Tulsassa Oklahomassa valmistaudutaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ensimmäiseen kampanjatilaisuuteen ennen syksyn vaaleja. Tilaisuuden on määrä alkaa aamuyöllä Suomen aikaa.

Trumpin vaalikampanjan viestintäpäällikkö Tim Murtaugh kertoo CNN:lle, että kaikilta lauantai-illan kampanjatilaisuuteen osallistuvilta mitataan kuume.

Tilaisuus pidetään Tulsan BOK Centerissä ja sinne pääsee paikalle lähes 20 000 ihmistä. Osallistujille on varattu myös kasvomaskeja sekä käsidesiä.

– Ihmiset ovat varmasti tietoisia tilanteesta, Murtaugh sanoi ja lisäsi, että jokaisella on vapaus tehdä oma valintansa.

– He tietävät, että olemme ryhtyneet varotoimenpiteisiin heidän suojelemisekseen.

Järjestäjä ei ole vastuussa sairastumisista

Trumpin kampanjahenkilökunta on varautunut myös siihen, että joku saa koronavirustartunnan tai sairastuu muuten tilaisuudessa. Ilmoittautuneiden on pitänyt hyväksyä etukäteen pykälä, jonka mukaan Trumpin kampanja ei ole vastuussa tilaisuudessa saadusta sairaudesta.

Murtaugh kertoo tämän olevan normaali pykälä tapahtumissa.

– Jos ostat lipun baseball-otteluun, lipun takana on maininta, että saatat saada osuman pallosta, jos se lentää kentältä katsomoon. Se on ihan perusasia, hän sanoo.

Vaikka itse BOK Centeriin mahtuu lähes 20 000 ihmistä, tapahtumapaikan ulkopuolelle odotetaan runsaasti lisää yleisöä.

Tulsaan julistettiin ensin ulkonaliikkumiskielto, mutta kaupungin pormestarin G. T. Bynumin mukaan se ei ole enää tarpeellinen.

Presidentti Trumpia on kritisoitu kampanjatilaisuuden paikasta, sillä yli 300 mustaihoista kuoli Tulsassa vuonna 1921, kun joukko asein ja räjähtein varustautuneita valkoihoisia hyökkäsi mustien asuinalueelle.

Aiheesta aiemmin:

Tulsa perui ulkonaliikkumiskiellon Trumpin vaalitilaisuuden alla – presidentti kiitti Twitterissä

Trumpin vaalitilaisuudessa menivät pieleen sekä aika että paikka, sanovat arvostelijat – taustalla kaksi Yhdysvaltain historian synkkää hetkeä

Trumpin vaalitilaisuudet jatkuvat – Viranomaiset pitävät kokoontumisia terveysriskinä sekä osallistujille että presidentille

Harry Potter-kirjailija J.K. Rowling herätti kummastusta faneissaan viime viikolla, kun hän otti somessa kantaa twiitillä, jotka tulkittiin transihmisiä ulossulkevana. Twiitissä Rowling vitsaili muistavansa, että joskus oli olemassa sana ihmisille, joilla on kuukautiset.

Rowling on ollut samanlaisen kohun kohteena aiemminkin. Kannanotot ovat saaneet aikaan keskustelua siitä, onko sopivaa fanittaa rakastettua kirjasarjaa, vaikka sen tekijän ulostuloista olisi eri mieltä.

Vuonna 1987 syntynyt transtaustainen kirjailija ja perhebloggaaja Susi Nousiainen on sitä ikäluokkaa, joka on kasvanut Harry Potterien kanssa.

– Kun menin opiskelemaan, silloin ekoissa opiskelijabileissä selvitettiin tietenkin, mihin Tylypahkan tupaan kuuluu, Nousiainen kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa.

Nousiainen kuitenkin sanoo, että Rowlingin viime aikojen ulostulot ovat saaneet hänet arvioimaan uudelleen suhdetta kirjoihin ja niiden tekijään. Hän kertoo, että hänen suhteensa kirjasarjaan on eronnut suhteestaan Rowlingiin, siinä missä ne aiemmin olivat Nousiaiselle sama asia.

– Mulla on sellanen olo kuin J.K. Rowling olisi eronnut Pottereista, mikä saattaa kuulostaa hömpältä, koska hän on kuitenkin niiden hahmojen ja universumin luoja, Nousiainen pohtii.

Takaisin Pasilaan -podcastissa transtaustainen kirjailija ja bloggaaja Susi Nousiainen keskustelee Toivo Haimin ja Marjukka Mattilan kanssa muuttuneesta suhteestaan Harry Potter-kirjoihin. Jaksossa kuullaan myös muiden fanien pohdintaa siitä, voiko Harry Potter -kirjoista tykätä, vaikka ei tykkäisi niiden kirjoittajasta.

– Viimeaikaiset Rowlingin some-julkaisut on olleet tosi hämmentäviä, koska olen transtaustainen mies ja koen, että Harry Potterit on ollut mun ikäluokan suuri tarina, Susi Nousiainen pohtii.

– Sellainen, mistä löydetään samastumiskohteita, minkä avulla ihmiset kasvaa ja etsii itseään, siksi se tuntuu todella ristiriitaiselta.

Nousiaisen mukaan Potterin maailmassa on hienoja tarinoita hyvyydestä ja pahuudesta, ja ihmisen valinnoista niiden välillä.

– Potterin kautta pystyy käsittelemään monia teemoja, vaikka rasismia, kouluympäristöä ja ystävyyttä, mutta kuitenkin niin, että ne pysyy satumaailman piirissä. Se on fantasiamaailma, mutta sen hahmot ovat meidän maailmaa koskettavia, Nousiainen selittää.

– On monia hahmoja, joiden kautta olen tutkinut itseäni, Susi Nousiainen sanoo. Remus Lupin on minulle todella tärkeä, koska hahmona hänessä näkyy ulkopuolisuuden teema, hyljeksityksi tuleminen, mutta toisaalta siinä on ystävyyttä, hän kertoo.

– Lupin on paras pimeyden voimilta suojautumisen opettaja, koska hän opettaa suhtautumaan mörköihin huumorilla, Nousiainen naurahtaa.

Susi Nousiainen ajattelee, että J.K. Rowlingin näkemykset transihmisistä ovat saaneet aikaan irtikytkennän tekijän ja tuotannon välillä. Toisaalta hän muistuttaa, että Harry Potter -kirjoissa on läsnä opetus siitä, että joskus myös omia opettajiaan vastaan on käännyttävä.

Teksti: Toivo Haimi/Yle

Keskustelu on avoinna 19.6. klo 23 asti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin laboratorioissa ei havaittu torstaina yhtään uutta koronavirustartuntaa, sairaanhoitopiiri kertoo Twitterissä juhannusaattoaamuna. Näytteitä otettiin 546.

HUS tiedotti myöhemmin, että HUSin torstaina iltapäivällä testatuissa näytteissä on kuitenkin löytynyt kaksi tartuntaa, jotka kirjautuvat tilastoissa juhannusaaton puolelle. HUSin alueella on 19. kesäkuuta mennessä todettu kaikkiaan 5 234 COVID-19-tartuntaa.

HUSissa tilanteesta ollaan iloisia ja tyytyväisiä.

– Uskon, että kaikki ovat hyvällä mielellä. Nollatulosta on jo muutama päivä odoteteltu, sanoo HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi aamun tilanteesta.

– Tämä osoittaa sen, että koronapandemian torjumiseksi tehty työ kantaa hedelmää.

Mäkijärvi kuitenkin muistuttaa, että aina liikkuu yksittäisiä tapauksia, jotka eivät ole hakeutuneet testeihin tai tulleet muutoin esiin. Lisäksi testitkään eivät ole sataprosenttisen tarkkoja.

HUS päätti pari viikkoa sitten pitää koronavalmiuden yllä. Kirurgisessa sairaalassa on varattuna neljä tehohoitopaikkaa ja 12 vuodeosastopaikkaa. Henkilöstön määrää säädetään Mäkijärven mukaan potilastarpeen mukaisesti.

Juhannusaattona HUSin sairaaloissa on tehohoidossa kaksi ja vuodeosastoilla kolmetoista potilasta.

– Viisitoista potilasta yhteensä, joten se on pienin määrä pitkään aikaan, Mäkijärvi toteaa.

Vielä ei voi luopua turvatoimista

Suomessakaan ei voi kuitenkaan vielä huokaista korona-ajan olevan ohi. Mäkijärvi kehottaa pitämään käyttäytymissäännöt mielessä myös juhannuksena.

– Korostaisin sitä, että nämä koronaviruksen välttämisohjeet ovat erityisen tärkeitä, että hyvä tilanne saadaan pidettyä mahdollisimman kauan ja ehkä vielä parannettuakin, Mäkijärvi painottaa.

Kahden metrin turvaväli, käsien peseminen ja erityisesti käsidesin käyttäminen sekä aivastus- ja yskimisohjeet ovat edelleen voimassa.

– Käsidesin käyttäminen on tärkeää, sillä se on tehokas tappamaan virusta.

Mäkijärvi kehottaa myös kaikkia, joilla on hengitystieoireita hakeutumaan testeihin. Tämä mahdollistaa tartuntojen rajaamisen ajoissa, mikä estää uuden epidemian leviämistä.

Toisen aallon tulo on vaikea ennustaa

Johtajaylilääkäri Mäkijärven mukaan mahdollista toista aaltoa on vaikea ennustaa, mutta siihen on varauduttava.

– Nyt näillä luvuilla uuden korona-aallon tulon riski on pieni lähiviikkoina, mutta kesän jälkeen täytyy varautua siihen, että epidemia voi nostaa uudelleen päätään.

Tämän hetken epidemiatilanne on hyvä siinä mielessä, että suurta riskiä laajoille tartunnoille ei ole. Suomalaisten kesäajan matkustaminen Baltian maihin, Tanskaan ja Norjaan sekä eri puolille Suomea voi kuitenkin kasvattaa vielä tartuntojen riskiä yksittäisten kansalaisten osalta, vaikka tilastoissa tartuntojen määrä on laskusuunnassa.

– Ihmisten liikkuvuuden ja kontaktien lisääntyminen niin kotimaassa kuin ulkomailla voi lisätä tartuntariskiä yksittäisiin tapauksiin ja niihin liittyviin tartuntaketjuihin.

Ruotsin tilanne ei ole suuri riski Suomen kannalta niin kauan kuin sinne ei matkusteta tai sieltä ei matkusteta Suomeen.

– Ruotsissa testattiin aluksi vähän. Nyt testejä on lisätty, joten tartuntojen määrä kasvaa suhteessa. Tämä voi antaa väärän kuvan epidemiavaiheesta, mutta missään tapauksessa se ei ole laantumassa, ja tilanne on siellä hankalampi kuin Suomessa.

Mäkijärven mukaan Ruotsin koraanaan kuolleiden määrä Suomeen suhteutettuina tarkoittaisi täällä noin 2 500–3 000 kuollutta, mikä varmasti aiheuttaisi paljon keskustelua.

Koronakevät toi kokemusta ja valmiutta

HUSissa on koronakevään jälkeen valmius niin testaukissa, tartunnan jäljityksessä kuin hoitotyössäkin mahdolliseen uuteen aaltoon.

– Systeemit on rasvattu, resurssit katsottu. Kesä on luonnollisesti haasteellinen, kun väki on osittain lomalla, mutta valmius on hyvä, Mäkijärvi toteaa.

Mäkijärvi on tyytyväinen siihen, että ensimmäisiin tartuntaketjuihin päästiin keväällä ajoissa kiinni ja niitä voitiin rajata. Hän pitää myös hallituksen koronarajoitustoimia tärkeinä ja oikein ajoitettuina, sillä ne turvasivat terveydenhuollon toimintavalmiuden.

