Eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat ovat eri linjoilla siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Periaatteen tasolla lähes kaikki puolueet haluavat, että Suomi olisi kansainvälisesti etulinjassa ilmastopolitiikassaan, vaikka se olisi taloudellisesti raskasta. Suuremmista puolueista vain perussuomalaiset on eri linjoilla.
Useimpien puolueiden ehdokkaat ovat kuitenkin haluttomia rajoittamaan kansalaisten elämää, kun puhutaan konkreettisista toimista ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.
Tiedot käyvät ilmi ehdokkaiden Ylen Vaalikoneeseen antamista vastauksista. Vaalikone on avattu tänään torstaiaamuna.
Vaalikoneeseen on vastannut noin 2 200 ehdokasta. Kun ehdokkaiden antamista vastauksista lasketaan keskiarvot, päästään tarkastelemaan sitä, mitä puolue kokonaisuutena on mieltä. Kyseessä ei siis ole puolueen virallinen kanta, vaan sen ehdokkaiden keskimääräinen mielipide.
Ylen Vaalikoneessa muut kuin vihreät ja vasemmiston ehdokkaat olivat keskimäärin vastaan kaikkia kolmea kysyttyä ilmastotoimenpidettä.
Useimpien puolueiden riveissä katsotaan, että bensa- ja dieselautojen myynnin kieltämisellä ei ole kiire:
Ruotsi ja Tanska ovat kieltämässä uusien bensa- ja dieselautojen myynnin vuonna 2030. Suomessa kokoomus on ennen vaaleja halunnut profiloitua automyönteiseksi puolueeksi isoilla tienvarsimainoksilla.
Kokoomus on myös lupaillut tekevänsä ilmastotoimet siten, etteivät ne vie kohtuuttomasti rahaa tavallisen ihmisen kukkarosta.
Ei lihaverolle, metsiä voi hakata lisää
Vihreät ja vasemmistoliiton ehdokkaat katsovat, että suomalaisten lihansyöntiä voisi vähentää vaikka verottamalla. Muiden puolueiden ehdokkaat eivät suitsisi kansan lihankulutusta ainakaan veroilla.
Lihankulutusta voitaisiin vähentää muun muassa nostamalla eläinperäisten tuotteiden veroa ja/tai keventämällä kasviperäisten tuotteiden verotusta.
Ruoan ilmastovaikutus on kuluttajilla samaa luokkaa kuin liikenteen tai asumisen, ja lihan tuotanto kuormittaa ilmastoa raskaammin kuin kasvisruoan tuottaminen.
Ehdokkaiden Vaalikoneeseen antamissa perusteluissa verokepin vaihtoehdoiksi tarjotaan esimerkiksi tukea vähäpäästöisten, kasvisperäisten proteiinilähteiden tutkimukselle ja kotimaisen lihan syömistä.
Vihreät ja vasemmistoliitto jäävät kaksin myös kysymyksessä, hakataanko Suomessa metsiä liikaa. Kansanedustajaehdokkaiden enemmistö ei pidä nykyisiä metsien hakkuita ylimitoitettuina.
Kiista hakkuista leimahti maaliskuun alussa, kun vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö syytti pääministeri Juha Sipilää (kesk.) valehtelusta. Eri puolueilla on oma näkemyksensä siitä, onko hallituksen 80 miljoonan kuutiometrin hakkuutavoite kestävän kehityksen mukainen.
"Kuinka tosissaan puolueet ovat?"
Sitran hiilineutraali kiertotalous- teeman johtaja Mari Pantsar muistuttaa, että kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuunottamatta ovat vastikään sitoutuneet kiristämään Suomen ja EU:n päästövähennystavoitteita.
– Vaalikonevastaukset herättävät kysymyksen, kuinka tosissaan puolueet ovat itse asiassa sitoutuneet 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen, Pantsar sanoo.
Pantsarin mielestä puolueilta on unohtunut, että tavoitteen saavuttaminen vaatii päästöjen karsimista nollaan joka sektorilla.
Meidän kaikkien pitää muuttaa kulutustottumuksia ja myös sitä, miten liikutaan. Sitran Mari Pantsar
Jos kansalaisten kukkaroa ja elintapoja kirpaisevia päätöksiä ei tehdä nyt, tottumukset tulevat muuttumaan joka tapauksessa radikaalisti myöhemmin.
