Omakotitalon eteisestä näkee suoraan olohuoneen takaseinälle, jonka edessä seisoo yksityiskohdilla häikäisevä lipasto. Sen yläpuolella on lipaston kanssa yhteensopiva koristeellinen peili.

Varpaiden alla tuntee puiset lattialankut ja olohuoneessa seisoo komea pirttipöytä. Yläkertaan johtava portaikko on itse veistetty, samoin koristelista katon rajassa.

Koristeveistäjämestari Tero Hulkkosen kodissa Taipalsaarella puu on materiaalina vahvasti läsnä. Tämän talon asukkaat tuskin käyvät Ikeassa?

– No itse asiassa me juuri kävimme ja ostimme tuon sohvan, Hulkkonen nauraa.

Mutta kyllä, lähes kaikki muu keittiön kaapeista huonekaluihin on Hulkkosen käsialaa. Kaupasta on sohvan lisäksi hankittu eteiseen peilikaappi.

Yhteistä Hulkkosen tekemille huonekaluille on materiaali. Puinen ruokapöytä edustaa skandinaavista minimalismia, käsintehtyä lipastoa koristavat rokokoolle tyypilliset koristeet. Tyylit vaihtelevat, mutta kokonaisuus on sulassa sovussa keskenään.

Hulkkonen on veistänyt puusta huonekaluja jo parinkymmenen vuoden ajan. Ensin hän valmistui puusepäksi, jonka jälkeen hän vihkiytyi koristeveiston ja huonekalujen saloihin.

– Innostuin siitä ja sille tielle jäin. Se vei nopeasti mennessään, Hulkkonen kuvailee.

Työpaikka omassa pihassa

Hulkkosen kotitalon pihapiirissä on myös verstas, jonne hän siirtyy aamuisin tekemään töitä. Päivän askareet vaihtelevat sen mukaan, mitä milloinkin on tekeillä. Suurin osa töistä on tilaustöitä, joista Hulkkonen myös tienaa elantonsa.

Kun on aikaa, Hulkkonen tekee töitä myös omaksi ilokseen. Niitä töitä voi tehdä oman mielensä mukaan ja taiteilla hiukan tilaustöitä enemmän.

Yksi esimerkki on kotona pylvään päällä seisova rintakuva, jossa on haettu vähän ufomeininkiä. Omia projekteja olisi mukava tehdä enemmänkin.

– Viimeiset vuodet aikaa on uponnut kyllä eniten tähän talonrakentamiseen, Hulkkonen kertoo.

Yrittäjyyden lisäksi Hulkkonen opettaa kansanopistossa veistotöitä. Tekijänä hän ei halua lokeroida itseään liian tiukasti yhteen ammattinimikkeeseen. Hän on käsityöläinen, mutta toisaalta myös puutaiteilija.

– Käsityöläisyys ja taide voivat olla aika lähellä toisiaan. Voi olla vaikea sanoa, kumpi on kumpaa, Hulkkonen miettii.

Laadusta ei tingitä

Työnä veistäminen on luovaa. Toisaalta se on myös hyvin pikkutarkkaa ja keskittymistä vaativaa. Silti parhaimmillaan Hulkkonen voi veistää rennosti ja antaa ajatusten virrata.

Joskus asiakkailta tulee tarkkoja toiveita, joiden mukaan työ tehdään, joskus hän voi käyttää enemmän mielikuvitusta ja suunnitella töitä itse. Yleensä ideat syntyvät kypsyttelemällä pikkuhiljaa. Inspiraatiota voi saada myös kuvia katselemalla. Jo olemassa olevilla huonekaluilla on merkitystä, sillä uudenkin toivotaan sopivan vanhoihin.

– Laadun pitää olla aina hyvä. Siitä en tingi, Hulkkonen toteaa.

Vaikka puhutaan veistämisestä, on puukolla pieni rooli varsinaisessa työssä. Hulkkosen tärkeimmät työkalut noin 50 talttaa, jotka ovat höyläpenkillä siistissä rivissä. Taltan valinta eri töihin riippuu haluusta jäljestä.

– Taltan on oltava niin terävä, että se liukuu puulla kuin itsestään.

Muita tarvikkeita ovat tietysti puusepän yleiset työvälineet, kuten sahat ja höylät. Yksi tärkeä asia on hyvä näkö.

– Kun muutama vuosi sitten hommasin lasit, huomasin että näkö on aika oleellinen osa tätä työtä, Hulkkonen naurahtaa.

Parasta on vapaus

Haastavinta veistämisessä on ollut oikean tekniikan opettelu, joka vei alkuun paljon aikaa. Puuta veistetään puunsyiden mukaisesti, mikä tekee siitä tarkkaa puuhaa. Jos sitä ei kunnioita, työ menee rikki.

Parasta työssä on, kun saa tehtyä jotain hienoa ja tietää, ettei kaikki muut tee samaa, Hulkkonen sanoo.

Veistotyöt ovat vieneet Hulkkosen myös sellaisiin paikkoihin, joihin ihan kaikki eivät pääse. Hän ei kuitenkaan suostu paljastamaan, millaisiin linnoihin tai ihmisten koteihin ovet ovat työn puolesta auenneet.

Omassa verstaassa työskennellessä onnea tuo myös vapaus.

– Kun tekee omillaan, niin on vapaus. Kukaan ei pakota tai komentele.

– Kato tätä!

– Ihana kettumekko!

Suomalaisturistit ihastelevat virolaisbrändi Dadamoran lastenvaatteita Telliskiven luovassa keskuksessa Tallinnassa.

– Täällä kuulee päivittäin suomea ja useita muita kieliä, kertoo Dadamoran omistaja ja perustaja, vaatesuunnittelija Mariliis Kenkmaa.

Kenkmaan lastenvaateliike on yksi Kalamajan kaupunginosassa sijaitsevan Telliskiven lähes kolmestasadasta yrityksestä.

Dadamoran kaltaisten indiepuotien lisäksi luovan keskuksen alueella on muun muassa kaksitoista ravintolaa, kaksi teatteria, start-up-yritysten toimistoja, baareja ja ulkoilmagalleria. Alueella järjestetään vuosittain 600 kulttuuritapahtumaa, joihin osallistuu 600 000 kävijää.

Kesäkuussa Telliskiveen aukeaa valokuvataiteen museo Fotografiska. Siitä ja museon katolle perustettavasta ravintolasta veikataan kaupungin seuraavia vetonauloja.

Telliskiven kehitys on nostanut koko Kalamajan alueen arvoa. Vielä kymmenen vuotta sitten aluetta pidettiin pelottavana ja hämäräperäisenä. Mariliis Kenkmaan äiti varoitteli tytärtään pahamaineisella alueella liikkuvista huumediilereistä, kun Kenkmaa vuokrasi Kalamajasta asunnon.

Nyt Kalamaja on Tallinnan halutuin ja trendikkäin asuinalue.

Hylätty tehdaskompleksi sai uuden elämän

Telliskiven historia ulottuu 1870-luvulle. Se oli Baltian rautateiden päätehdas, jossa rakennettiin junia ja niiden osia. Neuvostoaikana alueella taas rakennettiin osia Sputnik-satelliittiin.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tehdasrakennukset jäivät vuosikausiksi tyhjilleen.

Tilanne muuttui, kun tallinnalainen nuori mies Jaanus Juss sai idean. Hän osallistui vuonna 2007 Berliinin maratonille ja päätyi juoksemisen jälkeen viettämään iltaa taiteilijoiden valtaamaan taloon Berliinin entisissä juutalaiskortteleissa.

– Vallatussa talossa vallitsi yhteisöllinen ja vapaa ilmapiiri. Tajusin, että Tallinnassa on paljon tyhjillään olevaa tilaa, jossa voisi tehdä jotakin samanlaista, nyt 37-vuotias Juss kertoo.

Berliinin-matkansa jälkeen Juss osti Telliskiven entiset teollisuuskiinteistöt – yhteensä yksitoista rakennusta. Pari vuotta myöhemmin alueelle muuttivat ensimmäiset vuokralaiset.

Ensimmäinen Telliskiven ravintoloista oli vuonna 2009 perustettu F-hoone. Aluksi siellä kävivät lähinnä tallinnalaiset pari–kolmekymppiset hipsterit. Nyt paikka on täynnä työporukoita, eläkeläispariskuntia ja lapsiperheitä.

F-hoonen asiakaskunta on hyvä esimerkki siitä, miten Telliskivi on kymmenessä vuodessa muuttunut.

– Telliskivi ei ole enää hipsterialue vaan koko perheen ajanviettopaikka, sanovat 21-vuotiaat sisustusarkkitehtuurin opiskelijat Ann-Katriin Kelder ja Elin Kenzie Kornav.

Kelderiä ja Kornavia alueen valtavirtaistuminen ei haittaa.

– Käymme täällä arkisin kahvilla ja lauantaisin kirpputorilla. Pääsimme äsken tentistä ja nyt olemme menossa ostamaan jäätelöä Tallinnan parhaimmasta jäätelöbaarista, Kelder sanoo.

Jos Tallinnassa haluaa etsiä alakulttuuripaikkoja, on Kelderin ja Kornavin mukaan suunnattava kauemmas keskustasta, esimerkiksi Uus Maailm- ja Pelgulinn-alueiden välillä sijaitsevalle teollisuusalueelle tai Kalasataman rantaan.

Mutta Telliskivellä on heidän mukaansa paikka Tallinnan kaupunkikulttuurin ytimessä.

– Ilman Telliskiveä Tallinna olisi paljon tylsempi, opiskelijat sanovat yhteen ääneen.

Vanhan kaupungin houkuttavuus väheni

Tallinnan turismikeskus Visit Tallinn markkinoi Telliskiveä aktiivisesti sivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan.

– Alue on tehnyt hyvää Tallinnan brändille. Se on nuorekas, energinen, aktiivinen ja eläväinen osa kaupunkia, sanoo Visit Tallinnin markkinointipäällikkö Mall Oja.

Oja kertoo, että suomalaisten turistien käynnit Telliskivessä ovat lisääntyneet viimeisen neljän vuoden aikana samaan aikaan kun käynnit vanhassa kaupungissa ovat vähentyneet.

– Etenkin Telliskiven boheemit ravintolat kiinnostavat suomalaisturisteja. Telliskivi on yksi sivustomme käytetyimmistä hakusanoista, hän kertoo.

Matkailun vetonauloja tarvitaan, sillä parin viime vuoden aikana suomalaisturistien määrä Virossa on ollut selvässä laskussa. Kehitys on saanut maan matkailuyrittäjät huolestumaan.

Yhdeksi syyksi suomalaisten matkailijoiden katoon on veikattu Viron hintatason nousua ja etenkin kesällä 2017 tapahtunutta alkoholiveron korotusta.

Voi olla, että tilanteeseen tulee pian muutos.

Maan uusi hallitus päätti nimittäin eilen maanantaina alentaa alkoholiveroa tuntuvasti. Jos hallituksen esitys menee parlamentissa läpi, oluen, siiderin ja viinan vero alenee 25 prosenttia heinäkuun alusta lähtien.

"Valitsemme vuokralaiset tarkkaan"

Jaanus Juss kertoo, että Tallinnan kaupungin asenteet Telliskiveä kohtaan ovat muuttuneet koko ajan suopeammiksi.

– Aluksi meihin suhtauduttiin epäileväisesti. Ihmeteltiin, miksi joku haluaa alkaa yllättäen remontoida suuren määrän huonokuntoisia rakennuksia. Nykyään kommunikaatiomme kaupungin ja valtion kanssa on kuitenkin sujuvaa ja mutkatonta, hän kertoo.

Juss painottaa, ettei alue saa julkista rahoitusta, joten se ei ole velvollinen seuraamaan kaupungin matkailukeskuksen virallisia strategioita.

Jussia turismin lisääntyminen Telliskivessä ei haittaa.

