Tietovuotaja Julian Assangen isä haluaa poikansa takaisin tämän kotimaahan Australiaan.

John Shipton kertoi järkyttyneensä syvästi nähtyään poikansa raahaamisen ulos Ecuadorin suurlähetystöstä Lontoossa.

– Kun poliisit raahasivat hänet alas portaita, hän ei näyttänyt hyvältä. Olen 74-vuotias, mutta näytän paremmalta kuin hän, vaikka hän on 47. Se oli järkytys, Shipton sanoi Herald Sun -lehden haastattelussa.

– Kuukausikaupalla häntä on kohdeltu kuin korkeimman turvaluokituksen vankia: hän ei ole voinut mennä edes vessaan ilman etteivät kamerat olisi seuranneet hänen jokaista liikettään, Shipton jatkoi.

Australian pääministeri Scott Morrison sanoi perjantaina, että Assangen on turha odottaa minkäänlaista erityiskohtelua Australian taholta.

Assange otettiin kiinni Ecuadorin Lontoon lähetystöstä torstaina sen jälkeen, kun Ecuador oli perunut hänen turvapaikkansa. Hän ehti olla lähetystössä liki seitsemän vuotta.

Brittikansanedustajat vetosivat Ruotsiin luovuttamisen puolesta

Yhdysvallat haluaa Britannian luovuttavan Assangen, koska hänen perustamansa Wikileaks-sivusto julkaisi dokumentteja, jotka paljastivat arkaluonteisia tietoja muun muassa Irakin ja Afganistanin sodista. Assangea voi odottaa Yhdysvalloissa viiden vuoden vankeusrangaistus.

Kymmenet brittiläiset kansanedustajat puolestaan ovat vedonneet maan sisäministeriin, jotta Assange luovutettaisiin raiskausepäilyjen takia Ruotsiin, jos maa sitä haluaa.

Assangea epäiltiin Ruotsissa useista vuonna 2010 tapahtuneista seksuaalirikoksista. Kaikki muut epäilyt raiskausepäilyä lukuun ottamatta ehtivät vanhentua niiden vuosien aikana, jotka Assange vietti lähetystössä.

Raiskausepäily olisi vanhentunut vasta vuonna 2020, mutta tapauksen tutkinta lopetettiin vuonna 2017, koska syyttäjä katsoi, ettei edellytyksiä viedä tutkintaa eteenpäin enää ollut.

Nyt Assangea raiskauksesta syyttäneen naisen asianajaja sanoi tekevänsä kaiken voitavansa, jotta tapaus avataan uudelleen. Assange on kiistänyt epäilyt.

Yhdysvalloissa kongressin demokraatit ovat antaneet veroviranomaisille 10 päivää aikaa luovuttaa presidentti Donald Trumpin verotiedot viimeisen kuuden vuoden ajalta. Asiaa tutkivan edustajainhuoneen komitean demokraattipuheenjohtaja Richard Neal asetti takarajaksi tietojen luovuttamiselle huhtikuun 23. päivän.

Trumpin hallinnon valtiovarainministeri Steven Mnuchin kertoi, että hallinto pohtii asiaa ja antaa vastauksensa määräaikaan mennessä. Mnuchin kritisoi demokraattien asettamaa takarajaa keinotekoiseksi ja varoitti, että verotietojen pyyntö voi toimia ennakkotapauksena verovirasto IRS:n käyttämisestä poliittisena aseena.

Neal puolestaan sanoi, ettei ole IRS:n tai ministeriöiden tehtävä arvioida, mikä on kongressin komitean motiivi verotietojen pyytämisessä.

– Huolet siitä, mitä komitea tekee verotiedoilla, ovat vailla pohjaa, Neal sanoi.

Neal totesi, että jos verotietoja ei toimiteta määräaikaan mennessä, hän tulkitsee sen pyynnöstä kieltäytymiseksi.

Toisin kuin muut viime vuosikymmenien presidentit ja presidenttiehdokkaat, Trump ei ole suostunut julkistamaan verotietojaan. Hän on väittänyt toistuvasti, että ei voi tehdä niin, koska IRS:n selvitykset hänen tuloistaan ovat kesken. IRS on kuitenkin sanonut, ettei se ole este tietojen julkistamiselle.

Trumpin Valkoisen talon virkaatekevä kansliapäällikkö Mick Mulvaney sanoi viime viikolla, etteivät demokraatit koskaan saa presidentin verotietoja nähtäväkseen. Hänen mielestään kysymys verotietojen oleellisuudesta ratkaistiin jo vuoden 2016 vaaleissa, kun Trump äänestettiin presidentiksi, vaikkei tietoja ollut julkistettu.

Demokraattien noustua valtaan edustajainhuoneessa marraskuun välivaaleissa puolue on käyttänyt lisääntynyttä vaikutusvaltaansa muun muassa Trumpin talouskuvioiden selvittelyyn.

Lue myös:

Valkoisen talon kansliapäällikkö: Trumpin verotietoja ei julkaista koskaan (8.4.)

Poliisi tutkii epäiltyä ampumavälikohtausta Vantaalla. Itä-Uudenmaan poliisi kertoo tiedotteessa, että välikohtaus tapahtui lauantaina alkuillasta Martinlaakson asemalla.

Poliisin mukaan asemalla oli ollut usean henkilön välinen tappelu tai välikohtaus, jonka yhteydessä oli ammuttu useita laukauksia.

Poliisin tietojen mukaan tapaukseen liittyy useampi henkilö, jotka olivat poistuneet tapahtumapaikalta ennen poliisin saapumista. Poliisi tavoitti myöhemmin seurueen ja otti kiinni vuonna 1993 syntyneen miehen, jonka epäillään liittyvän ampumiseen.

Poliisin mukaan välikohtauksessa ei syntynyt henkilövahinkoja. Tapahtuneesta on käynnissä esitutkinta. Epäillyt rikokset ovat tässä vaiheessa ampuma-aserikos ja vaaran aiheuttaminen.

– Esitutkinnassa selvitetään tarkempaa tapahtumienkulkua sekä tekoon liittyviä motiiveja ja teossa käytettyä ampuma-asetta, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen yleisjohtaja komisario Mikko Kiiski tiedotteessa.

Yhdysvalloissa kohistaan videosta, jonka presidentti Donald Trump jakoi Twitter-tilillään.

Videolla näyttää, että edustajainhuoneen jäsen, islaminuskoinen Ilhan Omar vähättelee syyskuun 2001 terrori-iskujen merkitystä.

Videolla siteerataan palaa Omarin pitämästä puheesta. Siinä Omar kuvaa syyskuun 11. päivä vuonna 2001 tehtyjä terrori-iskuja sanomalla, että "jotkut tekivät jotakin". Trumpin jakamalla videolla mukaan on leikattu uutiskuvia terrori-iskusta. Trump jakaa videon saatesanoilla "EMME KOSKAAN UNOHDA."

Sitaatti on herättänyt kritiikkiä republikaanien keskuudessa. New York Post -lehti reagoi asiaan julkaisemalla etusivuillaan kuvan palavista World Trade Centerin torneista. Otsikossa luki "Tässä on sinun jotakin".

Minnesotalainen Ilhan Omar on ensimmäisiä musliminaisia Yhdysvaltain kongressissa. Hän on syntynyt Somaliassa. Omar voitti paikan edustajainhuoneeseen viime vuoden vaaleissa. Hän edustaa demokraatteja.

Omar esitti kommenttinsa 23. maaliskuuta Amerikkalais-islamilaisten suhteiden neuvoston (CAIR) tilaisuudessa pitämässään puheessa. Hän sanoi tilaisuudessa, että monet muslimit huomasivat kansalaisvapauksiensa heikentyneen 9/11-iskujen jälkeen. Hän puhui aktivismin puolesta.

– Olemme liian kauan eläneet toisen luokan kansalaisten epämukavuuksien kanssa. Suoraan sanottuna olen väsynyt siihen, ja jokaisen muslimin tässä maassa pitäisi olla väsynyt siihen, uutistoimisto AP siteeraa tilaisuudesta nettiin laitettua videota.

– CAIR perustettiin 9/11-iskujen jälkeen, koska tunnistettiin, että jotkut ihmiset tekivät jotain ja kaikki meistä alkoivat menettää kansalaisvapauksiamme.

CAIR perustettiin 1994, mutta sen jäsenmäärä lähti nousuun iskujen jälkeen, AP huomauttaa.

"Vaarantaa edustajan hengen"

CAIR:n kansallinen toiminnanjohtaja Nihad Awad sanoi lausunnossaan, että Trumpin jatkuvan lietsonnan Omaria vastaan pitäisi inhottaa jokaista amerikkalaista.

– Hän vaarantaa edustaja Omarin hengen irrottamalla hänen sanansa asiayhteydestä ja tuomalla mieleen kivuliaita kuvia hyödyntääkseen kansallista tragediaa, Awad kommentoi.

Omaria puolustivat muun muassa edustajainhuoneen demokraattipuheenjohtaja Nancy Pelosi ja presidenttiehdokas Elizabeth Warren. Myös monet muut demokraattien presidenttiehdokkaiksi pyrkivät kommentoivat asiaa.

Pelosi sanoi Twitterissä 9/11-iskujen muistojen olevan pyhiä ja että aiheesta pitäisi keskustella kunnioittavasti. Presidentin ei pitäisi käyttää päivän kivuliaita kuvia poliittisiin iskuihin, Pelosi kirjoitti.

Pelosin tviitti ei kuitenkaan kelvannut kaikille. Osa kommentoijista piti ilmaisuja heikkoina.

Omar on itse aiheuttanut demokraateille epämiellyttäviä hetkiä kommenteillaan Israelista ja sen vaikutusvallasta Washingtonissa. Hän on pyytänyt anteeksi vihjaustaan, että lainsäätäjät tukevat Israelia rahasta ja sanonut, ettei kritisoi juutalaisia.

Omar on kuitenkin pitänyt sinnikkäästi kiinni tviitistään, jossa hän antoi ymmärtää, että yhdysvaltalaiset Israelin tukijat vannovat uskollisuutta vieraalle valtiolle.

Sehän on jo sanana provosoiva, kun oikein maistelee: mieskuoro.

Voiko tuo sukupuolittunut instrumentti olla tasa-arvon ja #metoo:n aikana muuta kuin toksisen maskuliinisuuden pesiytymä, jossa isänmaalliset laulut kohottavat ryhmähenkeä?

Onko mieskuoro muutakin kuin vappuna ravintoloissa häiritsevän kovaa hoilaava karjulauma, joka ottaa juomalaulujen sanoitukset kirjaimellisesti?

Kyllä on, sanoo Suomen kuoromaailman grand old man, Helsingin Musiikkitalon kahvilaan saapunut emeritusprofessori Matti Hyökki.

– Mieskuorot ovat terapeuttisia veljeskuntia, hän luonnehtii.

Tasan 200 vuotta sitten Uppsalassa juristiksi valmistunut Johan Josef Pippingsköld (1792–1832) palasi Turkuun ja perusti Suomen ensimmäisen mieskuoron, kahdeksanhenkisenä aloittaneen Sångsällskapetin.

Konsepti osoittautui harvinaisen toimivaksi. Miesten äänissä yhdistyy jotain, joka puhuttelee suomalaista yleisöä vieläkin.

Sitä vasten peilattuna tuntuu hassulta, että Suomen ykkösmieskuorossa Ylioppilaskunnan Laulajissa on hiljattain väännetty kättä mieskuoron syvimmästä olemuksesta: onko kyse sittenkin ihan vain kuorosta, joka laulaa miesäänille sävellettyä musiikkia?

