– Olisin halunnut ajatella ja toivoin, että meillä Suomessa ei enää ajateltaisi tällä tavalla, huokaisee pitkän linjan meikkitaiteilija ja stylisti Raili Hulkkonen.

– Maailmalla ihmisiä stailataan joka paikassa ennen esiintymisiä ja kuvauksia. Ehkä meillä ollaan Suomessa vielä niin vaatimattomia.

Hulkkonen, tai pikemminkin hänen kauneusalan yrityksensä lähettämät kaksi laskua kietoutuivat osaksi kohua, joka on vellonut viime päivinä valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin rahankäytön ympärillä.

Media on nostanut esiin viime kuukausina VTV:n työntekijän virkasuhteen erikoisen päättämissopimuksen, Yli-Viikarin verrattaen suuret matkakulut, edustusillalliset ja lentopisteet.

Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan VTV:n toiminnasta. Tiistaina eduskunnan kansliatoimikunta päätti käynnistää prosessin Yli-Viikarin virastapidättämiseksi poliisitutkinnan ajaksi.

Kansliatoimikunnan tiistaisen kokouksen jälkeen tiedotustilaisuuden pitänyt eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) sanoi, että päätökseen vaikutti myös julkisuuteen paria päivää aiemmin tulleet tiedot Yli-Viikarin kauneudenhoitokuluista. Kamelin selkä katkesi.

– Voidaan itse kukin pohtia, onko asianmukaista ja hyvää harkintaa, jos useita tuhansia euroja verovaroja käytetään kolmen vuoden aikana näihin omiin kauneus- ja hiustenhoitoasioihin. Ajattelisin, että näissä on oltava tarkka. Ja erityisen tarkka pitää olla, jos johtaa virastoa, jonka tehtävänä on valvoa julkisten varojen käyttöä, Vehviläinen sanoi tiedotustilaisuudessa kauneudenhoitokuluista.

Media kysyi tiedotustilaisuudessa Vehviläiseltä, missä kulkee kohtuuden raja?

– Minä en ole se, joka asettaa kohtuuden rajaa. Mutta voisin lähteä siitä, että mikä liittyy kauneudenhoitoon ja hiustenlaittoon maksetaan yleensä itse, Vehviläinen vastasi.

Hulkkonen: Kyse ei ollut pröystäilystä

Yli-Viikarille vuosina 2018–2020 hankitut kauneudenhoito- ja stylistipalvelut ovat Ilta-Sanomien mukaan maksaneet virastolle reilut 4 700 euroa. IS:n mukaan 918 eurolla oli hankittu stailauspalveluja, jotka eivät ole liittyneet suoraan yhteenkään työtehtävään.

Hulkkonen laskee olleensa stylistinä kolmia kuvauksia varten ja meikanneensa Yli-Viikarin ennen tämän esiintymistä Ylen A-studiossa viime syksynä, kun koronasyistä ohjelman vieraiden meikkaaminen oli jäänyt tauolle. Pyynnöt tulivat Hulkkosen mukaan Yli-Viikarin sihteerin kautta ja kaikissa oli kyse työhön liittyvistä kuvauksista.

– Haluaisin tietää, onko tämä miesten mielestä niin kamalaa tai epänormaalia, vai mistä on kyse? Kyse ei edes ollut mistään pröystäilystä. Ja eihän hän itseään varten meikkausta ostanut vaan työtään varten, Hulkkonen toteaa.

Toisaalta suhtautuminen on nykyisin Hulkkosen mukaan jo normaalimpaa kuin esimerkiksi 1980-luvulla, jolloin hän alkoi meikkaamaan presidentin rouva Tellervo Koivistoa.

– Sitä ihmeteltiin kyllä silloin.

Hulkkonen kertoo, ettei meikkaajan tai stylistin palveluiden hankkiminen ole nykyisin tavatonta sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka joutuvat esiintymään työnsä vuoksi julkisuudessa.

– Ihminen, joka ei ole ehkä tottunut olemaan esillä, saa varmuutta, kun vieressä on joku vähän katsomassa, Hulkkonen sanoo viitaten stylistin ja maskeeraajan rooliin.

Ulkonäköön liittyvän ilkeilyn pelko huolestuttaa

Entä nouseeko ulkonäön merkitys puheeksi esiintymisvalmennuksia järjestävissä viestintätoimistoissa?

– Pääsääntöisesti ei. Asiakkaat ovat kiinnostuneita sisällöstä, siitä mitä he haluavat sanoa ja esiintymistaidoista, vastaa kriisi- ja vaikuttajaviestintään erikoistuneen Tekirin viestintäkonsultti Enni Saikkonen.

Tekir valmentaa esiintymis- ja haastattelutilanteisiin vuosittain yli 200 ihmistä. Yrityksen palkkalistoilla ei ole kauneusalan tai tyylin ammattilaisia.

Joskus asiakkaat ilmaisevat Saikkosen mukaan kuitenkin huolensa siitä, millaisia kommentteja mahdollisesti joutuu sietämään ulkonäöstään tai henkilökohtaisuuksistaan julkisuuden osana.

Saikkonen ei halua ottaa kantaa Tytti Yli-Viikarin tapaukseen, mutta kertoo pohtineensa tapauksesta syntynyttä keskustelua ja kauneudenhoitokulujen merkitystä kohussa.

– Tätä keskustelua seuratessani olen itsekin miettinyt, voiko asiaan vaikuttaa sukupuoli, Saikkonen tuumaa.

Etenkin naisten ulkonäkö saatetaan nostaa myös ikävällä tavalla sosiaaliseen mediaan ja kommenttipalstojen riepoteltavaksi.

– Julkisuudessa oleva henkilö altistaa itsensä sille, että hänen ulkonäköä tai henkilökohtaisia asioita kommentoidaan jossain. Olen kauhulla seurannut sosiaalisessa mediassa, kun television naispuoliset uutistenlukijat ja juontajat julkaisevat saamaansa palautetta, Saikkonen toteaa.

Valtiokonttori: ei ole mieltä erotella sallittuja ja kiellettyjä kuluja

Valtion virastojen rahankäyttöä määrittelee talousarviolainsäädäntö, niihin liittyvät valtiovarainministeriön soveltamismääräykset ja -ohjeet sekä Valtiokonttorin ohjeet.

Missään niistä ei ole otettu kantaa siihen, onko esimerkiksi stylistillä käynti perusteltu ja kohtuullinen kulu johtajan viranhoidossa.

Valtiokonttori edellyttää virastoilta pakollista taloussääntöä, johon virastojen, myös VTV:n tulee luoda kriteerit ja tarkistusmenetelmät erilaisille edustusmenoille.

– Mutta me emme ohjeista emmekä voi ohjeistaa tämän tarkemmin, mitkä ovat hyväksyttyjä edustusmenoja, koska meillä on 62 kirjanpitoyksikköä, osalla niistä on enemmän ja osalla vähemmän esimerkiksi kansainvälistä toimintaa. Eli asian arviointi on jokaisen viraston valistuneessa harkinnassa, sanoo Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.

Kuluja syynätään Laitisen mukaan virastojen omassa sisäisessä tarkastuksessa ja tietenkin myös VTV:llä. Valtiokonttori puolestaan vastaa valtion taloushallinnon ja rahaliikenteen ohjaamisesta ja operoinnista.

Pitäisikö jatkossa vetää tarkempi linja siitä, saako stylistillä käydä viraston piikkiin?
Laitinen ei lämpene kiellettyjen ja sallittujen kulujen listaamiselle. Yksi syy on se, että virastot ovat keskenään niin erilaisia tehtäviltään.

– Ja vähän pelkään, että silloin mielikuvitus ei riittäisi siihen kaikkeen, mitä kaikkia (kuluja) voi syntyä ja mitä kaikkea ei voi syntyä. Pitää lähteä siitä, että asiasta vastaavat henkilöt osaavat itse tehdä eettisiä ja kestäviä ratkaisua.

Laitisen mukaan virastoissa nykyään halutaan ennemmin varoa pröystäilyn leimaa kuin tuhlailla. Eivätkä aikataulut ja budjetti sitäpaitsi anna useinkaan myöten pitkille edustusillallisille.

– Aika moni sellainen asia on hävinnyt, joka vielä parikymmentä vuotta sitten oli arkipäivää.

Verottaja: kauneudenhoito ei ole noussut esiin etuuksissa

Verottajaa kiinnostavia tulkinnanvaraisia etuuksia tulee virastoista ja muista julkisista organisaatioista verotarkastuksissa esiin harvoin, yrityspuolella silloin tällöin, sanoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Sami Varonen.

– Julkishallinnon organisaatioissa näitä on vähemmän siitä syystä, että budjetit ovat suhteellisen tiukat eikä rahaa ole juuri käytettävissä.

Varonen ei ota kantaa VTV:n tapaukseen. Kauneudenhoitopalvelut eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole tyypillisiä työntekijän etuuksia julkisella tai yksityisellä sektorilla.

– Yrityksissäkin kulut liittyvät enemmän matkustamiseen ja ovat vaikuttavuudeltaan vähän isompia. Kauneudenhoitopalvelut eivät ole nousseet erityisesti esiin.

Hiihtokeskuksissa eri puolilla Suomea riittää vilskettä, vaikka etelässä koronarajoituksilla yritetään hillitä liikkumista.

• Täältä voit lukea uusimmat tiedot koronviruksen tilanteesta.

Vaikka keskuksissa riittää väkeä, poikkeuksellinen tilanne näkyy hiihtokeskusten arjessa.

Maskien käytön ja korostetun käsihygienian lisäksi korona vaikuttaa ravintolapalveluihin useissa kunnissa, ja esimerkiksi välinevuokraamoon yhdellä kertaa pääsevien asiakkaiden määrä on rajoitettu. Rinnelippujakin useimmat keskukset suosittelevat varaamaan etukäteen.

Hissijonoissa turvavälejä varmistetaan ohjaamalla jonottajia lippusiimoilla. Esimerkiksi Pudasjärven Iso-Syötteellä hisseille on myös lisätty henkilökuntaa valvomaan turvavälien noudattamista.

Mökit ovat varattu, mutta hotelleissa on tilaa

Suomen suurimpiin lomamökkien välittäjiin kuuluvasta Lomarenkaasta kerrotaan, että esimerkiksi Kuusamossa sen välityksessä olevasta 500 mökistä lähes kaikki on varattu. Sama on tilanne myös Kainuussa, missä 360 mökistä vapaana on vain muutamia isoja 12 hengen mökkejä.

Suurin osa hiihtokeskusten asiakkaista tulee paikalle perheittäin. Suomen suurimmissa hiihtokeskuksissa Rukalla, Levillä ja Ylläksellä jäljellä on enää vain yksittäisiä mökkipaikkoja. Hotellihuoneita sen sijaan on tarjolla.

Kysyimme Suomen suurimmista ja muutamasta pienemmästä hiihtokeskuksesta, millaisissa tunnelmissa viikonloppuna koittavaan pääsiäiseen on varauduttu.

Pohjois-Suomen hiihtokeskukset tupaten täynnä

Saariselkä, Inari

Saariselällä on mökkivarausten perusteella odotettavissa vilkas pääsiäinen. Saariselän keskusvaraamon noin 300 mökki- ja lomahuoneistokohteesta arviolta 90 prosenttia oli varattu maanantaihin mennessä. Pääsiäissesongista odotetaan hyvää nyt, kun myös ravintolat saavat pitää ovensa auki. Lapissa ravintoloiden sulku koskee vain Kittilän kuntaa.

Suomen pohjoisimmassa laskettelukeskuksessa varaudutaan pitämään hiihtohissit käynnissä läpi pyhien. Asiakasmäärää on kuitenkin vaikea tietää tarkkaan, kun ihmiset eivät majoitu hotelleissa, kertoo Saariselän rinneyhtiön toimitusjohtaja Jarmo Katajamaa.

– Tähän asti on ollut vielä aika rauhallista. Kun mennään viikonloppua kohti, koko ajan varmaan vilkastuu, arvioi Katajamaa.

Levi, Kittilä

Levillä lähes kaikki lomahuoneistot on varattu, mutta hotelleissa on vielä tilaa. Esimerkiksi Levin Panorama hotellista kerrotaan, että viime viikkoina on tullut satakunta peruutusta, kun osa on kokenut sosiaalisen paineen niin suureksi, etteivät kehtaa matkustaa lomareissulle.

Levin rinteillä oli pääsiäisen pyhinä 2019 kaikkiaan 25 000 laskettelijaa. Hissiyhtiön liiketoimintajohtaja Marko Mustonen arvioi, että tänä vuonna jäädään tuosta luvusta.

Kittilässä vilkasta pääsiäissesonkia varjostaa hallituksen päätös jatkaa ravintolasulkua kunnan alueella.

Visit Levin toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaaren mielestä tartuntatilastot eivät tue Kittilän erityiskohtelua vaan syynä ovat muutamat julkisuuteen nousseet väärinkäytökset.

Hän pitää mahdollisena, että rajoitus lisää mökkibileitä tai sitä, että lomailijat suuntaavat Leviltä naapurikuntien ravintoloihin.

– Jo nyt on huomattu, että kodilla on aikuisporukoita nauttimassa alkoholia ja kotaan jonottavat lapsiperheet eivät pääse sisään. Tällaiset lieveilmiöt eivät varmaan olleet päättäjien tarkoitus, Kivisaari sanoo.

Ylläs, Kolari

Lomamökit ja lomahuoneistot on varattu lähes viimeistä myöten Ylläksellä.

Kevättalven viikot tulivat täyteen jo aikoja sitten, kertoo Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma.

Hotelleissa tilaa sen sijaan on vielä ennen pääsiäistä. Lapland Hotels -ketjun hotelleissa eniten varauksia on Ylläksellä, missä 60 prosenttia majoituskapasiteetista on varattu.

Pyhätunturi, Pelkosenniemi ja Luostotunturi, Sodankylä

Pyhä-Luoston alueella on pääsiäispyhiksi saatavilla jokunen mökki korkeintaan yhdeksi tai kahdeksi yöksi. Luostolla Lapland Hotelsien huoneista on varattu alle puolet.

