Vantaan kaupunki odottaa, että uusi ratikkalinja nostaa asuntojen hintoja alueilla, joiden varrella linja kulkee. Suunniteltu reitti kulkee Helsinki-Vantaan lentoasemalta Aviapoliksen, Tikkurilan ja Hakunilan läpi aina Helsingin Mellunmäkeen saakka.

Vantaan ratikan suunnittelu kestää vuoteen 2023 saakka, minkä jälkeen rakentamisesta päätetään. Rakentaminen voisi alkaa vuonna 2024 ja liikennöinti 2028.

Vantaan kaupunki kävi tänään ratikan tilannetta läpi mediatilaisuudessa.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan ratikka pyritään rakentamaan, koska Vantaa on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Ratikkalinjalla haetaan kasvua kaupungin itäisille alueille.

Vantaa on ollut autoiluun painottuva kaupunki, mutta ratikan toivotaan vähentävän Vantaata hiilidioksidipäästöjä. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030.

Tulojen odotetaan ylittävän kustannukset

Vantaan ratikan rakentamiskustannukset ovat 393 miljoonaa euroa. Kaupunki toivoo valtion osallistuvan kustannuksiin kolmanneksella eli 114 miljoonalla. Helsingin osuus on 12 miljoonaa. Vantaalle jää 267 miljoonaa.

– Ratikka nostaa hetkellisesti kaupungin velkatasoa, mutta maksaa itsensä takaisin, Viljanen sanoo.

Hänen mukaansa ratikkalinjan rakentaminen tuottaa 452 miljoonaa euroa maanmyynti- ja maankäyttösopimustuloina sekä kiinteistöverokertymänä.

Vantaan kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila vertaa hanketta länsimetroon ja kehärataan, jotka myös aiheuttivat kiistaa suunnitteluvaiheessa, mutta ovat korottaneet asuntojen hintoja. Raidehankkeiden taloudellinen vaikutus korostuu etenkin liikenteen solmukohdissa.

Vantaan ratikka saa myös kritiikkiä

Tikkurila on yksi keskeinen kohde suunnitellun ratikkalinjan varrella. Tikkurilaan kaavaillaan muun muassa Jokirannan oppimiskeskusta ja uusia liiketiloja sekä asuntoja.

Osa alueen nykyisistä asukkaista kuitenkin vastustaa maanalaisen tunnelin osan rakentamista, joka muun muassa vaikeuttaisi pysäköintiä.

– Useampi asunto-osakeyhtiö on huolissaan siitä, että esimerkiksi Tikkuparkin ajoyhteys joudutaan purkamaan ratikan rakennustöiden ajaksi, ja paikat joudutaan järjestämään jollain muulla tavalla väliaikaisesti. He eivät ole tähän ratkaisuun tyytyväisiä, Anttila kertoo.

Hän toteaa, että isot hankkeet herättävät aina vastusta.

– Raidelinjasta hyötyvät ne, jotka eivät vielä asu paikalla, ja ne maanomistajat, joiden kanssa ei vielä ole tehty sopimuksia.

Anttilan mukaan on mahdollista, että päätöstä tunnelin osan rakentamiselle joudutaan hakemaan oikeusteitse.

Ratikasta toivotaan vetovoimaa Itä-Vantaalle ja Itä-Helsingille

Vantaan ratikkalinjasta hieman alle viisisataa metriä kulkisi Helsingin Mellunmäessä, jonka kulahtanutta metroaseman seutua halutaan elävöittää.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan arkkitehdin Johanna Marttilan mukaan Mellunmäki on yksi vanhoista lähiöistä, joita kaupunki pyrkii kehittämään vetovoimaiseksi ja viihtyisäksi.

Ratikkayhteyttä varten valmistellaan jo kaavamuutosta myös Helsingissä, koska Vantaan ratikka nähdään yhtenä vetovoimatekijänä alueelle.

Mellunmäkeen suunnitellaan muun muassa täydennysrakentamista, ja vanhoja taloja puretaan uusien tieltä.

Tampereen ratikka ja Norjan Bybanen esikuvina

Myönteisiä kokemuksia raideliikenteen vaikutuksista on kertynyt esimerkiksi Tampereella, jossa palveluja on syntynyt ratikkalinjan varrelle. Tampereen ratikasta saatavien tulojen on arvioitu ylittävän investointikulut hankkeen loppuraportin mukaan.

Samansuuntaisia kokemuksia on myös pääkaupunkiseudun Raide-Jokerista, jonka varrella asuntojen hinnat ovat nousseet 2–6 prosenttia vuoden 2016 tasoon verrattuna. Vantaan kohdalla hintojen nousu on kolmen prosentin luokkaa.

Asiaa on selvitetty Vantaan kaupungin teettämässä ja konsulttiyhtiö WSP:n toteuttamassa Raitioteiden kaupunkikehitysvaikutusten vertailuraportissa. Raide-Jokerin osalta tietolähteinä on käytetty Aalto yliopiston Mikko Jussilan pro gradu -tutkielmaa Raide-Jokerin vaikutus asuntojen hintoihin sekä Turun yliopiston Eetu Kaurian pro gradu -tutkielmaa Asuntomarkkinoiden ennakointivaikutus: Empiriaa Raide-Jokerin tapauksesta.

Vantaan kaupungin tuoreessa raportissa haetaan lisäpontta oman ratikan rakentamiselle katsauksella myös muiden pohjoismaiden ratikoihin.

Raportin mukaan esimerkiksi Norjan Bergenissä Bybanen-ratikkalinja on nostanut merkittävästi rakentamisen määrää alueella. Yhden raitiotiehen sijoitetun kruunun kerrotaan tuottaneen 10–12 kruunua investointeina raidekäytävän maankäyttöön.

Voit keskustella aiheesta 19.2. kello 23:een saakka.

HKL laittaa 360 miljoonaa raitiovaunuvarikoihin – Ylen saama selvitys paljastaa: Varikkotilat silti liian pienet?

Raitiovaunulla lentoasemalle vuonna 2028 – Vantaan oma ratikka herättää paljon keskustelua, ja nyt mukaan halutaan kansalaisten mielipiteitä

Yle uutisoi tänään, miten raiskauksen uhrien oikeuksien toteutuminen voi riippua siitä, kenet viranomaisen hän kohtaa. Kolme raiskausten uhria kertoi kokemuksistaan viranomaiskoneistossa.

Hallitus antoi eilen torstaina esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta. Selvitimme, miten lakiuudistus muuttaisi nykytilannetta.

Viranomaiset joutuvat muuttamaan ajatteluaan

Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö määrittelee raiskauksen väkivallan tai sen uhan kautta. Raiskauksena pidetään myös sitä, jos uhri on kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan – eli on esimerkiksi unessa tai huumattuna.

Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten mukaan sukupuoliyhteys ilman suostumusta on raiskaus. Nykyinen raiskauksen määritelmä Suomen rikoslaissa ei kuitenkaan täytä sopimusten vaatimuksia.

Nyt hallitus haluaa asiaan muutoksen.

Jatkossa raiskauksia arvioitaisiin suostumuksen kautta. Toisin sanoen kyseessä olisi rikos, jos seksuaaliseen tekoon ei olisi selkeää suostumusta. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) arvioi, että muutos nykyiseen on merkittävä. Henrikssonin mukaan uuden oppiminen vie aikaa: virkamiesten, tuomareiden ja poliisien on ryhdyttävä ajattelemaan seksuaalirikoksista uudella tavalla.

Uudistukset lakiin eivät koske vain suostumusperusteisuutta. Myös nuoreen lapseen kohdistunut sukupuoliyhteys katsottaisiin raiskaukseksi. Lisäksi valmistelussa on rangaistusten kiristäminen. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Lakiuudistus virisi Suostumus 2018 -kansalaisaloitteesta.

Poliisi, syyttäjät ja oikeuslaitos saavat lisää töitä

Viranomaisille lakimuutos tarkoittaisi lisää työtä. Koska raiskauksen määritelmä laajentuisi, rikosnimikkeen alle tulisi uudenlaisia tapauksia. Tekoja myös saatettaisiin ilmoittaa poliisille aiempaa useammin.

– Odotettavissa on, että tutkittavien juttujen määrä lisääntyy. Tämä perustuu muun muassa naapurimaasta saatuun vertailutietoon, sanoo Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo.

Heinäkuussa 2018 Ruotsissa otettiin käyttöön samankaltainen laki: suostumus seksiin tulee antaa joko sanoin tai teoin.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen odottaa, että tapauksia tulee lisää myös syyttäjien työpöydille.

Ruotsissa tuomioiden määrä nousi lakimuutoksen jälkeen noin 70 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan samanlaista kehitystä on odotettavissa myös meillä.

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen ei kuitenkaan vielä halua arvioida, miten tuomareiden työ tai tuomioiden määrä muuttuisi.

– Tuomari soveltaa voimassa olevaa lakia. Jos laki muuttuu, sovelletaan uutta lakia. Varmasti sillä on vaikutusta, mutta sitä on vaikea ennakoida, Leppänen sanoo.

Tuomioistuinlaitos, Syyttäjälaitos ja Poliisihallitus ovat kaikki kannattaneet lain uudistamista. Lakia valmistelleen oikeusministeriön työryhmän mietintö sai lausuntokierroksella yli 50 lausuntoa.

Kysymykset uhreille voivat muuttua

Vaikka laki tulisi voimaan, raiskaustapauksissa yleiset sana sanaa vastaan -tilanteet eivät häviä mihinkään. Rikosprosessissa tulee tavalla tai toisella pystyä todistamaan, onko seksiin annettu suostumusta vai ei. Poliisijohtaja Heikinheimo arvioi, että sana sanaa vastaan -tilanteiden määrä vain kasvaa lakimuutoksen jälkeen.

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen toivoo, että syyttäjät saisivat pöydälleen esitutkintoja, jotka poliisi on suorittanut mahdollisimman hyvin.

– Lakiuudistuksen jälkeenkin tilanteissa on edelleen kaksi osapuolta. Jos heidän käsityksensä tapahtuneesta ovat vastakkaiset, ollaan yhä samassa tilanteessa kuin nyt.

Mitä vahvempaa näyttöä raiskauksesta on, sitä todennäköisemmin oikeus tuomitsee tekijän. Osapuolten kertomusten lisäksi tyypillistä näyttöä ovat esimerkiksi näytteet, lääkärintodistukset, silminnäkijähavainnot, viestit ja kuvat.

Uusi laki voi muuttaa kysymyksiä, joita viranomaiset esittävät raiskausten uhreille. Nykyisin uhrilta kysytään muun muassa, oliko tilanteessa väkivaltaa tai sen uhkaa, sillä se on olennaista raiskauksen määritelmän täyttymisen kannalta.

Jatkossa olennaista olisi selvittää, oliko tekijällä toisen osapuolen suostumus. Uhrilta voitaisiin esimerkiksi kysyä, miten hänen vastentahtoisuutensa ilmeni. Tekijältä puolestaan voitaisiin kysyä, mistä tämä päätteli toisen osapuolen olleen suostuvainen.

Uhrille tutkinnan keskittyminen suostumukseen voi olla tärkeä muutos, vaikka tekijää ei lopulta tuomittaisikaan.

Näyttöongelmat oikeudessa voivat helpottua

Seksuaalirikoslainsäädäntöä on uudistettu viimeksi 20 vuotta sitten, ja tulevaa lakia on valmisteltu vuosia.

Raiskauksista ainoastaan jäävuoren huippu päätyy viranomaisten tietoon. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn arvion mukaan Suomessa noin 50 000 naista vuodessa kokee seksuaalista väkivaltaa, mutta raiskauksia ilmoitetaan poliisille vain noin 1 500.

Arvio seksuaalisen väkivallan uhrien määrästä perustuu kansalliseen rikosuhritutkimukseen ja Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimukseen. Amnesty on tehnyt laskelmansa niiden pohjalta. Sitä ei pystytä arvioimaan, kuinka moni tapauksista on raiskauksia.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, juristi Otava Piha arvioi, että Suomessa raiskataan joka päivä ihminen tavalla, joka ei täytä rikoksen nykyistä tunnusmerkistöä.

– Lain valmistelun kestäminen koskettaa tuhansia ihmisiä.

Tutkijan mukaan on kuitenkin tärkeää, että uusi laki valmistellaan huolellisesti. Hän pitää nykyistä lakia puutteellisena ja siihen esitettyä uudistusta oikeansuuntaisena.

– Lakimuutos itsessään muuttaa hyvin vähän, mutta muutoksella on suuri potentiaali vaikuttaa niiden ihmisten oikeuksiin, jotka raiskataan lakimuutoksen jälkeen.

Myös rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan lain muuttaminen vapaaehtoisuuteen perustuvaksi on askel oikeaan suuntaan. Muutos korostaa jokaisen oikeutta määrätä omasta seksuaalisuudestaan.

– Lakimuutos voisi helpottaa näyttöongelmia, mutta se ei kokonaan poista niitä.

Lakimuutoksen lisäksi muitakin parannuksia

Lakimuutoksen lisäksi parannusta voitaisiin saada myös muilla keinoin.

Sekä tutkija Otava Pihan että professori Matti Tolvasen mielestä rikosprosessia on tehostettava. Sen lisäksi uhreille tulee tarjota nykyistä parempia tukipalveluja.

– Parannusta voitaisiin saada tukemalla rikoksen uhreja niin, että he rohkenisivat tehdä rikosilmoituksen oikea-aikaisesti ja jaksaisivat käydä raskaat prosessit läpi. Tällä on merkitystä myös näytön saamisen kannalta, Tolvanen sanoo.

Tutkija ja professori pitävät viranomaisten koulutusta ja siihen suunnattavia resursseja erittäin tärkeänä.

– Koulutus pelkästä uuden lain raiskauksen määritelmästä ei riitä. Tulee painottaa myös lain tulkintaa, Piha sanoo.

