Yhdysvaltain suurimpiin sanomalehtiin kuuluva New York Times on tehnyt uutisen Suomen eduskuntavaaleista.
Perjantaina julkaistun jutun näkökulma on se, kuinka perussuomalaisten näkemykset ilmastoasioista ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi puolueen kannatuksen nousussa.
New York Timesin analyysin mukaan Suomen vaalikeskusteluissa on ollut Euroopan muihin vaaleihin verrattuna poikkeuksellista se, kuinka ilmasto on noussut maahanmuuton sijaan näkyvimmäksi jakolinjaksi oikeistopopulistien ja muiden puolueiden välille.
Lehti näki tässä kaikuja Yhdysvaltojen tilanteesta, jossa republikaanit ovat kritisoineet rajusti demokraattien vasemman laidan vaatimuksia kovemmista ilmastotoimista.
Sunnuntain vaaleissa eduskuntapaikoista kamppailee 20 poliittista järjestöä, joilla on ehdokkaita lähes koko maassa. Peräti seitsemän noista liikkeistä on syntynyt juuri päättyneen vaalikauden aikana.
Edessä on protestivaalit. Se, keiden kaikkien hyväksi protesti kanavoituu, on vielä epävarmaa.
Kannastaan epävarmoja äänestäjiä on hyvin paljon. Siksi voisi kuvitella, että uusilla puolueilla on kohtuulliset mahdollisuudet saada ehdokkaitaan läpi vaaleissa.
Näin asia ei kuitenkaan ole. Uusista poliittisista järjestöistä vain viidellä on jonkinasteinen mahdollisuus saada eduskuntaan omia edustajiaan.
Uudet puolueet syntyvät useimmiten vanhojen perustusten varaan
Uuden puolueen perustaminen on usein seurausta vanhan puolueen hajoamisesta tai hiipumisesta. Esimerkiksi perussuomalaisen puolueen perusta rakennettiin alun perin Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) raunioille.
SMP:n kokeneet puolueaktiivit osasivat rakentaa nopeasti organisaation uudelle puolueelle. He myös onnistuivat kehittämään uudelle puolueelleen nykyaikaisen populistisen strategian ja keräämään sen avulla ympärilleen uusia jäseniä ja kannattajakuntaa.
Vasemmistoliitto on syntynyt samantapaisen muodonmuutoksen kautta. Se on niin ikään kyennyt kokoamaan itselleen uusia, uudentyyppisiä kannattajia.
Usein käy myös niin, että kokenut, karismaattinen poliitikko irtautuu entisen puolueensa jäsenyydestä ja houkuttelee kannattajansa mukaansa uutta poliittista liikettä pystyttämään.
Esimerkiksi Suomen maaseudun puolue (SMP) oli entisen puolueensa johdon kanssa riitaantuneen, karismaattisen poliitikon, Veikko Vennamon perustama populistinen liike.
Paavo Väyrysen johtama Seitsemän tähden liike merkittiin puoluerekisteriin viime joulun alla.Derrick Frilund / Yle
Viime vuoden lopulla rekisteröidyn Seitsemän tähden liikkeen synnyn tausta on samantapainen.
Täysin uuden puolueen aseman vakiinnuttaminen on visainen tehtävä
Nollapisteestä toimintansa aloittavan, täysin uuden poliittisen liikkeen eduskuntaan nostaminen onnistuu vaaleissa aniharvoin.
Viimeksi tällaista on koettu 1990-luvulla, kun Nuorsuomalaiset, Remonttiryhmä ja Kirjava Puolue onnistuivat saamaan edustajiaan Arkadianmäelle. Noiden puolueiden taival eduskunnassa jäi lyhyeksi ja liikkeet kuihtuivat nopeasti.
Vihreät on poikkeus nollapisteestä valtakunnanpolitiikkaan harpanneiden puolueiden joukossa. Kun vihreä liike näki Suomessa päivänvalon 40 vuotta sitten, sen johtohahmot olivat uusia kasvoja politiikassa.
Liike syntyi uuden aatteen pohjalle ja se erottautui useimmista muista puolueista välttäessään oikeistoon tai vasemmistoon leimautumista.
Täysin uuden eduskuntapuolueen aseman vakiinnuttaminen on miltei yhtä vaikeaa kuin painovoiman kumoaminen. Vihreät on silti onnistunut sen tekemään. Puolue on vakiintunut, kasvattanut kannatustaan ja saanut ajoittain myös edustajiaan maan hallitukseen.
Muista viime vuosikymmeninä syntyneistä puolueista vain perussuomalaiset on pystynyt vakiinnuttamaan asemaansa vastaavalla tavalla. SMP:n raunioille syntyneen liikkeen vakiintumista on edesauttanut sen ideologinen suunnanmuutos.
Puolue on entistä maahanmuuttovastaisempi ja kansallismielisempi. Tämän muutoksen myötä se on myös yhtenäisempi kuin ennen.
Päättyneellä vaalikaudella syntyi seitsemän uutta poliittista liikettä
Viime vaaleissa kahdeksan puoluetta sai ehdokkaitaan eduskuntaan. Vaalikauden lopussa eduskunnassa oli kuitenkin yhdeksän rekisteröityä puoluetta ja kaikkiaan kymmenen eduskuntaryhmää.
Harry Harkimo perusti Liike Nytin viime vuoden huhtikuussa loikattuaan pois kokoomuksen eduskuntaryhmästä.Jyrki Lyytikkä / Yle
Kesken vaalikauden eduskuntaan ilmaantuivat puolueet nimeltä Sininen tulevaisuus (Sin.) ja Seitsemän Tähden Liike eli tähtiliike (TL).
Siniset syntyi perussuomalaisten hajottua toissa kesänä. Euroopan parlamentista eduskuntaan palannut Paavo Väyrynen perusti tähtiliikkeen viime vuonna, kun hän riitaantui Kansalaispuolueen muun johdon kanssa.
Kun Harry Harkimo loikkasi kokoomuksesta omaan ryhmäänsä vuosi sitten, eduskuntaan syntyi kolmas uusi eduskuntaryhmä, Liike Nyt. Se ei ole organisoitunut puolueeksi, mutta on asettanut eduskuntavaaleihin ehdokkaita koko maassa.
Kaikki edellä mainitut pienpuolueet kärsivät samoista ongelmista, jotka rasittavat niitä vaalitaistelussa.
Sekä puolueiden johtajat että niiden ehdokkaat ovat tuntemattomia suurelle yleisölle. Pikkupuolueet toimivat vapaaehtoisen talkootyön varassa, koska niiden organisaatiot ovat ohuet ja rahavarat olemattomat.
Pienpuolueet kiertävät noidankehää. Niillä on toistaiseksi vähän kannatusta ja luottamustoimia. Siitä johtuen niiden näkyvyys tiedotusvälineissä on heikko.
Koska puolueiden näkyvyys mediassa on olematon, niiden on vaikea kasvattaa kannatustaan ja saada hoitoonsa luottamustehtäviä.
Eläinoikeuspuolue tavoittelee kansanedustajanpaikkoja Santeri Pienimäen johdolla.Derrick Frilund / Yle
Liike Nyt ja tähtiliike erottuvat tulokkaiden joukosta
Tähtiliike ja puolueeksi rekisteröimätön Liike Nyt poikkeavat muista eduskuntaan pyrkivistä pienryhmistä.
Kummankin johdossa on laajalti tunnettu ja ansioitunut henkilö. Nämä uudet liikkeet ovat myös kyenneet rekrytoimaan listoilleen selvästi enemmän ehdokkaita kuin muut pienpuolueet.
Tähtiliikkeellä on ehdokkaita kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä. Heitä on kaikkiaan 175. Liike Nytillä on 108 ehdokasta yhteensä 10 vaalipiirissä. Eläinoikeuspuolue on ehdokkaiden määrällä mitattuna pienin pienpuolueista. Sillä on koko maassa vain 17 ehdokasta.
On mahdollista, että sekä TL että Liike Nyt saavat ainakin pääehdokkaansa läpi vaaleissa.
Paavo Väyrynen ja Harry Harkimo ovat johtamiensa liikkeiden kiistattomat vetonaulat. He ovat asettuneet ehdolle Uudellemaalle, jossa kynnys eduskuntaan on matala. 13 000 ääntä keräävä puolue tai vaaliliitto voi saada siellä yhden edustajan läpi.
Tähtiliike ja Liike Nyt joutuvat keräämään ehdokkaiden läpimenoon tarvittavat äänipotit omin avuin. TL ei ole solminut vaaliliittoja muiden puolueiden kanssa. Liike Nyt ei sitä voi tehdä, koska se ei ole puolue, vaan yksittäisten ehdokkaiden valitsijayhdistysten muodostama vaaliliitto.
Se ei ole edes pyrkinyt rekisteröitymään puolueeksi eikä sillä ei ole yksityiskohtaista vaaliohjelmaa. Liike Nytin ehdokkaita yhdistää vain löyhä periaatejulistus, joka sisältää kuusi periaatetta.
Heikki Aitakari johtaa Itsenäisyyspuoluetta, joka ajaa muun muassa Suomen eroa EU:sta ja Eurosta.Derrick Frilund / Yle
Liike Nytin vaalimenestys lepää paljolti Harry Harkimon maineen varassa
Harry Harkimo keräsi viime eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta 11 416 ääntä. Vastaavaan henkilökohtaiseen äänimäärään yltäminen lienee hänelle nyt vaikeaa, koska osa Harkimoa viimeksi äänestäneistä ei hyväksy sitä, että hän loikkasi kokoomuksesta.
Siksi Harkimokaan ei voi olla vuorenvarma läpimenostaan. Harkimon menestystä siivittää kuitenkin hänen maineensa tv-persoonana, liikemiehenä ja urheilumogulina.
Haitaksi Liike Nytille on ollut se, ettei se ole voinut osallistua puolueille tarkoitettuihin tv:n vaalitentteihin.
Liike Nyt saattaa yllättää vaaleissa, koska sen tavoitteet, organisaatio ja toimintatapa poikkeavat täysin kilpailijoiden malleista. Liike Nyt sanoo pyrkivänsä muuttamaan ennen muuta politiikan menettelytapoja.
Tätä korostaessaan liike on luonut itsestään mielikuvaa politiikkaa uudistavana voimana. Tuo viesti saattaa puhutella poliittiseen päätöksentekoon epäilevästi suhtautuvia ihmisiä.
Liike Nyt aikoo äänestää eduskunnassa “nettiparlamentin” tekemien päätösten mukaisesti. Järjestön oman ilmoituksen mukaan sen perustamaan nettiparlamenttiin kuuluu 12 000 ihmistä.
Tähtiliikkeen menestys vaaleissa on paljolti kiinni Paavo Väyrysen äänisaaliista. Väyrysen vaalitulosta on vaikea ennakoida, koska hän oli edellisissä eduskuntavaaleissa ehdolla Lapissa. Siellä hän keräsi 6 889 ääntä.
Jotta Väyrynen pääsisi eduskuntaan, hänen täytyisi todennäköisesti saada Uudeltamaalta huomattavasti enemmän ääniä kuin mitä hän keräsi Lapista viime vaaleissa. Läpi päästäkseen hän tarvinnee myös muiden tähtiliikkeen ehdokkaiden ääniä tuekseen.
Väyrysen mahdollisuuksia heikentää se, että hän on leimautunut riidankylväjäksi. Hänellä on ollut pitkällisiä kiistoja keskustan ja kansalaispuolueen kanssa. Niiden vuoksi hän lienee menettänyt perinteisiä äänestäjiään melko paljon.
Väyrysen uudelleenvalinta eduskuntaan olisi pieni ihme, mutta Väyrystä ei pidä aliarvioida. Hän on tehnyt lukemattomia ihmeitä lähes 50 vuotisen poliittisen uransa aikana.
Tähtiliikkeen ongelma puolueena on siinä, että se koettaa tunkeutua tonteille, jotka muut puolueet ovat vallanneet jo aikoja sitten.
TL vaatii maahanmuuton hillitsemistä, vastustaa “Euroopan ylikansallista yhdentymistä” ja Suomen sotilaallista liittoutumista. Puolueen sanoma kuulostaa monelta osin perussuomalaiselta. Toisaalta puolueella on samoja tavoitteita kuin keskustalla.
Kansalaispuolue, Suomen kansa ensin ja liberaalit kärsivät samasta ongelmasta kun tähtiliike: niiden ajamat asiat ovat jo pitkään olleet vahvasti muiden puolueiden työjärjestyksessä.