Päivi Hannula vuokramökkejä välittävästä Pyhä-Luosto Matkailu Oy:stä kertoo, että varauksia on tullut viime hetkiin asti.

– Ihmiset matkustavat oman perheen piirissä, ja hiihtolomaviikoillakin on kaikki sujunut hyvin. Alueella on turvallisen tuntuista. Hienoa, että ihmiset pääsevät nyt myös ravintolaan syömään, hän toteaa.

Ruka, Kuusamo

Viime pääsiäisenä Rukan rinteet ammottivat tyhjyyttään, mutta tänä vuonna alueelle saapuu pääsiäiseksi enemmän ihmisiä kuin Kuusamossa on asukkaita, joita on noin 15 000.

– Oletan, että alueelle saapuu noin 20 000 matkailijaa, Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistyksen toimitusjohtaja Mats Lindfors sanoo.

Lomailijoista suurin osa pakkautuu Rukan maisemiin. Lindfors ei silti ole huolissaan koronan mahdollisesta leviämisestä alueella, sillä tartuntoja on ollut vähän joulun, uudenvuoden ja hiihtolomien aikana. Tämän takia Lindfors ei voi täysin ymmärtää sitä, että Rukalla ravintolat ovat kiinni.

– Tuntuu siltä, että meidän tekemää hyvää työtä ei huomioida millään tavalla.

Rukan rinteille odotetaan pääsiäisenä tuhansia laskettelijoita.

– Ennakkotietoja rinnelippujen myynnistä ei ole, mutta uskon, että rinteissä nähdään normaali pääsiäisvilinä, Mats Lindfors toteaa.

Iso-Syöte ja Pikku-Syöte, Pudasjärvi

Syötteen alueella käytännössä kaikki mökit ja hotellihuoneet on varattu. Tilanne on sama sekä Suomen eteläisimmällä tunturilla Iso-Syötteellä että muutaman kilometrin päässä olevalla Pikku-Syötteellä.

– Hotelleista saattaa vielä hyvällä tuurilla löytyä peruutuspaikkoja, mutta koko pääsiäisen ajaksi sekin on vaikeaa, kertoo Syötteen keskusvaraamon aluejohtaja Tiina Saarela.

Täysinäisten majoitustilojen takia rinteisiin odotetaan paljon laskijoita.

Suomalaisten ulkomaille suuntautuneiden laskettelumatkojen peruuntuminen on näkynyt Syötteellä niin, että tänä talvena suosiotaan on kasvattanut tunturin tavallista haastavampi takarinne.

Lue myös: Alpit vaihtuivat kotimaan tuntureihin – katso videolta, kuinka vapaalaskija menee sieltä mistä muut eivät

Kainuussa ravintolat ovat auki, Keski-Suomessa vaihtoehtona on vain take away

Vuokatti, Sotkamo

Vuokatin alueella on vain muutamia mökkejä vapaana. Vuokatti Travelin yrittäjä Svetlana Koivisto kuvaa tämän vuoden tilannetta viime vuoteen verrattuna yrittäjän kannalta helpommaksi, koska peruutuksia ei nyt ole tullut viime vuoden tapaan.

– Mutta se, mitä tapahtuu pääsiäisen jälkeen, on pelottavaa. Mutta toistaiseksi olemme elossa, Koivisto sanoo.

Resort manager Pirppa Taljavirta kertoo, että Katinkullan lomakylä on pääsiäisenä täynnä, kun osakkaat saapuvat normaalisti omille mökeilleen. Myös hotelli on pääsiäisenä täynnä.

Hotellinjohtajan Tiina Rimpiläisen mukaan Break Sokos Hotel Vuokatin varaustilanne on melko lailla samanlainen kuin muinakin pääsiäisinä.

– Jonkin verran on tullut peruutuksia, mutta samalla on saatu myös uusia varauksia, joten varaustilanne on hyvä, sanoo Rimpiläinen.

Puheet liikkumisrajoituksista eivät Pirppa Taljavirran mukaan ole Katinkullassa aiheuttaneet peruutuksia, sillä Kainuun koronatilanne on perustasolla ja suurin osa asiakkaista saapuu noin 200 kilometrin säteeltä.

Kainuussa ravintolat voivat toimia rajoitetusti ja pitää ovensa auki.

Vuokatin rinteisiin on alkuvuonna myyty aiempaa vähemmän lippuja, mutta pääsiäiseksi myynnin odotetaan lisääntyvän.

Tahkovuori, Kuopio

Kuopion Nilsiässä ravintolasulku näyttää puraisseen hiukan asiakasmääriä.

– Hotelli oli varattu täyteen, mutta ravintolasulun vuoksi varaukset tippuivat kaksikymmentä prosenttia, eli nyt 80 prosenttia huoneista on varattu, kertoo Break Sokos Hotel Tahkon hotellinjohtaja Anna Hämäläinen.

Hämäläisen mukaan hotelli on ollut yhteydessä kaikkiin varauksen tehneisiin asiakkaisiin ja kertonut, että vaikka ravintolat ovat kiinni, ruokaa on saatavana.

Tahkon alueen lomamökeissä ravintolasulku ei näy samalla tavalla kuin hotellissa. Tahkon keskusvaraamo Tahko.comin varatoimitusjohtajan Teo Kuosmasen mukaan varaamon kautta majoituksen on varannut jo yli 2 400 majoittujaa.

–Mökkien käyttöaste on 80 prosentin positiivisella puolella. Tilanne vaikuttaa ihan hyvältä.

Himos, Jämsä

Himoksella pääsiäinen näyttää melko täydeltä, kertoo Himoslomien toimitusjohtaja Päivi Heikkala. Hänen mukaansa ennen pääsiäistä vapaana oli enää muutama yksittäinen lomamökki.

Koska mökkien varauksia on paljon, se enteilee rinneyhtiön mukaan myös vilkasta lasketteluaikaa.

Jämsään suuntaavista pääsiäisen viettäjistä yli puolet tulee pääkaupunkiseudulta.

– Vaikuttaa siltä, että pienelle lomalle ulkoilun merkeissä on tilausta tiiviin kotona vietetyn etätyön, etäkoulun ja vapaa-ajan lomassa, kertoo Himos-Yhtiöiden toimitusjohtaja Elsi Ojala.

Himoksella on muiden hiihtokeskusten tavoin satsattu koronaturvallisuuteen.

Koli, Lieksa

Kolin hiihtorinteiden vieressä olevassa Break Sokos Hotel Kolissa pääsiäinen näyttää hotellinjohtaja Pasi Ripatin mukaan olosuhteisiin nähden hyvältä. Ravintolasulun vuoksi hotellin käyttöaste on noin 80 prosenttia.

– Muutamia peruutuksia on tullut, joten joitakin huoneita jokaisena päivänä vielä löytyy, sanoo Ripatti.

Tilanne näyttää hänen mukaansa hyvältä myös sääennusteiden valossa.

– Rinteet ovat kunnossa. Sen puolesta pääsiäisenviettoon ei ole esteitä.

Etelässä sää vaikuttaa kävijämääriin

Sappee, Pälkäne

Sappeen hiihtokeskuksessa on noin 800 kaupallista petipaikkaa, jotka on pääosin myyty loppuun. Hiihtokeskuksen toimitusjohtaja Jouko Poukkanen arvioi hyvän sään lisäävän hissilippujen menekkiä.

– Uskon, että meillä tulee olemaan varsin vilkas pääsiäinen, kun aurinkoa luvataan joka päivälle, Poukkanen sanoo.

Ravintolasulun vaikutus kävijämäärään askarruttaa, mutta silti Poukkanen odottaa paria tuhatta asiakasta päivää kohden.

Messilä, Hollola

Messilässä asiakkaiden epävarmuus on Messilä Maalman operatiivisen päällikön Pekka Markkasen mukaan näkynyt niin, ettei majoituksia ole varattu vanhaan malliin.

– Normaalisti pääsiäisen osuessa tähän aikaan vuotta joka luukku olisi ollut täysi. Nyt osa majoituksesta on tyhjillään, Markkanen kertoo.

Puolentoista tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsevassa Messilässä paikallisia kävijöitä on riittänyt kauden aikana tavalliseen tapaan.

– He voivat tulla ulkoilemaan omien eväiden kanssa, eikä heidän tarvitse miettiä ruokailua, vaikka ravintolat voivat myydä nyt vain noutoruokaa. Ruokailujen järjestäminen on olennaisempaa, kun tullaan pidemmän matkan päästä pääkaupunkiseudulta, Markkanen sanoo.

Ellivuori, Sastamala

Ellivuoren hiihtokeskuksessa mökit on aika pitkälti varattu, mutta hotellissa on vielä tilaa.

Keskuksen toiminnanjohtaja Esa Ropponen arvioi sään vaikuttavan suoraan kävijämäärään.

–Jos on nuhruista ja vesisadetta, kävijämäärä saattaa tippua puoleenkin. Jos aurinko pilkottaa, mäki voi olla täysi, hän arvioi.

Hiihtokeskuksen kausi päättyy viimeistään pääsiäisen jälkeiseen viikonloppuun. Koko talven kävijämäärissä korona sen sijaan on näkynyt laskettelijoiden lisäyksenä.

– Kun muita liikuntamuotoja on rajoitettu, ihmiset ovat päässeet sitten ainakin rinteeseen ulkoilemaan, Ropponen kertoo.

Millaisia pääsiäissuunnitelmia sinulla on? Keskustelu on auki 2. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue myös: Kylpylä valmistautui 300 asiakkaan palvelemiseen pääsiäisenä, kun sulkupäätös tuli – nyt edessä on puhelinrumba

Viime lauantai oli Myanmarin sotilasjuntan vastaisten protestien tähän asti väkivaltaisin päivä. Sotilaiden luoteihin kuoli yli sata siviiliä, paikallisten tarkkailijoiden mukaan.

Samana päivänä kun ihmisiä ammuttiin kaduille, Myanmarin asevoimat vietti vuosipäiväänsä järjestämällä suuren paraatin pääkaupungissa Naypyidaw’ssa. Paikalle saapunut Venäjän apulaispuolustusministeri, kenraali Aleksandr Fomin sai osakseen suurta huomiota.

Venäjä haluaa tiivistää suhteita

Fominin viesti oli, että Venäjä haluaa syventää sotilaallisia suhteita Myanmariin.

Samaan aikaan muun muassa EU ja Yhdysvallat ovat ilmoittaneet pakotteista helmikuun alussa vallan kaapanutta sotilasjunttaa vastaan.

Myanmarin kenraalit kiittelivät vuolaasti venäläisvierastaan. Hän sai seremoniaalisen miekan ja mitalin sotilasjuntan johtajalta Min Aung Hlaingilta.

Venäjältä löytyy ymmärrystä yksinvaltiaille

Venäjän toiminta Myanmarissa ei ole sille kovin poikkeuksellista, arvioi vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista.

– Autoritaariset valtiot, kuten Syyria, Venezuela ja tässä tapauksessa Myanmar voivat laskea sen varaan, että Venäjän kaltaiset valtiot ovat heidän tukenaan, Ruohomäki sanoo.

Myanmar on ostanut aseita Venäjältä jo aiemmin eikä sotilasvallankaappaus häiritse kaupunkäyntiä, joka on tärkeä Myanmarille.

– Myanmar on pitkään hankkinut suurimman osan aseistaan Kiinasta, mutta se on pyrkinyt monipuolistamaan hankintojaan. Myanmarilaisia sotilaita on myös ollut koulutettavana Venäjällä, Ruohomäki kertoo.

Kiinan osuus Myanmarin asehankinnoista on viime vuosina ollut noin puolet, mutta myös Venäjä on noussut tärkeäksi aseidentoimittajaksi.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tietokannasta käy ilmi, että Myanmar on ostanut Venäjältä muun muassa lentokoneita, helikoptereita ja ilmatorjuntakalustoa.

Kiina on joka tapauksessa selvästi merkittävämpi kumppani kuin Venäjä, koska asetoimitusten lisäksi se on investoinut Myanmariin.

Sotilasjuntalla on turvanaan kaksi tukijaa, joilla on veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvostossa. Se suojaa ainakin YK:n asettamilta pakotteilta.

Mielenosoittajat pelottavat Venäjää ja Kiinaa

Venäjällä ja Kiinalla on yhteinen huoli ja se liittyy siihen, mitä tapahtuu kaduilla eri puolilla Myanmaria.

– Kaikki itsevaltaiset hallinnot pelkäävät kansannousuja, ihmisoikeuksia ja sananvapautta. Ne pelkäävät, että kansa vaatii johtajia tilille teoistaan, Ruohomäki sanoo.

Mitä Venäjä sitten haluaa Myanmarista? Venäjä teki paluun Lähi-itään ryminällä osallistumalla suoraan Syyrian sotaan. Myanmarissa Venäjän kunnianhimo on rajallisempi ja on selvä, että täällä Kiina määrä tahdin.

– Venäjää kiinnostaa asekauppa ja se haluaa pelata kansainvälistä peliä raskaassa sarjassa, vaikka se ei oikeastaan sinne kuuluisi, Olli Ruohomäki arvioi.

Venäjän kansainvälisen valta-aseman tavoittelu on näkynyt muun muassa Itä-Ukrainan sodassa, Krimin miehityksessä, Libyassa ja erityisen rajusti Syyriassa. Siellä Venäjä käytännössä pelasti presidentti Bashar al-Assadin väliintulollaan syksyllä 2015.

Venäjää on syytetty vakavista sotarikoksista, kuten sairaaloiden ja muiden siviilikohteiden pommittamisesta syyrialaisjoukkojen rinnalla.

“Venäjä osa ongelmaa, ei ratkaisua”

– Venäjän kohdalla tuntuu toteutuvan ajatus, että jos se voi olla osa ongelmaa, miksi se olisi osa ratkaisua. Voiko joku kertoa yhden kansainvälisen kriisipisteen, jossa Venäjä olisi toiminut rakentavasti? On ongelmallista, ettei yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa haeta rauhanomaisia ratkaisuja, Olli Ruohomäki luonnehtii.