– Meidän kaikkien pitää muuttaa kulutustottumuksia ja myös sitä, miten liikutaan. Jos ilmastonmuutos ryöstäytyy käsistä, puhutaan maailmasta, jossa ruokaturva on heikentynyt, talouskasvu hidastunut ja ilmastopakolaisia on paljon, Pantsar sanoo.
Hän arvioi, että lihan hinta ja auton hankinta menevät niin syvälle kansalaisten arkielämään, että kansanedustajaehdokkaat varovat äänestäjien suututtamista vaalikonevastauksillaan. Hän ennakoi, että seuraavalla hallituksella on edessään kovia ilmastopäätöksiä.
Suomessa on konsensus siitä, ettei sitouduta mihinkään tiettyyn ilmastolupaukseen Politiikan tutkija Johanna Vuorelma
Tutkijatohtori Johanna Vuorelman mielestä vaalikonevastaukset paljastavat sen, miten ilmastonmuutoksesta on soveliasta puhua Suomessa.
Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevän Vuorelman mukaan vastauksista piirtyy kaksi Suomen politiikassa laajasti hyväksyttyä, mutta keskenään ristiriitaista kantaa.
– Ollaan valmiita sitoutumaan tavoitteseen, eli siihen, että Suomi on edelläkävijä. Mutta löytyy konsensus myös siitä, että ei sitouduta mihinkään tiettyyn lupaukseen, hän toteaa.
Kuva Suomesta ilmastoasioiden edelläkävijänä ei siis toteudu varsinaisissa politiikkakysymyksissä. Tämä ei ole politiikassa mitenkään poikkeuksellista.
– Kun pitäisi eritellä, mistä leikataan – se on politiikan ydintä, josta löytyvät politiikan kamppailut.
Perussuomalaisten tai vihreiden ja osin vasemmistoliiton erot suhteessa enemmistöön eivät Vuorelman mukaan muuta kokonaiskuvaa suomalaisesta konsensuksesta. Pikemminkin yksittäisten puolueiden erot alleviivaavat keskimääräistä kantaa.
– Muuten kaikki suuret puolueet ovat sen takana, että ei lähdetä tekemään radikaaleja päätöksiä siitä, miten tavoitteita ja edelläkävijyyttä voitaisiin toteuttaa, Vuorelma toteaa.
Keskustan ja kokoomuksen kenttä ja johto eri mieltä ilmastoperiaatteesta
Tuhansien vaaliehdokkaiden vastauslinja on kiinnostava varsinkin, kun sitä vertaa hiljattaiseen Ylen ilmastokyselyyn puoluejohtajille.
Vaikka vaalikonevastauksissa näkyy lähes joka puolueessa liikuttava yksimielisyys ilmastopolitiikan periaatteellisessa edelläkävijyydessä, helmikuun ilmastokyselyssä myös kokoomus ja keskusta vastustivat Suomen sooloilua yhdessä perussuomalaisten kanssa.
Puoluejohtajilta kysyttiin tuolloin näin: "Tuleeko Suomen päästöjä leikata vähintään 55 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta vaikka muut EU-maat eivät tästä sopisi?" Kysymys on toki tarkempi kuin Vaalikoneessa.
Näin suurpuolueet ratkaisisivat
Jos Vaalikoneessa ehdotetut ilmastoteot eivät sovi, mitä puolueet sitten tekisivät?
Helmikuun ilmastokyselyssä puoluejohtajilta pyydettiin tärkeintä toimenpidettä ensi vaalikaudella.
Kokoomus halusi siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittaveroihin. Verotetaan enemmän sitä, mikä haittaa ilmastoa tai ympäristöä, ja vähemmän hyvinvointiamme eli työtä ja yrittämistä, vastasi puheenjohtaja Petteri Orpo.
Keskusta tavoittelisi lähes päästötöntä sähkön ja lämmön tuotantoa 2030-luvun loppuun mennessä.
Perussuomalaiset estäisi hiilivuodon eli teollisuuden karkaamisen Suomesta itään. Suomalainen savupiippu on ympäristöteko, sanoi puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
SDP tekisi ilmastovaikutusten arvioinnista normin lainvalmistelussa. Esimerkiksi jos joku valtion budjettipäätös lisäisi päästöjä, se kompensoitaisiin aina toisella toimenpiteellä.
Lue lisää:
Kaikki vaaleista päivä päivältä: Tässä täydellinen opas politiikan superkevääseen