Seurasin hiljan vierestä ystävääni, joka saa asiantuntijatyöstään hyvää palkkaa, mutta jolla on ulosoton takia käytettävissään vain hitusen toimeentulotukea suurempi summa. Kun hyvätuloinen ystäväporukka suunnitteli polttareita, ulosoton kautta velkojaan maksava joutui jättäytymään tekosyihin vedoten pois, koska ei kehdannut sanoa ettei hänellä ole varaa samaan kuin muilla.

Kun ihminen ei maksa laskuaan, ja tilanne kestää pitempään, luottorekisteriin kirjataan maksuhäiriömerkintä. Toki prosessissa on useampi vaihe, mutta pääpiirteissään näin. Kun maksuhäiriömerkinnän saa, menettää luottotietonsa ja elämä muuttuu. Jos velkoja ei saa maksettua itse, ne voidaan ulosmitata suoraan palkasta tai eläkkeestä. Luottotietojen menettämisellä on valtava vaikutuksia ihmisen elämään, jotkut sanovat että suurempi kuin rikosrekisterillä.

"Älä oleta" on loistava ohje kaikilla elämänalueilla, myös tässä.

Maksuhäiriömerkinnän saaminen ei ole harvinaista, niitä on jo 8,5 prosentilla eli 390 000 suomalaisella. Nuorilla merkintöjä on vielä enemmän. 25-29-vuotiaista lähes 13 prosentilla on maksuhäiriöitä.

Maksuhäiriöiden määrä on kasvanut tasaisesti lähes vuosikymmenen ajan. Tälle kehitykselle esitetään monia syitä; pikavippifirmojen lisääntymistä, korkokattoa, koronan aiheuttamia talousvaikeuksia.

Maksuhäiriömerkintä pysäyttää velkaantumisen. Luottotietojen menettämisen seuraukset ovat massiivisia, koska ne eivät pysähdy vain luottokortin katkaisemiseen.

Ilman luottotietoja on vaikea saada vuokra-asuntoa. Ja vaikka se onnistuisi, kotivakuutuksen saaminen voi tyssätä maksuhäiriömerkintään. Jos ulosotossa oleva ihminen saa säästettyä rahan matkaan, hän ei saa matkavakuutusta, ei edes lapsilleen.

Puhelin- ja nettiliittymää ei saa ilman satojen eurojen panttimaksua. Työnhaussakin luottotiedoilla voi olla merkitystä. Aikaisemmin luottotietojen tarkistaminen liittyi lähinnä rahoitusalaan ja johtotehtäviin, nyt tarkistus voidaan tehdä myös asiakaspalvelu- tai kassatyöhön hakevalle.

Minä ajattelen että se, miten meillä kullakin menee, on suurelta osin hyvää tuuria. Yksilö voi tehdä paljon oman onnensa eteen, mutta pienet vastoinkäymiset voivat kaataa yhtälön.

Koronan aiheuttamat lomautukset ja irtisanomiset tuottavat tilanteita joissa tulot putoavat äkillisesti. Samaan aikaan TE-toimistot ruuhkautuvat, joten työttömyysturvaa pitää odottaa pitkään ja koko ajan pitäisi maksaa asumisesta ja ruuasta kuten ennenkin. Maksuhäiriömerkintään ja luottotietojen menettämiseen johtavan tapahtumaketjun voi käynnistää irtisanominen, oma tai läheisen sairastuminen, ero tai vaikka uupuminen.

Luottotiedottomuutta ympäröi vahva stigma. Ulosotto mielletään helposti osoitukseksi totaalisesta holtittomuudesta ja elämänhallinnan puutteesta. Rahasta puhuminen on vaikeaa, ja ulosotosta tai maksuhäiriömerkinnästä puhuminen vielä vaikeampaa. Vaikka omakohtaisista kokemuksistani on pian kaksi vuosikymmentä aikaa, ajanjakso hävettää minua yhä niin että mietin pitkään uskallanko edes mainita asiaa tässä kolumnissa.

Maksuhäiriömerkintöjä on niin monella suomalaisella, että on selvää että heitä on meidän kaikkien tuttavapiireissä.

Keskiluokkaisissa piireissä aihe on iso tabu. Ystävälleni kerrottiin uudessa työpaikassa että hän saa nimelleen luottokortin, ja hänen piti miettiä miten voisi varmistaa voiko hänelle, luottotiedottomalle, sellaista myöntää. Toiselle ehdotettiin vanhempainillassa että hän voisi perustaa tilin makeisia myyvään tukkuun luokan leirikoulumyyntejä varten, ja tämä ystävä joutui kiemurtelemaan vastuusta pois koska pelkäsi ettei voisi ostaa tilille ilman luottotietoja.

"Älä oleta" on loistava ohje kaikilla elämänalueilla, myös tässä. Ei kannata olettaa tietävänsä mikä kenenkin taloudellinen tilanne on. Puhutaan enemmän rahasta, ja sen puuttumisesta.

Raisa Omaheimo

Kirjoittaja on helsinkiläinen taiteilija, joka on sitä mieltä että se maksaa jolla on rahaa.

Aiheesta voi keskustella 19.9. klo 23.00 asti.

Viisivuotiaat Ellen Pulkkinen, Enni Mykrä, Mai Pirttimäki ja Elvi Kuivamäki piirtävät keskittyneesti helsinkiläisen Päiväkoti Purjeen maalaushuoneessa.

He ovat jo oppineet monia asioita päiväkodissa, kuten sen, että toista ei saa lyödä, mutta halata saa, jos toinen niin haluaa.

Tytöt kertovat leikkivänsä mielellään Barbie- ja kotileikkejä. Myös jumppa on kivaa, ja isommilta tytöiltä läheisen koulun pihalla on jo otettu mallia kärrynpyörien ja volttien tekemiseen.

• Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa, mitä tytöt ajattelevat päiväkodista ja viskarista.

Tänä syksynä tytöt ovat aloittaneet niin sanotussa viskariryhmässä, joka valmentaa heitä vuoden päästä alkavaan eskariin. Päiväkoti Purjeessa viskaritoimintaa on tunti kerran viikossa. Muun ajan tytöt ovat tavalliseen tapaan päiväkodissa.

Ryhmää vetää varhaiskasvatuksen opettaja Satu Rantasalo.

– Täällä voi oppia kouluvalmiuksia, vertaissuhteita, kaveri- ja tunnetaitoja sekä motorisia ja kielellisiä taitoja.

5-vuotiaiden määrä kasvoi selvästi maksuttomassa varhaiskasvatuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt lisäämään viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen maksuttoman kokeilun avulla.

Kokeilun toisessa vaiheessa vuosina 2019–2020 on ollut mukana 26 erikokoista kuntaa ympäri Suomea. Niiden joukossa ovat muun muassa Helsinki, Hämeenkyrö, Lahti, Kotka, Turku, Kempele ja Oulu. Kokeilukunnissa perheet ovat saaneet viisivuotiaille lapsilleen maksutonta varhaiskasvatusta kaksikymmentä tuntia viikossa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin arvioinnin mukaan viisivuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut keskimäärin 15 prosenttiyksikköä kokeilukunnissa.

Suomen muissa kunnissa viisivuotiaiden osallisuus varhaiskasvatuksessa on kasvanut huomattavasti vähemmän, vain kuusi prosenttiyksikköä.

Suurin vaikutus matalan keskitulon perheissä

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumista erityisesti matalan keskitulon perheissä. Tässä arvioinnissa tämä tarkoittaa esimerkiksi niitä perheitä, joiden nettoansiot ovat 2 500–3 000 euroa kuukaudessa.

– Tämä on mielenkiintoinen tuloryhmä, jossa osallistuminen lisääntyi selkeästi enemmän. Osittain on kyse siitä, että korkeammissa tuloluokissa osallistuminen varhaiskasvatukseen on jo lähtökohtaisesti yleistä, samoin myös matalampien tuloluokkien osalta, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Anna Siippainen.

Hänen mukaansa korkeampien tuloluokkien perheissä molemmat vanhemmat käyvät yleensä töissä, joten lapset ovat olleet päivähoidossa jo ennen kokeilua. Kun perheiden nettotulot ylittävät 5 000 euroa kuukaudessa, viisivuotiaat lapset ovat varhaiskasvatuksessa lähes poikkeuksetta.

Hyvin matalatuloisillakaan perheillä lasten ilmoittaminen päivähoitoon ei välttämättä ole rahasta kiinni. Tällaisilla perheillä voi olla helpotuksia asiakasmaksuissa, tai varhaiskasvatus voi olla heille jopa ilmaista.

Taajaan asutut kunnat erottuvat joukosta

Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi viisivuotiaiden määrää varhaiskasvatuksessa erityisesti sellaisissa kunnissa, jotka Tilastokeskus määrittelee taajaan asutuiksi kunniksi.

Sen tarkemmin Siippainen ei paljasta kuntakohtaisia eroja, mutta Pohjois-Pohjanmaalla varhaiskasvatukseen osallistuminen on hänen mukaansa ollut vähäisempää kuin muualla Suomessa.

– Kun olemme tarkastelleet osallistumista AVI-alueittain, niin erityisesti on erottunut Pohjois-Suomen AVI-alue, jossa osallistutaan varhaiskasvatukseen vähemmän kuin muualla.

Ensi syksynä maksuttomuus laajenee

Etelä-Suomessa tilanne on toisenlainen.

Helsingin kaltaisessa tiheään asutussa kaupungissa varhaiskasvatuksessa olevien viisivuotiaiden määrä on ollut jo entuudestaan korkealla tasolla ennen maksuttomuuden kokeilua.

Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen mukaan 94 prosenttia viisivuotiaista oli varhaiskasvatuksen piirissä vuoden 2019 lopussa. Se on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2017.

Hän ei osaa sanoa varmuudella, kuinka suuri osa lapsista on tullut varhaiskasvatukseen juuri maksuttomuuden vuoksi.

Kokeilusta aiheutuneiden asiakasmaksutulojen menetys on vuosittain Helsingissä noin kolme miljoonaa.

Sanna Marinin (sd.) hallitus on päättänyt syksyn budjettiriihessä, että merkittävä määrä uusia perheitä nousee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin ensi vuoden elokuussa.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen päätettiin tämä syksyn riihessä osoittaa seitsemänkymmentä miljoonaa euroa.

Karvin arviointiasiantuntijan Anna Siippaisen mukaan yksin tämä ei riitä vaan tarvitaan myös kuntakohtaisia päätöksiä.

Joissakin kunnissa viisivuotiaan varhaiskasvatukseen osallistumisen esteenä voi olla se, että kunta on asettanut nuoremman lapsen kotihoidontuen kuntalisän ehdoksi, että myös vanhempi lapsi on hoidettava kotona.

Lue myös:

Näin budjettiriihen päätökset vaikuttavat elämääsi: Tupakan ja viinan hinta nousee, päivähoitomaksut alenevat ja vähäpäästöistä työmatkaliikennettä tuetaan

Vasemmistoliiton Li Andersson alentaisi päivähoitomaksuja ja leikkaisi kotihoidontukea: Nurinkurista maksaa myös yli 3-vuotiaiden kotihoidosta

Venäjä yrittää jälleen vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi liittovaltion poliisin FBI:n johtaja Christopher Wray edustajainhuoneen kotimaan turvallisuuden komitelle.

Venäjän vaikutusyritykset suuntautuvat erityisesti demokraattiehdokas Joe Bidenia vastaan.

Wray sanoi olevansa erityisen huolissaan Venäjän jatkuvasta "valeuutisrummutuksesta", joka saa aikaan vastakkainasettelua ja ristiriitoja. Se voi myös johtaa siihen, etteivät kansalaiset luota vaalien demokraattiseen lopputulokseen.

Venäjä levittää viestiä, jonka tarkoituksena on halventaa Bidenia, joka on presidentti Trumpin vastaehdokas. Venäjä yrittää myös heikentää Venäjä-vastaista ilmapiiriä, joka on sen mielestä vallalla osassa Yhdysvaltain hallintoa.

Yhdysvaltain viranomaiset eivät kuitenkaan ole havainneet Venäjän taholta samanlaista pyrkimystä puuttua itse äänestysprosessiin, jollainen viime vaalien jälkeen paljastui.

Kiina ja kotimaan ääriryhmät

Kiina ei yritä vaikuttaa varsinaiseen presidentinvaaliin, Wray kertoi. Hänen mukaansa FBI uskoo Kiinan lähtevän siitä, että Trump häviää vaalit. Tämä sopii Kiinalle, koska Trumpia pidetään arvaamattomana. Kiina yrittää nyt vaikuttaa siihen, että siihen kohdistuva kritiikki laimenee.

Yhdysvallat toimii nyt erittäin tehokkaasti, jotta Kiina ei saisi haltuunsa yhdysvaltalaista huipputeknologiaa. Tämä pyrkimys auttaa myös vastavakoilua, mistä on seurannut, että Kiinan erilaisia vaikutusyrityksiä paljastuu vähän väliä, Wray kertoi komitealle.

