiuksenhienoon voittoon, jos hän saisi toivomansa ennenaikaiset vaalit.

Uudet vaalit voisivat tuoda elonkipinän

Korkeimman oikeuden päätös parlamentin istuntotauon perumisesta oli voitto brittiläiselle demokratialle. Eduskunnan jäädytyksen vuoksi kansanedustajat “eivät olisi voineet valvoa hallituksen toimintaa kansallisesti kriittisenä aikana”, kuten oikeus perusteli.

Kansanedustajien paluu työpaikalleen ei kuitenkaan tuo itsessään tuo brexit-pattitilanteen ratkaisuja yhtään lähemmäksi.

Oppositio on oikeassa siinä, että maassa on zombiehallitus, sillä konservatiivien oma enemmistö maan parlamentissa on tätä nykyä entistäkin kauempana erojen ja parlamenttiryhmästä erottamisien vuoksi.

EU:n on vaikea neuvotella elävän kuolleen kanssa – mutta se ei voi myöskään neuvotella opposition kanssa.

Siksi näyttää todennäköiseltä, että brexit-päivämäärää lykätään yli lokakuun lopun takarajan. Näin maassa voitaisiin järjestää uudet vaalit ja valtaan voisi päästä kenties jopa neuvottelukykyinen hallitus.

Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn on sanonut olevansa valmis vaaleihin heti, kun on takuuvarmaa, että Britannia ei eroa EU:sta ilman sopimusta 31. päivä lokakuuta.

Vaikka kuka tietää mitä elävien kuolleiden brexit-maassa tapahtuu. Onhan pääministeri Johnson sanonut olevan mieluummin “kuolleena ojassa”, kuin hakevansa EU-erolle lisäaikaa.

Lue lisää:

Britannian parlamentti palaa työhönsä tänään, Johnson puhui huutojen keskellä: Parlamentti on halvaantunut – katso suorana

– Antaa mennä vaan. Niin kuin elämäkin on mennyt.

Ystävällinen ääni vakuuttaa puhelimessa, ettei hän hermoile elämäkertansa julkistusta edeltävänä päivänä.

Markus Selin – perustuu tositapahtumiin on täynnä polveilevia tarinoita elämästä monialayrittäjänä ja menestyselokuvien tuottajana. Kirja vilisee anekdootteja Suomen elokuva-alalta.

– En osaa jännittää. Sitä on tehty niin kauan, ja sen kanssa on menty niin kuin on sovittu, johtamansa Solar Filmsin päämajalle Helsingin Lauttasaareen ajava Markus Selin toteaa.

Elämäkerran kirjoittaja, Helsingin Sanomien elokuvatoimittaja Veli-Pekka Lehtonen on tehnyt perinpohjaista työtä tarinoiden äärellä. Äänessä ovat Selinin lisäksi työkaverit, ystävät, tuttavat ja lähipiiri, muun muassa Renny Harlin, Aleksi Mäkelä ja Jasper Pääkkönen.

Selinin tarinassa on liuta ylä- ja alamäkiä. Päähenkilö ei murehdi vanhoja, vaan suuntaa katseensa mieluummin tulevaan – riskejä kaihtamatta. Usein tuottaja luottaa yksinkertaisesti pelisilmäänsä ja intuitioonsa.

– Monia mahdollisuuksia on tullut eteen, ja olen lähtenyt mukaan, jos olen kokenut ne mielenkiintoisiksi, hän selittää.

Lonkeron voimalla, kunhan työt sujuvat

Selin pahoittelee lyhyttä keskeytystä haastattelussa. Hän parkkeeraa matkan varrella ostamaan kaksi askia vihreää tupakkaa. Mukaan olisi voinut tarttua myös lonkeroa.

Kosteat illanvietot ovat merkittävä osa Selinin elämäntapaa. Esimerkiksi Jasper Pääkkösen kanssa Selin on joskus sopinut työsopimuksen ehdoista taksissa matkalla yökerhosta jatkoille. Kättä päälle.

– Moni asia on saanut alkunsa illanvietoissa, 59-vuotias Selin sanoo.

Selinin periaatteisiin kuuluukin, että työnteko sujuu paremmin, kun kemiat kohtaavat myös yksityiselämässä. Tuottaja Petteri Ahomaa toteaa kirjassa, ettei lähtö nuorena poikana Solariin töihin ollut ehkä se terveellisin vaihtoehto.