Samaa mieltä resurssien tarpeesta ovat myös poliisijohtaja Heikinheimo, valtakunnansyyttäjä Toiviainen ja korkeimman oikeuden presidentti Leppänen. Resursseja on saatava ja koulutusta järjestettävä, jotta mahdollisesti lisääntyvät tapaukset pystytään hoitamaan.

Heikinheimon mukaan poliisissa on työmäärään nähden vähän seksuaalirikosten tutkijoita ja tutkinnanjohtajia.

– Olemme tuoneet esille tarpeen tarvittavista resursseista. Toivomme poliisissa, että resurssit myönnetään ja voimme palkata lisäkäsiä.

Heikinheimon mukaan Ruotsissa värvättiin vastaavan lakimuutoksen jälkeen 350 uutta poliisia seksuaalirikosten tutkintaan.

– Suomalaisena poliisina voin vain kateellisena seurata, miten rikostorjuntaan panostetaan naapurimaassamme, ja olla heidän puolestaan iloisia, että he pystyvät palkkaamaan sellaisia määriä henkilöstöä. Meillä ei ole tuohon mitään mahdollisuutta.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

"Sinua on raiskattu 12 vuotta", sanoi psykologi Suville – ensin poliisi otti hänet tosissaan, mutta pian postiluukusta kolahti tyly kirje

Venäjän kasvanut painostus Ukrainaa kohtaan jatkuu, eikä lievenemisen merkkejä näy. Erityisen tarkasti on seurattu Venäjän joukkojen liikkeitä Ukrainan rajalla.

Niiden seuraaminen on kuitenkin turhaa ja toisarvoista, sanoo Jyväskylän yliopiston tiedusteluanalyysin opettaja Martti J. Kari. Hän ei usko, että sota syttyy, mutta jos syttyy, se on ilmasota.

– Venäjä on kehittänyt Persianlahden sodan jälkeen ilmavoimiaan Yhdysvaltojen mallin mukaan, ja iskukyky on aika hyvä sekä kalustollisesti että operatiivisesti. Jos, ja se on kolminkertainen jos, sota alkaa, se alkaa ilmaiskuilla. Ukrainalla ei ole sellaista ilmapuolustusta, jolla he voisivat ilmaiskuun vastata, Kari sanoo.

Kari tuntee Ukrainaa kymmenien vuosien ajalta. Hänen taustansa on sotilastiedustelussa, missä hän palveli 1980-luvun lopulta aina vuoden 2017 loppuun kunnes siirtyi yliopistolle.

Ukrainan rajan tuntumassa on joka tapauksessa merkittävä määrä venäläisiä joukkoja, tuoreimmat arviot puhuvat selvästi yli sadan tuhannen sotilaan vahvuudesta Ukrainan ympärillä.

Ihan muuten vain joukot eivät siellä ole, vaan kyse on mittavasta sotilasoperaatiosta.

– Ukrainan rajoilla olevien maavoimien tarkoitus on toteuttaa Venäjän poliittisen johdon niille antama tehtävä. Siinä ei ole merkitystä, onko siellä kymmenen tuhatta miestä enemmän tai vähemmän, Kari sanoo joukkojen liikkeistä.

• Yle seuraa Ukrainan tilannetta tässä artikkelissa

Tavoitteena estää Ukrainan Nato-jäsenyys

Joukkojen sijaan Kari seuraa tällä hetkellä erityisesti sitä, mitä Venäjän duuma tekee. Duuma on päättänyt esittää presidentti Vladimir Putinille Itä-Ukrainassa sijaitsevan Donbassin alueen Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyden tunnustamista.

Putin ei kuitenkaan ole ollut taipuvainen itsenäisyyden tunnustamiseen, vaan on sanonut (HS) olevansa Minsk II -sopimuksen täytäntöönpanon kannalla. Vuonna 2015 luotu sopimus määrittelee Itä-Ukrainaan tulitauon ja antaa Donetskille ja Luhanskille autonomisen aseman osana Ukrainaa.

Sota kuitenkin jatkuu edelleen, ja Minsk II:n ongelmat ovat samat kuin ennenkin.

Karin mukaan Venäjän ja länsivaltojen neuvotteluissa onkin laajemmin ottaen kyse juuri Minsk II -sopimuksesta ja sen täytäntöönpanosta.

– Oma teoriani on, että Venäjä on kyllästynyt sodan kustannuksiin, ja haluaa Minsk II:n täytäntöön. Taustalla on ajatus siitä, että ilman Ukrainaa Venäjä ei ole imperiumi, ja Venäjä haluaa olla imperiumi. Se haluaa puolustettavia rajoja länteen, ja Ukraina olkoon osa niitä.

Donbassin alueiden autonomia taas on osa Venäjän pyrkimystä estää Ukrainan Nato-jäsenyys. Autonomisina alueina Donetsk ja Luhansk olisivat mukana Ukrainan päätöksenteossa, ja takaisivat Venäjälle mahdollisuuden niiden kautta torpata Ukrainan hakeutuminen Natoon.

– Juuri tämä on taustalla Venäjän hankkeessa itäisten niin sanottujen kansantasavaltojen tai kapinallisalueiden autonomiasta, ja siksi Minsk II on Venäjälle niin tärkeä, Kari sanoo.

Samalla kannalla olivat Ylen haastattelussa myös Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkija Jyrki Lavikainen ja Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen.

Suomi Venäjän hybridisodan kohteena

Suomessa on katseltu huolestuneesti Venäjän kasvavaa painetta Ukrainan rajalla: Kiovaan ei ole kovin pitkä matka.

Martti J. Karin mukaan Suomi on Venäjän jatkuvan hybridisodankäynnin kohteena.

– Uskon tosin, että venäläiset ovat aika herkkiä nyt, eivätkä lisää painetta Suomen suuntaan, hän sanoo.

Karin mukaan venäläisessä ajattelussa sota ja rauha ovat jatkumon ääripäitä. Väliin mahtuu monenlaista, joka ei ole oikein kumpaakaan, ja Venäjä operoi jatkuvasti näillä välialueilla.

Harmaalle alueelle kuuluvat esimerkiksi informaatiovaikuttamiset, ilmatilaloukkaukset ja lapsikaappauksista syyllistämiset.

– Siellä ovat myös esimerkiksi KHL:ssä pelaava suomalaisjoukkue ja venäläinen ydinvoima. Lisäksi meillä on vielä hyödyllisiä idiootteja, jotka levittävät Venäjän sanomaa.

Voit keskustella aiheesta tässä 19.2. kello 23 saakka.

Protestin osallistujat on koottu somessa, mutta kulkueen järjestäjät ovat tehneet yhteistyötä poliisin kanssa.

– Yksissä tuumin ollaan samaa mieltä siitä, miten tapahtuma pitää hoitaa. Kaikki on sujunut hyvin, sanoo ylikonstaapeli Juha Aaltonen.

Aamupäivän arvion mukaan protestiin on tulossa noin 550 osallistujaa. He tuskin järjestävät kimppakyytejä, joten Tampereen keskustassa pyörinee kello 17 jälkeen yli 500 ajoneuvoa tööttäämässä.

– Joka tapauksessa letka on pitkä ja tulee sotkemaan kaupungin muuta liikennettä huomattavasti, Aaltonen varoittaa.

Torvimielenosoituksen ennakoidan vaikuttavan myös Tampereen bussi- ja ratikkaliikenteeseen.

Reitti lähtee messukeskukselta ja päättyy Epilään

Poliisin mukaan torviprotestin reitti muuttui suunnittelun aikana. Alunperin alku oli Särkänniemessä, mutta ainakin aamupäivän tiedoilla lähtöpaikka on Tampereen messu- ja urheilukeskus.

Sarankulmasta torviprotesti etenee Hatanpään valtatietä kohti keskustaa ja kääntyy Tampereen valtatielle kohti Hämeenpuistoa. Sitä pitkin letka etenee Kauppakadulle ja kääntyy kohti Keskustoria.

Torilla reitti jatkuu Siperian portille, kääntyy Satakunnankadulle ja jatkaa Hämeenpuistoon. Sen jälkeen poliisi ei ole varma, miten jatketaan.

– Järjestäjä on antanut option, että keskustassa tehtäisiin vielä toinen kierros, siis Kauppakatua Keskustorille ja Satakunnankatua Hämeenpuistoon. Sitten jatketaan Pispalan valtatielle, ja torviprotestin on määrä päättyä Nokian moottoritien liikennevaloihin Epilään.

"Yhteispelillä tästäkin selvitään"

Poliisi tietää jo valmiiksi, että hammastenkiristystä muilta keskustan kulkijoilta on luvassa, yhtä hyvin autoilijoilta kuin kevyeltä liikenteeltä.

– Hermojen menettäminen on nyt väärin. Ei ruveta sinkoilemaan siellä jonossa omin päin, se on kaikkien etujen mukaista. Eikä lähdetä ajamaan vastoin kulkuetta tai tunkemaan sen väliin, ylikonstaapeli Aaltonen ohjeistaa.

Kulkueen edessä ajaa poliisiauto ja toinen sen perässä. Matkan varrella on useita poliisipartioita ohjaamassa liikennettä. Poliisin mukana olo viestii siitä, että kyseessä on laillinen mielenilmaus.

– Toivotaan kaikilta vaan pitkää pinnaa. Täytyy ymmärtää, että yhteispelillä tästäkin asiasta selvitään. Tämä ei ole vain Tampereen murhe. Samanlainen on meneillään tiettävästi noin kymmenessä muussakin kaupungissa.

Lisätty kello 13.26 tieto häiriöistä julkisessa liikenteessä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 19.2. kello 23 asti.

Lue lisää:

Kyllästyneiden autoilijoiden protesteja tällä viikolla eri puolilla Suomea – järjestäjä: "Autoilijoita ei saa pitää lypsylehminä"

Pohjolan Liikenne ilmoitti helmikuun alussa, että se lopettaa markkinaehtoisen eli ilman yhteiskunnan tukea ajamansa linja-autoliikenteen Länsi-Uudellamaalla toukokuun lopussa.

Lopetuspäätöksen syynä on toiminnan kannattamattomuus. Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alangon mukaan yhtiö on tehnyt 2,5 miljoonaa euroa tappiota kahden viimeisen vuoden aikana.

Vuoroja lopetetaan osin jo helmikuussa hiihtolomien jälkeen. Länsi-Uudenmaan kuntien on ostettava bussivuoroja ELY-keskukselta turvatakseen koulu- ja työmatkat.

Bussiliikenne koko alueella ei mahdollinen ilman tukea

Pohjolan Liikenteen poistuminen vaikuttaa moniin Länsi-Uudenmaan asukkaisiin. Kuntien välillä liikutaan päivittäin muun muassa työn ja opiskelun takia.

Alueella toimii useita liikennöintiyrityksiä, mutta Pohjolan Liikenne on näistä isossa osassa. Esimerkiksi Lohjalta Helsinkiin oli torstaina 17. helmikuuta yhteensä 33 lähtöä. Näistä 20 eli noin 60 prosenttia on Pohjolan Liikenteen ajamia, 12 on Vainion Liikenteen ajamia ja yksi lähtö M. Tervo Oy:n ajama.

Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio uskoo, että koko Länsi-Uudenmaan säännöllistä bussiliikennettä ei voida millään toteuttaa markkinaehtoisesti.

– Jotkut reittivälit ovat kannattavia ajaa, mutta reittien häntäpäissä kannattavuutta voi olla vaikea saavuttaa, Vainio sanoo.

Pelkkä asiakasmääräkään ei aina riitä. Koululaiset, opiskelijat ja eläkeläiset eivät maksa lipuista täyttä hintaa.

– Vaikka saisi koululaisia auton täyteen aamulla ja iltapäivällä, maaseudun linjaliikenteestä on vaikea saada tuottavaa.

Vainion liikenne ei ole vähentämässä linjavuoroja.

Adressi vastustaa linjan 280 poistumista

Tilanne on poikinut jo adressin, jossa vastustetaan bussilinjan 280 alasajoa. Linja palvelee etenkin Veikkolan, Vihdin ja Lohjan asukkaita. Adressin mukaan noin 70 prosenttia linjan vuoroista on Pohjolan Liikenteen ajamia.

Adressin alullepanija, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Markus Myllyniemi (vihr) kertoo, että linja on paikallisille todella tärkeä.

– Linjan lopettaminen pakottaa asukkaat siirtymään yksityisautoilijoiksi. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että ympäristön kuormitusta pitäisi huomioida koko ajan enemmän, Myllyniemi sanoo.

Myllyniemen mukaan jotkut pätkät reitillä, kuten Veikkola–Helsinki-väli, keräävät edelleen paljon asiakkaita. Adressin oli 15. helmikuuta allekirjoittanut noin 1 500 ihmistä.

– Linjojen poistuminen voi myös johtaa alueen elinvoimaisuuden heikkenemiseen, Myllyniemi sanoo.

Uudet liikennöitsijät osoittaneet kiinnostusta

HSL ja Uudenmaan ELY-keskus ovat ryhtyneet yhdessä selvittämään, miten Länsi-Uudenmaan bussipalvelut järjestetään tästä eteenpäin. Myös adressi 280-linjan puolesta kohdennetaan HSL:lle.

HSL:n linjasto- ja aikataulusuunnittelun ryhmäpäällikkö Aleksi Mannisen mukaan liikennöinti pyritään järjestämään markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea. Linjan 280 vuorot ovat jo herättäneet kiinnostusta muissa liikennöintiyrityksissä.

– Uskomme, että jo keväälle saadaan uusia toimijoita poistuvien vuorojen tilalle. Linja 280 on todella tärkeä. Sillä on paljon käyttäjiä ja myös markkina-arvoa, Manninen sanoo.

HSL:n oma bussiliikenne kulkee Länsi-Uudellamaalla jatkossakin normaalisti. Jos keväällä syntyy isoja palveluaukkoja, HSL aikoo lisätä vuoroja Veikkolasta Espoon keskuksen juna-asemalle.