Venäjä on kuvaillut Myanmarin tapahtumia poliittisten voimien “erimielisyydeksi” ja maan sisäiseksi asiaksi.

Viime vuosien rajuin kriisi Myanmarissa on muslimivähemmistön vaino, joka sai alkunsa levottomuuksista Länsi-Myanmarissa.

Vuonna 2017 Myanmarin armeija käynnisti laajan hyökkäyksen muslimitaustaisten rohingojen kotiseuduille ja sadattuhannet ihmiset joutuivat pakenemaan. Suurin osa heistä päätyi alkeellisille leireille Bangladeshissa.

Sisällissota uhkaa

Myanmarissa on vuosikymmeniä ollut käynnissä useita pienempiä konflikteja armeijan ja eri etnisistä ryhmistä tukea hakevien sissiliikkeiden välillä. Osa näistä ryhmistä on ilmoittanut taistelevansa sotilasjunttaa vastaan.

Ruohomäen mukaan tilanne kiristyy nopeasti, ja maa on ajautumassa kohti sisällissotaa. Jos pientä toivonpilkahdusta hakee, se voisi tulla Pekingistä.

– Kiina haluaa vakautta. Se haluaa suojella omia taloudellisia satsauksiaan, kuten infrastruktuurihankkeita ja muita sijoituksia. Tästä syystä voisi toivoa, että Kiina painaa jarrua Myanmarin asevoimien täysin holtittomalle toiminnalle, Olli Ruohomäki sanoo.

Myanmarin väkivaltaisuudet ovat tähän mennessä vaatineet jo yli 500 siviilin hengen, kertoo tietoja kuolonuhreista keräävä poliittisten vankien tukijärjestö AAPP.

Luku kasvaa päivä päivältä, kun Myanmar luisuu kohti entistä laajempaa selkkausta.

Lue lisää:

YK:n erityislähettiläs pyysi turvallisuusneuvostolta toimia sisällissodan välttämiseksi Myanmarissa – Kiina hylkäsi ajatuksen pakotteista

Myanmarin väkivallan keskellä elävä suomalainen: "Lapsia ja teini-ikäisiä ammutaan"

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on hylännyt yhtä lukuunottamatta kaikki syytteet turkulaisen kotisairaala Luotsin oikeudenkäynnissä. Syytettyinä oli useita henkilöitä.

Kotisairaala Luotsin toimitusjohtajaa syytettiin muun muassa murhasta ja törkeästä pahoinpitelystä.

Oikeus kuitenkin katsoi murhasyytteessä, että tapauksessa ei ollut näyttöä siitä, että vastaajan suorittamilla hoitotoimenpiteillä olisi ollut osuutta potilaan kuolemaan. Myöskään pahoinpitelysyytteisiin liittyvä näyttö ei viitannut siihen, että vastaaja olisi tarkoituksellisesti vahingoittanut potilaiden terveyttä.

Oikeus tuomitsi pääsyytetyn ainoastaan puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä väärennöksestä.

Luotsin henkilöstöjohtajana toimineen lääkärin syyte on myös hylätty. Häntä syytettiin törkeästä kiskonnasta.

Oikeus päätyi hylkäämään myös virkahenkilöstön syytteet. Neljää Turun kaupungin nykyistä ja entistä virkamiestä syytettiin virkavelvollisuuden rikkomisesta tapauksessa. Syyttäjä katsoi, että virkahenkilöt olivat laiminlyöneet ostopalvelun valvonnan.

Käräjäoikeus katsoi, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella vastuu ostopalveluna toteutetun saattohoidon valvonnasta on ollut selkeästi määritelty. Selvityksen mukaan Luotsin toimintaa on tosiasiallisesti seurattu ja valvottu usealla eri tavalla. Täten oikeus katsoi, että virkahenkilöt ovat toimineet asianmukaisesti ja syytteet hylätään.

Syyttäjä ei vielä tiedä, valitetaanko tuomiosta

Puolustusasianajaja Kari Eriksson on tyytyväinen tuomioon.

– Yksi syyte hyväksyttiin ja siinä on kysymys enemmänkin käytännön asiasta kuin varsinaisesta rikoksesta. En ole vielä keskustellut päämiehen kanssa, mutta olen iloinen siitä että vakavat syytteet kaatuivat, Eriksson sanoo.

Syyttäjä Jooseppi Kiviharju yllättyi syytteiden hylkäämisestä hieman.

– Tietenkin kyseessä on rikokset, jotka ovat tapahtuneet kauan aikaa sitten ja suurin osa näytöstä on henkilötodistelua, joka ajan saatossa vähän heikkenee. Siltä osin en ollut yllättynyt, sanoo syyttäjä

Yllättävää oli kuitenkin virkamiesten syytteiden hylkääminen. Kiviharju sanoo, että hänen pitää perehtyä oikeuden perusteluihin vielä tarkemmin, ennen kuin hän osaa sanoa, onko tuomiosta syytä valittaa

Tapausta tutkittiin pitkään

Turkulaista saattohoitosairaalaa koskeva rikostutkinta ja oikeuskäsittely ovat olleet vaiheikkaita. Asia tuli julkisuuteen runsas vuosi sitten (2.3.2020), kun Lounais-Suomen poliisi kertoi tutkivansa isoa rikoskokonaisuutta, jossa vakavat rikosepäilyt liittyvät kotisairaala Luotsin saattohoidossa tapahtuneisiin kuolemantapauksiin.

Kotisairaalan tutkinta on ollut pitkä. Poliisin esitutkinta oli kestänyt kaksi vuotta siinä vaiheessa, kun asiasta tiedotettiin. Yhden puolustusasianajajan mukaan aineistoa on kertynyt 27 mapin verran.

Tuomioidenkin piti tulla jo kolme viikkoa sitten, mutta lisäaikaa tarvittiin. Näin raskauttavia syytteitä harvoin nousee sairaanhoidon piiristä, varsinkaan saattohoidosta.

Pääsyytettyinä olivat sairaanhoitaja, joka toimi kotisairaalan toimitusjohtajana, ja lääkäri, joka toimi yhtiössä henkilöstöjohtajana. Rikosten epäiltiin tapahtuneen 2009–2015. Sairaanhoitaja ja lääkäri olivat tuolloin avioliitossa.

Lue lisää:

Turkulaisen saattohoitosairaalan toimitusjohtajalle vaaditaan elinkautista murhasta – antoi syytteen mukaan kuolettavan annoksen kipulääkkeitä potilaalle

Saattohoitosairaalan oikeudenkäynnissä syytetyn penkillä neljä Turun kaupungin virkamiestä – puolustus kaipaa täsmällisempiä väitteitä

Paltamon kunnan nimikkovillasukkien tekijöiden haku aiheutti kohun. Tekijöitä haettiin sosiaalisessa mediassa. Haku on aiheuttanut paljon keskustelua Paltamon kunnan Facebook-sivuilla sekä käsityöryhmissä, sillä ihmiset kokevat, että Paltamon kunnan korvaus sukkien tekijälle olisi liian pieni.

Kunta ilmoitti alun perin maksavansa 20 euroa aikuisten kirjoneulevillasukista, ja lasten samanlaisista sukista korvaus tekijälle olisi 15 euroa. Tekijät ostavat itse langat sukkiin.

Käsityöpiireissä korvausta pidetään naurettavana. Kunnan laskelmien mukaan langat sukkiin maksavat 5 euroa, mutta sukkien kutojien mukaan hinta on lähempänä 10 euroa. Näin ollen aikuisten sukista olisi jäänyt tekijälle palkkaa 10 euroa paria kohden. Palkasta maksetaan myös vero. Yhden sukkaparin tekemiseen menee tekijästä rippuen tunneista päiviin.

Kunta otti aikalisän

Paltamolainen Laura Leinonen osallistui kunnan edelliseen sukkatempaukseen, jossa tehtiin kunnan ostamista langoista oman kunnan lapsille villasukkia. Tilanne on nyt eri, koska kunta hakee villasukkia kunnan liikelahjoiksi.

– Eihän tuossa arvosteta käsityötä millään tavalla, se on pitkävartisista kirjoneulesukista ihan naurettava korvaus. Pelkästään ensimmäisiin villasukkiin menee reilusti yli 20 euroa, Leinonen kertoo.

Paltamon kunta edellytti ennen sopimusta sukkia näytteeksi työnjäljestä. Sukkaparin tekemiseen menee Leinosen arvion mukaan 1–4 päivää.

– Jos itse pitää langat hankkia, niin kohtuullinen korvaus voisi olla 40–50 euroa, kun niistähän pitää maksaa verot. En lähtisi halvemmalla tekemään.

Kohun kohteeksi joutunut Paltamon kunta aikoo ottaa nyt hinnoittelun uudelleen pohdittavaksi ja on poistanut julkaisun Facebookista. Sukkia on tarkoitus lahjoittaa esimerkiksi Paltamoon muuttaville.

Paltamon kunnan kehitysjohtaja Salla Korhonen kertoo, että hintaa kartoitettiin ennen päivityksen tekoa, ja 20 euroa vaikutti sopivalta hinnalta.

– Hinta muodostui siitä, kun selviteltiin, minkälaisia hintoja sukista on maksettu. Se määräytyi niillä tiedoilla, mitä meillä oli käytössä. Onneksi saatiin paljon palautetta neulojilta ja asia on otettu uudestaan suunnitteluun. Asia on vielä kesken.

Mikä olisi mielestäsi sopiva hinta käsityölle? Keskustelu on auki 3.4.2021 kello 23 asti.

Lue myös:

Neuloitko villasukat myyntiin? Verottaja voi puuttua toimintaasi

Neuloitko kettukarkkisukat tai Pätkis-potkupuvun myyntiin? Saatoit tehdä rikoksen

Graffitein koristeltu rekan perävaunu seisoo teollisuushallin pihassa Kotkan Mussalossa. Ulkoapäin ei uskoisi, että sen sisältä löytyy täydellisesti varusteltu ammattilaiskeittiö.

Padoissa porisevat mummon lihapullat. Ne tarjoillaan myöhemmin lounaaksi perunoiden ja ruskean kastikkeen kera. Salaateissa on tarjolla lämminsavulohta ja tonnikalaa. Keittiössä kokkina häärivä yrittäjä Kai Rairama huomauttaa, että rekaksi laitosta ei voi kutsua, koska perävaunulta puuttuu vetäjä. Ruokarekka-ilmaisun hän kuitenkin sallii.

Kun koronarajoitukset sulkivat kyläbaarin kaljahanat, jotain piti keksiä, jotta tulot eivät kokonaan loppuisi. Hän myy ruokarekassa nyt take away -ruokaa.

– Sillä tavalla olemme saaneet ainakin joitain juoksevia kuluja peittoon. Myynti tipahti 90 prosenttia, kun alkoholi jäi pois. Onneksi myös vuokraisäntä tuli vähän vastaan, sanoo Rairama.

Ruokarekassa lojuu laatikoita ja punajuuritölkkejä. Kai Rairama toistaa useampaan kertaan, ettei täällä normaalisti ole näin sotkuista. Siivoukseen ei ole nyt tarvinnut panostaa, kun vaunu pysyy paikallaan.

Mies on rakentanut ruokarekan sisustuksen keittiöineen omin käsin. Keittiön lisäksi ruokarekassa on pieni oleskelutila, jossa on sohvat ja mahdollisuus heittää tikkaa. Sisään mahtuu muutama ihminen kerrallaan.

– Ei täällä mitään tilaisuuksia järjestetä. Jos rekka johonkin liikahtaa, tilaisuudet pidetään rekan ulkopuolella.

Säästöt loppu

Rairamalla on ollut Kotkan Mussalossa pitkään pieni Rantabaari-niminen pubi, joka sijaitsee parin kilometrin päässä ruokarekalta. Kun pubin ovet piti pistää ensimmäisen kerran liki vuosi sitten kiinni, hän alkoi valmistaa rekan perävaunussa lounasta.

Sitä ennen ruokarekka oli tehnyt keikkaa ja järjestänyt isompiin tilaisuuksiin ruokatarjoiluja.

– Kun on hyvät kalusteet, niin kyllähän täältä tavaraa ulos lähtee. Parhaimmillaan syötimme 520 hengen elokuvatuotantoryhmän. Ihan hyvä määrä näin pieneen ravintolakeittiöön.

Nytkin ruokarekassa käy asiakkaita, mutta enemmänkin heitä voisi olla. Siten saisi laskuja maksettua ja kassaan vähän puskuria. Ravintolatoiminnassa on Rairaman laskujen mukaan ollut jonkinlaiset rajoitukset päällä koko koronavuoden ajan.

– En usko, että kellään ravintoloitsijalla on enää mitään puskureita säästössä tai rahaa jemmassa. Velkojat painavat jo päälle. On enää velkojista kiinni, kuka menee konkurssiin ja kuka ei.

Tiedotus paremmaksi

Kai Rairamalla on paljon hampaankolossa päättäjien suuntaan, erityisesti tiedottamisen suhteen. Osansa saavat myös sosiaali- ja terveysministeriö, aluehallintovirasto ja Valvira sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

– En todellakaan ole tyytyväinen. Olen ollut jopa yhteydessä näiden kaikkien viestintäpäälliköihin, että tiedotus pitää saada paremmaksi.

Ravintoloitsijat eivät Rairaman mielestä ole saaneet kertaakaan tarpeeksi ajoissa virallista tietoa siitä, milloin ovet ovat auki ja milloin kiinni. Hän kertoo vahdanneensa tietoja netissä.

– Varmasti satoja tunteja on mennyt netissä. Faktatieto tulee hallituksen sivuille järjettömän myöhäisessä vaiheessa. Viimeksi kello 18 ilmestyi tieto, ettei saada olla auki. Kuuden tunnin varoitusajalla on aika vaikea reagoida.

"Sai kytätä koko päivän"

Koronatiedotuksen aikatauluja on kritisoitu myös muualla. Esimerkiksi Imatralla ja Lappeenrannassa toimivan liikunta- ja hyvinvointikeskus The Voiman yrittäjä Noora Kähkönen ihmetteli keskiviikkona Ylen jutussa aluehallintoviraston tapaa tiedottaa päätöksistä.