Piraattipuolue on tietoyhteiskuntapuolue, joka puolustaa yksilönvapautta, avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Puolueen puheenjohtaja on Petrus Pennanen.Derrick Frilund / Yle
Piraattipuolue ja feministit ovat liittoutuneet, mutta kilpailevat keskenään
Yksitoista vuotta toiminnassa ollut Piraattipuolue ja vajaan kolmen vuoden ikäinen Feministipuolue painivat valtakunnan politiikassa suurinpiirtein samassa painoluokassa. Vaaleissa puolueet ovat sekä toistensa kilpailijoita että yhteistyökumppaneita.
Kumpikin puolue haaveilee saavansa kansanedustajan läpi Helsingin vaalipiiristä, jossa niiden puheenjohtajat, Petrus Pennanen (PP) ja Katju Aro (FP) ovat ehdolla.
Heillä lienee yhtäläiset teoreettiset mahdollisuudet läpimenoon, mutta vain toinen heistä voi paikan saada.
Helsingin piraattien ja feministien välisessä kisassa parasta menestystä on povattu Katju Arolle. Hänen kannatuksestaan kertoo muun muassa Helsingin Sanomien hiljattain tekemä vetovoimakysely. Siinä Aro sijoittui Helsingissä 20:n suosituimman ehdokkaan joukkoon.
Feministinen puolue työskentelee ihmisoikeuksien ja syrjimättömyyden edistämiseksi Katju Aron johdolla. Derrick Frilund / Yle
Piraatit ja feministit ovat Helsingissä samassa vaaliliitossa, jossa on lisäksi kaksi muuta ryhmittymää: eläinoikeuspuolue ja liberaalit. Vaaliliiton pitäisi saada 14 000 ääntä, jotta yksi kansanedustajan paikka irtoaisi.
Sekä edellisten kunta- että eduskuntavaalien tulosten perusteella 14 000 äänen keruu on kova haaste vaaliliitolle. Yhden edustajan läpiajo voi kuitenkin olla nipin napin mahdollisuuksien rajoissa.
Vaaliliitot ovat pienpuolueiden oljenkorsi
Kaikki pienpuolueet tähtiliikettä ja KTP:tä lukuun ottamatta koettavat kohentaa mahdollisuuksiaan muiden pikkupuolueiden kanssa solmituilla vaaliliitoilla.
Juha-Pekka Väisäsen luotsaama Suomen kommunistinen puolue ajaa vaaliohjelmassaan muun muassa maksuttomia julkisia palveluita ja 1200 euron perusturvaa.Derrick Frilund / Yle
Liberaalipuolue ja piraatit ovat liittoutuneet keskenään monessa vaalipiirissä. Eläinoikeuspuolue, feministit ja SKP hakevat toisistaan tukea Pirkanmaalla.
Kansalaispuolue ja Suomen kansa ensin ovat tehneet samoin. Eniten vaaliliittoja – kaikkiaan kahdeksan – on kansalaispuolueella. Se on liittoutunut pääasiassa SKE:n kanssa.
Kansalaispuolue, SKE ja liberaalit kärsivät samasta ongelmasta kun Tähtiliike: niiden ajamat asiat ovat jo pitkään olleet vahvasti muiden puolueiden työjärjestyksessä.
Osa pienpuolueista on marginaalin marginaalissa
Vuonna 2014 syntynyt Liberaalipuolue ei ole saanut toistaiseksi tuulta siipiensä alle.
Parin vuoden takaisissa kuntavaaleissa puolue keräsi koko maassa vain 4 117 ääntä. Kaksi vuotta myöhemmin perustettu Eläinoikeuspuolue sai tyytyä 1 795 ääneen (0,007 prosenttia äänistä).
Liberaalipuolue - Vapaus valita nimeää kärkiteemoikseen eduskuntavaaleissa elinkeinovapauden, perusturvan ja ympäristövastuun. Puolueen puheenjohtaja on Tea Törmänen. Derrick Frilund / Yle
Suomen Kansa Ensin aloitti toimintansa vasta vuoden 2017 lopulla. Jyrkän kansallismielinen puolue mittaa nyt ensimmäistä kertaa kannatustaan vaaleissa. SKE on asettanut 34 ehdokasta.
Kommunistiset puolueet, SKP ja KTP ovat hiljalleen kutistuneet marginaalin marginaaliin. Nuo kaksi puoluetta saivat viime eduskuntavaaleissa koko maassa yhteensä alle 0,4 prosenttia äänistä.
SKP:lla on koko maassa 88 ehdokasta, KTP:lla 32. Puolueiden kannattajakunnan ikärakenne on vino. Niiden ehdokaslistoilla on suhtettoman paljon eläkeikäisiä.
Kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen itsenäisyyspuolue (IPU) on kokenut saman tapaisen kohtalon, kuin kommunistiset puolueet. Sen kannatus jäi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 0,46 prosenttiin.
Mikko Vartiainen johtaa yli 30 vuotta sitten perustettua Kommunistista työväenpuoluetta. Puolueella ei ole ollut kansanedustajia eikä se ole saanut kolmissa viimeksi järjestetyissä vaaleissa paikkoja kunnanvaltuustoihinkaan. Derrick Frilund / Yle
Median teettämät puoluekannatusmittaukset koskevat lähinnä eduskuntapuolueita. Viime aikoina ne ovat mitanneet yksilöidysti yhdeksän eri puolueen kannatusta. Perussuomalaisista irtautunut ryhmä, siniset, on luettu gallupeissa eduskuntapuolueisiin.
Liike Nyt ja Seitsemän tähden liike sisältyvät tutkimuksissa kategoriaan “muut”, jossa on lisäksi yhdeksän rekisteriin merkittyä, eduskuntapaikkoja vailla olevaa pienpuoluetta.
Ylen tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa “muut”-ryhmän yhteenlaskettu kannatus on 3,4 prosenttia. “Muut” puolueet saisivat tuon ennusteen mukaan kaksi paikkaa eduskuntaan.
Jos arvio pitää kutinsa, on kiinnostavaa nähdä, nostaako “muiden” äänisaalis eduskuntaan yhden vai kaksi uutta poliittista liikettä.
Sampo Terhon johtamalla Sinisellä tulevaisuudella oli eduskunnassa 17 kansanedustajaa. YLE:n tuoreimmassa mielipidetiedustelussa puolueen kannatus on pudonnut 0,8 prosenttiin. Derrick Frilund / Yle
Ylen gallupin tulos viittaa siihen, että Sininen tulevaisuus putoaisi eduskunnasta.
Sinisillä saattaa kuitenkin olla hienoinen mahdollisuus saada paikkaan oikeuttavat äänet Uudeltamaalta. Puolue on keskittänyt sinne ehdolle useita tunnetuimmista poliitikoistaan.
Hittisarja Game of Thronesin odotettu viimeinen kausi alkaa maanantaina 15. huhtikuuta. Seitsemän kuningaskunnan sisäinen valtataistelu on ainakin näennäisesti keskeytynyt, kun Westerosin hallitsijat Jon Snow, Daenerys Targaryen ja Cersei Lannister valmistautuvat kohtaamaan yhteisen vihollisen, elävien kuolleiden armeijan.
Vieläkö muistat, millaisiin asetelmiin sarjan seitsemäs kausi päättyi? Laadimme 20 kohdan kiperän testin, jolla voit mitata, ovatko tietosi valtaistuinpelin viimeisimmistä käänteistä ajan tasalla. Kaikki kysymykset liittyvät seitsemännen kauden tapahtumiin.
Eduskuntavaalit ovat vahvasti esillä Ylen verkkosivuilla heti sunnuntaiaamusta lähtien. Yle seuraa vaalipäivän tunnelmia ympäri Suomea hetki hetkeltä.
Ylen vaalikone auttaa ehdokastaan etsiviä viime tunteihin saakka.
– Aiemmista vaaleista tiedämme, että vaalikone on todella käytetty koko vaaliviikonlopun ajan ihan siihen saakka, kun vaalihuoneistot menevät kiinni kahdeksalta illalla, kertoo sisältöpäällikkö Ville Seuri.
Kello 20 aukeaa Ylen tulospalvelu osoitteessa vaalit.yle.fi.
Heti kahdeksan jälkeen odotetaan, että ennakkoäänten tulokset ovat kerrottavissa. Tiistaina päättyneestä ennakkoäänestyksestä tuli vilkkaampi kuin missään aikaisemmissa eduskuntavaaleissa. Ennakkoon äänensä on antanut yli 1,5 miljoonaa suomalaista.
Ääntenlaskentaa, reaktioita ja tunnelmia seurataan verkossa hetki hetkeltä niin kauan, että laskenta on valmistunut.
Puoli kymmenen ja kymmenen välillä illalla julkaistaan Ylen ennuste.
– Sehän on yleensä ollut todella pitävä ennuste, josta näkee aika tarkkaan, mihin tulos on kääntymässä. Sen jälkeen ei kuitenkaan kannata mennä vielä nukkumaan. Kärkipuolueet ovat gallupien mukaan hyvin lähellä toisiaan eli jännitettävää riittää ihan loppuun saakka, Seuri sanoo.
Ylen politiikan toimittajat myös analysoivat vaalitulosta tuoreeltaan Yle.fi:ssä.
Eduskuntavaalien tulosilta nähdään Areenassa ja TV1:ssä kello 19.30 alkaen. Lähetyksen juontavat Matti Rönkä ja Piia Pasanen. Mukana tulosstudiossa ovat myös Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta sekä Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg.
Ylen toimittajat raportoivat tunnelmia yhdeksän eduskuntapuolueen vaalinvalvojaisista sekä yhteisistä vaalinvalvojaisista Pikkuparlamentista, kertoo tulosillan tuottaja Ville Mättö.
– Meillä on todella monta paikkaa, joissa olemme livenä pääkaupunkiseudulla. Sen lisäksi käymme myös eri puolilla Suomea eli välitämme vaalitunnelmia erittäin laajasti joka puolelta, Mättö lupaa.
Ennakkoäänten tuloksia sekä Ylen ennustetta analysoidaan lähetyksessä monien eri studiovieraiden kanssa.
Matti Rönkä, Ari Hakahuhta ja Piia Pasanen tulosillan harjoituksissa.Terhi Liimu / YLE
Tulosten esittämisessä käytetään apuna lisättyä todellisuutta. Studiossa on perinteiset lavasteet, mutta kotisohville lähetyksessä näkyy elementtejä, jotka on lisätty tulosstudion kuvaan tietotekniikan avulla, Mättö kertoo.
– Sen idea on elävöittää lähetystä ja samalla tulos on helposti nähtävillä. Se on tavallaan sellaista silmäkarkin ja informatiivisuuden yhdistelmää.
Tekniikkaa hyödynnetään muun muassa hallituspelissä, kertoo politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.
– Studion lattialle tulee shakkinappuloita, jotka kuvaavat puolueita. Sitten katsotaan voimasuhteita ja yritetään grafiikan keinoin näyttää millaisia mahdollisia hallituksia vaalituloksen perusteella syntyisi.
Tulosilta lähetetään open end -periaatteella eli lähetyksen tarkkaa lopetusaikaa ei tiedetä. Kaikki riippuu siitä, miten nopeasti äänet saadaan laskettua.
– Eduskuntavaalit ovat mielestäni sellaiset politiikan isot urheilukisat. Lähetys on kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen. Me emme tiedä tulosta, voimme vain elää sen mukana. Vaalien penkkiurheilijalle riittää katseltavaa ja jännitettävää hyvin pitkälle ja meillä riittää tulosillan lauteilla analysoitavaa.
Myös Yle Fem seuraa vaaleja omassa lähetyksessään kello 19.50 alkaen.
Radiosta kuulee oman vaalipiirinsä tunnelmat
Radio Suomessa on niin ikään oma vaalilähetyksensä, joka alkaa kello 19.50. Vaali-illan valtakunnallista osuutta juontavat Päivi Neitiniemi ja Aki Laine. Tuloksia on lisäksi analysoimassa Turun yliopiston valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen.
Valtakunnallisesta lähetyksestä vieraillaan myös kiinnostavimmiksi arvioiduilla alueilla.
– Sellaisia ovat tietenkin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Oulu sekä Uusimaa, jossa on jaossa paljon uutta kotia etsiviä ääniä, kun luopujia on niin paljon, kertoo radion valtakunnallisen vaalilähetyksen tuottaja Tarja Oinonen.
Lähetys siirtyy säännöllisesti myös aluetoimituksiin, jolloin kuulijat pääsevät seuraamaan oman vaalipiirinsä ääntenlaskentaa. Lisäksi Yle Areenassa osoitteessa yle.fi/radiosuomi on mahdollista seurata myös muiden alueradioiden ohjelmaa.
– Siellä voi seurata mitä tahansa vaalipiiriä, mikä itseään kiinnostaa, Oinonen vinkkaa.