– Meillä oli aikaa kouluttaa henkilöstöä hoitamaan koronapotilaita, opetella tunnistamaan heitä, luoda tilannekuva ja johtamisjärjestelmät sekä käynnistää materiaalihankintojen täydennykset, hän sanoo.

Mäkijärvi painottaa, että suojavälineitä täytyy olla jatkossakin saatavilla.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Tanskassa koronaa minkkitarhalla, Suomessa 9 uutta tapausta, Saksan teurastamossa yli tuhat tartuntaa

Uusimmat koronatiedot Uudellamaalla: HUSin alueella yhdeksän uutta koronavirustartuntaa – Koronaviruspotilaiden jälkiseuranta on käynnistynyt HUSissa

"Tämän päivän puna on huomisen bruna" – Säteilyn asiantuntija tyrmää viisi yleistä auringonpalvontaa koskevaa uskomusta

Lämpö ja valo hoitavat mieltä ja kehoa, mutta ihon kärventäminen on terveydelle haitaksi. Keräsimme viisi auringonpalvontaa koskevaa uskomusta, ja kysyimme asiantuntijalta pitävätkö ne paikkansa.

Noora Lehtinen, 24, käytti opintoihin 120 000 euroa mutta ei saa alansa töitä – katso, mitä tässä taloustilanteessa kannattaa tehdä

Korkeakouluopintonsa päättävät aloittavat työnhaun tilanteessa, jossa työttömyys on kasvanut rajusti.

Tuija Siltamäki: Nuortenkin sietäisi nähdä painajaisia yhteiskunnan kantokyvystä

Tuoreen raportin mukaan talouskasvusta ovat hyötyneet lähes yksinomaan yli 40-vuotiaat, kirjoittaa Ylen toimittaja Tuija Siltamäki blogissaan.

Renny Harlin ikävöi kotiin Kiinaan ja halveksuu Hollywoodia: "'Siellä en ikinä tiennyt, tarkoittaako kukaan mitä sanoo"

– En koskaan tottunut Hollywoodiin, vaikka opin luovimaan siellä, Renny Harlin sanoo.

Henkirikokset rajussa kasvussa tänä keväänä, poliisi: "Ei ole kontrollia, minne veitsen isku päätyy" – katso kartalta 2000-luvun Suomen väkivaltaisimmat paikat

Murhien, tappojen ja niiden yritysten määrä on kasvanut Suomessa kevään aikana. Alkuvuonna 2020 on tehty tahallisia henkirikoksia ja niiden yrityksiä enemmän kuin vastaavana aikana kertaakaan kymmeneen viime vuoteen.

Kitara, jota grunge-rockin legenda Kurt Cobain soitti MTV Unplugged -esiintymisessään vuonna 1993, on huutokaupattu ennätysmäiseen kuuden miljoonan dollarin (5,4 miljoonan euron) hintaan.

Kyseessä oli korkein huutokauppahinta, joka mistään kitarasta on koskaan maksettu. Cobainin kitaran lähtöhinta oli miljoona dollaria.

Vuoden 1959 elektroakustisen Martin D-18E -kitaran osti tiukan kisan jälkeen mikrofonivalmistaja RODE Microphonesin perustaja Peter Freedman, joka ilmoitti laittavansa kitaran näytille hyväntekeväisyyskiertueelle ympäri maailman.

Edellinen kitarasta maksettu ennätyshinta oli lähes neljä miljoonaa dollaria, joka maksettiin viime vuonna hyväntekeväisyyshuutokaupassa Pink Floydin kitaristin David Gilmourin Stratocasterista.

Nirvanan akustinen konsertti MTV:llä marraskuussa 1993 on julkaistu levynä, ja sitä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaimpana livelevynä.

Kuuluisa esiintyminen tapahtui vain viisi kuukautta ennen kuin 27-vuotias Cobain tappoi itsensä.

Cobain oli keikalla pukeutunut tupakanreikäiseen villatakkiin, joka myytiin viime vuonna 334 000 dollarilla.

Lisää aiheesta:

Nirvana-yhtyeen laulajan Kurt Cobainin pesemätön ja tupakan polttama villatakki myytiin huutokaupassa 334 000 dollarilla

Sote-uudistusta on rukattu reilusti yli vuosikymmen, ja maanantaina jo viides uudistuksen parissa puuhannut hallitus lähetti oman lakiesityksensä lausuntokierrokselle.

Esitys mahdollistaisi puuttumisen kuntien aiemmin tekemiin päätöksiin kovalla kädellä.

Suomessa saatetaankin nähdä merkittäviä lainvoimaisten sopimusten mitätöimisiä, mikäli laki tulee nykymuodossaa voimaan.

Esimerkiksi Meri-Lapissa sote-palveluita tarjoavan Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n tulevasta asemasta puhutaan esityksessä suorin sanoin: “alueen kuntien ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kokonaisulkoistussopimus tulisi ehdotuksen mukaan suurella todennäköisyydellä mitätöitymään.”

Kyseessä on järjestely, josta kunnat ovat itsenäisesti päättäneet vuonna 2017. Sopimus solmittiin 15 vuodeksi Mehiläisen kanssa. Kuntien ja Mehiläisen yhteisyritys vastaa lähes puolesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminnoista.

– Ulkoistussopimuksissa on sovittu siten, ettei se turvaa riittävää järjestämisvastuuseen liittyvää päätös- ja ohjausvaltaa tulevalle Lapin sote-maakunnalle, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.

Päätöksenteko karannut kunnilta

Valli-Linnun mukaan lakiesitys pyrkii palauttamaan päätöksenteon takaisin julkiselle sektorille.

– Joissakin tapauksissa yksityisille palveluntarjoajille on annettu “avaimet käteen”, ja kunnat eivät ole voineet ohjata toimia siten kuin järjestämisvastuu edellyttäisi, Valli-Lintu sanoo.

– Silloin sote-palveluita koskeva lain määräämää julkista ohjausta, valvontaa tai päätöksentekoa ei ole ollut mahdollista toteuttaa.

Valli-Lintu vittaa nimenomaan Meri-Lapissa tehtyihin järjestelyihin.

Lue myös: Mahdollistaako soteuudistus Länsi-Pohjan miljardiulkoistuksen purkamisen? Sotevaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi: "Ei se mahdoton ajatus ole"

Läheskään kaikki kunnat eivät ole Valli-Linnun mukaan tehneet Länsi-Pohjan kaltaisia kokonaisulkoistuksia, eikä sopimusten purkamiselle siis ole läheskään kaikkialla tarvetta.

– Osa voimassa olevista sopimuksista sisältää mitättömyys riskin, kun taas suurin osa sopimuksista ei ole mitenkään ristiriidassa järjestämisvastuun tai ostopalveluja koskevien rajoitusten kanssa, Valli-Lintu sanoo.

Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas ei ymmärrä väitettä päätöksenteon karkaamisesta.

– En ymmärrä, mikä tässä on ollut epäselvää. Julkinen järjestää, ja yksityinen sekä julkinen tuottaa.

Näin on hänen mukaansa toimittu.

Rajakangas korostaa, että jo nyt kuntien tekemät sopimukset yksityisten palveluntarjoajien kanssa ovat lainvoimaisia. Hän pitää vaarallisena kehityksenä sitä, että kuntien tekemiin lainvoimaisiin sopimuksiin ollaan puuttumassa jälkikäteen.

– Kaikki nykyinen toiminta on laillista. Tällainen taannehtiva lainsäädäntö ei kuulu länsimaiseen oikeuskäytäntöön, Rajakangas painottaa.

– Tämänkaltaisen poliittisen riskin lisääminen ei ole Suomessa hyvää kehitystä.

Valli-Linnun mukaan valtio ei pyri ajamaan lakiesityksellä kuntien päätöksenteon yli.

Sote-maakuntien perustaminen ja maakuntavaalien järjestäminen on hänen mukaansa askel kohti järjestelmää, jossa asukkaat voivat vaikuttaa paremmin alueensa sote-palveluihin ja jossa voidaan turvata palvelut yhdenvertaisemmin kuin nyt.

Yksityisiä palveluntarjoajia tarvitaan myös tulevaisuudessa

Yksityiset yritykset ovat siis tulevaisuudessakin merkittävässä asemassa tarjoamassa palveluita kansalaisille, kunhan toiminta on lainmukaista.

Nyt lausuntokierroksella oleva lakiesitys pyrkii hallitusneuvos Valli-Linnun mukaan määrittelemään tarkemmin julkisen ja yksityisen välistä roolijakoa.

HALI ry:n Rajakangas katsoo, että yksityisten palveluntarjoajien rooli olisi pitänyt olla esityksessä suurempi.

– Hallituksen tiedotustilaisuuksissakin on korostunut se, että paino on julkisen palvelujärjestämisen puolella, Rajakangas toteaa.

– Minkä takia kilpailua halutaan vähentää ja yksityisen sektorin roolia rajata mitenkään, jos siitä on selkeästi hyötyä sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta?

Rajakangas katsoo, että yksityisellä sektorilla on merkittävä rooli palveluiden saatavuuden, nopean hoitoon pääsemisen ja kuntien kestävän taloudenpidon kannalta.

– Eivät kunnat ja kuntayhtymät olisi tähänkään asti hankkineet palveluita yksityiseltä puolelta, jos siihen ei olisi ollut syytä.

Lisää aiheesta:

"Seitsemässä vuorokaudessa hoitoon" – Yksityisten palveluntuottajien rooli on rajattu tarkasti hallituksen sote-esityksessä

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Tuntuuko, että sote-uudistus on laittanut aivot solmuun? 6 kysymystä ja vastausta, mistä pitkään vatvotussa sote-uudistuksessa on kyse

"Täällä ei lue, että olisit käynyt epilepsiakontrollissa sitten vuoden... 2006?" terveyskeskuslääkäri sanoi.

Oli kuluneen kesäkuun toinen päivä.

"Hmm..." vastasin ja ajattelin: Hauska sattuma! Enkö juuri vuonna 2006 käynyt ensimmäistä kertaa terapiassa ja kokeillut ensimmäistä – mutten viimeistä – kertaa masennuslääkitystä? Kyllä!

”Se vaan jotenkin jäi”, sanoin lääkärille, ja tunsin itseni huonoksi ihmiseksi.

Pystyin huolehtimaan vain yhdestä ongelmasta kerrallaan, ja kun olin hoitanut sen alta pois, tuli tilalle uusi.

Oma hyvinvointi ja sen maksimaalinen lisääminen tuntuu olevan nykyajan suurin trendi. Ihminen, joka ei ole jatkuvasti hyvällä tuulella ja ”paras versio itsestään”, on epäonnistunut.

Kehon vahvuudesta ja mielen hyvinvoinnista puhuvat ihmiset ovat uusi julkkisgenre. Televisiossa pyörii ohjelmia, joissa fitness-tähdet kertovat arjestaan, julkkikset tekevät elämäntaparemontteja ja ”tavalliset suomalaiset” kuvaavat itseään harrastamassa seksiä ja pohtivat sen jälkeen ääneen, miten suhteesta tulisi parempi.

Jonkinlainen huippu kai saavutettiin keväällä, kun naistenlehden kanteen painettiin teksti ”OHO! SIJOITTAMISESTA TULI HYVINVOINTITEKO”. Sisäsivuilla luki, että sijoittamista voisi verrata joogaan. Mikä ettei, ajattelin. Surkea vertaus se kyllä on.

Joogata voi periaatteessa kuka tahansa, kunhan löytää alleen tasaista maata. Joogatessa ei tarvitse miettiä tulevaisuutta. Voi nimenomaan keskittyä tähän hetkeen.