Media kertoi asiasta jo edellisenä päivänä.

– Virallista sulkemispäätöstä on saanut kytätä koko päivän. Aluehallintovirasto ei lähetä yrittäjille tietoa, vaan se pitää itse poimia heidän sivuiltaan, totesi Kähkönen.

Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että sille tulee yrittäjiltä todella paljon palautetta tiedotuksen hitaudesta. Viestintäpäällikkö Johanna Koskelan mukaan virallinen tieto aluehallintoviraston verkkosivuille tulee välillä turhan myöhään, koska lakimuutosten aikataulut voivat olla nopeita.

– Ymmärrämme, että tilanne on hankala ja välillä tieto päätöksestä tulee valitettavan myöhään toiminnan järjestämisen kannalta. Me emme voi tehdä päätöstä ennen kuin laki on voimassa, toteaa Koskela.

Yhteystietolistaa yrittäjille ei ole

Esimerkiksi sisäliikuntatilojen sulkemista koskevan päätöksen valmistelusta avi tiedotti heti maanantaina, kun eduskunta hyväksyi lakimuutoksen. Päätöstä ei kuitenkaan voitu julkaista ennen keskiviikkoa. Se piti Koskelan mukaan saada tautitilanteen vuoksi myös voimaan nopeasti.

– Emme voineet tehdä päätöstä niin, että se olisi tullut voimaan myöhemmin. Se piti saada voimaan heti seuraavasta päivästä alkaen, koska edellisen lain mukaan tehty päätös oli päättymässä osalla alueista.

Tautitilanne voi myös muuttua alueittain nopeasti. Koskela muistuttaa, että päätöksenteossa pitää huomioida koronatilanneryhmien viimeisimmät suositukset.

– Tietoa ei ole tarkoitus pantata eikä päätöksen julkaisua pitkittää. Hirveän paljon ennakkoon ei pystytä varmasti sanomaan, millainen päätös tulee olemaan.

Aluehallintovirastolla ei ole alueen yrittäjistä yhteystietolistaa, jonka avulla niitä voitaisiin tiedottaa tulevista päätöksistä ennakkoon. Koskela sanoo, että yrittäjä voi kuitenkin halutessaan tilata tiedotteet suoraan sähköpostiinsa.

Lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto aloittelee yhteisiä teams-infoja eri alueiden yrittäjille. Päijät-Hämeessä sellainen on jo järjestetty, ja samanlainen on tulossa Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon.

Ravintoloille 5000 euron lainoja?

Ravintolayrittäjä Kai Rairama on harmissaan etenkin isojen ravintoloiden puolesta, joissa on kymmeniä työntekijöitä. Niissä joudutaan ennakoimaan ruoka- sekä juomatilauksia ja tarvittavan henkilökunnan määrää.

– Tulee ylimääräisiä kuluja ja tavara pilaantuu, kun päivämäärät menevät umpeen. Henkilökuntaa otetaan sisään ja pannaan ulos, palkkaa maksetaan turhaan. Hankalaa se on minullekin, vaikka on pieni yritys.

Myös koronatukien käsittelyyn hallituksen tulisi Rairaman mielestä pistää vauhtia.

– Viimeinen tieto on, että ehkä toukokuun alussa voi saada tukia hakuun. Siinä on moni velkoja jo pistänyt muikkarit ja karhukirjeet moneen otteeseen liikkeelle.

Esimerkiksi Kotkan naapurikunta Pyhtää kertoi alkuviikosta alkavansa myöntää paikallisille ravintolayrittäjille 5 000 euron lainoja.

– Se kuulostaa todella hienolta kädenojennukselta, koska hallituksen tuet venyvät ja venyvät. Sillä saa ainakin jotain juoksevia kuluja peitettyä. Kotkakin voisi tehdä saman, kun talousarviokin oli kuulemma ylijäämäinen, Rairama haastaa.

Rantabaari on Mussalon ainoa pubi. Monille asiakkaille se on ollut olohuone, johon on tultu viettämään aikaa ja hakemaan seuraa.

– Muutama on soitellut, että mitäs nyt tehdään. Asiakkaat, jotka hakevat sämpylää tai ruokaa, haikailevat sinne istumaan. Kaipaan itsekin sitä sosiaalista elämää. Baaritiskin takana on kiva palvella asiakkaita.

Syyttäjät ovat nostaneet syytteet laajassa seksuaalirikoskokonaisuudessa, kertoo syyttäjälaitos tiedotteessaan. Asianomistajia on 45, jotka ovat kaikki olleet alaikäisiä epäiltynä tekoaikana.

Lue lisää aiheesta: Helsingin poliisi on saanut valmiiksi laajan poikiin kohdistuneen seksuaalirikossarjan esitutkinnan – uhreina on 45 lasta ja nuorta

Rikoskokonaisuuden ainoa syytetty on tiedotteen mukaan vangittuna. Rikosnimikkeitä on yhteensä useita kymmeniä.

Rikosnimikkeet ovat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, seksuaalipalvelujen ostamisen yritys nuorelta, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen.

Jutun pääkäsittely alkaa 15. huhtikuuta. Syyttäjälaitos ei halua tiedottaa asiasta tällä erää enempää.

Uhrit 13–17-vuotiaita, "toiminta systemaattista ja häikäilemätöntä"

Yle uutisoi maaliskuun alussa, että poliisi oli saanut valmiiksi tutkintansa laajasta seksuaalirikoskokonaisuudesta. Poliisin mukaan nyt syytteet saaneen miehen toiminta on ollut ammattimaista, systemaattista ja häikäilemätöntä. Uhreja on kaikkiaan 45, iältään 13–17-vuotiaita, ja kaikki ovat poikia.

Syytteet saanut mies on poliisin tutkinnan mukaan operoinut 22 eri liittymällä ja esiintynyt kymmeninä eri henkilöinä. Hän on esiintynyt naisena, miehenä ja uhrin kanssa saman ikäisenä tyttönä, aina asianomistajan mieltymysten mukaan.

Hän on tarjonnut rahaa tai muuta vastinetta seksuaalisista teoista ja intiimeistä kuvista. Maksuna on ollut muun muassa merkkivaatteita, -kenkiä, alkoholia tai tupakkaa.

Mies vangittiin heinäkuun lopussa 2020. Hänellä on useita aiempia tuomioita samankaltaisista teoista.

Tampereella on loukkaantunut useita henkilöitä vakavasti kahdessa samalla tiellä tapahtuneessa onnettomuudessa. Pirkanmaan pelastuslaitos ei kerro julkisuuteen tarkkaa loukkaantuneiden määrää, mutta loukkaantuneita on alle kymmenen.

Palomestari Heikki Havukainen kertoo, että ensimmäinen onnettomuus tapahtui noin kello 14.50 rekan ja kahden henkilöauton välillä Kangasalan Ruutanan Shelliltä kilometri Tampereen suuntaan.

Toinen onnettomuus sattui noin kello 15.35 kolme kilometriä toisesta onnettomuuspaikasta edelleen Tampereen suuntaan. Tässä kolarissa oli kaksi henkilöautoa ja moottoripyörä.

– Molemmat onnettomuudet ovat olleet vakavia. Kaikki onnettomuuksissa loukkaantuneet on jo kuljetettu TAYSiin, Havukainen sanoo.

Valtatie 9 on suljettu liikenteeltä arviolta kello 18.30:een asti. Ajoneuvoja raivataan pois tieltä, ja poliisi tutkii onnettomuuspaikkoja. Liikenne on jonoutunut.

– Tämä aiheuttaa vakavaa haittaa liikenteelle. Ruuhkat ovat isot Itä-Tampereella. Kiertotiet eivät vedä siihen tahtiin kuin autoja olisi liikenteessä, Havukainen sanoo.

Tampereen suunnasta tuleva liikenne ohjataan Lahdentielle ja Nurmen liittymästä Teiskoon. Jyväskylän suunnasta tuleva liikenne ohjataan Ruutanaan.

Yle seuraa pääsiäisen menoliikennettä koko maassa täällä:

Yle seuraa pääsiäisen liikennettä: kaksi vakavaa kolaria keskeyttivät valtatie 9 liikenteen, Lapin poliisi jakoi kymmeniä sakkoja muutamassa tunnissa

Kolmekymppinen Anna Sofia -nimellä sosiaalisessa mediassa esiintyvä helsinkiläisnainen kertoi some-tilillään kokeneensa yhden elämänsä pelottavimmista hetkistä viime tiistaina. Nainen ei halua esiintyä jutussa koko nimellään yksityisyytensä suojaamiseksi.

Hän oli lähtenyt kotoaan Helsingin keskustassa etsimään 10 kuukauden ikäisen poikavauvansa kadonnutta villasukkaa kadulta. Yleensä nainen kuljettaa vauvaansa rattaissa, mutta tällä kertaa hän oli laittanut pojan rintareppuun. Tarkoitus oli vain pikaisesti kipaista etsimässä matkasta pudonnut tunnearvoltaan tärkeä sukka.

Jalkakäytävällä vauvansa kanssa kävellyt nainen tunsi yllättäen voimakkaan iskun selässään. Hän lensi töytäisyn voimasta maahan vauva mukanaan. Nainen suojasi vaistonvaraisesti poikaansa käsillään, joihin hän sai lieviä vammoja.

Pojan pää iskeytyi silti asfalttiin. Lähistöllä kulkenut rouva tuli pian apuun ja rauhoitteli pahasti säikähtänyttä äitiä lapsineen.

Anna Sofia soitti hätäkeskukseen, ja paikalle saapuivat ambulanssi sekä poliisi. Poika tarkastettiin ambulanssissa, ja varmuuden vuoksi hänet vietiin Uuteen lastensairaalaan tarkkailuun.

– Selvisimme onneksi vähällä, eikä mitään vakavampaa seurannut. Lapsella oli paksu pipo, ja hän oli toppatakkini sisällä. Se varmasti vähensi vammoja, Anna Sofia kertoo.

Moni kokenut vaaratilanteita

Syyllinen oli jalkakäytävällä ajanut ruokalähetti, joka oli tapahtuneesta hyvin pahoillaan. Naisen tietojen mukaan lähetti sai teosta sakkoja.

Sosiaalisessa mediassa vaikuttava Anna Sofia on saanut somejulkaisunsa jälkeen paljon viestejä vastaavista vaaratilanteista sähköpotkulautojen kanssa. Moni on joutunut pelkäämään, että sähköpotkulaudalla ajetaan jalkakäytävällä kulkevan lapsen päälle.

– Kerron tapauksesta, koska toivon, että sähköpotkulaudat saadaan pois jalkakäytäviltä ennen kuin jollekin käy vielä huonommin. Ruokalähettifirmojen pitää ottaa vastuuta lähettiensä toiminnasta.

Sähköpotkulautoja koskevat polkupyörien säännöt

Helsingin poliisin mukaan jalankulkijoiden ja sähköpotkulautojen välisiä tapaturmia on tapahtunut Helsingissä useita kertoja, mutta vakavammilta vammoilta on toistaiseksi säästytty.

– Vakavia tapaturmia on ilmennyt yllättävän vähän suhteessa sähköpotkulautojen määrään, toteaa erityistoimintayksikön johtaja, ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisilaitokselta.

Lain mukaan matalatehoisia eli alle 25 kilometriä tunnissa kulkevia sähköpotkulautoja koskevat samat liikennesäännöt kuin polkupyöriä. Yli 12-vuotiaat ei saa ajaa jalkakäytävällä, vaan oikea paikka on autotien oikea reuna tai pyörätie.

Vuokrattavat sähköpotkulaudat on rajoitettu kulkemaan vain matalalla teholla. Jalkakäytävällä ajelusta voidaan määrätä liikennevirhemaksu, rikesakko tai sakko.

– Aikuisilla ei ole jalkakäytävälle asiaa sähköpotkulaudan kanssa kuin taluttaen, Porola sanoo.

Sähköpotkulaudalla ei myöskään tule ajella niin päihtyneessä tilassa, että voi vaarantaa toisten liikenneturvallisuuden. Moottorittomien ajoneuvojen kuskeille ei ole asetettu mitään promillerajaa, vaan liikennejuopumukseen syyllistyminen arvioidaan tapauskohtaisesti.

– Liikenteessä olijoiden tulee muistaa, että jalankulkijaa täytyy väistää. Jalankulkijat ovat aina heikoimmassa asemassa liikenteessä, Porola muistuttaa.

Lisää aiheesta:

Sähköpotkulauta on tämän kesän ilmiö, joka on tullut jäädäkseen

Sähköpotkulautailija, tiedätkö mitkä liikennesäännöt sinua koskevat? Katso Liikenneturvan 4 vinkkiä onnistuneeseen ajoon

Mahtuvatko sähköpotkulaudat kaduille? Kyllä, mutta silloin kannattaisi hidastaa autojen nopeusrajoituksia 30 kilometriin tunnissa

Suomen erikoinen laki – humalassa pyöräily on kiellettyä, mutta sallittua

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on uudessa tilanteessa, kun hallituksen esittämät liikkumisrajoitukset törmäsivät perustuslakiin.

Valtioneuvoston linnassa tunnustetaan, että hallitus on saanut särön kilpeensä.

Viikkoja valmistellun lain kaatuminen keskellä epidemiaa on hallituksen koronatoimien isoin takaisku tähän mennessä.

Yle pyysi pääministeriltä haastattelua, Sanna Marin vastasi kysymyksiin kirjallisesti.

– Pääministerinä seison hallituksen esitysten takana ja annan arvoa sille työlle, jota virkakuntamme tekee erittäin vaikeassa tilanteessa ja kovassa aikapaineessa, pääministeri vastaa kysymykseen, mikä on hänen oma poliittinen vastuunsa tilanteesta.

Lue lisää: Hallitus peruuttaa esityksensä liikkumisrajoituksista – perustuslakivaliokunta piti liikkumisrajoituksia perustuslain vastaisina

Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiesitys on ylimitoitettu ja tulkinnanvarainen, ja keskiviikkoiltana hallitus joutui vetämään esityksensä pois eduskunnasta.