Radiolähetys kestää puolille öin, mutta lähetystä on varauduttu jatkamaan Yle Helsingin osalta, sillä ääntenlaskenta on edellisissä vaaleissa venynyt nimenomaan Uudenmaan vaalipiirin osalta.
FRANKFORT, KENTUCKY Kun Donna Pollard meni naimisiin, hän ei sanonut tahdon eikä saanut sormusta. Oikeusvirkailija halusi tietää vain sen, kumpi pariskunnasta oli alaikäinen.
Pollard oli 16-vuotias, mies 31.
Virkailija kirjasi tiedon Pollardin iästä nostamatta katsettaan tietokoneen ruudulta.
– Tunsin oloni epämukavaksi ja ymmärsin, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Mutta en uskaltanut kuunnella intuitiotani, Pollard muistelee liki 20 vuotta myöhemmin.
Pollardin naimisiinmenosta 2000-luvun alussa puuttuivat muutkin perinteiset hääjuhlan merkit. Miehen toivomuksesta he matkustivat Tennesseen osavaltioon Pigeon Forgen paikkakunnalle, joka oli maankuulu pika-avioliitoista. Lupien saaminen oli siellä helppoa.
– Mies otaksui, ettei meiltä ulkopaikkakuntalaisina kyseltäisi niin paljon, Pollard sanoo.
Arvio oli oikea. Kukaan ei ihmetellyt pariskunnan suurta ikäeroa. Ei, vaikka sulhanen oli lähes tuplasti morsiantaan vanhempi. Tennesseessä riitti, että Pollardilla oli vanhempansa suostumus avioliiton solmimiseen.
Virastotalon koruttomassa tilaisuudessa Donna Pollardista tuli yksi niistä yli 200 000 alaikäisestä, jotka avioituivat Yhdysvalloissa vuosina 2000–2015. Tarkkaa tietoa lapsiavioliittojen määrästä ei ole, koska kaikki osavaltiot eivät niitä tilastoi.
Lapsiavioliittoja vastaan hääpukuineen kampanjoivan Unchained at Last -järjestön mukaan Yhdysvalloissa avioitui vuosina 2000-2010 jopa neljännesmiljoona alaikäistä. Nina Svahn
Kansalaisjärjestö Unchained At Last, jonka nimi tarkoittaa suomeksi "Vihdoin irti kahleista", arvioi liittojen määrän vielä suuremmaksi. Järjestön mukaan alaikäisiä avioitui vuosina 2000–2010 jopa lähes neljännesmiljoona.
Donna Pollard ajatteli, että naimisiinmeno vapauttaisi hänet hankalasta elämästään lapsuudenkodissa. Pian hän huomasi joutuneensa ojasta allikkoon.
Kentuckyn sosiaalityöntekijät palkitsivat Donna Pollardin lapsiavioliittojen vastaisesta työstä. Nina Svahn
"Kokemani kauheudet voivat saada merkityksen, jos pystyn käyttämään niitä muiden auttamiseen."
Pöydällä lepää kultaisella tähdellä koristeltu lasipysti. Kentuckyn sosiaalityöntekijöiden järjestö on juuri palkinnut Donna Pollardin "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoden tähtenä".
Tunnustus ojennettiin Pollardille Kentuckyn parlamenttitalossa osavaltion pääkaupungissa Frankfortissa. Pollard on rakennuksen kupolikaton alla nykyään tuttu näky.
34-vuotiaana hänestä on tullut lapsiavioliittojen vastaisen työn keulakuva monissa Yhdysvaltain osavaltioissa.
Yhdysvalloissa alaikäisten avioliitoista ei säädetä liittovaltion tasolla, vaan jokainen osavaltio päättää itse. Vain kaksi osavaltiota, New Jersey ja Delaware, kieltää alle 18-vuotiaiden avioliitot kokonaan. Enemmistössä osavaltioista ei edelleenkään ole ehdotonta alaikärajaa, Pollard harmittelee.
Samaan aikaan Yhdysvallat kuitenkin viestii ulko- ja kehityspolitiikassaan muille maille, että lapsiavioliitot ovat lapsille haitallisia.
Suomessa eduskunta kielsi alaikäisten avioliitot kokonaan vasta hiljattain, tämän vuoden helmikuussa. Siihen asti alaikäiset olivat voineet hakea oikeusministeriöltä poikkeuslupaa avioitumiseen.
Donna Pollardilla on tapana hämmentää ihmisiä kertomalla, että Afganistanissa 11 000 alaikäistä meni naimisiin vuosien 2000 ja 2015 välisenä aikana. Yleensä tätä kauhistellaan.
– Kun sanon, että tosiasiassa se tapahtuikin Kentuckyssa, ihmiset eivät ole uskoa korviaan, hän sanoo.
Yle Uutisgrafiikka
Juuri Pollardin ansiosta Kentuckyn parlamentti muutti vuosi sitten osavaltion avioliittolakeja.
Pollard rohkeni lähestyä yhtä Kentuckyn senaattoreista ja kertoa tälle kahvikupin äärellä tarinansa. Siitä lähti liikkeelle poliittinen prosessi.
Nykyään avioon aikovan pitää olla Kentuckyssa vähintään 17-vuotias, ja alaikäisen puoliso saa olla korkeintaan neljä vuotta häntä vanhempi. Myös muiden ehtojen muun muassa toimeentulon vakaudesta on täytyttävä ennen kuin avioitumisluvan voi tuomarilta saada.
"Täydellisessä maailmassa" Pollard olisi halunnut täyskiellon alle 18-vuotiaiden liitoille. Se ei ollut mahdollista, joten oli tyydyttävä toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon.
– Tiedän omakohtaisesti, miten tuhoisaa on, kun lasten saalistaja voi piiloutua lakikirjan taakse ja saada avioitumisluvan, Pollard sanoo.
Hänen matkansa palkituksi lasten oikeuksien ajajaksi oli pitkä.
– Vaikenin yli vuosikymmenen. Kun tajusin, että minulla on voimaa käyttää ääntäni ja kääntää traumani muiden hyödyksi, ryhdyin toimimaan. En suostu enää vaikenemaan.
Useat järjestöt kampanjoivat Yhdysvalloissa lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Unchained At Last -järjestö vauhditti lapsiavioliitot kieltävän lain etenemistä Massachusettsin osavaltioparlamentissa Bostonissa maaliskuussa.Nina Svahn
"Hän aivopesi minua vaimokseen kaksi vuotta. Hän sai minut tuntemaan itseni kauniiksi."
Donna Pollard oli 14-vuotias, kun hän tapasi tulevan aviomiehensä.
Pollard kasvoi Kentuckyssa. Kotiolot olivat vaikeat, vanhemmat laiminlöivät, Pollard sanoo. Hän kertoo joutuneensa myös hyväksikäytetyksi. Aihe on selvästi vaikea, eikä hän puhu siitä tarkemmin.
Koulussa Pollard ei kuitenkaan oireillut, vaan päinvastoin loisti.
Elämänhallinta katosi isän kuoltua syöpään. Isän sairastuminen oli kuluttanut myös tyttären voimavarat, sillä Pollardin äiti oli sysännyt vakavasti sairaan miehensä hoidon vasta 12-vuotiaalle Donnalle.
– Vaihdoin vaipat ja ruokin isän hänen tilansa heiketessä. Kun hän lopulta kuoli, minulla ei ollut minkäänlaisia selviytymiskeinoja, Pollard kertoo.
Arvosanat laskivat. Pollard alkoi käyttäytyä itsetuhoisesti, polttaa kannabista, ja koulunkäynti jäi. Syöksykierteen pysäyttämiseksi Pollard toimitettiin 14-vuotiaana laitoshoitoon Indianan osavaltioon.
Siellä piti saada apua, mutta Pollard putosikin ansaan. Lastensuojelulaitoksessa työskenteli mielenterveyshoitajana mies, joka alkoi piirittää häntä.
Yhdysvalloissa alaikäisinä avioituneista suuri enemmistö on tyttöjä, jotka naivat aikuisen miehen.Nina Svahn
Lähentymistaktiikassaan mies hyödynsi taitavasti Pollardin heikkoja lähtökohtia. Hän rakensi suhdetta pyrkimällä nostamaan tytön itsetuntoa. Pollard sai mieheltä rakkauskirjeitä, jotka pursusivat kehuja ja ihailua. Kumpaakaan ei itsetunnon rakennuspalikoiksi ollut kotoa tullut.
– Hän sai minut tuntemaan itseni kauniiksi ja oloni paremmaksi kuin koskaan aiemmin. Vihdoinkin merkitsin jollekin jotain, Pollard muistaa.
Mies onnistui syöttämään Pollardille ajatuksen sielunkumppanuudesta. Vasta vuosien päästä Pollard ymmärsi, mistä tosiasiassa oli ollut kyse.
– Hän aivopesi minut vaimokseen.
Nykyään ilmiöllä on nimikin: grooming. Siinä aikuinen valmistelee lasta eri tavoin saadakseen hänet seksiin ja suhteeseen.
– Lapsuuteni kokemukset hyväksikäytöstä altistivat minut lapsiavioliitolle, Pollard sanoo.
Kahdessa vuodessa mies oli koulinut Pollardin vakuuttuneeksi, että tämä oli kohdannut elämänsä rakkauden. Sen jälkeen piti enää ylipuhua äiti. Se ei ollut kummoinen tehtävä.
Alaikäisenä avioituneilla on suurempi riski erota ja jättää koulu kesken kuin naimattomina pysyvillä ikätovereillaan.Nina Svahn
"Olemme taipuvaisia uskomaan, että kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen hyvää. Näin ei valitettavasti ole."
Kun vanhemman edessä hyvin käyttäytyvä mies ilmestyi Donna Pollardin elämään, tämän äiti antoi muitta mutkitta luvan naimisiinmenoon. Pollardin mukaan äiti suorastaan loikkasi kiinni mahdollisuuteen päästä tyttärestään eroon.
– Äiti teki minulle hyvin varhain selväksi, että olin hänelle taakka. Se näkyi kaikesta hänen käytöksestään, Pollard sanoo.
Hän muistuttaa, että kaikkien vanhempien toimintaa ei ohjaa lapsen etu. Sen hän on nähnyt myös työssään perustettuaan lapsiavioliiton uhreja auttavan järjestön, Survivors’ Cornerin.
Pollard kertoo tapauksista, joissa vanhemmat ovat naittaneet tyttärensä raiskaajalle sen sijaan, että olisivat soittaneet poliisit. Esimerkiksi käy tapaus Pollardin kotiosavaltiosta Kentuckysta ajalta ennen lakimuutosta.
– 13-vuotias tyttö naitettiin 33-vuotiaalle miehelle. Tuomari hyväksyi raskauden avioliiton perusteeksi, vaikka raskaus oli seurausta raiskauksesta, Pollard puuskahtaa.
Juuri tällaisten tapausten takia lasten suojaksi tarvitaan lakeja, hän sanoo.
Useissa osavaltiossa yritetään parhaillaan saada läpi lapsiavioliitot kieltäviä lakialoitteita. Lait ovat käsittelyssä Massachusettsin lisäksi myös Nevadassa ja Pennsylvaniassa. Nina Svahn
Tennesseen osavaltiossa avioliittolakeja kiristettiin viime keväänä Pollardin aloitteesta lähteneen Kentuckyn mallin mukaan. Nyt Pollard kampanjoi lakien muuttamiseksi Indianassa. Hän käy puhumassa eri tilaisuuksissa, tapaa poliitikkoja ja kouluttaa ammattilaisia kuten sosiaalityöntekijöitä.
Lakimuutosten ohella Yhdysvalloissa tarvitaan myös asennemuutosta.
Esimerkiksi YK:n lastenjärjestö Unicef on patistanut Yhdysvaltoja muuttamaan sosiaalisia normeja ja perinteitä, jotka saavat jotkut vanhemmat uskomaan, että alaikäisen naittaminen olisi lapsen etu. Unicef muistuttaa, että riskit lapselle ovat samanlaiset Yhdysvalloissa kuin kehitysmaissakin.
Muutosta on jo nähtävissä, sillä alaikäisten avioliittojen määrä Yhdysvalloissa on laskussa. Tv-kanava PBS:n arvostetun Frontline-ohjelman laskelman mukaan vuonna 2000 alaikäisiä avioitui yli 23 500, vuonna 2010 enää vähän yli 9 000.
Lapsiavioliittoja pidetään erityisesti kehitysmaiden ongelmana, mutta Yhdysvalloissa valtaosa osavaltioista sallii alaikäisten avioitumisen.Nina Svahn
"Nämä eivät ole mitään Romeo ja Julia -tilanteita, joissa teinit avioituvat keskenään."