Voisiko laulaja olla siis nainen?

YL:ää 1980–2010 johtanut Hyökki naurahtaa epäuskoisena "nykyajan hömpötykselle".

– Mieskuoro on instrumentti siinä missä muutkin instrumentit. Tämä on puhtaasti akustinen kysymys. Se kuulostaa siltä miltä kuulostaa, jostain syystä hyvältä myös yleisön mielestä.

On syytäkin loukkaantua

Mieskuoron on oltava ajassa kiinni. Ei siis ihme, että määritelmän pitävyyttäkin on jo testattu.

Silti instrumentin syvin olemus on ajaton ja vaikeasti eriteltävä. Hyvin laulava mieskuoro soi usein uljaasti ja komeasti, tarvittaessa herkästi ja kauniisti. Mieskuoroja yhdistää kyky heittäytyä klassisesta kevyeen, serenadista marssilauluun.

Mieskuoro riisuu jäseniltään työelämässä saavutetut natsat, yhdistää ekstrovertit ja introvertit. Toimintaa ohjaa yhteinen tavoite: mahdollisimman hyvin laulettu musiikki.

Mieskuoro on toiselle turvapaikka poliittisen korrektiuden vaateelta, toiselle se tarjoaa järjestystä, jota johtaja ja kuoron hierarkia pitävät yllä.

– Se ei ole armeijan jatke, mutta järjestykselle se on jatkoa. Mieskuoron laulukoe on riitti, jonka kaikki jäsenet suorittavat. Kunniamerkit ovat nimenomaan mieskuoron juttu, ja niillä on oma merkityksensä. Sellaisia ei ole kamarikuoroissa tai sekakuoroissa.

Kuorosta riippuen taiteelliset vaatimukset voivat olla koviakin, vaikka Suomessa kysymys on aina harrastuksesta.

Hyökki huomasi aikanaan YL:n peräsimessä, että kuoron sisäinen dynamiikka muuttui vaatimusten mukana. Kun tiedossa oli raskas ja vaativa levytyssessio, jutut muuttuivat levottomiksi.

– Alkoi tulla rivoja vitsejä, eikä bussiin voinut enää päästää ulkopuolisia. Luin sen niin, että kun taiteelliset tavoitteet kohosivat korkealle, piti vastapainona olla köli, ettei laiva kaadu.

Moni laulava mies tavoittelee vapautta, eikä jälki ole aina kaunista. Hyökki on aikanaan saanut huomata, että pahimmillaan mieskuoroelämällä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Monista mieskuorojen toilailuista sopii loukkaantua ihan syystä.

– Ulkomailla jätkät kävivät paikoissa, esimerkiksi Saksan Reeperbahnilla. Se oli sitä aikaa. Tuli avioeroja huhupuheiden perusteella, Hyökki kertoo.

Johtajasta tulee osa kalustoa

Mieskuoro on paikka, jossa ikäpolvet kohtaavat ja jakavat kokemuksia. Vapaalla yhdistyvät nuoruuden into ja iän mukana kasvava halu olla taas nuori. Tulosta, joka tällaisista kohtaamisista syntyy, ei voi ennakoida.

Hyvä yhteishenki paistaa lavalle saakka, ja toisin päin: hyvä taiteellinen taso ruokkii itsetuntoa ja parantaa yhteishenkeä. Viimeisen silauksen antaa kuoronjohtaja, jonka pitää tehdä päätöksiä ja seistä niiden takana.

– Itse työssä ei voi oikein kaveerata. Epävarma johtaja voi hetken aikaa hyväksyä rivistä tulevia ehdotuksia, mutta lopulta kuoro huomaa, että joku toinen voisi johtaa heitä paremmin.

– Musiikkia tehdessä jonkun on soitettava soitinta, ja kuoro on siinä mielessä soitin missä muutkin.

Hyökki saattaa toisinaan kertoa anekdootin kesken harjoituksia, mutta silloinkin tarkoitus on vain rentouttaa ilmapiiriä niin, että kuoro oppii paremmin ja esityksestä tulee hyvä.

Toisaalta Matin poika Pasi Hyökki, YL:n nykyinen johtaja, on sanonut, että "Matti on se hauska mies, minä en".

– Isänmurha piti näköjään tehdä, Matti Hyökki virnistää.

Nykyään päätyönään Savonlinnan Oopperajuhlakuoroa johtava Hyökki on saanut huomata, että lopulta johtaja jää kuorostaan ulkopuoliseksi.

– Iän mukana olen sen oppinut. Kun miehet vaihtuvat, huomaa lopulta itse kuuluvansa kalustoon. YL:ssä aikanaan kiertuekonsertin jälkeen bussi otti ja lähti hotellille ilman minua. Kukaan ei huomannut, että johtaja puuttuu.

Körpedagog – kuuluisa ajo-opettaja vai kuoronjohtaja?

Urheiluvertaukset olisivat houkutteleva tapa luonnehtia mieskuoroa. Jotain samaa koetaan jääkiekkojoukkueen pukukopeissa ja turnausmatkoilla kuin konserttisalien takahuoneissa, kirkkojen sakasteissa ja konserttikiertueilla.

Toisaalta Suomessa on yli 70 000 rekisteröitynyttä jääkiekon pelaajaa, kun mieskuorolaulajia on Mieskuoroliiton arvion mukaan noin 5 000. Tosin, jos naiskuorot ja sekakuorot lasketaan mukaan, kuoroharrastajia on toki moninkertainen määrä.

Siltikään kuorolaulu ei mitään urheilua ole. Valitettavasti, toteaa Hyökki. Mittasuhteita puntaroidaan anekdootin avulla, kuten Hyökillä on tapana. Hänellä riittää tietoa ja tarinoita, joista useat päättyvät poikamaiseen naurunremakkaan.

Ruotsalainen kuoroguru Eric Ericson veti kuorokurssia Paraisten musiikkipäivillä 2000-luvun alkupuolella. Kansalaisopiston juhlasali täyttyi sadoista ihmisistä. Järjestäjä oli innoissaan tilaisuuden suosiosta.

Ericson astui saliin, johti harjoituskuorolla avauskappaleen, kääntyi yleisöön päin, esitteli seuraavan laulun, johti, puhui, johti ja puhui.

Hiiren hiljaa kuuntelevassa yleisössä alkoi syntyä liikettä. Ihmisiä valui ulos salista. Pian jäljellä oli parikymmentä eturiviin siirtynyttä kuulijaa.

Kävi ilmi, että paikallislehden toimittaja oli kääntänyt sanat körpedagog ja körkurs väärin. Kuorokurssin sijaan juttu oli kertonut kuuluisan ajo-opettajan ajokurssista kansalaisopistossa.

Hyökki todisti tilannetta paikan päällä.

– Kiltit suomalaiset kuuntelivat paikoillaan muutaman laulun ennen kuin uskalsivat poistua. Asian todellinen laita selvisi vasta seuraavana päivänä, ja nolona selitin Ericsonille, mistä oli kyse, Hyökki nauraa.

Huippusäveltäjät sanoivat ei

Suomi on täynnä erinomaista kuorokirjallisuutta, josta merkittävä osa on juuri mieskuorolle räätälöityä. Jatkuvuus on siitä kiinni, sävelletäänkö instrumentille myös uutta musiikkia.

Hyökki vaatiikin kuoroilta ennakkoluulottomuutta. Perinteisen ohjelman rinnalla on käytettävä tämän päivän säveltäjien musiikkia.

Jos aikanaan kenttää dominoivat säveltäjät Jean Sibelius, Toivo Kuula ja Leevi Madetoja, 1900-luvun puolivälin jälkeen manttelinperijöitä olivat muun muassa Erik Bergman ja Einojuhani Rautavaara. Nyt vuoro on siirtynyt taas seuraaville sukupolville.

– Ankkuroituminen vanhaan tarkoittaa taantumusta. Paljon kuulee jämähtänyttä ja musiikillisesti heikkoa kuorolaulantaa. Usein se johtuu siitä, ettei johtajalla ole näkemystä, vaan tehdään niin kuin on aina tehty.

Eivät sentään kaikki säveltäjät mieskuoroinstrumentista perusta. Erityistä murroksen aikaa Hyökin mielestä oli 1990-luku.

– Yritin tilata sävellyksiä Magnus Lindbergiltä ja Kaija Saariaholta. Saariahon perässä juoksin Kiasman avajaisissa (1998), mutta ei. He eivät lämmenneet ajatukselle.

Havaitsemme musiikissa jotain, mikä ei ikään kuin ole tästä todellisuudesta. Matti Hyökki

Saariaho kirjoitti tuolloin läpimurto-oopperaansa Kaukainen rakkaus.

– Ehdotin, että oopperasta voisi sovittaa osia mieskuorolle, kuten Rautavaaralla oli tapana. Hän katsoi minua kuin halpaa makkaraa, ettäkö hän toistaisi itseään!

Totuutta etsimässä

Kun sanat loppuvat, niin musiikki alkaa, kuuluu vanha sanonta. Tuo viisaus pätee musiikkiin yleensä, siis myös mieskuorolauluun.

Kun joukko miehiä laulaa puhtaan soinnun, jonka päällä helkkyy yläsävelsarja, on kysymys jostain aistikokemuksia suuremmasta.

Siihen tiivistyvät kokemukset harjoituksissa, juhlissa, konserteissa ja kiertueilla – painokelvoton huumori ja veljeys, varjopuolet ja poleeminen suhde nykypäivään.

– Miksi musiikki vaikuttaa meihin niin voimakkaasti? Havaitsemme siinä jotain, mikä ei ikään kuin ole tästä todellisuudesta, Hyökki luonnehtii.

Sitä kokemusta mieskuorotkin etsivät. Joskus se löytyy yllättäen ennen konserttia äänenavauksessa. Toisinaan karonkan jatkoilla baarissa. Joskus se syntyy juuri oikeaan aikaan silloin, kun miehet seisovat muodostelmassa kuorokorokkeella.

Moniäänisen laulun alku on isojen kirkkojen jälkikaiussa. Kirkkoja rakennettiin ja polyfoniaa kehitettiin rinta rinnan. Vireen etsintä, tempojen, dynamiikan ja balanssin tutkiminen – siinä on jotain ikiaikaista.

Sanoilla päämäärää on vaikea kuvata, mutta Hyökillä on ehdotuksensa.

– Ilmiön nimi voisi olla totuus.

Suomalainen mieskuorolaulu 200 vuotta -juhlakonsertit Turussa 7.5. ja Helsingissä 14.5.

KAMPALA Shamim Nalumansin kädet käyvät nopeaan tahtiin. Hän letittää ketterästi irtohiuksia kiinni asiakkaan omiin hiuksiin.

Nalumansi on nyt 23-vuotias pienen lapsen äiti ja kampaaja. Neljä vuotta sitten hän istui vankilassa Dubaissa ja itki ja oksensi.

Dubaihin Nalumansi oli houkuteltu työtarjouksen avulla suoraan ugandalaisesta slummista.

Katwen slummi pääkaupungin Kampalan kupeessa on pienten hökkelitalojen ja pölyisten polkujen sokkelo, jossa paistetun ruoan tuoksu sekoittuu viemärin hajuun ja kanat ja vuohet juoksevat ympäriinsä. Nalumansi muutti slummiin jäätyään 15-vuotiaana orvoksi.