– Turistit eivät ole pelottaneet paikallisia pois, vaan Telliskivi on edelleen myös tallinnalaisten suosiossa. Olemme Uber-taksipalvelun suosituin määränpää Tallinnassa.

Jussin mielestä on kuitenkin tärkeää pitää kiinni paikan alkuperäisistä arvoista ja tunnelmasta, jottei Telliskivelle kävisi kuten Tallinnan vanhalle kaupungille. Siellä suurin osa palveluista on jo toteutettu turistien ehdoilla.

Telliskivessä ei esimerkiksi ole lainkaan mainoksia. Juss tiimeineen myös valitsee alueen vuokralaiset tarkkaan.

– Haluamme tänne vain sellaisia yrityksiä, jotka sopivat yhteisöön ja täydentävät sen tarjontaa. Se on kuin valitsisi teoksia taidenäyttelyyn. Jokaisen teoksen pitää olla sellainen, että se tekee näyttelystä entistä paremman, Juss kertoo.

"Emme suunnittele alueen tulevaisuutta"

Kesäkuussa tukholmalainen taidemuseo Fotografiska laajentaa toimintaansa Telliskiveen. Kyseessä on ensimmäinen Tukholman ulkopuolella avattu Fotografiska.

– Olen käynyt Fotografiskassa aina Tukholman-reissuillani. Uskon, että museosta tulee Tallinnalle yhtä tärkeä kohde kuin Tukholmalle, Jaanus Juss sanoo.

Museo houkuttelee Telliskiveen todennäköisesti myös sellaista väkeä, joka ei muuten olisi löytänyt tietään luovaan keskukseen.

– Mutta emme rakenna museota tänne vierailijoiden takia vaan siksi, että se on taiteellisesti kiinnostava ja kunnianhimoinen.

Juss paljastaa, että "joskus Fotografiskan jälkeen" Telliskiveen avataan myös hotelli. Enempää hän ei kerro.

– Sen voin sanoa, että aiomme rakentaa hotellin mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja huomaamattomasti. Emme halua, että Telliskiven kävijät tuntevat olevansa rakennustyömaalla.

Telliskiven tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Osa kiinteistöistä on edelleen tyhjillään.

– Suunnitelmamme on se, että emme suunnittele liikaa vaan annamme alueen muuttua orgaanisesti. Alue voi lähteä kehittymään mihin tahansa suuntaan, Juss sanoo.

– Haluamme tarttua hulluihinkin ideoihin. Pidämme tilat mieluummin tyhjillään kuin vuokraamme ne jollekin hajuttomalle ja mauttomalle yritykselle, joka ei sovi alueen henkeen, Juss kertoo.

Aiotko lähteä päiväreissulle tai pitkäksi viikonlopuksi helatorstain takia Viroon? Vai kiinnostaako sinua kesäloma Virossa? Tallinnassa asuva toimittaja Silja Massa vastaa kysymyksiisi tiistaina 28.5. klo 20–22. Voit esittää kysymyksen jutun kommenttikentässä.

Lue lisää:

Ovatko Tallinnan vanha kaupunki ja Telliskivi jo liiankin tuttuja? Seikkaile päivä keskustan turistikohteiden ulkopuolella sukeltamassa tai elokuvien maisemissa

Boheemi Kalamaja on Tallinnan oma mini-Berliini

Tallinnan yöelämä on hyvin erilaista kuin kymmenen vuotta sitten: "Meno on kovempaa kuin Suomessa"

Suomalaisturistien määrä Virossa laskee – Ovatko suomalaiset ja virolaiset kyllästyneet toisiinsa kuin vanha aviopari?

Norjassa on puhjennut kiista merkittävän tiehankkeen toteuttamisesta. Maan hallitus on käynnistänyt suurhankkeen, jotta E39-moottoritien varrella olevat lautat voitaisiin poistaa käytöstä ja korvata silloilla ja tunneleilla.

E39 kulkee Trondheimin ja Kristiansandin välillä. Jos koko tieosuus rakennetaan niin, ettei vuonojen rikkomalla rannikolla tarvittaisi lauttoja, maksaisi rakennustyö hallituksen arvion mukaan 340 miljardia kruunua eli 35 miljardia euroa. Kyseessä olisi Norjan historian kallein tienhanke.

Nyt puheena oleva väli koskee Stavangerin ja Bergenin kaupungit yhdistävää osuutta, niinsanottua Hordfast-tietä.

Tällä hetkellä kaupungista toiseen siirtyminen vie paljon aikaa, koska matkustaja joutuu käyttämään useita lauttoja. Hallituksen tarkoituksena on, että vuonojen, muun muassa leveän Bjørnafjordenin yli kulkisi silta.

Hankkeesta tehty ympäristöselvitys tuo ilmi moottoritien haitat. Bjørnafjordenin eteläpuolella E39 kulkisi nelikaistaisena moottoritienä Tysnesin kuntaan kuuluvan Reksterenin saaren halki.

Reksterenillä sijaitsee harvinainen norjalainen sademetsä. Ympäristöselvityksen mukaan tie tuhoaisi harvinaislaatuisen lauhkean vyöhykkeen sademetsän niin pahoin, ettei tien rakentaminen käy päinsä.

Vuonon rannikolla, vuorenrinteessä sijaitsevia sademetsiä on maailmalla jäljellä erittäin vähän. Ympäristöasiantuntijat pitävät Reksterenin sademetsää kansainvälisestikin arvokkaana.

Norjan yleisradion NRK:n haastattelema liikenneministeriön valtiosihteeri Tommy Skjervold arvioi, että on täysin ennenaikaista sanoa, että sademetsä estäisi tiehankkeen.

Hänen mukaansa sademetsän luontoarvot otetaan suunnittelussa huomioon ja projekti toteutetaan niin, että haitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Uskonnottomien oikeuksia edistävä yhdistys on tehnyt tänä vuonna useita kanteluja pohjoissavolaisista kouluista. Kanteluiden mukaan kouluissa on loukattu uskonnonvapautta ja toimittu oppilaita uskontoon sitouttavasti.

Uskonnottomat Suomessa ry:n mukaan yhdessä tapauksessa on myös syrjitty oppilaita, jotka eivät ole luterilaisia ja painostettu oppilaita uskonnonopetukseen.

Kanteluissa mainitaan muun muassa koulujen uskontoa käsittelevistä aamunavauksista sekä kevät- ja joulujuhlista, joissa on laulettu virsiä.

Yhdistyksen mukaan koulut eivät aina ole tiedottaneet tilaisuuksien uskonnollisesta sisällöstä kunnolla etukäteen tai tarjonneet niille sisällöltään samanarvoista vaihtoehtoa.

Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbins painottaa, että kouluissa noudatettaisiin lakia. Robbinsin mielestä joissakin kouluissa rikotaan tietoisesti lakia tai ei ole ajateltu, että peruskoulu on uskonnollisesti sitouttamaton.

Viisi vuotta toiminut yhdistys on tehnyt yli 60 kantelua aluehallintovirastoihin. Yhteydenottoja on tullut etenkin Kantelupukki.fi-palvelun kautta.

Opetushallitus julkaisi ohjeen perusopetuksen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä viimeksi vuoden 2018 alussa. Ohjeen mukaan oppilasta ei voi velvoittaa osallistumaan uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Rehtorit uskonnon juurruttajina Itä-Suomessa?

Itä-Suomen aluehallintovirastossa on käsittelyssä kolme kantelua, jotka koskevat Varkauden ja Kuopion kaupunkeja sekä kuopiolaista Aurinkorinteen koulua. Varkaudesta kanteluita on tehty Repokankaan, Waltterin, Luttilan ja Könönpellon kouluista.

Varkauden kaupungin sivistysjohtaja Timo Tuunainen painottaa kaupungin noudattavan Opetushallituksen ohjeistuksia. Uskonnollista ainesta sisältävistä tapahtumista tiedotetaan vanhemmille sähköisesti Wilman kautta ja tarvittaessa paperitiedotteella.

– Mielenkiintoista on, että kuka tahansa voi kannella mistä vain aluehallintovirastoon ja heidän on tutkittava asia. Hedelmällisintä olisi, jos asianosainen ottaisi suoraan yhteyttä kouluihin tai koulutuksen järjestäjään ja mahdolliset epäkohdat korjattaisiin, sanoo sivistysjohtaja Tuunainen.

Kuopiossa kouluille tulee vanhemmilta jonkin verran palautetta etenkin juhlapyhiin liittyvistä kirkkokäynneistä. Opetusjohtaja Leena Auvisen mukaan kyseessä on yksittäisiä tapauksia.

– Asioita voidaan aina kokea eri tavalla. Kantelut selvitetään ja rehtoreiden muistia virkistetään käymällä läpi toimintaohjeistuksia kokouksissa, sanoo Leena Auvinen.

Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbins korostaa oppilaan todellista ja aitoa valinnanvapautta esimerkiksi kirkkokäynnille.

– Kaikkein jääräpäisimmät rehtorit uskonnon juurrattajina perusopetuksessa ovat Itä-Suomessa. Osa rehtoreista painottaa perinteitä ja vastarinta uudistuksiin on ollut kovaa. Tilanne muuttuu vanhempien rehtorien eläköityessä. Yllättävän vaikeaa on, että korkeasti koulutetut rehtorit noudattaisivat oppilaan uskonnonvapauteen liittyviä ohjeistuksia, sanoo Kaisa Robbins.

Lue lisää:

Vanhemmat ovat oppineet vaatimaan uskonnottomia joulujuhlia – koulujen juhlissa nähdään Jeesus-lapsen sijaan metsäneläimiä ja tonttu-ukkoja

"Niitäkin opettajia on, jotka rukoiluttavat kolme kertaa päivässä" – Kerro kokemuksesi: toteutuuko uskonnonvapaus kouluissa?

Yhdysvaltain presidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton (70) on kiistelty hahmo, jolla on takanaan pitkä ura apulaisoikeusministerinä, apulaisulkoministerinä ja YK-suurlähettiläänä.

Kansallisen turvallisuuden neuvonantajana hän on toiminut viime vuoden huhtikuusta lähtien – ja kerännyt arvostelua niin Yhdysvallossa kuin ulkomaillakin.

Viimeisin hyökkäys tuli eilen Pohjois-Koreasta. "Sodanlietsoja" ja "viallinen yksilö" olivat Pohjois-Korean ulkoministeriön kuvauksia Boltonista. Bolton oli sanonut Pohjois-Korean toukokuun alussa tekemien ohjuskokeiden rikkovan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.

Samaan aikaan presidenttiDonald Trump on Japanissa neuvottelemassa muun muassa Pohjois-Korean tilanteesta. Japani on Yhdysvaltoja varovaisempi suhtautumisessa Pohjois-Koreaan ja pelkää Trumpin saattavan suostua myönnytyksiin ennen aikojaan.

Yhdysvaltain presidentin mukaan Pohjois-Korean ohjuskokeissa ei ole mitään huolestuttavaa, ja Pohjois-Korean johtaja pitää varmasti lupauksensa.

Kovan linjan mies

John Bolton syntyi 20.11.1948 Baltimoressa. Hänen isänsä oli palomies ja äitinsä kotiäiti. Bolton opiskeli lakia Yalen huippuyliopistossa ja aloitti uran valtionhallinnossa 1982 toimittuaan ensin useita vuosia washingtonilaisessa lakifirmassa.

Bolton toimi erilaisissa korkeissa viroissa oikeusministeriössä ja ulkoministeriössä sekä kehitysapua koordinoivassa USAID:ssä presidentti Ronald Reaganin sekä George W. Bushin kausilla. Trumpin turvallisuusneuvonantajana hän aloitti huhtikuussa 2018.