Myös Donna Pollard törmää työssään usein ennakkoluuloihin ja väärinkäsityksiin. Yksi tyypillisimmistä on, että lapsiavioliitossa molemmat puolisot olisivat alaikäisiä.
– Nämä eivät ole mitään Romeo ja Julia -tilanteita, joissa teinit avioituvat keskenään. Esimerkiksi Kentuckyssa 87 prosenttia alaikäisinä avioituneista nai täysi-ikäisen, hän sanoo.
Toinen yleinen väärä käsitys Pollardin mukaan on, että lapsia naitettaisiin pääasiassa uskonnollisissa ryhmissä uskonnollisin perustein. Hän korostaa, että sosioekonomiselta tai kulttuuriselta taustaltaan tyypillistä lapsiavioliittoa ei ole. Perheiden uskonto, koulutus ja varallisuus vaihtelevat suuresti.
Alaikäisenä avioituneita yhdistää Yhdysvalloissa ennen muuta se, että suurin osa heistä on tyttöjä, jotka naivat itseään vanhemman miehen. Lisäksi heillä on suuri riski jättää koulut kesken. Esimerkiksi lukio jää kesken 50 prosenttia todennäköisemmin alle 19-vuotiaana avioituneilta kuin heidän naimattomina pysyneiltä ikätovereiltaan.
Tutkimusten mukaan alaikäisinä avioituneet ovat vaarassa joutua myös köyhyysloukkuun. Lapsena naimisiin mennyt nainen elää köyhyydessä myös vanhempana 31 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä kuin täysi-ikäisenä avioitunut.
Myös Donna Pollard jätti 16-vuotiaana koulunsa kesken häiden jälkeen ja meni töihin ruokakauppaan.
Lapsivaimoja koskevista tilastoista hän oli onnellisen tietämätön. Hänellä oli kiire päästä kokemaan sitä unelmien rakkautta, jota mies oli hänelle kirjeissään maalannut.
"Uskottelin itselleni, että jos rakastaisin häntä tarpeeksi, hän muuttuisi."
Donna Pollardin mies teki heti avioliiton alusta lähtien selväksi, että odottaa vaimoltaan "aviollisia velvoitteita", kuten Pollard asian muotoilee. Pollard piti niitä epämiellyttävinä. Jos hän kieltäytyi, mies kävi väkivaltaiseksi.
– Uskottelin itselleni, että jos rakastaisin häntä tarpeeksi, hän muuttuisi, Pollard sanoo.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Väkivalta jatkui, mutta yhteiskunta näytti kääntävän selkänsä. Pollard yritti hakea turvakodista apua mutta sanoo, että ei päässyt alaikäisyytensä vuoksi sisään. Hän yritti myös vuokrata oman asunnon, mutta sekin jäi alaikäiseltä saamatta.
Pollard sanoo olleensa satimessa.
Sosioekonomiselta tai kulttuuriselta taustaltaan tyypillistä lapsiavioliittoa ei Yhdysvalloissa ole, vaan perheiden uskonto, koulutus ja varallisuus vaihtelevat suuresti.Nina Svahn
Tilastollisesti vaikeudet olisivat olleet ennustettavissa, sillä lapsiavioliittojen onnistumisprosentti on huono.
Tutkimusten mukaan alle 18-vuotiaana naimisiin menneillä eron riski on Yhdysvalloissa 70–80 prosenttia, kun muun väestön liitoista noin puolet päättyy eroon. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan alaikäisenä avioituneiden riski joutua puolison pahoinpitelemäksi on kolminkertainen aikuisena naimisiin menneisiin verrattuna.
Donna Pollardille muistot tekevät niin kipeää, ettei hän halua puhua entisestä miehestään nimellä, vaan kutsuu tätä syylliseksi ja pahantekijäksi. Pollardille selvisi hiljattain, että hän voisi yhä viedä miehen oikeuteen raiskauksesta, koska mies käytti lastensuojelulaitoksessa auktoriteettiasemaansa hyväkseen.
Avioliitossa mies manipuloi Pollardin uskomaan, että tämän tärkein tehtävä oli miellyttäminen. Hän muun muassa vei kahdeksannella kuulla raskaana olleen Pollardin stripparibaariin.
– Hän maksoi minulle sylitanssin ja katseli itse vieressä. Samaan aikaan tunsin vauvan liikkuvan sisälläni. Vihasin itseäni ja elämää, johon tyttäreni oli syntymässä, Pollard sanoo.
Hän laskee päänsä ja pitää tauon.
Viimeinen pisara Pollardille oli, kun mies alkoi pahoinpidellä häntä tuolloin hieman alle vuoden ikäisen tyttären nähden.
– En suostunut tekemään jotain, mitä mies halusi. Hän heitti minut maahan ja alkoi kuristaa. Pieni tyttäremme vieressä nauroi, sillä hän luuli, että me leikimme, Pollard muistelee.
– Tajusin, että jos en lähde, tyttäreni kasvaa käsitykseen, että sellainen käytös olisi normaalia. Ja sitten sama kierre jatkuisi hänen elämässään.
YK:n lastenjärjestö Unicef on patistanut Yhdysvaltoja muuttamaan sosiaalisia normeja ja perinteitä, jotka saavat jotkut vanhemmat uskomaan, että alaikäisen naittaminen olisi lapsen etu.Nina Svahn
"Mies sai minut uskomaan, etten sovi äidiksi. Erossamme hän sai tyttäremme huoltajuuden."
Pollard joutui maksamaan erosta kovan hinnan. Tytär jäi miehelle.
– Hän sai minut uskomaan, että suurin rakkauden teko lapsellemme olisi jättää tämä isälleen. Hänen mukaansa en sopinut äidiksi, ja minä uskoin, Pollard pudistaa päätään.
Pollard sanoo yrittäneensä tavata tytärtään, mutta mies ei hänen mukaansa juuri sallinut tapaamisia. Kun vierailuja toteutui, ne olivat hankalia. Jonkin ajan päästä Pollard lopetti tapaamisten yrittämisen.
– Tyttäremme on elänyt valtaosan elämästään siinä käsityksessä, että äiti hylkäsi hänet, Pollard sanoo. Hän saa liikutukseltaan vaivoin lauseen loppuun.
Tunnelmaan sopivasti ulkona on alkanut sataa räntää. Pollardilla on edessään tunnin ajo maaliskuun takatalvessa Kentuckyn pääkaupungista Frankfortista kotiin Louisvillen kaupunkiin.
Kotona Pollardia odottaa kuitenkin päivänpaiste: 11-vuotias tytär toisesta avioliitosta.
Tytär on pannut merkille äitinsä työn lasten hyväksi. Pollard kertoo, kuinka tämä halusi äskettäin saada korvansa rei'itettyä, mutta liike kieltäytyi vedoten 13 vuoden ikärajaan.
– Tyttäreni napautti, että ennen kuin äitini muutti Kentuckyn lakeja, olisin voinut mennä naimisiin, mutta korvarenkaita en voi saada, Pollard naurahtaa.
Donna Pollard kävi aikuisena koulunsa loppuun ja valmistui yliopistosta kauppatieteet pääaineenaan. Nyt hän työskentelee vakuutusyhtiössä, ja vapaa-ajan täyttää kampanjointi.Nina Svahn
Vaikka suhde ensimmäiseen tyttäreen on olematon, juuri hän motivoi Donna Pollardin työtä lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Pollard kertoo ajattelevansa tytärtään joka kerta kiivetessään ihmisten eteen puhumaan elämästään.
– Toivottavasti jonain päivänä hän ymmärtää, että suuri osa työstä on tehty hänen vuokseen. Kunpa tämä auttaisi häntä löytämään elämässään sovinnon ja käsittämään, että äiti ei hylännyt häntä, Pollard sanoo.
Pelastuslaitokset kertovat kahdesta eri tapaturmasta lauantaina Kuopiossa ja Kirkkonummella, joissa koiranomistajat ovat pudonneet heikkoihin jäihin pelastaessaan karanneita lemmikkejään.
Kuopion Juankoskella säikäytti tapaturma, jossa kaksi ihmistä ja koira putosivat kukin vuorollaan kotirannassa avantoon.
Tapaus sattui aamupäivällä lauantaina Muuruvedellä. Perheen saksanseisoja oli äkännyt eläimen jäällä ja sännännyt sen perään. 200 metrin päässä rannasta jäät pettivät koiran alla. Koirarotu on tyypillisesti painoltaan 20–30-kiloinen.
Koiran omistava nainen kiirehti jäille pelastamaan lemmikkinsä, mutta joutui samaan avantoon. Perään lähtenyt perheen isäntä putosi hänkin jäihin.
Isäntä sai kuitenkin koiran, emännän ja viimeisenä itsensä nostettua ylös. Myös naapuri tuli jäille avuksi. Naapurin paikalle hälyttämä pelastuslaitos vei sairaalan jatkotutkimuksiin naisen, joka kylmettyi avannossa arvion mukaan parikymmentä minuuttia.
– Todella iso tuuri, että pääsivät pois, toteaa päivystävä palomestari Antti Korhonen.
Pohjois-Savon pelastuslaitoksen mukaan mukana oli paitsi onnea myös neuvokkuutta, sillä isäntä varasi jäille mukaan tikkaat ja vesurin. Vesurilla hän sai jäitä siirrettyä ja tikapuilla kantavuutta.
Jäätilanne on Korhosen mukaan keväisen normaali – eli todella epätasainen.
– Tämä oli virtaava paikka. Missä virtaa, jäät voivat olla jopa koko matkalta jo sulat, Korhonen kuvailee.
Alueella satoi alkuviikosta runsaasti lunta, mikä vaikeuttaa jään kantavuuden arviointia.
Naapurista apua myös Kirkkonummella
Iltapäivällä Kirkkonummella oli hyvin samantapainen pelastustehtävä.
65-vuotias mies ja hänen koiransa pelastettiin veden varasta. Mies oli lähtenyt pienellä kanootilla jäille pelastamaan 100 metrin päässä rannasta uponnutta koiraa ja pudonnut itse avantoon jo 30 metrin päässä rannasta. Koira oli lähtenyt rantatontilta joutsenten perään.
Tässäkin tapauksessa naapuri tuli hätiin. Naapurin ja pelastuslaitoksen helikopterin avulla sekä koira että hänen isäntänsä saatiin nostettua kuiville.
Päivystävä palomestari Jaakko Niskala suosittelee, että tähän vuodenaikaan koirat olisivat kotipihallakin kytkettyinä, jos vaarana on karkaaminen jäälle.
– Moni on tästä puhunut, joilla on omaa kokemusta, mutta kaikki eivät hoksaa.
Niskala sanoo, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on lauantaina ollut myös vielä yksi pelastustehtävä, jossa koira on pudonnut avantoon.
Vanhushoidon laiminlyönneistä talvella paheksuttu hoivayritys Esperi Care on jälleen otsikoissa. Nyt on kyse omien työntekijöiden kohtelusta.
Esperi Care on ajautunut kiistaan ylimääräisestä palkanosasta, niin sanotusta Esperi-lisästä, jota yhtiö on maksanut noin tuhannelle hoitajalle ja ohjaajalle usean vuoden ajan. Lisän suuruus on ollut yleensä 40–50 euroa kuukaudessa, mutta Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan sitä on leikattu.
Asia hoksattiin viime kesänä työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkojen korotuksen jälkeen. Nyt yksi lähihoitaja on liittonsa tuella haastanut työnantajansa oikeuteen Esperi-lisän yksipuolisesta pienentämisestä.
– Viime kesäkuussa hänen vähimmäispalkkansa nousi 17 euroa, ja samaan aikaan hänen työsopimuksella sovitusta lisästä otettiin tämä sama 17 euroa pois, jolloin palkankorotus oli tasan nolla euroa. Työntekijä ei hyötynyt meidän sopimastamme palkankorotuksesta laisinkaan, sanoo sopimusneuvottelija Jukka Parkkola Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerista.
Haastehakemuksen mukaan Esperi Care pudotti päijäthämäläisen lähihoitajan Esperi-lisän määrää yksipuolisesti 39,59 eurosta 22,48 euroon kuukaudessa eli 17,11 euroa. Lähihoitajan taulukkopalkka oli noussut tes-korotuksen vuoksi täsmälleen saman 17,11 euroa/kk.
Esperi myöntää
Yhtiön mukaan lisää saaneiden työntekijöiden Esperi-lisän määrä on voinut muuttua työehtosopimuksen palkkaratkaisun mukaisesti, kun vähimmäispalkkatasoja korotettiin viime kesäkuussa.