Kun elämänhallinta takkuaa, tärkeintä on selvitä tästä hetkestä – vaikka vain minuutti kerrallaan, kuten kirjailija Caitlin Moran on nuorille tytöille kirjoittanut. Yhtä hyvin Moran olisi voinut osoittaa kirjoituksen kenelle tahansa muulle, jolla on juuri nyt vaikeaa.

Mutta takaisin terveyskeskukseen! Mietin, mitä sanoisin lääkärille. Olin laiminlyönyt oman hyvinvointini vuosien ajan. Olin ahdistunut, tunsin itseni kaikin tavoin kelvottomaksi enkä tiennyt, mitä halusin elämältäni. Kun viimein keksin vastauksen, alkoi työelämässä tapahtua suuria muutoksia. Taloudellisesta tilanteestani tuli epävarma. Pystyin huolehtimaan vain yhdestä ongelmasta kerrallaan, ja kun olin hoitanut sen alta pois, tuli tilalle uusi. Epilepsiakontrollikäynti ei suoraan sanottuna ollut to do -listani kärkipäässä.

Kun arki on yhtä selviytymistä, ei aina tee valintoja, jotka ovat fiksuja.

Olisi ollut fiksua ostaa kaupasta satokauden vihanneksia ja kokata niistä itselleen ravitsevaa ruokaa edullisesti.

Olisi ollut fiksua kuunnella kaikkia niitä hyvinvoivia ihmisiä, jotka sanoivat lehtien kansissa, blogeissa, eduskunnassa tai lähipiirissäni, että metsästähän saa ilmaiseksi sitä luonnon omaa, ihanaa super-foodia. Aikaakin olisi ollut.

Olisi ollut fiksua panna sivuun rahaa. Ehkä jo vuonna 2070 olisin voinut osallistua brunssille, jolla joisin mimosaa ja rupattelisin osakesalkkuni sisällöstä.

Ja ennen kaikkea olisi ollut fiksua sijoittaa enemmän omaan hyvinvointiini: käydä edes kerran terveyskeskuksessa epilepsiani takia. Se olisi maksanut kympin tai pari.

Terveyskeskuslääkäri katsoi minua.

”Tässä on ollut kaikenlaista”, sanoin hänelle.

”Selvä”, hän vastasi. ”Kirjoitan sinulle lähetteen labraan.”

Nyt kun taloudellinen tilanteeni on tasaisempi, minulla on mahdollisuus sijoittaa omaan hyvinvointiini. Mutta aina ei ole ollut näin. Ehkä siksi naistenlehden puhe sijoittamisesta hyvinvointitekona pisti silmääni. Artikkeli oli suunnattu ihmisille, joilla meni jo valmiiksi hyvin. Samalla se unohti ne ihmiset, joiden ongelmat eivät ratkea sillä, että hakkaa LIVE LAUGH LOVE -kyltin seinään.

Lopuksi lääkäri mittasi verenpaineeni. Olin jo vuosia ajatellut, että vietän liikaa aikaa auringossa. Aina kun luin artikkelin melanoomasta, mietin, että näille luomillekin pitäisi tehdä jotain. “Voisitkohan nopeasti vilkaista luomiani?” kysyin lääkäriltä nyt kun kerran olin hänen vastaanotollaan.

“Katsotaan”, hän sanoi.

Sisko Savonlahti

Kirjoittaja on Helsingissä asuva toimittaja ja kirjailija, jonka epilepsia ei enää vaadi erikoissairaanhoitoa.

Aiheesta voi keskustella 22.6. klo 23.00 asti.

Korkeakoulut siirtyvät syksyllä asteittain lähiopetukseen. Lähiopetusta järjestetään pienryhmissä, turvallisuus ja hygienia huomioiden. Valtaosa luento-opetuksesta järjestetään edelleen etänä.

Useat yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät nyt päätöksiä syksyn opintojen toteutustavoista. Linjauksia tehdään periodikohtaisesti tai koko syyslukukaudelle.

– Uskomme ja toivomme, että pystymme lähiopetusta toteuttamaan jo syksyllä, sanoo ammattikorkeakoulu Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko.

Hänen mukaansa viranomaisten ohjeistuksia seurataan, ja suunnitelmat muuttuvat, jos epidemiatilanne sitä vaatii.

Asteittain kohti normaalia

Etusijalla ovat opintonsa aloittavat opiskelijat, jotka otetaan vastaan kampuksilla. Suuret orientaatiotilaisuudet järjestetään etänä, mutta uusille opiskelijoille halutaan tarjota myös ohjausta pienissä ryhmissä. Opintojaan aloittavia kannustetaankin muuttamaan opiskelupaikkakunnilleen, jotta opintojen alku sujuu normaalisti.

– Tärkeä asia tässä vaiheessa on se, että opiskelijat löytävät ryhmänsä ja kiinnittyvät opiskeluun, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun koulutuksesta vastaava vararehtori Päivi Karttunen.

Vanhojen opiskelijoiden opinnot suoritetaan syksyllä pääosin edelleen verkossa. Lähiopetusta vaativia harjoituksia ja suorituksia voidaan kuitenkin järjestää kokoontumisrajoituksia, turvavälejä ja muita suosituksia noudattaen.

Ammattikorkeakoulu Savonian kehittämispäällikkö Esa Viklund kertoo, että kampuksien ruuhkaisuutta vähennetään merkittävästi niin, että kampuksilla on kerralla enintään 40 prosenttia opiskelijoista. Opiskelijan viikkorytmiin tämä vaikuttaa hänen mukaansa siten, että lähiopetusta olisi noin kahtena päivänä ja etäopetusta kolmena päivänä viikossa.

– Olemme hyvin työelämälähtöinen kouluttaja. Moni ala vaatii laboratorio-olosuhteita, simulaatioharjoituksia tai taitopajoja, musiikin ja tanssin puolella tarvitaan yhteisharjoituksia, kertoo Viklund.

Vaihto-opiskelu epävarmaa

Syksyn vaihto-opiskelu on useissa korkeakouluissa peruttu. Helsingin yliopisto seuraa opiskelijavaihtoa tapauskohtaisesti, kertoo kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

Hänen mukaansa yliopisto ei halua linjata, että mitään vaihtoa ei olisi, sillä joihinkin kohteisiin vaihto saattaa olla mahdollinen. Kohdemaassa saattaa kuitenkin odottaa karanteenia muistuttavat olosuhteet.

– Vaihtoon hakijoita on kyllä ensi syksyksi, mutta huomattavasti vähemmän kuin normaalisti.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määtän mukaan kaikki opiskelijavaihdot on syksyn osalta peruttu. Määttä kertoo, että yliopisto on tehnyt säännöt sellaisiksi, että opiskelijoiden ja henkilökunnan on mahdollisimman helppo toteuttaa niitä.

Opinnot edistyvät myös etänä, mutta jaksaminen huolettaa

Opintopisteitä ja tutkintoja on kertynyt erikoisen kevään aikana korkeakoulujen arvioiden mukaan normaaliin tahtiin. Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi kertoo, että vaikutusta opintojen etenemiseen on ollut, mutta opiskelijat ovat yliopiston seurannan mukaan selvinneet hyvin poikkeuksellisesta keväästä.

Sen sijaan yliopiston edustajat ovat huolissaan etäopiskelun pitkäaikaisista vaikutuksista opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointiin ja jaksamiseen. Itä-Suomen yliopiston Tapio Määtän mukaan opetuksen väliaikainen etätoteutus käy pidemmän päälle stressaavaksi.

– Opinnäytetöitä on valmistunut hyvin, mutta on varmasti opiskelijoita, joille tämä etäopiskelu ei ole sopinut, kertoo Tampereen yliopiston vararehtori Marja Sutela.

Verkko-opetuksessa on koettu onnistumisen tunteita, ja siihen on saatu uudenlaista itsevarmuutta, kertoo Susanna Niinistö-Sivuranta Helsingin yliopistosta.

Uutta osaamista halutaan hyödyntää myös jatkossa. Nyt mietitäänkin, mitä etätyöskentelystä otetaan mukaan "uuteen normaaliin", ja miten se rikastaa ja monipuolistaa opetusta.

– Siitä on oltu huolissaan, että tarkoittaako tämä nyt sitä, että koskaan ei enää kohdata. Sitähän se ei tarkoita. Tarvitsemme myös läsnäoloa ja vuorovaikutusta.

Valintakokeiden erikoiset järjestelyt

Poikkeusajat ovat tuoneet korkeakouluille uusia haasteita myös valintakokeiden järjestämiseen. Pääsykokeet toteutettiin pääosin kaksivaiheisesti sekä yliopistoissa, että ammattikorkeakouluissa.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi kertoi huhtikuussa, että perinteisiä valintakokeita korvattaisiin yliopistoissa muun muassa sähköisillä etänä suoritettavilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla, palautettavilla tehtävillä ja todistusvalinnan laajentamisella.

Pääsykokeiden ensimmäiset tulokset on nyt julkaistu. Korkeakoulujen valintatulokset julkaistaan heinäkuun puoleenväliin mennessä.

Seppo Kääriäinen (kesk.) pyörähti juhannusviikolla pääkaupungissa. Kesä-Helsingin merimaisemat viehättivät, mutta pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) kasvuhaaveille Kääriäinen painaa jarrua.

– Keskustan pitäisi puolustaa rohkeasti luontoarvoja ja vastustaa esimerkiksi Keskuspuiston rakentamista, Kääriäinen kannustaa pääkaupungin keskustalaisia profiilin nostamiseen.

Kääriäinen heittäisi kaupunkien ja maaseudun välisen vastakkainasettelun historian roskakoriin.

– Kyllähän yksi tämän koronatapauksen opetuksia on, että rajalinja kaupunkien ja maaseudun välillä kuuluu historiaan. Se ei ole tätä päivää, Kääriäinen julistaa.

– Minun Iisalmeni on ollut kaupunki vuodesta 1970. Koen olevani sekä kaupunkilainen että maalainen, Kääriäinen määrittelee omaa identiteettiään.

Kääriäinen viittaa siihen, kun Iisalmen maalaiskunta vuonna 1970 liitettiin Iisalmen kaupunkiin. Historian virtaa kuvaa se, että Iisalmen kaupunki oli 1800-luvun lopulla irrotettu maalaiskunnasta.

Vahva talous on köyhän ystävä

Kääriäisen mielestä keskustan pitäisi asettua sillanrakentajaksi kaupunkien ja laajan maaseudun välille. Kääriäinen asettaa keskustalle myös kaksi muuta tärkeää tehtävää: pitää huolta kaikista alueista ja maan taloudesta.

– Hän, joka pitää huolta maan taloudesta, niin hän silloin viime kädessä myös ajattelee yhteiskuntamme heikompiosaisia ihmisiä ja heikompia alueita. Jos maan talous on kuralla, niin siitä kärsivät aina yhteiskuntamme köyhät, sekä ihmiset että alueet, Kääriäinen linjaa.

Kääriäinen korostaa, että talous ei ole mikään itseisarvo, mutta se on väline, jonka avulla pidetään huolta jokaisesta suomalaisesta niin, että voimme kutsua itseämme sivistysvaltioksi ja hyvinvointivaltioksi.

– Sellainen yhteiskunta, jonka jokainen kokee, että tämähän on minun kotini, Kääriäinen kuvailee keskustan ihanne-Suomea.

Kaikki joukolla peilin eteen

Seppo Kääriäinen, 72, on tehnyt pitkän poliittisen uran: puoluesihteeri 1980–90, kansanedustaja 1987–2019 sekä ministerinä 1993–95 ja 2003–07. Ministerin arvonimen hän sai vuonna 2017.