Bolton on kaiken aikaa tukenut Yhdysvaltain kovia ja päättäväisiä toimia maailmalla. Vuonna 2003 hän kannatti hyökkäystä Irakiin. Sen jälkeen Bolton on muun muassa vastustanut kansainvälistä rikostuomioistuinta ja vaatinut tiukempia otteita Iranin suhteen. Vuonna 2015 hän kertoi New York Timesin mielipidekirjoituksessa kannattavansa ennaltaehkäiseviä ilmaiskuja Iraniin.

Boltonin jyrkät kannat ja jyräävä toimintatapa johtivat siihen, että vuonna 2005 senaatti – vaikka olikin tuolloin republikaanienemmistöinen – kieltäytyi nimittämästä häntä Yhdysvaltain YK-suurlähettilääksi. Presidentti George W. Bushin piti sivuuttaa kongressi ja nimittää Bolton virkaan väliaikaisesti, vuoden 2006 loppuun saakka.

Time-lehden mukaan 60 entistä diplomaattia kirjelmöi tuolloin Boltonin lähettiläsnimitystä vastaan. “Hän kohteli toimistoonsa tulevia vieraita kuin he olisivat palvelijoita, joita kohtaan hän saattoi olla vähättelevä, tyly ja negatiivinen". "Hän on alaisten ´sarjahyväksikäyttäjä´ ja olennaisesti ylempiään mielistelevä ja alempiaan potkiva tyyppi".

Luonnollisesti republikaanien piirissä on myös täysin päinvastaisia näkemyksiä. Konservatiivisen ajatushautomon, Heritage Foundationin kirjoituksessa Boltonia kehutaan jämäksi ja tehokkaaksi Yhdysvaltain etujen ajajaksi, YK:n uudistusprosessin ja ihmisoikeuksien edistäjäksi.

"Bolton esiintyy ulkoministerinä"

Boltonin on arvioitu toistuvasti astuvan ulkoministeri Mike Pompeon varpaille. Amerikkalaisen tv-yhtiön CNN:n haastattelemat nimettömät lähteet katsovat, että miesten välillä on valtataistelun merkkejä.

Jännitteet eivät CNN:n mukaan johdu niinkään mielipide-eroista, vaikkakin Boltonin kommentit ovat olleet kärkevämpiä kuin Pompeon. Molemmat halusivat Yhdysvaltain irtautuvan Iranin ydinasesopimuksesta ja molemmat tukevat tiukkaa linjaa suhteessa Venäjään ja Kiinaan.

Kyse on enemmänkin toimintatapojen eroista. Pompeo on varovainen julkisissa kommenteissaan ja pyrkii diplomaattisemmin rakentamaan yksimielisyyttä. Bolton tviittaa ja antaa kärjekkäitä lausuntoja ja tekee päätöksiä pienissä, suljetuissa ryhmissä.

– John Bolton esiintyy ulkoministerinä, sanoi yksi CNN:n haastattelema lähde.

Esimerkiksi Venezuelan suhteen Pompeo oli varovaisemman lähestymistavan kannalla, mutta Boltonin väitetään painostaneen hallintoa tunnustamaan oppositiota edustavan parlamentin puhemiehen Juan Guaidón Venezuelan johtajaksi.

Bolton voitti, mutta Guaidón nostaminen presidentti Nicolás Maduron tilalle on osoittautunut perin vaikeaksi.

Pienen piirin kokouksia

Kansallisen turvallisuusneuvonantajan tehtävä on kerätä presidentille tietoa ja panna toimeen presidentin linjauksia. Turvallisuusneuvonantajan asema käy vaikeaksi, jos presidentti ei ole varma siitä, mitä tahtoo.

– Sinulle jää silloin käteen John, joka toimii omin päin, sanoi eräs CNN:n haastattelema Valkoisen talon ja ulkoministeriön toimintaan perehtynyt lähde.

Lähde pitää Boltonia ystävänään, mutta kritisoi silti hänen ammatillista toimintaansa.

Bolton järjestää pieniä epävirallisia tapaamisia Trumpin sekä presidentin turvallisuusneuvoston kesken, mikä on tehnyt päätöksenteosta joidenkin arvioiden mukaan tehokkaampaa. Toisten arvioiden mukaan tällaiset tapaamiset vähentävät entisestään mahdollisuuksia sille, että presidentin korviin kantautuisi ulkoministeriöstä tai muualta eriäviä näkökantoja.

"Kaikessa on kyse Johnista, eikä presidentti pidä siitä"

Boltonin suorasukaiset kommentit ja linjaukset ovat ajoittain ärsyttäneet presidentti Trumpiakin. CNN:n lähteiden mukaan hän on jopa sanonut Boltonin vetäneen mattoa hänen altaan Pohjois-Korean suhteen. Boltonin ystävä sanoo, että Trump ei ajoittain tunnu välittävän Boltonin julkisesta esiintymisestä. Turvallisuusneuvonantajansa näkyvyys käy silti presidentin hermoille.

– Kaikessa on kyse Johnista, eikä presidentti arvosta sitä. Hän haluaa, että kaikessa on kyse hänestä itsestään, lähde sanoo.

Jännitteistä huolimatta Bolton on pysynyt virassaan jo runsaan vuoden, päivän pidempään kuin edeltäjänsä, H. R. McMaster.

Lue muualta:

Business Insiderin englanninkielinen juttu John Boltonin vaiheista

Poliisi on paljastanut kymmenien alaikäisten lasten suosiman Whatsapp-ryhmän, jossa on levitetty seksuaalirikoksiin liittyviä kuvia sekä väkivaltakuvia.

Itä-Suomen poliisi ryhtyi tutkimaan sille huhtikuussa tulleen rikosilmoituksen perusteella.

Ryhmässä on jaettu muun muassa eläimeen kohdistuvaa pornomateriaalia sekä video seksiä harrastavista lapsista.

Poliisin mukaan asiaan on myös liittynyt huhuja, että kuvattavina olisi ollut useita itäsuomalaisia lapsia tai nuoria. Esitutkinnan selvitysten mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

– Ryhmässä jaetut kuvat ja videot on jaettu jo muualla internetissä julkaistuista lähteistä, kertoo jutun tutkinnanjohtaja rikoskomisario Tuomo Lepola poliisin tiedotteessa.

Ryhmässä kymmeniä nuoria ympäri Suomen

Juttua tutkittiin rikosnimikkeellä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito.

Tutkinnassa ei kuitenkaan käynyt rikoskomisario Tuomo Lepolan mukaan julkaisuja, joiden perusteella olisi syytä epäillä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tutkittavana olevaan whatsapp-ryhmään liittyen.

Alaikäisten ylläpitämässä ringissä on ollut yli 60 alle 15-vuotiasta nuorta ympäri Suomea. Ryhmän ylläpitäjä on ollut eteläsuomalainen nuori.

Tapausta tutkinut Itä-Suomen poliisi on välittänyt tiedon tutkinnasta ja sen tuloksista nuorten kotipaikkakunnan lastensuojeluun sekä poliisiin mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

Poliisi: vanhemmat keskustelkaa lasten kanssa

Lapsia ja huoltajia kehotetaan muistamaan jaetun kuvan aiheuttamiin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Poliisi neuvoo vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa sosiaalisen median ja keskustelukanavien pelisäännöistä ja niissä piilevistä riskeistä.

– Itse kuvan hallussapitokin voi tietyissä tapauksissa olla rikos, Lepola korostaa.

Hän myös muistuttaa, että kuvien levittämisestä voi aiheutua kohdehenkilölle pitkäaikaista kärsimystä ja kuva voi tulla esille milloin tahansa uudestaan.

Poliisi uskoo, että vastaavia ryhmiä on lisää.

– Kaikki tapaukset eivät tule poliisin tietoon, koska niistä ei syystä tai toisesta kehdata tai iljetä ilmoittaa. Ilmoitus kuitenkin kannattaa aina tehdä.

Malesia aikoo lähettää noin 3 000 tonnia ulkomailta tuotua muovijätettä takaisin niiden alkuperämaihin kuten Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Kanadaan ja Australiaan.

Malesian ympäristöministerin Yeo Bee Yinin mukaan Malesiasta ja monista muista kehittyvistä maista on tullut uusia kohteita ulkomaiselle muoviroskalle sen jälkeen, kun Kiina kielsi viime vuonna muovijätteiden maahantuonnin.

Yeon mukaan rikkaiden maiden kansalaiset erittelevät roskansa kierrätystä varten, mutta suuri osa jätteistä päätyy kehittyviin maihin. Siellä ne kierrätetään laittomasti, mikä aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittoja.

Ministerin mukaan pelkästään yhdessä tapauksessa britannialainen kierrätysyhtiö toi Malesiaan yli 50 000 tonnia muovijätettä noin tuhannessa kontissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Muoviroskaa länsimaista

Malesiassa toimii laittomia jätteidenkäsittelylaitoksia, jotka ottavat vastaan ulkomaista muovijätettä. Ministeri Yeon mukaan Malesian viranomaiset ovat takavarikoineet 60 kontillista maahan salakuljetettua saastunutta roskaa.

Yeo esitteli konttien sisältöä toimittajille Kuala Lumpurin lähellä sijaitsevassa satamassa. Esillä oli muun muassa kaapeleita Britanniasta, likaisia maitotölkkejä Australiasta sekä elektroniikka- ja kotitalousjätettä Pohjois-Amerikasta, Saudi-Arabiasta ja Kiinasta.

Yeon mukaan Kiinasta tullut jäte näytti olevan alunperin peräisin Ranskasta ja muista maista. Jäte-erä oli lähetetty Malesiaan, koska Kiina ei ollut ottanut sitä vastaan.

– Malesiasta ei tule maailman kaatopaikkaa. Me taistelemme vastaan. Vaikka olemme pieni maa, niin kehittyneet maat eivät voi kiusata meitä, Yeo sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Malesian hallitus on sulkenut yli 150 laitonta muovinkierrätyslaitosta viime heinäkuusta lähtien. Aiemmin tässä kuussa maa lähetti viisi konttia jätettä takaisin Espanjaan.

Yeo kertoi, että kymmeniä kontillisia jätteitä on määrä lähettää takaisin niiden alkuperämaihin kahden viikon sisällä.

Filippiinien presidentti uhkaili Kanadaa jätekiistassa

Viime viikolla uutistoimistot kertoivat, että Kanada lupasi hakea 69 kontillista kanadalaisia jätteitä pois Filippiineiltä.

Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte uhkasi jättää jätekontit Kanadan aluevesille, jos maa ei ota niitä vastaan.

Kanadalainen yritys oli lähettänyt jätteet laittomasti Filippiineille vuosina 2013–2014.

Maat olivat kiistelleet muun muassa likaisia vaippoja, vanhoja sanomalehtiä ja muovipulloja sisältäneiden konttien kohtalosta vuosien ajan.

Lue myös:

Muovijätteen dumppaamista köyhiin maihin rajoitetaan uuden sopimuksen turvin – Yhdysvallat hankasi sopimusta vastaan

Minne muovijäte päätyy, kun Kiina ei enää ota sitä vastaan? Ympäristöjärjestöjen raportti: Kaakkois-Aasiaan ja kaatopaikoille

Sähköiset kartat ja navigointilaitteet ovat yleistyneet veneissä. Älylaitteiden käyttäjille on kehitetty useita karttasovelluksia, jotka näyttävät muun muassa merimerkkien sijainnit.

Merivartiosto toivoo, että ihmiset opettelisivat veneilemään myös perinteisin menetelmin ja aina silloin tällöin harjoittelisivat veneilyä ilman sähköisiä apuvälineitä.

Kuinka hyvin sinä tunnet merimerkkejä? Testaa tietosi.

Testiä korjattu 28.5.2019 klo 18:50: Muutettu vihreän lateraalimerkin kysymystä ja vastausta.

Nummen yhtenäiskoulun oppilaiden vanhempia pännii. Syynä on koulun hiljattain lähettämä Wilma-viesti, jossa käsketään korjauttamaan oppilaille annetut tablettitietokoneet ennen lukuvuoden loppua, jos ne ovat hajonneet.