– Siis näissä tapauksissa, joissa on ollut Esperi-lisä ja palkka on jo ylittänyt vähimmäistason, silloin palkkaa ei ole korotettu. Henkilöt, joiden kokonaispalkka on jo ylittänyt uuden vähimmäistason, heidän kokonaispalkkansa ei ole korottunut, mutta ei myöskään heikentynyt, sanoo henkilöstöjohtaja Maria Pajamo Esperi-konsernista.
Ammattiliiton mielestä näin ei voi toimia.
– Mitä olemme lakia tulkinneet, ei työsopimuksella sovittua palkkaetua voida ottaa yksipuolisesti pois vain sanomalla, että hei, nyt me korotetaan teidän palkkaa, mutta samalla otetaan toisesta päästä pois, eli tämmöinen nollasummapeli, Parkkola sanoo.
Yksi tuhannen puolesta
Parkkolan mukaan oikeuteen lähdetään yhden jäsenen asiassa, vaikka kiista koskee jopa tuhatta esperiläistä. Parkkolan mukaan lukuisat esperiläiset ovat ottaneet liittoon yhteyttä samasta asiasta.
– Tavallaan tämä yksi saa nyt olla muidenkin puolesta taistelemassa. Lähdemme siitä, että jos tämä yksi riita voitetaan, niin edellytämme tietysti, että Esperi lähtee korjaamaan kaikkien osalta saman asian ja palauttaa poistetun Esperi-lisän työntekijöille.
Oikeudenkäynnin Esperi-lisästä on määrä alkaa Lahdessa kesäkuussa. Lähihoitaja vaatii Esperi Carea korvaamaan Esperi-lisän alentamisesta seuranneet palkkamenetykset. Kanteen vireilletulohetkellä saatavat olivat 152 euroa.
Niinikään ensi kesäkuussa toteutuu hoitajien seuraava vähimmäispalkkojen korotus noin 20 eurolla. Parkkola pelkää, että se kuitataan Esperissä viime kesästä tutulla konstilla.
– Ottavat sen 20 euroa siitä samaisesta Esperi-lisästä, jolloin Esperi-lisää ei jää oikeastaan enää ollenkaan ja työntekijän palkka ei ole korottunut laisinkaan.
"Esperi-lisä lakkautettu"
Esperin Pajamo huomauttaa, että Esperi-lisä on lakkautettu jo vuosi sitten.
– Esperi-lisä ei ole enää käytössä, vaan se on lakkautettu ja uudet hoitajat eivät enää Esperi-lisää saa. Sitä saavat tai ainakin osaa siitä edelleen ne, joilla Esperi-lisä on työsopimuksessa. Pajamo sanoo.
Yhtiö perusti Esperi-lisän aikanaan helpottamaan työvoimansaantia alueilla, joilla se oli vaikeaa. Ongelmia oli muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudulla. Tilanne on yhä sama.
– Hoiva-ala kärsii yleisesti työvoimapulasta. Tämän olemme viime viikkoina todenneet. Alueellisesti on hankaluuksia edelleenkin.
Silti Esperi-lisä on lopetettu, ja yhtiö miettii nyt muita houkutuskeinoja. Kesäkuussa odottava oikeudenkäyntikin saatetaan välttää.
– Asiasta on ollut erimielisyyttä. Uskomme yhteistyöhön liittojen kanssa ja haluamme käydä keskustelut suoraan tarpeellisten tahojen kanssa. Esperillä on tahtotila ratkaista tämä asia liittojen kanssa, Pajamo sanoo.
Lähi- ja perushoitajaliiton Parkkola sanoo, että myös he ovat halukkaita sopimaan kiistan käräjäsalin ulkopuolella.
Esperi Care työllistää 6 300 työntekijää, joista valtaosa on sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Yhtiö on perustettu 2001 ja sen liikevaihto oli 213 miljoonaa euroa vuonna 2017.
Helsingistä Manchesteriin matkalla ollut Finnairin Airbus 319 -mallinen kone on joutunut tekemään hätälaskun Tukholmaan lauantaina aamupäivällä. Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist sanoo, että syynä oli koneessa ilmennyt paineistukseen liittynyt vika.
Hänen mukaansa kone tuodaan turvallisesti alas mahdollisimman nopeasti, jos paineistuksessa ilmenee ongelmia.
– Itse laskeutuminen sujui normaalisti ja 139 matkustajaa odottavat nyt Arlandassa (Tukholmassa), että lähetämme Helsingistä tyhjän koneen, joka ottaa matkustajat kyytiin, sanoo Tallqvist.
Hätälasku tehtiin noin 40 minuutin lennon jälkeen.
Tämän hetkisen arvion mukaan matkustajien matkateko viivästyy noin neljä tuntia.
Hollantilainen hedelmöityslääkäri käytti omaa spermaansa 49 lapsen siittämiseen.
Kaksi vuotta sitten kuolleen Jan Karbaatinon jo pitkään epäilty käyttäneen hedelmöityksissä omaa spermaansa valitun luovuttajan sperman sijasta.
Epäilyksille saatiin vahvistus, kun asiaa koskevien dna-testien tulokset julkistettiin Hollannissa perjantaina. Tulosten mukaan 49 lasta on Karbaatin suoria jälkeläisiä, sanoi lapsia edustava järjestö.
Yksi lapsista kommentoi hollantilaiselle NOS:lle voivansa nyt, 11 vuoden etsinnän jälkeen jatkaa elämäänsä.
– Olen iloinen, että olen vihdoin saanut asiaan selvyyden.
Lapsia voi olla enemmänkin
Karbaat kuoli 89-vuotiaana vuonna 2017. Hän oli aiemmin kieltäytynyt testeistä.
Karbaatin dna:ta otettiin talteen hänen kuolemansa jälkeen. Tuolloin tuomioistuin kuitenkin päätti, että tässä vaiheessa dna-testejä ei sallita. Muun muassa hammasharjasta otetut näytteet talletettiin lukkojen taakse.
Tämän vuoden helmikuussa hollantilainen tuomioistuin lopulta määräsi, että lapsilla ja vanhemmilla on oikeus tehdä dna-testit selvittääkseen, onko Karbaat lasten biologinen isä.
Karbaatin Rotterdamin lähellä sijainnut hedelmöitysklinikka suljettiin vuonna 2009 epäselvyyksien vuoksi. Karbaatin epäiltiin muun muassa väärentäneen luovuttajia koskevia tietoja ja siittäneen saman luovuttajan spermalla yli kuusi lasta.
Karbaatin jälkeläiseksi paljastunut Eric Lever kommentoi sanomalehti NRC:lle, ettei koe Karbaatin huijanneen äitiään.
– Hän todella halusi lapsen eikä voinut saada sitä isäni kanssa, uutistoimisto AFP siteerasi haastattelua.
Karbaatin siittämiä lapsia saattaa olla enemmänkin. Hollantilaisten lasten oikeuksia ajavan järjestön mukaan Karbaatin spermaa lähetettiin myös muille klinikoille.
Venezuelan presidentti Nicolas Maduro on määrännyt asevoimiensa määrää lisättävän miljoonalla taistelijalla, kertoo uutistoimisto Reuters.
Armeijan puolisotilaallisten joukkojen määrän on tarkoitus nousta kolmeen miljoonaan henkeen vuoden loppuun mennessä, Maduro kertoi lauantaina. Puolisotilaalliset joukot ovat osa maan asevoimia. Nämä joukot vastaavat suoraan presidentille ja niiden tarkoituksena on täydentää armeijaa. Osaston perusti Maduron edeltäjä Hugo Chavez vuonna 2008.
– Aseet olkapäillänne, olkaa valmiit puolustamaan isänmaatanne ja kyntämään maata kylvääksenne siemeniä, jotta saadaan ruokaa kansalle, Maduro lausui puheessaan tuhansille puolisotilaallisten joukkojen edustajille Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa.
Maan armeija on pysynyt uskollisena Madurolle, vaikka opposition johtaja Juan Guaido on luvannut armahduksen kaikille armeijan edustajille, jotka vaihtavat opposition riveihin. Satoja sotilaita on loikannut Kolumbian puolelle.
Guaido kiersi sähkökatkojen piinaamaa Zuliaa
Kymmenet maat ovat tunnustaneet Juan Guaidon Venezuelan uudeksi presidentiksi, mukaan lukien suurin osa länsimaista.
Maduron pitäessä puhetta Caracasissa Guaido kiersi tapaamassa ihmisiä maan länsiosissa Zulian osavaltiossa.
Vaikka maata vaivanneet sähkökatkokset on saatu lähestulkoon pois päiväjärjestyksestä Caracasissa, muualla maassa sähkönjakelua säännöstellään edelleen.
– Olemme täällä tarkastamassa tilannetta. Te kärsitte tällä hetkellä, mutta Zulia nousee vielä, Guaido lupasi kansalaisille.
Pula ruoasta ja lääkkeistä on ajanut yli kolme miljoonaa venezuelalaista kodeistaan viime vuosien aikana ja sähkökatkot ovat olleet yleinen vaiva koko maassa.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan yli tuhat hallituksenvastaista mielenosoittajaa on pidätetty tänä vuonna. Guaidon kansliapäällikkö pidätettiin viime kuussa.
Sen sijaan Guaidon kanssa tavanneet kaksi aiemmin tällä viikolla pidätettyä Venezuelan keskuspankin työntekijää on vapautettu.
Eduskuntaan on tarjolla Oulun vaalipiiristä normaalia enemmän ehdokkaita. 184 ehdokasta on 18 enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Ehdokkaita asettaneita puolueita ja valitsijayhdistyksiä on myös poikkeuksellisen paljon, yhteensä 20. Se on seitsemän enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.
Oululaisia ehdokkaista on 81. Siten selvä enemmistö ehdokkaista tulee muualta kuin vaalipiirin keskuskaupungista. Kainuun maakunnasta ehdokkaita on 23. Määrät ovat jokseenkin samalla tasolla kuin vuonna 2015.
Äänestäjällä on paljon aivan uusia vaihtoehtoja, sillä 3/5 ehdokkaista ei ollut mukana viime eduskuntavaaleissa. Toisaalta moni heistä on tuttu muun muassa kuntavaaleista.
Nykyisistä kansanedustajista 15 pyrkii uusimaan valtakirjansa (lihavoidut nimet). Eduskunnasta luopuvat nykyisistä Tapani Tölli (kesk.), Niilo Keränen (kesk.) ja Hanna Halmeenpää (vihr.). Seitsemän entistä kansanedustajaa (kursivoidut nimet) viidestä puolueesta pyrkii nyt takaisin eduskuntaan.
Ehdokkaiden vaalikonevastauksia voit katsoa täältä.
Suomen kansa ensin, 2 ehdokasta:
2 Harri Pekka
3 Pietilä Iris
SDP, 18 ehdokasta:
4 Aguilera Velásquez Jacqueline
5 A.Alasalmi Asko
6 Haapaniemi Jarmo
7 Heikkinen Tiina
8 Heiskanen Miina-Anniina
9 Hokkanen Inka
10 Laava Jere
11 Männikkö Jari
12 Nahkanen Jari
13 Niemimäki Janne-Pekka
14 Pietilä Mika
15 Piirainen Raimo
16 Salmela Marko
17 Sirviö Ari-Pekka
18 Sirviö Pirjo
19 Tiainen Tanja
20 Torro Kaarina
21 Tuppurainen Tytti
Vihreät, 18 ehdokasta:
22 Aalto Esa
23 Ahvenainen Timo
24 Flöjt Mika
25 Haapanen Satu
26 Holappa Toni
27 Isohätälä Jaana
28 Kangas-Siira Monika
29 Keränen Silja
30 Kokko Hanne
31 Lawson Hellu Latekoe
32 Pitko Jenni
33 Pohjanrinne Paula
34 Sormunen Anne
35 Sorvari Seppo
36 Tapaninen Marjo
37 Tervakangas Sofia
38 Vikeväkorva Susa
39 Yrjölä Antti
Sininen tulevaisuus (vaaliliitossa Kansalaispuolueen kanssa), 9 ehdokasta:
40 Bergström Jani
41 Jämsä-Uusitalo Vaili
42 Lipponen Marko
43 Mattila Pirkko
44 Nousiainen Marja
45 Pirinen Jari
46 Snellman Anne
47 Viinala Jarmo
48 Virolainen Kari
Kansalaispuolue (vaaliliitossa Sinisen tulevaisuuden kanssa), 7 ehdokasta:
49 Kilpeläinen Sami
50 Wallin Olli-Pekka
51 Impola Jaakko
52 Luomanmäki Sanna
53 Välimäki Sanna
54 Leppäjärvi Jani
55 Ylitalo Alpo
Kommunistinen puolue – rauhan ja sosialismin puolesta, 1 ehdokas:
Kolumnisti on kuvittaja, taidekuraattori, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, kahden lapsen äiti sekä kahvinjuoja. Hän pitää podcastien kuuntelemisesta, inkivääristä, liian myöhään valvomisesta ja lounasravintoloista joissa on buffet.