Keskustelussa kysyttiin Wrayltä maata repivistä rotumellakoista ja vasemmistolaisen anarkistiliikkeen Antifan vaikutuksesta niihin. Wray kiisti, että Antifa olisi suurin kansallinen turvallisuusuhka, kertoo Bloomberg-uutistoimisto.

Wray kertoi, että Yhdysvaltain viranomaiset ovat viime kuukausina ottaneet tutkintaan lukuisia väkivaltaisia ääriryhmiä. Niistä valtaosa on ollut valkoista ylivaltaa edistäviä ryhmittymiä.

Ylinopeutta ajanutta nuorta miestä vastaan on nostettu syytteet liikenteen vaarantamisesta Kanadassa, kertoo muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC. Vauhtia oli 140 km/h, kun rajoitus alueella oli 110 km/h.

Uutiskynnyksen yli tapaus nousee siksi, että poliisin mukaan Tesla-merkkinen ajoneuvo vaikutti ajelevan tapahtumahetkellä itsekseen kuljettajan nukkuessa vaakatasossa.

Tapaus sattui heinäkuun alussa torstai-iltapäivänä Albertan provinssissa noin sadan kilometrin päässä sen pääkaupungista Edmontonista. Jääkiekkojoukkue Oilersista tunnettu kaupunki sijaitsee läntisessä Kanadassa.

Kanadan liittovaltion poliisin RCMP:n mukaan Tesla S -mallinen auto kulki ensin 140 kilometrin tuntinopeudella, mutta kiihdytti sataanviiteenkymppiin, kun edellä olleet ajoneuvot väistyivät poliisin pantua pillit päälle.

Lue myös: Yhdysvalloissa viranomaiset tutkivat Teslan outoja onnettomuuksia – auton väitetään kiihdyttäneen itsestään 17.1.2020

Poliisin mukaan sekä kuljettajan että etumatkustajan istuimet oli kallistettu vaakatasoon, ja molemmat vaikuttivat olevan unessa.

– Kumpikaan ei katsonut, mihin auto on menossa. Uskomme, että ajoneuvoa ohjasi autopilottijärjestelmä, joka on oikeastaan vain pitkälle edistynyt kuljettajan apuri. Se vaatii siis kuljettajan ohjausta. Toki ajoneuvoja voi itse säätää valmistajan suositusten vastaisesti, Darrin Turnbull RCMP:stä sanoi Kanadan yleisradioyhtiö CBC:lle.

BBC:n mukaan Tesloissa on toistaiseksi käytössä kakkostason autopilotiksi kutsuttu järjestelmä, joka edellyttää kuljettajan olevan hereillä ja pitävän kiinni ohjauspyörästä.

Teslan perustaja Elon Musk on arvioinut yhtiön autojen pystyvän kulkemaan lähes itsenäisesti vuoden loppuun mennessä.

Lue myös:

Sijoittajien hermoilu jatkuu Yhdysvalloissa – Teslan osake romahti päivän aluksi lähes 20 prosenttia

Teslan vuosineljännes yllättäen voitollinen

Elon Musk avasi Teslan tehtaan keskellä koronakaranteenia – Nyt autotehtaalta raportoidaan ensimmäisiä tartuntoja 12.6.2020

Elon Musk twiittasi ja Teslan arvosta katosi 14 miljardia dollaria 2.5.2020

Aila-syysmyrsky on väistynyt

Aila-myrsky heikentyi Suomessa siirtyessään yön aikana itään. Edelleen ilman sähköjä on kuitenkin 24 000 kotitaloutta. Tuulivahinkoja on tullut niin paljon, että Aila-myrsky on ottamassa kolmossijan vuonna 2001 iskeneen Janikan ja 2011 peräjälkeen riehuneiden Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen.

Uhraus työelämälle pieneni: Elämästä enää 54 prosenttia työvuosia

Suomalaiset uhraavat työelämälle entistä pienemmän osuuden elinvuosistaan. Eläketurvakeskuksen Ylelle tekemän laskelman mukaan viime vuonna keskimäärin 54 prosenttia elämästä kului työelämässä. Osuus on selvästi vähemmän kuin vuonna 1990. Viime vuodet osuus kuitenkin oli pienessä kasvussa. Ehdotus nelipäiväisestä työviikosta tarkoittaisi työuran pidentämistä kuusi vuotta.

Tamperelaistaloyhtiöt löysivät erikoisen keinon välttyä tonttivuokran korotuksilta

Kaupungin vuokratontin raju hinnankorotus voi ajaa asukkaiden talouden tiukoille. Asukkaat pitävät usein vuokratonttien hinnankorotuksia kohtuuttomina. Tampereen Juhannuskylässä kaksi taloyhtiötä tavoittelee helpotusta tontinvuokraan poikkeuksellisella tavalla. Vuokrahinnan korotus jää selvästi ennakoitua pienemmäksi, jos rakennukset ja pihapiiri suojellaan. Kaupunki on suostumassa toiveeseen.

Saarikko esittelee linjansa keskustan puheenjohtajana

Keskustan uusi puheenjohtaja Annika Saarikko esittelee tänään perjantaina poliittisen linjansa. Paikaksi Saarikko on valinnut keskustakirjasto Oodin Helsingissä. Näytämme Saarikon linjapuheen suorana verkossa kello 8.55 alkaen.

Koronarajoitukset kuristavat Kenian taloutta – turistit eivät ole palanneet

Itäisessä Afrikassa Kenia kärvistelee koronakriisissä ennen kaikkea taloudellisesti. Matkailu vastasi ennen pandemiaa jo kymmenesosasta maan taloutta, mutta puoleen vuoteen ulkomaisia turisteja ei ole juuri näkynyt. Kotimaista kysyntää yritetään pitää yllä kekseliäillä tarjouksilla, mutta erityisesti ravintoloissa toivotaan alkoholin anniskelukiellon pikaista päättymistä. Toimittajamme Liselott Lindström raportoi Kenian pääkaupungista Nairobista.

Sää pysyy tuulisena

Myrsky on väistynyt, mutta sää pysyy tuulisena. Etelässä päivä on aurinkoinen ja pohjoisessa sataa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Forssassa oli isot odotukset, kun belgialainen Melanie Holding B.V osti enemmistön forssalaisesta Aste Finlandista vuonna 2017. Asteesta tuli osa belgialaista Creative Cooling Group -konsernia.

Ammattikylmälaitteita suunnittelevan ja valmistavan Asteen piti ulkomaisen yhtiön omistuksella nousta isojen valmistajien haastajaksi ja päästä kilpailemaan miljoonaluokan kylmälaitetilauksista.

Tosin kävi. Kolme vuotta belgialaisten johdon alla oli ainakin osalle forssalaisia yhtä tuskaa. Asiakkaita lähti, kun innovatiivinen ja notkea yhtiö tuntui muuttuneen jäykäksi ja byrokraattiseksi.

Suomalaisiin ei täysin luotettu

– Asteessa oli tehty pitkään yhdessä töitä tietyllä tavalla ja totuttu matalaan organisaatiotasoon. Oli hyvin haastavaa oppia toimimaan toisella tavalla ja tyylillä, muistelee Asteen tuotantopäällikkö Anne Järvinen.

Creative Cooling Groupin johto näytti tekevän yrityskaupan klassisen virheen. Uusi emoyhtiö ei osannut sitouttaa suomalaisia omaan johtamistapaansa. Forssalaistehtaan avainhenkilöt menettivät uskonsa ja jättivät yhtiön yksi kerrallaan.

– Joissain tilanteissa ostettavan yrityksen avainhenkilöitä ei saada sitoutettua yrityksen toimintaan. Sitä kautta ostettavan yrityksen toimintaedellytykset heikkenevät, selittää Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Avainhenkilöiden rooli korostuu entisestään, jos on kyse nousukiidossa olevasta kasvuyrityksestä. Sitä Aste Finland juuri oli.

Herätys tuli, kun liikevaihtokin putosi ja viimeisen niitin iski korona. Belgiassa tunnustettiin tilanne ja Aste Finland myytiin takaisin entisille omistajille Suomeen.

Tällaiset takaisinostot eivät ole Ville Kajalan mukaan tavattomia, vaikka harvinaisia. Niistä ei pidetä mitään tilastoja.

– Yrityskaupan prosessit vaativat paljon työtä, jotta ostettava yritys saadaan mukaan uuteen kokonaisuuteen. Myös ostava yritys voi oppia ostettavalta. Se voi olla yksi yrityskaupan tavoitteista: saada uudenlaista osaamista organisaatioon ja ketteryyttä toimintaan, Kajala huomauttaa.

Suomalaisten näkökulmasta belgialaisilla oli vanhahtava tapa johtaa ja tehdä kauppoja.

– Asteessa oleva asiakaslähtöisyys ei ollutkaan tärkeää silloiselle johdolle. Nyt olemme viime kuukausien aikana saaneet takaisin ne, jotka meidät silloin hylkäsivät, kertoo toimitusjohtajaksi palannut Jussi Salonen.

Kasvuhalut ovat yhä kovat

Entiset omistajat muodostivat Forssan Rautakulma -nimisen yhtiön, joka omistaa Aste Finlandin koko osakekannan. Asteen toimintaa tukee ja vahvistaa samaan konsernin kuuluva Sisu Coolers Oy, joka jatkossa vastaa kylmälaitteiden huollosta Suomessa.

Uusvanhassa omistuksessa on yhä haluja kasvaa nopeasti. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa isot kansainväliset panimo- ja virvoitusjuomayhtiöt, elintarvikkeita myyvät liikkeet ja meijerit.

Ennen ulkomaisiin käsiin siirtymistä Aste Finlandin liikevaihto oli 10 miljoonaa, tänä vuonna se jää noin 6,5 miljoonaan euroon.

Vakituisessa työsuhteessa on 41 työntekijää, joista 15 on tällä hetkellä lomautettuna. Myös korona tuntuu yrityksessä.

Yhtiössä kuitenkin uskotaan, että kolmen vuoden kuluttua liikevaihto olisi jo 15 miljoonaa euroa.

– Kaikilla on tahtoa ja uskoa tulevaan, että tästä vielä noustaan. Olemme vielä iso yritys täällä Forssassa ja tulemme työllistämään monia ihmisiä, painottaa Anne Järvinen.

Jos lähitulevaisuus toteutuu, kuten on suunniteltu, voi Aste Finlandissa ja Sisu Coolers Oy:ssä olla pian noin 75 ihmistä töissä.

– Sen lisäksi arvioimme työllistävämme alihankintaverkostossa kymmeniä henkilöitä, sillä noin 65 %:a liikevaihdostamme on alihankintaostoja, ynnäilee Jussi Salonen.

EU vaatii ekologisempia kylmälaitteita

Forssassa tehtävistä kylmälaitteista kaksi kolmasosaa menee vientiin. Asteelle Eurooppa on kotimarkkina-aluetta. Euroopan unioni pakottaa jo ensi vuonna tekemään entistä ekologisempia kylmälaitteita.

– Maaliskuussa 2021 tulossa EU:n lainsäädäntöön muutoksia. EU haluaa ohjata koko teollisuudenhaaraa, jotta vuoteen 2030 mennessä säästettäisiin merkittävästi sähköä. Se näkyy meillä tälläkin hetkellä. Tuotteita parannellaan, jotta energiakulusta saadaan pienennettyä ja optimoitua, kertoo muotoilujohtaja Janne Leppämäki.

Laitteisiin tulee energiamerkinnät ja jos EU:n asettamaan energialuokitustaulukkoon ei yllä, tuotetta ei saa EU:n sisällä myydä.

Suunnittelupöydällä olevat uudet kylmälaitteet korostavat entisestään myytävien tuotteiden näkyvyyttä ja hygieenisyyttä. Suosiotaan kasvattavat myös yhdistelmälaitteet, joista voidaan myydä yhtä lailla kylmiä ja lämpimiä tuotteita.

Jo kuuden viikon ajan protestien kohteena ollut Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on ilmoittanut sulkevansa maan Puolan ja Liettuan vastaiset rajat.

Lisäksi Valko-Venäjä aikoo vahvistaa rajavalvontaansa Ukrainan vastaisella rajalla.

Lukašenka myös kertoi määränneensä armeijan korkean valmiustason tilaan.

Kiistelty presidentti on toistuvasti väittänyt, että häntä kohtaan Valko-Venäjällä leimahtaneet mielenosoitukset ovat lännen masinoimia.

Elokuun presidentinvaalien jälkeen Valko-Venäjällä puhkesi mielenosoituksia ilmeisen väärennetyn vaalituloksen vuoksi. Lukašenkan hallinto on yrittänyt tukahduttaa mielenosoitukset kovin ottein.

Euroopan parlamentti ilmoitti torstaina ettei se tunnusta Lukašenkaa Valko-Venäjän presidentiksi enää sen jälkeen, kun hänen nykyinen virkakautensa loppuu 5. marraskuuta.

Etyjissä vaaliselvitys, Suomi mukana

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin 17 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, puolestaan aloittaa selvityksen Valko-Venäjän presidentinvaaleihin liittyneistä ihmisoikeusrikkomuksista.