Yle on nähnyt vanhemmille lähetetyn viestin. Siinä todetaan yksioikoisesti, että korjauskustannuksista vastaa oppilas tai huoltaja, ja että se on Hämeenlinnan kaupungin linjaus. Lisäksi viestissä kehotetaan toimimaan nopeasti, sillä huoltoliikkeissä voi olla ruuhkaa.

Seitsemäsluokkalaisen tytön äiti Matleena Eriksson on yksi korjausvaatimusta ihmettelevistä. Erikssonin mukaan hänen tyttärensä laitteen näyttö hajosi koulussa vahingossa.

– Tyttö oli laittamassa laitetta koulussa lataukseen, kun se tippui käsistä ja hajosi luokan lattialle. Ihan totaalinen vahinko. Koulun kanta oli, että koulu ei korvaa. Mikään tapaus ei ole sellainen, että he maksaisivat.

Laitteen korjauskustannukset olivat liki 200 euroa, Eriksson kertoo.

– Maksoin sen vähistä varoista. Samoin teki hoitajakollega, jonka lapsen laitteen lasiin tuli särö.

Yhtenäiskoulun rehtori Kati Hirvonen sanoo, ettei hänellä ole tietoa yksittäistapauksesta. Hirvonen toivoo, että vanhemmat olisivat häneen herkemmin yhteydessä, jos epäselvyyksiä ilmenee.

Facebookin suljetussa Hämeenlinna-ryhmässä käydään vilkasta keskustelua aiheesta. Useiden oppilaiden vanhemmat kertovat maksaneensa laitteiden korjauskuluja.

Nummen yhtenäiskoulussa opiskellaan peruskoulun 1.–9. luokilla.

Opetushallituksen ohje eroaa koulun ohjeesta

Vanhemmille lähetetystä viestistä saa sen kuvan, että laitteiden korjauttaminen on automaattisesti oppilaan ja vanhempien vastuulla. Viesti on ristiriidassa Opetushallituksen ohjeiden kanssa:

”Huoltajia ei voida velvoittaa ottamaan vakuutusta koulun laitteen rikkoutumisen tai katoamisen varalle. Suositeltavaa on, että koulu kantaisi pääsääntöisesti riskin laitteen rikkoutumisesta ja katoamisesta, ellei voida osoittaa, että oppilas on toiminut erityisen huolimattomasti.”

”Mikäli kyseessä on vahinko, korvaussumman tulisi olla alempi tai korvausvelvollisuutta ei muodostu lainkaan.”

”Koulu ei voi yksin päättää vahingonkorvaamisesta. Tarvittaessa koulu voi nostaa vahingonkorvauskanteen tuomioistuimessa."

Vaikka lapsi olisi korvausvastuussa, käytännössä korjauskulut sulavat useimmiten vanhempien varoista.

Kaupungin digipäällikkö: viestissä on väärinkäsityksen mahdollisuus

Noin 400 oppilaalla on padi käytössään Nummen yhtenäiskoulussa. Niitä käyttävät yläkouluikäiset.

Vanhemmille on lähetetty syksyllä Wilma-järjestelmään tiedote tablettien korjausvelvollisuudesta, joka on Opetushallituksen ohjeiden mukainen. Rehtori Kati Hirvosen mukaan tänä keväänä lähetettyä viestiä on tulkittu väärin, eivätkä kustannukset ole automaattisesti lapsen tai huoltajan harteilla.

– Laitteita on korvattu sekä oppilaan ja kodin että koulun toimesta tänä lukuvuonna. Näitä katsotaan aina tapauskohtaisesti. Osa vie laitteen suoraan korjattavaksi olematta kouluun yhteydessä.

Rehtori arvioi, että tämän lukuvuoden aikana on korjautettu kymmenkunta padia.

Vanhemmat ovat allekirjoittaneet koulun kanssa sopimuksen laitteiden kotiin viemisestä. Sopimuslomaketta voi tarkastella Opetushallituksen sivuilla.

Hämeenlinnan kaupungin digikehittämispäällikkö Jari Harvio toteaa, että vanhempien saamassa viestissä on väärinkäsityksen mahdollisuus.

Hänen mukaansa kaupungin linja on sama kuin sopimuslomakkeessa:

"Mikäli laite tai ohjelmisto häviää tai vahingoittuu kotikäytössä, vahingonaiheuttaja voi joutua vastuuseen vahingosta vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti."

– Jos ei voida todeta, että laite on hajonnut asianmukaisessa käytössä, lapsi tai huoltaja ovat korvausvelvollisia, Harvio täsmentää.

Digikehittämispäällikkö ja rehtori korostavat, että hajonneesta laitteesta on raportoitava koululle välittömästi. Jos näin ei toimita, korjausvastuu lankeaa melko varmasti oppilaalle tai huoltajalle.

Harvio lisää, että muista Hämeenlinnan peruskouluista ei ole kantautunut vastaavia viestejä korvausvelvollisuuden epäselvyyksistä.

Yle selvitti viime vuoden toukokuussa, että kaikkiaan noin 20 kunnassa on jokaisella koululaisella käytössään oma kone. Keskimäärin kuntien perusopetuksessa on koneita 0,4 per oppilas.

Lakimies: teknisiä laitteita koskevat samat periaatteet kuin kirjoja

Opetushallituksen lakimies Laura Francke tutustui Nummen yhtenäiskoulun lähettämään Wilma-viestiin Ylen pyynnöstä. Hän pitää sitä liian yksioikoisena.

– Viestimme ohjetta tehdessä oli vahvasti se, että pääsääntönä vahingot korvaisi koulu ja lapsen korvausvelvollisuutta harkittaisiin. Ei ole ohjeistuksen mukaista, että korjauttaminen menee automaattisesti lapsen korvattavaksi. Koulu sopii vahingon korvaamisesta huoltajien kanssa.

– Ei iPad eroa mistään muustakaan koulun omaisuudesta. Koulussa voi mennä mitä tahansa vahingossa rikki, mihin koulu on varautunut. Tekniset laitteet ovat toki arvokkaampia kuin vihkot, kynät ja muut, mutta samat periaatteet pätevät, Frankce toteaa.

Francken mukaan Opetushallitukseen on kiirinyt tietoa vain muutamasta vastaavanlaisesta tapauksesta, jossa laitteiden korvausvastuu herätti hämmennystä.

Oppilaan äiti: "Ilman padia ei voi tehdä tehtäviä"

Seitsemäsluokkalaisen lapsen vanhempi Matleena Eriksson sanoo, että koulussa hajonnut tabletti oli käytännössä pakko korjauttaa.

– Opettaja väläytti, että tyttö ei pääse luokalta, koska ilman padia ei voi tehdä tehtäviä. Pyysin koululta korvaavia tehtäviä, mutta niitä tai kirjoja ei ole. Se on mielestäni ihan hullua, että vanhemmat korjauttavat laitteita, jotka on pakko ottaa jos haluaa opiskella.

Nummen yhtenäiskoululla on sopimus kauppakeskus Goodmanissa sijaitsevan puhelinhuoltoliikkeen kanssa. Siellä Nummen koulun oppilaat tai vanhemmat voivat korjauttaa laitteita tarjoushinnoin.

Koulun opettajat tarkkailevat oppilaiden aktiivisuutta lukujärjestyksen ulkopuolella. Esimerkiksi kuinka paljon matematiikan tehtäviä oppilas tekee kotona laitteella. Aktiivisuus vaikuttaa kouluarvosanaan.

Rehtori Kati Hirvosen mukaan tablettia ei ole pakko ottaa kotiin.

– Kotona kyllä tarvitsee jonkinlaista laitetta, mutta ei sen tarvitse olla padi läheskään kaikissa tilanteissa. Kotona tehtäviä voi tehdä ihan tavallisella tietokoneella, tai jäädä kouluun päivän jälkeen tekemään.

Päivitetty 28.5.2019 klo 15:27: juttua täydennetty tiedolla Nummen koulun viime syksynä lähettämästä teidotteesta koskien padien korjausta.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Aiheesta voi keskustella kello 22 asti.

Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi on hallituksen muodostajan Antti Rinteen (sd.) mielestä valittava nainen. Rinne vahvistaa asian Ylen haastattelussa.

– On varma, että Suomesta löytyy sekä miehiä että naisia jotka täyttävät tehtävän kriteerit hyvinkin. Mutta oleellista on se, että Suomella ei ole ollut näitten vuosikymmenien aikana unionin jäsenmaana naiskomissaaria. Minusta lasikaton rikkomisen aika on nyt.

Eero Heinäluoma (sd.) ilmoitti viime viikolla olevansa valmis komissaariksi. Hän sai myös europarlamenttivaaleissa demarien suurimman äänisaaliin.

Rinteen mukaan komissaarin nimeä ei ratkaista europarlamenttivaaleissa vaan Suomen eduskuntavaaleissa.

Komissaarin nimityksestä päättää hallitus. Kun hallitus on nimitetty, asiaan on Rinteen mukaan tarkoitus palata pian.

Lue lisää:

Analyysi: Komissaarikisa on kahden kauppa – äänikuninkuus ei nostanut Heinäluomaa kisan kärkeen

Suurin osa puolueista nostaisi Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi mieluiten naisen – Yle kysyi puoluejohtajilta EU-politiikasta

Mantan tilalle olisi löydettävä uusi juhlapaikka, toteaa Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) Twitterissä.

Razmyar muistuttaa twiitissään, että 111-vuotias Havis Amandan patsas on hauras. Tämän vuoksi vaarassa ovat niin patsas kuin juhlijatkin.

Viimeksi Manta oli juhlinnan keskipisteenä, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden sunnuntai-iltana. Patsaan ympärille kerääntyi tuhansia juhlijoita, joista osa ei tyytynyt kylpemään suihkulähteessä, vaan kiipesi Mantan jalustalle.

Apulaispormestari Razmyar toivookin, että seuraavaa kultajuhlaa varten löytyisi uusi juhlapaikka.

Apulaispormestari Razmyar toteaa Ylelle, ettei hänellä ole suoraa vastausta siihen, mikä voisi olla toinen paikka juhlinnalle. Hän arvioi, että jonkinlainen vesielementti juhlapaikkaan varmaan pitäisi kuulua.

– Meidän täytyy miettiä tätä luovasti. Kaupungissa on kyllä tilaa kansanjuhlille.

Apulaispormestari kertoo huolestuneensa sekä juhlijoista ja patsaasta näkemiensä kuvien ja videoiden perusteella. Razmyarin mukaan patsas on hyvin ontto ja sen pronssipinta ohut. Myös suihkulähde on huonossa kunnossa.

– Patsaan ja suihkulähteen kunto ei millään tavalla voi kestää tällaisia kymmenien, satojen ja tuhansien juhlijoiden määrää. Se aiheuttaa vaaratilanteita myös juhlijoille.

Apulaispormestari huomauttaa, ettei patsaan päälle kiivetä vappunakaan, jolloin Mantan ympärille kerääntyy tuhansia juhlijoita. Havis Amanda patsas pestään ja lakitetaan vappuna nosturista käsin.

Razmyar kuitenkin myöntää, että spontaaniin kansanjuhlaan varautuminen on erilaista kuin vapun juhlintaan varautuminen.

– Kansanjuhlien aikana on aina toimittu näin ja se on intuitio, joka saa ihmiset magneetin vetovoimalla sinne paikan päälle, Razmyar kuvailee.

• Katso täältä, miltä juhlinta Mantalla näytti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Razmyar myös korostaa, ettei halua kieltää juhlimista ja ilonpitoa, joiden kuuluukin näkyä kaupunkikuvassa.

– Tarkoitus ei ole lieventää juhlimista, mutta jokainen ymmärtää, että juhlimisessakin on raja, ja sen täytyy olla turvallista ja järkevää.

