Viikko sitten joulujuhlan ohjelma oli hiottu jo hyvälle mallille itäsuomalaisessa koulussa. Sitten koulu sai vanhemmilta nimettömän viestin, jossa vaadittiin muuttamaan juhlan ohjelmaa. Sisältö oli viestin lähettäjän mielestä liian uskonnollista. Ohjelmaa muutettiin rehtorin päätöksellä, vaikka oppilaat ja opettajat kummeksuivat viestin lähettäjän reaktiota. Heidän mielestään juhlan sisällössä ei ollut mitään vikaa.
Aihe on erittäin arkaluontoinen, eikä rehtori halua koulun nimeä julkisuuteen. Leimaamisen pelkoa kokevat myös uskonnottomat vanhemmat. Harva uskaltaa puhua aiheesta omalla nimellään, koska pelkää lastensa kärsivän seuraukset.
Opetushallituksen opetusneuvos Pekka Iivonen ei ole yllättynyt koulussa sattuneesta tapauksesta.
– Meillä on ryhmiä, jotka ovat uskonnonvastaisia, ja he pyrkivät hyvin vahvasti vetoamaanperustuslain 11 pykälään, uskonnon ja omantunnon vapauteen. Tämän varjolla he näitä kanteluita ja huomautuksia tekevät.
Pekka Iivonen viittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtäviin kanteluihin koulujen juhlien tai aamunavausten sisällöstä. Kantelut ovat lisääntyneet, koska uskonnottomat vanhemmat ovat aktivoituneet valittamaan rehtoreille ja heidän esimiehilleen, jos juhlissa on uskonnollista sisältöä tai kaikille lapsille ei tarjota yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua joko uskonnolliseen tai uskonnottomaan ohjelmaan.
Vuosittain oikeusasiamies käsittelee viidestä kymmeneen kantelua. Saman verran tapauksia tulee joka vuosi esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston pöydälle.
Uskallan sanoa, että tiedotus on monessa koulussa vääristynyt. Kaisa Robbins, Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja
Vanhempia auttaa verkossa toimiva Kantelupukki-sivusto. Siitä vastaavat Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry:n, Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n ja Uskonnottomat Suomessa ry:n vapaaehtoiset.
Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbinsin mukaan kantelut liittyvät yleensä siihen, että koulu painostaa oppilaita uskonnollisiin tilaisuuksiin tiedottamalla niistä yksipuolisesti. Kaikkien evankelis-luterilaiseen uskonnonopetukseen osallistuvien on esimerkiksi pakko lähteä joulukirkkoon ja vaihtoehtoinen retki on tarjolla vain elämänkatsomustiedon valinneille oppilaille.
– Koulu ei tiedota esimerkiksi näin, että ”torstaina on joulukirkko tai jouluinen retki museoon. Ilmoittakaa, kumpaan oppilas osallistuu”. Että kuka tahansa oppilas saa valita kumman tahansa. Uskallan sanoa, että tiedotus on monessa koulussa vääristynyt, sanoo Robbins.
Joulujuhlien uskonnollisuus vaihtelee suuresti alueittain
Kirkkoon kuuluvien suomalaisten määrä laskee jatkuvasti ja yhteiskunta on maallistunut. Tämä luo mielikuvan siitä, että myös joulujuhlissa uskonnollista sisältöä on nykyään vähemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Opetusneuvos Pekka Iivosen mukaan tällaista murrosta ei ole tapahtunut.
– Valtiovallan kannalta katsottuna murrosta ei ole, vaan kyse on paikallisista haluista toteuttaa asioita eri tavalla kuin aikaisemmin. Käytännöt ovat olleet samat vuosikymmeniä, joskin opetushallitus ja lainsäätäjät aika ajoin täsmentävät ohjeistuksia, sanoo Iivonen.
Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbins on jopa sitä mieltä, että uskonnollisuus on lisääntymässä. Hän tosin viittaa koulujen aamunavauksiin ja muuhun seurakunnan toimintaan koulussa, ei joulujuhliin.
– Se ei oikein sovi nykyiseen yhteiskuntaan, jossa kirkosta eroaminen on nopeaa ja uskonnottomuus lisääntyy. Tässä on kyse siitä, että kirkko on aktivoitunut hidastamaan jäsenkatoaan.