Suomen ulkoministeriön tiedotteen mukaan Etyj-jäsenet teettävät riippumattoman asiantuntijaselvityksen. Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo tiedotteessa, että selvityksen pohjalta "voidaan käydä keskusteluja Valko-Venäjän kanssa maan ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti presidentinvaalien jälkeisestä väkivallasta”.

Selvityksen kerrotaan alkavan kuun lopussa ja asiantuntijoiden raportin valmistuvan marraskuussa.

EU-maiden ulkoministerien on määrä tavata maanantaina Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja Brysselissä. Tapaamisen jälkeen ministerit keskustelevat mahdollisista Valko-Venäjän vastaisista pakotteista.

Tsihanouskaja pakeni elokuussa Valko-Venäjältä Liettuaan ilmeisesti Valko-Venäjän hallinnon painostuksesta.

Lue myös:

EU:n parlamentti ei tunnusta Aljaksandr Lukašenkaa Valko-Venäjän presidentiksi

Putin Sotšin neuvotteluista: Valko-Venäjän saatava hoitaa itse omat ongelmansa, Lukašenka on maan laillinen johtaja

Venäjä tukee Valko-Venäjän johtajaa mutta Kremlin luottamus Aljaksandr Lukašenkaan on järkkynyt pahoin

Huolestunut naapuri tietää, että seuraan toimittajana brexitiä. Hän kyselee säännöllisesti mielipiteitä siitä miten EU:n ja Britannian vapaakauppa-neuvotteluissa käy.

Kuluneen viikon jälkeen lohdutuksen sanoja on vaikea löytää.

Britannian hallituksen lakialoite jo allekirjoitetun EU-erosopimuksen kiertämiseksi oli niin järisyttävä veto, että sen voi nähdä pääministeri Boris Johnsonin yrityksenä kaataa neuvottelut.

Johnson väitti hiljattain kirjoituksessaan, että hän pitää sopimuksetonta eroa “hyvänä neuvottelutuloksena”. Ehkäpä nyt on syytä uskoa, että hän tarkoitti sanoillaan totta.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.

Elinkeinoelämän piirissä toivotaan silti edelleen, että Johnsonin lakihanke on neuvottelujuoni.

Tulkinnan mukaan hallitus haluaa vain luoda riitelyn savuverhon. Sen suojissa pääministeri voi tehdä vapaakauppasopimukseen tarvittavat kompromissit – esiintyen kotiyleisön edessä Britannian puolustajana.

Johnson saattoi kuitenkin sytyttää savupommin sijaan dynamiitin sytytyslangan. Hänen on vaikea perääntyä EU-erosopimuksen kiertävästä lakialoitteestaan kasvojaan menettämättä, sillä se on jo parlamenttikäsittelyssä.

Pitkämielisenä esiintynyt EU:kaan ei voi antaa tässä kysymyksessä kiukuttelevalle Britannialle siimaa. EU sanoo, että Britannia rikkoo kansainvälistä lakia vastaan, ja Johnsonin on luovuttava lakialoitteestaan viimeistään tämän kuun loppuun mennessä. Muutoin minkä tahansa sopimuksen allekirjoittaminen Britannian kanssa on mahdotonta.

Britannian parlamentin alahuonekin hyväksyi sisämarkkinalain äänestyksessä tiistaina. Seuraavaksi se menee parlamentin ylähuoneeseen.

Toivo elää niin kauan kuin peliä ei ole vihelletty poikki, mutta kävipä vapaakauppaneuvotteluissa miten tahansa, Britannia on monella tapaa jo nyt niiden häviäjä.

Maan kansainvälinen maine on saanut lakialoitejupakasta kovan kolauksen. Brexitin jälkeistä asemaansa etsivän Britannian on vaikea vaatia vaikkapa Kiinaa tai Venäjää kansainvälisten lakien noudattamiseen oman toimintansa jälkeen.

Lue alta Ylen EU-toimituksen tiivistys siitä, mitä eurooppalaista keskustelua seuraavan on hyvä tietää tämän ja ensi viikon puheenaiheista.

#SOMESSA: Ursula von der Leyen piti odotetun puheen EU:n tilasta – twitteristien mielestä puhe oli sekä hyvä, huono, visionäärinen että visioton

EU:n ei olisi kannattanut nimetä komission puheenjohtajan vuotuista puhetta samaksi kuin Yhdysvaltain presidentin joka tammikuinen puhe: State of the Union. Kun nyt etsii tuolla tunnisteella kuvia ja kommentteja esimerkiksi Instagramista, tulokseksi saa pelkästään amerikkalaisia politiikkoja ja Yhdysvaltain, ei EU:n, tähtilippuja. Mitä tästä opimme? Eurooppalainen some-yhteisö on vain haavekuva.

Ensimmäisen eurooppalaisen Unionin tila -puheen EU-parlamentille piti kymmenen vuotta sitten komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. Finanssikriisin jälkimainingeissa hän pohti lähinnä taloutta ja työttömyyttä.

Ursula von der Leyenin sanoma keskiviikkona oli jo selvästi konkreettisempi, ja se kertoo finanssikriisiäkin vaikeammista ajoista. Von der Leyen listasi uusia toimenpide-esityksiä digilainsäädännöstä lääketieteen tutkimusresurssien lisäämiseen (niistä lisää kirjeessä alempana). Twitteristien arviot puheesta lainehtivat taas laidasta laitaan. Yhden mielestä siitä puuttui visio, toisen mielestä hän toi pöytään juuri sen mitä koronakansa odottaakin eli muutosesityksiä, moni piti esitystä merkittävänä eri syistä, jopa historialliseksi esitystä arvioivat useat.

Puhe oli von der Leyenin ensimmäinen laatuaan. Se oli myös ensimmäinen, jota ei häiriköity taustalta – Nigel Faragen johtamia brexit-meppejä kun ei parlamentin täysistuntosalissa enää ole buuailemassa ja meluamassa.

#FAKTA: Suomalaiset ovat haluttomampia auttamaan muita kuin muut meitä

Etelän, pohjoisen, idän ja lännen väliset railot näkyvät myös kansalaisten halussa auttaa muita maita. Kun verkkoyhteisö YouGov kysyi 14 Euroopan maan kansalaiselta näiden auttamishaluista luonnonkatastrofissa, sotilaallisessa hyökkäyksessä tai tautiepidemiassa, ihmiset olivat yleisesti ottaen halukkaita ojentamaan kätensä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta johtuvassa kriisissä vain suomalaiset eivät halunneet auttaa muita.

Kun vastaajilta kysyttiin, mitä maita he auttaisivat suuressa kriisissä, suomalaisvastaajat löysivät kaikkein eniten maita, joita he eivät auttaisi. Enemmistö täkäläisistä jättäisi auttamatta 12 EU-maata. Muiden maiden asukkaat taas auttaisivat suomalaisia. Vain kreikkalaisten ja unkarilaisten enemmistö kieltäisi meiltä avun.

Espanjalaiset, puolalaiset, romanialaiset, tanskalaiset ja saksalaiset ovat jalomielisimpiä: he olisivat valmiita tukemaan kaikkia EU-maita. YouGov kysyi auttamishaluja yhteensä 21 000 ihmiseltä.

ÄLÄ OHITA NÄITÄ: Von der Leyenilta vahva puhe EU:n kehityksestä, maahanmuutto nousee yhteisellä agendalla

• EU:n yhteistyötä terveysasioissa pitää syventää ja hiilipäästöjä vähentää selvästi aiottua enemmän tulevien kymmenen vuoden aikana, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi unionin tilaa koskevassa puheessaan keskiviikkona. Politico-verkkolehti keräsi analyysejä ja kommentteja puheeseen tuoreeltaan.
• Siirtolaisia kuljettanut vene upposi matkalla Libyasta Eurooppaan tiistaina. 24 ihmisen pelätään kuolleen. Siirtolaiskysymys nousee EU:n agendalla myös Kreikan Morian pakolaisleirin tulipalon vuoksi. Kreikka on pyytänyt apua muilta EU-mailta.
• Von der Leyen kertoi keskiviikon puheessaan, että komissio esittelee uuden maahanmuuttopaketin ensi viikolla. Päämääränä on saada siirtolaiset pysymään kotimaissaan. Ongelmana yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa ovat jäsenmaat: ne ovat vatvoneet kysymystä jo vuosikymmeniä ilman merkittävää tulosta.
• Brysselin koneessa puhutaan kauppapolitiikasta. Miten se muuttuu maailmalla koronan seurauksena? Toimittaja Maija Elonheimon kanssa keskustelee ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.
• Politiikkaradiossa on Tapio Pajusen vieraana Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd). Hänen mukaansa EU:n elpymisrahasto helpottaa merkittävästi Suomen budjettipaineita ja on talouden vaikeassa koronatilanteessa suureksi avuksi.
• "Kenen asialla WHO", Ulkolinja-ohjelmassa kysytään tällä viikolla. Maailman terveysjärjestöä on arvosteltu pitkään, ja koronakriisin keskellä siitä on tullut suurvaltapolitiikan nappula. Eurooppalaisen ajattelun mukaan WHO:ta tarvitaan koronan vastaisessa taistelussa.
• Hallitus höllensi Suomen matkustusrajoituksia, mutta tilanne on yhä vaikeaselkoinen. Täällä sitä on selvennetty.
• Vuosi 2020 on ollut monin tavoin erittäin poikkeuksellinen, ja se on sitä myös luonnossa. Vihaiset miekkavalaat ihmetyttävät nyt tutkijoita ja veneilijöitä Espanjan ja Portugalin vesillä.

Tiistaina tuli kuluneeksi 130 vuotta brittiläisen dekkarikirjailijan Agatha Christien syntymästä. Christie oli mitä kansainvälisin kirjailija: romaaneissa liikutaan maasta toiseen, kansainväliset tapahtumat puhuttavat kirjojen henkilöitä ja Lontoon ja pienten brittikylien lisäksi mysteerien tapahtumapaikkana on milloin Kaksoisvirranmaa, milloin Istanbul–Pariisi -juna, milloin Karibia. Yle Areenassa voit seurata belgialaisetsivä Hercule Poirotin seikkailuja.

ENSI VIIKOLLA: Huippukokous pohtii ainakin Turkkia, sisämarkkinoita ja brexitiä

EU-maiden valtioiden ja hallitusten johtajien asialistalla torstaina ja perjantaina on vihdoinkin itäisen Välimeren tilanne. Kreikka, Ranska ja Kypros ovat jo viikkokaupalla vaatineet unionilta tiukkoja toimia Turkkia kohtaan. Lue täältä, miksi juuri Ranska tukee Kreikkaa tilanteessa niin voimakkaasti. Epäilemättä myös muut ajankohtaiset asiat kuten EU:n sisämarkkinoiden tilanne koronapandemiassa ja brexit nousevat keskusteluun.

Myös kauppaministerit, ulkoministerit ja maatalousministerit kokoustavat ensi viikolla. Maatalousministerit käyvät läpi ensi vuodesta alkavaa uutta seitsenvuotista EU-budjettikautta ja vaihtavat näkemyksiä siitä, miten parantaa maatalouden ympäristönsuojelua tukipolitiikan avulla.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.

Suomalaisia patistellaan sinnittelemään työelämässä entistä pidempään, jotta eläkepommi ei räjähdä tai järjestelmä luhistu.

Ja keppi-porkkana -yhdistelmä toimii. Eläketurvakeskuksessa (ETK) saadaan riemuita tiedoista, joiden mukaan eläkkeellesiirtymisikä on noussut selvästi.

Eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut vuodessa 0,2 vuotta nuoremmalla väellä ja 0,3 vuotta hiukan vanhemmalla. ETK käyttää mittarina eläkkeellesiirtymisiän odotetta, jota ikäluokkien koon vaihtelut eivät heiluttele.

Mutta samaan aikaan, kun töissä jaksetaan entistä pidempään, myös elinikä pitenee. ETK laski Ylen pyynnöstä, mikä on kahden eritahtisen kehityksen lopputulos.

ETK:n laskelmassa käytetään odotteita: 15-vuotiaan töissä olemisen odotetta ja elinajan odotetta.

Laskelman mukaan viime vuonna 15-vuotiaalla suomalaisella on elämää jäljellä runsas 67 vuotta. Hänen odotetaan siis elävän 82- vuotiaaksi. Työelämässä hänen odotetaan olevan loppuelämänsä aikana 36 vuotta. Loppuelämän vuosista siis 54 prosenttia tulee kulumaan työelämässä. Se on enemmän kuin vuosiin, mutta vähemmän kuin vuonna 1990.

Suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi ja kehitys on nopeaa: Elinajan odote on noussut seitsemän vuotta vuoden 1989 jälkeen.

Tosin töissäkin painetaan entistä pidempään. Odotus työssä vietettävien vuosien määrästä on noussut 34,7 vuodesta 36,0 vuoteen.

