Facebook on antanut vuosien ajan suurille teknologiayrityksille pääsyn käyttäjien tietoihin, kertoo New York Times.
Tässä vaiheessa Facebook-skandaalien ketjua tuskin kukaan on väitteestä suoranaisesti yllättynyt, mutta merkittävä uusi känne tämä joka tapauksessa on.
Erityiskohtelua Mark Zuckerbergin johtamalta Facebookilta on saanut esimerkiksi Microsoft, jonka hakukone Bing saattoi New York Timesin mukaan nähdä lähes kaikkien Facebook-ystävien tiedot. Musiikkipalvelu Spotify ja elokuvapalvelu Netflix taas pääsivät lukemaan Facebookin käyttäjien yksityisviestejä.
Verkkokauppajätti Amazon pääsi Facebookin kautta kiinni ystävien nimiin ja yhteystietoihin.
New York Timesin haltuunsa saamat dokumentit kertovat yli 150 yhtiön hyötyneen Facebook-yhteistyötä. Näistä yhteistyökumppanuuksista kymmenkunta herätti yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä.
Käytännössä Facebookin kumppanit pääsivät käyttäjätietoihin kiinni, jos käyttäjä ensin syötti niille Facebook-tunnuksensa.
Miksi käyttäjä syöttäisi Facebook tunnuksensa muualle kuin Facebookiin? Syy on yksinkertainen.
Facebook-tunnusten avulla ulkopuolisiin palveluihin saattoi avata sosiaalisen median toimintoja. Käyttäjä saattoi esimerkiksi jakaa suosikkimusiikkia Facebook-ystäviensä kanssa. Toisaalta verkkopalvelut saattoivat “personoida” tarjontaansa sen perusteella, millaisia tietoja ne tämän Facebook-tililtä saivat.
Näitä mahdollisuuksia myös Facebookin johtaja Konstantinos Papamiltiadis, korostaa yhtiön verkkosivuilla julkaistussa viestissä.
Parhaimmillaan tällaiset eri verkkopalveluiden väliset rajapinnat parantavat sovellusten ja verkkosivujen käytettävyyttä.
Ongelmaksi rajapinnat muodostuvat, jos käyttäjä ei ymmärrä mihin hän antaa luvan Facebook-tunnuksia käyttäessään – tai jos tietoja vaihdetaan enemmän kuin palvelun toimittamiseksi on välttämätöntä.
Teknologiajättien salaseura
Facebook on vakuuttanut, ettei se "myy" käyttäjiensa dataa. New York Timesin artikkeli viittaa kuitenkin siihen, että teknologiajättien välillä tapahtuu yhteistyön hengessä jonkinlaista vaihtokauppaa.
Kysymyksiä herättää myös se, millaisilla kriteereillä yli kahden miljardin käyttäjän Facebook tällaiset kumppaninsa valitsee. Onko kyseessä kaikkein suurimpien teknologiayhtiöiden välinen salaseura, jolla omien toimialojensa markkinajohtajat pönkittävät ylivoimaansa?
Tällainen tulkinta saattaisi kiinnostaa myös kilpailuviranomaisia.
Joko taas Facebook?
New York Timesin artikkeli ei väitä, että tietoja olisi käytetty väärin. Tämän kertainen skandaali on kuitenkin jälleen yksi virstapylväs Facebookiin skandaalinkäryisellä polulla.
Englanninkielinen Tech Crunch -verkkopalvelu on koonnut pitkän listan Facebookin kyseenalaisista päätöksistä ja oudoista sattumuksista. Tapauksia on yksinkertaisesti liikaa.
Tech Crunchin -artikkeli päättyy kevääseen 2018, jolloin paljastui Facebook-skandaaleista se kaikkein suurin. Facebookin huolimattomuus yksityisyydensuojen suhteen antoi Cambridge Analytica -yhtiölle mahdollisuuden kerätä kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot.
Noita tietoja käytettiin hyväksi Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä.
Tämän vuoden kesällä kerrottiin, että Facebook on antanut tietoja useille laitevalmistajille. Syksyn alussa paljastui, että rikolliset veivät Facebookista 30 miljoonan käyttäjän henkilötietoja. Muutama päivä sitten yhtiö tunnusti, että tietoturva-aukko oli avannut ulkopuolisille kehittäjille pääsyn miljoonien käyttäjien kuviin.
Facebook vakuuttaa, että käyttäjien tiedot ovat sen palveluissa turvassa. Samaan aikaa isot ja pienet skandaalit kertovat yhtiön huolimattomasta ja leväperäisestä suhtautumisesta käyttäjiensä dataan.
Näitä huolia hälventääkseen Facebook on avaamassa Yhdysvaltoihin "informaatiokioskeja", joissa käyttäjät voivat käydä keskustelemassa yhtiön edustajien kanssa tietosuojahuolistaan kasvotusten.
Selitettävää riittää.
Lue myös:
Facebook antoi teknologiajäteille vapaamman pääsyn käyttäjiensä tietoihin