Kääriäinen on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi. Hänen vuonna 2002 julkaistu väitöskirjansa "Sitä niittää mitä kylvää" käsitteli keskustan strategisia valintoja vuosina 1964–2001. Ne olivat vaaran vuosia maalaisliitosta keskustapuolueeksi uudistuneelle vanhalle valtapuolueelle.

"Hämmästyttävä sotku. Ei tuollaisia saa syntyä missään tapauksessa. Ne pitää pystyä hoitamaan sääntöjen mukaan." Seppo Kääriäinen Kulmunin viestintäkoulutuksista.

Keskustan tohtori uskoo, että yli sata vuotta toiminut puolue nousee tämän päivän kriisistään.

– Kyllä keskusta tästä nousee kärsivällisellä työllä. Ensimmäinen tehtävä on koota joukot, koota rivit ja lähteä liikkeelle siitä aatteen innostavasta sanomasta. Se on puoluejohtajan ja puoluejohdon yhteinen tehtävä, Kääriäinen paaluttaa.

Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa keskusta koki historiallisen suuren vaalitappion. Eduskuntavaalien jälkeen puolueen kannatus on horjunut hädin tuskin kymmenen prosentin yläpuolella.

– Jos on kannatusongelmia, niin silloin on mentävä itse ja joukolla peilin eteen useamman kerran ja on mietittävä, mitä meidän tekemisissä ja sanomisissa on sellaista, joka ei sitten kuitenkaan vedä, vaikka uskomme ja toivomme, että pitäisi vetää, Kääriäinen antaa ilmaisia neuvoja.

Keskustajohtaja Katri Kulmunin esiintymisvalmennusmaksuihin liittyneet epäselvyydet harmittavat Kääriäistä.

– Hämmästyttävä sotku. Ei tuollaisia saa syntyä missään tapauksessa. Ne pitää pystyä hoitamaan sääntöjen mukaan. Tämmöiset sotkut ovat huono juttu, Kääriäinen toruu.

Innostus syttyy aatteen palosta

Keskustan puheenjohtajana ja pääministerinä 2000-luvun alussa toiminut Anneli Jäätteenmäki (kesk.) on arvioinut, että keskustan kannatuksen kasvun esteenä eivät ole perussuomalaiset tai demarit, vaan puolueen oma toiminta ja politiikka.

Maaseudun Tulevaisuudessa Jäätteenmäki kysyi, missä ovat keskustan visiot, toiminta, liike ja innostus. Jäätteenmäen mielestä keskustan viesti on mennyt perille, mutta se ei ole herättänyt luottamusta, toivoa eikä innostusta.

Kääriäinen on Jäätteenmäen kanssa samaa mieltä keskustan tilanteesta.

– Innostus tulee aina aatteen palosta. Silloin kun kokee tekevänsä työtä hyvän, kestävän asian puolesta, yhteiseksi hyväksi, Kääriäinen intoilee.

Keskustavaikuttajat Kääriäinen, Ossi Martikainen ja Pekka Perttula julkaisivat vuosi sitten Kanava-lehdessä (5/2019) karun arvion keskustan tilasta. Kirjoittajat totesivat, että keskustan tilanne on juuri niin tukala kuin miltä se näyttää.

– Avain on keskustan identiteetin terävöittäminen siten, että luottamus puolueeseen palautuu niin sitä aikaisemmin äänestäneiden kuin sympatisoijien keskuudessa, kolmikko linjasi.

Kääriäinen toivoo reilua johtajakisaa

Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa 2019 Kääriäinen tuki nuoren Katri Kulmunin valintaa puoluejohtajaksi. Ensi syksynä Oulun puoluekokoukseen Kääriäinen aikoo osallistua tarkkailijana, jos pysyy terveenä ja jos sää on kohtuullinen.

– Uuden puoluejohdon, onko se sitten Kulmuni tai joku muu Oulun jälkeen, niin sen on tehtävä rohkeaa, aatteellista julistusta siitä, mikä on keskustan näköala ja isot tavoitteet tulevaisuuteen kohti vuosia 2025 ja 2030, Kääriäinen painottaa.

Kääriäisen mukaan keskustan kentällä ei ole pahaa alavirettä, mutta kyselevää henkeä ja pikkuisen hämminkiäkin viimeaikaisten tapahtumien perusteella.

– Uskon, että kun Oulussa ratkaisut tehdään henkilöiden ja myös linjojen osalta, niin sitten Ylä-Savossakin ehdokashankinta ensi kevään kuntavaaleihin vahdittuu niin, että saadaan täysiä listoja, Kääriäinen muistuttaa tulevien vaalien merkityksestä.

Kääriäisen mielestä on reilua, että Katri Kulmuni on ilmoittanut halunsa jatkaa keskustan johdossa myös Oulun puoluekokouksen jälkeen.

– Pidän hyvänä, että Kulmuni asettuu ehdokkaaksi ja nyt hiukan vapaammassa tilanteessa. Ei ole ministerivaljaita harteilla, Kääriäinen huomauttaa.

Kääriäinen uskoo, että puheenjohtajaehdokkaita tulee vielä lisää. Hän ei ota kantaa siihen, kuka olisi nyt paras henkilö keskustan johtoon.

– Toivon, että tulisi reilu kilpailu ja ehdokkaita enemmän kuin kaksi. Erilaisia ehdokkaita, joilla olisi kaikilla velvollisuus lyödä pöytään muutosohjelma, jolla keskustan asema saataisiin vakaantumaan ja kannatus hiljaksiin nousuun ensin kohti viittätoista prosenttia ja sitten siitä yli, Kääriäinen asettaa tavoitteita askel kerrallaan.

Yksi puoluejohtaja ei ongelmia ratkaise

Kääriäinen ei halua kaataa keskustan koko kuormaa Kulmunin syliin

– Keskustan asioissa on viimeisten vuosien ajalta niin paljon korjattavaa ja muutettavaa, että niiden muutosten tekeminen ei kyllä aivan helpolla tule valmiiksi, Kääriäinen armahtaa Kulmunia.

Kääriäinen torjuu ajatuksen, että Kulmunin vaihtaminen esimerkiksi Annika Saarikkoon olisi ratkaisu keskustan ongelmiin. Yksi henkilö ei Kääriäisen mukaan yksin näin monitahoisia ongelmia ratkaise, vaan se on aina koko puoluejohdon käsissä ja vastuulla.

– Puoluejohdon pitää saada joukot laajemmin innostumaan, tekemään töitä. Siitä lähtee sitten se uusi nousu, mutta on kohtuutonta niin Kulmunin kuin kenen tahansa muunkin, myöskin Saarikon osalta, sanoa, että hän on se ratkaisu, Kääriäinen jakaa vastuuta.

Kääriäinen uskoo, että Saarikko varmaan vakavasti miettii omaa ratkaisuaan. Ylen haastattelussa Saarikko kertoi, että hän ilmoittaa kantansa puheenjohtajakisaan elokuun alussa, kun hän palaa ministeriksi.

– Pitää vain jaksaa odottaa, mitä hän päättää. Jos hän lähtee, niin kilpailustahan tulee silloin jännittävä, mutta toivon, että muitakin ehdokkaita asettuisi framille. Eihän se kilpailu ole myöskään miehiltä kielletty, Kääriäinen härnää myös miesehdokkaita kehään.

Lue myös:

Annika Saarikko harkitsee puheenjohtajakisaan lähtöä elokuuhun – poliittinen todellisuus muuttui äitiysloman aikana: "Oikein mikään ei ole entisellään"

Analyysi: Suosion tuulet kuljettavat Sanna Marinia ja Katri Kulmunia eri suuntiin

Toni Watson eli artisti nimeltään Tones and I vastaa reippaana videopuheluun Australiasta. Hän on selkeästi huojentunut, että koronatilanne on alkanut helpottaa myös maapallon toisella puolella.

– Voimme mennä jälleen ulos ja nähdä ystäviä. Muutama päivä sitten järjestimme kavereilleni kihlajaisjuhlat ja paikalla sai olla jo 20 ihmistä.

Muusikko kaipaa kuitenkin jo esiintymään yleisön eteen. Hänen oli tarkoitus olla maailmankiertueella koko vuoden ajan, mutta se piti peruuttaa.

– Tämä on ollut rankkaa, mutta päätin, etten esiinny isommissa paikoissa ennen kuin se on turvallista.

Poikkeuksellinen menestystarina

Watson on noussut maailmanmaineeseen ennätyksellisen nopeasti. Vielä viime vuoden alussa hän esiintyi kotimaassaan kaduilla tienatakseen elantonsa.

– Soitin musiikkia kaduilla ja asuin autossani. Sitten julkaisin musiikkia ja ihmiset oletettavasti pitivät kuulemastaan.

Pankin räjäytti kappale Dance Monkey, joka julkaistiin vuosi sitten toukokuussa. Se alkoi soida radioissa Australiassa ja pikku hiljaa biisistä tuli kansainvälinen hitti. Kappale nousi listakärkeen yli 30 maassa, mukaan lukien Suomessa.

Tällä hetkellä tanssittavaa kappaletta on kuunneltu Spotifyssa ja Youtubessa molemmissa yli miljardi kertaa.

– Nyt ihmiset ympäri maailmaa tietävät musiikistani ja se tuntuu hullulta unelta.

Toisinaan suuret hitit syntyvät hetkessä. Watson kertoo, että hän kirjoitti biisin puolessa tunnissa pienen australialaiskaupungin mökissä, missä hän kävi usein tekemässä uutta musiikkia.

Äkillinen menestys tuli nuorelle artistille aivan puskista, sillä hänellä ei ollut mitään käsitystä musiikkibisneksestä.

– Minulla ei ollut hajuakaan, mikä listasijoitus on hyvä tai huono. En ollut seurannut lainkaan, mitä netissä tapahtuu.

Tones and I on erikoinen nimi yksin esiintyvälle artistille. Hänen lempinimensä on Tones, mutta sen niminen bändi oli jo olemassa, joten sitä ei voinut käyttää.

– Oikea nimeni Toni loppuu i-kirjaimeen, mistä tuli I. Mutta artistinimeni voi tarkoittaa myös minua ja musiikkiani yhdessä.

Rasismia ja kiusaamista vastaan

Nopeasti tulleen suosion takia Tones and I julkaisi pikavauhtia EP-levyn The Kids Are Coming viime vuoden elokuussa. Nyt hän valmistelee esikoisalbumiaan, jonka pitäisi olla valmis parin kuukauden päästä.

Muusikko sanoo, ettei halua toistaa Dance Monkey -hittiään, sillä se voisi olla huono asia hänen uralleen.

– En halua kirjoittaa samaa kappaletta uudelleen. En halua olla tunnettu vain yhdestä asiasta.

– Dance Monkey ei ole edes suosikkini omista kappaleistani. Se ei ole edes viiden kärjessä. Jos ihmiset haluavat tuntea minut paremmin, he tutustuvat koko tuotantooni.

Artisti haluaa tehdä kappaleita tunteistaan, jotka voivat olla myös vakavia tai surullisia. Esimerkiksi tänä vuonna julkaistulla Can't be happy all the time -kappaleella hän käsittelee ikäviä puolia nopeasta julkisuuteen nousemisesta.

– Minulle on tärkeää vastustaa rasismia ja kiusaamista, tukea seksuaalivähemmistöjä sekä puhua ilmastonmuutoksesta. Aiheet ovat tärkeitä nuoremmalle sukupolvelle, joka haluaa tehdä maailmasta paremman paikan.