Työvuosien määrän kasvu on siis hitaampaa kuin elinvuosien lisääntyminen, kuten alla oleva kuva kertoo.

Vuonna 1989 Suomessa elettiin kuumaa taloussuhdannetta ja töitä kyllä riitti ottajille. Työllisyystilastot kukoistivat. Työttömyyden häviäminen lähes kokonaan nosti keskimääräisen työvuosien osuuden elinkaaresta tasolle, jota ei ole vieläkään saavutettu, yli 57 prosenttiin.

Käänne alaspäin olikin sitten karmivan jyrkkä. 1990-luvun lamassa työttömyys ponkaisi lähes puoleen miljoonaan ja niinpä työssäolovuosien osuus elämästä romahti vauhdilla. Sen jälkeen työvuosien osuus elämästä on ollut lähes jatkuvassa kasvussa vuosien 2008-09 finanssikriisiä lukuunottamatta.

Nelipäiväinen työviikko toisi kuusi vuotta lisää työputkeen

Suomessa on siis pystytty pitämään yllä nykyistä elintasoa, vaikka työhön käytetään entistä pienempi osuus elinvuosista. Kertooko se, että pärjäämme ainakin keskimäärin varsin mukavasti, vaikka työvuosien osuus elämänkaaresta jäisi nykyiselleen?

ETK:n johtaja Jaakko Kiander ei oikein usko tähän visioon.

– Ongelmana on se, että kaikissa länsimaissa tuottavuuden kasvu on hidastunut. Siksi työajan lyhentämisessä ei voida enää ottaa yhtä reippaita askelia kuin 1900-luvulla

.

1900-luvulla työn tuottavuus kasvoi keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Silloin oli hyvinkin varaa lyhentää työaikaa keskimäärin puoli prosenttia vuosittain.

– Tuottavuuden jakovaraa oli silloin paljon. Tällä hetkellä työn tuottavuuden kasvu on ehkä puoli prosenttia vuodessa. Siinä ei ole kovin paljon käytettäväksi työajan lyhentämiseen.

Nelipäiväinen työviikko, kuusi vuotta lisää työputkeen

Kiander laskee, että nelipäiväisen työviikkoon siirtyminen tarkoittaisi noin kuutta vuotta lisää työuraan, jos nykyinen elintaso ja palvelut halutaan säilyttää. Hänen mielestään se ei kuulosta realistiselta.

Mutta asia ei ole aivan mustavalkoinen.

– Aikaa myöten käy niin, että osa-aikatyötä ja lyhennettyä työaikaa tekevien määrä kasvaa ja siten keskimääräinen työaika voi lyhentyä, Kiander ennustaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen puolestaan muistuttaa, että taloudessa eivät ratkaise tunnit vaan tulokset.

– Töihin kirjautuminen ei ratkaise mitään, vaan tuottava työ, hän selventää.

Pylkkänen on huolestunut työn tuottavuuden junnaamisesta. Suomessa pitäisi saada enemmän hyötyä digitalisaatiosta ja datan hyödyntämisestä.

Juuri nyt käynnissä onkin ennennäkemätön tuottavuustesti. Suomi on siirtynyt suurelta osin etätyöhön. Pian nähdään miten käy tuottavuuden. Voisiko olla niin, että työpaikoilla tehty työ ei olekaan niin tehokasta kuin työnantajat ja -tekijät kuvittelevat?

– Ehkä etätyö paljastaa, onko tuottavuutta lisättävissä ja pystyvätkö ihmiset tiivistämään työpäivää niin, että tunnit vähenevät, mutta tuotos ei, Pylkkänen pohtii.

Konttorien joutoaika joutuu nyt läpivalaisuun. Tosin juuri se joutoaika voi olla avainasemassa firman tai konttorin yhteishengen ja tulevaisuuden kehittämisen kannalta. Tuottavuuden lyhyt ja pitkä kehitys saattaa vaatia eri rakennusaineet.

60 prosentin tavoite karkaa

Nyt töissä ollaan siis lähes 54 prosenttia aikuisiän vuosista. Onko se paljon vai vähän?

– Onhan se aika pieni luku, sanoo Kiander.

– Ehkä olisin arvannut, että osuus olisi ollut vielä pienempi, kun tiedetään, miten elinikä on kasvanut. Mutta työtunnit jakaantuvat epätasaisesti: monet ovat syrjäytyneet kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Kianderin mielestä olisi hyvä pyrkiä siihen, että aikuisiän työvuosista 60 prosenttia kuluisi töissä. Siihen on tätä menoa pitkä matka.

Työtuntien osuus elämästä on ollut pienessä, mutta yhtämittaisessa kasvussa viisi vuotta. Nyt Kiander uskoo, että kehitys pysähtyy koronan tuoman talouskriisin takia.

Kunhan siitä toivutaan, keskimääräinen työssäolokin lisääntyy. Mutta yhä, eliniän pidentymisen odotetaan jatkuvan tätä nopeampana.

– Ehkä 20 vuoden jälkeen suhteellinen työssäoloaika on lyhentynyt edelleen, Kiander päättää laskutoimituksen.

Uudelle tuottavuusloikalle, uudelle nokialle, olisi nyt kysyntää.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi Ylen aamussa, että tehtaiden lopettamisia nähdään Suomessa lisää.

– Valitettavasti näitä paikkakuntia tulee. Osaan ennakoida seuraavan paikkakunnan, mutten sano, Lintilä totesi toimittaja Rosa Kettumäen kysyttyä, tuleeko uusia Jämsän ja Naantalin kaltaisia tehtaiden lopettamisia vielä.

Lintilä ei suostunut myöskään paljastamaan, minkä kokoluokan tehtaan lopettamisesta on kysymys. Hän kuitenkin lupasi, että valtio auttaa kaikkia paikkakuntia samalla tavalla.

Lintilä on menossa tänään perjantaina pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja työministeri Tuula Haataisen (sd.) kanssa Naantaliin. Lintilän mukaan Naantalia varten perustetaan rakennetyöryhmä, jos Nesteen jalostamo päätetään sulkea.

Lapin matkailurajoitukset eivät ole tulossa hallitukseen uudelleen

Lintilä otti kantaa myös Lapin matkailuun. Lapin yrittäjien mukaan hallitus ei ole ratkaissut matkailun ongelmia vaan luonut niitä lisää. Matkailutoimijat esittävätkin, että yli kolmen vuorokauden matkan karanteenista ja toisen koronatestin vaatimuksesta tulee luopua.

Lintilän mukaan hallituksen linjauksesta on tulkintaeroja. Itse hän tulkitsee linjausta yli kolmen vuorokauden matkoista eri tavalla kuin sosiaali- ja terveysministeriö.

– Mikäli henkilö olisi tullut niin sanotusta punaisesta maasta ja hänellä olisi negatiivinen näyte, niin hän olisi sitten kolmannen päivän jälkeen käynyt toisen näytteen. Mutta mitään pakkokaranteenia ei olisi, vaan se olisi omaehtoinen tai järjestäjän järjestämät sen omaiset olosuhteet, Lintilä sanoi.

Hänen mukaansa asia ei ole tulossa hallituksen pöytää näillä näkymin, mutta tulkinnasta käydään keskustelua.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Pääministeri Sanna Marin vierailee perjantaina Naantalissa

"Neste on ollut tukipilari kaupungille" – naantalilaiset murehtivat työpaikkojen ja veroeurojen menetystä, pääministeri lupaa tukea

Neste harkitsee Naantalin jalostamon sulkemista, koska fossiilisten öljytuotteiden kysyntä laskee ja kilpailukyky ei riitä

Lapin matkailuväki vaatii yhtenä rintamana: Ei karanteenia eikä toista koronatestiä turisteille

Lohi: Hallituksessa neuvotellaan vielä Lapin matkailusta: "Tulkinta riskimaista Suomeen tulevien turistien karanteenista on kestämätön"

STM:n tiukka linja: kaikki riskimaista yli kolmeksi vuorokaudeksi tulevat pakkokaranteeniin – matkailuala: charter-matkat Lappiin menivät sen tien

Turkulainen Nella-Kaneli Hautala eli jännittäviä hetkiä heinäkuussa. Kuun puolivälissä selvisi, että hänet oli valittu opiskelemaan antiikin kreikkaa Helsingin yliopistoon. Sen jälkeen alkoi “suuri stressi” asunnon saamisesta.

– Mietin mitä tekisin tavaroilleni, jos en heti saisi asuntoa. Googlasin varastotiloja.

Asuntotarjous Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä HOASilta tuli kuitenkin parissa viikossa ja elokuun puolivälissä Hautala pääsi muuttamaan viiden naisen soluhuoneistoon Vallilassa.

– Tämä on tosi kiva, en valita ollenkaan. Kaikki kämppikset ovat mukavia.

Mun mielestä on ihan mukava asua muiden ihmisten kanssa. Nella-Kaneli Hautala

Kuukausivuokra 11 neliön huoneesta ja yhteisten tilojen käytöstä on 260 euroa.

– Halusinkin ensisijaisesti muuttaa soluun, koska tämä on halpaa ja mun mielestä on ihan mukava asua muiden ihmisten kanssa.

Hautala kuuluu harvinaisempaan joukkoon opiskelijoita, jota yhteisasuminen miellyttää.

Hautalan mukaan asumista helpottavat soluasunnossa sovitut selkeät säännöt, joita myös noudatetaan. Ainoa harmituksen aihe Hautalalle on se, että yhteiseen jääkaappiin mahtuvat vain parin päivän ruokaostokset.

Hautala kuitenkin ymmärtää hyvin heitä, jotka eivät halua soluasuntoon. Hänestä ei ole hyvä, että HOAS tarjoaa uusille asukkaille vain soluhuoneita ja vasta niissä asumisen jälkeen voi päästä yksiöön – joskus jopa vuoden jonotuksen jälkeen.

– Kaikille soluasuminen ei sovi. Jos kokee, että yhteisten tilojen käyttö ei ole lainkaan mukavaa, tulee epämukava olo myös muille asukkaille.

Kaikille soluasuminen ei sovi. Nella-Kaneli Hautala

– Voi myös olla aistiyliherkkyttä tai voi olla niin huonouninen, että ei vaan oikeasti pysty asumaan solussa, missä joku käy keskellä yötä vessassa. Tai voi olla tarkkaavaisuushäiriö ADHD ja se voi tehdä solussa asumisesta hankalaa.

HOASin yksiöihin haluaa yli 4 000 hakijaa

HOAS-asunnoista valtaosa on soluasuntoja. Uusien asuntojen rakentamisen ja vanhojen korjaamisen myötä yksiöiden määrä kasvaa, mutta ei yhtä nopeasti kuin niiden suosio.

Jonossa on yli 8 700 hakemusta, joista lähes 4 400:ssa toiveena on yksiö. Lisäksi kaksiota yhdelle hakee liki 1 600 hakijaa.

Jonottajia on nyt jotakuinkin saman verran kuin viime vuoden syyskuussa.

Kesän aikana hakemuksia tuli noin 9 000 eli parituhatta viimevuotista vähemmän. Ulkomaalaisten hakijoiden määrä on vähentynyt koronapandemian vuoksi.

.

Hakemuksia on tullut useita satoja vähemmän esimerkiksi Kiinasta ja Nepalista. HOASin asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka

– Tästä meillä ei ole tilastotietoa, mutta hakemuksia on tullut useita satoja vähemmän esimerkiksi Kiinasta ja Nepalista, kertoo asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka.

HOAS-asuntoja on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Pulkan mukaan vapaana on nyt jonkin verran soluhuoneita pääkaupunkiseudun "reuna-alueilla" kuten Itä-Vantaalla, Pohjois-Helsingissä, Kivikossa ja Kontulassa. Asukasvalinnoissa etusijalla ovat ensimmäisen vuoden opiskelijat.

Kimppakämpässä asuja kaipaa omaa rauhaa

Yksi HOASin tuhansista yksiön hakijoista on helsinkiläinen Juuso Jääskeläinen.

– Soittelin sinne ja on vähintään puolen vuoden odotus. Yhteisasuntoja saisi nopeammin, mutta mulla on nyt opinnot niin pitkällä, että semmoinen ei tule kysymykseen.

– Ei enää kiinnosta se, että kämppis tulee keskellä yötä himaan ja rupeaa kolistelemaan.

Jääskeläinen opiskelee neljättä vuotta Helsingin yliopistossa historiaa. Kandiopinnot pitäisi saada valmiiksi syksyn aikana.

Uusi asunto on tarpeen koska kolmen nuoren miehen kimppa-asuminen Lauttasaaressa on päättymässä. Opiskeluriennoissa tutustuneet miehet ovat asuneet lähes kolme vuotta yksityisen vuokranantajan asunnossa.

Olen oppinut käyttämään korvatulppia. Juuso Jääskeläinen

Jääskeläinen sai yllättäen yksiön yksityiseltä vuokranantajalta ainakin toistaiseksi aivan yliopiston kulmilta.