Lähde: Nauhoissa olevat rituaalin määritelmät perustuvat antropologi Anna-Maria Tapanisen rituaalin määritelmää käsittelevään kirjoitukseen.
Kolumneja tekee laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
Haluatko pohtia äänestysvalintaa syvällisesti? Tai ajatteletko että toisen puolueen äänestäjä on ihan tyhmä? Syy saattaa olla järjen sijasta erilaisissa arvoissa. Vastaamalla viiteen kysymykseen voit selvittää, minkä puolueen ehdokkaat ovat lähimpänä arvomaailmaasi. Voit verrata arvojasi myös 100 000:een vaalikoneen käyttäjään.
Samalla voit ymmärtää toisin ajattelevia. Arvot ja persoonallisuus vaikuttavat politiikan päätöksiin, haluamme tai emme.
Kysymykset on muotoiltu tutkijoiden kanssa ja ne ovat samat kuin Ylen vaalikoneessa. Niihin kannattaa vastata nopeasti liikaa miettimättä. Vastauksiasi ei tallenneta.
Myöhemmin tässä artikkelissa voit lukea lisää kysymyksillä kartoitettavista viidestä piirteistä ja vertailla puolueita keskenään. Käydään ensin läpi, mitä järkeä kyselyssä oikeastaan on. Vastaajina ovat kysymysten tekoon osallistuneet tutkijat, psykologi ja emootiotutkija Matias Kivikangas sekä kognitiotieteilijä Simo Järvelä. Artikkelin lopussa voit keskustella aiheesta.
Miksi arvokysely on tehty? Eikö vaalikone riitä?
Matias Kivikangas: Perusvaalikonekysymykset perustuvat yksittäisiin asioihin, jotka ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Arvokysymyksillä pureudumme tekijöihin, jotka vaikuttavat pinnan alla ja päätöksentekoon laajemmin. Kysymykset perustuvat moraali- ja politiikan psykologian tietämykseen siitä, millaiset psykologiset tunnetekijät vaikuttavat poliittisiin asenteisiin tai käyttäytymiseen.
Arvoiksi on totuttu ajattelemaan vasemmistolaisuus tai isänmaallisuus. Mikä Ylen kysymysten suhde niihin on?
Simo Järvelä: Perinteisesti arvot ovat niitä asioita tai ilmiöitä, joita ihmiset pitävät tärkeinä ja arvokkaina. Kyselyssä taas tarkastellaan tiedostamattomia taipumuksia, jotka vaikuttavat siihen millaiset asiat muodostuvat meille arvokkaiksi ja miten niihin suhtaudutaan. Eli oikeastaan tässä tarkastellaan jotain vielä perustavanlaatuisempaa kuin arvoja: arvojen psykologista perustaa ja niiden suhdetta persoonallisuuteen.
Eikö tällainen määrittely persoonallisuuden mukaan lisää ennakkoluuloja ja poliittisten vastustajien psykologisointia?
Matias Kivikangas: Piirteet eivät ole arvostelmia ihmisistä. Päinvastoin uskon, että politiikkaan liittyvien tunteiden perusteiden hahmottaminen voi auttaa ymmärtämään erimielisyyksiä. Kun ymmärrämme, mikä piirteiden toimintamekanismi on ja mitä positiivista poliittisten vastustajien piirteissä on, voimme välttää vastustajien tulkitsemista vaikkapa typeriksi, ahneiksi tai kateellisiksi.
Kysymykset tuntuvat monitulkintaisilta. Eihän kysymys voi olla hyvä, jos minä tulkitsen sen eri tavalla kuin vaalikoneeseen vastannut ehdokas?
Simo Järvelä: Ihmiset ovat tottuneet gallupeihin, joissa kysymysten pitää olla yksitulkintaisia, tai muuten ne ovat huonoja. Näissä arvokysymyksissä haetaan juuri tunnepohjaista intuitiota. Tietty epämääräisyys on näissä kysymyksissä jopa tarkoituksenmukaista. Kysymykset on kuitenkin valittu niin, että ne tavoittavat jotain yhteistä moraaliperustaa.
Miksi en näe, kuka yksittäinen ehdokas on lähimpänä?
Matias Kivikangas: Vaaleissa äänestetään toki yksittäistä ehdokasta, jonka arvomaailma voi erota paljon puolueen keskiarvoista. Viisi kysymystä on kuitenkin niin karkea tapa arvioida arvomaailmaa, että yhden ehdokkaan kohdalla epävarmuus on hyvin suurta. Siksi on mielekkäämpää ja luotettavampaa vertailla puolueiden keskiarvoja. Ehdokkaalle annettu ääni sataa joka tapauksessa puolueen laariin. Siksi on hyvä hahmottaa, millaisin perustein ehdokaskaarti päätöksiä tekee.
Mitä arvoja tai piirteitä kysely kartoittaa?
Kysymykset liittyvät seuraaviin piirteisiin tai arvoihin (kysymysten järjestyksessä): traditionalismi, autoritaarisuus, ryhmähierarkkisuus, vapaus ja lojaalisuus.
1. Perinteiset arvot ovat hyvän elämän perusta: traditionalismi
Matias Kivikangas: Kysymys liittyy traditionalismiin. Tutkimuksessa tämä nähdään usein osana autoritaarisuutta. Siinä missä autoritaarisuus on toimeen ryhtyvää, traditionalismi on jarruttelevaa. Positiivisesti toimiessaan se estää yhteisöä ajautumasta uudistuksissa piileviin ongelmiin, mutta liiallisena se estää tarpeellisiakin uudistuksia.
2. Suomessa tarvitaan nyt koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi: autoritaarisuus
Matias Kivikangas:Autoritaarisuus on piirteenä kehittynyt suojelemaan yhteisöä ulkoisilta uhilta. Se tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa uhkia yhteisölle ja reagoida niihin voimakkaasti. Usein siihen liittyy politiikassa vahvan johtajan kaipuu. Piirteen positiivisuus tai negatiivisuus riippuu tietysti siitä, kuinka vakavia uhkat todellisuudessa ovat ja mitkä ovat todistettavasti tehokkaita keinoja niihin vastaamiseen.
3. On oikein, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset: ryhmähierarkkisuus
Simo Järvelä: Kysymys liittyy ryhmähierarkkisuuteen ja siihen, pitääkö luonnollisena, että toiset ovat ylempänä kuin toiset vallassa tai statuksessa esimerkiksi talousasioissa. Ikävimmillään tämä voi tarkoittaa sitä, että korkeammassa asemassa olevat toimivat tarkoituksellisesti niin, että alempana olevat pysyvät alempana. Toisaalta piirre helpottaa toimimista tehokkaasti ryhmässä, etenkin jos ryhmää uhkaa jokin ulkoa käsin.
4. Suomen lakien pitäisi nykyistä vapaammin antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa ja kantaa niiden seuraukset: vapaus
Matias Kivikangas: Tätä piirrettä kutsutaan vapaudeksi. Se viittaa perustavaan haluun vähentää muiden asioihin puuttumista. Parhaimmillaan se estää vallan väärinkäytöksiä, huonoimmillaan se haittaa yhteisön tarpeellista itsesäätelyä.
5. Poliitikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa omien äänestäjiensä etuja: lojaalisuus.
Matias Kivikangas: Kysymys viittaa piirteeseen, jota kutsutaan lojaalisuudeksi. Se tarkoittaa taipumusta auttaa ja puolustaa omaa ryhmää, tarvittaessa muita ryhmiä vastaan. Lojaalisuuden kohde voi vaihdella – useimmat tunnistavat tunteen joka asettaa oman perheen tärkeämmäksi kuin muut ihmiset – ja tässä se liittyy äänestäjien muodostamiin intressiryhmiin.
Monet kysymykset kartoittavat ominaisuuksia, jotka liittyvät omien suojaamiseen ulkoisilta uhilta. Ominaisuudet ovat varmasti olleet hyödyllisiä luolamiehelle, mutta mitä merkitystä niillä on monimutkaisessa nykypolitiikassa?
Simo Järvelä: Monelle on vaikea hyväksyä, että meillä ihmisillä olisi pysyviä piirteitä, jotka selittävät käyttäytymistämme. Näillä piirteillä on kuitenkin tutkimusten mukaan selitysvoimaa, vaikka ne eivät tietenkään ole ainoa selittäjä. Politiikassa vaikuttavat paljon elämänkokemukset, koulutus ja se, millaisissa ympyröissä liikkuu. Psykologiset piirteet vaikuttavat kuitenkin ihmisen kaikkeen toimintaan ja päätöksiin, oli kyse sitten parisuhteesta, joukkue-urheilusta tai politiikasta. Aivomme ja kehomme toimivat edelleen kuten luolamiesten.
Miten puolueiden arvopohja eroaa?
Vaalikoneen vastausten perusteella puolueilla on tosiaan eroja. Tästä pääset vertailemaan puolueiden vastausten eroja. Grafiikka kertoo puolueen ehdokkaiden vastausten keskiarvon. Värillisessä grafiikassa näet 9 eduskuntapuoluetta ja harmaassa grafiikassa pienpuolueet.
Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset arvostavat perinteitä
EOP: Eläinoikeuspuolue, FP: Feministinen puolue, IPU: Itsenäisyyspuolue, KP: Kansalaispuolue, KSP: Kansanliike Suomen Puolesta, Kok.: Kansallinen Kokoomus, KTP: Kommunistinen Työväenpuolue, Lib.: Liberaalipuolue, Liik.: Liike Nyt, PS: Perussuomalaiset, PP: Piraattipuolue, TL: Seitsemän tähden liike, Sin.: Sininen tulevaisuus, Sit.: Sitoutumaton, SKE: Suomen Kansa Ensin, Kesk.: Suomen Keskusta, SKP: Suomen Kommunistinen Puolue, KD: Suomen Kristillisdemokraatit, RKP: Suomen ruotsalainen kansanpuolue, SDP: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vas.: Vasemmistoliitto, Vihr.: Vihreä liitto
Traditionalismia kartoittava kysymys jakaa puolueita melko samoin kuin olemme tottuneet näkemään liberaali–konservatiivi-kuvauksissa. Omana ryhmänään näkyy pienpuolue feministipuolue, jossa ehdokkaista suurin osa on ollut täysin eri mieltä väittämän kanssa.
Matias Kivikangas: Kun dataa katsoo tarkemmin, eduskuntapuolueissa erottuu kolme eri ryhmää. Kristillisdemokraateissa, perussuomalaisissa ja sinisessä tulevaisuudessa on eniten vastaajia, jotka ovat täysin samaa mieltä väittämän kanssa – heille kysymys vaikuttaisi olevan enemmän tunneasia. Isot puolueet ovat sitten keskitien kulkijoita. Kolmantena ryhmänä ovat eri mieltä olevat vihreät ja vasemmistoliiton ehdokkaat.
Vahvan johtajan kaipuuseen yhdistyvä autoritaarisuus oli eduskuntapuolueista vahvinta perussuomalaisissa ja sinisen tulevaisuuden ehdokkaissa, punavihreät puolueet taas ovat toisessa päässä.
Matias Kivikangas: Tässä piirteessä eduskuntapuolueiden välillä on suurimmat erot. Piirre mittaa suhtautumista ulkoisiin uhkiin, mutta moniin nykypolitiikan uhkiin suhtautuminen ei näissä näy. Osaksi siksi meidän on vaikea kamppailla ilmastonmuutoksen tai eriarvoisuuden kaltaista uhkaa vastaan: ne eivät ole konkreettisia ulkopuolisia uhkia. Ilmastonmuutos aiheuttaa emootiotutkijan näkökulmasta enemmän lamauttavaa ahdistusta, ei niinkään toimintaa käynnistävää pelkoa.
Hyväksytäänkö eriarvoisuus parhaiten kokoomuksessa?
Arvokysely antaa viitteitä siitä, että kokoomuslaisille ehdokkaille on eduskuntapuolueista helpointa hyväksyä se, että jotkut ryhmät ovat paremmassa asemassa kuin toiset. Lähes yhtä vahvaa tämä ryhmähierarkkisuudeksi kutsuttu piirre on perussuomalaisissa. Puolueen linjassa korostuukin usein jako suomalaisiin ja ulkomaalaisiin.