Katwessa Nalumansi kuljeskeli pitkin kujia ja etsi töitä. Hän siivosi, oli kotiapulaisena ja tarjoili ravintoloissa. Työpäivät olivat pitkiä ja palkka surkea.

Nalumansi oli vasta 18-vuotias mutta jo kyllästynyt elämäänsä. Hän katseli ystäviään, jotka olivat tulleet teini-ikäisinä vanhemmiksi. Lapsille ei ollut juuri mitään tarjottavaa.

Sitten puolituttu kertoi Nalumansille mahdollisuudesta lähteä töihin ulkomaille.

Dubaissa ei olisi hökkeleitä, vaan taivasta hipovia pilvenpiirtäjiä. Paperit hoidettaisiin kuntoon, Nalumansi pääsisi kotiapulaiseksi dubailaiseen perheeseen, ja palkka olisi huomattavasti parempi kuin mitä hän nyt sai raavittua kasaan.

Nalumansilla ei ollut mitään menetettävää. Hän suostui.

Ympäri Ugandan pääkaupunkia Kampalaa näkyy kylttejä, joissa haetaan naisia ja miehiä töihin Lähi-itään:

Middle East Consultants Limited. We are looking for boys and girls, age 21–45.

Mainokset houkuttelevat monia. Ugandassa työttömyys on korkeaa, ja etenkin köyhillä nuorilla on huonot mahdollisuudet ansaita tarpeeksi elääkseen edes siedettävää elämää.

Ugandassa on yli sata rekisteröityä yritystä, jotka vievät ihmisiä ulkomaille töihin. Suurin osa lähtijöistä rekrytoidaan Persianlahden maihin. Arabiemiirikunnissa sijaitsevien Dubain ja Abu Dhabin lisäksi suosittuja kohteita ovat esimerkiksi Saudi-Arabia ja Oman.

Toiminnan laajuus valkenee myös Kampalan kansainvälisellä lentokentällä Entebbessä.

Kentällä voi nähdä kymmeniä nuoria miehiä, jotka ohjataan erilliseen passintarkastusjonoon ja sieltä VIP-portin kautta lentokoneeseen. Tai nuoria naisia, joilla kaikilla on saman rekrytointiyrityksen t-paidat. He lentävät Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, jonka kautta suuri osa Ugandasta Persianlahden maihin menevistä matkustaa.

Rekrytointiyritykset toimivat usein laillisuuden ja laittomuuden välisellä harmaalla alueella. Tarkkoja tietoja bisneksen koosta ei ole, mutta kannattavaa se vaikuttaa olevan: Ugandassa yritysten määrä on viime vuosina moninkertaistunut.

Liiketoiminnasta hyötyy matkan varrella moni. Korruptio kukoistaa, ja omat siivunsa saavat muun muassa lääkärit, maahanmuuttoviranomaiset ja muut eri asiakirjoja myöntävät tahot. Myös lentoyhtiöt hyötyvät asiakasmääristä. Kohdemaissa taas hyötyvät nälkäpalkkoja maksavat työnantajat.

Ugandalainen lehti Daily Monitor lähetti naispuolisen toimittajansa selvittämään, millaisia maksuja rekrytoitavilta vaaditaan. Toimittaja esiintyi työnhakijana, sillä muutoin yrityksistä on vaikea saada tietoja.

Kotiapulaiseksi mielivän piti maksaa ensin muutama kymmenen euroa rekisteröintimaksua, saman verran lääkärintarkastuksesta ja vielä todistus puhtaasta rikosrekisteristä. Päälle tulivat maksut sopivasta ansioluettelosta sekä lentolipuista ja viisumista. Yhteensä summa nousee satoihin euroihin, joka on Ugandassa iso raha.

Shamim Nalumansin tapaus poikkesi hieman tavallisesta, sillä hänelle hoidettiin ja maksettiin kaikki tarvittavat paperit. Arabiemiirikuntiin hän matkusti laillisesti.

Kun Shamim Nalumansi nousi koneesta Dubaissa, häntä väsytti. Vastaan lentokentälle tuli ugandalainen nainen. Nalumansi ihmetteli tätä mutta ajatteli, että nainen veisi hänet myöhemmin uuden isännän luo.

Nainen vei Nalumansin pieneen asuntoon, käski levätä ja kertoi tulevansa hakemaan illalla.

Ilta tuli, ja nainen palasi. Hän otti Nalumansin autonsa kyytiin ja pysähtyi kadunkulmaan.

– Tämä on sinun paikkasi, nainen sanoi.

Nalumansi ajatteli, että kyse oli väärinymmärryksestä. Minunhan piti olla kotiapulainen, hän protestoi.

Mutta hän ei voinut mitään.

Maanantaista keskiviikkoon Nalumansilla oli kymmenestä kahteenkymmeneen asiakasta, viikonloppuisin paljon enemmän. Nalumansi sanoo, että viikossa ugandalainen parittaja pakotti hänet seksiin jopa yli sadan miehen kanssa.

Nalumansi mietti, miten voisi säästää rahaa, jotta pääsisi takaisin Ugandaan. Mutta ugandalainen naispomo tarkkaili häntä koko ajan ja otti kaikki rahat.

Asiakkaat olivat valkoisia, paikallisia, turisteja, vierastyöntekijöitä. Nalumansi yrittää olla muistamatta.

Dubaissa on arvioiden mukaan jopa kymmeniätuhansia prostituoituja, ja seksiturismi kaupunkiin on kasvava ilmiö, vaikka prostituutio on laitonta.

Yksi paikallisista asiakkaista kohteli Nalumansia ystävällisemmin kuin muut. Mies lupasi mennä Nalumansin kanssa naimisiin, pitää hänestä huolta ja viedä hänet takaisin Ugandaan.

Nalumansi tarttui pieneen toivoon, jotta pääsisi kadulta pois.

Mutta mitään ei ehtinyt tapahtua, sillä eräänä päivänä poliisi pidätti kaikki samalla kadulla olleet prostituoidut. Nalumansi vietti kolme kuukautta dubailaisessa vankilassa.

Ei ollut passia eikä rahaa lentolippuun. Oli vain epätoivo ja vatsassa kasvava sikiö.

– Oli todella tukala olo, koska silloin olin jo raskaana tietämättäni, Nalumansi kertoo.

Yksi poliiseista ymmärsi tilanteen ja tunsi myötätuntoa. Hän onnistui saamaan Nalumansin pomon puhelinnumeron toiselta pidätetyltä ja soitti hänelle. Nalumansi ei osaa jälkeenpäin selittää, miksi pomo suostui, mutta tämä toi pitkin hampain Nalumansille passin ja lentolipun.

Nalumansi palasi kotiin ilman rahaa, suuressa häpeässä. Noin puoli vuotta myöhemmin syntyi poika Ayaan.

Itäisestä Afrikasta Persianlahden maihin töihin lähtevistä on vaikea löytää tilastoja. Laillisesti rekisteröityjen yritysten lisäksi yksityishenkilöt ja järjestäytyneet salakuljettajat vievät ihmisiä ulkomaille myös laittomasti.

YK:n tilastojen mukaan Persianlahden maissa on töissä yli 600 000 sudanilaista ja 300 000 kenialaista. Kenian, Sudanin ja Ugandan lisäksi myös Etiopiasta ja Somaliasta lähtee paljon työvoimaa ulkomaille.

Pelkästään Saudi-Arabiassa oli töissä noin puoli miljoonaa etiopialaista, ennen kuin maa rupesi karkottamaan paperittomia siirtolaisia pari vuotta sitten.

Ugandassa rekrytointiyritykset esittelevät mielellään menestyneitä työntekijöitä, jotka ovat päässeet töihin kahvilaketju Starbucksiin tai ansainneet muuten tuhansia dollareita.

Tosiasiassa moni nainen löytää itsensä orjuuden kaltaisista oloista kotiapulaisena tai seksityöläisenä. Miehet työskentelevät usein vartijoina ja taksinkuljettajina.

Työpäivät voivat olla jopa 20-tuntisia. Jos yrittää karata, päätyy paperittomaksi kadulle. Passit tulijoilta viedään heti heidän päästyään maahan.

Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin Shamim Nalumansi. Joka vuosi kymmenet ugandalaiset päätyvät Persianlahden maissa itsemurhaan toivottomuuden seurauksena.

Ahmed Hadji on suurikokoinen mies, jolla on lempeä ääni. Hän herkistyy helposti.

– Tämä kaikki satuttaa minua henkilökohtaisesti, hän sanoo ja hiljenee.

Hadji johtaa Ugandan musliminuorten kehitysfoorumi -nimistä järjestöä Kampalassa. Järjestö työskentelee Katwen slummissa muun muassa radikalisoitumista vastaan ja nuorten työllistymisen edistämiseksi.

Kampalan toiseksi suurin slummialue tunnetaan ulkomailla parhaiten tositapahtumiin perustuvasta elokuvasta Queen of Katwe, joka kertoo nuoresta lahjakkaasta shakinpelaajasta.

Mutta Katween liittyy enemmän tarinoita, jotka päättyvät huonosti.

Kun somalialainen terroristijärjestö al-Shabaab iski Ugandan pääkaupunkiin kesällä 2010, pomminrakentajat tulivat juuri Katwesta. Yli 70 ihmistä kuoli iskuissa ravintolaan ja baariin, joihin sadat olivat kerääntyneet seuraamaan jalkapallon MM-kisojen finaalia.

Myös Ahmed Hadji oli katsomassa jalkapalloa, kun pommit räjähtivät. Hän menetti monta ystäväänsä.

Katwea Hadji kuvailee paikaksi, jossa onnellisuus on vain teoreettinen käsite. Lapsia saadaan jo teini-iässä, ja harvalla on varaa syödä enemmän kuin yksi ateria päivässä.

Valtaosa asukkaista on työttömiä. Täällä on helppo värvätä Shamim Nalumansin kaltaisia lähtijöitä Persianlahden maihin.

– Rekrytoijat vetoavat usein tunteisiin. He sanovat vanhemmille, että päästä lapsesi menemään, ethän halua, että hän joutuu elämään samanlaista elämää kuin sinä. Nuorille taas, että ethän halua lapsillesi tätä samaa, Hadji selittää.

Hänen mukaansa moni ajattelee, että jos lähtee lentokoneella, elämästä tulee parempaa.

Kun lähtijät sitten palaavat tyhjin käsin, heitä hyljeksitään, Hadji sanoo.

Ahmed Hadjin järjestö pyörittää keskusta, jossa nuoret voivat saada ammattikoulutusta esimerkiksi kampaajiksi, ompelijoiksi tai sähkötyöntekijöiksi. Täältä myös Shamim Nalumansi valmistui kampaajaksi viime vuonna.

Koulutuskeskusta rahoittaa Suomen ulkoministeriö Kirkon ulkomaanavun kautta.

– Me kilpailemme rekrytoijien kanssa samoista nuorista. Toisin kuin heillä, meidän viestimme on, että nuoret voivat saavuttaa unelmansa ja menestyä myös täällä, Hadji sanoo.

Hadjia surettaa katsoa ulkomailta palanneita rikkinäisiä nuoria.

Hän syyttää koko ilmiöstä afrikkalaisia johtajia, jotka hänen mielestään näkevät kasvavan nuoren väestön lähinnä uhkana ja ongelmana. Hyväksymällä rekrytointiyritysten toiminnan he tekevät Hadjin mukaan ihmiskaupasta hyväksyttävää.