– Olihan siinä kaikki ovet auki, oli festivaalia ja vip-juhlia. Siihen porukkaan pitää kuulua, koska se eräällä tavalla kuuluu siihen luovaan prosessiin.

Selin tähdentää, että porukkaan voi kuulua, vaikkei olisi alkoholin perään.

– Se on jokaisen oma päätös, lähteäkö dokaamaan vai ei. Mukana on paljon porukkaa, jotka eivät juo.

Selin kokee vetävänsä tarvittaessa oikeista nyöreistä myös silloin, kun kysymys on alkoholista. Kymmenkunta ystävää ja työntekijää on päätynyt myllyhoitoon eli Minnesota-mallin katkaisuhoitoon Selinin saattelemina.

– Kun tehdään yhdessä, se ei ole pelkkää työntekoa. Myös yksityiselämien on hyvä osua kohdilleen. Siihen kuuluu myös välittäminen, Selin toteaa.

Selin kokee, että hänellä on pysynyt homma hanskassa.

– Olenhan mä käyttänyt paljon elämässäni alkoholia, vähemmänkin olisi varmaan voinut, mutta elossa tässä keikutaan ilman suurempia vaivoja. En ole ollut kohtuukäyttäjä, mutta töitä se ei ole häirinnyt. Siinä menee raja, Selin avaa periaatteitaan.

Keppostelija henkeen ja vereen

Usein kosteat illat ovat kepposten värittämiä. Selin rakastaa piloja nuoruutensa suuren sankarin, Blues Brothers -rämäpään John Belushin hengessä.

Joskus on meinannut mennä liian pitkälle. Kun Selin nelikymppisenä muka lainasi luksuslaivan kirjastosta pornoelokuvia arvovaltaisten naisvieraiden nimillä ja repi matkustajien kirjoista viimeisiä sivuja irti, hänet uhattiin jättää seuraavaan satamaan. Tempauksia todisti muun muassa Francis Ford Coppola.

Nuorempana Selin näki mahdollisuuden Geena Davisin ja Renny Harlinin hääjuhlissa. Selin asensi häävuoteen läheisyyteen kuutisenkymmentä herätyskelloa piippaamaan kolmen minuutin välein. Davisia jäynä oli naurattanut, Harlinin huumori oli ollut koetuksella.

Yhtä kaikki, seuraavana päivänä Harlin kosti Selinille tönäisemällä tämän ykköset päällä uima-altaaseen. Syntyi kaaos, jossa moni vieras, myös pappi, löysi itsensä altaasta.

Amerikkalaiset silmäätekevät katselivat touhua epäuskoisina. Sylvester Stallone pakeni tarinan mukaan paikalta.

Jasper Pääkkönen todisti Selinin keppostelua heti ensitapaamisella kesällä 2001. Seurueen pitkä päivä kääntyi yöksi ja känneiksi. Lopulta pystyssä olivat enää Pääkkönen ja Selin, joka alkoi tussata sammuneiden naamoja täyteen alapäähuumoria.

Pääkkönen kuvaa tapaa Selinin koodiksi.

– Vaikka alkoholi oli monesti vahvasti läsnä erilaisissa tilanteissa, siihen liittyi aina Markuksen tahdittamana kirjoittamaton sääntö, että jokaisen pitää pitää juominen kontrollissa ja huolehtia käytöksestään, ja jos ei huolehdi, niin siitä rankaistiin niin, että naama oli täynnä permanent-tussia. Se oli varmaan jollain tavalla tarpeellinenkin pelote, että ihmiset pitivät juomistaan kontrollissa, sillä Markushan pystyy tunnetusti juomaan huomattavia määriä alkoholia, Pääkkönen kertoo kirjassa.

Selin ei vieläkään sano Mannerheimille lopullisesti ei

Selin kertoo elämäkerrassaan avoimesti myös vastoinkäymisistä. Niistä ylivoimaisesti merkittävin on Mannerheim-elokuva, jota ei koskaan tehty.

– Jälkeen päin ajatellen olisi pitänyt viheltää peli poikki aiemmin, mutta se ei ole helppoa.

Aikaa kului 15 vuotta, rahaa paloi miljoonia. Omistaan Selin on kertonut menettäneensä kovan onnen projektissa 1,3 miljoonaa euroa.

• Lue lisää: Näin Mannerheim-elokuva kaatui

Selin kokee tragedian ensisijaisesti ihmisten kautta ja osoittaa syyttävän sormen itseensä.