Jääskeläistä hirvittää 800 euron kuukausivuokra opiskelijabudjetilla, mutta oma rauha liki kolmen vuoden kimppakämppäasumisen jälkeen houkuttaa.

– Olen kyllä oppinut käyttämään korvatulppia.

– Opintojen ja biletyksen suhde rupeaa kallistumaan enemmän opintoihin ja työssä käymiseen ja oikeasti tarvitsee omaa rauhaa.

On vähän kuin olisi lottorivi vetämässä. Juuso Jääskeläinen

Jääskeläinen hakee myös ARA-vuokra-asuntoa Helsingin kaupungilta ja tieto valinnoista tulee lokakuun lopussa. ARA-asunto olisi hänelle mieluisin vaihtoehto, sillä siinä voisi asua pisimpään.

– HOAS-yksiö olisi myös taloudelliselta kannalta ihan jees. Mutta asumisaika on maksimissaan viisi vuotta ja kun valmistut se loppuu saman tien. Nyt on vähän kuin olisi lottorivi vetämässä.

Tampereen soluhuoneet eivät kelpaa suomalaisille

Tampereen opiskelija-asuntosäätiöllä TOASilla on jonossa 3 700 hakemusta, joista 3 000 yksiöihin. Kesän aikana hakemuksia tuli 4 300 eli 700 vähemmän kuin vuosi sitten.

Soluasunnoista löytyy nyt useita satoja vapaita huoneita Hervannasta, Lukonmäestä ja Hallilasta.

– Suurin muutos on se, että kansainvälisiä opiskelijoita ei tänä syksynä saapunut kuin alle sata. Yleensä määrä on ollut noin 700, kertoo palvelujohtaja Pia Ylimäki.

Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu eivät koronapandemian vuoksi ottaneet vastaan vaihto-opiskelijoita.

Kansainvälisiä opiskelijoita ei tänä syksynä saapunut kuin alle sata. TOASin palvelujohtaja Pia Ylimäki.

Kansainvälisiltä opiskelijoilta vapautuneita asuntoja vuokrattaisiin mielellään muillekin, mutta Ylimäen mukaan kysyntä ei ole suurta.

Ulkomaalaisille varatut huoneet ovat kalustettuja huoneita kolmen hengen soluasunnoissa, mutta kotimaiset opiskelijat haluavat Ylimäen mukaan kalustaa asuntonsa itse.

Turussa opiskelijatalot tupaten täynnä

Turun Ylioppilaskyläsäätiölle TYSille tuli hakemuksia syyslukukauden alkuun mennessä 3 500 eli sata enemmän kuin viime vuonna..

Asuntojonossa on noin 400 hakijaa. Vapaita tai vapautuvia asuntoja ole yhtään.

– Koska asukasvalinta suosii kaukaa muuttajia, jonossa on paljon hakijoita Turusta ja lähialueilta, kertoo asiakkuus- ja viestintäjohtaja Pirjo Lipponen-Valtomaa.

Tilanne rauhoittuu yleensä marraskuuhun mennessä. TYSin asiakkuus- ja viestintäjohtaja Pirjo Lipponen-Valtomaa

– Tilanne rauhoittuu yleensä marraskuuhun mennessä. Silloin jää yleensä muutamia tyhjiäkin asuntopaikkoja.

Turussa oppilaitokset ovat ottaneet vastaan kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Heitä on Lipponen-Valtomaan mukaan kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin Helsingissä ja Tampereella.

Korona-aika näkyy Omena-hotelleissakin

Opiskelijoille ei ole järjestetty hätämajoitusta enää pitkään aikaan. Se sijaan hotellit ovat viime vuosina alkaneet kiinnostua mahdollisista opiskelija-asukkaista.

Omena-hotellit tarjoavat opiskelijoille majoitusta alennettuun hintaan jo viidettä vuotta. Kuukauden asuminen maksaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella 500 euroa.

Helsingissä kuukausihinta on aiemmin ollut 800 euroa. Omena-hotellien toimitusjohtaja Kati Niemelä sanoo, että korona-ajan hinta määräytyy nyt varauksen pituuden perusteella.

Niemelän mukaan aiempina vuosina opiskelija-asujia tuli paljon ulkomailta eikä heitä kaikkia pystytty majoittamaan. Nyt tätä pulmaa ei ole.

Meillä on myös sellaisia opiskelija-asiakkaita, jotka asuvat arkena ja ovat viikonlopun pois. Omena-hotellien toimitusjohtaja Kati Niemelä

Niemelä sanoo, että yksityisiä vuokra-asuntoja on ollut tarjolla aiempaa enemmän. Etäopiskelun jatkuminen on myös vähentänyt kotimaan opiskelijoiden tarvetta kuukausimajoitukselle. Hotelliin tullaan lyhyemmäksi aikaa.

– Meillä on myös sellaisia opiskelija-asiakkaita, jotka asuvat arkena ja ovat viikonlopun pois. Huoneisiin voidaan majoittaa viikonloppuina niin sanottuja normaaleja asiakkaita ja opiskelijoilla on arkimajoitukseen sopuhinta.

Scandic ei kilpaile opiskelija-asujista hinnalla

Omena-hotellien lisäksi hotelliketju Scandic on alkanut tarjota opiskelijoille kuukausimajoitusta isoimmissa yliopistokaupungeissa sijaitsevissa hotelleissaan.

Helsingissä syyskuun alussa avatussa Scandic Pasilassa 30 vuorokauden opiskelijahinta on 1 140 euroa. Hintaan sisältyy hotellihuoneen lisäksi langaton verkko, aamiainen ja kuntosalin ja saunan käyttö.

– Varmasti löytyy halvempia, mutta tämä tuote on erilainen. Emme kilpaile hinnalla, sanoo kaupallinen johtaja Christian Borg.

Suomen lisäksi opiskelijahinnalla voi asua myös ketjun Pohjoismaissa ja Saksassa sijaitsevissa hotelleissa. Saksassa ketjulla on tarjolla Suomea huomattavasti halvempi paketti, 570 euroa kuukaudessa.

Varmasti löytyy halvempia, mutta tämä tuote on erilainen. Scandic-hotellien. kaupallinen johtaja Christian Borg

Myös Sokos-hotelleissa on pohdittu pidempiaikaisen majoituksen tarjoamista opiskelijahintaan.

– Haluamme vielä hieman paremmin perehtyä siihen opiskelijoiden näkökulmasta. Ilman muuta tarjoamme myös markkinakykyisiä hintoja, mikäli kysyntää tälle tuotteelle on, kertoo markkinointijohtaja Outi Vitie.

Mikä sitten olisi opiskelijan näkökulmasta markkinakykyinen hinta?

1 140 euroa on hirvittävä hinta. Ei kenelläkään opiskelijalla ole varaa maksaa noin paljon. Nella-Kanerva Hautala

Nella-Kaneli Hautala laskee, että 500 euroa kuukaudessa on hänelle ehdoton katto kuukauden asumiskuluiksi olipa kyseessä sitten pysyvä asunto tai hotellimajoitus.

– Tuo 1 140 euroa on hirvittävä hinta. Ei kenelläkään opiskelijalla, joka muuttaa toiselta paikkakunnalta, ole varaa maksaa noin paljon, hän päivittelee.

Hotellimajoitukseen ei saa Kelan asumistukea.

Voit keskustella aiheesta 19.9. klo 23 asti.

Lue myös:

Koronakevät ja vuokra-asuntojen runsas tarjonta vähensivät opiskelija-asuntojen kysyntää Jyväskylässä

Korona karkotti ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja toi asuntojonoon lisää kotimaisia hakijoita – uudelle opiskelijalle soluasunto on "menneen talven lumia"

Kaupungin vuokratontin hinnankorotus voi panna asukkaiden talouden tiukoille. Kun esimerkiksi Helsingissä uusitaan pitkään voimassa olleita tontin vuokrasopimuksia, hinta nousee usein jopa 15-kertaiseksi.

Korotukset ovat rajuja, koska vuosikymmenten kuluessa vuokrat ovat jääneet selvästi jälkeen tonttien arvosta.

– Suuret korotukset herättävät huolta ja vastustusta, sanoo Helsingin tonttipäällikkö Sami Haapanen.

Talonomistajat tekevät hinnankorotuksista usein oikaisuvaatimuksia. Monesti vaatimuksia käsitellään hallinto-oikeudessa asti.

Valituksen perusteluna on tyypillisesti vuokrankorotuksen yleinen kohtuuttomuus.

Lasketaanko kuisti vai ei?

Usein myös syntyy erimielisyyksiä siitä, miten paljon rakennusoikeutta tontilla on käytetty. Helsingissä tonttivuokra peritään toteutuneen kerrosalan mukaan.

– Voidaan kiistellä esimerkiksi siitä, onko joku kuisti lämmin eli kerrosalaan laskettava vai ei, Haapanen sanoo.

Helsingissä maanvuokrasopimuksia päättyy tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 750 kaupungin omistamalla tontilla.

Tampereella uusitaan vajaat 300 sopimusta

Tampereella tontinvuokra määräytyy eri tavalla kuin Helsingissä. Vuokraan vaikuttaa asemakaavassa olevan rakennusoikeuden määrä, vaikka osa rakennusoikeudesta olisi yhä käyttämättä.

Tänä vuonna Tampereella päättyy poikkeuksellisen monen tontin vuokrasopimus. Uusi hinta määritellään vajaalle 300 tontille, kun tavallisesti määrä on 100–200.

Kysymys rakennusoikeuden määrästä on keskiössä, kun kaksi tamperelaista asunto-osakeyhtiötä tavoittelee helpotusta tonttivuokraansa. Vuokra on uhannut nousta kymmenkertaiseksi.

– Esimerkiksi 80 neliön asunnossa yhtiövastike nousisi 400 euroa kuukaudessa, mikä on aivan kohtuutonta, sanoo Asunto-oy Erkkilän aukeen hallituksen puheenjohtaja Esko Turunen.

Taloyhtiöt haluavat pienentää rakennusoikeutta

Tampereen keskustan laidalla Juhannuskylässä sijaitsevat puutalot ovat noin satavuotiaita. 1980-luvulla tehtiin asemakaava, joka sallii puutalojen purkamisen. Tilalle voisi rakentaa kerrostalon.

Taloja ei kuitenkaan ole purettu, ja tähän saakka tonttivuokraa on maksettu nykyisten rakennusten mukaan.

Vanha purkukaava on kuitenkin palannut kummittelemaan asukkaille. Maanvuokrasopimukset päättyvät pian. Tulevaisuudessa vuokraa pitäisi maksaa kerrostalon verran, vaikka tontilla on matala puutalo.

Taloyhtiöt toivovat, että kaupunki suojelee talot ja pienentää rakennusoikeutta. Hetken empimisen jälkeen kaupunki näyttäisi suostuvan toiveeseen.

Kaupunginhallitus päätti maanantaina, että Juhannuskylään laaditaan uusi asemakaava.

Rakennusten suojelua yhdyskuntalautakunnassa kannattanut Kaisa Vatanen (sd.) arvioi, että uusi kaava huomioi satavuotiaiden rakennusten arvon.

– En missään nimessä pidä todennäköisenä sitä, että sinne jäisi voimassa olevan kaavan mukaisia rakennusoikeuksia, Vatanen sanoo.

– Saattaa olla, että alueella suojellaan jopa enemmän kuin nämä kaksi rakennusta, mikä on enemmän kuin osasimme edes toivoa, Esko Turunen sanoo.

Turussa vuokrien tarkistustahti voi nopeutua

Myös Turussa tonttivuokrien korotukset aiheuttavat silloin tällöin ristiriitatilanteita. Sielläkin vuokra määräytyy asemakaavassa olevan kerrosalan mukaan.

Asemakaavassa voi kuitenkin olla tontilla rakennusoikeuksia, joita ei ole mahdollista edes oikeasti käyttää. Turussa on tehty ratkaisuja, joissa vuokra peritään vain todellisen kerrosalan mukaan.

– Esimerkiksi hiljattain uusimme vuokrasopimuksia alueelle, jossa oli suojeltuja puurakennuksia. Neuvottelimme vuokralaisten kanssa vuokrat sen mukaan, mitä tonteille oli oikeasti rakennettu, kertoo tonttipäällikkö Timo Laiho.

Myös Turussa tonttivuokrat nousevat sopimuksen uusimishetkellä usein moninkertaisiksi. Kaupunki tutkii parhaillaan, pitäisikö vuokramekanismiin tehdä muutoksia. Tällä hetkellä tehdään edelleen 50-vuotisia sopimuksia, joissa vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Tästä syystä vuokrat jäävät jälkeen tontin arvon noususta.

– Vuokria olisi tulevaisuudessa hyvä tarkistaa nykyistä useammin, Laiho sanoo.

Turussa on paljon vähemmän asunto-osakeyhtiöiden vuokrasopimuksia kuin Tampereella ja Helsingissä. Suurin osa vuokrasopimuksista on tehty omakotiasukkaiden kanssa.