Vaikutukset olisi pystyttävä arvioimaan tarkemmin

Hallitus sai perustuslakivaliokunnalta ohjeen kohdentaa rajoitukset sinne, mistä tautia tiedetään tulevan: yksityisiin kohtaamisiin, oleskeluun ja esimerkiksi kaupoissa leviävien tartuntojen estämiseen.

Eilisen tällin jälkeen hallitus selvittää, pystytäänkö tällaisia säädöksiä kirjoittamaan.

– Seuraavaksi arvioimme, onko edellytyksiä antaa eduskunnalle esitys lähikontaktien rajoittamiseksi yksityisiä tilaisuuksia ja kohtaamisia kieltämällä ja millä aikataululla esitys voitaisiin antaa.

Marin sanoo, että THL:n on arvioitava, voidaanko vaikutuksia laskea tai mallintaa tarkasti. Muuten lainsäädännön vaikuttavuutta on vaikea osoittaa.

– Vaikuttavuus taas kytkeytyy arviointiin siitä, onko esitys välttämätön ja oikeasuhtainen.

Kokoontumisten ja kaupoissa käynnin rajoittuminen ei kuitenkaan täysin vastaisi sitä, mitä hallitus edellisellä esityksellä tavoitteli. Jos ihmiset kohtaisivat mahdollisimman vähän, he eivät saisi tartuntoja, myöskään tuntemattomista tartunnanlähteistä.

Mitä kotona saa tehdä, keitä siellä saa olla?

Kohtaamisten rajoittaminen tarkoittaisi, että yksityistilaisuudet, perhejuhlat, kotibileet, kauppakeskuksissa pyöriminen ja vastaava kiellettäisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä valtioneuvoston kansliassa ehdotukseen suhtaudutaan varauksella. Ei kannata säätää jotain, mikä törmäisi taas perustuslakiin.

– Myös yksityisten tilaisuuksien ja kohtaamisten kieltämiseen sisältyy merkittäviä perusoikeudellisia ja perustuslaillisia haasteita, sillä tällöin olisi säädettävä, mitä esimerkiksi kotona ei saa tehdä ja keitä siellä ei saa olla.

Edellinen esitys hukkui yksityiskohtaisiin poikkeuksiin. Perustuslakivaliokunta revitteli lausunnossaan hullunkurisilla yksityiskohdilla, esimerkiksi sillä, miten määriteltäisiin ihmisten vakiintunut suhde.

Vaarana on, että uudessakin esityksessä esimerkiksi jonkun kotona olevien henkilöiden suhteita jouduttaisiin määrittelemään, jos pykälissä ei onnistuttaisi jotenkin välttämään tätä.

– Joudumme siis punnitsemaan kotirauhan piiriin ja ihmisten yksityiselämään liittyviä kysymyksiä, joiden alue on herkkä. Oma kysymyksensä on, voidaanko ja miten voidaan valvoa mahdollista kieltoa ja millainen rangaistus kiellon rikkomisesta seuraisi.

Perustuslakivaliokunta piti mahdollisena, että poliisi kävisi ihmisten ovilla tarkastamassa sisällä olijoita. Hallituksen mielestä se kuulostaa vaikealta.

Kaupoissa asioimisen rajoittaminen ei sekään ole yksinkertaista, koska silloin olisi pystyttävä määrittelemään, missä liikkeissä käyminen ei ole välttämätöntä tai miten asiakkaiden määrää rajoitettaisiin. Tätä hallitus yritti edellisessä esityksessään toteuttaa kiertoteitse, estämällä pääsyn kauppoihin.

Ei välttämättömien erikoisliikkeiden sulkeminen voisi perustuslakiasiantuntijoiden mukaan olla mahdollista, tosin vaikeaa.

"Suomen suurin perusoikeusloukkaus" vai elämän suojelua?

Perustuslakivaliokunnalle ei kelvannut hallituksen viime viikolla antama esitys, ainakaan nykyisessä tautitilanteessa. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä vaihtoehtoa, etteikö Suomessakin voitaisi jossain tilanteessa rajoittaa liikkumista.

Liikkumista rajoitettiin myös viime keväänä, kun Uusimaa eristettiin valmiuslain perusteella.

– Liikkumisen rajoittaminen on myös valmiuslaissa jo olemassa oleva kokonaisuus ja tähänkin nojaten arvioimme, että vastaavaa sääntelyä on mahdollista viedä eduskuntaan. Useissa Euroopan maissa liikkumista on rajoitettu pandemian aikana.

Hallitus ehdotti tehtäväksi yhtä Suomen suurimmista perusoikeusloukkauksista, teki sen kiireessä ja esitys törmäsi seinään, arvioi eräs perustuslain asiantuntiijoista.

– Hallituksella on velvollisuus suojella kansalaisten perustuslaillista oikeutta elämään ja se on perimmäinen syy sille, miksi esitys annettiin, Marin puolustaa.

Perustuslakivaliokunnan mielestä rajoitus oli liian kohdentumaton ja massiivinen, koska se kohdistui kaikkien liikkumiseen, tosin lukuisin, tulkinnanvaraisin poikkeuksin.

Seinään ei voi enää törmätä

Marinin ei ollut helppo saada koottua hallitustaan liikkumisrajoitusesityksen taakse.

Marin on itse ajanut liikkumisrajoituksia, ja ne oli valmisteltu poikkeuksellisesti valtioneuvoston kansliassa.

Vasemmistoliitto vastusti tiukimmin, keskusteltavaa riitti myös RKP:ssä ja vihreillä. Lopulta esimerkiksi vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Paavo Arhinmäki antoi perustuslakivaliokunnassa tukensa esityksen hylkäämiselle.

Poliittisesti hallituksen on taas koottava itsensä.

Sillä ei myöskään ole enää varaa käyttää aikaa ja energiaa esitykseen, joka törmäisi jälleen seinään, hallituslähteissä arvellaan.

Epidemia on THL:n mukaan kuitenkin edelleen liian korkealla tasolla, ja tautia olisi saatava painettua alas.

Valtioneuvoston virkamiehet selvittävät pääsiäisen aikana, mihin epidemian hillitsemiseksi seuraavaksi kannattaa ryhtyä. Ministerit pohtivat tilannetta ensi viikon alussa.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronavirus lukuina ja graaffeina

Beatles-kitaristi George Harrison oli ukulelen vannoutunut ystävä.

– Hän sävelsi suurimman osan biiseistään ukulelella, sanoo Kai Seppälä.

– Hänellä oli aina auton takakontissa ukuleleja vähintään viisi kappaletta, jatkaa Anna Ambrusin.

Soittimia Harrison jakoi myös kavereille, ja sen jälkeen olikin hyvä soitella yhdessä.

Myös Ambrusin ja Seppälä soittavat yhdessä. Ukuleleja ja sähkökitaroita löytyy nimittäin omasta takaa. Itse rakennettuja.

Seppälä on soitinrakentajamestari, jonka työhuoneessa syntyy Aurora-merkkisiä kitaroita. Ambrusin on soitinrakennusalan artesaani. Kanalele-ukulele on malli, jonka Ambrusin on suunnitellut itse.

Soittimet syntyvät Janakkalan Tervakoskella, pariskunnan kotitalon alakerrassa: autotallissa ja kellarissa.

Pääset videossa kurkistamaan työtiloihin ja kuulet, mikä sai pariskunnan rakentamaan soittimia.

"Musiikilla muutetaan maailmaa"

Janakkalaan on kasvanut viime vuosina soitinrakentamisen ja musiikkialan keskittymä. Kunnasta löytyy ainakin sähkökitaroiden, rumpujen, urkujen, ukulelejen ja vahvistimien valmistajia.

Anna Ambrusin ja Kai Seppälä sanovat, että keskinäistä kilpailua ei ole. Kaikki mahtuvat hyvin Janakkalaan.

Seppälä on itsekin kitaristi. Hän on soittanut muun muassa Jani & Jetsetterssissä. Omalla, valkoisella kitaralla on soitettu tuhatkunta keikkaa. Päätyökseen Seppälä on kuitenkin soitinrakentaja, eikä keikalle nyt pääsisikään.

Ambrusin rakentaa ukuleleja sivutyönään.

– Ne ovat kiehtovia esineitä. Musiikilla muutetaan maailmaa, ja rakennat soittimen, jolla asia mahdollistetaan. Se on aika kiehtova yhtälö.

Ukulelentekijä on viehtynyt puuhun. Ennen soitinrakennuksen opiskelua Ambrusin valmistui puusepäksi. Puu on valloittava materiaali.

Kai Seppälä rakensi ensimmäisen kitaransa jo 12-vuotiaana. Sen hän teki yhdessä isänsä kanssa.

Seppälä kertoo tietävänsä heti soitinta rakentaessaan, miten kitara soi.

– Kun asiakas tulee ja antaa toiveita, tiedän mistä alan sitä tekemään ja miten. Käsin kun tekee, pystyy vaikuttamaan kaikkeen.

Kun Ambrusinia ja Seppälää pyytää soittamaan duettoa ukulelella ja sähkökitaralla, kappaleeksi valikoituu Gösta Sundqvistin Teuvo, maanteiden kuningas. Se on mainio koesoittokappale uusille soittimille.

Ambrusin ei lähtisi soittamaan ukulelea saati sähkökitaraa julkisesti. Seppälä lähtisi keikalle mielellään. Keikkoja odotellessa huolletaan kitaroita ja rakennetaan uusia.

Kuuntele seuraavasta linkistä Anna Ambrusinin ja Kai Seppälän koko haastattelu.

Tämän vuoden alusta 1 200 euroon asti verovapaaksi muuttunut polkupyöräetu voi tuoda pyöräilevälle työntekijälle satojen eurojen hyödyn vuositasolla.

Jos esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan suomalaista mediaanipalkkaa, 3 140 euroa kuussa, ansaitseva saa täyden polkupyöräedun, hänen vuotuinen veromääränsä putoaa yli 400 euroa. Kun tämän summan vähentää tuosta 1 200 euron vuotuisesta määrästä, maksaa pyöräilevä työntekijä 1 200 euron polkupyöräkustannuksista alle 800 euroa.

Hyöty vaihtelee tulojen mukaan. Etu voi esimerkiksi laskea veroprosenttia, mutta ei välttämättä. Esimerkkiluvut on laskettu ilman muita vähennyksiä tai maksuja.

– Hyöty kasvaa veroprosentin kasvun myötä. Lisäksi työnantajan ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja tuosta 1 200 eurosta, joten tämä on hyvin edullinen tapa hankkia hyvä pyörä, sanoo Pyöräliiton vt. toiminnanjohtaja Vellu Taskila.

Polkupyöräedun voi saada joko palkan päälle tai se voidaan vähentää palkasta. Yllä olevat laskelmat on tehty niin, että pyöräetu vähennetään palkasta. Työsuhdepyörän kustannukset voivat olla myös yli 1 200 euroa vuodessa, mutta verovapaa osuus ei siitä kasva. Kalliimman pyörän kustannukset on mahdollista jakaa useammalle vuodelle.

Työnantajan on mahdollista ostaa työsuhdepyörät omakseen, mutta Taskilan mukaan suositumpi vaihtoehto työnantajien keskuudessa on tehdä leasingsopimus, joka kattaa esimerkiksi pyörän, sen huollon ja vakuutuksen. Varsinkin sähköavusteisten polkupyörien kohdalla näitä leasingsopimuksia tehdään paljon.

– Käyttöönottomääristä meillä ei vielä tähän mennessä ole kauheasti tietoja kertynyt, mutta tietojeni mukaan leasingmarkkinat käyvät kuumana tällä hetkellä, Taskila sanoo.

Leasingpyörän voi lunastaa sopimuskauden jälkeen

Leasingsopimuskauden päätteeksi työntekijällä on mahdollisuus lunastaa pyörä itselleen tai ottaa uusi käyttöön. Jos työntekijä ei lunasta pyörää, se menee myyntiin käytettynä. Taskilan mukaan hyvin harva lunastaa itselleen vanhan pyörän.

Myös Pyöräliitossa on Taskilan mukaan harkittu polkupyöräedun käyttöönottoa, mutta ongelmana on, että liiton työntekijät ovat yhtä lukuun ottamatta määräaikaisia.

– Se tässä työsuhdepyörässä on vähän ongelmallista, että kun sopimukset tuppaavat olemaan monivuotisia, etu ei oikein taivu näihin lyhyisiin sopimuksiin.

Työsuhdepyörien leasingpalveluita tarjoavan Nordic Bike Leasingin Jani Lundbergillä on ehdotus siihen, miten pätkätyöläinenkin voi hyötyä työsuhdepyörästä.

– Työnantajan kannattaa tehdä sopimus työntekijän kanssa työsuhdepyörästä ja sen ehdoista. Jos vaikka tehdään 24 kuukauden leasingsopimus ja työntekijällä on 18 kuukauden työsopimus, niin työntekijä voi esimerkiksi ottaa kontolleen se sopimuksen loppuarvon tai lunastaa pyörän itselleen.

Lundbergin yrityksen leasingpyöriä voi lunastaa itselleen 10-20 prosentin hinnalla pyörän alkuperäisestä hinnasta sopimuskauden päätteeksi. Lundbergin mukaan pyöriä myös lunastetaan usein sopimuskauden jälkeen.

Työsuhdepyörät ovat olleet käytössä jo vuosia, mutta verovapaus 1 200 euroon asti vuositasolla niihin tuli tämän vuoden alusta.

Lundberg vahvistaa Taskilan tiedon siitä, että leasingmarkkinat käyvät kuumana.

– Kauppa käy oikein hyvin, ja kysyntää riittää. Verovapaus ja koronavirus ovat tuoneet lisäbuustin bisnekseen. Aiheen uutisoinnin myötä työntekijöiltä tulee painetta yrityksiä kohtaan.

Hänen mukaansa työsuhdepyörien suhteen kasvua on tullut noin 200 prosenttia. Nordic Bike Leasingilla on noin 120 yhtiötä asiakkaina tällä hetkellä.

– Yhdestä pyörästä muutamiin kymmeniin pyöriin per asiakas. Tämän vuoden trendi on selvästi ollut sähköpyörä, Lundberg sanoo.