"Almalla on uskomaton ääni"

Tones and I jää artistina mieleen erityisesti erikoisen lauluäänensä ansiosta. Hän myös esiintyy usein verkkareissa ja lippis päässä.

Artistista tulee väistämättä mieleen kotimainen Alma. Yhteneväisyyksiä on lauluäänestä lähtien. Australialainen kertookin seuraavansa suomalaista Instagramissa.

– Olemme artisteja, jotka eivät välitä pyllyn pyörittämisestä. Emme myöskään esittele vartaloitamme saadaksemme sen, mitä haluamme. Arvostan naisartisteja, jotka eivät hiero takapuoltaan ihmisten naamoja vasten.

Tones and I laulaa pätkän Alman Chasing highs -hittiä, sillä se oli hänen ensimmäinen suomalaisartilta kuulemansa kappale.

– Hän on hyvä biisinkirjoittaja ja hänellä on uskomaton ääni. Olen kuunnellut myös muita Alman biisejä. Hänhän julkaisi juuri uusia kappaleita, joita kuuntelin juuri yhtenä päivänä.

Lue myös:

Alma julkaisee pitkään odotetun esikoisalbuminsa – katso kuvasarja laulajan uran vaiheista

Uusia ja käytettyjä autoja, tarvikkeita, huoltoa, polttoainetta, ravintoloita. Sunny Car Centeriä suunniteltiin autoilun tavarataloksi, jossa autokuumeilijat voisivat viettää koko päivän.

Autoja oli tarkoitus tulla kahdeksaan kerrokseen.

– Tästä tulee Hämeenlinnan korkein rakennus. Tällaista ei tietääkseni ole koskaan toteutettu Euroopassa eikä kenties koko maailmassa, iloitsi toimitusjohtaja Paavo Sollamo autotavaratalon suunnitelleesta arkkitehtitoimisto Sollamo Oy:stä kesäkuussa 2010.

Sunny Car Centerin oli tarkoitus paitsi mullistaa autokauppa myös työllistää 1 500 ihmistä.

– Hankehan oli aivan upea. Se olisi tuonut suoraan satoja työpaikkoja ja välillisesti tuhansia. Ajatuksen hankkeen takana olivat ihan järkeviä, tuumii autotalohankkeen Hämeenlinnassa esitellyt Heikki Hietanen edelleen kesällä 2020.

Hietanen toimi tuolloin Kehittämiskeskus Hämeen toimitusjohtajana.

Automarketin tontille Hämeenlinnan Kirstulan pellolle nousi lopulta vain mainostolppa. Se loisti aurinkoista valoaan moottoritien ohikulkijoille. Ajan myötä loiste himmeni ja tolpan mainokset ränsistyivät.

Tolpasta tuli valtakunnallisesti tunnettu symboli kariutuneelle suurhankkeella ja kunnallispolitiikan erikoisuuksille. Se poiki myös suuren määrän meemejä, joille naureskeltiin läpi Suomen.

Sunny Car Centeristä jäivät jäljelle miljoonien velkasaatavat ja pitkä oikeudenkäyntien sarjan, joka ei vieläkään ole päättynyt. Autokauppoja ei tehty, mutta lakimiehille Sunny Car Center on tuonut satoja tuhansia euroja veronmaksajien rahaa.

Synnytys alkoi lätkäkatsomossa

Sunny Car Centerin syntysanat lausuttiin Hämeenlinnassa 21. kesäkuuta 2010. Yhtiön moottori oli liikemies Markku Ritaluoma, josta tuli myös sen suurin omistaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Ritaluomaa pidettiin tuolloin varsin menestyvänä liikemiehenä. Hänen Sunny Trading -yhtiönsä oli vauras ja vakavarainen.

Myös Sunny Trading haettiin myöhemmin konkurssiin. Niin ikään tämän yhtiön konkurssin jälkipuinnissa on ilmennyt erikoisia piirteitä ja rahansiirtoja.

Hämeenlinnan kaupunki ja sen elinkeinoyhtiö, Kehittämiskeskus Häme, olivat hankkeessa innokkaasti mukana. Hämeenlinnalaiseen tapaan Sunny Car Centeriin kietoutuvat myös jääkiekko ja HPK.

Markku Ritaluoma oli tunnettu hahmo ja sponsori jääkiekkopiireissä. Myös Hämeenlinnan ylpeys HPK sai avustusta Ritaluomalta.

Suurautokauppaa tiedotusvälineille juhannuksen alla 2010 esitteli Heikki Hietanen. Ennen Kehittämiskeskus Hämeen pestiään Hietanen oli toiminut vuodet 1996–2001 HPK-edustusjääkiekon toimitusjohtajana ja vuodet 2001–2009 Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana.

Hämeenlinnan johdon ajatuksena oli saada Kirstulassa olevalle tyhjälle tontille toimintaa. Samalla tavoitteena oli tyhjentää nykyinen autokauppojen keskittymä Kaurialasta. Lähellä kaupungin keskustaa oleva Kauriala oli tarkoitus muuttaa asuntoalueeksi.

– Samaan aikaan Markku Ritaluoma oli etsimässä tonttia autokaupalleen. Tunsin Ritaluoman kiekkopiireistä ja kerroin Kirstulasta ja siitä se alkoi, kertoo Heikki Hietanen.

Juhannuksen alla 2010 suurautokauppahanke tuotiin julkisuuteen.

Ritaluoma tai Hietanen eivät olleet yksin hehkuttamassa aurinkoista autokauppaa. HPK:n kotiotteluissa Hämeenlinnan ylimmät virkamiehet ja luottamusmiehet poseerasivat jäähallin käytävillä ja kaupungin aitiossa päällään Sunny Car Centerin hupparit ja takit.

Odotukset Hämeenlinnan nostamisesta autokaupan suurkaupungiksi olivat korkealla.

Kymmenien miljoonien suunnitelma

Sunny Car Centerin tarinan alku oli vakuuttava.

– Minusta hanke oli ihan mahdollinen ja kaupungin piti olla mukana. Jos samanlainen tilanne tulisi nyt, toimisin aivan samoin kuin kymmenen vuotta sitten, vakuuttaa Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo.

Eikä Isosuo ollut yksin uskossaan suurhankkeeseen. Sunny Car Center sai nopeasti yhteistyökumppaneikseen merkittäviä suuryrityksiä. Mukaan lähtivät esimerkiksi Siemens, Lemminkäinen, Stora Enso, Neste, Danske Bank ja betonivalmistaja Parma.

Paikallisia yhteistyökumppaneita edustivat muun muassa Lammin Säästöpankki ja vakuutusyhtiö Pohjantähti. Lisäksi hankkeessa oli mukana myös yksityisiä yrityksiä ja henkilöitä. Rahaakin tuli miljoonia.

Rahaa myös tarvittiin, sillä autotavaratalon hinta nousi pitkin matkaa. Alkuvaiheessa se oli 70 miljoonaa euroa, mutta muutama vuosi myöhemmin jo 150 miljoonaa.

Hämeenlinnan poliitikotkin olivat aluksi yksimielisesti jättihankkeen takana.

– Hanke tuntui kieltämättä hurjan suurelta, mutta kuten Heikki Hietanen tuolloin sanoi, noin isoa kalaa kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan, muistelee vahva kokoomusvaikuttaja, nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

Vastoinkäymisiä hankkeessa riitti alusta saakka. Monet Hämeenlinnan Kaurialassa majailevista autoliikkeistä suhtautuivat hyvin nihkeästi hankkeeseen ja halusivat pysyä Kaurialassa. Siellä ne myyvät autojaan tänä päivänäkin.

Myös yleinen mielipide ja osa poliitikoista alkoi epäillä autotavaratalon järkevyyttä.

– Olin jo alussa epäilevällä kannalla, mutta olin silloin vielä kokoomuksen riveissä ja puolue piti kurissa. Nopeasti aloin kuitenkin myös julkisesti pitää hanketta utopiana, sanoo yksi Sunny Car Centerin äänekkäimmistä vastustajista, nykyinen perussuomalainen kansanedustaja Lulu Ranne.

Sunny Car Centerin syntyaikoihin Ranne istui aluksi Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa ja myöhemmin myös kaupunginhallituksessa.

Tolppa kolisi, mutta viimeistely uupui

Liikemies Markku Ritaluoma arvioi hankkeen alussa, että autotavaratalo olisi pystyssä vuonna 2012 ja hieman myöhemmin, että vuoden 2013 loppuun mennessä. Ei ollut.

Hämeenlinna kaupunki hyväksyi Kirstulan tontin myynnin Sunny Car Centerille kesällä 2013. Sopimus tonttikaupasta tehtiin vasta toukokuussa 2014. Tontin hinnaksi tuli 8,4 miljoonaa euroa. Kauppasumma piti tulla kaupungin tilille saman vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Ei tullut.

Hämeenlinnan kaupunki oli tonttikaupassa huomattavan kärsivällinen ja siirsi viimeistä mahdollista maksupäivää pariinkin otteeseen. Se ei auttanut. Rahoja ei näkynyt.

– Tässä vaiheessa uskoni hankkeeseen meni lopullisesti. Kaupungin edustajana minun piti pitää huolta siitä että kaupungille ei synny ylimääräistä vahinkoa, eikä sitä ainakaan taloudellisesti syntynytkään, vakuuttaa Sari Rautio.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus julisti Sunny Car Centerin konkurssiin syyskuussa 2015. Tonttikaupan purku vei vielä tästäkin vuoden päivät. Purku tuli lainvoimaiseksi vasta vuoden 2016 lopulla.

Rahanhakua arabeilta ja Sambiasta

Käräjä- ja hovioikeudessa sekä konkurssipesä että Markku Ritaluoma yksilöivät tahoja, joilta rahaa suurhankkeeseen haettiin.

Konsulttien välityksellä autokaupan suureksi rahoittajaksi piti tulla Abdal Rahaman Malik. Hän oli joko syyrialainen kenraali tai syyrialais-brittiläinen liikemies. Tittelistä on oikeuden papereissa kaksi eri versiota, mutta Malikille löytyy laskutusosoite Barada Streetiltä Damaskoksesta.

Philippe Darian kertoi edustavansa italialaisia sijoitustahoja ja Mark Wilson Sambian ex-presidentin puolisoa Regina Chilubaa. Näistä kahdesta hieman enemmän tuonnempana.

Heistä sittemmin kuollut Regina Chiluba on varmuudella todellinen henkilö. Mutta oliko hän oikeasti missään tekemisissä Sunny Car Centerin kanssa, se on toinen juttu.

Firmat, joilta rahaa toivottiin, olivat yhtä eksoottisia. Konkurssipesän papereiden mukaan ne toimivat esimerkiksi tekstiilialalla, maustekaupassa ja merenelävien myynnissä. Yhteistä niille on, että yksikään yrityksistä ei tiettävästi toiminut rahoitusalalla.

Osaa yhtiöistä ei oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan löydy minkään maan yritysrekistereistä. Niitä ei siis suurella todennäköisyydellä ole lainkaan ollut olemassa.

– Tämähän vaikutti jo tuolloin veijaritarinalta, josta olisi voinut tehdä vaikka näytelmän. En ymmärrä, miksi kaupunki jaksoi olla moisessa mukana, puuskahtaa Lulu Ranne.

Yksi rahoituskuvioista onkin kuin suoraan agenttitarinasta, jonka juoni sai vielä oikeudessa uusia käänteitä.

Käteistä sisältävä miljoonasalkku Sveitsiin

Italialaissijoittajia edustavaksi Philippe Darianiksi esittäytyneen henkilön lupailema rahoitus vei Ritaluoman Sveitsiin. Darianin rahojen taustalla oli väitetysti myös kahden timanttikauppiaan, isän ja pojan, varallisuutta.