Juhlinnasta patsaalla keskustellaan poliisin kanssa

Apulaispormestari arvioi, että Mantalla juhlimisesta käydään keskustelua Helsingin kaupungin viestinnän ja Helsingin poliisin kanssa.

Hänen mielestään juuri nyt on hyvä hetki keskustella asiasta ja varautua siihen, että Suomi saattaa voittaa jääkiekon MM-kultaa vaikka jo ensi vuonna. Razmyar sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että pelkkä tiedotus asiasta saattaa riittää.

– Ihmiset ymmärtävät sen, kuinka herkkä ja arvokas patsas ja suihkulähde meillä on.

Hän kuitenkin toivoo, että tarpeen mukaan poliisi ottaa tulevaisuudessa vahvemman roolin, jos juhlijat kiipeävät patsaan päälle.

– Ei tällä hetkellä varmaan sakkoja anneta siitä, että on Mantan päällä. Kyse on nimenomaan siitä kehotuksesta, että taataan kaikkien turvallisuus.

Apulaispormestarin ehdotus synnytti tiistaina Twitterissä vilkkaan keskustelun.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri ehdotti Twitterissä alkuperäisen Mantan patsaan korvaamista kulutusta kestävällä kopiolla. Alkuperäisen Havis Amanda -patsaan hän siirtäisi museoon.

Helsingin lisäksi myös ainakin Tampereella jääkiekon MM-kullan juhlinta on herättänyt keskustelua patsaiden ja suihkulähteiden kunnosta ja turvallisuudesta. Tampereen Keskustorin suihkulähteen yläosasta katosi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä juhlinnan tuoksinassa tuhansien eurojen arvoinen osa.

Aiheesta voi keskustella 28.5.2019 kello 21.00 asti.

Lue myös:

Tampere etsii Keskustorin suihkulähteestä kiekkojuhlissa kadonnutta tuhansien eurojen arvoista palaa: "Jos sen palauttaa, ei seuraa mitään"

Katso video kultajuhlista Helsingin Kauppatorilta: vaatteet pois ja suihkulähteeseen

Pietarsaaressa valmistettu luksuspurjevene on pudonnut rahtialuksen kyydistä Välimereen.

Onnettomuus sattui viime lauantaina. Italialaisomistuksessa ollut My Song -vene on mahdollisesti uponnut, tarkempia tietoja sen kohtalosta ei ole vielä saatu.

Rahtialus oli matkalla Karibialta Italiaan, missä purjeveneen oli tarkoitus osallistua Sardinian ympäri kiertävään regattaan. Yli 39 metriä pitkä purjevene on valmistettu Pietarsaaressa Baltic Yachtsin verstaalla kolme vuotta sitten, ja se oli yksi verstaan suurimpia urakoita.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Kauppalehti. Lehden haastatteleman asiantuntijan mukaan mahdollisesti uponnut vene maksaa vähintään 25 miljoonaa euroa.

LUE MYÖS:

Superyachttimes: 40m regatta star My Song lost at sea during cargo transportation

Entistä MTV:n uutisankkuria ja Espoon kaupungin varavaltuutettua Seppo Huhtaa syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Asiasta ensimmäisenä kertoneen Helsingin Sanomien mukaan Huhta kiistää syytteen kokonaisuudessaan.

Valtakunnansyyttäjän määräämän syytteen käsittely alkoi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa tänään tiistaina. Tuomio jutussa on määrä antaa 11. kesäkuuta.

Espoon kaupungin sivujen mukaan Seppo Huhta edustaa Sinistä tulevaisuutta varavaltuutettuna. Sinisen tulevaisuuden vt. puheenjohtaja Tiina Ahva kuitenkin kiistää Seppo Huhdan olevan puolueen jäsen.

– Huhta ei ole eikä ole koskaan ollut Sininen tulevaisuus rp:n jäsen, Ahva kirjoittaa sähköpostissaan.

Syyttäjä: "tarkoituksena solvaaminen ja panettelu"

Kihlakunnansyyttäjä Heikki Kohijoen laatiman haastehakemuksen mukaan Huhta on syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan kuudessa kirjoituksessa.

Huhta on julkaissut kirjoitukset Facebook-tilillään tammikuun 2016 ja heinäkuun 2016 välisenä aikana.

Syyttäjä katsoo haastehakemuksessaan, että Huhta on kirjoituksissaan panetellut ja solvannut somaleita ja muslimeja heidän rotunsa, syntyperänsä, kansallisen tai etnisen alkuperänsä ja uskontonsa vuoksi.

Haastehakemuksessa todetaan, että Huhdan kirjoitukset ovat olleet vahvasti yleistäviä ja omiaan aiheuttamaan vihamielisyyttä ja syrjintää maahanmuuttajia, pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja islaminuskoisia ihmisiä kohtaan.

Syyttäjä katsoo, että Huhdan ilmeinen tarkoitus on ollut mainittujen ihmisryhmien solvaaminen ja panettelu.

– Huhdan esittämässä muodossa julkaistujen mielipiteiden levittäminen yleisön keskuuteen ei kuulu sananvapauden suojan piiriin eikä ole sallittua, syyttäjä Kohijoki perustelee haastehakemuksessa.

Kirjoituksilla laajaa julkisuutta

Haastehakemuksessa todetaan Huhdan kirjoitusten saaneen laajaa julkisuutta.

Syyttäjän mukaan Huhdan Facebook-tilillä on noin 1 800 seuraajaa ja hänen kirjoituksensa ovat saaneet laajaa julkisuutta myös tykkäysten, jakojen ja kommenttien kautta.

Syyttäjä vaatii Huhdalle epäillystä teosta vähintään 60 päiväsakon sakkorangaistusta.

Lisäksi syyttäjä vaatii, että ne Huhdan kirjoitukset, joiden todetaan täyttävän kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön, poistetaan yleisön saatavilta.

Seppo Huhta putosi vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuutetun paikalta varasijalle. Huhta on toiminut aiemmin Espoon sinisten puheenjohtajana. Tätä ennen hän kuului perussuomalaisiin.

Vuonna 2017 uutisoitiin, että Huhtaa epäillään seksuaalisesta häirinnästä.

Juttua korjattu 28.5.2019 kello 19.50. Juttuun lisätty Sinisen tulevaisuuden vt. puheenjohtajan Tiina Ahvan kommentti siitä, ettei Huhta ole puolueen jäsen.

Kun Leijonien kultajoukkue saapui maanantaina Helsingin Kaisaniemenpuiston kansanjuhlaan, bussista ulos tullut Juhani Tyrväinen esitteli näyttävästi valkoista t-paitaa. Siinä luki "Gettomasa is chosen one" (suom. Gettomasa on valittu).

Moni katsoja ihmetteli, miksi jääkiekkoilija paitaa esittelee ja kuka on Gettomasa.

Rap-musiikkia seuraaville 25-vuotias Gettomasa on tuttu nimi ja niin on myös jääkiekkomaajoukkueelle. Räppärin biiseistä etenkin Lössi soi heidän pukukopissaan turnauksen aikana. Kappale raikui myös kisahallissa Slovakiassa.

Gettomasa oli tietoinen, että hänen joukkue on hänen kappalettaan kuunnellut. Lössi on häpeilemättömän itsevarma kappale, jossa nostatetaan yhteishenkeä.

– Ajattelin biisiä kirjoittaessa, että tyypit pystyy kuuntelee tätä kappaletta ennen matsia tai joku nyrkkeilijä tulee sisään tällä kappaleella. Oli kiva nähdä, että se on ollut myös sitä, räppäri kertoo.

Elämän keikka

Sunnuntaina Suomen kultamitalin ratkettua joukkue otti yhteyttä Gettomasaan, josko tämä voisi tulla esittämään kappaleen kansanjuhlaan.

– Olin vaan, että sairaan siistiä. Iso kunnia mulle.

Paikan päällä Juhani Tyrväinen karkasi jo lavalle menevien joukkuetovereidensa rivistä ja etsi käsiinsä Gettomasan. Hän halusi t-paitaan nimmarin ja yhteiskuvan. Tämän jälkeen hän esitteli paitaa innoissaan lavalla. Gettomasan esittäessä Lössi-kappaletta Tyrväinen pääsi vielä tuplaajaksi mukaan.

Räppäri itse ei hirvittävästi muista esiintymisestä 50 000 kiekkofanin ja huomattavan suuren tv-yleisön edessä.

– Olis ehkä tuntunut vieraalta paikalta mulle tulla koko kansan eteen esittämään kappale, mutta se ei tuntunut siltä, koska joukkue oli halunnut mut sinne ja ne oli fiilistellyt biisiä. Mä ajattelin, että mä vedän tän biisin näille jätkille.

Kappaleen aikana joku pelaajista sujautti kultamitalin hetkeksi Gettomasan kaulaan. Hänen todellinen palkintonsa oli esiintyminen koko kansan juhlassa. Räppäri sai sellaista näkyvyyttä, mitä rahalla ei saa ostettua. Entistä useampi suomalainen tietää nyt, kuka on Gettomasa.

Gettomasa tekee rehellistä räppiä

Räppipiireissä jyväskyläläinen Gettomasa (oik. Aleksi Lehikoinen) on jo vanha tekijä. Nuoresta pitäen räppiä ja hip hopia kuunnellut mies on muun muassa freestylerapin Suomen mestari vuodelta 2012. Varsinaisen läpimurtonsa Gettomasa teki vuonna 2016 ensimmäisellä soololevyllään Chosen one.

Lue lisää Gettomasan taustoista: Rap-tulokas Gettomasa kerää kehuja - nosti esiin perheissä vaietut alkoholiongelmat

Perjantaina ilmestyi Gettomasan toinen albumi Diplomaatti. Julkaisun jälkeen levyn kappaleet ampaisivat Suomen Spotify-listan kärkeen ja räppäri nappasi ensimmäistä kertaa ykköspaikan Silmät-biisillä.

– Tää on mullistava hetki Suomi-rapille. Ykköseksi mennyt kappale on niin raaka räppibiisi ja biitin soundi niin kaukana popmusiikista kuin vain pystyy olemaan. Nyt on todistettu, että Suomessa pystyy menestymään kaupallisesti oikealla kunnon räpillä tekemättä popkompromissia, Gettomasa lataa.

Räppäri kertoo, että uusi albumi on rehellinen rap-levy, jonka teemana on autot ja autoilu. Biisit eivät ole tiedostavia tai hänen omien sanojensa mukaan kovin älykkäitäkään, vaan niitä voi fiilistellä ajellessaan kesäisenä päivänä tai yönä.

Levyn nimi tulee siitä, että hän haluaisi olla diplomaatti.

– Diplomaatit on leijoja äijiä. Niillä on hienot autot ja ne jättää ne minne sattuu, koska niiden ei tartte maksaa parkkimaksuja. Niillä on koskemattomuus ja ne menee jonon ohi. Niillä on aurinkolasit päässä, ne chillaa takapenkillä ja ne saattaa hakea presidentin kyytiin ajelulle. Mä kelasin, että mä haluun olla diplomaatti.

Suoraa asiaa ja rapa roiskuu

Gettomasa on tunnettu suorasukaisesta tyylistään. Hän latelee asioita ilman kiertoilmauksia ja kunniansa saa kuulla melkein kuka tahansa.

– Mä tykkään purkaa omaa huonoa oloa teksteihin. Siinä missä joku muu menee kirjoittamaan jotain kommentteja nettiin, niin mä mieluummin kirjoitan siitä biisin.

Räppäri lataa kappaleissaan murskaavaa kritiikkiä muuta rap-skeneä kohtaan.

– Tyypit on alkanu tekee poppia ja hylänny hip hopin ja alkanu tehdä musiikkia ihan pelkästään työkseen ja heittänyt niiden rakastaman kulttuurin romukoppaan ja kaatanut rapaa sen päälle.

Mutta on kuraa satanut Gettomasankin suuntaan. Juuri Lössi-kappale aiheutti närää, sillä siinä hän käyttää vagina-sanaa haukkuakseen muita miehiä muun muassa juoruilijoiksi.