– Pääfokuksemme on suoran yhteyden säilyttämisessä Lohjan, Vihdin, Veikkolan ja Helsingin välillä, Manninen sanoo.

Mannisen mukaan bussiliikenne alueella tulee säilymään. Vuorojen tiheys ja reitit ovat vielä epäselviä.

Läntinen alue ELY-keskuksen varassa

Läntinen Länsi-Uusimaa ei ole HSL:n toimialuetta. Esimerkiksi Hangon, Inkoon ja Karjaan bussiliikenteestä vastaa Uudenmaan ELY-keskus.

Mannisen tietojen mukaan ELY tekee kevään aikana kartoituksen tarvittavista linjoista ja mahdollisesti järjestää kilpailutuksen eri liikennöitsijöiden kesken.

Jos tärkeille linjoille ei löydetä markkinaehtoista liikennöijää, ELYn on maksettava linjat valtion kassasta palveluaukkojen välttämiseksi, tai sen on vähintään tuettava osin markkinaehtoista toimintaa rahallisesti. Tällöin myös kunnat joutuvat todennäköisesti osallistumaan kustannuksiin.

Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell pitää vähentyvää bussiliikennettä valitettavana. Hänen mukaansa kannattamattoman liikennöinnin maksajaksi joutuvat lopulta kuntalaiset.

– Kaikki tietysti toivovat, että julkista liikennettä olisi riittävästi. Valitettavasti näitä palveluja ei kuitenkaan käytetä tarpeeksi, Strandell sanoo.

Strandell arvelee, että Länsi-Uudenmaan kuntien johtajat joutuvat pohtimaan ongelmaa vielä useaan kertaan. Hän on huolissaan etenkin bussia käyttävistä opiskelijoista: kaikilla ei ole ajokorttia saatikka ikää siihen.

Liikennöinnin väheneminen voisi johtaa jopa opintojen keskeytyksiin tai muuttoliikkeeseen pois kunnista.

– Nyt näyttää siltä, että ilman yhteiskunnan tukea näitä julkisia linjoja ei voida säilyttää, Strandell sanoo.

Hangosta matkataan lukioon ja ammattikouluun Karjaalle ja Lohjalle. Lisäksi Tammisaaressa sijaitsevan Raaseporin sairaalan toiminnallisuuksia ja osastoja on lakkautettu, joten lähin isompien operaatioiden sairaala sijaitsee Lohjalla.

Länsi-Uudellamaalla asui 473 838 asukasta vuonna 2020. Alueeseen kuuluu kymmenen kaupunkia tai kuntaa: Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Karkkila, Siuntio, Lohja, Inkoo, Raasepori ja Hanko.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18.2.2022 kello 23 saakka.

Lue myös:

HSL ja ELY selvittävät, kuinka Länsi-Uudenmaan bussipalvelut järjestetään kesäkuun alusta lähtien

Pohjolan Liikenne lopettaa linja-autovuoronsa Länsi-Uudellamaalla

Pohjois-Savon käräjäoikeus on tuominnut kuopiolaisen miehen sakkorangaistukseen kuopiolaisen kerrostalon pihalla sattuneesta onnettomuudesta.

Heinäkuussa 2020 Kuopion Puijonlaaksossa sattuneessa onnettomuudessa kuoli ajoväylälle tullut kaksivuotias lapsi, kun auto peruutti hänen päälleen.

Miehelle tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta 70 päiväsakkoa. Oikeuden mukaan mies aiheutti lapsen kuoleman huolimattomuudellaan, sillä hän ei tarkkaillut ympäristöään riittävän huolellisesti ja laiminlöi varmistumisen siitä, ettei peruuttaminen vaaranna muiden turvallisuutta.

Käräjäoikeuden päätöksessä todetaan, että mies oli tietoinen siitä, että tiellä ja alueella on liikkunut paljon jalankulkijoita, myös pieniä, joiden havaitseminen voi heidän kokonsa takia olla hankalampaa. Näistä syistä käräjäoikeus katsoo, että miehellä on ollut korostunut velvollisuus tarkkailla ympäristöä ja mahdollisia jalankulkijoita.

Onnettomuus sattui kun lapsi liikkui pihalla toisen lapsen ja hoitajansa kanssa, mutta juoksi heistä edelle.

Samaan aikaan keski-ikäinen mies oli peruuttamassa autoaan piha-alueella, jonne oli pysäköitynä myös muita autoja. Lapsi juoksi pysäköityjen autojen välistä peruuttavan auton taakse ja jäi sen takarenkaan alle.

Yleisradion pitkäaikainen ohjelmajohtaja Aarre Elo on kuollut. Hän oli 87-vuotias. Elo kuoli sairauskohtaukseen hoitokodissa Helsingissä eilen torstaina. Tiedon vahvistaa Ylen tv-kuuluttaja Maria Jungner, joka on Elon tytär.

Helsingissä vuonna 1934 syntynyt Aarre Elo oli kotimaisen viihteen avainhenkilöitä. Hän, Jukka Virtanen ja Matti Kuusla vaikuttivat voimakkaasti siihen, millaiselta tv-viihde näytti Suomessa 1960-luvulla.

Yleisradio oli aloittanut säännölliset tv-lähetykset vuonna 1958, ja nuorille, lupaaville ohjelmantekijöille riitti kysyntää. Elon, Virtasen ja Kuuslan yhteistyöstä syntyi VEK-nimen saanut ryhmä, jonka kolme kirjainta tarkoittivat 1960-luvulla laatua televisiossa.

Ryhmä oli koossa vuosina 1961–1967, ja sen luovuus huipentui Lumilinna-nimiseen viihdeohjelmaan. Siinä joukko Scandia-levy-yhtiön artisteja haahuili talvisessa Olavinlinnassa ja puhkesi tämän tästä laulamaan. Talven eksotiikka puri Keski-Euroopassa, ja Lumilinna voitti Euroopan tv-alan tärkeimmän tapahtuman, Montreux’n pääpalkinnon, Kultaisen ruusun vuonna 1965. Alan kansainvälinen menestys oli täysin poikkeuksellista 1960-luvun Suomessa.

Elo nousi 1960-luvun lopulla Ylessä viihdepäälliköksi ja myöhemmin TV1:n ohjelmajohtajaksi. Hän oli mukana tekemässä monia suosittuja tv-ohjelmia. Yksi niistä oli rohkeana pidetty ajankohtainen keskusteluohjelma Jatkoaika (1967–1969), jota Elo myös itse juonsi. Muita Jatkoajan tunnetuksi tekemiä juontajia olivat muun muassa Lenita Airisto ja Hannu Taanila.

Elo jäi Yleisradiosta eläkkeelle ohjelmajohtajan tehtävästä 1990-luvun alussa. Hän ehti tuottaa myös monen suuren urheilutapahtuman televisioinnit ennen sitä.

Monipuolisen Elon ura viihteessä alkoi elokuvateatterin paikannäyttäjänä. Studioelokuvia tehtailleen Fennada-Filmin valomieheksi hän pääsi jo 16–17-vuotiaana 1950-luvun alussa. Elokuva-alalla Elo siirtyi äänittäjäksi firmaan, joka teki äänityksiä elokuvien lisäksi myös Scandia-levy-yhtiölle. Elo teki yhteistyötä muun muassa Olavi Virran ja Annikki Tähden kanssa.

Elo oli mutkaton esiintyjä ja juontaja, joka lähti mukaan myös musiikkiin. Hän, Apeli Halinen, Jani Uhlenius ja Jukka Virtanen perustivat 1970-luvulla Songilo-nimisen ryhmän, johon saatiin mukaan myös Suomen tunnetuin uutisankkuri Heikki Kahila. Yhtye esiintyi muun muassa Mauno Koiviston vaalikiertueella 1980-luvun alussa. Elo oli mukana myös Uuden Iloisen Teatterin toiminnassa, jonka taustalla oli Scandia-levy-yhtiöstä tuttuja tekijöitä, kuten musiikkituottaja Jaakko Salo.

Elo sairasti loppuvuosinaan afasiaa ja menetti täysin puhekykynsä.

VEK esittää "Tuoll on mun kultani"

Lumilinna toi mainetta ja kunniaa 1965 – mimiikan ja musiikin iloittelu oli kielimuurit ylittävää tv-viihdettä

Yle Areena: Lumilinna (1965)

Matkamies Johnny Cash piipahti Helsingin rautatieasemalla

Espoolaisen perheenäidin Säde Johanna Westerlundin Facebook-postilaatikossa oli maanantaiaamuna yli 2 000 yksityisviestiä. Viestit koskivat tavaralahjoituksia, avuntarjouksia ja kotimajoituspaikkoja ukrainalaisille.

Westerlundin vuorokautta aiemmin perustama Operaatio Toivo "lähti vähän lapasesta", kuten hän itse sanoo.

Alkuperäinen tarkoitus oli viedä pienimuotoisesti apua Ukrainan ja Puolan rajamaille sotaa paenneille ukrainalaisille. Westerlud risti projektin Operaatio Toivoksi ja perusti sille Facebook-ryhmän. Kiinnostus oli alusta asti valtava, ja erilaisia yhteistyöpyyntöjä alkoi sadella.

Maanantai-iltapäivään mennessä ryhmässä oli jo noin 25 000 jäsentä. Nyt Westerlundin olohuone on täynnä erilaista lahjoitustavaraa, jotka on tarkoitus maanantain aikana käydä läpi ja pakata kaikki tarpeellinen illalla kolmeen pakettiautoon.

Huomenna tiistaiaamuna autot lähtevät kohti Helsingin Länsisatamaa, sieltä Suomenlahden yli Viroon ja edelleen kohti Puolan Varsovaa.

– Noin sadan kilometrin päässä Varsovasta on kirkon leirikeskus, jossa on yli 200 pakolaista. Siellä on muun muassa yhden ukrainalaisen lastenkodin lapset, jotka ovat tulleet pelkissä päällysvaatteissa rajan yli, Westerlund sanoo.

Hän kertoo saaneensa tiedot tutuilta seurakunnan johtajilta Varsovasta. Heidän kauttaan Operaatio Toivolla on kontaktit myös paikallisiin viranomaisiin, ja Westerlund pyrkiikin koordinoimaan projektin mahdollisimman hyvässä yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

– Tarkoitus on, että me ei ainakaan aiheutettaisi enempää kaaosta, vaan toimitaan hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Viedään tavaraa, tuodaan ihmisiä

Pakettiautot täytetään tarvikkeilla, joita puolalaiskontaktit ovat erityisesti toivoneet: kyytiin laitetaan muun muassa uusia kenkiä, vaatteita, ruokia, vaippoja, makuualustoja ja peittoja. Paluumatkalle kyytiin tulee sotaa pakenevia ihmisiä.

– Sieltä tulee viranomaisten kanssa yhdessä katsottuja sopivia ihmisiä, jotka haluavat tänne tulla. Ensisijaisesti kokonaisia perheitä, Westerlund sanoo.

Hänen mukaansa Operaatio Toivolla on erikseen nimetty henkilö, joka hoitaa yhteyksiä Suomen Maahanmuuttoviraston suuntaan.

– Suomessa on olemassa iso verkosto kotimajoittujille. Koordinoimme yhdessä viraston kanssa, mihin kukakin sitten lopulta menee.

Yksi perhe on tarkoitus majoittaa Westerlundin kodin vierashuoneeseen. Muitakin majapaikkatarjouksia on tullut Westerlundin mukaan valtava määrä, mikä kertoo osaltaan ihmisten auttamisen halusta ja voimattomuuden tunteesta.

– Meille on yritetty tuputtaa myös rahaa ja moni haluaa puhelinnumeroni, että voisi lahjoittaa vaikka mobiilimaksuna. Tätä varten meillä on keräyslupa vetämässä, ja maanantain aikana projektiin saadaan mukaan kirjanpitäjä. Siihen asti on täytynyt vain sanoa kaikille, että ei onnistu, malttakaa vähän.

Erilaisia keräyksiä syntyy nyt paljon

Erilaisia ukrainalaisten auttamiseen liittyviä keräyksiä ja auttamistempauksia syntyy nyt kovalla tahdilla. Ihmisillä on voimakas tarve auttaa.

Operaatio Toivon alulle pannut Säde Johanna Westerlund kertoo tehneensä erilaisia vapaaehtoisprojekteja ja tapahtumien organisointeja pikkutytöstä asti. Ensimmäisen seurakunnan nuorisoleirin hän veti läpi 14-vuotiaana.

Hän on toiminut useiden vuosien ajan yrittäjänä ja aiemmin myös kansanedustaja Leena Rauhalan (kd.) eduskunta-avustajana.

Sunnuntain ja maanantain aikana moni pienempi keräys on yhdistänyt voimansa Operaatio Toivon kanssa. Esimerkiksi jyväskyläläinen Emmili Kananen perusti lauantaina Apua Ukrainaan -nimisen Facebook-tapahtuman, jonka alkuperäinen tarkoitus oli viedä apua Puolan ja Ukrainan rajalle.

Kananen päätti kuitenkin yhdistää voimansa Operaatio Toivon kanssa, ja nyt tarkoitus on ajaa Jyväskylästä torstaina kaksi pakettiautollista ja yksi peräkärryllinen tavaraa Espooseen, josta Operaatio Toivon ihmiset voivat toimittaa ne edelleen perille.

– Emme tietenkään halua aiheuttaa avullamme vaivaa tai ongelmia kenellekään. Toivolla vaikuttaa olevan hyvin organisoidut kuljetukset ja hyvät yhteydet suoraan Puolaan, ja siksi päätimme yhdistää voimamme heihin, Kananen sanoo.

Varustamot pohtivat kuljetuksia

Laivanvarustamo Tallink Silja kertoo Ylelle saaneensa viime päivinä runsaasti yhteydenottoja yksityisihmisiltä, jotka haluavat järjestää avustuskuljetuksia Ukrainaan.

