Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos ovat Vasa övningsskolanin abiturientteja. Keskellä vaativaa kouluvuottaan he kokevat, että kaikki on koulussa nyt niin kuin olla pitää. Toisin oli vuosi sitten.
Yli 220 ruotsinkielisen normaalikoulun nykyistä ja entistä oppilasta vaati viime vuoden marraskuun lopulla julkisessa vetoomuksessa seksuaalisen häirinnän loppumista koulussa.
Vuosi #övistoo -vetoomuksen jälkeen Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos tuntevat olonsa koulussa turvalliseksi. Heillä on nyt mahdollisuus keskittyä opiskeluun.
– Ennen vetoomuksen tekemistä ei ehkä uskottu, kuinka suuri vaikutus sillä voi olla. Myöhemmin ymmärrettiin, että se oli valtavan tärkeä. #övistoon jälkeen on ilmapiiri koulussa paljon parempi, sanoo Heidi Kaarto.
Kaikki tiesivät häirinnästä, mutta kukaan ei uskaltanut puhua siitä. Emil Ahlroos
Emil Ahlroos on samaa mieltä. Ilmapiiri koulussa on nyt erilainen kuin vuosi sitten.
–Ennen kaikki tiesivät häirinnästä, mutta kukaan ei uskaltanut puhua siitä. Nyt kun kortit on laitettu pöydälle, koulussa on helpompi hengittää.
Ahlroos muistelee vuoden takaisia päiviä. Vetoomuksen jättämisen jälkeen tunnelma koulussa oli outo, sekä opettajat että oppilaat olivat apeita. Katseet oli käännetty kohti lattiaa.
– Se oli omituisinta mitä koskaan olen kokenut.
Vähitellen vetoomuksen hyvät vaikutukset alkoivat näkyä mielialoissa. Heidi Kaarto on erityisen tyytyväinen siihen, että nyt koulutyö on ykkössijalla.
– Opettajien ja oppilaiden välinen suhde on tullut paljon ammattimaisemmaksi. Opettajat ajattelevat ensin ja puhuvat vasta sitten eikä oppilaiden tarvitse enää pelätä, että opettaja tulee vihaiseksi, jos pitää välimatkaa, sanoo Kaarto.
Oppilaat otettiin vakavasti
Vetoomukseen oli liitetty yli 30 oppilaan kertomukset tapauksista, joissa he kokevat tulleensa sopimattomasti kohdelluiksi. Häirintäsyytösten selvittelyn seurauksena yksi Vasa övningsskolanin opettaja irtisanoutui tehtävästään. Toiselle opettajalle annettiin huomautus.
Ellen Sahlström oli yksi vetoomuksen alullepanijoista. Helsingissä opiskeleva Sahlström kävi vielä vuosi sitten koulua Vaasassa.
Sahlström muistelee vetoomusta ylpeydellä ja ilolla. Sen vaikutus oli hänen mielestään yllättävänkin suuri. Sahlström kiittää koulun johdon suhtautumista vetoomukseen.
– Tulimme kuulluiksi ja se mitä kerroimme, otettiin vakavasti.
Monia asia selittää sitä, että vetoomuksesta tuli niin vaikuttava, arvioi Sahlström.
– Oli tärkeää, että kerroimme hyvin konkreettisista asioista. Me tiesimme mitä halusimme ajaa, ja teimme sen. Ajankohta oli myös oikea. Ihmisillä oli silmät ja korvat auki näille asioille, pohtii Sahlström ja viittaa viime syksyn metoo-kampanjaan.
Vaikka Sahlström ei enää opiskele Vasa Övningsskolanissa, hän tietää, että ilmapiiri koulussa on muuttunut paremmaksi.
– Vetoomuksemme johti konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikutti asenteisiin. Olen ylpeä ja onnellinen siitä.
Helpompi puhua
Sekä Ellen Sahlström että Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos arvostavat sitä, että koulun ilmapiiri on puhdistunut. Heidän mielestään tärkeintä on kuitenkin se, että koulussa on nyt nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle.
Myös mahdollisesta häirinnästä uskalletaan nyt kertoa. Siitä nuoret ovat varmoja.
– Asioista on nyt helpompi puhua. Olen myös sitä mieltä, että tyttöjen ja poikien välillä kommunikointi on tullut helpommaksi, miettii Heidi Kaarto.
Samaa mieltä on Emil Ahlroos. Silti molempien mielestä on realistista ajatella, että häirintää voi ilmaantua uudestaankin.
– Mutta luulen, että häirintä vähenee tasaisesti, koska nyt se otetaan vakavasti ja sitä ei yksinkertaisesti enää hyväksytä, sanoo Ahlroos.
Rehtori: Tuskallinen tapahtumasarja
Vasa övningsskola on Åbo Akademin alainen opettajakoulutuksen harjoituskoulu. Vetoomuksen jättämisen aikoihin koulun rehtorina oli juuri aloittanut Bernt Klockars.
Hän kuvailee viime syksyn tapahtumia järkyttäviksi. Samalla syntyi kuitenkin jotain hyvää. Nyt koulussa tiedostetaan paremmin seksuaaliseen häirintään ja yleensäkin häirintään liittyviä kysymyksiä.
Klockarsin mukaan ratkaisevaa on se, miten jatkossa toimitaan niin, että häirintää ei enää ole.
Rehtori on tyytyväinen, että oppilaat ovat kokeneet tulleensa kuulluiksi.
– Olisin pettynyt jos niin ei olisi, toteaa Klockars.
Koululla ryhdyttiin toimenpiteisiin nopeasti vetoomuksen jälkeen ja niistä myös kerrottiin oppilaille ja huoltajille. Kukaan ei voi enää olla tietämättä, että koululla on nollatoleranssi häirinnälle, sanoo Klockars ja uskoo sen myös toimivan.
– Ainakaan minun korviini ei ole tullut mitään tänä aikana.
Klockarsin mukaan seksuaalista häirintää on kuitenkin vaikea kitkeä kokonaan pois koulumaailmasta. Esimerkkinä hän kertoo, miten varsinkin nuorempien teini-ikäisten keskuudessa toisia nimitellään välillä sopimattomastikin.
– Mutta nyt meillä on valmiutta ja tahtoa puuttua kaikkeen häirintään eri tavalla kuin aikaisemmin.
Övis - edelläkävijä?
Lukiolaiset Heidi Kaarto ja Emil Ahlroos sanovat, että heidän koulullaan ei ole mitään hävettävää tänä päivänä - päin vastoin.
– Oli tavallaan kauheaa lukea tiedotusvälineistä, että omassa koulussa on seksuaalista häirintää, mutta olemme ylpeitä vetoomuksesta ja siitä, että teimme sen, sanoo Kaarto.
– Samalla ymmärsimme, että häirintää tapahtuu kaikissa kouluissa ja kaikilla työpaikoilla. Siksi on hyvä, että asia tuli julkiseksi ja kaikki voivat ymmärtää, että häirintä ei ole hyväksyttävää, jatkaa Ahlroos.
Nuoret uskovat, että nyt kun kipeä prosessi on käyty läpi, voi heidän koulunsa olla edelläkävijä ja esimerkki muille.
– Parhaimmillaan on voinut käydä niin, että meidän esimerkkimme on innostanut jonkun muun toimimaan samalla tavalla eli kertomaan kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä.
Vasa övningsskolanin oppilaita ja rehtoria on haastatellut Svenska Yle: Deras upprop förändrade skolan - "Efter #övistoo är stämningen mycket bättre"