Tilanne harmitti räppäriä, sillä hän ei halunnut leimautua naisvihaajaksi. Hän joutui pohtimaan asiaa, mutta päätyi lopulta siihen, ettei ollut sanonut mitään naisia halventavaa.

– Enkä toivonut sillä mitään pahaa kenellekään.

Gettomasa myöntää, että hänen rap-tyylinsä on erittäin maskuliinen. Äijien kanssa puhutaan asioista suoraan.

– Tietysti parhaat jutut ja vitsit on aina vähän kärkkäitä. Siellä on paljon juttuja, joita en ikinä menisi sanomaan mun äidille tai siskolle. Ne ovat sellaisia juttuja, joita mä voin käydä läpi mun kaverin kanssa. Se on silloin aitoa puhetta. Se on se fiilis, jonka mä haluan saada mun teksteihin ja kappaleisiin.

MM-kultajuhla oli Gettomasan uralle todellinen onnenpotku. Mutta tämä on vasta alkua, sillä räppäri haluaa olla kaikkein paras. Sen takia hän alun perin alkoi räppäämään.

– Mä oon vahva kilpailija luonteelta. Oli kyseessä urheilu tai mitkä vaan pelit. Mä katon tätä räppihommaa ihan samalla tavalla. Mä haluun olla kaikista paras pelaaja kentällä.

Minkälaisena artistina Gettomasa haluaa itsensä tunnettavan?

– Legendaarisena, räppäri kuittaa.

Kun Marko Anttila oli pitkä ja hontelo 19-vuotias, tamperelaisvalmentaja Juha Pajuoja pani merkille Anttilan tavan liikkua jäällä.

Pajuoja luotsasi nykyistä Leijona-kapteenia Ilveksen A-junioreissa 2000-luvun alussa. Anttila oli tuolloin jo isokokoinen pelaaja.

– Se pisti silmään heti, miten niin iso kaveri voi liikkua jäällä noin hyvin, Pajuoja muistaa.

1990-luvulla jääkiekossa vallitsi vielä ajatus, että todella pitkä on liian pitkä jääkiekkoon. 190-senttisiä pidettiin pitkinä. Parimetrinen pelaaja oli jo omaa luokkaansa, luistimet jalassa lyhyimpiä pelaajia pari päätä pidempi.

203-senttinen Anttila on murtanut urallaan ennakkoluuloja pitkien miesten kehonhallinnasta alkaen.

– Ajateltiin, että jääkiekko ei ole se laji, jota noin iso kaveri voisi helposti hallita. Pitkille, ehkä vähän kömpelöille 10–12-vuotiaille pojille sanottiin, kannattaisiko kokeilla toista lajia, Pajuoja kertoo.

Pitkiksi kasvavilla suuri osa energiasta menee kasvamiseen ja lihasmassan kehitys voi jäädä pituuskasvun jalkoihin. Pituus vaatii myös pitkää mailaa ja se voi myös hidastaa pitkiä pelaajia.

– Pituuskasvu voi hidastaa huippu-urheilijaksi kasvamista. Pitkillä pelaajilla esimerkiksi keuhkot voivat kehittyä lyhyempiä hitaammin, Pajuoja kertoo.

Divarista NHL:ään

Pajuoja muistaa, miten Lempäälän jätiksi kutsuttu Anttila sai elämänsä tilaisuuden.

Elettiin vuoden 2004 toukokuuta. Tampereen Kaukajärvellä luisteltiin Ilveksen jääkiekon A-nuorten try out -jäillä. Myös Anttila pääsi mukaan, suoraan Lempäälän Kisasta ja II-divarista.

– Vinkkasin Chicago Blackhawksin pelaajatarkkailija Sakke Pietilälle, että tässä on mielenkiintoinen kaveri. Sakke sanoi, että älä hulluja puhu, hänkö lähtisi Helsingistä katsomaan jotain Lempäälän A-junnujen poikaa, mutta niin vain lähti. Sakke totesi, että piru, tässä on aikamoinen aihio, Pajuoja muistelee.

Hän antaa Pietilälle tunnustusta mahdollisuudesta, jonka Anttila sai. Nyt “Lempäälän A-junnupojan” tuntee koko Suomi MM-kultajoukkueen kapteenina, joka upotti tarvittavat maalit oikeaan aikaan kolmessa viimeisessä MM-ottelussa.

– Hyvin harvoin pelaaja saa näin sokkona NHL-varauksen, että yhtään peliä ei ole edes nähty. Markon kohdalla niin kävi, että taisi olla kahden jääharjoituksen jälkeen, kun Sakke varauksen teki.

Isosta koosta jopa haittaa

Pajuoja myöntää herkistyneensä sunnuntain finaalissa.

– Jos jollekin pelaajalle onnistumisen suo, niin Markolle. Hän on aina ollut pelaaja, joka ottaa muita huomioon ja varoo isoa kokoaan, että ei vahingossakaan ruhjo ketään niin harjoituksissa kuin vastustajaakin vastaan peleissä.

Anttila onkin varonut kokoaan myös taklauksissa. Kun vastustajan pää on oman kyynerpään korkeudella, täytyy olla tarkkana.

– Marko on joutunut himmaamaan taklauksiaan. Pitkä ja iso pelaaja voi saada myös tuomareilta vääriä taklauksia, vaikka ne olisivatkin oikeita. Tässä turnauksessa Anttilalta nähtiin kyllä muutama oikein nätti taklaus, Pajuoja sanoo.

Valmentaja hehkuttaa, miten kovan työn Anttila on kehonsa kanssa tehnyt.

– Häntä on pidetty rumana ankanpoikasenakin. Markon vaatimattomuus ja epäitsekkyys ovat niitä henkisiä puolia, joiden vuoksi hän on huippuesimerkki suomalaisesta kapteenista, jota joukkue tarvitsee.

Kolmatta viikkoa käytävissä hallitusneuvotteluissa alkaa olla käsillä loppusuora. Rinteen mukaan hallitusohjelmaa on kirjoitettu jo 150 sivua. Neuvotteluissa on päästy sopuun talouden raameista ja nyt myös työllistämistoimista.

– Nyt koko talouskokonaisuus on sovittuna. Se lähti loppuviimeistelyyn ryhmiin. Tänä iltana pitäisi olla valmista, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi Säätytalolla tiistaiaamuna.

Ylen tietojen mukaan Säätytalolla olisi sovittu talouden tasapainosta eikä uutta velkaa olisi tulossa. Uudet menot katettaisiin verotuloja lisäämällä ja valtion omaisuutta myymällä. Ylen tietojen mukaan verotuloja kerättäisiin lisää ainakin 700 miljoonaa euroa.

SDP:n puheenjohtaja Rinne vahvistaa tiedot.

–Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös veronkorotuksia, Rinne sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että neuvotteluissa on päätetty rahoittaa uusia menoja myymällä valtion omaisuutta jopa kolmen miljardin euron edestä. Ylen tietojen mukaan luku jäänee alemmas.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja Rinne vahvistavat, että uusia pysyviä menoja on tulossa 1,2 miljardia.

– Se on se pohja, josta nyt lähdetään liikkeelle puheenjohtajien pöydässä, Lindtman sanoo.

Puheenjohtaja Rinteen mukaan uudet menot katetaan veroilla, työllisyyden kasvulla ja uudelleenkohdennuksilla. Lisää velkaa ei Rinteen mukaan oteta, jos "normaali kasvu" jatkuu.

Seuraava hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, jos punamultahallitus saadaan kasaan.

Vasemmistoliitto vastusti omaisuuden myyntiä

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on aiemmin vastustanut valtion omaisuuden myyntiä.

– Jos Helsingin Sanomien tiedot pitävät paikkansa, siinä on varmaan sitten kyse sellaisesta rahoitusmallista, johon on päädytty, koska tarvitaan rahoitusta hankkeisiin, jotka eivät ole valtion perustoiminnan ja rahoituksen piirissä.

Nämä voivat olla esimerksi isoja rata- ja tiehankkeita. Uutta rahaa tarvitaan myös eriarvoisuuden torjumiseen.

Li Andersson uskoo, että hallitusohjelma valmistuu tällä viikolla. Sisällöt voivat Anderssonin mukaan olla selvillä jo keskiviikkona.

Ylen eri lähteistä saamien tietojen mukaan neuvottelussa olisi myös sovittu metsäasioista niin, että Kemin sellutehdasinvestointi voisi toteutua.

Maahanmuuttopolitiikkaan joitakin höllennyksiä

Ylen tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on etenemässä se, että joitakin edellisen hallituksen tekemistä maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä höllennetään. Kyse on tiettävästi oikeusturvaan liittyvien ongelmien korjaamisesta.

Esimerkiksi oikeusministeriö kertoi joulukuussa, että turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantanut hakijoiden oikeusturvan. Edellinen hallitus lyhensi valitusaikaa maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä runsaasta neljästä viikosta kolmeen viikkoon vuonna 2016.

Tiettävästi maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä ovat halunneet purkaa etenkin RKP, vihreät ja vasemmistoliitto, kun ainakin edellisen hallituksen pääministeripuolue keskusta on ollut päinvastaisella kannalla.

Sipilä: Sopu yritysveroista ja työllisyystoimista

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi eduskunnassa, että viime yönä päästiin pitkä harppaus eteenpäin. Työllistämistoimista on päästy sopuun. Sipilä on luottavaisella mielellä.

– Tämä on nyt askeleen lähempänä onnistumista. Tavoitteemme ovat siellä nyt hyvin sisällä. Olen varsin tyytyväinen eilisillan keskusteluun, Sipilä sanoi Pikkuparlamentissa.

Sipilä sanoo keskustan päässeen hyvin omiin tavoitteisiinsa.

– Yritysverotukseen ja työllisyystoimiin olen varsin tyytyväinen. Myös 75-prosentin työllisyystoimista on sopu. Nyt on laadittu vahvat kirjaukset sitä varten, jos työllisyystoimet eivät toteutuisi.

Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteissäkin keskusta ja vihreät ovat päässeet Sipilän mukaan jo lähelle sopua.

– Kompromisseja siellä on tehty, mutta esimerkiksi puunkäytön näkökulmasta on saatu ihan ok-kirjaukset. Toki vielä on auki olevia asioita.

Sipilä lähtee tänään Brysseliin ja palaa keskiviikkona neuvotteluihin puolilta päivin. Tällä välillä työryhmät jatkavat työtään Säätytalolla.

Rinteen mukaan hallitusohjelman sisältö valmistunee huomisiltana. Hän kertoi, että työ jatkuu puheenjohtajien kesken myös huomenna.

Rinne sanoo, että puolueiden välillä ei ole kiistaa ja näkemyseroista on sovittu. Auki olevia kysymyksiä on kuitenkin edelleen. Ne eivät Rinteen mukaan liity talouteen tai työllisyyteen. Rinteen mukaan kiistaa ei olisi myöskään esimerkiksi hakkuumääristä.

– Tällä hetkellä puheenjohtajapöydässä ei ole riitaa, joka vaatisi ratkaisuja tässä asiassa.

Haavisto: Kovaa vääntöä

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoi tiistaina, että auki olevia kysymyksiä on edelleen kohtuullinen määrä ja eri ryhmien välillä "käydään melkoisen kovaa vääntöä".

Haavisto kertoi, että budjetin mittaluokasta ja rahoituksesta vuoden 2023 tasossa syntyi eilen yhtenäinen käsitys, samoin joidenkin investointien mittaluokasta ainakin rataverkkoon.

Haavisto sanoi, että talousraamit ovat tämänhetkisessä keskustelussa "tiukat", kun häneltä kysyttiin, voiko valtion- tai julkinen talous olla alijäämäinen vuoden 2023 tasossa.