Viestintäjohtaja Marika Nöjdin mukaan varustamo aikoo keskittää yhtiön sponsoroimat kuljetukset Operaatio Toivon kautta.

– Tällä viikolla on lähdössä varmaankin paljon avustusmatkoja sinne suomalaisten toimesta. Operaatio Toivo tuntuu paisuvan valtavaksi. Heiltä on lähdössä useita bussilasteja tai tila-autoja Puolan rajalle, Nöjd sanoo.

Tallink Silja on keskustellut tänään iltapäivällä myös muiden varustamoiden kuten Viking Linen ja Eckerö Linen kanssa kuljetuksista. Tallink hoitaa ainakin tiistaina ja keskiviikkona Operaatio Toivon kuljetukset.

– Näitä pyyntöjä tulee nyt valtavasti, että ei pystytä mitään yleistä avustusväylää tässä kohtaa järjestämään, mutta ainakin Operaatio Toivon kanssa on sovittu, että heidän kauttaan pystytään jotain tarjoamaan. Hoidetaan se koordinoidusti, kun heillä tuntuu olevan yhteydet Puolan viranomaisiin ja mietittynä se kokonaisuus, Nöjd sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 1. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Hyvää tarkoittava auttaja voi joutua itse pulaan kriisialueella: asiantuntijat neuvovat, miten ukrainalaisia voi nyt auttaa parhaiten

Yle seuraa Ukrainan tapahtumia: Venäjä sulkee ilmatilansa Suomelta | Suomi päättää aseviennistä Ukrainaan, hallituksessa ei vastustusta | YK: siviilikohteita pommitettu Ukrainassa

Rahallinen tuki keräyksiin on tässä vaiheessa paras tapa auttaa ukrainalaisia, neuvoo Suomen Punainen Risti

Jopa miljoonat ihmiset saattavat paeta Ukrainan sotaa ulkomaille – EU joutuu nyt miettimään täysin uusia tapoja auttaa pakolaisia

Torstai 24. helmikuuta jää historiaan päivänä, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola oli tuolloin hereillä varhain. Muutaman tunnin päästä hän istui jo Ylen aamu tv:ssä analysoimassa tilannetta. Pejantaina hän laski osallistuneensa kuluneen viikon aikana kolmessa eri mediatalossa kymmeneen tv-ohjelmaan.

Viikko oli kiireinen myös vuonna 2014 Krimin kriisin aikaan. Silloin Aaltola vietti työhuoneessaan toisinaan yötkin asioiden linkittymistä toisiinsa miettien.

– Joskus meni tosi myöhään. Minulla oli siellä pumpattava patja, jolla otin välillä pienet tirsat.

Aaltola kertoo nauttivansa työstään niin paljon, että tekisi sitä, vaikkei siitä saisi palkkaakaan. Hän tuntee asiaan kutsumusta ja sanoo suhtautuvansa nöyränä siihen, että veronmaksajat saavat hänen asiantuntemuksestaan myös hyötyä.

Maailman seuraaminen on hänelle suorastaan terapeuttista, joskin usein traumaterapeuttista.

– Se opettaa suhtautumaan voimapoliittiseen todellisuuteen faktapohjaisesti ja kylmänviileästi, mutta myös ymmärtäen ja empaattisesti.

Ulkopoliittinen instituutti on ollut Aaltolan työpaikka jo yli 10 vuotta. Sen lisäksi hänellä on professorin paikka Tallinnan yliopistossa, jossa hän opettaa kansainvälistä politiikkaa.

Vaikuttaa siltä, että Aaltola on töissä koko ajan. Tosin eihän asiantuntijuutta oikein voi kääntää pois päältä kuin kytkimestä. Hän tarkkailee yhteiskuntaa ja asioiden linkittymistä toisiinsa ja vetää johtopäätöksiä. Hän on kommentoinut televisiossa laidasta laitaan niin pandemioita, suurvaltojen vaaleja, Norjan joukkosurmaa ja nyt viimeisimpänä Ukrainan kriisiä.

– Kun katselee isoa kuvaa, ymmärtää yksittäisten asioiden puitteet ja merkityksen.

Aikaisia herätyksiä ja kansalaisten huolestuneita puheluita

– Herään aikaisin, joskus viiden aikoihin ja käytän ensimmäisen tunnin päivästä heräilyyn ja maailman asioihin tutustumiseen, Aaltola kertoo työrutiineistaan.

Monissa uutistoimituksissa tiedetään, että Aaltolaa ei ole vaikea saada kommentoimaan aikaisin aamulla televisioon tai radioon.

– Aamulla aivot toimivat parhaiten ja vierailusta saa paljon itsekin ajateltavaa.

Ja jos haluaa tietää, mitä Aaltola aamuisin lukee, kannattaa seurata hänen Twitter-julkaisujaan.

– Usein retviittaan sen, mitä olen lukenut, sillä se saattaa kiinnostaa muitakin. Tiedon levittämisellä on myös sivistyksellinen tehtävä.

Kuudelta aamulla Aaltolan Twitter-tilillä on jo ensimmäiset re-tviittaukset hänen merkityksellisinä pitämistään tiedoista ja parin tunnin päästä hän naputtelee sinne oman analyysinsa. Usein puoleen päivään mennessä Aaltolan analyysia on jaettu satoja kertoja eteenpäin.

Aaltola kertoo seuraavansa keskeisiä uutismedioita, mutta ennen kaikkea asiantuntijoita, jotka liikkuvat “samoilla vesillä” ja ovat kiinnostuneita samoista asioista.

– Päivittäinen uutissykli tuottaa tietoa, mitä on tapahtunut. Asiantuntijat kommentoivat asiaa ja sitten muodostan itse kokonaiskuvaa suhteessa palapeliin. Eli miten tämä palanen sopii siihen kokonaisuuteen, Aaltola sanoo.

Ja tämän lopputuleman hän pyrkii kuvaamaan ihmisille mahdollisimman selkeästi.

– Demokratialle on keskeistä, että kansalaiskeskustelua tuetaan. Äänestäjäthän Suomen linjasta loppujenlopuksi päättävät. Tähän tehtävään on paneuduttava. Tehtävä on miltei pyhä asia, hän jatkaa.

Mutta Aaltola ei keskustele vain toisten asiantuntijoiden kanssa.

Kansalaispuhelut lisääntyvät kun kriisi koskettaa suomalaisia

Aaltola kertoo vastaavansa työpäivänsä aikana myös tavallisten ihmisten puheluihin, joita hänelle tulee maailman tilanteesta riippuen paljon.

– Huolestuneet kansalaiset ottavat yhteyttä erityisesti silloin, kun maailmalla tapahtuu jotain sellaista, joka koskettaa suomalaisia. Ja jos suinkin on aikaa, niin aina vastaan niihin. Sillä tavoin opin itsekin, missä ihmiset menee tällä hetkellä ja mitä mieltä he ovat asioista.

Aaltola on johtanut ulkopoliittista instituuttia nyt reilu kaksi vuotta. Muutos tutkijasta johtajaksi on tarkoittanut sitä, että enää hän ei ole voinut keskittyä omiin tutkimuksiin vaan tärkeintä on tukea talon omaa väkeä.

Aaltola ei usko kovin hierarkiseen johtamiseen.

– Pitää antaa tutkijoiden itse ohjautua. Toki meillä on myös ohjelmajohtajia joiden kesken johtamista jaetaan. Iso hatunnosto kolegoille, jotka mahdollistavat, että tietoa löytyy ja sitä myös jaetaan.

– Vaikka joillekin hierarkkinen malli tuo turvallisuuden tunnetta, loppujen lopuksi ilmapiirin dynaamisena pitäminen ja tilan antaminen on kaikille voitto.

Kintauden kylästä 14-vuotiaana New Yorkiin

Aaltola on pienestä pojasta asti ollut utelias maailmaa kohtaan. Hän on kotoisin Keski-Suomesta, pienestä Kintauden kylästä, joka on nykyisin osa Petäjävettä.

Akateemisesti koulutettujen vanhempien perheessä kannustettiin kokeilemaan omia siipiään ja etsimään vastauksia. Etsimiseen ja löytämiseen liittyy anekdootti, joka osaltaan ratkaisi myöhempien opintojen suunnan.

Aaltola oli käynyt kesäisin jo 14-vuotiaasta asti isosiskonsa luona Yhdysvalloissa tekemässä kesätöitä. Tuntui luontevalta hakea sinne myös opiskelemaan lukion jälkeen, mutta se oli kallista. Aaltola onnistui kuitenkin saamaan pienen stipendin kirjoituskilpailusta.

– Kirjoitin esseen siitä, kun pikkupoikana vaelsin Kintauden metsiä. Olin varma, että siellä oli aikoinaan elänyt mennyt sivilisaatio. Tein siellä 10-vuotiaana kaivauksia kuokka kädessä monta vuotta, kunnes kerran löysin kaatuneen tienviitan, jossa luki "kansanlehto 1 kilometri".

Kansanlehto oli keskiaikainen uhripaikka. Mutta sitä, mihin viitta oli aikoinaan osoittanut, hän ei tiennyt.

Aaltola kuvailee tavallaan yhä etsivänsä kadonnutta sivilisaatiota: järjenhiveniä kansainvälisen politiikan suurvaltahulluudesta.

Tienviittalöydöstä nuori tutkijanalku sai uutta puhtia tutkimuksiinsa ja jatkoi kaivelua kirjoista. Paikallisesta historiikista selvisi, että lähikulmilla todella oli ollut muinainen uhripaikka. Aaltola oli siis oikeilla jäljillä, mutta varsinainen yllätys oli vasta tulossa. Paljastui, että kotipihan iso kivi olikin uhripaikan merkki.

– Tärkeimmät asiat löytyvät usein läheltä, eikä aina kannata lentää kauas etsimään, hän kiteyttää viisauden.

Ihmisen hulluus ja maailman mielenterveys

Lukion jälkeen Aaltola tie johti New Yorkiin, Columbian yliopistoon opiskelemaan psykologiaa. Sieltä palattuaan hän aloitti Tampereen yliopistossa maailmanpolitiikan opinnot.

Vaikka toisin voisi ajatella, Aaltolan mielestä psykologia ja maailmanpolitiikka linkittyvät toisiinsa varsin keskeisesti.

– En ole osannut erotella niitä toisistaan. Muistan, kun olin Pitkäniemen psykiatrisessa sairaalassa psykologiharjoittelussa, niin se hyppäys Amerikasta Tampereelle kansainvälisen politiikan pariin tuntui varsin luonnolliselta, Aaltola sanoo.

– Ihmisen mielenterveys ja jos puhutaan maailman hulluudesta – ne kietoutuvat aika hyvin toisiinsa. Jos katsotaan vaikka sitä, että kaikki haluavat tietää, mitä Putinin mielessä liikkuu ja mitä hän aikoo tehdä.

Kun osa ihmisistä kokee empatian kohteekseen esimerkiksi eläin- tai ihmisoikeudet, Aaltolaa koskettavat mielenterveytensä kanssa painivat. Heidän haasteensa ja kamppailunsa oman mielensä hajoamista vastaan saa myötätunnon heräämään.

– Vähän samalla tavalla, kuin nyt ukrainalaisten kamppailu oman turvallisuutensa koossapitämiseksi.

Mutta maailmanparantajaksi hän ei itseään koe.

– Olen enemmän huolestunut etiäisistä eli pyrin näkemään taantuvia alaspäin laskevia prosesseja, joihin pystyy vielä reagoimaan, niin henkilökohtaisessa elämässä kuin maailman tapahtumissa.

Kirjoitustöitä vaikka karaokeravintolassa

Työ tarkoittaa Aaltolalle myös paljon matkustamista. Lentämisestä hän ei kuitenkaan pidä.

– Olen ollut lentopelkoinen aina.

Jos Aaltola saisi valita, liikkuisi hän mieluiten junalla. Helsinki–Tallinna-väliä kulkiessaan hän luonnollisesti valitsee laivan. Muutaman tunnin rupeama risteilyaluksella suuntaansa sujuu usein kirjoitustöitä tehden. Mieluiten hän asettuu ihmishälinään, kuten vaikka laivan karaokebaariin, sillä se auttaa häntä keskittymään.

– Kerran meinasin saada melkein turpaani, kun juhlatuulella ollutta matkustajaa alkoi ärsyttää työntekoni. Asia selvisi kuitenkin puhumalla ja lopulta halattiin, Aaltola nauraa.

Kartat paljastavat valtapolitiikasta

Monesti luennot Tallinnassa ovat illalla ja kotiin Helsinkiin Aaltola palaa vasta viimeisellä lautalla.

Opettaminen on kuitenkin palkitsevaa. Nuorilta opiskelijoilta Aaltola kokee saavansa paljon uusia ajatuksia.

– Kokonaistyötäni tukee kosketus ihmisiin, jotka aktiivisesti muodostavat maailmankuvaansa ja joilla on usein freesejä ajatuksia.

Aaltola sanoo pitävänsä keskustelevia luentoja ja käyttävänsä esityksissään mieluiten karttoja esimerkkeinä.

– Ne kertovat paljon jo yhdellä silmäyksellä. Kuinka esimerkiksi datan ja tavaroiden virrat liikkuvat hyvin epätasaisesti. Tai vaikka tautien karttoja. Esimerkkien avulla opetan, miten karttoja luetaan valtapolitiikan näkökulmasta.

Karttapallo löytyy myös Aaltolan profiilikuvasta sosiaalisessa mediassa.

Ja samaa symboliikkaa oli siinä, kun Aaltola kihlautui vaimonsa kanssa maailmanpyörässä.

Enää Aaltola ei nuku työpaikallaan. Kotona odottaa vaimo ja kolme koiraa. Hän pyrkii muutenkin siihen, että työlle löytyy vastapainoa.