– Ajattele vaikka puvustaja Marjatta Nissistä, ajattele näyttelijä Mikko Nousiaista, ajattele Rennyä, puhumattakaan meistä muista, jotka haaskattiin sen elokuvan vuoksi monta muuta mahdollisuutta.

Rytäkässä menivät välit poikki Renny Harlinin kanssa. Kaksikko ei pitänyt yhteyttä kolmeen vuoteen, mutta nyt parivaljakko on taas yhdessä. Uusi alku otettiin ryyppäämällä Kämpin aulabaarissa ja Harlinin hotellihuoneessa kesällä 2018.

– Koen, että tauko tuuletti välejämme aika hyvin. On helpompaa olla kaveri, kun ei olla puhuttu joka päivä puhelimessa.

Nyt kaksikolla on suunnitteilla ainakin kiinalaisrahoitteinen kauhuelokuva sekä draamaelokuva kansainvälisille markkinoille.

– Vielä ei ole mitään julkistettavaa, koska ei olla niiden kanssa päästy eteenpäin. Renny tulee torstaina käymään Suomessa, niin käymme taas hankkeita läpi.

Selinin tuottamaa Mannerheim-elokuvaa tuskin koskaan nähdään, mutta takaportti on yhä auki.

– Aina on vaikea sanoa lopullisesti ei. Aika näyttää.

Haaveena Hollywood – muttei enää

Selin on elämäkertaprojektin myötä kerrannut vanhoja ja huomannut pitävänsä siitä: mitä kaikkea onkaan tullut tehtyä.

– Hyviä muistoja on paljon, hän toteaa.

Monissa tilanteissa matka on päämäärää tärkeämpi. Uransa alkutaipaleella monialayrittäjä on työskennellyt elokuvien videolevittäjänä ja kirjoittanut eroottisia lukijakirjeitä pornolehtiin.

Vapaana toimittajana Selin tehtaili juorujuttuja ja haastatteli silmäätekeviä, aloittelevana moniosaajana hänestä tuli myös Kata Kärkkäisen manageri. Selin työskenteli Nintendon maahantuojana ja perusti huvipuisto Planet Fun Funin.

Parikymppisenä oli haaveena valloittaa Hollywood. Sitä elokuvateatterisuvussa kasvanut Selin yritti elokuvalla Jäätävä polte eli Born American (1986). Päärooliin kiinnitetty Chuck Norris vetäytyi pestistä rahoitusongelmien vuoksi. Tilalle saatiin hänen poikansa Mike Norris, jolla ei ollut näyttelijänkokemusta.

Suomessa elokuva jäi neuvostovastaisena sensuurin hampaisiin, mikä oli aikansa kulttuuriskandaali, mutta Yhdysvalloissa tuli jonkin verran menestystä. Oikeuksia myytiin kymmeniin maihin, mutta ongelmana oli, ettei kukaan ollut enää kiinnostunut nuorista suomalaistekijöistä. Tuotot menivät Yhdysvalloissa muihin taskuihin.

Ohjaaja Renny Harlinille avautui elokuvan myötä tie Hollywoodiin, mutta Selin päätti palata Suomeen kokeiltuaan siipiään Amerikassa.

Onko nykyinen yhteistyö Harlinin kanssa osa kesken jäänyttä Amerikan-valloitusta? Vieläkö Selinillä on haaveissa tuottaa täysverinen Hollywood-elokuva?

– Ei ole mitään sellaista. Uskon vain siihen, että haluan tehdä elokuvia niin kauan kuin ihmiset haluavat niitä nähdä. Sitten kun sanotaan ei, niin pitää miettiä uudestaan, Selin sanoo.

Vuonna 1999 Selin lopetti karhukirjeiden avaamisen

Selinin tuottamia menestyselokuvia ovat Häjyt (1999), Levottomat (2000), Pahat pojat (2003), Matti (2005), Mielensäpahoittaja (2014), Luokkakokous (2015) ja hiljattain julkaistu Olen suomalainen.

Huteja ovat olleet Mannerheim-katastrofin lisäksi muun muassa Lordi-yhtyeen tähdittämä kauhuelokuva Dark Floors (2008).

Katsojia Suomen elokuvateattereissa Selinin elokuvilla on yhteensä yli kahdeksan miljoonaa. Sillä irtoaa jalusta kotimaisella elokuva-alalla ja suomalaisessa kulttuurihistoriassa.