Investointeja infrastruktuuriin, kuten ratoihin, ymmärretään Haaviston mukaan kertaluonteisina menoina, joilla on paitsi työllisyysvaikutus myös ekologista ja aluepoliittista merkitystä, kun kulkuyhteyksiä parannetaan.

Haaviston mukaan tulevalla hallituksella on yhteinen ajatus, että 75 prosentin työllisyystasoon päästään. Siihen etsitään hänen mukaansa koko ajan keinoja.

– Jos ajattelee budjetin rahoituspuolta, se tulee nojaamaan osittain siihen että työllisyys paranee ja sitä kautta valtiontalouden tila paranee, Haavisto sanoi.

Yksi käsittelemättömistä asioita on tulevan hallituksen kokoonpano. Tästä ei neuvotella ainakaan tänään, sillä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on Brysselissä huippukokouksessa.

– Ministerikokonaisuudesta ei ole keskusteltu eikä edes siitä, kuinka paljon ministereitä tulee olemaan, Rinne sanoo.

Vapaavuori moitti maakuntamallia

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) tapasi viiden puolueen puheenjohtajia Säätytalolla aamupäivällä. Hän kertoi toimittajille, että isoimmat suomalaiset kaupungit vastustavat jyrkästi hallitusneuvotteluissa sovittua maakuntamallia.

Pääkaupunkiseudulle luvattua erillisratkaisua Vapaavuori sanoi pieneksi lohduksi.

Rinne totesi Vapaavuoren arvostelusta, että hän voi olla kriittinen, mutta "teemme nyt päätetyn mukaan".

Rinne kommentoi myös ratahankkeita. Hän sanoo olleensa siinä käsityksessä, että Pisara-rata tarvitaan ennen kuin muut ratahankkeet voivat edetä. Pisararataa on suunniteltu Helsingin keskustaan maan alle.

Henriksson: Tämän viikon aikana valmista

– Totean vain, että olemme päässeet sopuun raameista, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi saapuessaan Säätytalolle ensimmäisenä puheenjohtajista.

Henriksson mukaan useita kysymyksiä on yhä pöydässä. Valmista tullee tämän viikon aikana, hän ennakoi.

Maanantaina myöhään jatkuneiden neuvotteluiden jälkeen hallitusneuvotteluiden vetäjä Rinne kertoi, että viiden puolueen neuvotteluissa on päästy sopuun talousasioista.

Rinteen mukaan "tulot ja menot ovat tasapainossa".

– Vajaat kymmenen kysymystä vaatii ratkaisua. Keskiviikkona varmaankin käydään viimeiset asiat läpi, Rinne sanoi maanantai-iltana.

Rinne arvioi illalla, että vaikeimmat kysymykset on nyt siivottu alta pois. Hänen mukaansa ohjelman sisältö voisi tulla valmiiksi jo keskiviikkoiltana.

Neuvottelut alkoivat Säätytalossa aamulla, mutta päivällä niissä oli tauko eduskuntaryhmien kokousten ja eduskunnan täysistunnon takia.

Hallitusneuvotteluja saattaa tiistaina mutkistaa jonkin verran se, että Sipilä matkustaa Brysseliin, jossa hän osallistuu EU-johtajien kokoukseen.

Johtajilla on Brysselissä pöydällä visainen kysymys, miten EU:n johtopaikat jaetaan eurovaalien jälkeen.

Lue lisää:

Pitkä neuvottelupäivä tuotti tulosta – Rinne uskoo, että keskiviikkona voi tulla valmista

Analyysi: Rinteen sote-pakasta pullahti voitto keskustalle, demarit näyttivät yksityisille firmoille kaapin paikan

Ylen Syyriassa haastattelemat suomalaisnaiset kertoivat kahdesta vankilassa olevasta suomalaismiehestä.

Juuri al-Holin Isis-leiriltä palannut Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen haastatteli leirillä viittä suomalaisnaista.

Yksi naisista kertoi vankilassa olevasta veljestään.

– Tiedän, että veljeni on vankilassa, mutta en tiedä missä. Olen yrittänyt ottaa selvää, mutta en tiedä missä hän on, mustaan kaapuun pukeutunut nainen sanoi.

Toinen naisista, Sanna, kertoi, että vankilassa on myös nuorempi mies.

– Kurdit hyökkäsivät yhteen taloon ja nappasivat pojan. Poika on edelleen vankilassa. Hän oli 17-vuotias, kun hänet napattiin. Hän ei ollut taistelussa, vaan kotonaan, kun he hyökkäsivät sisään ja ottivat hänet vangiksi.

Vuosi sitten vangittu nuorempi mies on Sannan mukaan nyt 18-vuotias.

– Haastattelemani naisen veli on todennäköisesti mennyt Syyriaan itsenäisesti ja vapaaehtoisesti, mutta Ylen saamien tietojen mukaan toinen nyt 18-vuotias mies saapui Syyriaan vanhempiensa mukaan 13-14-vuotiaana, Antti Kuronen kertoo.

Yle pääsi raportoimaan Isis-leiriltä ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana suomalaismediana.

Suojelupoliisi kommentoi, että sen tiedossa on, että alueella on vangittuna muutamia Suomesta lähteneitä henkilöitä.

Suojelupoliisi ei kommentoi tarkemmin vangittujen määrää tai tilannetta.

Vankiloiden olosuhteista tiedetään vähän

Isisin alueelta vangitut ulkomaalaiset miehet ovat tarkoin vartioiduissa salaisissa vankiloissa. Vankiloissa arvioidaan olevan ainakin tuhat ulkomaalaista.

Vankiloiden olosuhteista ei tiedetä paljoakaan. Jotain käsitystä asiasta saa Kurosen puolitoista vuotta sitten tekemästä haastattelusta. Kuronen tapasi tuolloin eurooppalaisen Isis-vangin turvallisuuspalvelun talossa tehdessään dokumenttia Raqqasta.

– Mies tuotiin huppu päässä ja kettingeissä jostain kauempaa vankilasta. Hänet laitettiin tuoliin eteeni istumaan ennen kuin huppu otettiin pois. Se on ihan jotain muuta kuin leiri, jossa haastattelemani naiset ovat, Kuronen kuvailee.

– Mies kertoi, että vankiloissa on eräänlainen mini-kalifaatti eli ihmisiä on varmaankin kaikista Euroopan maista, entisen Neuvostoliiton alueelta, Pohjois-Afrikasta ja muualta.

Ulkomaalaisia vastaan ei vielä oikeudenkäyntejä

Ulkomaalaisia vankeja vastaan ei toistaiseksi ole Syyriassa käynnissä oikeudenkäyntejä. Syyrian kurdien paikallishallinto haluaisi lähettää vangit kotimaihinsa.

Alueella on menossa oikeudenkäyntejä, joissa tuomitaan syyrialaisia. Suuri joukko syyttömiksi todettuja paikallisia on myös vapautettu.

Kurdihallinto haluaisi perustaa alueelle kansainvälisen tuomioistuimen, jossa heitä voitaisiin tuomita.

– Kurdien näkökulma on se, että nämä ihmiset ovat tulleet Euroopasta ja muualta terrorisoimaan aluetta. Ja kun sota on ohi, joutuvat kurdit huolehtimaan näistä ihmisistä, Antti Kuronen toteaa.

Irak on tarjoutunut järjestämään oikeudenkäynnin kaikille kurdien SDF-joukkojen Syyriassa vangitsemille ulkomaalaisille.

Neljä Isisiin kuulunutta ranskalaista miestä tuomittiin Irakissa kuolemantuomioihin sunnuntaina. Yhdysvaltain tukemat joukot olivat alun perin vanginneet miehet Syyrian puolella.

Tiistaina Irakissa tuomittiin kaksi ranskalaista Isis-vankia lisää kuolemantuomioihin.

Isis-leirillä olevien naisten ja lasten kohtaloa pohditaan illan A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21. Vieraina sisäministeri Kai Mykkänen (kok.), Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen, Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen ja Ylen toimittaja Antti Kuronen. Juontajana Heli Suominen. #yleastudio

Lisää aiheesta:

Suomalaiset Isis-naiset kertovat poikkeuksellisessa haastattelussa elämästään Syyriassa: "Lapset ovat kaikki, mitä minulla on"

Suomalaisäidit haluavat pois vaarallisesta ja likaisesta Isis-leiristä – Lapsia on kuollut vaikeissa oloissa

Ylen Ulkolinja tapasi Isis-vangin Syyriassa – "Näin myös suomalaisia Isisin riveissä Raqqassa"

klo 15.16: Täydennetty suojelupoliisin kommentti

Biohajoavien muovipussien käyttö ei ole niin ympäristöystävällistä kuin aiemmin on uskottu.

Tuoreen tutkimuksen mukaan biohajoavilla muovipusseilla saattaa lisäksi olla haittavaikutuksia kasvien kasvuun.

Italialaisen Pisan yliopiston tutkimuksessa kävi ilmi, että luontoon päätyvistä biohajoavista muovipusseista jää maaperään kemikaaleja, jotka hidastavat tiettyjen taimien kehittymistä.

Tutkimus julkaistiin Ecological Indicator -tiedejulkaisun tuoreessa numerossa.

Siinä tutkittiin sekä perinteisiä muovipusseja että biohajoavia muovipusseja.

Perinteiset muovipussit tehdään tiheästä polyeteenistä (hdpe) kun taas tutkimuksessa mukana olleet biohajavat muovipussit on valmistettu italialaisen Novamont-yrityksen kehittämästä Mater-bi -polymeeristä, joka koostuu pääasiassa maissitärkkelyksestä ja kasviöljystä.

Molemmista muovipussityypistä liukeni maaperään kemikaaleja, kun muovipussit altistuivat ulkoilmalle ja sateelle.

Mater-bistä valmistettuja biohajoavia muovipusseja käyttää Suomessa muun muassa S-ryhmä.

Biohajoavat muovipussit olisi tärkeää hajoittaa jätteenkäsittelyssä

Pisan yliopiston tutkimusryhmässä mukana ollut dosentti Claudio Lardicci muistuttaa, ettei biohajoviakaan muovipusseja pitäisi heittää suoraan luontoon.

– Jo pieni sade voi saada aikaan fytotoksisten, eli kasveille tauteja aiheuttavien tai niiden kasvua haittaavien kemikaalien päätymisen muovipusseista maaperään, hän kertoo italialaisen Ansa-uutistoimiston haastattelussa.

Tästä syystä on Lardiccin mukaan ensisijaisen tärkeää, että myös biohajoavien muovipussien hävittäminen hoidetaan osana jätehuoltoa.

Biohajoavia muovipusseja valmistava Novamont kritisoi tiedotteessaan tutkimustuloksia. Sen mukaan tutkimuksen metodologiassa on vakavia puutteita.

Novamontin mukaan tutkimuksen tulokset ovat yksittäistapaus, koska muovipusseja ei ole verrattu tieteellisen käytännön mukaisesti verrokkiaineisiin. Tuloksia ei Novamontin mukaan voida yleistää koskemaan kaikkia biohajoavia muovipusseja, jotka päätyvät luontoon.

Biomuovikassit hajoavat odotettua hitaammin ja haittaavat jätteenkäsittelyä

Biomuovikassien suosio maailmalla on noussut sen myötä kun tietoisuus perinteisten muovikassien ympäristövaikutuksista on lisääntynyt.

Monet maat ovat esimerkiksi kieltäneet muovikassit kokonaan.

Biomuovikassit eivät kuitenkaan ole ympäristövaikutuksiltaan ongelmattomia.

Niiden on osoitettu esimerkiksi hajoavan odotettua hitaammin ja aiheuttavan ongelmia jätteenkäsittelyssä.

Viime vuonna julkaistussa mielipidekirjoituksessaan From Waste to Taste -yhdistyksen hankejohtaja Johanna Kohvakka ja Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtinen jopa vaativat biohajoavan muovin kuluttajakäytön kieltämistä.