– Tulee sitä Netflixiäkin katsottua. Jotain hyvän mielen ohjelmia. Emily in Paris -sarja toimii hyvin. Samoin ennalta-arvattavat rikossarjat. Ei mitään ajatuksellisesti ravistavaa.

Aaltola sanoo myös nauttivansa siitä, että joinain päivinä ei tarvitse tehdä mitään.

– Mutta se päätyy usein siihen, että rupean kirjoittamaan, kun tulee jotain mieleen.

Mika Aaltola vieraili Puoli seitsemän -ohjelmassa 25.2.2022. Katso koko lähetys Areenasta.

Yli 30-vuotta Venäjän taloutta tutkinut Turun yliopiston professori Kari Liuhto sanoo länsimaiden asettamien pakotteiden romahduttavan Venäjän taloutta ripeästi ja rankalla kädellä.

– En usko, että Venäjän talous kaatuu kokonaan, mutta tämä on suurin isku, mitä sen talouteen on kohdistunut.

Kari Liuhto uskoo, että Venäjä reagoi jollain tavalla länsimaiden asettamiin pakotteisiin.

– Sieltä tulee vastaisku, mutta vaikea arvuutella millainen. Siellä voidaan ehkä jäädyttää ulkomaisten omaisuuksia tai katkaistaan maakaasun tulo Eurooppaan.

Sen sijaan öljytoimitusten lopettamiseen Liuhto ei usko.

– Venäjä tarvitsee tuloja, ja uskoisin, että öljynvientiä ei katkaista.

Ydinasepelote pelottaa

Kari Liuhdon mukaan talouden romahdus yhdessä huonon sotamenestyksen kanssa saattaa johtaa siihen, että presidentti Vladimir Putinin päätökset ovat yhä arvaamattomampia.

Liuhto sanoo, että viiden tuhannen miehen tappiot ovat olleet Venäjän armeijalle ja Putinille järkytys. Hän pohtii, kuinka tosissaan Venäjä on ydinaseen käytössä – mutta uskoo, että pelotetta väläytetään tavalla tai toisella.

– Uskon, että Venäjä alkaa pullistella ydinaseen käytöllä Ukrainan suuntaan.

Kari Liuhto sanoo miettineensä, pitäisiko Venäjän presidentti viedä ihmisoikeustuomioistuimeen.

– En ole juristi, mutta tämä on tullut mieleen, että miltä tämä näyttää. Jotkut varmaan puhuvat kansanmurhasta ja sotarikoksesta.

Kari Liuhto on opiskellut Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, ja hänellä on myös runsaasti Venäjällä asuvia ystäviä ja kollegoita.

– Suurin osa tuttavistani Venäjällä tuomitsee hyökkäyksen Ukrainaan, ja ihmettelee miten näin on päässyt käymään.

Ketä Putin uskoo?

Länsimaiden asettamat pakotteet ovat iskeneet sekä Venäjän valtioon, oligarkkeihin että tavalliseen kansaan.

– Kyllä tämä luo paniikkia Venäjällä. Tavalliset kansalaiset pelkäävät, saavatko he rahansa ulos pankeista.

Oligarkkien omaisuus on sulanut käsiin.

– Oligarkkien omaisuus on tipahtanut kymmeniä miljardeja ruplia muutamissa päivissä. On ihan selvää, että Venäjän talouseliitti ei hyväksy Ukrainan sotaa.

Kari Liuhto arvioi, että mikäli jokin saa Vladimir Putinin lopettamaan Venäjän sodan, se on rahavalta eli oligarkit.

– Uskon, että he yrittävät saada Putinin vakuuttumaan, että tässä sodassa ei ole mitään järkeä.

Mutta uskooko Putin heitä?

– Vaikea sanoa. KGB-ihmiset eivät yleensä helpolla luovu omista päämääristään.

Lue lisää:

Ukraina ja Venäjä käynnistivät ensimmäiset neuvottelut torstaina alkaneen sodan jälkeen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy kauppojen hyllyillä Suomessa – muun muassa Alko, S-ryhmä ja Kesko poistavat myynnistä venäläisiä tuotteita

Ukrainan parlamentti ilmoitti maanantaina illalla historiallisesta päätöksestään hakea EU:n jäseneksi.

Parlamentin Twitterissä jakamassa kuvassa kerrottiin, että maan presidentti Volodymyr Zelenskyi on allekirjoittanut jäsenhakemuksen.

– Tämä on historiallinen hetki, parlamentti totesi Twitterissä.

Presidentti Zelenskyi vaati maanantaina Ukrainalle välitöntä Euroopan unionin jäsenyyttä erityismenettelyiden kautta.

Zelenskyi kertoi puheessaan, että ukrainalaiset taistelevat maansa lisäksi Euroopan, EU-maiden rauhan, tasa-arvon ja demokratian puolesta.

– Tämä antaa meille oikeuden pyytää Ukrainan välitöntä liittymistä Euroopan unioniin erityismenettelyllä, Zelenskyi kertoi.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyen kertoi taas Euronewsin haastattelussa, että Ukraina halutaan osaksi Euroopan unionia. Hän ei kuitenkaan kommentoinut sitä, voitaisiinko jäsenyys antaa nopeutetun menettelyn kautta.

– Ukraina on yksi meistä ja haluamme heidät Euroopan unioniin, hän kertoi.

EU-virkamiesten mukaan nopeutettua jäsenmenettelyä ei kuitenkaan ole olemassa ja liittymisprosessi kestää vuosia, kertoo uutistoimisto AFP.

Ukrainalaiset kiitollisia Euroopan aseavusta

Suomi on päättänyt antaa Ukrainalle suoraa aseapua. Jo aiemmin on päätetty antaa sotilastarvikkeita.

Ukrainan Lvivissä oleva Ylen toimittaja Antti Kuronen sanoo, että aseapu Euroopasta on hyvin tervetullutta.

– He ovat siitä hyvin kiitollisia, Kuronen kertoo.

Tähän mennessä Yhdysvallat, Kanada ja 19 Euroopan maata ovat vastanneet Ukrainan vetoomuksiin sotatarvikkeiden saamiseksi, AFP kertoo.

Yle seuraa Ukrainan tapahtumia tässä päivittyvässä artikkelissa.

Lue myös:

Yle Moskovassa: Potkut saanut Olga pelkää, ettei voi ostaa ruokaa lapselleen, Aleksei huolehtii palkastaan – näin paikalliset ajattelevat pakotteista

Vitalik osti lentolipun Istanbuliin, Stas käännyttää äitiään pois tv-propagandasta – paniikki kasvaa nuorten, tiedostavien venäläisten keskuudessa

Länsi myöhästyi aseavun kanssa, mutta kalustosta on hyötyä myöhemminkin - tutkija: "Parannetaan Ukrainan neuvotteluasemaa myös"

Viipurissa vuonna 1922 syntynyt Aira Ehrlund joutui Talvisodan aikaan evakkotaipaleelle ja päätyi lopulta Turkuun. Siellä hän perusti äitinsä kanssa vuonna 1940 parturi-kampaamon, jonka toiminta on jatkunut tähän päivään saakka.

Vaikka helmikuun alussa ikää tuli sata vuotta täyteen, Ehrlund ei ole malttanut lopettaa työntekoa. Hän käy yhä töissä jokaisena arkipäivänä omassa parturi-kampaamossaan Turun keskustassa.

Työaika on neljä tuntia: aamukymmenestä iltapäiväkahteen.

– Se minut on hengissä pitänyt, että näen ihmisiä ja puhelen heidän kanssaan.

Suomen vanhin parturi?

Aira Ehrlundin työura on kestänyt poikkeuksellisen pitkään, yli 80 vuotta. Todennäköisesti hän on Suomen vanhin säännöllisesti työssäkäyvä ihminen.

– Olen aina sanonut, että kuolen saappaat jalassa. En koskaan voinut kuvitella, että elän näin kauan ja saan vielä tehdä töitä.

Viime itsenäisyyspäivänä Aira Ehrlundin pitkä taival yrittäjänä palkittiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön myöntämällä Suomen Leijonan ansioristillä. Sitä oli hänelle hakenut Varsinais-Suomen Yrittäjät.

– Onhan Airan yrittäjätarina varsin poikkeuksellinen. Tiedossani ei ole toista näin pitkää yrittäjäuraa, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

• Lue Aira Ehrlundin koko tarina viipurilaisesta evakkotytöstä turkulaiseksi yrittäjäksi.

Onko Aira Ehrlund varmasti Suomen vanhin säännöllisesti työssäkäyvä ja vanhin yhä yrittäjän toimintaa harjoittava henkilö? Asiasta ei ole täyttä varmuutta, mutta hyvin todennäköisesti näin on.

Verohallinnon palkkatilastoista käyvät ilmi ainoastaan yli 90-vuotiaat. Sata vuotta täyttäneille ei ole tietoturvasyistä luotu omaa ikäryhmää, sillä heitä on Suomessa elossa vain hieman yli tuhat.

Yle yritti selvittää asiaa eri tahojen kautta, mutta vastaan ei tullut muita yli 100-vuotiaita säännöllisesti työelämässä olevia kuin Aira Ehrlund.

Työtä, työtä, työtä

Palkkatuloja saavia yli 90-vuotiaita oli Suomessa vuonna 2020 hieman alle 300. Heidän määränsä on kasvanut noin kymmenellä prosentilla lähivuosina. Yli 90-vuotiaista liikkeen- ja ammatinharjoittamisesta tuloja sai yhteensä 11 henkilöä.

Suurimmalla osalla 90 vuotta täyttäneistä palkkatulot olivat hyvin pienet. Se viittaa enemmänkin erilaisiin kokouspalkkioihin kuin varsinaiseen työntekoon. Vain noin 30:llä yli 90-vuotiaalla palkkatulot olivat vuoden aikana yli 3000 euroa.

Yli 90-vuotiaat palkansaajat Suomessa

Lähde: Verohallinto (tietoja ei saatu osasta maakuntia, jos henkilöitä oli alle viisi)

Suurin osa työssäkäyvistä noin 2,5 miljoonasta ihmisistä lopettaa työnteon eläkeikään, mutta noin 170 000 jatkaa yli eläkeiän. Esimerkiksi yrittäjistä näin tekee noin 24 000.

– Ylivoimaisesti suurin syy on, että työ koetaan mielekkääksi, saadaan sosiaalisia kontakteja ja verkostoja, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien Hanna Munter.

Myös Aira Ehrlund sanoo käyvänsä töissä, jotta tapaa ihmisiä. Asiakkaiden lisäksi monet tutut poikkeavat katutasossa olevaan liikkeeseen moikkaamaan.

– Asun tässä samassa talossa viidennessä kerroksessa. Ei kukaan sinne tule, mutta tässä käyvät aina morjestamassa.

Ikä on tehnyt sen, että Aira Ehrlund ei ota enää uusia asiakkaita, mutta kanta-asiakkaista vielä huolehditaan.

– Kolme tai neljä asiakasta päivässä on liikaa. Mieluummin vain yksi tai kaksi. En minä tätä rahan takia enää tee.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1.3. kello 23.

Lue lisää:

95-vuotias Aira Ehrlund on leikannut hiuksia 76 vuotta – eikä aio lopettaa

Reetta Rädyn kolumni: Vielä 50 vuotta eläkkeeseen – miten säilyä innoissaan tai edes järjissään

Eläketurvakeskus: Joka viides valitsee osittaisen vanhuuseläkkeen

Kiovassa ja Harkovassa lukuisia räjähdyksiä

Kiovassa ja Harkovassa raportoitiin lukuisista räjähdyksistä aamuneljän jälkeen Suomen aikaa. Yhdysvaltalainen avaruusteknologiayritys Maxar Technologies julkaisi puolestaan satelliittikuvia, joiden mukaan yli viiden kilometrin pituinen venäläinen sotilaskolonna olisi matkalla kohti Kiovaa.

Olemme koonneet tähän juttuun illan ja yön keskeisimmät tapahtumat Ukrainassa.

Tästä linkistä pääset jatkuvasti päivittyvään seurantaan.

Etätyömahdollisuudesta on tulossa rekrytointivaltti

Koronan vuoksi yleistynyt etätyöskentely on johtamassa siihen, että ihmiset muuttavat jopa satojen kilometrien päähän työpaikastaan muun muassa halvemman asumisen perässä. Samalla etätyömahdollisuudesta on sukeutumassa työnantajille rekrytointivaltti työntekijähaussa. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy tänään.

Suomalaisyritys kehitti koirille kotikäyttöisen "raskaustestin"

Suomessa on kehitetty kotikäyttöinen pikatesti koiran tiineyden toteamiseen. Testi muistuttaa toimintatavaltaan ihmisten raskaustestiä sillä erotuksella, että koiran tiineys todetaan kotioloissa verestä. Tähän mennessä koiran tiineys on yleensä todettu eläinlääkärin tekemällä ultraäänitutkimuksella. Testin kehittänyttä yritystä rahoittaneen Business Finlandin mukaan testille on kotimaassa rajalliset, mutta maailmalla merkittävät markkinat.

Aurinkoa luvassa koko maahan

Sää pysyttelee poutaisena ja melko aurinkoisena koko maassa. Lämpötila on yleisesti +1 ja +5 asteen välillä. Aivan pohjoisimmassa Lapissa voi olla hieman pakkasta.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

"Jos ei nyt kohta tuu, niin meen nuolemaan ostoskärryjen kahvoja."

Läppä tai ei, Ylen saamien tietojen mukaan kokkolalaisabiturientin heiton taustalla on totuuspohjaa.

Kukaan ei lähde nuolemaan yleisiä pintoja, mutta osa nuorista miettii tosissaan haluavansa sairastaa koronan nyt pois alta, etteivät maaliskuun puolivälissä alkavat ylioppilaskirjoitukset vaarannu mahdollisen tartunnan takia.