Nousukiidon aikana päälle painoi velkataakka. Velkoja oli syntynyt muun muassa Planet Fun Funista ja Jäätävä polte -elokuvan yhteydessä koetusta konkurssista. Chuck Norrisin poika ja veli olivat eläneet Suomessa Selinin laskuun.

Vuonna 2009 Selin tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja 100 000 euron korvauksiin. Oikeuden mukaan Selin ei huolehtinut veloistaan, vaan salasi omistustaan Solar Filmsissä ja otti kulukorvauksia palkkana.

Selin oli lopettanut karhukirjeiden avaamisen vuonna 1999. Velkaa oli silloin oikeuden mukaan neljä miljoonaa markkaa eli nykyrahassa noin 900 000 euroa.

Nyt Selin suhtautuu aiheeseen huolettomasti.

– Totta kai se on raskasta lähteä miinukselta, mutta en ole sitä jälkeen päin jaksanut miettiä. Turha menneitä on murehtia.

Vaikeuksista on selvitty osaltaan siksi, että Selin on aina ollut monessa mukana.

– Liiketoimintaa oli muuallakin kuin elokuvissa. Oli siunaus, etten ollut vain yhden alan kimpussa.

Sittemmin Selin tunnetaan myös ravintolabisneksistään. Selinin ja Pääkkösen perustama nettikasino myytiin 2010-luvulla 59 miljoonalla eurolla. Kaksikon osuuksia ei elämäkertakaan paljasta.

Piikki Matti Vanhaselle

Kirja on täynnä välähdyksiä suomalaisen elokuvan lähihistoriasta, jonka laineet lyövät yli rajojen. Sävy on elämänmakuinen ja lojaali, mutta toisinaan anekdootit ovat piikikkäitä.

Osansa saa Matti Vanhanen, joka ei suostunut pääministerinä tekemään Selinin kanssa sinunkauppoja. Selin paljastaa kirjassa, kuinka pääministeri vietteli Jussi-juhlan kulisseissa näyttelijää luokseen Nurmijärvelle. Mikrofoni oli ollut auki ja ääni tullut studio-ohjaajan kuulokkeisiin, sillä seuraavaksi pääministeri ja näyttelijä astelivat lavalle jakamaan palkintoa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpoon Selin törmäsi taannoin Turussa, joka on tuottajan suosikkikaupunkeja. Yhteiskuvahan tapaamisesta jokirannan penkillä oli otettava, mutta ministerin esikunta toivoi, että lonkero pantaisiin siksi aikaa piiloon.

Kun Cheek-elokuvan tekijät pyysivät Seliniltä leikkausvaiheessa mielidettä, he saivat mitä tilasivat. Selin lateli näkemästään suorat sanat.

– Mä ainakin olisin iloinen, jos saisin apua pyydettäessä rehellisiä vastauksia. Jos kehuu ravintolassa huonoa ruokaa, se on kaikille huono asia, Selin avaa periaatteitaan.

Yösyöttö-elokuvan (2017) julkaisun aikoihin Selinillä meni sukset ristiin Finnkinon kanssa. Elokuva sai ensi-iltansa pienemmissä elokuvateattereissa. Selinin mielestä Finnkino käytti markkina-asemaansa väärin sanelemalla uudet ehdot rahanjaosta.

– Sitä ei voinut hyväksyä, koska moni muukin olisi joutunut sen sitten hyväksymään, Selin toteaa.

Selinin tapauksessa asioilla on tapana järjestyä. Riita oli taputeltu ennen vuodenvaihdetta.

– Nyt ollaan seesteisessä tilassa ja yhteistyö toimii hyvin.

Selin on sitä mieltä, että Suomen elokuva-alalla kilpailijoita pitää kunnioittaa ja tarvittaessa auttaa. Tuottaja pistää kortensa kekoon antamalla kirjan sivuilla konkreettisia ohjeita käsikirjoittajille ja pitchaajille. Ainakaan Selinille ei kannata tarjota käsikirjoitusta, jos hänet näkee sattumalta baarissa.

– Multa kysyttiin ohjeita ja heittelin niitä lonkalta, Selin huvittuu.

– Hyvä, jos joku saa niistä hyötyä tai hyvät naurut.

Valkoinen talo julkaisi keskiviikkoiltana Suomen aikaa tekstin, johon sen mukaan on purettu Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin heinäkuinen puhelinkeskustelu.

Tähän tekstistä on käännetty se osa, jossa Trump ottaa esille demokraatti Joe Bidenin ja hänen poikansa Hunter Bidenin työn ukrainalaisessa kaasuyhtiössä.