Darianin piti Ritaluoman mukaan rahoittaa Sunny Car Centeriä seitsemällä miljoonalla Sveitsin frangilla, mutta hänen tuli saada vakuutena miljoona euroa. Rahanvaihtotapaaminen pidettiin zürichiläisessä hotellissa kesällä 2013.

Aiemmin Ritaluoma kertoi, että hän sai omia rahoja vastaan salkullisen rahaa, mutta huomasi hotellihuoneessaan rahat väärennetyiksi.

Turun hovioikeudessa kertomus muuttui dramaattisemmaksi. Darianin apuri oli tullut hänen huoneeseensa, esitellyt siellä asettaan, ottanut Ritaluoman rahasalkun sekä Rolex-kellon ja lähtenyt käpälämäkeen.

– Lähdin aseesta huolimatta hänen peräänsä, mutta mies ehti häntä odottaneeseen autoon ja pakoon, kertoo Ritaluoma.

Ritaluoman mukaan Sveitsin poliisi tutkii tapausta. Samaa sanoo hänen asianajajansa Riitta Leppiniemi.

Ulkomaisen rahoituksen havittelu ei Sunny Car Centerissä kuitenkaan loppunut tähän epäonniseen kohtaamiseen.

Katse kääntyi Afrikkaan

Keväällä 2014 Ritaluoman johtaman Sunny Car Centerin neuvottelukumppaniksi hakeutui Barclay-pankkiiriksi esittäytynyt Mark Wilson -niminen mies. Hän väitti edustavansa Sambian entisen presidentin puolisoa Regina Chilubaa.

Kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus kokoontui 11. elokuuta 2014 tuskaisena Markku Ritaluoman tonttimaksun viivästymisen takia, toi mies esille Chiluba-rahoituksen. Ritaluoma sai lisää maksuaikaa, mutta pian koko rahoitus paljastui kuplaksi.

Kaupunginhallituksen jäsen Kari Ilkkala (ps.) vuosi tiedon rahoituksessa sambialaiselle verkkolehdelle Zambian Watchdogille. Sen uutisista tieto levisi nopeasti myös Suomeen.

Kun yhteys Chiluban “edustajaan” Mark Wilsoniin katkesi elokuussa 2014, kävi selväksi, että Regina Chiluballa ei ollut mitään aikomusta rahoittaa hämeenlinnalaista autokaupan keskittymää. Tuskin hänellä oli edes tietoa asiasta.

Iltalehti kaivoi varsin pian esille tiedon Chiluba-rahoituksen perättömyydestä. Chiluban edustajaksi Emmanuel Mwambaksi esittäytynyt mies kiisti Iltalehdelle Chilumban osallisuuden.

Mark Wilson katosi kuvioista Ritaluoman oikeudessa antaman lausunnon perusteella 424 000 euroa rikkaampana. Sen verran Sunny Car Centerin kautta maksettiin Wilsonille rahoitusjärjestelyjen edistämiseksi.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi Sambiaan tietoja vuotaneen Ilkkalan sakkoihin virkasalaisuuden rikkomisesta loppuvuodesta 2017. Turun hovioikeus vahvisti tuomion.

Miljoonat valuivat huijareiden käsiin

Oikeudenkäyntipöytäkirjoista selviää, että Mark Wilsoniksi esittäytynyt mies ei ollut ainoa, joka sai rahaa Sunny Car Centeriltä. Markku Ritaluoma levitti rahaa useille tahoille saadakseen – oman kertomansa mukaan – rahaa suurhankkeeseensa.

Marraskuun 2013 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana Sunny Car Centerin tililtä lähti yhteensä yli 5,2 miljoonan euron edestä maksuja yhtiöille ja ihmisille, joista muutamaa on luonnehdittu ylempänä.

Suurimman yksittäisen summan, miljoona euroa sai syyrialainen Abdal Rahaman Malik kesäkuussa 2013. Lisäksi Malik-operaatiossa maksettiin eri firmoille satoja tuhansia euroja, jotta Malikin lupaama laina saapuisi SCC:n tilille. Rahoja ei koskaan kuulunut.

Myös Philippe Darian sai miljoonan. On kuitenkin epäselvää, onko kyseessä sama vai eri miljoona kuin Malikille maksettu. Konkurssipesä ei ole saanut asiaan selkoa.

Ritaluoma kylvi rahaa sinnikkäästi ja vastoinkäymisistä lannistumatta. Vielä puolisen vuotta Darianille hävityn miljoonan jälkeen hän maksoi SCC:n tileiltä rikkaan saudin edustajaksi esittäytyneelle Alexander Zulemarolle lähes 87 000 euroa 20 miljoonan USA:n dollarin investoinnin takuumaksuna.

Zulemarolta Ritaluoma saikin 20 miljoonan dollarin shekin. Valitettavasti shekki osoittautui väärennökseksi.

Kaikkiaan loppusumma oli lähes 6,2 miljoonaa euroa. Käräjä- ja hovioikeuden tuomioiden mukaan Markku Ritaluoman on maksettava summa konkurssipesälle.

Ritaluoma on useaan kertaan oikeuden istunnoissa kertonut, että hän oli huijareiden uhri. Viimeisimmässä Turun hovioikeuden istunnossa hän esitti väitteen, jonka mukaan huijausten takana olisi venäläinen oligarkki.

Tolppa kaatui ja Ritaluoma poistui maasta

Sunny Car Centeristä jäi jälkeen miljoonien velat. Kanta-Hämeen käräjäoikeuden vahvistamia saatavia on yli 14 miljoonaa. Kun tästä puhdistetaan Markku Ritaluoman ja hänen yhtiönsä vaateet, on velkasumma yli yhdeksän miljoonaa.

Konkurssipesältä saataviaan penää moni hankkeen alkuperäisistä rahoittajista, jotka auttoivat luomaan sille tarvittavaa uskottavuutta. Velkojien joukossa ovat Siemens, Danske Bank, vakuutusyhtiö Pohjantähti, Lammin säästöpankki ja parikymmentä muuta rahoittajaa.

Moni Sunny Car Centerin velkojista on kuitenkin ajatellut, että on turha nähdä vaivaa hakea saamisiaan tyhjästä pesästä. Yli kaksikymmentä yritystä ja järjestöä on päättänyt, ettei SCC:n velkominen maksa vaivaa. Joukossa on muun muassa Hämeenlinnan ylpeys, jääkiekkoseura HPK, jolla saatavia olisi ollut 50 000 euroa.

Valtakunnan maineeseen noussut tolppa purettiin lokakuussa 2016. Sunny Car Center ei koskaan maksanut sitäkään. Nyt se odottaa kunnostettuna uutta loistoaan tavarataloketju Kärkkäinen Oy:n hallussa Lahdessa, josta se on tarkoitus siirtää yhtiön kotipaikkakunnalle Pohjanmaalle Ylivieskaan.

Markku Ritaluoma poistui maasta lokakuun 1. päivä 2014 aamulennolla Yhdysvaltoihin. Hän ei ole tiettävästi sen jälkeen käynyt Suomessa. Oikeuden istunnoissa hän on edustanut itseään videon välityksellä.

Kiemunki: "Paska reissu"

Sunny Car Centerin tarinassa on paljon surkuhupaisia piirteitä, mutta kaikkia ei aurinkoisen autokauppayhtiön haamu naurata.

– Paska reissu, mutta toki tuo farssi on joskus itseänikin naurattanut, kuvaa hämeenlinnalainen ex-poliitikko Iisakki Kiemunki tuntojaan ajasta Sunny Car Centerin hallituksessa.

Kiemungin lauseen ymmärtää, sillä hänet on tuomittu maksamaan lähes 200 000 euroa korvauksia kahden eri oikeusjutun perusteella. Päätökset eivät tosin ole vielä lainvoimaisia. Kiemunki oli SCC:n hallituksessa tammikuusta 2012 helmikuuhun 2014.

– Uskoin hankkeen mahdollisuuksiin alussa. Minut vakuutti se, että kaupungin johto tapasi tuolloin Siemensin johtoa. He uskoivat hankkeeseen ja olivat valmiita sitoutumaan siihen miljoonien eurojen panoksella.

Kiemungin uskoa lisäsi se, että esimerkiksi paikallinen vakuutusyhtiö Pohjantähti oli valmis rahoittamaan autokaupan keskusta. Muitakin merkittäviä kotimaisia yhtiöitä oli tuossa vaiheessa mukana.

Kauaa ei Kiemungin usko Ritaluoman henkilöön kestänyt, usko alkoi hiipua, kun hän oli ollut hallituksessa reilun vuoden päivät.

– Ritaluoman toimintatavat olivat epämääräisiä jo vuonna 2012, mutta heinäkuussa 2013 tilinpäätösluvut järkyttivät. Lopullisesti mittani oli täysi samana syksynä, kun ilmeni, että Malik-nimiseltä rahoittajalta ei rahoja kuulunut.

– Ilmoitin jo tuolloin jääväni pois hallituksesta, mutta yhtiökokouksen järjestäminen viipyi niin, että pääsin yhtiöstä vasta alkuvuonna 2014, muistaa Kiemunki.

Kiemungin kohtalo on raju, sillä käytännössä hän on todennäköisesti ainoa yksityishenkilö, joka joutuu maksamaan Sunny Car Center -korvauksia.

– Kun lähdin mukaan Sunny Car Centerin hallitukseen, sanoin jo tuolloin, että tämä on poliittinen itsemurha. Sitä, että siitä tuli myös henkilökohtainen taloudellinen katastrofi en osannut arvata. Kyllä tämä henkilökohtainen tragedia on, vaikka paljon siitä myös oppi, mietiskelee Iisakki Kiemunki.

Autokauppajoukkue harveni harvenemistaan

Sunny Car Centerissä oli henkilöriitoja jo ihan alkumetreillä. Yhtiön hallituksessa oli vuonna 2012 Kiemungin ja Ritaluoman lisäksi kolmas henkilö. Hän kuitenkin erosi hallituksesta oltuaan siinä mukana vajaan vuoden. Tämä tapahtui alkuvuodesta 2013. Emme julkaise miehen nimeä, koska hän ei ole julkisuudessa esillä ollut henkilö.

– Ritaluoman tapa johtaa firmaa oli itsevaltainen. Hän ei paljoa muiden mielipiteistä välittänyt. Kun pyysin saada tietoja yhtiön rahoitustilanteesta, hän sanoi, ettei se kuulu minulle. Tämä oli viimeinen pisara, muistelee entinen hallituksen jäsen nyt.

– Minä erotin hänet, ei hän eronnut. Kun miestä ei näkynyt pitkään aikaan työmaalla, hän sai lähteä, sanoo puolestaan Markku Ritaluoma.

Kaksi vuotta hallituksessa ollut Iisakki Kiemunki on myös kertonut oikeutta myöten Ritaluoman olleen hankala kumppani.

– En ota kantaa tähän hallituksen jäsenen erottamiskiistaan, mutta kyllä Ritaluoma osasi suututtaa useat hänen kanssaan työskennelleet, sanoo Kiemunki.

Hallituksesta eronnut jäsen väittää myös menettäneensä rahansa ja firmansa Sunny Car Centerin vuoksi.

– Suunnittelufirmani meni konkurssiin, kun Sunny Car Center ei maksanut tehdyistä palveluista. Kyse oli neljännesmiljoonasta, toteaa hankeyhtiön hallituksen jäsen lakonisesti.

Markku Ritaluoma pitää hallituksen jäsenen väitettä katkeruuden osoituksena. Tässä asiassa Ritaluomalla on takanaan oikeuden päätökset. Espoon käräjäoikeus ja myöhemmin Helsingin hovioikeus totesivat, että entisen hallituksen jäsenen Sunny Car Centeriltä vaatimilla rahoilla ei ollut perusteita.