Joillakin paikkakunnilla uskonnollisuus on kuuma peruna, mutta kaikissa kouluissa keskustelua ei suinkaan käydä. Osa kouluista pyrkii pitämään tilaisuudet hyvin neutraaleina, jollain paikkakunnalla mukana on evankeliumit ja virret.
– Yksittäisillä rehtoreilla on paljon valtaa sen suhteen, miten kouluissa toimitaan. Perusoikeuksien loukkauksista kuulee jopa Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa, sitä on paljon ja se on koulukohtaista. Hyvin uskonnollisilla seuduilla taas saattaa olla kouluja, joissa asiat hoidetaan ohjeiden mukaisesti, sanoo Robbins.
Opetushallituksen lakimies Sanna Haanpää pitää tärkeimpänä tiedotusta.
– Vanhempia pitää infota koulun tilaisuuksista heti lukuvuoden alussa. Vanhempien on hyvä tietää esimerkiksi millaisia aamunavauksia koululla järjestetään, sillä vanhemmilla on oikeus päättää millaisiin tilaisuuksiin heidän lapsensa osallistuvat.
Suvivirsi käynnisti keskustelun juhlien uskonnollisesta sisällöstä
Opetushallitus julkaisiohjeen perusopetuksen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä viimeksi tämän vuoden alussa. Ohjeistus on selkeä: Juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisenjohdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnonharjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.
Samoilla linjoilla oli eduskunnan perustuslakivaliokunta mietinnössään vuonna 2014. Vuotta aiemmin Suomessa oli noussut kohu Suvivirren laulamisesta kevätjuhlissa.Kohu sai alkunsa silloisen opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) Facebook-päivityksestä.Päivitys nosti karvat pystyyn Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistyksen Prometheuksen puheenjohtajalla, joka lähetti asiasta kirjeen oikeusasiamiehelle.
Asiaa puitiin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ja julkisuuteen lausuntonsa antoi apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Hän linjasi, että voisi olla helpompaa luopua kokonaan aamuhartauksista ja jumalanpalveluksista kouluissa.
Puumalaisen linjauksen mukaan kouluissa laulettava Suvivirsi on uskonnollinen. Yleinen keskustelu Puumalaisen laajemmasta linjauksesta keskittyi Suvivirren kohtaloon. Moni tulkitsi, ettäapulaisoikeuskansleri haluaa kieltää Suvivirren laulamisen kokonaan.
Puumalainen itse kommentoi halunneensa toimia opettajien ja rehtorien tukena tilanteessa, jossa yhteiskunnan muutokset näkyvät kouluissa.Suvivirsi-keskustelun roihutessa oikeuskanslerin virastoon tehtiin yli 100 kantelua uskonnon harjoittamisesta koulussa.
Syntyi pienimuotoinen kansanliike Suvivirren puolesta ja lopputulema oli se, että perustuslakivaliokunta antoi Suvivirrelle, ja muillekin uskonnollisia viittauksia sisältäville lauluille hyväksyntänsä periaatteella " ei yksi virsi tee tilaisuudesta uskonnollista".
Vaikka kyseessä on puhtaasti laulu ja laulunsanat, niitä haluttiin lähteä ronkkimaan, koska lapsi voi saada siitä ihottumaa Pekka Iivonen, opetusneuvos
Monessa koulussa on jo mietitty uusiksi se, miten perinteiden, lakipykälien ja vanhempien suhtautumisen välissä luovitaan. Eräässä koulussa vaihdettiin runoilija Anna-Mari KaskisenJäähyväiset-laulun sanoista viittaukset (Keskisuomalainen) Jeesukseen pois.
Opetusneuvos Pekka Iivonen pitää tätä uskontoallergiana. Hänen mielestään se näkyy kouluissa niin, että vanhemmat kieltävät lapsiltaan kaikenlaisen kosketuksen uskontoa sisältäviin asioihin. Yksi esimerkki on juuri Kaskisen kirjoittaman laulun sanojen muuttaminen.
– Vaikka kyseessä on puhtaasti laulu ja laulunsanat, niitä haluttiin lähteä ronkkimaan, koska lapsi voi saada siitä ihottumaa, Iivonen sanoo.