Oikaisuvaatimuksia vuokrasopimusten uusimisesta ei juurikaan tehdä. Laiho arvioi syyksi muun muassa sen, että käytännöt ovat hyvin vuokralaisten tiedossa.

Myös Jyväskylässä oikaisuvaatimukset ovat harvinaisia. Toki vuokrasopimuksia uusitaan selvästi harvemmin kuin suuremmissa kaupungeissa, koska kaupungin vuokratontteja on vähemmän. Esimerkiksi suurin osa ydinkeskustasta on yksityisessä omistuksessa.

Jyväskylässä vuokra määräytyy tonttien hintavyöhykkeiden ja asemakaavan mahdollistaman rakennusoikeuden mukaan. Jos asemakaavassa määritelty rakennusoikeus pienenisi, myös tontin vuokra pienenisi. Tonttipäällikkö Paula Hartman ei muista, että kukaan olisi koskaan halunnut pienentää rakennusoikeuden määrää vuokran alentamiseksi.

Millaisia kokemuksia sinulla on vuokratonttien hintojenkorotuksesta? Voit keskustella aiheesta 19.9. klo 23 asti.

Yle Perjantai kysyi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä, pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa. Kyselyyn vastasivat kaikki valiokunnan seitsemäntoista jäsentä.

Lähes puolet, seitsemän jäsentä, kannattaa lainsäädännön muuttamista. Kannattajien perusteluissa korostuu arvokas kuolema ilman vahvaa lääkitystä ja kärsimystä.

– Kun on joutunut seuraamaan vierestä läheisen pitkää, hidasta ja tuskallista kuolemaa sairauden uuvuttamana, on kanta eutanasian laillistamiselle viimeistään kirkastunut. Asiasta ei saa tehdä poliittista kysymystä, Sofia Virta (vihr.) sanoo.

– Siinä missä ihminen on oikeutettu inhimilliseen elämään, näen että on oltava oikeus myös inhimilliseen kuolemaan, kun esimerkiksi toivoa parantumisesta ei enää ole, Merja Kyllönen (vas.) sanoo.

Kaisa Juuson (ps.) mielestä eutanasian pitäisi olla mahdollista silloin, kun ei ole enää mitään toivoa paranemisesta ja henkilö on oikeustoimikelpoinen.

– Arvokas kuolema on mielestäni parempi vaihtoehto, kuin kuoleman odottelu viikkoja tai kuukausia vahvasti lääkittynä, Juuso sanoo.

Vaikka Minna Reijonen (ps.) kannattaakin eutanasian laillistamista, hän korostaa, että kysymys eutanasiasta on äärimmäisen vaikea. Henkilön on oltava armokuolemaa pyytäessään täysin päätöksentekokykyinen. Reijonen penääkin eutanasialle äärimmäisen tiukkaa lainsäädäntöä.

Arja Juvonen (ps.) muistuttaa, että ihmiset pelkäävät kovia kipuja, toivottomuutta ja itsemääräämisen katoamista.

– Se, että eutanasia olisi laillista, ei ole elämän väheksymistä. Se on ihmisen henkilökohtaisen elämän kunnioitusta, Juvonen sanoo.

Noora Koponen (vihr.) kannattaa eutanasian laillistamista, mutta muistuttaa, että on tärkeää huomioida myös työntekijän rooli eutanasian toteutuksessa. Ketään työntekijää ei saa velvoittaa tekemään eutanasiaa vasten omaa tahtoaan tai vakaumustaan.

“Jokainen päivä on lahja”

Eutanasian laillistamista vastustaa kuusi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsentä. Heidän perusteluissaan korostuu hyvän saattohoidon merkitys.

– En kannata nykytilanteessa eutanasian laillistamista, koska saattohoidon tilanne ei ole kunnossa. Kun saattohoidon saatavuus ja laatu on ensin varmistettu, ja jos sen keinoin potilasta ei voida auttaa, voidaan arvioida eutanasian laillistamisen tarvetta, Mia Laiho (kok.) sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä vain kourallinen saattohoitokoteja, Kim Berg (sd.) muistuttaa. Bergin mielestä saattohoidosta pitäisi saada ensin laki, jotta voitaisiin turvata kaikille mahdollisuus hyvään ja kivuttomaan kuolemaan.

Hanna-Leena Mattila (kesk.) kannattaa myös panostamista kipujen lievittämiseen saattohoidossa. Mattilan mielestä ihmisen on saatava kaikki mahdollinen hoito ja apu, kunnes loppu tulee hänestä riippumattomasti.

Pekka Aittakumpu (kesk.) on työskennellyt pappina, jolloin hän kohtasi paljon kuolleiden omaisia.

– Ajattelen, että elämä ja sen jokainen päivä ovat lahja. Elämän päivistä päättäminen ei ole ihmisen tehtävä, Aittakumpu sanoo.

Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) ja Veronica Rehn-Kivi (r.) eivät perustelleet kielteistä kantaansa.

“Tähän ei voi vastata kyllä tai ei”

Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen ja sosiaalidemokraattien Heidi Viljanen, Aki Lindén ja Ilmari Nurminen eivät ota selkeää kantaa eutanasian laillistamiseen.

– Eutanasia on moniulotteinen ja syvällinen arvokysymys, joka kytkeytyy toisaalta ihmisen oikeuteen päättää omasta elämästään ja johon toisaalta kuitenkin liittyy useita vaikeita eettisiä näkökulmia ja väärinkäytösten uhkia, Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo.

Ilmari Nurminen (sd.) muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelma palliatiivisen hoidon, kivunhoidon ja saattohoidon kehittämisestä vuosina 2020–2022. Hän uskoo, että kehittämistyön ohella on luontevaa käydä keskustelua myös eutanasiasta.

Heidi Viljanen (sd.) toteaa, että mikäli jokaisella olisi mahdollisuudet yhtäläiseen hyvään saattohoitoon, voisi eutanasiakin tietyissä rajatapauksissa olla mahdollista. Hän ei kuitenkaan tahdo ottaa selkeää kantaa eutanasiaan.

– Tähän asiaan ei voi vastata kyllä tai ei, Aki Lindén (sd.) sanoo.

Millainen on hyvä kuolema?

Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen on Suomen tunnetuin eutanasian vastustaja. Räsänen kirjoittaa blogissaan, että eutanasian laillistamista edistetään luomalla kiertoilmaisuja.

– Tappamisen todellisuuden häivyttämiseksi käytetään kauniita termejä kuten kuolinapu tai arvokas kuolema, hän kirjoittaa.

Kun puhutaan hyvästä kuolemasta, tarkoitetaan elämää. Elämä ennen kuolemaa viimeisiä sekunteja myöten voi olla hyvää tai huonoa, mutta itse kuolema on raja, jota emme pysty arvottamaan, Räsänen jatkaa blogissaan.

Lääkäri Harri Seppälä kannattaa eutanasiaa. Hän joutui seuraamaan oman Eino-poikansa kuolemaa kuusi tuskaista viikkoa.

Seppälä kirjoittaa blogissaan esikoisensa uupumisesta hengiltä.

– En voi katsoa enää päivääkään lapseni kitumista. Annan vaikka käteni, jalkani tai elämäni, ettei tuo pieni viaton ihminen enää päivääkään joudu kärsimään, Seppälä kuvaili blogissaan.

Seppälän mielestä saattohoidon ja eutanasian vastakkainasettelu on turhaa ja ajatuksia harhaanjohtavaa.

– Meidän pitäisi paremminkin puhua kuolevien hoidosta ja työkaluista, joita tarvitsemme sen toteuttamiseen mahdollisimman hyvin, hän jatkaa.

Tämäniltainen Yle Perjantai kysyy, millainen on hyvä kuolema? Onko ihmisellä oikeus päättää omasta kuolemastaan? Sean Ricksin vieraina ovat kansanedustaja Päivi Räsänen ja lääkäri Harri Seppälä.

Perjantai alkaa Yle TV1:ssä kello 21.05. Illan lähetyksessä nähdään Juha Portaankorvan ohjaama Perjantai-dokkari 12 vuotta hengityskoneessa, joka kertoo kaulasta alaspäin halvaantuneen Risto Leppäsen elämästä. Lähetys on jo katsottavissa Yle Areenassa klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Lue myös:

Kuolevia potilaita hoitavat lääkärit vastustavat eutanasiaa muuta lääkärikuntaa voimakkaammin

Lähes puolet papeista suhtautuu eutanasiaan myönteisesti – naiset miehiä sallivampia

Tuula halusi kuolla

Aila-myrskyn aiheuttamia vahinkoja on kartoitettu eri puolella Suomea niin pihapiireissä, mökeissä kuin metsissäkin. Puhelimet ovat soineet vakuutusyhtiöissä tiuhaan, mutta ensiarvio on, että vahingot jäivät ennakoitua pienemmiksi.

– Lievempi kuin mitä arvioitiin ja toipuminen ollut nopeampaa kuin aikaisemmin. Esimerkiksi sähkökatkoja on saatu nopeammin paikattua. Ehkä tähän on varauduttu aikaisempia myräköitä paremmin, sanoo johtaja Markus Uimonen Pohjola Vakuutuksesta.

Tarkkoja euromääriä ei vielä vakuutusyhtiöistä rohjeta heittää, sillä metsävahinkoja ei ole vielä tarkkaan kartoitettu ja moni pääsee vasta viikonloppuna tarkistamaan mökkiensä kunnon.

– Joka tapauksessa miljoonaluokkaan mennään, mutta sitä kuinka isoksi tämä nousee on vaikea ennakoida. Metsävahingot näyttelee myrskyissä isoa osaa ja niitä vahinkoilmoituksia on saatu toistaiseksi hyvin vähän, sanoo LähiTapiolan korvauspäällikkö Jussi Korpelainen.

Edellisiin myrskyihin vertailemalla kokonaisuus alkaa hahmottua.

– Arvioisin, että lasku Aila-myrskystä on vähän isompi kuin Aapeli-myrskyssä 2019, mutta pienempi kuin Kiira-myrskyssä 2017. Kyllähän tässä puhutaan silloin kymmenistä miljoonista kuitenkin mitä kokonaisuudessa maksellaan, sanoo korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen If Vahinkovakuutuksesta.

"Trampoliineja on nähty lentävän"

Eniten yhteydenottoja vakuutusyhtiöt ovat saaneet Suomen länsirannikon kunnista ja kaupungeista Kokkolan, Rauman, Porin, Vaasan ja Turun seutuvilta eli alueilta mihin myrsky vahvimpana osui.

– Isoimmat vahingot ovat tulleet rakennuksille, kun puita on kaatunut kiinteistöjen pihoille ja taloja päin. Kevyempiä pressutelttoja eli autotalleja ja trampoliineja on nähty lentävän. Veneitä on mennyt kivikkoon ja puita on kaatunut myös ajoneuvojen päälle, luettelee If:n Virtanen päivän vahinkoilmoitussaldoa.

Kiinteistöjen ja ajoneuvojen myrskyvahingoista ei ole erillistä tilastoa, mutta kaatuneista puista maksetuista myrskykorvauksista löytyy.

Metsätuhoissa jäädään kauas pahimmista

Suomen metsäkeskuksen eri alueiden myrskytuhovastaavat ovat ehtineet kartoittaa alustavasti metsävahinkojen suuruutta.

– Kovimmat tuulet ovat painottuneet Suomen länsirannikolle. Suurimmat puustovauriot ovat rannikkokunnissa ja Vaasan seudulla. Muualla puita on kaatunut hajanaisesti siellä täällä, sanoo valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Tämän hetkisen arvion mukaan puuta on kaatunut 300 000-700 000 kuutiota 10 miljoonan hehtaarin alueella.

– Todenäköisesti puustovauriot ovat samaa luokkaa kuin Päivö-myrskyssä kesäkuun lopussa. Nyt ne yhtenäiset tuhoalueet vain painottuvat rannikolle ja Vaasa-Kokkola alueelle, Niskanen sanoo.

Päivö-myrskyn puustovaurioiksi arvioitiin 20 miljoonaa euroa. Metsävakuutus on kuitenkin vain noin puolella metsäomistajista ja korvauksiakin saa vain isommista yhtenäisemmistä alueista. Yksittäiset puut jäävät todennäköisesti tälläkin kertaa lahoamaan metsään tai päätyvät omistajansa saunapuiksi.

Lue lisää:

Miljoona puuta päätymässä saunaklapeiksi tai ötököille – Myrskyt kaatoivat yksittäisiä puita, joita ei kannata hakea sahoille tai tehtaille

– Tuhot jäävät paljon pienemmiksi kuin vuoden 2010 kesämyrskyissä. Silloin Asta, Sylvi, Veera ja Lahja kaatoivat 8 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pari vuotta myöhemmin riehuneissa Tapani ja Hannu -myrskyissä puuta kaatui noin nejä miljoonaa kuutiometriä, muistuttaa johtava asiantuntija ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan myrskytuhovastaava Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta.

Pajulan arvion mukaan puustoa pelasti tällä kertaa pahemmalta se, että tuulen nopeus väheni mantereella roimasti ja se, että maa ei ollut vielä paikoin kuivan kesän jälkeen vetisen märkää.