Matias Kivikangas: Tuloksissa näkyy se, että Suomessa tasa-arvo on yhteiskunnallisessa keskustelussa niin vahva eetos, että se vaikuttaa kaikkiin tuloksiin, vaikka kysymyksillä pyritäänkin kartoittamaan persoonallisuuden piirteitä. Sisäisesti yksimielisimmät vastaukset oli eduskuntapuolueista vasemmistopuolueilla ja vihreillä. Se kuvannee sitä ajatusta, että yksilön huono asema ei kerro yksilön ominaisuuksista vaan rakenteellisista seikoista.
Vapaus sääntelystä viehättää oikealla
”Vapaudeksi” määritelty piirre liittyy kyselyssä vapauteen sääntelystä. Filosofiassa tätä kutsutaan ”negatiiviseksi vapaudeksi” eli vapaudeksi rajoitteista. Tätä piirrettä löytyi eniten useasta pienpuolueesta, ääripäinä piraattipuolue ja liberaalit.
Matias Kivikangas: Se, että on väitteen kanssa eri mieltä, ei tarkoita että vastustaa vapautta, vaan että pitää muita arvoja tärkeämpinä. Vapauden korostaminen liittyy näkemykseen, jossa ihminen on ennen kaikkea yksilö. Sopii kuvaan, että SDP:ssä ollaan eniten vastakkaista mieltä: puolueen maailmankuvassa nähdään ihminen korostetusti osana yhteiskunnallisia rakenteita.
Timo Soinin jalanjäljillä puolustetaan omia
Kiinnostavaa hajontaa oli, kun kyselyssä kartoitettiin lojaalisuutta omaa ryhmää kohtaan. Vahvimpana piirre näkyi eduskuntapuolueista perussuomalaisissa ja sinisessä tulevaisuudessa. Kysymys sekoitti vasemmistopuolueet ja oikeistopuolueet selvästi eniten. Heikointa ja vahvinta piirre oli useammassa pienpuolueessa.
Matias Kivikangas: Perussuomalaisten ja sinisten erottuminen voi kummuta siitä, että niiden juuret ovat protestiliikkeessä ja ajatuksessa, että puolueiden ihmisiä ei ole kuultu politiikassa. RKP taas on kiinnostava: sitä pidetään tietyn porukan puolueena. Vastaukset voivat olla reaktio tähän stereotypiaan tai sitten sitä, että RKP:läiset korostavat usein olevansa sillanrakentajia oikeiston ja vasemmiston välillä.
Täältä voit lukea tutkija Matias Kivikankaan blogipostauksen piirteiden valitsemisesta.
Keskustele!
Mitä merkitystä arvoilla tai poliitikon persoonallisuuspiirteillä on politiikassa? Valitsetko ehdokkaan asiakysymysten vai arvojen perusteella? Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin alla. Tutkija Simo Järvelä keskusteli teemasta myös maanantain 8. 4. Ykkösaamussa, jonka voit kuunnella täältä.
Lisäys 9.4.2019 kello 8.30: Lisätty lyhenneluetteloon KSP: Kansanliike Suomen Puolesta ja Sit.: Sitoutumaton.
Gonggong, Holle ja Vili. Siinä nimiehdokkaat, joista voi äänestää suosikkiaan netissä, jos sattuu näin eduskuntavaalipäivänä olemaan muutenkin hyvässä äänestysvireessä.
Kyseessä on äänestys yhden pikkuplaneetan nimestä. Planeetan nykynimi on (225088) 2007 OR10.
Pikkuplaneetta osui kolmen tutkijan "haaviin" jo vuonna 2007, mutta sille on alettu etsiä helpompaa nimeä vasta nyt. Osin syynä on ollut halu tietää kohteesta enemmän, osin ihan vain työ, elämä ja kiireet, tutkijat selittävät nimeämistä varten perustetulla sivulla.
Tutkijat pyytävät ihmisiä äänestämään suosikkinimeään 10. toukokuuta mennessä. He esittävät voittajaehdokasta planeetan viralliseksi nimeksi. Nimipäätöksen tekee lopulta Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin eli IAU:n erityinen nimeämiskomitea.
Gonggon on punatukkainen, kaaosta luova kiinalainen vesijumala, Holle taas eurooppalainen hedelmällisyyden, uudelleensyntymisen ja naisten talvijumalatar. Vili on pohjoismainen maailman luoja.
Pikkuplaneettojen nimeäminen on monimutkainen prosessi ja nimivalinnoille on useita sääntöjä.
Perussääntöjä ovat muun muassa: nimen pitäisi olla alle 16 merkin pituinen, mielellään yksi sana ja lausuttavissa jollain kielellä. Se ei saisi olla loukkaava tai kaupallinen eikä lemmikkien nimiä suositella.
Jos haluttu nimi on annettu pääasiassa politiikasta tai asevoimista tunnetun ihmisen tai tapahtuman mukaan, ihmisen kuolemasta tai tapahtumasta pitäisi olla jo sata vuotta.
IAU:n sivuilta löytyy pienplaneettojen nimien aakkosellinen lista. Sieltä löytyvät myös muun muassa Suomi-kytköksiset Savonlinna, Sibelius, Yrjö ja Paavo Nurmi.
Jukka Kuittisen kaltaista vaalisitkeyttä saa hakea.
Ylä-asteen rehtorina työskentelevä Kuittinen on ollut vaalitoimitsija kaikissa vaaleissa sitten 1970-luvun puolivälin jälkeen.
Se tarkoittaa yhteensä pitkälti yli kolmeakymmentä kunta-, eduskunta-, presidentin ja eurovaalia.
Pitkästä urakasta huolimatta Kuittisen vaalikuume ei ota hellittääkseen.
Hän odottaa innolla sunnuntaiaamun aikaista herätystä ja suuntaa Helsingin kaupungintalolle, äänestyspaikalle 1A vaalilautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa.
– Sinne lähdetään oikein innostuneella tunnelmalla. Kiva nähdä, kun ihmiset tulevat äänestämään ja haluavat käyttää kansalaisoikeuttaan, lähes kansalaisvelvollisuuttaan niin kuin monet mieltävät sen.
Sähköä ilmassa
Kuittinen tietää, että äänestyspaikalla on hyvä olla ajoissa, sillä ensimmäiset äänestäjät tulevat olemaan käsi ovenkahvalla reilusti ennen äänestyksen alkamista klo 9.00.
Moni haluaa olla se päivän ensimmäinen. Ilmassa on sähköä.
– Siinä ollaan yhteiskunnan toimintojen keskiössä ja nähdään mitä tapahtuu. Se on kiinnostavaa työtä.
Tämänkertaisia eduskuntavaaleja hän luonnehtii varovaisesti ja vaalitoimitsijan neutraaliuden tinkimättömästi säilyttäen.
Virastomestarit Marika Murto ja Alf Lassfolk ovat hoitaneet äänestysalueen käytännönjärjestelyt viime vuosina.Antti Haanpää / Yle
– Nyt on ollut näitä gallupeja ja valtava määrä erilaisia vaalitenttejä, niin saattaapa olla, että se on sähköistänyt tilannetta ja ihmiset ovat valpastuneet ilmaisemaan oman mielipiteensä.
Äänestyspuuhissa tapaa tuttuja
Mutta on vaalityössä muutakin kuin yhteiskunnallinen taso.
– Vaaleissa tulee tavattua ihmisiä, joita en ehkä muuten tapaisi. Tässä yhteydessä tapaan säännöllisesti esimerkiksi yliopiston opettajiani, Kuittinen hymyilee.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen arvioi, että näissä vaaleissa töitä tekee noin 20 000 hengen joukko, kun mukaan lasketaan äänestyspaikkojen toimitsijat ja ääntenlaskijat.
Kunnanhallitukset asettavat vaalitoimisijat tehtävään niin, että he edustavat tasapuolisesti puoluejakoa.
Tehtävät ovat haluttuja paitsi aidon vaalielämyksen, myös työstä maksettavan palkkion takia. Sen suuruus määräytyy kunnan muiden luottamustehtävätaksojen mukaan.
Virastomestari Marika Murolla ja Alf Lassfolkilla on luvassa sunnuntaina pitkä päivä. Äänestyspaikalla aiotaan olla klo 7 ja illalla klo 20 jälkeen äänestyskopit pakataan pois seuraavia vaaleja odottamaan. Antti Haanpää / Yle
Helsingissä vaalilautakunnan puheenjohtaja saa noin 350 euroa ja lautakunnan jäsen noin 250 euroa. Summasta maksetaan yleensä niin sanottu luottamushenkilövero sille puolueelle, jonka kautta tehtävään on tullut valituksi.
Kuittinen laskee, että summasta jää käteen verojen jälkeen reilusti alle puolet.
Äänestyspaikat vähenivät vauhdilla
Vaalit maksavat kunnille. Viime vuosina ne ovat hakeneet säästöjä vähentämällä äänestyspaikkojen määrää.
Vuosituhannen alussa vaalipäivän äänestyspaikkoja oli 2 900. Nyt niitä on jäljellä enää 1 900.
Lain mukaan riittää, että kunnassa on yksi äänestyspaikka. Muista äänestyspaikoista ja siten myös vaalitoimitsijoiden määrästä ja palkkioista kunta päättää itse.
Vaalijohtaja Jääskeläinen ei ole tyytyväinen vaalipäivän äänestyspaikkojen hupenemiseen.
– Vaalipäivän äänestysmahdollisuudet heikkenevät, kun äänestysmatkat muodostuvat pitkiksi. Toki on ennakkoäänestämismahdollisuus, ja se saattaa olla käytännössä se ainoa mahdollisuus äänestää.
Äänestyspaikkojen vähentyminen ja äänestysmatkojen pidentyminen ovat erityisesti haja-asutusalueiden ongelma. Jääskeläisen mukaan kuntien vapaudesta päättää äänestyspaikkojen määrästä on keskusteltu.
– On hyvä seurata tilannetta varsinkin haja-asutusalueiden osalta ja katsoa miten tilanne tästä etenee.
Korjaus 14.4.2019 klo 14.27: Kuittinen on rehtori yläasteella, eikä ala-asteella, kuten jutussa aiemmin sanottiin.
Useassa vaalipiirissä on paljon ääniä tarjolla, sillä moni konkaripoliitikko ei asettunut ehdolle näissä eduskuntavaaleissa. Lisäksi etenkin Uudellamaalla maahanmuuttajien äänten kohtalo on vielä auki.
Suurimmassa osassa vaalipiirejä ehdokasmäärä on kasvanut vuoden 2015 vaaleista.
Koosteessa mukana ei ole Ahvenanmaan vaalipiiri, josta valitaan yksi kansanedustaja.
Lapin vaalipiiri
Tälläkin kertaa Lapissa käydään tiukka taisto viimeisestä kansanedustajan paikasta. Ennakkoon arvioituna varmimmat paikat ovat keskustan kolme sekä vasemmistoliiton, SDP:n ja kokoomuksen yksi paikka. Seitsemännestä paikasta kisaavat perussuomalaiset, keskusta ja vasemmistoliitto.
Iso kysymys on mihin menevät Hanna Mäntylän ja Paavo Väyrysen viime vaaleissa yhteensä keräämät noin 15 000 ääntä.
Vaalipiiristä valitaan 7 kansanedustajaa, ehdokkaita on 122. Lue koko analyysi.
Satakunnan vaalipiiri
Satakunnan vaalipiiristä ehdolla ovat muun muassa Kristiina Salo (sd.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Sampsa Kataja (kok.).Yle
Satakunnassa jokaisella isolla puolueella on jännitettävää, ja vain muutama ehdokas voi pitää valintaansa liki varmana. Demarit palaavat todennäköisesti näissä eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten vaalitulos lepää puolueen varapuheenjohtajan, porilaisen Laura Huhtasaaren varassa.
Keskustan tilanne on hankala, sillä puolueen romahtanut kannatus ei lupaa hyvää. Kokoomus sai unelmalistan, mutta puolueen sisäiset riidat voivat kärjistyä. Eniten asemansa puolesta saavat olla huolissaan vasemmistoliittolaiset.
Vaalipiiristä valitaan 8 kansanedustajaa, ehdokkaita on 117. Lue koko analyysi.
Keski-Suomen vaalipiiri
Eduskunta on Keski-Suomessa kasvattanut vetovoimaansa roimasti. Vaalipiirin kymmentä kansanedustajan paikkaa tavoittelee tänä keväänä ennätykselliset 153 ehdokasta, lähes 30 edelliskertaa enemmän.
Asetelmat ovat maakunnassa kutkuttavat. Eduskunnan jättää nyt kolme politiikan konkaria: eurovaaleihin valmistautuva keskustan Mauri Pekkarinen sekä SDP:n molemmat edustajat, Susanna Huovinen ja Lauri Ihalainen.