Entinen hallituksen jäsen myös tuomittiin samassa yhteydessä talousrikoksista ehdolliseen vankeuteen ja liiketoimintakieltoon, joka päättyy marraskuussa 2020.

Sunny Car Center toi rahaa – juristeille

Sunny Car Center ei tuonut Hämeenlinnaan 1 500 työpaikkaa. Sen sijaan juristit ovat saaneet runsaasti töitä.

Aurinkoinen autokauppayhtiö on ollut eri oikeusasteissa tähän mennessä kahdeksan kertaa, ja jos lasketaan vielä asiaan liittyvät Ilkkala-oikeudenkäynnit, 10 kertaa.

Vielä on tulossa vähintään viisi, todennäköisesti huomattavasti useampia, oikeuskäsittelyjä siviilikanteiden kautta.

Sunny Car Centerissä tehdyistä toimista on jätetty myös rikosilmoituksia. Poliisi tutkii niitä ja aika näyttää, puidaanko näitäkin tapauksia oikeudessa.

Suurautokauppaa ei Hämeenlinna saanut, mutta juristeille Sunny Car Center toi töitä. He ovat myös saaneet ansaitsemaansa palkkaa töistään.

Asianajajille on maksettu palkkoja puoli miljoonaa euroa. Sen verran Euroopan suurimmaksi kaavailtu, toteutumaton autokauppa Sunny Car Center on maksanut veronmaksajille. Muille tahoille miljoonia. Tähän mennessä.

Lue lisää Sunny Car Center oikeudenkäynneistä:

Hovioikeus pysytti tuomiot Sunny Car Center -jupakassa – sovitteli ex-kuntapoliitikon korvaussummaa selvästi pienemmäksi

Sunny Car Centeristä taas uusi oikeuspäätös: Markku Ritaluomalle yli 800 000 euron lasku Turun hovioikeudelta

– Aion jatkaa niin kauan, kunnes olen saavuttanut unelmani.

Näin sanoi Yhdysvalloissa poliisin ampumaksi tullut Rayshard Brooks vain muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa antamassaan haastattelussa. Atlantan poliisi ampui Brooksia kuolettavasti pidätystilanteessa 12. kesäkuuta.

Videolla Brooks avautuu elämäänsä liittyvistä haasteista vankilatuomionsa jälkeen. Videohaastattelun on kuvannut Reconnect-yhtiö, joka pyrkii kehittämään oikeusjärjestelmää Yhdysvalloissa.

Ehdonalaiseen päässeen Brooksin mukaan jo työn saaminen ja perheen elättäminen on lähes mahdotonta. 27-vuotiaan Brooksin perheeseen kuului kolme lasta ja vaimo.

– On vaikea kestää sitä, että yritän, mutta rikosrekisteri estää työn hankkimisen ja itsensä elättämisen, Brooks kertoo.

– Työhakemuksissa kysytään, onko minua koskaan tuomittu tai pidätetty. Siinä sitä sitten miettii, että toivottavasti tämä ei estä minua saamasta töitä.

Brooks puhuu videolla paljon siitä, kuinka hän haluaisi hyvittää tekonsa ja maksaa takaisin yhteiskunnalle, mutta vankeusrangaistuksen kärsineet eivät yksinkertaisesti saa siihen mahdollisuutta.

– Järjestelmä voisi nähdä meidät yksilöinä, joilla on elämä, ja satuimme vain tekemään virheen. Meitä ei saisi kohdella kuin olisimme eläimiä.

Brooks kertoo haastattelussa saaneensa tuomion vapaudenriistosta ja luottokorttihuijauksesta. Häntä uhkasi hänen asianajajansa mukaan 10 vuoden vankeustuomio, joten hän myönsi rikoksensa ja päätyi sen sijaan istumaan vuodeksi.

Brooksin kuolema keräsi tapahtumapaikalle mielenosoittajia

Atlantan poliisi ampui Brooksia kuolettavasti selkään kaksi kertaa 12. kesäkuuta pidätystilanteessa puhallutuksen jälkeen.

Poliisin mukaan asetta jouduttiin käyttämään, koska Brooks oli vastustanut pidätystä anastamalla poliisin etälamauttimen ja osoittelemalla sillä poliisia.

Atlantan pormestarin mukaan tappava voimankäyttö ei ollut perusteltua tilanteessa, mikä on johtanut eroihin Atlantan poliisilaitoksella.

Brooksin kuolema keräsi tapahtumapaikalle mielenosoittajia, jotka polttivat tapahtumapaikalla sijainneen pikaruokaravintolan.

Yhdysvalloissa on nähty laajoja poliisiväkivaltaa ja rasismia vastustaneita mielenosoituksia sen jälkeen, kun George Floyd kuoli pidätystilanteessa Minnesotassa toukokuussa.

Lisää aiheesta:

Mustan miehen pikaruokaravintolan edustalla ampunut poliisi saa murhasyytteen USA:ssa

Oikeuslääkärin mukaan Reyshard Brooksia ammuttiin selkään kahdesti

Britannian Readingissa ainakin kolme ihmistä on kuollut puukotushyökkäyksessä. Lisäksi useita useita ihmisiä haavoittui. Heistä kolme sai vakavia vammoja.

Poliisi ilmoitti sunnuntaina päivällä, että tekoa tutkitaan terrorismina.

Vakavasti loukkaantuneista kaksi on jo päässyt sairaalasta eikä sairaalassa yhä olevalla ole hengenvaaraa.

Hyökkäys tapahtui Readingin Forbury Gardens -puistossa lauantai-iltana noin kello seitsemältä paikallista aikaa. Poliisi kertoi pidättäneensä paikallisen 25-vuotiaan miehen epäiltynä murhista.

Paikalla ollut silminnäkijä kertoi uutistoimisto AP:lle, että puistossa oli paljon ihmisiä istuskelemassa nurmikolla, kun hyökkäys tapahtui.

Silminnäkijän mukaan puukottaja hyökkäsi ainakin kahden eri seurueen kimppuun ja puukotti ihmisiä niskaan ja keskivartaloon.

Britannialaisten tiedotusvälineiden mukaan poliisi olisi taltuttanut miehen rugby-taklauksella.

Turvallisuuslähteet ovat kertoneet brittimedioille, että epäillyn uskotaan olevan libyalaistaustainen. Poliisi ei ole virallisesti vahvistanut tätä tietoa.

Poliisi on sunnuntaina tehnyt etsintöjä ja iso osa Readingin keskustaa on suljettu liikenteeltä.

Poliisi: Älkää julkaisko kuvia tapahtuneesta

Samassa puistossa pidettiin lauantaina myös Black Lives Matter -mielenosoitus, mutta järjestäjien mukaan väkivallanteko ei tapahtunut mielenosoituksessa. Poliisin mukaan hyökkäys ei liittynyt mielenosoitukseen.

BBC:n mukaan poliisi ei etsi muita henkilöitä epäiltynä yhteydestä tekoon.

Britannian sisäministeri Priti Patel kertoo olevansa syvästi huolissaan tapahtuneesta.

Readingin kaupungin viranomaiset kehottivat hyökkäyksen jälkeen ihmisiä pysymään poissa kaupungin keskustasta.

Britannian poliisi neuvoo ihmisiä välttämään spekulointia tapahtuneesta ja pidättäytymään julkaisemasta kuvia tai videoita välikohtauksesta sosiaalisessa mediassa.

Rullaluistelu on Suomessa presidentillinen harrastus.

Kuvat rullien päällä viilettävästä Sauli Niinistöstä ovat lähes ikonisia.

Niinistön lajivalinta 1990-luvun puolivälissä oli trendikäs. On arvioitu, että tuolloin jopa 400 000–500 000 suomalaista omisti rullaluistimet.

Rullaluistelu ei ole mikään muotioikku, puhuttiin. Vielä vuosituhannen vaihteessakin rullaluistinten myynti oli Suomessa kasvussa.

Sitten maailma muuttui.

Sitkeimmät jatkoivat kuten ennenkin, mutta 2000-luvun kuluessa moni piilotti luistimensa kaappiin ja mikä olennaisinta: uusia luistelijoita ei tullut tilalle.

Kansan suosikkilaji hiipui marginaaliporukan kuntoilumuodoksi.

Niinistö vastaa sähköpostitse Ylelle, että hän kuuluu lajia yhä harrastavien joukkoon.

– Tänä keväänä olen ennättänyt vasta hakea tuntumaa Mäntyniemen edustalla – ei siitä montaa kilometriä kerry. Kesän saldoksi muodostunee muutama sata kilometriä.

Omien sanojensa mukaan presidentillä ei ole lempireittiä, vaan luistellessaan hän “yrittää hakea aina uusia suuntia”.

Niinistö kertoo aloittaneensa rullaluistelun noin 25 vuotta sitten.

– Laji tuntui heti omalta.

Vuosikausia näytti kuitenkin siltä, ettei rullaluistelusta ole enää liikuttamaan massoja.

Sitten tuli koronavirus.

Poikkeusolot pakottivat ihmiset keksimään uusia – tai vähemmän uusia harrastuksia. Moni kaivoi esille rullaluistimet.

Tämän oli laittanut merkille presidentti Niinistökin.

Panu Tuominen, 45, pysähtyy Paavo Nurmen patsaan eteen.

Tuominen on rullaluistellut kotoaan 13 kilometrin matkan Helsingin Olympiastadionille. Tämä on kuitenkin vasta alkulämmittelyä.

On Katukiitäjien, Suomen vanhimman rullaluisteluseuran, yhteislenkin aika.

Aivan kuten jo vuonna 1992.

Tosin silloin matkaan lähdettiin Kaivopuistosta.

Muuten konsepti on pysynyt lähes 30 vuotta samana: lenkille lähdetään tasan kello 18.00, päivä on keskiviikko ja osaksi myös ihmiset ovat tuttuja vuosien takaa.

Helsingin Sanomissa oli 1990-luvun alussa ilmoitus rullaluisteluvuokraamosta.

Tuominen, silloin 17-vuotias lukiolainen, näki ilmoituksen.

Luistimia vuokrattiin Finlandia-talon takaa pienestä kioskista. Sinne myös Tuominen meni.

Vuokraamoa piti samana keväänä perustettu, rullaluisteluun erikoistunut seura – Katukiitäjät.

Seura sai alkunsa, kun Yhdysvalloissa ilmeisesti vaihdossa ollut joukko suomalaisopiskelijoita ryhtyi rullaluistinten maahantuojaksi.

Lajiin koukkuun jäänyttä Tuomista kysyttiin järjestötoimintaan mukaan. Hän lähti.

– Olimme nuoria opiskelijoita ja luistelimme kaljaterassilta toiselle. Ravintolat oikein halusivat meidät asiakkaikseen, sillä edustimme nykyaikaa. Jos me viihdyimme jossain, se oli cool.

Tuominen ei koskenut moneen vuoteen polkupyöräänsä, sillä pyrki hoitamaan kaiken rullaluistimilla.

– Helsingin katuverkosto on ulkomuistissa.

1990-luvulla rullaluistelun suosio kasvoi vuosi vuodelta. Samalla Katukiitäjistä tuli taho, jonka puoleen uudesta ilmöstä innokkaasti raportoinut media kääntyi aina uudelleen.

Tuttua hommaa, Tuominen naureskeleekin poseeratessaan kameralle Olympiastadionin parkkipaikalla.

Huolimatta intohimoisesta suhtautumisestaan lajiin Tuominen ei ole rullaluistinten suurkuluttaja - päinvastoin.