– Jos tämä olisi tullut marraskuussa kovien syyssateiden päälle, niin jälki olisi ollut pahempaa, Pajula sanoo.

Lue lisää:

Aila-myrsky riepoo maan lounaiskolkkaa – katso Ylen raportti Turusta ja Porista

Myrskybongari: Tällaista ei ennen ole nähty – tänään on monen myrskybongarin unelmien päivä, kun ennätystuuli nostattaa aallot huippuunsa

Tietovuotosivusto Wikileaksin perustajan Julian Assangen asianajaja Jennifer Robinson kertoo, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lupasi ennen valintaansa presidentiksi armahtaa Assangen.

Robinsonin mukaan tarjous tuli vuonna 2016 Trumpin vaalikampanjassa mukana olleilta Trumpille läheisiltä henkilöiltä Dana Rohrabacher ja Charles Johnsonilta.

Ehdoksi Trump oli asianajanan mukaan asettanut sen, että Assange kertoo, miten Wikileaks oli päässyt käsiksi demokraattipuolueen sähköposteihin.

Wikileaksin mukaan Assange kieltäytyi tarjouksesta.

Vuonna 2016 demokraattipuolueen johtohenkilöiden esivaalien aikana lähettämät 20 000 sähköpostiviestiä vuotivat julkisuuteen Wikileaksin kautta.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset osoittivat Venäjän olleen hakkeroinnin takana. Demokraattipuolue haastoi myöhemmin Venäjän, Trumpin kampanjan ja Wikileaksin oikeuteen vuodoista.

Trump on aiemmin sanonut, että Assange pitäisi teloittaa.

49-vuotias australialaissyntyinen Assange kumppaneineen perusti Wikileaks-vuotosivuston vuonna 2006. Sivustolla julkaistiin vuonna 2010 satojatuhansia asiakirjoja, jotka olivat peräisin Yhdysvaltojen asevoimien entiseltä tiedusteluanalyytikolta Chelsea Manningilta.

Vuodetut tiedot paljastivat Yhdysvaltojen väärinkäytöksiä Irakissa ja Afganistanissa.

Lue myös:

Mitä tapahtui Wikileaksille? Näin vuotosivusto muuttui tutkivan journalismin sankarista Venäjän sätkynukeksi

Yhdysvaltain senaatin julkaisema raportti tukee tiedusteluviranomaisten arviota: Venäjä sekaantui vuoden 2016 presidentinvaaleihin

Julian Assange piileskeli suurlähetystössä seitsemän vuotta – näin Wikileaks-vuotajan oikeustapaus on edennyt

Ensin varoituksen esitti Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen demokraattipuhemies Nancy Pelosi. Sitten demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden:

Yhdysvallat ei solmi kauppasopimusta Britannian kanssa, jos Britannia EU-eronsa yhteydessä vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen, niin sanotun Pitkänperjantain sopimuksen vuodelta 1998.

Myös presidentti Donald Trumpin Pohjois-Irlannin-erikoislähettiläs Mick Mulvaney varoittaa Financial Timesin haastattelussa, että Pohjois-Irlannin rauhansopimusta ei saa vaarantaa luomalla Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille kovaa rajaa.

Demokraattien uhkaukseen kauppasopimuksen estämisestä Mulvaney sen sijaan ei yhdy.

Uhkaus on myrkkyä Britannialle, koska maan on brexitin jälkeen suorastaan elintärkeää saada aikaan hyvä kauppasopimus Yhdysvaltain kanssa. Vapaus neuvotella itsenäisesti kaupasta oli yksi päämotiiveista koko EU-eroon.

Mistä oikein on kyse?

Pohjois-Irlannin rajakysymys on keskeinen

Kun Britannia erosi 1. helmikuuta EU:sta, Irlannin ja Pohjois-Irlannin välisestä rajasta tuli unionin ulkoraja.

Rajan yli on käyty kauppaa vapaasti, ja vapauden säilyttäminen oli erosopimuksen keskeisiä kohtia. Yli 500 kilometriä pitkä raja halkoo kyliä ja maatiloja, ja rajalla on yli pari sataa rajanylityspaikkaa.

Tavaraliikenteen tullaus siirrettiin erosopimuksessa Irlannin saaren sisältä Pohjois-Irlannin ja Britannian välille eli tulliraja siirtyi Irlanninmereen. Se on Pohjois-Irlannin unionisteille ja Britannialle vastenmielinen asia.

Viime viikon keskiviikkona Britannian pääministeri Boris Johnson esitteli kiistellyn sisämarkkinalakiesityksen. Se vähentäisi EU:n mahdollisuuksia vaikuttaa Pohjois-Irlannin tullijärjestelyihin ja yritystukiin siinä tilanteessa, että Britannia ja EU eivät siirtymäkauden neuvotteluissa vuoden loppuun mennessä saa aikaan sopimusta brexitin jälkeisestä suhteestaan.

EU katsoo lakiesityksen olevan erosopimuksen ja siten myös kansainvälisen oikeuden vastainen, ja moni brittipoliitikko myös Johnsonin omassa puolueessa jakaa tulkinnan. EU uhkaa aloittaa oikeustoimet, jollei lakiesitystä muuteta.

Yhdysvalloille Pohjois-Irlannin rauhansopimus on tärkeä

Irlanti ja Britannia solmivat Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen vuonna 1998. Sopimus lopetti kolme vuosikymmentä kestäneet väkivaltaisuudet, joissa kuoli yli 3 500 ihmistä.

Yhdysvallat toimii sopimuksen takuumiehenä ja johti rauhanneuvotteluja.

Rauhansopimus ei sinänsä säätele rajan ylittävää kauppaa, mutta rajan avoimuus on tärkeä etenkin tasavaltalaisille eli yhtenäistä Irlantia kannattaville. Kova raja tulleineen ja rajatarkastuksineen lisäisi jännitteitä ja vaarantaisi rauhan.

Lue lisää rajakysymyksen merkityksestä pohjoisirlantilaisille tästä.

Yhdysvaltain vaalien läheisyys on yksi selittävä tekijä

Yhdysvalloissa sekä republikaanit että demokraatit tunnistavat Pohjois-Irlannin rauhan säilymisen tärkeyden. Demokraattien kanta on selvästi jyrkempi.

Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden sanoo, että Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen ei sallita jäädä brexitin jalkoihin. Yhdysvaltain ja Britannian välinen kauppasopimus riippuu sopimuksen kunnioittamisesta ja siitä, että kovan rajan synty estetään. Piste.

Irlantilaista syntyperää oleva Biden lähetti tviittinsä pian sen jälkeen, kun hän oli tavannut Britannian ulkoministerin Dominick Raabin sekä Pelosin ja (niin ikään irlantilaistaustaisen) kongressiedustaja Richard E. Nealin. Neal johtaa edustajainhuoneen vaikutusvaltaista komiteaa, joka päättää veroista ja tulleista ja neuvottelee kauppasopimuksia.

BBC:n analyysin mukaan Trumpille on tärkeämpää tukea Johnsonia ja etäännyttää Britanniaa EU:sta, erityisesti protektionistisina pidetyistä EU:n ruoka- ja maataloussäädöksistä. Se ei silti tarkoita, että Trumpin hallintokaan suostuisi vahingoittamaan Pohjois-Irlannin rauhansopimusta – mutta hallinto on suostuvaisempi uskomaan brittien vakuuttelua siitä, ettei niin aiota tehdä.

Irlannin asia on amerikkalaisia lähellä jo siksikin, että Yhdysvaltain väestöstä kymmenesosa, 32 miljoonaa, katsoo olevansa irlantilaista syntyperää. Heidän merkityksensä äänestäjinä on siten huomionarvoinen.

Perinteisesti irlantilaistaustaiset äänestivät demokraatteja, mutta enää demokraattinen puolue ei voi laskea saavansa ilman muuta amerikanirlantilaisten ääniä.

Amerikanirlantilaiset ovat siis liikkuvia äänestäjiä, ja demokraattipuolueen kannattaa ennen marraskuun vaaleja kantaa näkyvästi huolta Pohjois-Irlannin rauhasta.

Uusi havainto mikrolevistä syntyi sattumalta. Tohtorikoulutettava Lumi Haraguchi teki tuolloin väitöskirjaansa Århusin yliopistossa Tanskassa. Hän oli eristänyt tiettyä nielulevälajia laboratorioviljelmiinsä.

Palattuaan lomaltaan helmikuussa 2017 Haraguchi tarkasteli leväkasvatuksiaan, jotka olivat unohtuneet joksikin ajaksi ilman valvontaa.

Kasvatettavat leväsolut olivat edelleen elossa, mutta Lumin hämmästykseksi ne olivat nyt eri lajia. Ensimmäinen ajatus oli, että leväkasvatukseen oli livahtanut mukaan vääriä lajeja.

Sama ilmiö toistui kuitenkin myös kontrolloiduissa olosuhteissa. Se sai Lumin arvelemaan, että nuo kaksi eri levälajia olivatkin saman lajin eri elämänvaiheita.

– Keskustelin asiasta Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kanssa. He pitivät löydöstä mielenkiintoisena ja aloimme käydä läpi tutkimuksestani kertynyttä tietoa, tutkimme levien DNA:ta ja elekromikroskooppikuvia. Näin uusi tulos vahvistui, tutkija Lumi Haraguchi kertoo.

Hypoteesi vahvistettiin myöhemmin luonnossa sekä analysoimalla näiden kahden tavallisen nielulevälajin, Teleaulax amphioxeia ja Plagioselmis prolonga perimää. Niistä toisella on korkeampien organismien munista ja siittiöistä tuttu yksinkertainen eli haploidi kromosomisto, toisella puolestaan kaksinkertainen eli diploidi kromosomisto, kuten eläimissä ja kasveissa.

Uusi löydös osoittaa jälleen, miten rajallinen on tietämyksemme merissä elävistä eliöistä ja merien ekosysteemien toiminnasta.

Sukupuolinen lisääntyminen solunjakautumisen sijasta

Pienien yksisoluisten levien on perinteisesti uskottu lisääntyvän kahtia jakautumalla ja tuottavan siten klooneja, mikä rajoittaa niiden geneettistä monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.

Nyt Lumi Harguchi ja tanskalaiskollegat havaitsivat ensimmäistä kertaa, että mikroskooppisten yksisoluisten levien lisääntymisstrategia muuttuu jakautumisesta seksuaaliseen lisääntymiseen silloin, kun niiden kasvu on rajoittunut resurssien puutteen takia.

Tutkimuksessa näin kävi typen puutteen vuoksi esimerkiksi kesäisin, kun vapaa typpi on lopussa ja valon määrä, lämpötila ja niihin kohdistuva saalistus on voimakasta.

Leväkasvustoihin ilmestyi kahdenlaisia leväsoluja, joita voisi kuvata uros- ja naarassoluiksi. Niitä molempia tarvitaan suvulliseen lisääntymiseen.

Vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimusta, jotta tämä mikrolevien elonkierron vaihe tunnetaan paremmin.

Tällainen selviytymisstrategia voi olla paljon yleisempi yksisoluisten levien keskuudessa kuin aiemmin on ajateltu.

Tutkija Lumi Haraguchin mukaan esimerkiksi Itämerellä mikrolevät joutuvat olosuhteisiin, joissa ne selviytyvät huonosti. Silloin niiden ominaisuudet voivat muuttua ja levät voivat säilyä elossa pidempään.

– Yksisoluisia mikroleviä on tutkittu paljon, mutta se on haasteellista, koska ne ovat erittäin pieniä ja elävät usein vain hyvin lyhyen ajan. Elinkaari on ehkä vain muutaman päivän tai yhden päivän mittainen, Lumi Haraguchi sanoo.

Mikrolevät tuottavat paljon happea ja sitovat runsaasti hiilidioksia

Merissämme elää satoja erilaisia mikroskooppisia levälajeja. Nämä yksisoluiset eliöt tuottavat fotosynteesin avulla noin puolet maapallon hapesta.

Valtamerien mikroskooppiset levät sitovat myös planeettamme hiilidioksidista puolet. Näiden pikkuruisten levien valtavasta globaalista merkityksestä huolimatta tiedämme edelleen hyvin vähän niiden elämästä ja selviytymisstrategioista, esimerkiksi ravintotottumuksista ja lisääntymisestä.

Lumi Haraguchi työskentelee nykyään Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa Suomen Akatemian rahoittamassa SEASINK-hankkeessa. Hänen tutkimusaiheenaan on edelleen kasviplanktonyhteisöjen toiminta ja säätely sekä niiden merkitys merien hiilidioksiditasapainossa.