Useimmiten työntekijöille haetaan Lundbergin mukaan 2 500-3 500 euroa maksavaa sähköavusteista pyörää.

"Hyvä lisäys muihin etuihin"

Yksi työsuhdepyörää työntekijöilleen tarjoavista työnantajista on suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afry. Henkilöstökoordinaattori Janita Päivämaa kertoo, että yhtiöllä on ollut työsuhdepyöriä tarjolla helmikuun alusta asti niitä haluaville.

– Tosi hyvin on tämä mahdollisuus otettu vastaan. Se on hyvä lisäys muihin etuihin. Nyt kun lähes kaikki liikuntaharrastukset on katkolla, pyöräily sentään on vielä sallittua.

Päivämaan mukaan tällä hetkellä työsuhdepyörällä ajaa jo kymmenkunta työntekijää ja pyöriä tilataan koko ajan lisää.

– Kevättä kohti suosio on kasvanut. Sähköavusteiset pyörät taitavat olla sitä kuumaa kamaa tällä hetkellä, mutta kyllä peruspyöriäkin menee.

Afryn 2 000 työntekijästä noin 1 000 työskentelee Vantaalla, mutta Päivämaan mukaan työsuhdepyöriä on otettu käyttöön "Hangosta Kittilään".

Pertti Spede Pasasella on silinterihattu päässä ja sormi suussa kun hän arvioi silmät viiruina nuorta naista, joka on kuvassa selin.

Vanhan Apu-lehden kannessa on otsikko.

Suuri kilpailu alkaa

Kenestä elokuvatyttö -67

Jotkut pitävät juuri 1960- ja 1970-lukua suomalaisten yleisaikakauslehtien kulta-aikana. Ja tuolloin ne tekivät kaikkea sitä, mitä tosi-tv tekee nyt.

Esimerkiksi Matti Jämsä paini 1950-luvulta alkaen Avussa muina duudsoneina karhun kanssa, Veikko Ennala kertoi vankiloista, himokkaista kotirouvista ja avioelämästään niin, että Hymy-lehdellä oli parhaimmillaan levikkiä 500 000.

Erilaiset talentit, idolsit ja missikisat, kuten vaikkapa Spede Pasasen elokuvatyttökisa, järjestettiin lehtien sivuilla.

Lehdillä meni tuolloin lujaa. Ne olivat kuin start up -yritykset 2000-luvun alussa. Apu-lehteä julkaisevassa A-lehdet -kustantamossa oli juttukeikoilla käytössä lentokone.

Lehdet lähettivät toimittajia kaukaisiin maailman kolkkiin: esimerkiksi Matti Jämsä lähti Tokioon sumopainimaan.

Sittemmin juuri Apu ja Seura olivat koko kansan lehtiä, muistuttaa Aikakausmedian tutkimuspäällikkö Outi Itävuo. Julkkiksia, kuten Matti Nykästä, seurattiin lehtien sivuilta. 2000-luvulle tultaessa viikkolehtien valtikan otti toviksi 7 päivää -lehti.

Aikakauslehtiä tutkinut Aalto-yliopiston dosentti Maija Töyry muistelee, että vielä 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa lehdillä meni hyvin. Ilmoittajille ei ollut brändimainonnalle juuri muuta paikkaa. Siksi lehdissä oli paljon sivuja.

– Se tarkoitti osakkeenomistajille hyviä osinkovuosia. Toisaalta mainossivumäärän kasvaessa myös journalistisen sisällön sivumäärä kasvoi, Töyry sanoo.

Toki tämä on vain yksi näkökulma aikakauslehtiin, joista vanhimpina voi pitää 1700-luvun tiedelehtiä.

Kaupan lehtihyllyn aikakauslehtien nimet on helppo tunnistaa. Ne ovat brändejä:

Suomen Kuvalehti, Apu, Seura, Seiska, Valitut Palat, Kotiliesi, Tekniikan Maailma, Anna, MeNaiset, Image, Gloria…

Tänään alkaneella Aikakauslehtiviikolla noin 100 lehteä avaa sivunsa maksutta kaikkien luettaviksi. Mutta miten aikakauslehdillä tai aikkareilla, kuten alalla tavataan sanoa, nyt menee?

Asiakaslehdet jylläävät, levikeistä ei enää kerrota

Mikä on Suomen suurin miestenlehti?

Tämä kysymys oli ainakin vielä joitain vuosia sitten aikakauslehtialalla tavallinen.

Vastaus on helppo.

Se löytyy Kansallisen mediatutkimuksen listasta, jossa on Suomen lukijamäärältään suurimmat aikakauslehdet vuonna 2020. (Suluissa lukijamäärä.)

1. Yhteishyvä (2 195 000)
2. Pirkka (1 653 000)
3. Terveydeksi! (787 000)
4. OP lehti (737 000)
5. Avainapteekit (586 000)
6. Taloustaito (393 000)
7. Eeva (336 000)
8. Aku Ankka (317 000)
9. Apu (305 000)
10. Suomen Kuvalehti (304 000)

Ai mikä oli se suosituin miestenlehti?

No, Aku Ankka. Ainakin aiemmin sillä oli kaikista aikakauslehdistä eniten miehiä tilaajina.

Ne, miestenlehdet, joita varttuneemmat lukijat ehkä ajattelivat, on kutakuinkin kaikki lopetettu. Internet kaatoi pornolehtibisneksen.

Tiukkaa on internet tehnyt muillekin aikakauslehdille.

Lehtien levikit olivat pitkään laskussa, kunnes kävi niin, että levikin kertominen julkisuuteen lopetettiin. Levikit kertoivat maksavista tilaajista. Nyt alalla puhutaan lukijamääristä ja kokonaistavoittavuudesta.

– Yleisin selitys on se, että tarvitaan tähän aikaan sopivampia digitaalisen lukemisen mittareita. Voi sen ajatella myös niin, että luvut ovat niin huonoja, että ne pannaan piiloon, mediaan erikoistunut toimittaja Pasi Kivioja sanoo.

Nimikkeet, levikit, mainosmäärät ja lukijat ovat kaikki olleet pitkään laskussa.

Asiakaslehdet ovat luetuimpia

Kuten kansallinen mediatutkimus eli KMT kertoo, luettujen lehtien kärjessä ovat niin sanotut maksuttomat asiakaslehdet, jotka jaetaan raa’asti sanoen S-etukortin ja K-plussakortin kylkiäisenä tai Apteekin asiakaslehtenä.

Lehtiä tutkinut Maija Töyry toteaakin, että nyt yli puolet Suomessa julkaistavista aikakauslehdistä on eri organisaatioiden asiakas- ja sidosryhmälehtiä.

– Niillä menee yhtä hyvin kuin julkaisijoillaan, Töyry sanoo.

KMT-listan ensimmäinen selkeästi "omalla rahalla” tilattava lehti on A-lehtien Eeva. Se on perinteinen naistenlehti.

Lehdet kuolevat ja syntyvät: uusimpia on Perineruokaa Prkl

Aikakauslehtiä on todella laidasta laitaan. Aikakausmedialla on listattuna 450 lehteä Aromista ja Ammattisotilaasta _Ylioppilaslehteen ja Ässään_. Lehtien nimikkeiden määrä on ollut pitkään laskussa. Tänä vuonnakin on jo lakkautettu ja perustettu lehtiä.

Tämän kevään uusia lehtiä ovat Multiristikot, Nopeat neuleet, Perinneruokaa Prkl: Leivo Koko Vuosi, Talo, Vahva keho & mieli, Vanhat tavarat & talot, Voi Hyvin - Horoskooppeja ja Ristikoita.

Viime vuonna perustettiin 31 uutta lehteä. Toki monia lehtiä myös lakkautettiin. Lehtien hautausmaalle saatettiin nimekkäitäkin kuten Markkinointi&Mainonta,_Demi _ja Vauva.

Median murros ja digilisaatio ovat hankala paikka perinteiselle medialle. Aikakauslehtiin se kuitenkin iski verrattain myöhään.

Postin eli silloisen Itellan entisen tutkimusjohtajan Heikki Nikalin mukaan aikakauslehtien tilaaminen alkoi vähentyä merkittävästi vasta vuodesta 2008 lähtien. “Voidaan jopa sanoa, että aikakauslehdet olivat pärjänneet paperiviestinnän markkinoilla paremmin kuin monet muut viestintämuodot. Paperisten sanomalehtien kysyntä kääntyi laskuun jo vuonna 1990 ja sen jälkeen markkina on pienentynyt joka vuosi”, Nikali kirjoitti vuonna 2014.

Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo sanoo, että positiivinen uutinen aikakauslehdissä on verkkojuttujen suosion kasvu.

– Onhan alalla koko ajan haasteita, nimenomaan sen suhteen, miten kustantajat onnistuvat saamaan tuloja myös digitaalisista sisällöistä. Jos jotain positiivista on seurannut koronavuodesta, niin sisältöjä on sen aikana kulutettu paljon. Mutta aikkarien pitäisi keksiä se, miten rahaa tehdään digipuolella, Itävuo sanoo.

Itävuon mukaan viime vuosina sanomalehdet ovat siirtyneet feature-juttuineen aikakauslehtien suuntaan. Yksittäisen uutisen sijaan arvoa on nähty taustoittamisessa ja tarinoissa, jotka olivat aiemmin aikakauslehtien erityisalaa.

– Aikakauslehdetkin tekevät jatkossa juttuja verkkoon myös nopeammalla syklillä uutismedioiden tapaan, ja kun uutismediat kurottavat aikkareiden suuntaan, niin jatkossa rajanveto medioiden välillä ei ole niin selkeää, Itävuo sanoo.

Silti erikoistunut ja syventävä sisältö on Itävuon mukaan jatkossakin aikakauslehtien vahvuus.

Suomen Kuvalehti on esimerkki aikakauslehdestä, joka on verkossa siirtynyt lähemmäs uutismediaa.

Maija Töyry kertoo, että aikakauslehdillä oli aiemmin monopoli monenlaiseen sisältöön, mutta verkon ilmainen tarjonta syö maksavaa lukijakuntaa. Esimerkiksi ruokareseptejä saa ilmaiseksi, mikä vaikeuttaa ruokalehtien julkaisemista. Toisaalta aikakauslehtien ruokasisällöt, kuten Soppa345 tai Meilläkotona.fi (entinen Maku.fi), ovat suosittuja myös netissä, mutta niiden tilaamisesta ei makseta.

Joitain instagram-tilejä tai blogeja voisi nyt verrata aikakauslehteen, Maija Töyry sanoo. Ne keskittyvät rajoitettuun asiaan.

– Suositut sisustusblogit vaikka ovat suosituimpia kuin mikään aikakauslehti.

Itävuo huomauttaa, että aikakauslehdet ovat edelleen massamediaa siinä mielessä, että lähes jokainen suomalainen lukee niitä. Nyt vain markkina on jakautunut siten, että kaikki eivät lue samoja lehtiä.

Suomalaiset ovat lukijakansaa

Suomalaiset ovat olleet monipuolista lukijakansaa ja täällä aikakauslehdet ovat kukoistaneet, Pasi Kivioja sanoo. Hän muistuttaa, että Suomessa on edelleen todella monipuolinen lehtitarjonta.

– Aikakauslehdissä on myös oltu taitavia haistamaan markkinoita. Lehtiä on perustettu nopeasti sen mukaan, mitä kysyntää kuluttajilla ja mainostajilla on. Lehtiä on myös lopetettu nopeasti, jos kysyntä on lopahtanut, Kivioja sanoo.

Tästä esimerkkinä ovat vaikkapa Allerin Karppaaja-lehti vuonna 2012 tai A-lehtien Tubettaja vuodelta 2019. Esimerkiksi Karppaaja-lehti myytiin hetkessä loppuun, siitä otettiin uusia painoksia ja sitä julkaistiin muutaman kuukauden välein noin vuoden ajan, kertoo lehden tuolloinen päätoimittaja Taru Marjamaa. Mutta sitten karppaustrendi hiipui ja kustantaja siirtyi julkaisemaan Fit Laihdu -lehteä.

Silti nopeat innovaatiotkaan eivät aina auta, kun printti ei myy.

– Jos taloudellista puolta katsoo, levikit ja mainostulot ovat tulleet todella paljon alas. Vahvimmat jatkavat edelleen, osa on kiikun kaakun. Luvassa on paljon lehtien yhdistämisiä ja lopettamisia, Kivioja arvioi.

Yhdistämisistä Kivioja nostaa esimerkiksi MeNaiset. Aikakauslehti MeNaiset siirtyi verkossa osaksi Ilta-Sanomia, mutta on edelleen oma brändinsä ja lehtensä.

– MeNaisten sisältö sopii hyvin iltapäivälehden repertuaariin ja aikakauslehti saa valtavan tavoittavuuden, Kivioja summaa.

Vastaavasti osa Sanomien aikakauslehdistä, kuten Meidän perhe ja Tiede, on siirtynyt Helsingin Sanomien kylkeen.

Kivioja uskoo, että aikakauslehdet voivat pärjätä tulevaisuudessakin, mutta enää ne eivät ole samanlaisia rahantekokoneita kuin joskus.

– Journalismin tekeminen ei ole enää kultakaivos. Jos katsoo vaikka Alma Mediaa, niin sen tuotot tulevat jo pääosin muista toiminnoista, Kivioja sanoo.

Sama koskee Kiviojan mukaan Sanomia. Oppimateriaalit ovat Sanomien kultajyvä, mutta journalismi on heikommin kannattavaa. Aiemmin Sanomilla aikakauslehdet olivat hyvin tuottavia.

Viime aikoina enimmäkseen yt-uutisia

Vime vuonna ainakin kolmessa aikakauslehtitalossa oli yt-neuvottelut. Ja lehtien tekijöitä irtisanottiin esimerkiksi A-lehdistä, Otavamediasta ja Fokus-mediasta.

Se ei voi olla vaikuttamatta laatuun, arvioi Maija Töyry.

– Resurssien niukkeneminen ei tee kenellekään hyvää. Ei se lisää laatua, vaikka mitä väitettäisiin. Mutta ei voida puhua mistään aikakauslehtien yleisestä huonontumisesta. Sivumäärä ja resurssit laskevat, samoja juttua kierrätetään lehdestä toiseen, Töyry sanoo.