Hadji vertaa Persianlahden maihin suuntaavaa siirtolaisuutta moderniin orjuuteen ja sanoo, että Afrikan mailla on peiliin katsomisen paikka.

– Meidän pitää käydä tämä keskustelu maanosana ja hyväksyä, että olemme myös itse syypäitä omaan epäonnistumiseemme. Siirtomaaherrat lähtivät kauan sitten, Ahmed Hadji sanoo.

Hadjin mukaan nuorille pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kehittää taitoja, joilla he voisivat työllistää itsensä Ugandassa. Katwen koulutuskeskuksessa sadat nuoret saavat kolmivuotisen hankkeen aikana koulutuksen.

– Rahoitus on 150 000 euroa. Älä tule sanomaan minulle, että hallituksella ei olisi tällaiseen varaa. Se on priorisointikysymys, Hadji sanoo.

Shamim Nalumansin kolmevuotias poika Ayaan juoksee innostuneena muiden lasten kanssa ympäri koulutuskeskusta. Lapsia on täällä monta.

Kun Nalumansi kuuli keskuksesta, hän luuli sen olevan huijausta. Hän pelkäsi joutuvansa takaisin Dubaihin. Mutta keskus olikin uusi mahdollisuus.

– Pystyn elättämään itseni ja poikani kampaajana. Käteen ei jää paljon, mutta ainakaan ei tarvitse mennä nälkäisenä nukkumaan, Nalumansi kertoo.

Hän on saanut keskuksessa myös keskusteluapua traumoihinsa. Välillä muistot Dubaista iskevät kipeästi.

– Joskus tuntuu hirveän pahalta. Kun vein Ayaanin kouluun, mietin, miksi synnytin hänet, eihän minulla ole mitään tarjottavaa, Nalumansi sanoo.

– Mutta haluan, että hän saa paremman elämän kuin minä.

Lue myös:

Yle ihmiskaupan alkulähteillä Nigeriassa: Madame lupasi unelmatöitä Euroopasta ja Rejoice uskoi, mutta todellisuus oli seksityötä Italian kaduilla

Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa – kolme syytä, jotka saavat ihmiset liikkeelle

Siipiväliltään maailman suurin lentokone Stratolaunch on lentänyt tänään ensimmäisen kerran.

Megajetin neitsytlento kesti noin kaksi tuntia ja se laskeutui tämän jälkeen turvallisesti Mojaven avaruuslentokeskuksen kentälle Kaliforniassa, kertoo teknologiasivusto The Verge.

Stratolaunch on kaksirunkoinen konejättiläinen, jossa on yhteensä kuusi moottoria. Koneen siipien kärkiväli on huikeat 117 metriä. Megajetti painaa 580 tonnia.

Koneessa on molemmissa rungoissaan omat ohjaamot – tosin jättiläistä ohjataan vaan oikeanpuoleisesta ohjaamosta.

Stratolaunchia on kehitelty vuodesta 2011 lähtien. Käytännössä kone on lentävä laukaisualusta. Sen on tarkoitus lennättää esimerkiksi satelliitteja sisältäviä raketteja noin 11 kilometrin lentokorkeuteen, josta ne nousevat omilla moottoreillaan Maan kiertoradalle.

Tällä tavoin rakettien laukaisu avaruuteen on huomattavasti edullisempaa, koska kone kuluttaa merkittävästi vähemmän polttoainetta, kuin mitä perinteisen raketin laukaisu vaatii.

Huonot sääolosuhteet, kuten myrskyt, saattavat lykätä perinteisten rakettien laukaisua, mutta Stratolaunch voi kiertää tavallisten matkustajakoneiden tavoin haastavat säärintamat ja suorittaa rakettien laukaisut suunnitellusti, kertoo uutiskanava CNN.

Stratolaunchia kehittävän Stratolaunch System -yhtiön takana on Microsoftin toinen perustaja Paul Allen, joka menehtyi viime vuonna syöpään.

Aiheesta lisää:

World’s biggest airplane takes flight for the first time ever

The world's largest plane just flew for the first time

Finavia: Viisi jännittävää faktaa Stratolaunch-lentokoneesta, joka on siipiväliltään maailman suurin

Varhain perjantaina Levillä syttyneen mökkitulipalon kaikki kolme kuolonuhria ja yksi palosta selviytynyt olivat alaikäisiä, kertoo Onnettomuustutkintakeskus (Otkes).

Palosta selviytynyt perheenjäsen oli lähes täysi-ikäinen ja yläkerrassa nukkuneet ja menehtyneet olivat hänen pikkusisaruksiaan. Lapin poliisin rikoskomisarion Kirsi Huhtamäen mukaan menehtyneet olivat kouluikäisiä.

Edelleenkään palon syytä ei ole kyetty selvittämään. Mahdollisuuksia vielä on. Kirsi Huhtamäki

Lapin poliisilaitoksen mukaan mökkiseurueeseen kuului lisäksi yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka ei ollut palon aikaan rakennuksessa. Mökin vuokrannut perhe oli Etelä-Suomesta.

Onnettomuuden osallisia kuten huoltajaa, palosta selviytynyttä ja mökin omistajaa on kuultu viikonlopun aikana. Kuolonuhreille tehdään myös kuolemansyyn tutkinta.

Huhtamäen mukaan teknisessä tutkinnassa on jo edistytty jonkin verran.

– Mökki on isohko, mutta on saatu poissuljettua sellaisia tiloja, mistä palo ei näillä näkymin olisi lähtenyt. Edelleenkään palon syytä ei ole kyetty selvittämään. Mahdollisuuksia vielä on, Huhtamäki kertoo.

Huhtamäen mukaan palossa ei epäillä rikosta eikä myöskään ole ilmennyt mitään, mikä viittaisi, että palo olisi johtunut huolimattomuudesta.

Levin Isorakalla paloi kaksikerroksinen hirsimökki, jossa oli tapahtumahetkellä noin kello kolmelta perjantain vastaisena yönä neljä alaikäistä. Palopaikka on lähellä Levin ydinkeskustaa Levitunturin pohjoispuolella Hankatiellä.

Alakerrassa nukkunut perheenjäsen pääsi pelastautumaan. Alkutietojen mukaan hän oli herännyt palovaroittimeen. Kolmea yläkerrassa nukkunutta ei kyetty pelastamaan.

3 onnettomuustutkijaa – halutaan katsoa läpi "erityisen tarkkaan"

Tulipalo oli voimakas ja kehittyi nopeasti täyden palamisen vaiheeseen. Näin kävi Lapin pelastuslaitoksen mukaan varsinkin yläkerrassa, jossa menehtyneet nukkuivat.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan onnettomuuspaikalla Levillä on parhaillaan kolme Otkesin tutkijaa. Kaikkiaan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tutkintaa tekee arviolta 6–8 hengen ryhmä.

– Nyt tehdään alustavaa tutkintaa, jossa asiat alkavat selvitä. Erityisen tärkeää on saada tietoa päätöksenteon tueksi siitä, tehdäänkö tästä varsinainen tutkinta vai ei, Otkesin hallintopäällikkö Hannamari Helke kertoo.

– Tällä hetkellä kyllä näyttää siltä, että kyllä tästä tutkinta tulee, Helke arvioi.

Hän kertoo, että Levin palo on hyvin harvinainen kokoluokaltaan Suomessa. Usean uhrin vaatineita tulipaloja on sattunut viiime vuosina vain muutama. Tällaiset tapaukset halutaan yleensä katsoa läpi erityisen tarkkaan, jotta tutkinnasta olisi hyötyä yleiselle turvallisuudelle.

Helken mukaan tutkintapäätös saadaan tehdyksi ensi viikon aikana. Sen jälkeen kootaan varsinainen tutkintaryhmä, kun tiedetään tutkinnan suunta. Tavallisesti onnettomuustutkinnat kestävät 6–9 kuukautta.

Lue myös:

Levin tulipalossa kuolleet kolme ihmistä olivat saman perheen jäseniä – yksi pelastui

Sinikettu Urho nuuhkii ilmaa. Kiteen eläinpuiston toimitusjohtajan Kalle Keskimäen kädessä oleva nakki kiinnostaa, mutta vieressä seisoskeleva toimittaja vähän arveluttaa.

Herkkupala nostaa veden ketun kielelle. Urho lähestyy varovasti nakkia. Tuuheaturkkinen sinikettu kurottaa niin pitkälle kuin suinkin pystyy. Kettu nappaa nakin ja juoksee salamana kauemmas ihmisistä hotkaisemaan nakin parempiin suihin.

Ketulla kävi munkki

Urholla on käynyt elämässään hyvä nakki. Ainakin jos olettaa sen vaihtoehtoisen kohtalon olleen turkistarhaelämä 0,8 neliön häkissä.

Urho löytyi Mikkelin keskustasta päiväkodin pihalta maaliskuun alussa. Kettu oli nukkunut kaikessa rauhassa päiväkodin terassilla, kun työntekijät tulivat aamulla töihin.

Villieläinhoitaja Jarno Lautamäki nappasi siniketun kiinni ja sitä kautta Urhoksi nimetty sinikettu päätyi eläintarhaan Kiteelle.

Ketun elämänvaiheet ennen terassille nukahtamista ovat säilyneet mysteerinä. Sinikettu on jalostettu naalista turkiseläimeksi, eikä niitä elä luonnossa. Urho on voinut karata turkistarhalta tai kuljetuksesta.

Kukaan ei ole ilmoittautunut ketun omistajaksi. Lautamäki ei usko, että kettu olisi ollut kenelläkään lemmikkinä, koska se ei ollut kiinniotettaessa niin kesy. Se jopa puraisi vangitsijaansa.

Tiina ja Urho ne yhteen sopii

Kiteen eläinpuiston johtajan Kalle Keskimäen mukaan kettu vaikuttaa hyvin kohdellulta.

– Ei se ainakaan nälkää ole nähnyt. Se on paksussa kunnossa ja sen turkki on tosi hyvä.

Eläinpuistossa se saa rehua, lihaa ja kalaa. Keskimäen mukaan Urho vaikuttaa olevan aktiivinen ja sosiaalinen otus. Keskimäki arvelee Urhon olevan noin 3–4-vuotias.

Urho liikkuu paljon isossa aitauksessaan. Osan päivää se makoilee koiramaisesti kopin katolla ja tarkkailee ympäristöä. Toisella puolen kulkuväylää majailee talviuniltaan herännyt Riku-karhu.

Aluksi karhu ja kettu vain tiirailivat toisiaan aitaustensa raoista.

– Parin päivän päästä ne olivat jo hyviä ystäviä. Eläimet ääntelivät toisilleen puolin ja toisin, Keskimäki tulkitsee eläinten käytöstä.

Pian Urho kuitenkin joutuu hylkäämään Riku-karhun kettumaisemman kaverin vuoksi. Urho siirtyy ensi viikolla viettämään yhteiseloa sinikettu Tiinan kanssa toiselle puolelle puistoa. Urho ja Tiina ovat jo lyhyesti tavanneet. Tapaamiseen perusteella kettujen yhteiselo voi muodostua hyvinkin hedelmälliseksi.

Aiheesta voi keskustella klo 22:een saakka.

Autoyhtiö Daimler vahvisti sunnuntaina olevansa sääntelytutkinnan kohteena, raportoi uutistoimisto AFP.

Syynä on viranomaisille aiemmin tuntematon, autojen päästöjä vääristelevä ohjelmisto. Autovalmistajan väitetään asentaneen sen joihinkin autoistaan.