Yle on taustahaastatteluissa kuullut nuorten pohdintoja. Kukaan koronaa "metsästävistä" ei kuitenkaan suostu esiin nimellään ja kasvoillaan. Perusteena on se, että nuoret uskovat leimautuvansa vastuuttomiksi tulella leikkijöiksi, vaikka haluavat turvata ylioppilaskirjoituksensa. Muita ei haluta sairastuttaa.

”Ollaan jo päätetty, että jos saadaan korona, mennään kaikki sairastamaan kaverin yksiöön, ettei tartuteta kotiväkeä”

Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkoselle koronanmetsästys on ilmiönä tuttu, vaikka omassa työssään hän ei olekaan siihen törmännyt. Vastaavaa tartunnanhakua on toteutettu aiemmin esimerkiksi vesirokkobileissä.

Rahkonen ymmärtää teorian tasolla toivetta sairastaa korona niin, ettei sairastaminen sotke asioita, jotka ovat vahvasti aikasidonnaisia – kuten ylioppilaskirjoituksia. Hän ei silti kannusta tartunnan metsästämiseen.

– Aina kun haetaan tarttuvaa tautia, leikitään riskillä – eikä ihan vähänkään. Kyse on virustaudista, johon ei ole spesifiä hoitoa, ja on arpapeliä, millainen kortti kohdalle sattuu, sanoo Rahkonen.

Erityistä riskipeliä tartunta on rokottamattomilla, mutta myös nuori ja perusterve rokotettu voi saada toivomaansa vakavamman taudin, joutua jopa sairaalaan tai kärsiä long covid -oireista pitkään.

– Onko valmis senkin riskin ottamaan? kysyy Rahkonen.

Moraalinen puoli tulee siinä, että tartunnan voi viedä eteenpäin niillekin, jotka eivät sitä halua.

Tartuntoja liikkeellä muutenkin

Todennäköisyys tartunnan saamiseen on koko maassa yrittämättäkin suuri. Kokkolassa jokaisen abiturientin kaveripiirissä on koronapositiivisia.

Ryppäitä on lähtenyt syntymään esimerkiksi penkkareiden ja Wanhojen tanssien yksityisillä jatkoilla eli kokkolalaisnuorten perinteisellä mökkeilyviikonlopulla.

Yksi koronaan sairastuneista abeista on Olivia Leimu:

Abiturientti Riia Pulkkinen haluaa itse välttää viimeiseen asti tartuntaa, ja aikoo esimerkiksi eristäytyä lukuloman kahdeksi viimeiseksi viikoksi. Hän kuitenkin ymmärtää myös "korona tulee kuitenkin, niin tulisi sitten nyt" -pointin.

Tartunta vei takaisin töihin, väliaikaisesti

Ilmajokelaiselle Katriina Muilulle koronakahvit ovat tuttu ilmiö. Joku laittaa viestiä, että perheessä on korona ja kysyy, kuka haluaa tulla käymään.

Muilukin on kyläillyt tartunnan toiveissa. Syy on selkeä: hän on halunnut voida tehdä työtään hoitajana, mutta päätyi rokottamattomana palkattomalle pakkolomalle helmikuun alussa.

Tartunnan hankkiminen onkin puhuttanut sen jälkeen, kun sote-työntekijöiden niin sanottu pakkorokotelaki tuli voimaan. Sairastettu tauti on monelle paluulippu alan töihin.

– Kyllä meitä on, joilla ei ole rokotetta ja jotka haluavat taudin nyt sairastaa. Jonkinlainen villitys tuli tammi-helmikuussa, mutta se on jo lientynyt vähän, sanoo Muilu.

Kyläreissuilta korona ei Muiluun kuitenkaan tarttunut, vaan tuli lopulta tyttäreltä.

Nyt Muilu kelpaa taas töihin, ja pitkiä päiviä hän nyt tekeekin. Suojan katsotaan kestävän kuusi kuukautta.

– Puoli vuotta saat tehdä töitä. Tuntuu hyvältä, mutta entäs sitten? Sama tilanne edessä, sanoo Muilu.

Muilu ei ole ottanut koronarokotteita, koska on huolissaan niiden haittavaikutuksista. Hän myös uskoo viruksen käyvän läpi kaikki jossain vaiheessa. Kokemus omasta koskemattomuussuojasta ja itsemääräämisoikeudesta on vain vahvistunut epidemian aikana.

Muilun määräaikainen työsuhde päättyy maaliskuun lopussa, ja silloin loppuu myös 23-vuotinen ura hoitoalalla. Uusi ura löytyy todennäköisesti kuljetusalalta.

Päätös lähteä syntyi samaa tahtia sote-henkilöstön pakkorokotelain kanssa.

– Minun mittakuppini on täysi. Olen kipuillut asian läpi ja valmis siirtymään elämässä eteenpäin.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 1.3. kello 23:een saakka.

Pitäisikö ilmastokriisiä jaksaa ajatella nyt, kun Eurooppa ja muu maailma joutuvat todistamaan järkyttävää, kaiken ymmärryksen ylittävää sotaa?

Kysymys saattaa pyöriä mielessä IPCC:n tuoreen raportin äärellä. Raportti julkaistiin maanantaina.

Maailman kattavin, tutkijoiden laatima ilmastoselvitys lyö silmille kerta kerralta synkempiä tosiasioita lämpenemisen vaikutuksista.

Pääviesti on tällä kertaa erityisen lohduton. Raportin mukaan suuri joukko peruuttamattomia muutoksia on tapahtunut jo nyt. Kuuluisa 1,5 asteen rajan tavoittelu ei enää riitä pysäyttämään niitä.

Toisin sanoen: teimme mitä tahansa, merenpinta nousee monin paikoin hengenvaaralliselle tasolle, kuivuus uhkaa ruuantuotantoa ja ekosysteemit muuttuvat tavalla, jota ei voi ennakoida. Listaa voi jatkaa pitkälle.

Edessä on siis seuraavaksi sopeutuminen maailmaan, jota kriisi on muuttanut.

• Lue lisää: Jättiraportti: Peruuttamaton muutos maapallon järjestelmissä on jo käynnissä – "vaarallista ja laaja-alaista sekasortoa luonnossa", IPCC sanoo

Synkkien viestien määrää on jokaisen pakko rajoittaa, että säilyy edes joten kuten toimintakykyisenä.

Mutta sotauutisten keskelläkin on selvää, ettei ilmastoraportin viesti ole se, jonka voisi painaa taka-alalle.

Perustelujen etsimisen voi aloittaa suoraan sodasta.

Tuore raportti antaa nimittäin toisenkin vahvan viestin: ilmastokriisin hidastaminen on mitä suurimmassa määrin turvallisuuskysymys.

Kun viljasadot romahtavat, vedestä tulee pulaa ja ihmiset pakenevat kodeistaan äärisäiden vuoksi, yhteiskunnat ajautuvat tilanteisiin, joissa epävakaus väistämättä lisääntyy.

Suuri osa maailman konflikteista liittyy jo nyt jollain tavalla ilmastokriisiin.

Yksi esimerkki tästä on juuri Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Vaikka akuutin sotatilanteen suurimmat syyt ovatkin muualla, pinnan alla kuplii fossiilinen energia.

Euroopan maat ovat siirtyneet kovaa vauhtia kohti päästöttömiä vaihtoehtoja, mutta Venäjä on jättänyt ilmastotoimet tekemättä ja perustanut taloutensa maakaasun ja öljyn varaan.

Nyt se voi vain pelätä tulevaisuutta maailmassa, jossa fossiilisille polttoaineille ei ole enää kysyntää.

Kaiken muun seassa sota saattaakin olla Venäjän viimeinen, epätoivoinen yritys hidastaa vääjäämättä etenevää vihreää siirtymää.

Ilmastokriisi ei ole perinteinen uhka, mutta siitä on viime vuosina opittu puhumaan myös turvallisuuden kautta.

Ensimmäinen laaja, ilmastonmuutosta ja turvallisuutta koskeva raportti julkaistiin Suomessa syksyllä.

Sodan kohtalokkain seuraus ilmaston kannalta olisikin, että se kääntäisi turvallisuuspuheen ja päättäjien huomion takaisin pelkkään puolustusvarusteluun.

Konflikti on tuonut räikeällä tavalla esiin myös sen, kuinka riippuvainen Eurooppa yhä on Venäjän maakaasusta. Moni on yhtä mieltä siitä, ettei sellainen ole turvallisuuden kannalta lainkaan hyvä asia.

Siksi ilmastotoimia ei saisi sodan seurauksena hidastaa. IPCC:n mukaan toivoakin on, joskin aikaikkuna pienenee hurjaa vauhtia.

Päättäjien toivoisikin jatkavan samoin kuin IPCC:n raporttia työstänyt työryhmä hyökkäyksestä huolimatta teki.

Kun traagiset tapahtumat torstaina alkoivat, tutkijaryhmän kaksiviikkoinen kokous oli loppusuoralla,

Ensin Venäjän edustaja Oleg Anisimov sanoi jotain, mikä todennäköisesti vaaransi hänen oman turvallisuutensa. Anisimov tuomitsi tiukoin sanankääntein kotimaansa hyökkäyksen Ukrainaan.

Ukrainan edustaja Svitlana Krakovska taas katosi paikalla olleiden mukaan muutamaksi päiväksi linjoilta.

Kun hän palasi, hän jaksoi toivoa sodan keskeltäkin, että ilmastokriisin pysäyttäminen saisi raportin myötä uutta tuulta alleen.

Ukrainalaisten energia menee sodasta selviytymiseen ja siitä toipumiseen vielä pitkään. Heiltä ei voi odottaa ilmastotoimia vähään aikaan.

Muiden pitäisi sen sijaan ottaa kaikki keinot käyttöön. Niitäkin IPCC antaa pitkän listan.

Uunituoreen raportin pysäyttävin luku on nimittäin tämä: yli kolme miljardia ihmistä on raportin arvion mukaan tavalla tai toisella vaarassa ilmastokriisin seurauksena.

AIheesta voi keskustella keskiviikkoon 2.3. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Jättiraportti: Peruuttamaton muutos maapallon järjestelmissä on jo käynnissä – "vaarallista ja laaja-alaista sekasortoa luonnossa", IPCC sanoo

Analyysi: Ilmastotoimet eivät ole viherpiiperrystä vaan vakavien turvallisuusuhkien huomioimista

IPCC julkaisi synkän raportin ilmastonmuutoksesta – "Suora ja välitön uhka ihmiskunnalle ja planetaariselle ekologialle" – mitä se tarkoittaa Suomelle

Uusi raportti: Ilmastonmuutos uhkaa turvallisuutta ja Suomessa varautuminen on myöhässä

Useat yritykset ovat tänään maanantaina kertoneet poistavansa erilaisia Teboilin tuotteita valikoimastaan. Teboilin omistaa venäläinen Lukoil-öljy-yhtiö.

Muun muassa Autoliitto on irtisanonut Teboilin jäsenedut. Autoliiton jäsenet ovat saaneet tähän saakka alennusta polttoaineesta, jos jäsenellä on ollut käytössään Teboilin maksuaikakortti.

Myös Halpakauppaketju Tokmanni kertoi lopettavansa Teboilin öljyjen, teknokemikaalien sekä muiden venäläistä alkuperää olevien tuotteiden hankinnan.

Broman Groupista kerrotaan, että Motonet ja Varaosamaailma poistavat välittömästi Teboilin tuotteet valikoimistaan. Konserni ilmoittaa myös jäädyttävänsä toistaiseksi liikepaikkayhteistyön Teboilin kanssa.

Kysyimme suomalaisilta Teboil-yrittäjiltä heidän ajatuksiaan boikotista.

"Meillä ei ole mitään tekemistä Putinin touhujen kanssa"

Tampereen Teboil Vehmaisten kauppias Joonas Viitanen on pahoillaan Ukrainan kriisistä, mutta sanoo, ettei se saisi vaikuttaa suomalaisiin yrittäjiin. Hän korostaa sitä, että he ovat pieniä, yksittäisiä yrittäjiä, jotka haluavat vain elättää itsensä ja perheensä.

– On kurjaa, että boikotit osuvat meihin. Meillä ei ole mitään tekemistä Putinin touhujen kanssa. Emme ole ajaneet panssarivaunua mihinkään, eikä me edes tankattu sitä.

Kangasalla asuva Viitanen kertoo ymmärtävänsä, että suurissa boikoteissa myös sivulliset toimijat kärsivät. Viitasen mukaan Teboilin omistajalle venäläiselle Lukoilille ei mene paljoa rahaa.

– Pieni vuokra kiinteistöistä menee sinne. Kaikki muu raha pyörii kotimaassa.

Kauppias itse ei aio osallistu boikotteihin.

– Yritän suosia pienyrittäjiä niin paljon kuin pystyn.

Boikotin pitäisi kohdistua varsinaiseen syypäähän

Boikotti ei vielä maanantaina näkynyt Kuopion Rastaantien Teboililla. Bensaa ja dieseliä on tankattava, jotta pääsee kulkemaan. Myös huoltamon sisällä on asiakkaita käynyt tavalliseen tapaan.

Yrittäjä Ari Lempisen yrityksen liiketoiminta syntyy pääosin muusta kuin itse polttoaineista. Kymmenen työntekijän yritys ostaa myytävät tuotteet läheltä tai ainakin Suomesta. Jos boikotti ottaa tulta alleen, se näkyy.

Lempisen mielestä tilanne on haastava ja tulevaisuus huolettaa. Hän kuitenkin uskoo siihen, että ihmiset osaavat ajatella eivätkä boikotoi suomalaista työtä.

– Boikotin pitäisi kohdistua syylliseen tuolla rajan toisella puolella. Harmittaa täällä muidenkin yrittäjien puolesta, jos se kohdistuu minuun ja työntekijöihini sekä heidän perheisiinsä.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy kauppojen hyllyillä Suomessa – muun muassa Alko, S-ryhmä ja Kesko poistavat myynnistä venäläisiä tuotteita

MOSKOVA / HELSINKI Venäjällä arkiviikko valkeni keskellä ankaria pakotteita. Pankkiautomaateille muodostui pitkiä jonoja jo viikonloppuna, kun venäläiset yrittivät nostaa säästöjään ruplina ja vaihtaa niitä muihin valuuttoihin ennen kuin kurssit romahtavat entisestään.

Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen selvitti moskovalaisten ajatuksia pakotteista.

Aleksei Seleznjov on yksi monista pankkiautomaateille suunnanneista.

– Vielä en tiedä, mitä palkanmaksun kanssa käy, Seleznjov sanoo.

Moskovalainen Olga kertoo Ylelle pelkäävänsä, ettei hän voi enää pian ostaa ruokaa lapselleen.

– Minut erotettiin hetki sitten töistä, hain erokirjeen, Olga sanoo.

Länsimaat ovat asettaneet Venäjää vastaan ennennäkemättömän kovat pakotteet. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

– Tavalliset ihmiset tajuavat, ettei sota ole kenellekään tarpeen. ApplePay ei enää toimi. Facebook aiotaan sulkea. Tietysti tämä vaikuttaa kaikkiin. Sota ei ole hyvästä, sanoo Kazbek.

Ruplan kurssi romahti maanantaina

Ruplan kurssi on romahtanut ennätysalas ja Moskovan pörssi pysyy suljettuna. Ruplan arvo laski pörssipäivän avautuessa suhteessa dollariin lähes 30 prosenttia.

Moskovalainen Margarita kertoo Ylelle, että paikalliset eivät pidä pakotteista ja haluaisivat mielummin jatkaa arkeaan.

– Rakastamme kaikki rauhaa sekä matkustamista ja ulkomaisia tavaroita. Miksi näitä pakotteita tarvitaan?

Sherja ja Frosja jakavat Moskovassa vastaantulijoille valkoisia tulppaaneita. He kertovat haluavansa jakaa rakkautta ihmisille.

– Sitä tarvitaan nyt. Olemme sotaa vastaan. On tosi sääli, että näin tapahtuu. Olemme todella huolissamme.

Venäjän toiseksi suurimmassa kaupungissa Pietarissa noin 20 ihmistä jonotti Raifessen Bank Russian konttorin ulkopuolella. Kaikki halusivat nostaa käteistä, myös 45-vuotias Anton Zakharov. Hän rinnastaa tilanteen vuoden 1998 Venäjän talouskriisin.

– Kävimme läpi kaikki mullistukset vuonna 1998, joten emme luota viranomaisiin tai pankkeihin, sanoi Zakharov uutistoimisto AFP:lle.

Svetlana Paramonovan mielestä on turvallisempaa pitää rahat kotona.

– Meillä ei ole aavistustakaan, mitä nyt tapahtuu, Paramonova sanoo.

Junayhteys Suomeen kulkee edelleen

Talouteen iskevien pakotteiden ohella EU maat ovat myös sulkeneet ilmatilansa venäläiskoneilta. Venäjä on vastannut samoin mitoin ja esimerkiksi Suomen ja Venäjän väliset lennot on nyt määrätty jäihin.

Junat kulkevat ainakin toistaiseksi Venäjälle, vaikka ulkoministeriö on kehottanut välttämään matkustusta maahan, kertoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola STT:lle.

Pietarin-junissa tulee nyt Suomeen paluumuuttajia, mutta myös paljon venäläisiä.

Yle seuraa Venäjän hyökkäyksen viime käänteitä tässä päivittyvässä artikkelissa.

Lue myös:

Vitalik osti lentolipun Istanbuliin, Stas käännyttää äitiään pois tv-propagandasta – paniikki kasvaa nuorten, tiedostavien venäläisten keskuudessa

Analyysi: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sarja Putinin raskaita virheitä, mikä uhkaa kostautua

Ylen kysely suomalaisten Nato-kannoista osui ratkaisevaan hetkeen.

Tapahtumien virta lähti liikkeelle viikko sitten maanantaina, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Itä-Ukrainan kapinallisalueet itsenäisiksi. Tiistaina hän määräsi rauhanturvaajiksi kutsumiaan joukkoja Itä-Ukrainaan. Keskiviikkona Ukraina julisti poikkeustilan. Varhain torstaina Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Valheellisia väitteitä vilissyt Putinin sotapuhe ja sitä seurannut raaka hyökkäys Ukrainaan näyttivät, miten Venäjä voi halutessaan toimia.

Taloustutkimus alkoi tehdä Ylen kyselyä keskiviikkona, viimeiset kysymykset kysyttiin perjantaina. Tulos paljasti merkittävän muutoksen suomalaisten näkemyksissä: liittoutumisen vastustus on vaihtunut Nato-jäsenyyden kannatukseksi.

Ylen kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. 28 prosenttia suomalaisista vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.

Voi sanoa, että kannattajien ja vastustajien suhde ovat heilahtanut päinvastaiseksi edellisistä mittauksista.

Ukrainalle kohtalokkaan viikon edetessä Suomen valtiojohto tuomitsi Venäjän toimet, seurasi tilannetta herkeämättä ja järkyttyi hyökkäyksestä. Valtiojohdon ja puolustusvoimien viesti julkisuuteen oli, ettei Suomeen kohdistu välitöntä uhkaa. Sunnuntaina puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi, etteivät Pohjoismaat ole täysin tilanteen ulkopuolella.

Presidentin ja ulkoministerin mukaan mahdollisen Nato-punninnan aika ei olisi kriisin keskellä.

Suomalaiset näyttävät tuumineen asiaa.

Suomen periaatteissa liittoutumattomuus on istunut tiukassa. Se on kertonut luottamuksesta siihen, että liittoutumattomuus pitää Suomen konfliktien ulkopuolella eikä maailma muutu. Suomalaiset ovat luottaneet omaan puolustukseen ja maanpuolustustahto on kansainvälisesti vertaillen korkealla.

Ukrainan kohtalo oli jäädä yksin vastaamaan Venäjän hyökkäykseen. Muu maailma auttaa rahallisesti ja materiaaliapua virtaa. Rintamalla suurvaltaa vastaan ovat kuitenkin vain ukrainalaiset. Todennäköisesti suomalaiset ovat panneet tämän merkille.

Vaikka Suomen puolustaminen olisi Nato-jäsenyyden aikanakin ensi sijassa Suomen puolustusvoimien tehtävä, jäsenyys tarjoaisi turvatakuut. Naton viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Tätä turvaa ei ole liittoon kuulumattomalla Ukrainalla - eikä Suomella.

Suomalaisten mielipiteen muutos liittyy samaan käänteeseen Euroopan unionin maiden ennen näkemättömässä yksituumaisuudessa. Unioni päätti käyttää rauhanrahastoaan Ukrainan puolustuksen avuksi. Saksa muutti pidättyväisen linjansa puolustuksessa ja aseviennissä sekä kasvattaa puolustusbudjettiaan roimasti. Länsi yrittää pakotteillaan ahdistaa Venäjän taloutta niin, että sotiminen olisi pakko lopettaa.

Myös sotilasliitto Nato teki viime viikolla historiallisen ratkaisun. Se käyttää nopean toiminnan sekä hyvin korkean valmiuden joukkojaan ensimmäistä kertaa Euroopassa. Joukkoja tuodaan Baltiaan ja itäisen Keski-Euroopan maihin.

Sotilasliiton pitää samaan aikaan yrittää olla provosoimatta Venäjää ja taata liittolaisten turvallisuus.

Huoli on suurin Natoon kuuluvissa Baltian maissa, jotka ovat Venäjän käden ulottuvilla - kuten Suomikin.

Tapahtumien vauhti on kiivas niin Euroopassa kuin Suomessa. Jo huomenna tiistaina eduskuntapuolueet keskustelevat Ukrainan tilanteesta, ja keskusteluun nostetaan myös Nato-jäsenyys sekä Nato-kansanäänestyksestä tehty kansalaisaloite. Tämä ei tarkoita jäsenyyden hakemista, mutta jo keskustelu itsessään on askel.

Poliitikot ja presidentti ovat sanoneet, että Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi tarkan punninnan sekä kansan tuen.

Kansan enemmistön tuki näyttää löytyvän, ainakin tällä hetkellä.

Ukrainan asevoimien sunnuntaina julkistamalla videolla taisteludrooni näyttää tuhoavan venäläistä ohjuskalustoa.

Sekä Ukraina että Venäjä käyttävät sodassa drooneja, everstiluutnantti Inka Niskanen sanoo. Hän on hävittäjälentäjä ja maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja.

Ukrainan mukaan videossa iskee sen käyttämä turkkilaisvalmisteinen Bayraktar-drooni.

Alunperin Ukraina sanoi, ettei se kerro miten se droonejaan käyttää, mutta nyt se on julkaissut iskusta videon.

Videon julkistuksella se pyrkii ainakin nostamaan omien joukkojensa moraalia.

Täsmälleen samanlaiset aseet ovat nimittäin kääntäneet taisteluiden kulkua monissa viime vuosien konflikteissa.

Hiljaisesti liikkuva tappaja saattaa etsiä kohdettaan jopa 24 tuntia yhtäjaksoisesti ennen iskua. Nykyaikainen miehittämätön taisteludrooni eli UACV (Unmanned aerial combat vehicle) ei väsy ja sen kamerasilmät ovat laserin tarkat.

Droonit pystyvät laukomaan itse kantamiaan ohjuksia tai ohjaamaan tykistön tai ohjuspatteriston iskun maalin.

Aikaisemmin varsinaiset taisteludroonit olivat lähinnä Yhdysvaltojen suosima kallis korkean teknologian ase.

Nyt halventuneet taisteludroonit ovat tuoneet 2000-luvun alkupuolen huipputeknologian jopa kehittyvien maiden sotiin.

Pitkään drooneilla vain tiedusteltiin ja ylläpidettiin tilannekuvaa, mutta viime vuosina kehitys on edennyt siihen, että niissä on aseita, jopa täsmäaseita, everstiluutnantti Niskanen kuvaa.

– Tämä tuhovoima on uutta ja se on myös kääntänyt taisteluiden ja operaatioiden kulkuja ja muuttanut sotilaallisia voimasuhteita eri konflikteissa, Niskanen kuvaa.

Taisteludroonit ovatkin näytelleet jopa ratkaisevaa roolia useissa viime aikojen konflikteissa. Venäjän valtava hyökkäys Ukrainaan on toki erilainen tapahtuma, eikä Niskanen usko droonien olevan siinä kovin keskeisessä roolissa.

– Droonit ovat yksi suorituskyky muiden joukossa. Ja arvioisin, että Venäjällä on käytössään enemmän droonikalustoa, Niskanen toteaa.

Niskanen korostaa, että kaikissa viime vuosien konflikteissa, joissa drooneilla on ollut keskeinen rooli, vastustajalla on ollut heikko ilmapuolustuskyky ja droonit ovat voineet toimia varsin vapaasti.

– Asetelma on niissä ollut sellainen, että pääsääntöisesti toisella osapuolella on täysin ilmaherruus, Niskanen kuvaa.

Niskanen arvioi, että Venäjä ei ole ainakaan vielä saavuttanut täyttä ilmaherruutta Ukrainassa.

– Heillä ei ole siellä täyttä toiminnan vapautta. Ukraina vaikuttaa tekevän vastarintaa myös ilmapuolustuksen osalta.

Toistaiseksi Ukraina näyttää pystyvän käyttämään droonejaan. Ja pelkkä tietoisuus Ukrainan droonien olemassa olosta voi vaikuttaa maan taistelumoraaliin, sen verran suuri vaikutus drooneilla on ollut muissa viime vuosien konflikteissa.

Hämmästyttävä vallankumous sotarintamilla

Erilaisia kauko-ohjattavia lennokkeja on toki käytetty sodissa jo parikymmentä vuotta.

Mutta varsinainen taisteludroonien vallankumous alkoi vasta pari vuotta sitten. Sen vaikutus on ollut hätkähdyttävä.

Vuoden 2020 syksyllä Armenia ja Azerbaidžan kävivät lyhyen sodan Vuoristo-Karabahin hallinnasta. Armenia oli saanut edellisessä sodassa 1990-luvun alussa suurimman osan alueesta hallintaansa. Siitä asti alueella oli vallinnut niin sanottu jäätynyt konflikti.

Mutta syksyllä 2020 Azerbaidžan valtasi suuren osan alueesta itselleen. Ratkaisevassa roolissa olivat Azerbaidžanin uudet turkkilaiset Bayraktar TB-2 -droonit, samanlaiset joita Ukraina nyt käyttää.

Azerbaidžan tuhosi runsaassa kuukaudessa merkittävän osan Armenian panssaroiduista ajoneuvoista ja tykistöstä.

Everstiluutnantti Niskanen huomauttaa, että Vuoristo-Karabahin karut olosuhteet olivat edulliset droonisodankäyntiin.

– Mielenkiintoista on se, että siellä ei käytetty juurikaan perinteistä ilmavoimaa, vaan taistelu oli ikään kuin lennokit vastaan lennokit ja ilmatorjuntajärjestelmät, Niskanen kuvaa.

Azerbaidžanin Bayraktar-droonit olivat kiistatta erittäin tehokkaita. Myös Armenia käytti drooneja, mutta sen ilmapuolustus jäi selvästi alakynteen.

Niskanen huomauttaa kuitenkin, että Azerbaidžanin nopeaan voittoon vaikuttivat myös muut asiat, kuten erikoisjoukkojen ja tykistön käyttö.

Etiopian ja Libyan droonisota

Viime syksynä droonit pelastivat Etiopian hallituksen. Marraskuussa 2021 Pohjois-Etiopian Tigrayn kapinallisjoukot olivat päässeet maan sisällissodassa niskan päälle ja olivat jo hyvää vauhtia etenemässä kohti pääkaupunki Addis Abebaa.