– Ei kai millään mittarilla voi ajatella, että kaupallisilla aikakauslehdillä olisi nousuhuuma.

Aikkarit ovat arjen luksusta

Aikakauslehdillä on kuitenkin edelleen paikkansa. Niin uskovat ainakin tähän juttuun haastatellut asiantuntijat.

– Minulle aikakauslehti tuo mieleen viikon luksushetken, kun voi istua sohvalla ja syventyä lukemaan sellaisia juttuja, joita muissa lehdissä ei ole, Pasi Kivioja sanoo.

Maija Töyry painottaa aikakauslehtien erikoistumista erilaisiin sisältöihin.

– Aikakauslehdet ovat tyypillisesti oman alansa asiantuntijoita. Kun lehtiä julkaistaan vuosikymmeniä, niille syntyy pitkä osaaminen jostain asiasta. Samalla syntyy myös lukijasuhde. Toisessa päässä ovat tiedejulkaisut ja toisessa päässä viihdelehdet.

Aikakauslehtien erityisyys on juuri lukijasuhteessa, aikakauslehti on kuin ystävä, Töyry sanoo.

– Aikakauslehdillä on ehdottomasti tulevaisuus, myös printtilehdillä, Outi Itävuo toteaa.

Esimerkiksi ammatti- ja järjestölehdissä on Outi Itävuon mukaan tullut esiin, että lukijat haluavat juuri oman lehden, eivät digitaalisena julkaisuna vaan printtinä.

– Kun kaikki muu on mediavirtaa, fyysisen lehden äärelle pysähtyminen on erityinen juttu.

Sadan aikakauslehden digilehdet löytyvät tästä linkistä. Vapaa luku on avoinna 5. - 11.4.

Kirjoittaja on itse työskennellyt päätoimittajana eri aikakauslehdissä.

Voit keskustella aiheesta 6.4. kello 23.00 saakka.

Lue lisää aiheesta:

Tuija Siltamäen kolumni: Pyydän, lakataan lässyttämästä sananvapaudesta ja aletaan vaahdota mediakritiikistä

Lehtikeisari Urpo Lahtisen elämästä tehdään tv-sarja – pääosassa Aku Hirviniemi

Sanoman yt-neuvottelut päättyivät: 12 työntekijää irtisanottiin Pirkanmaan ja Satakunnan toimituksista, lisäksi monen työ muuttuu

Kaleva Median yt-neuvottelut päätökseen: Enintään yhdeksän työntekijää irtisanotaan ja muutamien työsuhde muuttuu

Kun et jaksa enää esittää mitään

Kun et suuta pysty supussa pitää

Tule luoksemme

Pöytä on jo katettu

Tampereen seurakuntien YouTube-kanavallaan julkaisema Syntisten pöytä on katettu -video on noussut pääsiäisen puheenaiheeksi. Keskiviikkona julkaistu video lähti leviämään sosiaalisessa mediassa nopeasti, ja lauantai-iltapäivään mennessä sille on ehtinyt kertyä jo yli 133 000 katselukertaa.

Video on neljän evankelisluterilaisen papin tribuutti Erika Vikmanin Syntisten pöytä -kappaleelle.

– Ehdottomasti on kyllä yllättänyt, miten paljon kiinnostusta se on herättänyt. Tietenkin onhan tämä tosi hyvä kappale, itsekin olen sitä kuunnellut. En ajatellut, että se herättäisi näin suurta huomiota, kertoo videolla esiintyvä Imatran seurakunnan seurakuntapastori Kaisa Kontiainen.

Videolla nähdään muun muassa ehtoollisen jakamista ja kielletyn hedelmän tarjoilua.

Tuttua kappaletta huulisynkkaa videolla kolme muutakin seurakuntapastoria: Jenni Kallio Herttoniemen seurakunnasta, Anniina Salminen Harjun seurakunnasta ja Jenny Merimaa Ikaalisten seurakunnasta.

Video syntyi nopeasti

Kaikki lähti liikkeelle Erika Vikmanin kappaleesta.

– Kappale kosketti Jenni Kalliota niin paljon, että hän ajatteli, että tästä lähdetään tekemään tällaista herättävää ja kutsuvaa videota, sanoo Kontiainen.

Videon eri osuudet kuvattiin neljän mukana olevan seurakunnan kirkoissa. Seurakunnilta on saatu lupa videolla esiintymiseen.

Kontiaisen osuudet toteutettiin Imatralla Tainionkosken kirkossa.

– Aika pienellä porukalla ja nopealla aikataululla tehtiin, kertoo Kontiainen.

Koska aikataulu oli niin nopea, videoon löytyi esiintymään pelkästään naisia.

Moni voi löytää itsensä sanoituksista

Janne Rintalan ja Kaisa Korhosen sanoittamassa kappaleessa on mukana paljon uskonnollista termistöä. Muun muassa kielletty hedelmä ja murrettu leipä mainitaan. Sanoitukset puhuttelevat muutenkin:

Jätettyjä, petettyjä, eronneita, karanneita

Langenneita, ratkenneita, sisimpänsä salanneita

Kontiainen kokee, että kappale kuvaa elämää ja meitä ihmisiä.

– Jos mietimme vaikka alkuperäistä ehtoollispöytää, jossa Jeesus oli opetuslapsiensa kanssa, samalla tavalla siellä oli varkaita, kieltäjiä ja pettureita, hän sanoo.

– Jokaisesta meistä löytyy aivan varmasti joku noista pöydän ihmisistä: pettäjä, jättäjä, eronnut ja karannut. Kuka meistä voi sanoa, että ei sopisi yhteenkään noista luetelluista?

Video jakaa mielipiteitä

Etenkin positiivisten kommenttien määrä on yllättänyt Kontiaisen.

– Olen saanut sellaistakin palautetta, että kirkko on tullut 600 vuotta lähemmäs nykyaikaa, kertoo Kontiainen.

Palautteissa on tullut esille myös se, että voisi harkita liittyvänsä takaisin tällaiseen kirkkoon, joka tulee ulos tällaisella kappaleella ja videolla. Kaikkien mieleen video ei kuitenkaan ole.

– On tietenkin myös niitä, jotka ovat pahoittaneet mielensä. He ovat kokeneet, että video on rienaava ja sillä halutaan halventaa näitä pyhiä asioita, mitä ehtoollinenkin on kirkossamme.

Tasapainoilu perinteisen ja modernin välillä ei ole aina helppoa.

– Oikeastaan, tekee niin tai näin, aina joku loukkaantuu ja pahoittaa mielensä.

Kontiainen on ratkaissut asian omalta osaltaan näin:

– Pitää olla rehellinen omalle kutsulleen ja tehdä asioita täydellä sydämellä.

Turkissa pidätettiin maanantaina 10 entistä amiraalia, jotka olivat allekirjoittaneet uutta kanaalisuunnitelmaa kritisoivan avoimen kirjeen. Lisäksi neljä amiraalia on määrätty ilmoittautumaan poliisille.

Kanaalihanke on erityisen merkittävä Turkin presidentille Recep Tayyip Erdoğanille. PresidenttiErdoğan on tullut tunnetuksi useista suurista hankkeista, joilla hän haluaa uudenaikaistaa Turkkia.

Maanantaina hän arvioi, että amiraalien toiminnassa on viitteitä taannoin olleesta vallankaappausyrityksestä.

Suunnittelussa oleva kanaali ohittaisi Bosporinsalmen ja se olisi 45 kilometriä pitkä.

Kirjeen allekirjoittaneita 104:ää eläköitynyttä amiraalia on syytetty politiikan ja armeijan sekoittamisesta.

Syyttäjien mukaan pidätettyjä amiraaleja epäillään sopimuksesta rikoksen tekemiseen valtion turvallisuutta ja perustuslaillista järjestystä vastaan.

Kirjeessä amiraalit sanoivat, että suunniteltu Istanbulin kanaali uhkaisi horjuttaa Montreaux'n yleissopimusta, joka takaa siviililaivoille vapaan liikkumisen Välimeren ja Mustanmeren välillä ja sääntelee sotilasalusten liikkumista.

Presidentti Erdoğan vakuuttaa, että hän on hankkeessaan sitoutunut Montreaux'n sopimukseen.

Kaikki alkoi ihastumisesta.

Janita Autio oli törmännyt netissä blogiin, jota kirjoitti muuan Arttu Mustonen.

Cool ja vou, Autio ajatteli, joku poika pitää blogia. Hänestä tuntui, että hän ihastui nuorukaiseen pelkkien tekstien perusteella.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta. Aution sisko tutustui Mustoseen ja intoili sisarelleen, että oli löytänyt tälle poikaystävän, sellaisen juuri sopivan.

Kävi myös ilmi, että Autiolla ja Mustosella oli yhteisiä kavereita, ja pian kaksikko tapasikin toisensa.

Autio oli omien sanojensa mukaan ihan rakastunut. Ennen pitkää Mustonenkin ihastui.

Onnea kesti vuoden verran. Kihloja ehdittiin miettiä, samoin sitä, milloin häät järjestettäisiin. Lopulta pari tajusi, että suhde ei toimi. Seurustelun sijaan he ovat mieluummin ystäviä.

Ja tässä he nyt ovat. Kaksi ikisinkkua, niin he itseään luonnehtivat. Puhumassa sinkkuudesta ja siitä, millaista se on, kun on varttunut ympäristössä, jossa vaalitaan perhearvoja ja jossa on tavallista mennä naimisiin nuorella iällä.

Kuuntele, kun Autio ja Mustonen kertovat tarinansa omin sanoin toimittaja Henna Korkalan haastattelussa. Kaksikko pohtii laajemmin myös sitä, millaisen jäljen lapsuus ja nuoruus lestadiolaisessa yhteisössä ovat heihin jättäneet:

Entisiä lestadiolaisia, nykyisiä vaikuttajia

Janita Autio ja Arttu Mustonen, molemmat 27 vuotta, kertaavat tarinaansa toisiaan täydentäen.

Ensitapaamisesta on lähes kymmenen vuotta. Kaksikko sanoo olevansa parhaita ystäviä, ja se kuuluu etäyhteyden päähänkin. Tunnelma on välitön ja nauru herkässä.

Toisaalta Autio ja Mustonen ovat tottuneet esiintymään yhdessä. Heillä on ollut syksystä asti yhteinen Toivottomat sinkut -podcast, joka esittelytekstinsä mukaan sisältää "kahden toivottoman ikisinkun häröilyä ja tarinointia sinkkuelämän kommelluksista".

Kumpikin on myös sosiaalisen median vaikuttaja. Autiolla on kuvapalvelu Instagramissa yli 35 000 seuraajaa, Mustosella puolestaan runsaat 12 000.

Entistä pariskuntaa yhdistää kaiken muun ohella heidän taustansa. Kotoisin he ovat alkujaan Pohjois-Pohjanmaalta, ja molempien juuret ovat vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä.

Se vaikuttaa edelleen esimerkiksi siihen, miten nykyiseen deittikulttuuriin suhtautuu, Autio sanoo.

Liike ei tuntunut omalta

Vanhoillislestadiolaisuus on suurin evankelis-luterilaisen kirkon sisällä vaikuttavista herätysliikkeistä. Jäseniä siihen arvioidaan kuuluvan yli 100 000.

Liike on näkynyt perinteisesti juuri Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Pohjanmaalla sekä Koillismaalla. Yhteisö on tullut tunnetuksi etenkin suurista perheistään ja muutenkin perhekeskeisyydestään.

Siksi Autio ja Mustonenkin olivat tosissaan menossa kihloihin ja naimisiin, vaikka olivat hädin tuskin täysi-ikäisiä. Se oli heille normaalia.

– Kontrasti on ihan jäätävä verrattuna siihen, millaista elämää on nähnyt ja mitä kaikkea kuullut, nyt kun on itse elänyt sinkkuna, Autio toteaa.

Mustosen mukaan lestadiolaisessa yhteisössä ei käytännössä ole deittailukulttuuria. Uusia ihmisiä tapaa lähinnä yhteisten kavereiden ja tapahtumien kautta.

Jos tuttavuus etenee seurusteluasteelle saakka, monta kertaa päädytään myös avioon.

Se on absurdia, Mustonen sanoo.

– Millaisella todennäköisyydellä sitä tapaa jonkun ihmisen kertalaakista? Sellaisen, jonka kanssa menee naimisiin ja elää koko loppuelämänsä.

Eronsa jälkeen Autio ja Mustonen ovat irtautuneet myös lestadiolaisuudesta. He kuvailevat irtautumista prosessiksi. Päätös ei ollut yhtäkkinen, vaan kypsyi pikkuhiljaa.

Autio huomasi, ettei ajattele kaikista asioista niin kuin yhteisössä on tavattu ajatella.

Mustosella kysymysmerkkejä oli ollut nuoresta asti. Lopullinen käännekohta oli, kun hän totesi kuuluvansa seksuaalivähemmistöön ja tuli kaapista ulos.

– Tajusin silloin, että en pysty olemaan tässä mukana.

Kumpikaan ei halua kuitenkaan puhua pahaa kasvuympäristöstään. Välit perheeseen ovat tiiviit ja lämpimät, ja tuttavia yhteisön sisältä löytyy yhä.

Mustonen on osallistunut edelleen esimerkiksi lestadiolaisen liikkeen vuoden suurtapahtumaan, Suviseuroihin.

Lue lisää: Bloggaajat Mustarttu ja Viena K. ovat entisiä lestadiolaisia, mutta käyvät Suviseuroissa – "Kuin mitkä tahansa festarit ilman örveltämistä"

Kaksikko toivoo, että lestadiolaisuudesta puhuttaessa muistettaisiin mainita myös se hyvä, mitä liikkeessä heidän mielestään on.

– Itse koen, että olen saanut sieltä hyvän arvopohjan. Myös yhteisöllisyys on ollut vain positiivinen asia. Siitä, että on iso ja läheinen perhe ja paljon serkkuja ja sukua, tulee lämmin olo, Autio sanoo.

Mustonen toteaa, että lähtökohtia osaa arvostaa, kun on kuullut, millaisia taustoja muilla on ollut.