Saksan autoalaa valvovan viranomaisen KBA:n aloittamasta tutkinnasta raportoi Bild am Sonntag. Bildin mukaan huijausepäily koskee noin 60 000 vuosina 2012–2015 valmistettua Mercedes-Benz GLK 220 CDI -mallin autoa, uutistoimisto AFP kertoo.

Daimler sanoi tekevänsä yhteistyötä KBA:n kanssa.

KBA määräsi jo viime vuonna Daimlerin kutsumaan takaisin 700 000 autoa laittoman ohjelmiston vuoksi. Daimler on valittanut päätöksestä.

Dieselskandaali on vellonut Saksassa vuodesta 2015. Tuolloin autovalmistaja Volkswagen myönsi asentaneensa 11 miljoonaan autoon huijausohjelmiston. Vastaavasta on aiemmin syytetty myös Daimleria.

Viime viikolla EU:n komissio nosti syytteet Daimleria, Volkswagenia ja BMW:tä vastaan laittomasta sopimuksesta, jonka tarkoituksena oli hidastaa saastepäästöjä ehkäisevän teknologian yleistymistä.

Levin tulipalon uhrit ovat pyhtääläisiä nuoria. Nuoret kävivät Huutjärven koulua, joka järjestää maanantaina muille koululaisille tarpeen mukaan kriisiapua yhdessä seurakunnan kanssa. Paikalla on myös nuorisotyöntekijöitä.

Huutjärven koululla järjestetään maanantaina suruliputus, johon on kysytty lupa uhrien omaisilta.

– Nuorten omaiset ovat antaneet hyväksyntänsä suruliputukselle, kertoo Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho.

Tiistai-iltana nuoria muistetaan suruhartaudessa Pyhtään kirkossa. Suruhartaus alkaa kello 18. Kunnanjohtaja Jouni Eho lähettää surunvalittelut ja lämpimän osanoton uhrien omaisille ja läheisille.

– Tällainen tragedia koskettaa laajasti koko Pyhtään kunnan yhteisöä. Myötätuntoni on menehtyneiden lasten sekä surua kohtaavien läheisten luona.

Rikosta ei epäillä

Tulipalo syttyi kaksikerroksisessa hirsimökissä Levillä varhain perjantaina. Kaikki kolme kuolonuhria ja yksi palosta selviytynyt olivat alaikäisiä. Palosta selviytynyt perheenjäsen oli lähes täysi-ikäinen ja yläkerrassa nukkuneet ja menehtyneet olivat hänen pikkusisaruksiaan.

Lapin poliisilaitoksen mukaan mökkiseurueeseen kuului lisäksi yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka ei ollut palon aikaan rakennuksessa.

Onnettomuuden osallisia kuten huoltajaa, palosta selviytynyttä ja mökin omistajaa on kuultu viikonlopun aikana. Kuolonuhreille tehdään myös kuolemansyyn tutkinta.

Palossa ei epäillä rikosta eikä myöskään ole ilmennyt mitään, mikä viittaisi, että palo olisi johtunut huolimattomuudesta.

Ennakkoäänestyksen tuloksen tulkitseminen voi tänä vuonna olla aiempaa monimutkaisempaa, arvelee Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg.

Ennakkoäänestysaktiivisuus nousi viime eduskuntavaaleista merkittävästi, mikä saattaa vaikuttaa siihen, miten puolueiden kannatus muuttuu ennakkoäänestyksen tuloksesta lopulliseen vaalitulokseen illan aikana.

Tähän saattaa myös vaikuttaa se, ehditäänkö kaikki ennakkoäänet laskea ennen iltakahdeksaa, jolloin ennakkoäänten tulos julkaistaan.

– Kohonnut ennakkoäänetysaktiivisuus saattaa merkitä sitä, että esimerkiksi kaikkia Helsingin ja Uudenmaan ennakkoääniä ei välttämättä ole laskettu. Näemme sitten kahdeksalta illalla, mikä on tilanne. Silläkin voi sitten olla oma vaikutuksensa siihen, kuinka kannatus eri puolueilla muuttuu. Tämä on aika monimutkaista, Borg sanoo.

Borg on toiveikas, että kohonnut ennakkoäänestysaktiivisuus tarkoittaisi myös koko äänestysaktiivisuuden nousua.

– Pari kolme prosenttiyksikköä voisi nousta koko kotimaan äänestysprosentti, mikä olisi poikkeuksellista Suomen olosuhteissa. Meillä on muutamina viime vuosina noussut vain pari kertaa äänestysprosentti eduskuntavaaleissa.

Sami Borg on asiantuntijana Ylen vaalilähetyksessä, joka alkaa klo 19.30. Voit seurata lähetystä Ylen nettisivuilla ja TV1:llä.

• Yle seuraa vaalipäivän tapahtumia hetki hetkeltä
• Etsitkö vielä ehdokasta? Vaalikone auttaa
• Ylen tulospalvelu seuraa ääntenlaskentaa kello 20 lähtien

Keskusta laskee, perussuomalaiset kysymysmerkki

Jos muutokset puolueiden kannatuksessa ovat samankaltaisia, kuin muutamissa edellisissä eduskuntavaaleissa, Borgilla on muutama huomio, joka kannattaa muistaa ennakkoäänestyksen tulosta tulkittaessa.

– Keskustan kannatus laskee ennakkoäänistä lopulliseen vaalitulokseen pari prosenttiyksikköä ja demareilla luultavasti ainakin prosenttiyksikön.

Sen sijaan vihreät ja RKP ovat puolueita, joiden kannatus ennakkoäänten jälkeen yleensä vielä nousee.

– Kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa vihreiden kannatus on noussut yhden prosenttiyksikön ennakkoäänistä ja itse asiassa aiemmissa vaaleissa jopa vähän enemmän. RKP:llä se yleensä nousee noin yhden prosenttiyksikön verran, Borg sanoo.

Perussuomalaiset on Borgin mukaan kysymysmerkki.

– Viime vaaleissahan perussuomalaiset voitti vaalipäivän äänet ja heidän kannatusosuutensa nousi ennakkoäänistä lopulliseen vaalitulokseen jopa kaksi prosenttiyksikköä. Mutta näin ei tapahtunut esimerkiksi vuoden 2011 jytkyvaaleissa, jolloin muutos ennakkoäänistä lopulliseen vaalitulokseen oli alle puoli prosenttiyksikköä.

Voit keskustella eduskuntavaaleista sunnuntaina puoleenyöhön asti.

Suomalaiset päättävät tänään sunnuntaina eduskuntavaaleissa, kuka Suomea johtaa seuraavat neljä vuotta. Yle seuraa vaalipäivän tapahtumia tässä jutussa hetki hetkeltä.

• Jos et vielä ole löytänyt sopivaa ehdokasta, tee Ylen vaalikone
• Tärkeimmät vaalijutut ja kaikki vaalitentit löydät täältä

Uudenmaan kansanedustajista 16 on uusia. Heidän joukossaan on perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius sekä Brother Christmas -nimellä julkisuuteen noussut Ari Koponen.

Eduskunnasta tippuivat muiden muassa tähtiliikkeen Paavo Väyrynen, vihreiden Jyrki Kasvi, sinisten ministerit Sampo Terho ja Jussi Niinistö sekä Simon Elo.

Ilman paikkaa jäivät myös porvoolainen Mikaela Nylander (r.), vihtiläinen Eerikki Viljanen (kesk.) ja lohjalainen Joona Räsänen (sd.). Raaseporista eduskuntaan nousi uusi sosialidemokraatti Johan Kvarnström.

Vantaalta kansanedustajia on nyt peräti kuusi edellisen kauden kahden sijaan. Yksi koko vaalien nuorimmista ehdokkaista, omalla listallaan eduskuntaan pyrkinyt vantaalainen Veeti Salo ei kuitenkaan onnistunut saamaan tavoittelemaansa paikkaa Arkadianmäeltä.

Kaikkiaan Uudeltamaalta valittiin 36 kansanedustajaa, tässä he ovat:

Kokoomus 9:

Elina Lepomäki (Espoo)

Kai Mykkänen (Espoo)

Pia Kauma (Espoo)

Mia Laiho (Espoo)

Kari Tolvanen (Espoo)

Sari Multala (Vantaa)

Heikki Vestman (Sipoo)

Ruut Sjöblom (Tuusula)

Pihla Keto-Huovinen (Mäntsälä)

SDP 7:

Antti Lindtman (Vantaa)

Antti Rinne (Mäntsälä)

Hussein al-Taee (Vantaa)

Kimmo Kiljunen (Vantaa)

Timo Harakka (Helsinki)

Maria Guzenina (Espoo)

Johan Kvarnström (Raasepori)

Perussuomalaiset 6:

Riikka Slunga-Poutsalo (Lohja)

Mika Niikko (Vantaa)

Leena Meri (Hyvinkää)

Riikka Purra (Kirkkonummi)

Arja Juvonen (Espoo)

Ari Koponen (Tuusula)

Vihreät 5:

Pirkka-Pekka Petelius (Espoo)

Inka Hopsu (Espoo)

Noora Koponen (Espoo)

Saara Hyrkkö (Espoo)

Tiina Elo (Espoo)

RKP 3:

Anders Adlercreutz (Kirkkonummi)

Thomas Blomqvist (Raasepori)

Veronica Rehn-Kivi (Kauniainen)

Keskusta 2:

Antti Kaikkonen (Tuusula)

Matti Vanhanen (Nurmijärvi)

Vasemmisto 2:

Jussi Saramo (Vantaa)

Pia Lohikoski (Kerava)

Liike Nyt 1:

Harry Harkimo (Sipoo)

Kristillisdemokraatit 1:

Antero Laukkanen (Espoo)

Imatralla äänestettiin sosialidemokraatteja enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa.

Sosialidemokraatit saivat 40,8 prosenttia kaikista imatralaisille kansanedustajaehdokkaille annetuista äänistä.

Kymmenen eniten sosialidemokraatteja äänestäneiden kuntien joukossa olivat Kaakkois-Suomen vaalipiiristä myös Imatran naapurikunnat Rautjärvi (32,8 %) ja Ruokolahti (29,5 %).

Tampereen Työväentalossa repesi riemu sunnuntaina illalla kahdeksalta, kun ennakkoäänet lävähtivät ruudulle. SDP sai ennakkoäänistä 41 paikkaa.

– Olen todella iloinen, että SDP on kannatuksen kärjessä, puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin juhli.

Marin iloitsi siitä, että puolue sai viidennen kansanedustajapaikan Pirkanmaalla.

Loppumetreillä puolueen etumatka oli kuitenkin lähes sulaa, kun sekä kokoomus että perussuomalaiset hengittivät niskaan. Voitto tuli lopulta niukimmalla mahdollisella erolla.

Vasta kello 23.30 puolueen puheenjohtaja Antti Rinne julistautui Helsingissä varovaisesti vaalivoittajaksi. Ero oli hänen mukaansa silloin vain 5 000 ääntä.

– Hei, kuka voitti tänään? Ensimmäisen kerran vuoden 1999 jälkeen olemme hyvin suurella todennäköisyydellä ykköspuolue Suomessa, Rinne sanoi.

Rinne myönsi odottaneensa parempaa tulosta. 40 kansanedustajaa on vain yksi enemmän kuin perussuomalaisilla ja kaksi enemmän kuin kokoomuksella.

Ääniharava Marin

Heti illan alussa oli selvää, että 33-vuotiaalle Sanna Marinille oli tulossa hurja henkilökohtainen kannatus. Hän sai jo pelkästään ennakkoäänistä 9 835 ääntä. Se on saman verran kuin Marin sai kaikkiaan ääniä viime vaaleissa.