Heidän mukaansa biomuovien tuottamiseen muun muassa kuluu runsaasti energiaa, ja niiden tuotannolla on muitakin haitallisia ympäristövaikutuksia.

Brittäläisen Bathin yliopiston tutkijan Isabel Thomlinsonin mukaan biohajoavat muovipussit ovat kuitenkin tavallisia muovipusseja ympäristöystävällisempiä.

Thomlinson muistuttaa italialaistutkijoiden lailla, että biohajoavan muovin paikka ei kuitenkaan ole luonnossa. Hajotakseen se vaatii yli 60 asteen lämpötilan.

Lue myös:

Malesia lähettää ulkomaisia muovijätteitä takaisin länsimaihin – "Malesiasta ei tule maailman kaatopaikkaa"

Piinaako sinua ajatus mikromuovista juomavedessä? Enemmistö suomalaisista on huolissaan muovin määrästä – tässä 7 ratkaisua ongelmaan

Mikä roskapussiksi, jos muovisia kauppakasseja ei enää kerry kotiin? Biopussi ei ole täysin ongelmaton

Tampereellakin päästään juhlimaan Leijonien MM-kultaa. Keskustorilla järjestetään kansanjuhla keskiviikkona.

Tapahtumapalveluiden johtajan Saara Saarteisen mukaan lähes koko joukkue eli 18 pelaajaa saadaan mukaan juhliin.

Mukana ovat varmasti Tampereen seudun tärkeät pelaajat kuten Kristian Kuusela ja Marko "Mörkö" Anttila.

Lisäksi paikalla ovat Toni Rajala, Arttu Ilomäki, Henri Jokiharju, Oliwer Kaski, Joel Kiviranta, Miika Koivisto, Juho Lammikko, Kevin Lankinen, Mikko Lehtonen, Niko Mikkola, Niko Ojamäki, Jussi Olkinuora, Harri Pesonen, Jere Sallinen, Veli-Matti Savinainen ja Juhani Tyrväinen.

Juhlien keskipisteeksi tulee lava Satakunnankadun päälle. Tapahtuma-alueelle tulee useita jättiscreenejä, joten juhlaa pääsee seuraamaan koko Keskustorin alueelta.

Keskustorin kansanjuhla alkaa kuudelta illalla ja kestää noin tunnin. Ennen kansanjuhlaa joukkue osallistuu Tampereen kaupungin järjestämälle pormestarin vastaanotolle.

Juhlissa esiintyy artisteja, joiden nimistä kaupunki tiedottaa myöhemmin.

Juhlat vaikuttavat koko keskustan liikenteeseen

Juhlan järjestelyt vaikuttavat jo päivällä koko keskustan liikenteeseen.

Väkeä kannustetaan saapumaan juhliin julkisella liikenteellä, kävellen tai pyörällä. Liikenteessä kannattaa olla ajoissa.

Frenckellin ja Keskustorin pysäköintialueet ovat pois käytöstä keskiviikkona klo 9.00 alkaen aina tapahtuman päättymiseen asti.

Myös Frenckellin pysäköintitalo on kiinni kello 16.00-19.30.

Aleksis Kiven katu on suljettuna ajoneuvoliikenteeltä klo 16.00-19.15. Ajoneuvoilta on pääsy kielletty Aleksis Kiven kadulle Kauppakadulta, Puutarhakadulta ja Satakunnankadulta klo 16.00-19.15.

Satakunnankadulta ajoneuvoliikenne suljetaan lännen suuntaan kello 16.00-19.15, liikenne itään toimii normaalisti.

Bussien muutoksista tiedotetaan keskiviikkona.

Kotonakin voi nauttia juhlatunnelmasta, sillä Yle näyttää juhlan suorana Areenassa.

Lue lisää:

Lempäälä päättää ensi viikolla, mitä "Mörkö" Anttila ja Jenni Hiirikoski saavat palkinnoksi: juhlat tulossa

Katso Helsingin juhlien tunnelmia maanantailta:

1970-luvulla se vielä oli mahdollista. Kun kahden TV-kanavan aikaan pääsi TV-elokuvaan lausumaan kuolemattomat sanat, hoki sitä kohta koko kansa.

Pekka Rädyllä ne sanat olivat: "Syö paskas".

Nuo sanat ovat seuranneet Rätyä jo yli 40 vuotta. Nuoresta pojasta aina näihin päiviin, kun Räty kohta on jäämässä eläkkeelle näyttelijän työstään.

– Vasta olimme vaimon kanssa Helsinki–Vantaan lentokentällä lähdössä Alanyaan. En ehtinyt mennä edes lippua tarkistuttamaan, kun yksi mies jo huusi: "Sano vaan Pekka, että syö paskas", naurahtaa Räty.

Sanonta on jäänyt elämään kohtauksesta, jossa Imppaa näyttelevä Pekka Räty on Simpauttaja-TV-elokuvassa isänsä kanssa pellolla levittämässä lantaa. Isä hermostuu, kun Imppa viskoo lantaa lammikoihin: "Se on syötävä nyt joka kakkara", sanoo Impan isä. "Syö paskas", vastaa Imppa.

Repliikki toistuu muutamaan kertaan. Lukuisat Simpauttaja-elokuvan uusinnat ovat tehneet lauseesta mieliinpainuvan.

Murretta puhuva poika

Oli kuitenkin todella lähellä, että Impan rooli olisi jäänyt Pekka Rädyltä tekemättä. Hän nimittäin oli tuolloin Tampereella ensimmäisen vuoden näyttelijäopiskelija ja päättänyt uhrata opiskelulle kaiken aikansa.

Simpauttajan ohjaaja Veikko Kerttula tiedusteli, olisiko Tampereen teatterikoulussa Pohjois-Karjalan murretta puhuvaa poikaa. Sellainen koulusta löytyi.

Niinpä Pohjois-Karjalan Enossa syntynyt Pekka Räty luki Heikki Turusen Simpauttaja-romaanin ja totesi, ettei siinä hänen mielestään mitään ihmeellistä ole. Sellaista normaalia pohjoiskarjalaista elämää noitumisineen ja selkäsaunoineen.

– Minä kieltäydyin. Ajattelin, että en missään tapauksessa lähde mihinkään elokuvaan, koska minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus käydä teatterikoulua ja halusin ottaa siitä kaiken irti.

Imppa on minun elämäntarinani Näyttelijä Pekka Räty

Toisin kuitenkin kävi. 19-vuotias Pekka Räty saatiin ylipuhuttua, ja niin hän huomasi olevansa mukana Simpauttajassa näyttelemässä Imppaa.

– Ensimmäinen kohtaus kuvattiin pellolla, jossa Simpauttaja korjailee traktoria ja Juuli kävelee pellon laidassa.

Rädyn piti vain seurata kärryn lavalta kuvauksia. Elokuvantekijät kuitenkin kuvasivat salaa, kun Räty nuorilla silmillään seurasi tapahtumia.

– Ohjaaja Kerttula sanoi, että ei tämä tämän kummallisempaa ole. Pysyt vain omana itsenäsi ja jatketaan eteenpäin, naurahtaa Räty.

Niin Impasta tuli vuonna 1954 syntyneelle Pekka Rädylle hahmo, jota hän on kantanut lopun elämäänsä.

Näyttelijän ammatti oli Pekka Rädylle intohimo, mutta Rädyn isälle se oli ainakin aluksi kova pettymys. Kotona olisi odottanut pienviljelijän tilan hoitaminen, mutta se ei kiinnostanut Pekka Rätyä eikä hänen sisaruksiaankaan.

– Isä lämpeni näyttelijän työhäni vasta, kun työkaveri oli nähnyt Rädyn TV:ssä. Kun sain vanhemmat lopulta Lahden kaupunginteatteriin katsomaan Täällä pohjantähden alla -näytelmää, kuulin näyttämölle, kun isä sanoi äidille: "Kato äiti perkele, tuoltahan tullee miun poika".

Näyttämöltä eduskuntaan

Vuonna 1977 Räty kiinnitettiin vakituiseksi näyttelijäksi Lahden kaupunginteatteriin, jossa vuosia vierähti kaikkiaan 26. Ensi-iltoja tuli vuodessa kuusi tai seitsemän, mikä olikin viedä näyttelijästä lopullisesti mehut. Vientiä Pekka Rädyllä riitti ja alkoholikin maistui.

– Oli ihan karvan päässä, etten palanut loppuun, kertoo Räty.

Siinä mielessä vuodet 1991–1995 tulivat hyvään saumaan. Räty pääsi kansanedustajaksi, kun hän sitoutumattomana nousi Vihreän liiton listoilta eduskuntaan.

– Se vei ajatukset valtakunnan asioihin ja sain hengähdystä teatterityöstä.

Vaikka Räty pitää eduskunta-aikaa yhdenlaisena elämän korkeakouluna, paloi mieli takaisin näyttämölle.

– Viimeisillä metreillä siellä eduskunnan suuressa salissa tuli ikävä aplodeja. Seuraavan kesän olin Turun kesäteatterissa näyttelemässä kapteeni von Trapia Sound of Music -musikaalissa, kertoo Räty.

Räty kannustaa kaikkia taiteilijoita mukaan kunnalliseen tai valtakunnalliseen päätöksentekoon. Itse hän on kaupunginvaltuutettuna ja keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana Imatralla.

Päättäjänä Räty kokee pystyvänsä kertomaan muille päätöksentekijöille näyttelijän työstä, mutta toisaalta hän pitää erittäin avartavana, että pääsee itse kuulemaan asioista, joista ei tiedä yhtään mitään.

Taiteilijan rankka elämä

Pekka Räty on jo vuosia ollut innokas kuntoilija. Hän on tuttu näky lenkkeilemässä, uimassa, hiihtämässä tai juoksemassa maratonia. Liikunta on ollut hänen pelastuksensa.

– Paljastan ihan rehellisesti, että ilman urheilua en olisi enää tässä. Olisin juonut itseni hengiltä, kertoo Pekka Räty.

Räty suree, miten moni näyttelijä on lähtenyt jo nurmen alle. Huumeet ja alkoholi ovat monen taiteilijan ongelma.

– Me ollaan kaikki hirveän herkkiä ihmisiä. Se herkkyys altistaa sairauksille.

Ilokseen Räty on huomannut, että uusi näyttelijä- ja taiteilijasukupolvi on valinnut terveet elämäntavat. Useat ovat absolutisteja ja harrastavat monipuolista liikuntaa.

– On äärettömän tärkeätä, että meille annettua lahjakkuutta voidaan tuoda mahdollisimman pitkään esille. Se tarkoittaa, että joka päivä pitää tehdä oman fysiikan kanssa töitä. Aina kun menee yleisön eteen, pitää olla 110 lasissa, sanoo Räty.

Imppa mukana

Lahden kaupunginteatterin jälkeen Pekka Räty siirtyi neljäksi vuodeksi Seinäjoen kaupunginteatteriin. Sieltä hänet houkuteltiin vuonna 2008 Imatran kaupunginteatteriin, josta hän tämän vuoden lopussa jää eläkkeelle.

Pekka Räty palaa vähän väliä Simpauttaja-elokuvan Impan rooliin. On Rädyn mukaan äärettömän harvinaista, että ammattinäyttelijä pääsee näyttelemään omaa elämäänsä omalla murteellaan ja omissa vaatteissaan. Se on niin lähellä omaa elämää, että näyttelijän ei juuri tarvitse näytellä.

– Se Imppa on minun elämäntarinani, mistä minä lähdin näyttelijän ammattiin paskapellon laidasta.

Ensimmäinen rooli Pekka Rädyllä oli Enon kesäteatterissa, jossa ohjelmistossa oli Tukkijoella. Räty kävi tuolloin Enon keskikoulua. Turkan rooliin haettiin nuorta tukkijätkää.

– Sillä tiellä on oltu 49 vuotta.

Kuuntele Pekka Rädyn tuore haastattelu Yle Areenasta.