– Lestadiolaisuus on niin iso asia ja erilainen tapa elää, että en usko, että se poistuu ikinä täysin kenestäkään, joka lähtee yhteisöstä pois.

Deittailussa arvot eivät aina kohtaa

Välillä arvopohja on niin vankka, että ainakin Aution on vaikea sovittaa sitä yhteen nykypäivän deittailun kanssa. Sitä kun on kutsuttu jopa välinpitämättömäksi.

Lue lisää: Ghostaus on osa digiajan välinpitämätöntä deittailukulttuuria – Iida Åfeldt, 27, deittaili kuukausia ja sitten mies vain katosi

Autio kertoo, että vapautuminen on ottanut aikansa. Asioita on pitänyt pohtia paljon ja pikkuhiljaa.

– Jos alkaisin vaikkapa seurustella, suhtaudun siihen edelleen niin, että olen tosissani. Enkä niin, että lähdetäänpä vähän testaamaan.

Mustonen on sopeutunut deittailukulttuuriin kivuttomammin. Hän on jopa pitänyt siitä ja kokenut sen omakseen.

Hän kuvaa 2020-luvun deittailua sellaiseksi, jossa suhaillaan sinne tänne ja katsellaan, olisiko tuo hyvä vai olisiko jossain joku vieläkin parempi.

Hänelle itselleen on sopinut se, että on voinut mennä, tehdä ja kokeilla ja olla erilaisten ihmisten kanssa, ja hän on todennut, että niin on hyvä.

– Olen aina ollut outolintu enkä ole pystynyt samastumaan moniinkaan lestadiolaisuudessa olleisiin ajatuksiin, Mustonen pohtii.

Sinkkuna on kiva olla

Millaista puhetta kaksi toivotonta ikisinkkua kaipaisi sinkkuna olemisesta?

Ainakin siitä pitäisi ylipäätään puhua nykyistä enemmän, Mustonen sanoo. Pelkästään jo siksi, että sinkkujen määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

Kaksikkoa harmittaa, että sinkkuus nähdään usein eräänlaisena välivaiheena elämässä. Jopa aikansa kulttisarja Sinkkuelämää, englanniksi Sex and the City, päättyi niin, että kukin päähenkilöistä oli parisuhteessa.

– Parisuhteesta ja perhe-elämästä puhutaan niin kuin ne olisivat se goal, päämäärä, johon kaikki haluavat jossain vaiheessa. Sinkkuus jää jalkoihin. Se on kuin huono välivaihe, Mustonen tulkitsee.

Tähän sinkkuuden kokemusasiantuntijat toivovat muutosta.

– Sinkkuus on ihan jäätävän siistiä, Autio sanoo.

– Sitä, että on sinkku, ei pidä hävetä.

Mustosen mukaan oletus siitä, että sinkku on aina etsimässä parisuhdetta, ei sekään pidä paikkaansa.

– Aina mietitään, että voi kun tuokaan ei ole vielä löytänyt ketään. Entä jos hän ei ole edes etsinyt? Sekin voi olla yksi syy, että ei ole ketään. Että ei välttämättä halua.

Lue myös: Ilona Koivisto: Ei sulle mikään kelpaa, ikisinkku!

Mitä Autio ja Mustonen sitten omalta tulevaisuudeltaan toivovat: haaveilevatko he parisuhteesta tai perheestä vai onko mukava elellä elämää rauhassa ja yksin, tässä ja nyt?

Autio sanoo haluavansa joskus kyllä perheen, mutta sen aika ei ole vielä.

– Tällä hetkellä on kiva olla näin.

Mustonen on nauttinut siitä, että on löytänyt tasapainon itsensä kanssa ja voinut tehdä vapautuneesti kaikkia niitä asioita, mitä parisuhteessa ei ehkä voisi.

Se, että on voinut mennä ja tulla niin kuin on halunnut, on ollut hänestä täydellistä. Eikä ole tarvinnut olla tilivelvollinen kenellekään.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 5. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Samuel on vanhoillislestadiolainen, naimisissa, neljän lapsen isä ja biseksuaali

Kymmenen väitettä lestadiolaisuudesta – saako uskova juoda, meikata tai kilpaurheilla?

Analyysi: Mies päättää yhä, mistä lestadiolaisuudessa puhutaan

Maltillinen muutos kytee lestadiolaisuudessa – sallitaanko meikit ja naispappeus vielä joskus?

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi viime viikolla, ja nyt tuhannet hakijat aloittavat kevään luku-urakan valintakokeisiin.

Kuopiolaisella Tiia Suomalaisella on kokemusta valintakokeisiin pänttäämisestä: hän haki Kuopion yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä kolme kertaa, ja niistä viimeisellä hän nappasi viimein unelmiensa opiskelupaikan kaksi vuotta sitten.

Suomalainen kertoo opiskeluarjestaan ja jakaa vinkkejä opiskeluun Tiiavoitto-nimisellä Youtube-kanavallaan, jolla on yli 50 000 seuraajaa, sekä Tiiastudies-nimisellä Instagram-tilillään.

Nyt hän kertoo, millaiset keinot auttoivat häntä onnistumaan valintakokeessa.

1. Aloita ajoissa

Suomalainen aloitti valintakokeeseen lukemisen jo koetta edeltävänä syksynä.

– Luin silloin noin 15 tuntia viikossa. Vuodenvaihteen jälkeen kiristin tahtia ja luin noin 30 tuntia viikossa. Tunteja kyllä kertyi, Suomalainen kertoo.

Lääketieteen valintakokeen materiaalit ovat yleensä tiedossa jopa vuosi ennen valintakoetta. Useilla aloilla valintakoemateriaalit julkistetaan vasta muutama viikko ennen koetta.

– Lääkiksen pääsykoe on semmoinen maraton, kun taas jotkut muut kokeet ovat tosi intensiivinen pyrähdys, Suomalainen luonnehtii.

Joka tapauksessa lukeminen kannattaa aloittaa niin aikaisin kuin mahdollista.

2. Päätä milloin opiskelet ja pidä siitä kiinni

Suomalainen teki itselleen lukusuunnitelman siitä, kuinka monta tuntia lukee viikossa. Hän jyvitti tunnit viidelle päivälle niin, että lauantait ja sunnuntait jäivät vapaaksi.

Suomalainen koki itse, että aikaan perustuva suunnitelma sopi hänelle paremmin kuin vaikka aihealueisiin perustuva suunnitelma, jossa hän olisi käynyt tietyt asiat läpi tiettynä päivänä.

– Silloin ei tullut paineita siitä, vaikka jonkin asian oppimiseen meni tosi paljon aikaa.

Lukusuunnitelman pitää olla tarpeeksi vaativa, mutta sellainen, jossa on varaa myös joustoon ja vapaapäiviin. Välillä Suomalainen piti vapaata viikon tai parikin.

Suomalainen aloitti lukemisen aamulla ja luki aina tunnin kerrallaan. Tunnin kuluttua hän piti pienen tauon ja jatkoi taas lukemista.

– Yritin pitää päivät tiiviinä, jotta lukiessa ei menisi koko päivää, vaan iltoihin jäisi aina vapaa-aikaa.

Kun lukusuunnitelma on valmis, siitä täytyy pitää kiinni. Motivaatio ei tule odottelemalla, vaan kalenteria kannattaa noudattaa vähintään niin, että päättää aamulla lukea edes sen ensimmäisen tunnin verran.

– Lääkiksen pääsykokeestakin sanotaan usein, että vaikein asia on löytää ne istumalihakset lukemiseen.

Kotiin kannattaa pyhittää oma tila opiskelulle: siellä ei tehdä mitään muuta eikä missään muualla kotona opiskella. Tila voi olla minimissään työpöytä tai huoneen nurkkaus.

Häiriöitä voi ehkäistä vastamelukuulokkeilla tai kuuntelemalla opiskeluun tarkoitettuja soittolistoja.

3. Panosta lukemisen laatuun, ei määrään

Kaikki eivät ehdi lukea lähes täysiä päiviä kuukauden ajan. Se ei ole pakollista, sillä hyvä opiskelutekniikka auttaa jo paljon.

Toisaalta kuukausienkaan pänttääminen ei avaa korkeakoulun ovia, jos lukutekniikka on pielessä. Suomalainen sai kokea sen ensimmäisellä yrityksellään.

– Lukiossa kuvittelin, että osaan opiskella ja homma on hallussa. Mutta pääsykokeisiin lukiessa paljastui, että käytin tosi paljon aikaa ihan turhiin asioihin.

Ensimmäisellä hakukerralla Suomalainen käytti paljon aikaa lukemiseen, muistiinpanojen kirjoittamiseen ja teorioiden kertaamiseen. Lukeminen oli passiivista.

– Luin asioita uudelleen ja uudelleen, mutta en tehnyt mitään tehtäviä. Se oli kivaa ja helppoa, mutta jos opiskelu on kivaa ja helppoa, se ei yleensä ole kauhean kehittävää.

Toisella ja kolmannella hakukerralla Suomalainen panosti erilaisten tehtävien ja harjoitusten tekemiseen. Lääketieteen valintakokeessa hyvä laskurutiini on usein ratkaiseva tekijä, ja Suomalainen panostikin sen harjoittelemiseen.

Suomalainen osallistui ennen valintakoetta valmennuskurssille, jossa hän sai joka viikko kertaustehtäviä. Vaikka ei osallistuisi valmennuskurssille, tehtäviä voi tehdä myös omatoimisesti kotona.

Itselleen voi tehdä esimerkiksi niin sanottuja flash cardeja eli opettelukortteja, joiden toiselle puolelle kirjoitetaan kysymys ja toiselle vastaus. Niihin löytyy myös sovelluksia.

4. Selvitä, mikä on sinulle paras tapa opiskella

Epäonnistuneen ensimmäisen kerran jälkeen Suomalainen opiskeli paljon myös siitä, mitä ylipäätään on hyvä opiskelu.

Suomalainen hankki tietoa muun muassa katsomalla ulkomaisten lääketieteen opiskelijoiden Youtube-videoita – samanlaisia, joita hän tekee nyt itsekin.

– Kannattaa tutustua erilaisiin tekniikoihin ja miettiä, mikä olisi niistä itselle paras.

5. Opiskele sosiaalisesti

Vertaistuki auttaa pänttäämisessä. Koronatilanteen takia siinä täytyy kuitenkin käyttää vähän luovuutta.

– Minullakin on tällä hetkellä vähän vaikeuksia keskittyä, kun pitää opiskella yksin kotona, Suomalainen toteaa.

Valintakokeisiin lukevien kavereiden kanssa voi esimerkiksi avata videopuhelun, jossa voi lukea yhdessä ja saada vertaistukea, jos lukeminen tuntuu hankalalta.

Jopa pelkkä seuran tuntu voi auttaa opiskelussa. Youtubesta löytyy study with me -hakusanoilla videoita, joilla tubettajat opiskelevat, näpyttelevät tietokonetta, lukevat kirjoja ja siemailevat kahvia. Ne tuovat tunnetta siitä, kuin opiskelisi jonkun seurassa.

Näin ajattelee moni ainakin siitä päätellen, että joillakin videoilla on miljoonia katsomiskertoja.

6. Liiku ja nuku hyvin

Uni on äärimmäisen tärkeää opiskelulle. Hyviä yöunia ei kannata uhrata sen vuoksi, että ehtii aamulla aloittaa lukemisen aikaisin.

– Voi olla parempi, että nukkuu tunnin tai jopa kaksi pidempään ja opiskelee vähemmän. Unen aikana tapahtuu opiskelun kannalta niin merkittäviä juttuja, että siitä ei kannata lähteä kiristämään, Suomalainen sanoo.

Myös liikunta auttaa aivojen herättelyyn. Aamulla ennen lukemista voi esimerkiksi tehdä pienen kävelylenkin. Sen avulla voi ikään kuin saada aivot luulemaan, että lähtee kotoa jonnekin muualle opiskelemaan.

Jos lukeminen tuntuu hankalalta eivätkä asiat tartu millään päähän, voi olla myös hyvä nousta penkistä, lähteä hetkeksi liikkumaan ja sitten yrittää uudelleen.

– Kunnon tauon jälkeen opiskelu onnistuu usein yllättävän hyvin.

7. Varo stressiä

Stressi tekee elämästä ikävää, mutta se voi myös heikentää oppimista. Suomalaisen mukaan yksi ratkaisevista tekijöistä onnistuneessa luku-urakassa on saada stressitasot kuriin.

Se on tosin tällaisena poikkeuskeväänä helpommin sanottu kuin tehty, Suomalainen toteaa.

– Tänä vuonna hakijoiden tilanne on minun mielestäni ihan hirveä.

Iltaisin kannattaa keksiä jokin tapa, jolla ajatukset saa kokonaan irti opiskelusta. Se voi olla liikkumista, harrastamista tai ihan vain rentoutumista.

– Minulle toimi ihan se, että menin sohvalle ja katsoin vaikka Netflixiä, Suomalainen kertoo.

Kannattaa muistaa, että valintakokeissa ei tarvitse osata asioita täydellisesti. Lääketiede on yksi vaikeimmista aloista päästä sisään – mutta moni ei huomaa, että jopa lääkiksen valintakokeessa riittää, kun saa tehtävistä vain 50–70 prosenttia oikein. Se käy ilmi viime vuosien pistetilastoista (Lääkisvalmennus.fi).

Ei kannata siis huolestua siitä, jos yksi tai kaksi aihealuetta tuntuvat vaikeilta. Todennäköisesti koe ei kaadu siihen.

Voit keskustella aiheesta 6.4. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Katso Ylen yhteishakukoneesta, kuinka moni kilpailee kanssasi samasta opiskelupaikasta – tutut alat suosiossa myös tänä keväänä

Yhteishaku hoituu poikkeusoloissakin – Mikael Nousiainen: "Mummoni sanoi, ettei hänkään vielä tiedä mitä tekee isona, niin ei minunkaan tarvitse"

Yliopistojen valintakokeet huolestuttavat hakijoita: osa voi tulla kokeeseen jopa sairaana välttääkseen välivuoden