Lopulta Marin sai yli 19 000 ääntä ja oli puolueen ehdoton ääniharava koko maassa. Puolueen puheenjohtaja Rinne sai 12 000 ääntä Uudeltamaalta.

Puheenjohtaja Antti Rinnettä tämän sairausloman aikana sijaistanut Marin hävisi äänikuningattaren tittelin vasemmistoliiton puheenjohtajalle Li Anderssonille, joka sai yli 24 000 ääntä Varsinais-Suomesta.

Reikiä nolla

Marin sai sunnuntaina myös toisen jättipotin, josta moni suomalainen vain haaveilee. Hän pääsi julkiselle puolelle hammastarkastukseen. Näissä vaaleissa on keskusteltu paljon julkisesta terveydenhuollosta.

Tampereella puretaan hammashoidon jonoja, ja töitä tehdään myös sunnuntaisin. Marin sattui saamaan ajan juuri vaalipäivälle Tammela-keskukseen.

Hammastarkastukseen on puolen vuoden jono. Reikiä ei ollut, Marin kertoi vaalivalvojaisissa.

Tiukka kisa

Vaalitulos oli niin tiukka, että Helsingissä ollut Antti Rinne toisteli pitkin iltaa Ylen vaalilähetyksessä, että jännäksi menee.

– On aika hankala arvioida, mikä lopputulos tulee olemaan. Luvut elävät illan mittaan. Sen takia en halua spekuloida yhtään, Rinne kertoi kahdeksan jälkeen.

Rinne ei voinut julistautua vielä ennen iltayhdeltätoistakaan vaalivoittajaksi, vaikka äänistä oli laskettu yli 95 prosenttia.

Ensin kokoomus nosti kannatustaan ja hengitti niskaan. Kun äänistä oli laskettu yli 60 prosenttia, perussuomalaiset meni kokoomuksen ohitse.

Kun äänistä oli laskettu 89 prosenttia, perussuomalaiset oli enää yhden paikan päässä ja kokoomus kahden paikan päässä.

SDP:ssä lähes kaikki muut yllättyivät kokoomuksen loppukiristä paitsi europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.

– On ihan tutkittu, että kokoomus pärjää joka puolella Eurooppaa lopussa aina paremmin kuin ennakkoon näyttää.

Kenen kanssa hallitukseen?

Sanna Marin oli vaali-iltana Rinnettä suorasanaisempi. Hänen mukaansa puolue on linjannut, että ensin katsotaan vaalit ja hallitustunnustelut. Itse hän ei haluaisi perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.

– Minun on vaikea nähdä SDP:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa. Meidän arvopohjamme on erilainen ja sen lisäksi itse näen, että perussuomalaiset ovat talous- ja sosiaalipoliittisesti oikeistopuolue. He ovat arvokonservatiiveja ja oikeistopuolue, Marin linjasi alkuillasta.

28-vuotias Ilmari Nurminen (sd.) uusi paikkansa Pirkanmaalla ja keräsi lähes 10 000 ääntä. Nurminen esiintyi vaalimainoksissa yhdessä Marinin kanssa. Hän kertoo, että he ovat olleet ystäviä jo ennen eduskuntaa.

Nurminen toivoo, ettei uudessa hallituksessa ole nykyisiä hallituspuolueita.

– Toivottavasti hallituspohjaa lähdetään rakentamaan vihreiden ja vasemmistoliiton pohjilta, Nurminen sanoo.

Lisäpaikkoja useassa vaalipiirissä

Pirkanmaan lisäksi muuallakin etenkin naiset olivat tekemässä SDP:n vaalivoittoa. Lopulta puolue sai kuusi lisäpaikkaa viime vaaleihin verrattuna.

Helsingissä Tuula Haatainen keräsi paljon ääniä. Helsingistä uutena eduskuntaan pääsi Eveliina Heinäluoma. Hän myönsi, että sama sukunimi kuin isä Eero Heinäluomalla saattoi avittaa.

– Uskon, että kaupunginvaltuutettuna tehdyllä työllä ja vaalikampanjalla on ollut merkitystä, Eve Heinäluoma sanoo.

Uudellamaalla SDP sai lisäpaikan Antti Lindtmanin, Antti Rinteen ja Maria Guzeninan johdolla. Rauhanneuvottelija Hussein Al-Taee meni uutena läpi, Kimmo Kiljunen palaa eduskuntaan.

Myös Hämeen, Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Oulun ja Savo-Karjalanvaalipiirissä SDP sai yhden lisäpaikan.

Hämeessä Johannes Koskinen palasi eduskuntaan, Ville Skinnari sai eniten ääniä SDP:lle.

SDP:n mikkeliläinen kansanedustaja Satu Taavitsainen oli kello 21. aikaan tippumassa Eduskunnasta.

– Tämä on ihan yhtä jännittävää kuin edelliselläkin kerralla. Kello 22–23 aikaan tuli viimeksi tieto läpimenosta. Toivottavasti loppua kohti tulee hyviä uutisia, Taavitsainen kertoi.

Tällä kertaa Taavitsainen jäi niukasti varalle, kun imatralainen Niina Malm meni niukasti edelle.

Savo-Karjalassa SDP sai kolme paikkaa. SDP:n istuva kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen oli tulokseen tyytyväinen.

Oulussa kansanedustaja Tytti Tuppurainen sai seuraa eduskuntaan palaavasta Raimo Piiraisesta.

Satakunnassa raumalainen Kristiina Salonen kisasi Laura Huhtasaaren (ps.) kanssa Satakunnan äänikuninkuudesta, mutta hävisi lopulta parilla tuhannella äänellä Huhtasaarelle. Läpi menivät myös Krista Kiuru ja Heidi Viljanen.

Niukat erot

Muissa vaalipiireissä SDP piti paikkansa. Varsinais-Suomessa Aki Lindén meni uutena läpi.

Vaasan vaalipiirissä entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen Kokkolassa oli yksi puolueen ääniharavista. Uutena meni läpi Kim Berg.

Keski-Suomessa entinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila jäi varalle. Myös Keski-Suomessa naiset juhlivat ja menossa eduskuntaan olivat Riitta Mäkinen Jyväskylästä ja Piritta Rantanen Jämsästä.

Lapin vaalipiirissä Johanna Ojala-Niemelä piti paikkansa.

Lue lisää:

SDP johtaa ääntenlaskentaa yhdellä paikalla, Rinne: Odotin parempaa tulosta – katso suoraa lähetystä, seuraamme hetki hetkeltä

Lue täältä vaalien tuloksia

Seurasimme vaali-iltaa Helsingissä perussuomalaisten ja vihreiden taistelun kautta.

Siinä kohtasivat toistensa vastakohdat, joista kumpikin tavoitteli paikkaa kärkipuolueiden joukossa. Kaksikko julisti vahvoja arvoteemoja – maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta – ja oli lähes kaikesta keskenään eri mieltä.

Puheenjohtajat eli Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto taistelivat pääkaupungin äänikuninkuudesta. Puolueiden kannatuskäyrät osoittivat eri suuntiin:

Perussuomalaisten kannatus notkahti edellisen vaalivoiton jälkeen. Hajaannuksen kesänä 2017 puolueväki valitsi Halla-ahon puheenjohtajaksi ja siniset repeytyivät omaksi puolueekseen. Kunnes viime kuukausina puolue nousi taas gallupeissa ryminällä.

Vihreiden kannatus oli välillä jopa kolmen parhaan joukossa. Kuntavaaleissa 2017 tuli voitto, 12,5 prosenttia äänistä. Mutta ennen näitä vaaleja gallupit olivat lievässä laskussa.

Kello 18–20: "Katsotaan, mihin suoritus riittää"

PAM!

Vihreä ilmapallo paukahtaa. Oskari Sundström ja Linda Hartman eivät hätkähdä, vaan ottavat pussista seuraavan ja jatkavat täyttöä. Tavastian salissa tarvitaan ainakin 700 ilmapalloa, ja vihreiden vaalivalvojaisten ovet ovat juuri aukeamassa.

Ensimmäisten joukossa sisään astuu Pirkka-Pekka Petelius, mies jonka koko kansa tuntee tv-koomikkona, radion Luontoillan juontajana ja nyt myös kansanedustajaehdokkaana Uudeltamaalta.

– En ajattele tätä iltaa äänimäärän kautta. Jo ehdolle lähteminen oli teko. Jos kysytään, mitä olen tehnyt esimerkiksi ilmaston, ympäristön ja koulutuksen puolesta, niin voin sanoa että olen ainakin lähtenyt ehdolle, Petelius sanoo.

– Katsotaan, mihin suoritus tänään riittää. Tämä on ehkä perinteinen urheilijan vastaus, mutta niin minä sen näen.

Kun sali on täyttynyt, puheenjohtaja Haavisto nostaa tunnelmaa. "Vihreä unelma" kolmen tai ainakin neljän suuren joukkoon noususta elää.

– Tämä voi olla historiallinen voitto vihreille. Tämä merkitsee paljon paitsi Suomessa myös koko EU:n alueella, jossa vihreät on nyt lähtenyt nousujohteisesti eteenpäin. Meillä on edessämme hyvä ilta.

Kolmen korttelin päässä Forumissa Apollo Live Clubilla perussuomalaisten valvojaisissa kolme Janakkalan miestä ja yksi siuntiolainen ovat parkkeeranneet paraatipaikalle: sohvaryhmälle lavan viereen.

Puoluevirkailija, kansanedustajaehdokas Matti Putkonen on juuri huudattanut väkeä tsunami-huudolla. Ilmaisu ei maistu sohvaryhmälle.

– Ennemmin hattutemppu! sanoo Marko Ojanen, Janakkalan valtuustoryhmän puheenjohtaja.

– Tai työvoitto, jatkaa siuntiolainen Jarmo Hussi.

– Kun ajattelee, miten ison työn Jussi [Halla-aho, toim.huom.] on tehnyt, niin nimenomaan työvoittoa tässä odotetaan, sanoo puolueen Hämeen-piirin vaalipäällikkö Samuli Vesioja.

Miesten toiveissa on 18–19 prosentin ääniosuus. Halla-aho on kirkastanut puolueen kuvaa, he sanovat.

Mutta Halla-ahon jyrkän maahanmuuttovastainen retoriikka on myös saanut osan suomalaisista suorastaan pelkäämään perussuomalaisten politiikkaa. Sohvaryhmä kieltää olevansa "natseja tai rasisteja".

– Mulla on Turengissa baari, jossa on tälläkin hetkellä turkkilainen muslimi tiskin takana töissä. Siitä voit päätellä, sanoo Club Paratiisia pyörittävä Ojanen.

Kello 20: "Näyttää siltä, että kolmen joukossa ollaan"

Apollossa puheenjohtaja Halla-aho kiipeää lavalle puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon viereen.

Tavastialla vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo tuijottaa herkeämättä screenillä pyörivää vaalilähetystä.

Sitten kello lyö tasan kahdeksan. Vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet ja ennakkoäänet tulevat ruudulle: vihreät 11,4 prosenttia, perussuomalaiset 15,1 prosenttia. Molemmat leirit repeävät huutoon.

Tavastialla Ohisalo nostaa kädet ilmaan ja alkaa ottaa vastaan halauksia.