Moni uskontokuntiin kuulumaton vanhempi suhtautuu kuitenkin neutraalisti tutun ja perinteikkään virren esittämiseen joulujuhlassa. Tuttu virsi saattaa jopa tuoda mieleen hyviä muistoja lapsuudesta. Kaisa Robbinsin mielestä ratkaisevaa on se, että onko virsi osa perinnettä vai tuleeko juhlaan sen myötä hengellinen sävy.
– Esimerkiksi Suvivirsi ja joulujuhlassa Enkeli taivaan ovat kivoja perinteitä. En tykkää siitä, että lauletaan jotain hyvin hengellistä ja määrätään kaikki oppilaat seisomaan jumalan kunnioittamiseksi. Ongelma on usein se, että virren lisäksi on usein muitakin uskonnollisia lauluja. Jossain vaiheessa juhlan henki muuttuu kristilliseksi, ja se ei mielestäni ole hyväksyttävää.
Ei ajatella, että joulujuhla voisi olla kuusijuhla tai tonttujuhla, vaan kaikki laulut on valittu niin, että juhlistetaan Jeesuksen syntymää. Kaisa Robbins, Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja
Kantelupukki-palvelu saa perheiltä paljon kyselyitä ja avunpyyntöjä, mutta Robbinsin mukaan ne liittyvät hyvin harvoin yksittäisen virren laulamiseen joulu- tai kevätjuhlassa. Usein ongelmana on se, että moni koulu järjestää kokonaan uskonnollisia joulujuhlia, esimerkiksi joulukirkon yhteydessä.
– Ei ajatella, että joulujuhla voisi olla kuusijuhla tai tonttujuhla, vaan kaikki laulut on valittu niin, että juhlistetaan Jeesuksen syntymää.
Robbins pitää erikoisena sitä, että opetusneuvos Iivonen puhuu halventavasti ihmisistä, jotka haluavat pitää kiinni lastensa perustuslaissa säädetyistä oikeuksista.
– Usein se, että koulussa on yksi laulu, jossa mainitaan Jeesuksesta, on vain jäävuoren huippu. Tuskin vanhemmat nostaisivat meteliä, jos se olisi ainut asia. Mutta usein koulussa, jossa näitä lauluja lauletaan, ei ole huomattu koko asiaa ja siellä on pielessä kymmenen muutakin asiaa.
Yhtä mieltä siitä, että lapsille tulee kertoa uskonnoista
Opetusneuvos Pekka Iivonen nostaa uskontokeskusteluun myös lasten pärjäämisen yhteiskunnassa sitten, kun he ovat aikuisia. Hänen mielestään lasten tulisi kohdata ideologisia ja uskonnollisia asioita laaja-alaisesti, ja oppia käsittelemään niitä jo koulussa.
– Lapsi joutuu kohtaamaan tulevaisuudessa varmasti paljon haasteellisempia asioita elämässään. Näen, että hänen selviytymisensä on paljon kiinni siitä, että hän kykenee olemaan missä tahansa tilanteessa. Mutta jos hänet on laitettu muovipussiin, niin en ymmärrä kuinka tällainen lapsi aikuisena pärjää.
Uskonnottomat Suomessa ry:n puheenjohtaja Kaisa Robbins on samaa mieltä: uskonnoista on hyvä opettaa kaikkia oppilaita yleissivistävästi, näinhän määrätään jo peruskoulujen opetussuunnitelmassa.
– Uskonnoista opetetaan kaikille oppilaille puolueettomasti, samalla tavalla kuin yhteiskuntaopissa kerrotaan kaikista poliittisista puolueista tasapuolisesti ilman, että opettaja suosii yhtä puoluetta oman katsomuksensa mukaisesti, Robbins vaatii.
Pekka Iivonen toivoo joustoa niin kouluilta kuin vanhemmilta. Hänen mielestään koulujen juhlien tulisi olla neutraaleja tilaisuuksia, mutta aidosti uskonnolliselle toiminnalle tulisi myös jättää tilaa.
– Erilaisuutta tulee kunnioittaa, ei vain luterilaisuutta, vaan myös muita uskontokuntia sen mukaan mitä lapset ovat. Monimuotoisuuden lisääminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen ovat avainasioita.
Lue myös:
Keskustelu aiheesta on avattu uudelleen ja se on auki klo 22.00 saakka.