Mikroleviin liittyvä tutkimus on julkaistu Science Advances -tiedelehdessä. Dimorphism in cryptophytes—The case of Teleaulax amphioxeia/Plagioselmis prolonga and its ecological implications

Lue myös

Mikrolevää kutsutaan "vihreäksi kullaksi" eikä syyttä: mikroleviä käytetään jätevesien puhdistamiseen, bioenergiana ja ravintolisinä

Sinilevät voivat nujertaa superbakteerit

Mikroleväenergiaa kokeillaan jo lentokoneissa

Joka kesä joku innostuu kulkemaan Suomen päästä päähän milloin milläkin keinoin. Tällä kertaa jämsänkoskelainen matkaratsastuksen kaksinkertainen suomenmestari Ritva Lampinen päätti ratsastaa Hangosta Nuorgamiin.

– Täytyyhän tehdä jotain, mitä muistella vanhana kiikkustuolissa, nauraa Lampinen.

Mukaan hän houkutteli muun muassa naapurissa asuvan sukulaistyttönsä Pinja Mäntysen. Kaksikko on pitkään treenannut hevosia yhdessä. Töitäkin pitää tehdä, ja siksi Pinja Mäntynen ei ole voinut olla koko matkaa mukana. Hän iloitsee, että pääsi kuitenkin liittymään Lampisen seuraan loppumatkalle Rovaniemeltä Nuorgamiin.

– Työt haittaavat harrastuksia, Mäntynen naurahtaa.

Kahden kuukauden ratsastamisen jälkeen seurue on viimein ennättänyt Utsjoen kuntaan. Koko matkaa ei ole taitettu samoilla hevosilla, vaan mukana on useampi yksilö.

– Lähdimme 18. heinäkuuta ja matka on mennyt oikein hyvin. Olemme kiitollisia: valtavan ihania ihmisiä on ollut matkan varrella, kertoo Ritva Lampinen.

Matkanopeus viitisen kilometriä tunnissa

Tavoitteena on päästä perjantai-illaksi perille Nuorgamiin.

Sopivia ratsastusreittejä on suunniteltu netin ja karttojen avulla. Matkaa on taitettu enimmäkseen metsäteitä, metsää ja polkuja pitkin. Hevoset eivät pelkää autoja, mutta autoteiden lähellä pitää olla varovainen aina, sillä hevoset saattavat säikähtää jotakin muuta ja laukata auton alle.

Kaksikko on ratsastanut 20–60 kilometriä päivässä. Keskimääräinen matkanopeus on vain viitisen kilometriä tunnissa hevosten ruokataukojen takia.

– Hevoset pysähtyvät aika ajoin syömään heinää, kertoo Lampinen.

Vaikka hevosille näyttääkin lappilainen heinä maistuvan, ei siihen tarvitse pelkästään tyytyä. Huoltojoukot kuljettavat asuntoautojen perässä heinää mukana, ja huolehtivat samalla muutoinkin sekä hevosten että matkalaisten hyvinvoinnista.

Lampiselle pitkien matkojen ratsastus on tuttua puuhaa. Tämä on hänen mukaansa ensimmäinen kerta, kun joku ratsastaa Hangosta Nuorgamiin asti.

Pinja Mäntynen ei ole koskaan ratsastanut näin pitkää matkaa. Hevosen selässä ja pitkiä matkoja ratsastaessa ehtii miettiä kaikenlaisia asioita. Muun muassa sitä, että tällainen vaellusratsastus saattaisi olla kaksikon uusi laji.

– Tällaisia viikonlopun mittaisia ratsastusreissuja luultavasti teemme jatkossakin, Mäntynen pohtii.

Lampaantalja ei sopinut satulahuovaksi

Yksi haaste matkan aikana on tullut. Ritva Lampinen kertoo, että keinotekoinen satulahuopa aiheutti hevosille ongelmia selkään, kun iho ei päässyt hengittämään materiaalin läpi. Lampaantaljankin kokeilu jäi lyhyeen, sillä se oli liian ohutta nahkaa.

Ratkaisu kuitenkin löytyi matkan varrelta, porotilalta.

– Porontaljat ovat olleet hyviä, ne eivät ole aiheuttaneet ongelmia selkään, kertoo Lampinen.

Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöksiä ensi vuoden rahan käytöstä on jo ehditty pyöritellä mediassa moneen kertaan, mutta tunnetko saaneesi selviä vastauksia? Ei ihme, sillä moni asia on vielä auki.

Kokosimme 20 kysymystä, joihin yritimme hakea vastauksia.

1. Mitä tapahtuu opiskelijoiden lounastuelle?

Tähän ei ole vielä yksiselitteistä vastausta. Opiskelija-aterian enimmäishintaa nostettiin 4,54 eurosta 5 euroon elokuussa.

Näin ollen lounaan hinta on jo noussut niillä paikkakunnilla, joissa opiskelijaravintolat ovat ottaneet käyttöön enimmäishinnan.

Hallitus kuitenkin hyvittää tätä nyt nostamalla opiskelijan saamaa ateriatukea. Ateriatuen taso on ensi tammikuusta alkaen 2,30 euroa ateriaa kohden, kun se oli ennen 1,94 euroa.

Aterian lopullinen hinta vaihtelee ympäri Suomen siis sen mukaan, ottavatko opiskelijaruokalat käyttöön suunnitellun enimmäishinnan.

2. Paljonko päivähoitomaksuihin tulee alennusta?

Tarkkoja lukuja ei vielä ole. Tulorajoja muutetaan niin, että yhä useampi perhe pääsee maksuttoman päivähoidon piiriin. Uudistus pyritään saamaan voimaan ensi vuoden elokuussa. Tämä maksaa 70 miljoonaa euroa.

• Täältä voit lukea lisää maksuttomasta varhaiskasvatuksesta

3. Miksi eläkeputkesta puhutaan niin paljon?

Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyys on alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Yhtenä syynä tähän on pidetty eläkeputkea. Työnantajalla on houkutus irtisanoa ikääntyneitä työntekijöitä, koska he voivat siirtyä “putkeen”. Tämä tarkoittaa sitä, että lähellä eläkeikää oleva henkilö saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään saakka.

Hallituksen neuvotteluissa sovittiin, että eläkeputken poistoa tai sen lyhentämistä valmistellaan marraskuun loppuun asti työmarkkinaosapuolten kesken. Työmarkkinajärjestöt ovat työnantajia ja työntekijöitä edustavia järjestöjä.

Jos valmista ei tule, hallitus tekee päätöksen itse.

4. Mikä on hallituksen työllisyystavoite neuvotteluiden jälkeen?

Marinin hallituksen uusi tavoite on tehdä päätöksiä, joilla Suomeen saataisiin 80 000 työllistä lisää vuoteen 2030 mennessä. Aiempi tavoite oli lisätä työllisyyttä 60 000 ihmisellä tällä hallituskaudella, mutta korona sotki suunnitelmat. Hallitus arvioi, että budjettiriihen jälkeen koossa on päätöksiä 31 000–36 000 lisätyöllisestä.

5. Mitä työllisyystoimet tarkoittavat?

Työllisyystoimiksi voidaan periaatteessa laskea kaikki sellaiset päätökset ja toimenpiteet, joilla yhä useampi ihminen saadaan tekemään töitä.

Työllisyystoimia ovat esimerkiksi päivähoitomaksujen alentaminen, yksilöllisen työnhaun malli, palkkatuki ja oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen asti. Korkeaa työllisyysastetta tarvitaan hyvinvointipalvelujen varmistamiseksi ja ylläpitoon.

6. Yksilöllisen työnhaun mallissa työttömän pitää hakea kuukauden aikana 0–4:ää ”työmahdollisuutta”. Voiko töitä olla hakematta ollenkaan?

Töitä voi olla hakematta esimerkiksi, jos asuu alueella, jossa työpaikkoja ei ole tai on vakavia ongelmia terveyden kanssa.

Lähtökohta on kuitenkin, että työttömän on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa. Velvoitteen voi täyttää myös käymällä esimerkiksi rekrytointimessuilla. Työnhausta on raportoitava sähköiseen järjestelmään joka kuukausi.

7. Mitä seuraa, jos työpaikkoja ei hae?

Jos työllistymissuunnitelman velvoitteita ei täytä, saa ensin vain huomautuksen. Jos velvoitteen jättää uudelleen täyttämättä, seuraa viiden päivän etuuden menetys eli karenssi, ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi, ja tämän jälkeen työssäolovelvoite. Muiden, kuin työnhakuun ja palveluihin liittyvien työttömyysturvaseuraamusten maksimipituus voi olla 45 päivää.

8. Milloin tämä malli tulee voimaan?

Tavoitteena on, että se uudistus tulee voimaan vuoden 2022 alussa.

9. Paljonko alkoholi ja tupakka kallistuvat?

Veronmaksajain keskusliitto on jo arvioinut, että jos korotukset tehdään samalla periaatteella kuin aiemmin, tupakka-askin hinta nousisi 45 senttiä.

Alkoholiveron korotus nostaa keskioluttölkin hintaa kolmella sentillä ja litran viinapullo kallistuu 40 senttiä.

10. Nousevatko pakolaiskiintiöt?

Pakolaiskiintiötä nostetaan 200 henkilöllä 1 050 henkilöön. Uudistukseen on suunniteltu käytettäväksi noin 2 miljoonaa euroa.

11. Miksi valtio ottaa velkaa 10,8 miljardia?

Koronakriisin hoitaminen tulee kalliiksi. Koronatesteihin on varattu ensi vuonna 1,4 miljardia euroa. Suomi varautuu myös maksamaan rokotteen, jos se valmistuu. Kunnille korvataan koronasta aiheutuneet kulut täysimääräisesti. Lisäksi työttömyys on lisääntynyt ja sen hoitoon kuluu entistä enemmän rahaa.

12. Mitä turpeen käytölle tapahtuu tulevaisuudessa?

Turpeen käyttöä aiotaan padota "lattiahintamekanismilla".

Tämä tarkoittaa, että turpeelle asetetaan tietty hintataso verotuksen avulla ja oletetaan, että päästökauppa pitää maa-aineksen hinnan tietyllä tasolla. Jos hinta laskee, turpeen verotusta nostetaan.

Kyseinen maa-aines on hiilipäästöiltään kivihiiltäkin pahempi polttoaine. Siksi vihreät ja ympäristöjärjestöt ovat ajaneet turveveroon tuntuvaa nostoa.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että turpeen energiakäyttö puolittuu vuoteen 2030 mennessä.

13. Mitä tapahtuu asuntolainan korkovähennykselle?

Asuntolainan korkovähennys pienenee. Tänä vuonna lainan koroista voi vähentää 15 prosenttia, ensi vuonna kymmenen prosenttia.

14. Miten paljon öljyllä lämmitettävän omakotitalon lämmityskustannukset nousevat vuodessa?

Veronmaksajien keskusliitto on laskenut, että nousu on sadan neliön omakotitalossa 75 euroa vuodessa.

15. Nousevatko eläkkeet?

Eläkkeisiin tulee tavallinen indeksikorotus. Eläkkeitä korotetaan siis sen mukaan, miten palkkataso ja elinkustannukset ovat nousseet.

16. Vähäpäästöisten työmatkojen veroedut paranevat. Mitä se tarkoittaa?

Liikkumisen työsuhde-etuja muutetaan niin, että ne kannustaisivat työntekijöitä liikkumaan työmatkoja aiempaa enemmän sähköautoilla, hybrideillä, polkupyörillä ja joukkoliikenteellä. Päätavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä.

17. Kannattaako hankkia työsuhdepolkupyörä?

Työsuhdepolkupyörä muuttuu 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi vuodessa. Kyse on uudesta tuesta, sillä tähän asti työnantajan kustantama polkupyörä on ollut kokonaisuudessaan veronalaista tuloa.

18. Miten työsuhdematkalippu muuttuu?

Työsuhdematkalippua yksinkertaistetaan ja siitä tulee verovapaa etu 3 400 euroon asti vuodessa. Aiemmin työsuhdematkalippu on ollut työntekijälle veroton etu 300 euroon saakka.

19. Mitä tapahtuu kotitalousvähennykselle?

Päätös kotitalousvähennyksen laajentamisesta lykätään ensi kevääseen. Hallitus odottaa päätöksiä vuoden lopussa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitetään miten paljon kotitalousvähennys on vaikuttanut työllisyyteen.

20. Miksi tärkeimpien tavoitteiden takaraja on vasta vuosikymmenen päässä?

Koska koronan hoitaminen maksaa niin paljon. Suurista talouskriiseistä toipuminen kestää pitkään. Tämä huomattiin vuoden 2008 talousromahduksessa.

Jäikö hallituksen päätöksissä vielä jokin arveluttamaan? Aiheesta voi keskustella 19.9 klo 23:een saakka.

Juttua täsmennetty 18.9 klo 16.29: Täsmennetty opiskelijalounaan hintaa koskevan kohdan otsikkoa ja lisätty tekstiin maininta siitä, että joillain paikkakunnilla lounaan hinta on jo noussut.

Lue lisää:

Näin hallitus muuttaa työttömien elämää: Työnhakuun uusi velvoite, karenssit lievenevät, virkailija tavattava yhä useammin

Turpeen kiistelty veroetu ei poistunutkaan, vaan tilalle ilmestyi yllättäen uusi mekanismi – riittääkö se puolittamaan turpeen polton?