Apollossa Halla-aho ja Slunga-Poutsalo hymyilevät, mutta vielä hieman varovaisesti. Kun ruutuun tulee ennakkoäänten mukainen paikkamäärä, 32, Halla-ahon suu kääntyy maireaan hymyyn ja hän kääntyy yleisöön päin taputtamaan.

Mutta kaikkein suurin huuto salissa kuullaan, kun kuulutetaan ennakkoäänten mukainen sinisten paikkamäärä: nolla.

Haastatteluissa ennakkoääniä kommentoi kaksi vapautunutta, tyytyväistä puoluejohtajaa.

– Ollaan menossa ylöspäin, tulos paranee vielä tästä. Kaikkien aikojen paras vihreä vaalitulos, vihreiden Pekka Haavisto sanoo, kun puolueelle olisi ennakkoäänten perusteella tulossa 24 paikkaa.

Salissa uskotaan, että tulos nousee vielä 1–2 prosenttiyksikköä ylöspäin. Se tarkoittaisi 13–14 prosentin kannatusta.

Nousuun uskotaan myös Apollossa.

– Pidän selvänä, että kannatus nousee tästä vielä. Nyt näyttää siltä, että kolmen joukossa ollaan, Halla-aho sanoo.

Neljän kärki on poikkeuksellisen tiivis. Kärjessä olevan SDP:n osuus ennakkoäänistä, 18,9 prosenttia, on juuri niin matala kuin muut kärkipuolueet toivoivat. Demarit on jäänyt iskuetäisyydelle.

Klo 20–22: "Keskusta on näiden vaalien suurin häviäjä"

Heti ennakkoäänten paljastuttua puoluejohtajat kokoontuvat eduskunnan Pikkuparlamenttiin kotimaisen ja kansainvälisen median myllyyn.

Edessä on kaksituntinen, jonka aikana vaalitulos käytännössä jo selviää. Ääntenlaskenta etenee 70–80 prosenttiin kaikista äänistä, ja Ylen perinteinen vaaliennuste enteilee lopputulosta jo ennen iltakymmentä.

Puoluejohtajia revitään pöydältä pöydälle, suorasta lähetyksestä toiseen. Koska sanottavaa ei yhtäkkiä putoa taivaasta lisää, puoluepomot asettelevat sanansa varoen ja toistavat sitä mitä voivat: katsotaan nyt, hyvältä näyttää, kaikki ovet pidetään avoimina.

Häviäjiä ei juuri näy. Seitsemän tähden liikkeen Paavo Väyrynen on jo ehtinyt lähteä, ja sinisten Sampo Terho seuraa perässä pakollisten haastattelukierrosten jälkeen. Keskustan Juha Sipilä tunnustaa murskatappion:

– On jo selvää, että keskusta on näiden vaalien suurin häviäjä. Vaalitulos on iso pettymys.

Vasemmistoliiton Li Andersson, Halla-aho ja Haavisto ovat tilaisuuden tyytyväisimmät. SDP:n Antti Rinne ja kokoomuksen Petteri Orpo ovat varpaillaan.

– Vaikuttaa siltä, että kokoomuksen ja meidän välillä käydään tämä kamppailu, Rinne sanoo.

Mutta perussuomalaiset nousee jatkuvasti. Äänistä on laskettu 44 prosenttia, ja puolueelle olisi tulossa jo 35 paikkaa. Halla-aho antaa haastattelua englanniksi.

– We are absolutely satisfied with this result, hän sanoo, ollaan ehdottoman tyytyväisiä tulokseen.

Vaalilähetyksessä haastatellaan Pirkka-Pekka Peteliusta, joka on menossa läpi. On aika siirtyä öljyn, hiilen ja ylikulutuksen jälkeiseen aikaan, hän sanoo.

Kokonaisuutena vihreiden paikkamäärä on laskenut 20:een. Haaviston mukaan kyse on vihreiden perinteisestä "kitutunnista" kello 21–22, kun ääniosuus laskee väliaikaisesti. Suurten kaupunkien vaalipäivän äänistä suurin osa on vielä laskematta.

– Tämä on tuskallinen tunti. Vasta kymmenen jälkeen nähdään, mikä on meidän kannatuksemme. Mutta tämä kuuluu jo nyt Euroopan mitassa uniikkien vihreiden tulosten sarjaan, Haavisto sanoo.

Kello 21.45 viiden kärkipuolueen johtajat ryhmitetään jälleen riviin tv-kameroiden eteen, ja Ylen tulosennuste tulee ruutuun. SDP–kokoomus–perussuomalaiset ovat kolmen kärjessä yhdessä nipussa.

Klo 22–23: "Naisten valtava nousu ilahduttaa"

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari päättää radiohaastattelun Tavastian aulassa.

Vihreiden tulos alkaa olla selvillä: tämä ilta on naisten. Myös Kari on pääsemässä jatkokaudelle eduskuntaan, ja ohi kulkevat ihmiset halaavat ja huutavat kannustuksia: tsemppiä Emma! Hyvä Emma! Hienoa Emma!

– Ei tätä huonoksi illaksi voi sanoa. Vihreille tulos on historiallinen, ja naisten valtava nousu ilahduttaa, Kari sanoo.

– Ihmiset kokevat, että takana on synkät neljä vuotta. Tämä on hieno viesti.

Tavastian sali on täynnä, kuuma ja hikinen. Valvojaisten osallistujissa on paljon nuoria naisia. Naisten noususta puhuu myös puolueen varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

– Yli 20 prosentin kannatusta ei näytä tulevan kenellekään. Ja eduskuntaan nousee yhä enemmän nuoria naisia. Feminististä hallitusohjelmaa voidaan ehkä lähteä sorvaamaan, puolueen toiseksi suurinta äänipottia keräävä Ohisalo sanoo.

Apollossa perussuomalaisten juhlissa väen koostumus on toisenlainen. Yleisö on miesvaltaista ja ennemminkin keski-ikäistä kuin nuorta.

Halla-aho on juuri palannut valvojaisiin Pikkuparlamentista, jättää takkinsa narikkaan ja astelee kohti salia. Salamavalot välähtelevät, tv-kamerat seuraavat Halla-ahon kävelyä, tunnelma on voitonriemuinen. Ensimmäisenä kättään Halla-aholle tarjoaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

Kättelikö Meri peräti seuraavaa pääministeriä?

– Toivotaan! Olen ylpeä Jussista ja ihan kaikista tämän tuloksen tekijöistä, Meri sanoo.

Salissa kaikuvat Jussi–Jussi–Jussi-huudot. "Paita pois!" huutaa joku. Perussuomalaiset on vain paikan päässä SDP:stä eli tilanne on 40–39, kun Halla-aho aloittaa kiitospuheensa paperista lukien.

– Kun hahmottelin tätä puhetta päivällä, en osannut arvata, millaisen tuloksen saamme. Nyt huomaan, että tämä puhe on aika vähäeleinen, mikä tietysti johtuu siitä että olen monotoninen ja tylsä ihminen, Halla-aho hymähtää ja puhe keskeytyy raikuviin aplodeihin.

Halla-aho enteilee jo hallitusneuvotteluja kertaamalla puolueelle tärkeimmät kolme aihepiiriä: maahanmuutto, ilmastolaukka ja omista kansalaisista huolehtiminen. Samalla yleisöstä huikataan: 40.

– Oliko 40? Halla-aho kysyy.

Oli, yleisöstä vastataan, ja jälleen salissa raikaa suora huuto. Paikkaluku on noussut samaan kuin SDP:llä. Puoli vuotta aiemmin SDP:n gallupkannatus Ylen mittauksessa oli 21 prosenttia ja perussuomalaisten 10.

– Aivan lopuksi minua pyydettiin siteeraamaan kauppaneuvos Tuuraa: tästähän tuli oikea ilon ja riemun päivä, Halla-aho päättää puheensa ja vaimo Hilla Halla-aho tulee lavalle.

Klo 23–24: "Se oli tossa, että olisi saatu kaksi paikkaa lisää"

Perussuomalaisten Hämeen-piirin vaalipäällikkö Samuli Vesioja jättää peukalonsa ja etusormensa väliin pienen raon ja näyttää sitä.

– Se oli tossa, että olisi saatu kaksi paikkaa lisää. Se 18–19 prosenttia olisi riittänyt isoimman puolueen paikkaan. Siihen nähden tämä oli pieni pettymys, mutta kiva että päästiin edes näin lähelle, hän sanoo.

Janakkalan–Siuntion-miehet ovat tyytyväisiä, mutta ykköspuolueen paikka oli lähellä. Lopullinen saalis eli 39 paikkaa riittää Marko Ojaselle antamaan lupauksen, että huomenna Club Paratiisissa juhlitaan.

– HPK–Tappara katsotaan screeniltä ja juhlitaan siinä lomassa. Olen kova Kerhon mies, että oransseissa tunnelmissa.

Halla-aho on vielä lavalla, saanut käteensä tuopin ja sanoo, ettei olisi voinut uskoa näin hyvään tulokseen vaikka ykköspaikka olisikin ollut henkisesti tärkeä.

Jussi, huutaa mies alhaalta lattialta, "minulla on sinulle lahja". Halla-aho ottaa vastaan A4-kokoisen julisteen ja asettaa sen puhujanpöydälle voittokukkien viereen.

Retrojulisteessa lukee "Camel Boots – miehille jotka kulkevat omia polkujaan".

Myös Tavastialla ilmassa on voitto – ja pieni pettymys. Ääntenlaskennan loppunostetta ei tällä kertaa tullutkaan, vaan kannatus jää 11,5 prosenttiin ja 20 paikkaan.

Pääkaupungin äänikuninkuustaistossa Halla-aho voittaa Haaviston äänin 30 000–20 000, kun vähän pyöristää, mutta Helsingissä vihreät nousee ykköseksi ohi kokoomuksen.

Perussuomalaisten 39 kansanedustajassa on 27 miestä ja 12 naista. Vihreiden 20 edustajassa on 3 miestä ja 17 naista.

– Hyvältä tuntuu, sanovat ulos viltteihin kietoutuneina tauolle lähteneet Sini Koivunen ja Irini Papanthimou.

Nyt jos koskaan oli tärkeää äänestää, he sanovat. Koivunen kertoo, ettei viime vaaleissa tiennyt ketä äänestää, mutta nyt päätös oli helppo. Miksi nyt oli tärkeää äänestää?

– Koska ilmasto on ollut niin tapetilla. Ja vihreät ajaa ympäristöasiaa enemmän kuin muut puolueet, Papanthimou sanoo.

Perussuomalaisten suosiota kaksikko pitää huolestuttavana. Kumpikin työskentelee hoitoalalla ikääntyvien parissa, ja odottaa että sukupolvenvaihdos vauhdittuisi politiikassakin.

– Jo somessa näkyi, että nyt nuoret lähtevät äänestämään. Nuoret sukupolvet tulevat, Koivunen jatkaa.

Mutta nyt viltit pois ja sisään jatkamaan jälkipeliä.

Pian rakennetaan jo kovaa vauhtia hallituspalapeliä, ja sitä rakentaa ensisijaisesti nelikko Rinne–Halla-aho–Orpo–Sipilä.

Siinä on neljä puoluetta ja neljä miestä, joiden keski-ikä on 52,3 vuotta.

Pitkäaikainen kansanedustaja ja ex-ministeri Paavo Väyrynen (tl.) putosi eduskunnasta.

Väyrynen sai eduskuntavaaleissa 1235 ääntä eikä se riittänyt valintaan.