Mutta Etiopian hallitus oli saanut avukseen kiinalaisia ja turkkilaisia uusia drooneja, jotka tuhosivat nopeasti sissien joukkoja ja huoltoyhteyksiä. Tigrayn joukot joutuivat vetäytymään.

Libyan sekavassa sodassa droonit ovat olleet aivan keskiössä. Yk:n tunnustamaa hallitusta vastustavan marsalkka Khalifa Haftarin joukot ovat useamman vuoden hyötyneet kiinalaisista Wing Loong -drooneista.

Mutta vuonna 2019 turkkilaiset droonit pysäyttivät Haftarin joukkojen etenemisen kohti pääkaupunki Tripolia.

Drooneista ei vielä ole tullut joka sissin Kalashnikov-rynnäkkökivääri, mutta kaikille taistelurintamille ne kyllä ovat levinneet.

Keskeinen syy droonien yleistymiseen on niiden halpa hinta.

Ilma-ase on kauan ollut ylivoimaisen vaarallinen vastustaja. Mutta taistelulentokoneet ovat myös äärimmäisen kalliita. Suomen uudet F35-monitoimihävittäjät tulevat maksamaan koulutuksineen lähes 10 miljardia euroa, ja niitä on pidetty hyvin kalliina lentää.

Uudet kiinalaiset, iranilaiset ja turkkilaiset taisteludroonit maksavat korkeintaan muutamia miljoonia kappaleelta. Droonioperaattorin koulutus maksaa murto-osan siitä mitä hävittäjälentäjän koulutus.

Ukraina on satsannut drooneihin

Ukrainan asevoimien heikkoutena ennen Venäjän hyökkäystä pidettiin nimenomaan ilma-asekykyä.

Ukraina osti Bayraktar TB-2 -drooneja vuonna 2019, ja viime vuonna maa käytti niitä Itä-Ukrainan separatistijoukkoja vastaan.

Turkki ja ja Ukraina sopivat muutama viikko sitten entistä laajemmasta yhteistyöstä, ja TB-2-drooneja on tarkoitus jatkossa valmistaa myös Ukrainassa.

Kovin paljon drooneja Ukrainalla ei vielä ole, ilmeisesti ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainalla oli noin 20 Bayraktar TB-2 -droonia.

TB-2-drooneilla on muun muassa Libyassa ja Syyriassa tuhottu myös venäläisvalmisteisia ilmatorjuntalaitteita, joidenkin tietojen mukaan jopa erittäin kehittyneinä pidettyjä Pantsir-järjestelmiä.

Ukrainan uusista drooneista on puhuttu julkisuudessa suhteellisen paljon, mutta everstiluutnantti Inka Niskanen ei usko niillä olevan sodassa kovin ratkaisevaa merkitystä.

Niskasen mukaan droonit eivät juurikaan kykene ilmasta ilmaan taisteluun.

Modernit venäläiset ilmatorjuntajärjestelmät ovat isoja integroituja kokonaisuuksia. Syyriassa ja Libyassa niitä ei eräiden arvioiden mukaan ole pystytty käyttämään ammattimaisesti järjestelminä, mikä on tehnyt niistä drooneille helppoja kohteita.

Ukraina sanoo nyt tuhonneensa drooneilla muun muassa Venäjän Buk-ohjuskalustoa, mutta tarkkoja tietoja droonien käytöstä ei ole tullut julkisuuteen.

Venäjällä on myös lukuisia omia taisteludroonihankkeita, osa valmiimpia kuin toiset.

Vuoristo-Karabahin vuoden 2020 sodan opetukset ovat saaneet Venäjän kiihdyttämään droonien kehittämistä. Nyt myös se käyttää drooneja Ukrainassa.

– Venäjä käyttää erittäin todennäköisesti drooneja tiedusteluun ja tilannekuvan luomiseen. Niskanen arvioi.

Se, käyttääkö Venäjä drooneja myös tulen käyttöön, on epävarmempaa.

Mutta Vuoristo-Karabahissa nähtiin myös toinen olennainen puoli modernien droonien vaikutuksesta.

Azerbaidžanin droonien kamerat kuvasivat iskut. Tuhovideoita levitettiin välittömästi sosiaalisessa mediassa ja niillä pyrittiin osoittamaan omaa kyvykkyyttä.

Niillä oli sodassa merkittävä propagandavaikutus. Siksi myös Ukraina on nyt julkistanut kuvaa drooni-iskustaan.

Myös Venäjä on selvästi ymmärtänyt droonien propagandavaikutuksen. Se on viime kuukausina esitellyt näyttävästi omia droonejaan.

Aseita kehitetään suoraan konfliktialueilla

Erityisesti Syyrian ja Libyan konflikteista on tullut taistelukenttiä, joissa monet maat häpeilemättä testaavat ja kokeilevat omia aseitaan.

Turkki on kehittänyt omia Bayraktar TB-2 -droonejaan ja niihin liittyviä järjestelmiä taisteluissa muun muassa kurdeja vastaan.

Käänteentekevää sodankäynnin kannalta on droonien halpa hinta. Yhden Bayraktar TB-2 -droonin hinta-arviot eri lähteissä vaihtelevat 1–5 miljoonan euron välillä. Modernit monitoimihävittäjät maksavat monikymmenkertaisesti enemmän.

Kun Turkki muutama vuosi sitten alkoi käyttää Syyriassa uusia Bayraktar TB-2 -drooneja, se hyväksyi sen, että osa niistä tuhoutuu. Rahallisesti tappio ei ole kovin suuri, ja yksikään turkkilaissotilas ei kuole, kun drooni ammutaan alas.

– Hinta on suhteellisen halpa ja riskiä henkilötappioista ei ole. Kyllä sellainen asejärjestelmä on varteenotettava komentajalle, joka miettii, miten saisi halutun vaikutuksen, everstiluutnantti Niskanen selittää.

Kasvoton ja halpa tappaja

Nimenomaan omien tappioiden välttäminen on keskeistä siinä, että taisteludrooneista on tullut 2000-luvun puhutuin ase.

Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kauden loppupuolella USA:ssa kansaa alkoi kauhistuttaa Irakissa ja Afganistanissa kaatuneiden amerikkalaissotilaiden suuri määrä.

Valkoinen talo alkoi siirtää sodan painopistettä miehittämättömien droonien käyttöön. Niistä tuli presidentti Barack Obaman aikana Yhdysvaltain eniten suosima ase.

Amerikkalaiset droonit surmasivat satoja ihmisiä Afganistanissa, Pakistanissa ja Irakissa. Droonin ohjaajat istuivat usein turvallisesti tuhansien kilometrien päässä Nevadassa ja kävivät videopelimäistä sotaa.

New York Times -ja Foreign Affairs -lehtien tuoreet analyysit osoittavat, että Yhdysvaltain iskut eivät olleet niin kirurgisen tarkkoja, kuin annettiin ymmärtää. Niissä kuoli myös satoja tai jopa tuhansia siviilejä.

Asemarkkina on auennut

Kun Yhdysvallat on ollut haluton myymään esimerkiksi MQ-9 Reaper -droonejaan muille kuin tärkeille liittolaisilleen, muut valmistajat ovat tulleet markkinoille.

Kiinalaiset ovat pitkään hallinneet halvempien droonien markkinoita. Osa heidän malleistaan muistuttaa selvästi esimerkiksi amerikkalaisten MQ-9 Reaperia, mutta ne ovat paljon halvempia.

Myös Iran on pitkään kehittänyt omia droonejaan.

Olennaista on se, että Kiina, Iran ja Turkki eivät länsimaiden tavoin kanna samanlaista huolta siitä, kenelle aseita myydään, tai missä aseita käytetään.

Esimerkiksi Arabiemiirikunnat on osallistunut muun muassa Libyassa ja Etiopiassa konflikteihin Kiinasta ostetuilla drooneilla.

Drooniasevarustelu kiihtyy

Turkkilainen Bayraktar on saanut viime kuukausina paljon huomiota sotilaspiireissä.

Everstiluutnantti Inka Niskanen muistuttaa kuitenkin, että ohjelmistojen kehittäminen on hyvin nopeaa ja tällaisissa asejärjestelmissä markkinajohtajan asema voi muuttua nopeasti.

Niskanen huomauttaa, että myös vastatoimia droonien torjumiseksi kehitetään jatkuvasti.

Yhdysvallat piti pitkään kehittämäänsä taisteludrooniteknologiaa omassa hallinnassaan, mutta jatkossa se voi olla vaikeampaa. Droonit ovat arkipäiväistyneet.

Itä-Ukrainan sodassa myös Ukrainan hallitusta vastaan taistelevat Venäjän tukemat separatistijoukot ovat käyttäneet drooneja.

Washington Post kirjoitti tammikuussa, että kun länsimaissa analysoitiin alasammuttua, kapinallisten käyttämää droonia, sen sisuksista paljastui yllätys.

Drooni muistutti ulkoisesti venäläistä aseteknologiaa, mutta sen sisältä paljastui valtava määrä länsimaista teknologiaa. Moottori perustui saksalaiseen, rakennussarjana myytävään harrastelennokkiin, liikkeen tunnistimet olivat brittiläisiä ja mikropiirit amerikkalaisia.

Tällaisen teknologian leviämisen estäminen voi käytännössä olla lähes mahdotonta.

Isis käytti harrastelennokkeja tehokkaasti

Syyriassa ja Irakissa nähtiin jo useampi vuosi sitten, että myös kevyitä kaupan hyllyltä saatavia lennokkeja voi käyttää rumalla tavalla.

Terroristijärjestö Isis on käyttänyt pitkään tällaisia laitteita taisteluissa. Harrastusdrooneista viritetyt pienet laitteet toimivat tehokkaasti tiedustelussa ja maalinosoituksessa, mutta ne kykenevät kantamaan myös räjähteitä.

Tällaiset pommit eivät ole suuria, mutta niitä on halpa rakentaa paljon.

Minidroonien hyökkäyksen torjunta kehittyneillä asejärjestelmillä voi tulla hyvin kalliiksi, jos muutaman tuhannen euron laitteita joudutaan ampumaan alas kalliilla ilmatorjuntaohjuksilla.

Yhdysvaltain aseteollisuus kehittääkin kuumeisesti uudenlaisia, esimerkiksi mikroaaltoihin tai lasereihin perustuvia järjestelmiä tukikohtien suojaksi.

Voivatko terroristit saada kehittyneitä taisteludrooneja?

Aiemmin lähinnä suurvaltojen käytössä olleiden taisteludroonijärjestelmien leviäminen yhä laajemmalle kehittyvien maiden konfliktialueille on jo selvästi tapahtunut tosiasia.

Monet köyhemmät maat näkevät niissä nyt mahdollisuuden hankkia moderni ilma-ase, joka olisi aiemmin ollut liian kallis.

Lienee selvää, että myös ei-valtiolliset sotilaalliset toimijat pystyvät pian hankkimaan näitä järjestelmiä. Ainakin Jemenin Huthi-kapinalliset ovat jo käyttäneet drooneja iskuihin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.

– On liioiteltua maalata sellaista anarkiaa, että kenellä tahansa voi hetken kuluttua olla edistynyt drooni. Mutta kyllä toimijoiden määrä kasvaa ja kenttä laajenee, Niskanen toteaa.

Nykyisessä kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa aseteknologian leviämisen estäminen on aiempaa vaikeampaa.

Korvaavatko miehittämättömät droonit hävittäjät?

Esimerkiksi Euroopassa kehitteillä oleva Tempest-ilmataistelujärjestelmä pyrkii vastaamaan tulevien vuosikymmenten ilmataisteluhaasteisiin. Niissä miehittämättömillä ilma-aluksilla on keskeinen rooli.

Suomeen on juuri ostettu huippumoderneja F-35-monitoimihävittäjiä. Mutta tuleeko miehitetystä hävittäjästä vain yksi osa laajempaa järjestelmää jo lähivuosikymmeninä?

– Se on relevantti kysymys, vuosia Hornetteja lentänyt ilmavoimien everstiluutnantti Inka Niskanen myöntää.

– En kuitenkaan usko, että sellaista nähtäisiin lähitulevaisuudessa, eikä 20–30 vuoteen, että vaikkapa joku länsimaa luopuisi kokonaan hävittäjistä ja ottaisi tilalle droonijoukot, Niskanen arvioi.

Niskanen muistuttaa, että nykyaikaisten miehitettyjen monitoimihävittäjien tehtäväkenttä on hyvin laaja ja droonit kykenevät yleensä vain tarkasti rajattuihin tehtäviin.

Niskanen uskoo, että miehitetyt ja miehittämättömät ilma-alukset tulevat jatkossa toimimaan yhdessä, toisiaan täydentäen.

Erityisesti ei-valtiollisten toimijoiden ja sellaisten maiden osalta, joilla ei ole kehittynyttä ilmavoimaa, tilanne voi olla toinen, Niskanen toteaa.

Niskanen korostaa, että toistaiseksi taisteludroonit näyttävät menestyneen lähes pelkästään taisteluissa, joissa niitä ei ole käytännössä pystytty haastamaan. Siis käytännössä tilanteissa, joissa vastustajalle ei ole ollut lainkaan ilmavoimaa.

– Se asetelma on erilainen kuin Suomen puolustuksessa, Niskanen muistuttaa.

Joka tapauksessa droonit muuttavat sodankäyntiä yhä kiihtyvään tahtiin.

Myös Suomen puolustusvoimat on viime syksynä testannut suurempia taisteludrooneja. Puolustusvoimat on tiedottanut asiasta niukasti, mutta ainakin amerikkalainen MQ-9 Reaper oli testissä.

Pienempiä drooneja puolustusvoimat on testannut jo toistakymmentä vuotta.

Lue myös:

Tappajarobottien esiasteita on jo käytössä eri maissa – Googlen ex-insinööri muistuttaa, ettei kone välttämättä erota sotilasta kepillä leikkivästä lapsesta

Suomi testaa USA:n jättidroonia – miehittämättömiä aluksia haluavat nyt sekä asevoimat että terroristit