Luopujat keräsivät edellisvaaleissa huimat 24 517 ääntä. Ketä äänestävät nyt ne, jotka neljä vuotta sitten äänestivät näitä kolmea?
Vaalipiiristä valitaan 10 kansanedustajaa, ehdokkaita on 153. Lue koko analyysi.
Hämeen vaalipiiri
Ylen ja eri lehtien mielipidetiedustelut lupaavat sosialidemokraateille selvää voittoa Hämeessä.
Hämeen vaalitulokset poikkeavat valtakunnan luvuista. Aiempien vaalien perusteella on Hämeessä laskettava oma kerroin, jotta valtakunnallisia gallupeja voidaan soveltaa Hämeeseen. Erityisesti demarit, mutta myös kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat keränneet suhteellisesti enemmän ääniä kuin valtakunnassa, vihreät ja keskusta puolestaan selvästi vähemmän.
Eduskunnasta luopuvat vapaaehtoisesti keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja perussuomalaisista sinisiin loikannut Anne Louhelainen. He keräsivät viime vaaleissa yhdessä lähes 12 000 ääntä.
Vaalipiiristä valitaan 14 kansaedustajaa, ehdokkaita on 155. Lue koko analyysi.
Savo-Karjalan vaalipiiri
Asetelmat ovat monilta osin kokonaan uudet. Kolme nykyisen valtapuolueen keskustan edustajaa jää sivuun ja huomattava osa puolueen äänistä menee uusjakoon. Samaan aikaan puolueen kannatus gallupeissa on romahtanut.
Perussuomalaisten kaikki viimeksi valitut edustajat siirtyivät kesken kauden sinisiin. Lisäksi kuviota muuttaa sosialidemokraattien kannatuksen nousu.
Kristillisdemokraatit saivat viimeksi yhden edustajan, kun puolueen puheenjohtaja Sari Essayah nousi koko vaalipiirin eniten ääniä keränneeksi ehdokkaaksi yli 11 000 äänellä. Essayah on ehdolla myös näissä vaaleissa.
Tällä kertaa tilanne tiukkenee, koska vaalipiiristä valitaan yksi edustaja vähemmän asukasmäärän hiipumisen takia.
Vaalipiiristä valitaan 15 kansanedustajaa, ehdokkaita on 165. Lue koko analyysi.
Vaasan vaalipiiri
Vaasan vaalipiirissä iso osoitteeton äänipotti on luopujien takana. Nykyisistä kansanedustajista neljä ei lähde enää ehdolle. Maria Tolppanen (sd.), Harry Wallin (sd.), Vesa-Matti Saarakkala (sin.) ja Mats Nylund (r.) keräsivät yhteensä ääniä peräti 23 802.
Isoista puolueista keskusta on vahva puolue Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, samoin kuin RKP joka haluaa nousta takaisin hallitukseen. RKP:n listoilta löytyy esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.Perussuomalaiset keräsi viime vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä, mutta nyt heidän ehdokaslistallaan ei ole yhtään nykyistä kansanedustajaa.
Kokoomuksessa luotto Paula Risikkoon on kova. SDP paistattelee kannatusmittauksissa selkeässä johdossa, ja viime vaalien äänikuningatar Jutta Urpilainen halutaan kuningattarena pitää. Vasemmistoliitto ja vihreät koittavat haastaa isompia puolueita sen, minkä pystyvät.
Vaalipiiristä valitaan 16 kansanedustajaa, ehdokkaita on 168. Lue koko analyysi.
Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Äänestäjillä on Kaakkois-Suomessa edessään aivan erilainen vaalitilanne kuin neljä vuotta sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa. Luopumiset, vaalipiirin vaihdokset ja loikkaukset näkyvät vasta yhden kauden toimineessa vaalipiirissä.
Gallupjohtaja SDP on marssimassa vaalivoittoon. Vaalipiirin näkyvimmistä politiikoista katseet kohdistuvat kokoomuksen Antti Häkkäseen, joka on äänikuninkaaksi vahvasti ehdolla.
Vaalipiiristä valitaan 17 kansanedustajaa, ehdokkaita on 179. Lue koko analyysi.
Varsinais-Suomen vaalipiiri
Varsinais-Suomen vaalipiirin eduskuntavaaleissa riittää jännityksen aiheita. Puolueiden kannatusluvut ovat käymistilassa. Lisäksi pakkaa sekoittavat liikkuvat äänestäjät, jotka valitsevat ehdokkaansa vasta viime metreillä. Valinnanvaraa riittää, sillä tarjolla on 191 ehdokasta. Luku sivuaa vuoden 2011 vaalien ennätystä.
Läpimeno edellyttää menestystä väkirikkaan Turun seudun äänestäjien keskuudessa. Viime vaaleissa Turun suunnalta ponnisti Arkadianmäelle 15 kansanedustajaa. Heidän joukossaan olivat muun muassa puolueidensa puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.) ja Li Andersson (vas.). Molemmat hakevat jatkokautta.
Vaalipiiristä valitaan 17 kansanedustajaa, ehdokkaita on 191. Lue koko analyysi.
Oulun vaalipiiri
Oulun vaalipiirissä jännitetään, missä määrin keskusta menettää eduskuntapaikkoja, jos heikot gallup-tulokset realisoituvat vaaleissa. Vaalipiirissä jaetaan uudelleen noin 20 000 ääntä, sillä eduskuntapaikasta luopuvat Tapani Tölli (kesk.), Niilo Keränen (kesk.) ja Hanna Halmeenpää (vihr.).
Ääniä jakaa poikkeuksellisen suuri määrä ehdokkaita ja ehdokaslistoja. Ehdolla on muun muassa nykyinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka sai viime eduskuntavaaleissa eniten ääniä vaalipiirissä.
Vaalipiiristä valitaan 18 kansanedustajaa, ehdokkaita on 184. Lue koko analyysi.
Pirkanmaan vaalipiiri
Pirkanmaalta eduskuntaan pyrkivät muun muassa Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Sanna Marin (sd.) ja Jouni Ovaska (kesk.).Yle / Asmo Raimoaho
Kun hallitus kaatui, vaalikamppailu alkoi. Tämä oli yleinen arvio, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) käveli tasavallan presidentin luokse 8. maaliskuuta. Tampereella vaalitaistelun ensimmäiset, tunnustelevat iskut annettiin kuitenkin jo noin kuukausi aiemmin. Ne liittyivät opposition välikysymykseen vanhustenhoidosta.
Pirkanmaalaisille on kova pala se, että Sipilän hallituksessa ei pirkanmaalaisia ministereitä ollut. Nyt oma ministeri halutaan saada.
Viime eduskuntavaaleissa vaalipiirin ykkönen oli Sanna Marin (sd.) 10 911 äänellä.
Vaalipiiristä valitaan 19 kansanedustajaa, ehdokkaita on 251. Lue koko analyysi.
Uudenmaan vaalipiiri
Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutettujen määrä on kasvanut viime eduskuntavaaleista vajaalla 30 000 henkilöllä. Kasvun takia Uudeltamaalta valitaan nyt yksi kansanedustaja lisää eli 36 kansanedustajaa.
Väestönkasvu, erityisesti maahanmuutto ja kasvava vieraskielisten määrä, vaikuttaakin erityisen paljon Uudellamaalla. Uudellamaalla jännitetäänkin, kenen laariin voimakas muuttoliike, erityisesti maahanmuutto, sataa? Näiden vaalien suurimpia kysymyksiä on myös, mitä tapahtuu perussuomalaisten äänipotille? Entisen puoluejohtajan Timo Soinin äänimäärä oli 29 527, mutta nykyisin sinisiä edustava Soini jättää eduskunnan.
Uudeltamaalta eduskuntaan haluaa monta tunnettua nimeä, kuten esimerkiksi puolueidensa puheenjohtajat Antti Rinne (sd.), Sampo Terho (sin.) ja Paavo Väyrynen (tl.).
Vaalipiiristä valitaan 36 kansanedustajaa, ehdokkaita on 492. Lue koko analyysi.
Helsingin vaalipiiri
Valtakunnalliset ennustukset tuskin tulevat pitämään paikkansa näissä eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Siellä seuraavat neljä asiaa tulee vaikuttamaan vaalien lopputulokseen.
SDP:lle ennustetaan valtakunnan tasolla voittoa, mutta puolue tuskin voittanee ainakaan suurissa määrin Helsingissä. SDP:n ongelma pääkaupungissa on, että he eivät ole profiloituneet selkeästi mihinkään.
Helsingissä pärjäävät ainakin perussuomalaiset, joilta ehdolla on muun muassa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Toinen menestyjä mitä todennäköisemmin on vihreät, jonka listoilla on esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto.
Lisäksi yksi kokonaan uusi puolue kärkkyy läpimenoa Helsingissä. Feministisen puolueen Katju Aro on vahva ehdokas.
Vaalipiiristä valitaan 22 kansanedustajaa, ehdokkaita on 286. Lue koko analyysi.
Libyassa ainakin 121 ihmistä on saanut surmansa ja liki 600 on haavoittunut sen jälkeen, kun sotapäällikkö Khalifa Haftar aloitti hyökkäyksen maan pääkaupungin Tripolin valtaamiseksi, kertoo YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO.
YK:n mukaan kuun alussa alkaneiden taisteluiden kuluessa on myös toistuvasti hyökätty avustustyöntekijöiden ja heidän ajoneuvojensa kimppuun.
Haftarin joukot tukevat Itä-Libyan erillishallintoa, joka taas vastustaa YK:n tunnustamaa GNA-hallintoa.
Haftarin on määrä tavata tänään Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi. Al-Sisin tiedottajan mukaan kaksikko keskustelee Libyan tilanteesta. Muita tietoja tapaamisesta ei ole kerrottu julkisuuteen.
Kolme ihmistä on kuollut ja kolme loukkaantunut Nepalissa pienkoneen törmättyä kentällä olleeseen helikopteriin.
Kanadalaisvalmisteinen Twin Otter –pienkone oli kiihdyttämässä kiitoradalla, kun se tuntemattomasta syystä törmäsi kopteriin.
Surmansa saivat pienkoneen perämies sekä helikopterin lähistöllä törmäyshetkellä seisseet kaksi turvamiestä. Summit Air -yhtiön kone ei kuljettanut onnettomuushetkellä matkustajia.
Näky Luklan lentokentällä oli lohduton onnettomuuden jälkeen.RAM NEPAL/ EPA
Koneen kapteeni on loukkaantuneiden joukossa, sen sijaan koneen ainoa lentoemäntä selvisi törmäyksestä ilman vammoja.
Onnettomuuden syystä ei ole tietoa.
Turma sattui sunnuntaina Tenzing Hillaryn lentokentällä Luklan pikkukaupungissa 125 kilometriä pääkaupungista Katmandusta koilliseen.
Vuorten ympäröimän lentokentän on arvioitu olevan yksi maailman vaarallisimmista muun muassa sen kiitoradan lyhyen pituuden vuoksi.
Kenttä sijaitsee lähellä maailman korkeinta vuorta Mount Everestiä, ja sitä kautta kulkee vuosittain tuhansia kiipeilyturisteja.
Vaalikoneeseen on vastannut noin 2 200 ehdokasta kaikista Suomen vaalipiireistä, mikä on noin 90 prosenttia kaikista ehdokkaista.
Vaalikoneessa käyttäjä vastaa 30 kysymykseen, minkä jälkeen kone kertoo, ketkä ehdokkaat ovat käyttäjää lähinnä. Väitteistä 25 on valtakunnallisia ja viisi vaalipiirikohtaisia. Väitteiden tekemisestä voit lukea tarkemmin tästä jutusta.
Vaalikone on vanha tuttu, mutta sen ulkoasu on kokonaan muuttunut. Tulossivu on entistä runsaampi. Se kertoo muun muassa, miltä eduskunta näyttäisi, jos jokaisesta vaalipiiristä valittaisiin eduskuntaan vain käyttäjän suosikkeja.
Lisäksi käyttäjä pääsee vertaamaan omia vastauksiaan muiden käyttäjien vastauksiin. Kuitenkaan Vaalikoneeseen annettuja vastauksia ei yhdistetä mihinkään käyttäjää yksilöivään tietoon, kuten ip-osoitteeseen tai Yle-tunnukseen.
Vaalikoneen ominaisuuksista kerrotaan tarkemmin täällä.
Ehdokkaiden Vaalikoneeseen annettujen vastausten perusteella on tehty myös toinen sovellus, Yle Kioskin Vaalibotti. Se on suunnattu erityisesti ensi kertaa äänestäville.