Väyrynen asettui näissä vaaleissa ehdolle Uudellemaalle uuden puolueensa Tähtiliikkeen riveissä. Väyrynen perusti uuden puolueen, kun riitaantui edellisen perustamansa puolueen, Kansalaispuolueen, muiden johtohenkilöiden kanssa.

Vielä viime eduskuntavaaleissa Väyrynen oli keskustan ehdokas Lapin vaalipiirissä ja sai lähes 7 000 ääntä.

Väyryselle kävi huonosti Uudellamaalla myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, jolloin hän putosi eduskunnasta.

Koulun piha oli maanantaiaamuna poikkeuksellisen hiljainen Pyhtään Huutjärvellä. Päivä alkoi suruliputuksella, jonka jälkeen koulu piti hiljaisen hetken Levin mökkipalossa menehtyneiden nuorten muistoksi.

Oppilaat ovat saaneet käydä vapaasti puhumassa tunteistaan useille kriisityöntekijöille, jotka päivystivät koulun tiloissa koko päivän. Heidän luonaan kävi kymmeniä nuoria.

– Heitä on tullut yksin tai ryhmissä. Osa on halunnut puhua, jotkut olla vain hiljaa. Tänään on itketty paljon, kertoo Pyhtään seurakunnan nuorisopappina toimiva pastori Tanja Roiha.

Omat tunteet on pitänyt tänään siirtää pois. Tanja Roiha

Roihan mukaan päällimmäisenä on noussut esiin vaikeus ymmärtää, kuinka näin voi ylipäänsä tapahtua.

– Kuoleman äkillisyys on vaikea käsittää. Se, kuinka näin nuorilla voi jäädä elämä kesken. Kysymyksiä on herättänyt se, ettei tiedetä yksityiskohtia tapahtumista.

Tragedia koskettaa koko kuntaa

Oppilaat ovat halunneet myös muistella ystäviään ja kertoa hyviä muistoja ystävyytensä varrelta. On myös jätetty konkreettisia hyvästejä piirtämällä tai kirjoittamalla.

– Moni on halunnut kirjoittaa kavereilleen kirjeen, joka on laitettu menehtyneen nuoren tyhjilleen jääneeseen pulpettiin.

Roiha on myös kiertänyt menehtyneiden oppilaiden luokissa yhdessä koulukuraattorin kanssa. Heidän lisäkseen oppilaita ovat tukeneet kunnan nuorisotoimen työntekijät, opettajat ja terveydenhoitaja.

– Omat tunteet on pitänyt tänään siirtää pois. Me aikuiset saimme tiedon tapahtuneesta jo perjantaina iltapäivällä. Oma järkytys tuli siinä, ja sitä ehti käsitellä jonkin verran viikonlopun aikana, Roiha sanoo.

Kuoleman äkillisyys on vaikea käsittää. Se, kuinka näin nuorilla voi jäädä elämä kesken. Tanja Roiha

Tulipalo syttyi kaksikerroksisessa hirsimökissä Levillä varhain perjantaina. Kaikki kolme kuolonuhria ja yksi palosta selviytynyt olivat alaikäisiä. Palosta selviytynyt oli lähes täysi-ikäinen ja yläkerrassa nukkuneet ja menehtyneet olivat nuorempia saman perheen jäseniä.

Lapin poliisilaitoksen mukaan mökkiseurueeseen kuului lisäksi yksi täysi-ikäinen huoltaja, joka ei ollut palon aikaan rakennuksessa.

Tragedia on koskettanut syvästi pientä, noin 5000 asukkaan Pyhtäätä.

– Se on tavattoman murheellinen asia meille kaikille, mutta etenkin läheisille. Olen ollut tiiviissä yhteydessä lähiomaisiin, kertoo Pyhtään seurakunnan kirkkoherra Marjo Kujala.

Suruhartaus tiistaina

Pyhtään kunta ja seurakunta järjestävät keskusteluapua kaikille halukkaille koko viikon ajan.

Nuorisotoimen tilat ovat nuorille auki koko viikon, ja seurakunta järjestää tiistai-iltana suruhartauden Pyhtään kirkossa. Kujalan mukaan suruhartaus koostuu rukouksesta, musiikista ja psalmiteksteistä.

Lisäksi kuntalaisille tarjotaan keskusteluapua koko viikon ajan seurakunnan tilaisuuksien jälkeen. Nuorisopappi Tanja Roiha menee keskiviikkona uudelleen Huutjärven koululle.

– Nuoret ovat kokeneet tosi hyväksi sen, että voivat vapaasti lähteä tunnilta ja mennä sinne takaisin. Siten he ovat pystyneet olemaan koulussa, Roiha sanoo.

"Meillä taitaa olla sama suunta", kyseli bussikuski Antti Rinne SDP:n vaalimainoksessa.

Rinne on nousemassa hallitustunnustelijaksi. Hallitusbussin kyytiin on kipuamassa kirjava joukko puheenjohtajia. Alkumatka kuluu kiistelyyn, minne joukkio on lopulta matkalla.

Suomen suunta on politiikassa hakusessa.

Vaalituloksen perusteella kansalaiset eivät uskoneet, että jollakin aatesuunnalla olisi selvästi muita parempi tulevaisuuden suunnitelma – tai bussireitti. Puolueiden kannatus ja äänestäjät hajaantuivat eri suuntiin.

Todennäköisesti perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jää Antti Rinteen hallitusbussista jo lähtöasemalle, oppositioon. Rinne totesi viimeksi maanantaiaamuna Ylen Aamu-tv:ssä, että hänen ja Jussi Halla-ahon arvot ovat "aika erilaiset".

Äänestäjät jakautuivat neljään politiikan heimoon ja nukkuviin

Opposition vaalivoittajat ovat politiikan eri laidoilta: vasemmistopuolueet ja vihreät sekä toisaalla perussuomalaiset. Etenkin suhtautuminen maahanmuuttoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan erottavat näitä puolueita.

Vasemmistopuolueita ja vihreitä yhdistää halu muutoksiin edellisen porvarihallituksen linjauksiin.

Politiikan heimot ovat vaalituloksen perusteella seuraavat:

• Enemmän tai vähemmän vasemmistolaisesti ajattelevat, todennäköisesti palkansaajia, eläkeläisiä ja nuoria
• Vihreät, todennäköisesti kaupunkilaisia, koulutettuja, naisia ja nuoria.

• Porvarit, jotka jakautuvat useampaan puolueeseen ja kaipaavat paikallista sopimista työpaikoille.
• Nykymenon protestoijat, etenkin nykyisen kaltaisen maahanmuuton arvostelijat, mutta myös ilmastonmuutoksen torjuntakeinojen epäilijät, todennäköisesti enemmistönä miehet, ammattikoulupohjalta.
• Nukkuvat, äänestäminen ei syystä tai toisesta kiinnosta. Enemmän miehiä kuin naisia.

Vasemmistoliiton hallituspaikka on kiikun kaakun

Keväällä 2015 Juha Sipilä (kesk.) muodosti keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten perusporvarihallituksen. Hallituskauden alussa kolmella puolueella oli eduskunnassa selvä enemmistö, 124 edustajaa.

Antti Rinteen tehtävä lienee vähintään neljän puolueen hallituksen muodostaminen SDP:n ja vihreiden sekä suuren ja pienen porvaripuolueen varaan. Nähtäväksi jää, onko vasemmistoliitto lopulta mukana hallituksessa vai ei.

Koska perussuomalaiset on käytännössä pois hallituslaskelmista, Antti Rinne ei saa enemmistöhallitusta aikaan ilman perinteisiä porvaripuolueita.

SDP:n vaalivoiton niukkuus antaa tinkivaraa kokoomukselle ja keskustalle.

Tässä pari hallitusvaihtoehtoa,toinen SDP:n ja kokoomuksen varaan rakennettu, toinen SDP:n ja keskustan.

• SDP + kokoomus + vihreät + RKP (Ahvenanmaan edustaja mukana), yhteensä 108 paikkaa.
• SDP + keskusta + vihreät + vasemmistoliitto + RKP (Ahvenanmaan edustaja mukana), yhteensä 117 paikkaa.

Ohjelma ratkaisee, kun hallitus tehdään yli aatekiistojen

Edustajapaikkojen laskeminen on matematiikkaa. Ratkaisevaa on, että puolueet pystyvät sopimaan yhteisestä hallitusohjelmasta aatekiistoista huolimatta.

Yksi helpotus todennäköisellä hallitustunnustelijalla Antti Rinteellä kuitenkin on.

Keskusta ei historiallisen huonosta tuloksesta huolimatta marssi heti oppositioon. Ratkaisu antaa Rinteelle jonkinlaisen mahdollisuuden eri hallitusvaihtoehtojen kilpailuttamiseen.

Jos Juha Sipilä olisi vaali-iltana ilmoittanut keskustan siirtyvän suosiolla oppositioon, hallitustunnustelijan vaihtoehdot olisivat vähentyneet ja neuvotteluvara hallituksen ohjelmasta kaventunut. Rinne olisi joutunut maksamaan pääministeriydestään kovan hinnan hallitusohjelman myönnytyksinä kokoomukselle.

Uudesta hallituksesta uhkaa tulla sisäisesti hajanainen. Energiaa kuluu sovitteluratkaisujen rakentamiseen. Suurten muutosten tekeminen on työn ja tuskan takana.

Antti Rinteellä on yhtä huono tuuri kuin kokoomuksen taannoisella puheenjohtajalla Jyrki Kataisella oli vuonna 2011. Kun oma puolue vihdoin voittaa vaalit, voitto on niukka ja vaalitulos sekava. Lähtökohdat vahvan hallituksen muodostamiseen ovat kehnot.

Politiikan heimoista voisi rakentaa blokkeja Ruotsin malliin

Jos haluaisi Ruotsin malliin rakentaa blokkeja, puolueryhmittymiä tai vähemmistöhallituksia, politiikan heimojen ja eduskuntavaalien tuloksen pohjalta voisi aloittaa.

Porvariryhmittymä tai vasemmiston ja vihreiden ryhmittymä ei kumpikaan saisi eduskuntaan enemmistöä ilman protestiryhmittymää, perussuomalaisia.

Ruotsissa päädyttiin jälleen sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitukseen. Poikkeus tosin on, että vähemmistöhallitus on sopinut tuesta blokkirajan ylitse oppositiosta, keskustalta ja liberaaleilta.

Hallituspuolueiden aatteelliset erot vaativat paljon sovittelua

Suomessakin päädyttäneen edelleen meille perinteiseen ratkaisuun, enemmistöhallitukseen. Tällä kertaa yli vasemmisto-porvarit -rajan.

Uuden hallituksen pitäisi pystyä nostamaan työllisyysaste 75 prosenttiin, käynnistää uusi sote-yritys eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus sekä sosiaaliturvan ja perhevapaiden uudistaminen.

Vaalivideon bussikuskin Antti Rinteen täytyy siis valmistautua pitämään hyvällä mielellä aatteellisesti eripuraisia hallitusbussin matkustajia – muutoin yhteinen matka katkeaa jo ennen päätepysäkkiä.

LUE LISÄÄ:

Rinteen nenä haistaa yllätyksiä hallitusneuvotteluissa: Helppo ratkaisu, jos vedetään oikeista naruista – Yle seuraa hetki hetkeltä vaalien jälkipuintia Halla-aho sovittelevana: Olemme valmiita kompromisseihin – myös maahanmuuttopolitiikassa

SDP voitti perussuomalaiset hiuksenhienolla erolla – suurimman puolueen asema on nyt heikompi kuin koskaan itsenäisyyden aikana