Hakasulkeissa on toimituksen lisäämiä selvennyksiä henkilöistä, joita puhelussa on mainittu. Enemmän julkistuksesta ja sen taustoista voit lukea tästä jutusta.

Presidentti Trump: Kuulin, että teillä oli taitava syyttäjä [valtionsyyttäjä Viktor Šokin, erotettu maaliskuussa 2016], joka on epäreilusti siirretty pois tehtävästään. Monet puhuvat hänestä ja hänen erottamisestaan ja siitä, kuinka asiaan on sekaantunut pahoja ihmisiä.

(Rudy) Giuliani [Trumpin henkikökohtainen asianajaja] on kunnioitettu mies, hän oli New Yorkin pormestari – toivon, että hän soittaisi sinulle. Pyydän, että hän ja oikeusministeri William Barr soittaisivat sinulle. Rudy on taitava kaveri ja tuntee kuviot. Jos voisit puhua hänelle, niin se olisi hyvä juttu.

Yhdysvaltain edellinen suurlähettiläs, se nainen, oli heikko tapaus. Hän tunsi siellä hankalia kavereita – haluan vain, että tiedät tämän.

Ja sitten toinen asia: On paljon puhuttu (Joe) Bidenin pojasta, siitä, että hän pysäytti tutkinnan [koskien kaasuyhtiö Burisman korruptiotutkintaa] ja että monet halusivat saada siitä tietoja. Joten kaikki mitä saat siitä selville oikeusministerin kanssa olisi hienoa. Biden kerskaili sillä, että hän keskeytti tutkinnan, joten jos voit vilkaista sitä... minusta tämä kuulostaa kammottavalta.

Presidentti Zelenskyi: Haluaisin kertoa sinulle syyttäjästä. Ensinnäkin ymmärrän asian ja tunnen kuvion. Koska olemme voittaneet parlamentissa ehdottoman enemmistön, niin seuraava syyttäjä tulee olemaan sataprosenttisesti minun ehdokkaani, jonka parlamentti hyväksyy ja hän tule aloittamaan työnsä uutena syyttäjänä syyskuussa.

Hän (nainen tai mies) perehtyy asiaan, etenkin yhtiöön, josta mainitsit. Tapauksen tutkinnassa on kyse siitä, että palautetaan luottamus, joten pidämme tästä huolta ja jatkamme tutkintaa.

Tämän lisäksi pyytäisin ystävällisesti, jos teillä on mitään lisätietoja, joita voitte toimittaa meille, se auttaisi tutkinnassa, jotta voimme varmistaa, että voimme huolehtia oikeuden toteutumisesta maassamme, liittyen Ukrainan Yhdysvaltain suurlähettilääseen [tekstissä on ilmeisesti virhe, Zelenskyi tarkoittanee Yhdysvaltain suurlähettilästä Ukrainassa, jota Trump aiemmin puhelussa arvosteli].

Muistaakseni hänen nimensä on Ivanovich [Marie L. Yovanovitch, suurlähettiläs 2016 –2019].

On hyvä, että olet ensimmäinen, joka kertoi minulle,että hän oli heikko suurlähettiläs. Olen kanssasi sataprosenttisesti samaa mieltä. Hänen asenteensa minua kohtaan oli kaikkea muuta kuin hyvää, sillä hän ihannoi edellistä presidenttiä [Petro Porošenko] ja oli hänen puolellaan. Hän ei hyväksynyt minua uudeksi presidentiksi.

Presidentti Trump: Hyvä, hän joutuu käymään läpi muutamia juttuja. Pyydän Giuliania soittamaan sinulle ja pidän huolen, että oikeusministeri Barr soittaa ja käydään tämä juttu läpi pohjia myöten. Olen varma, että saat asiat selville. Kuulin, että syyttäjää kohdeltiin kaltoin, hän oli reilu kaveri, joten paljon onnea vaan kaikessa työssä.

Teidän [Ukrainan] talous tulee kohenemaan ja paranemaan, otaksun niin. Teillä on paljon voimavaroja. Se on hieno maa. Minulla on paljon ukrainalaisia ystäviä, uskomattomia ihmisiä.

Puhelu jatkuu vielä jonkin aikaa. Presidentit sanovat toisilleen kohteliaisuuksia ja vierailukutsuja.

Lue myös:

Trump pyysi Ukrainan presidenttiä tutkimaan ex-varapresidentti Bidenin toimintaa – Ukrainan presidentti: Minua ei painostettu, puhelu normaali