– Viisi paria luistimia olen yhteensä omistanut. Niistä kolmannet ja viidennet ovat yhä käytössä. Jopa ne, jotka ostin vuonna 1999.

Tuominen harmittelee nykyluistinten huonoa kestävyyttä.

Musta möhkäle oikean luistimen päällä on Tuomisen itse rakentama matka- ja nopeusmittari. On kuulemma varmempi kuin nykyiset urheilukellot.

– Matkan pituudesta tuli aina riitaa, ja ennen ei ollut edes gps:ää käytössä. Tein sitten tällaisen.

Myös takarenkaan päälle viritelty teippi on diplomi-insinööri Tuomisen käsialaa.

– Se on lokasuoja, tietenkin.

Tuominen virnistää.

Kello lähestyy kuutta, mutta Paavo Nurmen patsaalla ei näy vielä muita Tuomisen lisäksi.

Rullaluistelun hullut vuodet ovat ohi. Tai ovat olleet jo pitkään.

– Aiemmin rullaluistelijoille oli kisoja jokaikinen viikonloppu. Ne rupesivat tippumaan yksitellen pois. 2000-luvulla alkoi tulla merkkejä siitä, että olemme oikeasti pulassa.

Tuomisen mukaan hiipumiseen ei osattu reagoida luisteluseurassa ajoissa.

– Emme houkutelleet tarpeeksi uusia mukaan. Ajattelimme jopa, ettei turhaan lähdetä kasvattamaan tätä.

Nyt 45-vuotias Tuominen on Katukiitäjien nuorimmasta päästä.

Lisäksi rullaluistelu nykyisin mielletään enemmän yksin harrastettavaksi lajiksi, eikä Katukiitäjien kaltaista yhteistoimintaa osata kaivata.

Tämä kertoo paljon Tuomisen luistelufilosofiasta.

Vaikka kilometrejä kertyy vuodessa yhä yli tuhat ja kodin sijaintikin on valittu reittejä silmällä pitäen, Katukiitäjien luistin ei rullaa veren maku suussa.

– Olemme tainneet joskus olla kilpaurheilua kannattavan Luisteluliiton silmissä jopa vääräoppisia, kun oikean tekniikan sijaan keskityimme pystyssä pysymiseen ja siihen, että homma on hauskaa.

“Rullaluistelu on lyönyt itsensä läpi lopullisesti Suomessa tänä kesänä”, toteaa Urheiluruudun uutisankkuri kesäkuussa 1995.

Juttu Urheiluruudussa kertoo rullaluistelun SM-kisoista. Suomen mestaruuksista taisteltiin tuolloin muun muassa hyppäämällä korkeutta luistimet jalassa ja temppuilemalla rampilla.

Vaikka monen mielissä rullaluistimet yhdistyvät ysärinostalgiaan, kapistukset itsessään ovat yllättävän vanha keksintö.

Ensimmäiset rullaluistimet kehitti belgialainen keksijä John Joseph Merlin jo 1760-luvulla. Kerrotaan, ettei Merlin itse ollut kovin kummoinen luistelija.

Rullaluistelua ovat perinteisesti harrastaneet pikaluistelijat, jotka eivät kesäkaudella pääse jäälle.

Suomessakin on rullaluisteltu 1950-luvulta alkaen “mitä erilaisimmilla välineillä”, kuvataan Luisteluliiton 100-vuotishistoriikissa. Luistimista oli välillä puutetta, mutta onneksi naapurimaa Neuvostoliitosta niitä saatiin hankittua.

1970-luvulla diskoiltiin – tietenkin myös rullaluistimet jalassa. Luisteludiscot villitsivät etenkin Atlantin toisella puolen. Rullaluisteluradoista onkin tullut osa amerikkalaista, tv-sarjoista ja elokuvista välittyvää, kuvastoa.

Näihin aikoihin luisteltiin vielä niin sanotuilla quad-rullaluistimilla, joissa renkaita oli kaksi edessä ja kaksi takana. Tällaisia rullaluistimia käytetään yhä esimerkiksi roller derbyssä.

Inline-luistimet, joissa kaikki renkaat ovat peräkkäin, yleistyivät puolestaan 1990-luvulla.

Merkittävä kehitysaskel oli lajin pioneerina tunnetun K2-luistinmerkin neronleimaus vuonna 1994. Yhdysvaltalaisvalmistaja nimittäin tajusi laittaa luistimen kovan kuoren sisään pehmeän kengän.

Huippuvuosina rullaluistimia myytiin Suomessa toistasataa tuhatta paria vuodessa. Maailmalla kaupaksi meni miljoonia.

Helsingissä Kaapelitehtaan taakse avattiin sisähalli, jossa oli 2 000 neliötä tilaa pelkästään rullaluistelijoita varten.

Rullaluistelijat on Suomessa rinnastettu lain mukaan jalankulkijoihin. Kun kadut yhtäkkiä täyttyivät kovaa vauhtia viilettävistä luistelijoista, osa kansasta pahoitti mielensä.

Syntyi useita lehtien mielipidekirjoituksia, joissa pähkäiltiin luistelijoiden vaarallisuutta muille kulkijoille.

Järvenpäässä Vihtakadun koulun pihalla asfaltti on juuri ja juuri kuivunut sateen jäljiltä.

Spotti on tuttu Järvenpäästä kotoisin olevalla, mutta nykyisin Lahdessa asuvalle Lauri Rantaselle, 37.

Rantanen vahaa kulunutta puukaidetta koulun katoksen alla. Eipähän töki.

Ensin vauhtia, sitten käännös takaperin, hyppy kaiteelle ja alas.

Muutama yritys, ja zero fishbrain on purkissa.

Rantanen vaikuttaa helpottuneelta.

Tuntuu yllättävältä, että nimenomaan tämä temppu oli jäänyt Rantasen hampaankoloon – mies kun on aiemmin hypännyt rullat jalassa samaisen koulun katolta.

– Varmaan pystyisin siihen nykyäänkin, mutta jos pannuttaisin pari kertaa, niin en tiedä, olisiko se sen väärti.

Raivo-Late naurahtaa.

Lempinimi tulee luistelutyylistä: Rantasta kuvaillaan “jänteväksi kaveriksi”, joka pituuteensa nähden ponnistaa korkealle ja joka menee lujaa. On aina mennyt.

Ensimmäiset rullaluistimet Rantanen sai isältään.

Ne olivat musta-violetit. Vuosi oli 1992 tai 1993.

Teini-ikäisenä Rantanen törmäsi demoon, jossa vanhemman polven kaverit vetivät hyppyreistä ja rampeilta.

Sen jälkeen kaupasta haettiin temppurullaluistimet eli bleidit.

Elettiin aikaa, jolloin rullaluistelu oli vielä mukana X Gamesissa ja R-kioskista sai ostettua luistelulehtiä.

Fiilis on rajaton.

Se oli vuonna 2002 kuvattu luisteluelokuva, jossa Rantanen oli mukana. Ensimmäisiä sellaisia.

Nyt nimi hieman huvittaa.

– Siinä tehtyihin temppuihin voi kuitenkin olla ihan tyytyväinen nykypäivänäkin.

Ensimmäiset pätkät tallennettiin vhs-kaseteille. Temput olivat tuolloin isoja, kuten myös vaatteet.

Rantanen istuu autonsa takakontin reunalla ja vaihtaa luistimia tennareihin. Ei ole itsestäänselvyys, että hän yhä bleidaa.

Rantanen ehti jo lähestulkoon lopettaa lajin.

Opiskelijaelämä vei mukanaan, minkä lisäksi Rantanen hurahti voimaharjoitteluun ja myöhemmin crossfitiin, jossa hän kilpailikin.

Välissä Rantanen teki lyhyen comebackin, mutta käsi meni sijoiltaan. Viimeisintä paluuta rullien päälle on kestänyt nyt muutaman vuoden.

– Olen yrittänyt olla välillä muuta, mutta bleidaaja olen varmaan hautaan asti. Ja nyt tietysti pojalle isä, mutta toisena tulee tämä.

Rantasella on päällään pitkähihainen paita, jonka etutaskua koristaa pieni logo. Mistään ylikansallisesti mahtibrändistä ei ole kyse.

– Aiemmin oli isoja rullaluistelumerkkejä, jotka tekivät kaikkea sukista pipoihin. Silloin pystyi pukeutumaan pelkästään niihin. Ei enää, mutta yritin nyt jotain.

Aikoinaan oli myös tarkkaa, ettei päälle eksynyt väärää lajia edustavia brändejä - kuten skeittimerkkejä.

Skeittaajia oikeastaan jopa vihattiin. Tunne oli molemminpuolinen.

Rantanen ei myönnä, että hänellä olisi henkilökohtaisesti ollut mitään ongelmaa skeittaajien kanssa. Ei varsinkaan enää.

– Se, että skeittaus on nykyisin olympialaji, tuo lisää fasiliteettejä meillekin. Ei niitä halleja ole yhtään liikaa.

Rantasen temppuilua koulun pihalla on kiinnostuneena seurannut polvenkorkuinen scoottaaja.

Ensin bleidauksen ohi meni skeittaus, nyt parkit ja hallit kuhisevat potkulautailijoita.

Kuten rullaluistelua muutenkin, myös bleidausta on uhannut keski-ikäistyminen.

Jäljellä ovat ne harvat, jotka Rantasen sanoin “kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin jaksavat painaa ja ovat hommalle omistautuneita”.

Toivoa kuitenkin on: jokaista bleidaajaa ei enää tiedäkään nimeltä. On paluun tehneitä, kuten Rantanen, mutta myös nuoria.

Koronakevät pakotti suomalaiset liikkumaan ulkona. Lenkkipolut täyttyivät, ja moni osti polkupyörän.

Silmiinpistävää kuitenkin oli, että pitkästä aikaa lenkkeilijät ja pyöräilijät olivat saaneet kaduille haastajaryhmän: kasvavan joukon rullaluistelijoita.

Onko luistimet nyt todella haettu kaapin pohjalta pölyttymästä?

Havainnon vahvistaa Tori.fi-myyntisivuston hakutilasto huhti- ja toukokuulta.

Molempina kuukausina rullaluistimia oli sivustolta haettu lähes kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Esimerkiksi toukokuussa hakuja oli 88 000, kun vuosi sitten määrä oli 33 000. Intersport-urheiluliikkeissä uusienkin rullaluistimien myynti lähes tuplaantui alkukeväällä edellisvuodesta.

Eikä rullaluistelusta ole innostuttu uudelleen pelkästään Suomessa.

Tästä kertoo esimerkiksi Google-haut: rullaluistimia on haettu tänä keväänä hämmästyttävän paljon enemmän kuin kertaakaan lähivuosina.

Rullaluistelun – niin kuntoluistelun kuin bleidauksen – paluusta on kirjoiteltu etenkin Yhdysvalloissa. Vuodelle 2020 on povattu jopa luistelubuumia.

Elias Waldén,12, istahtaa Pirkkolan rullaluisteluradan reunalla puiselle penkille.

Waldén on harrastanut pikaluistelua nelisen vuotta. Talvella mennään jäällä, kesällä asfaltilla.

– Minulla on yhdet luistimet, joita käytän myös jäällä. Vaihdan vain terän, Waldén selittää samalla, kun kaivaa luistimiaan kassista.

200 metriä pitkä rata avattiin Pirkkolan urheilupuistoon vuonna 2009. Se on päällystetty erityisellä Plexipave-nimisellä pinnoitteella.

Nyt pinta hieman jo lohkeilee.

Kilparullaluisteluun soveltuvia ratoja ei ole Suomessa pilvin pimein. Suomen Luisteluliiton mukaan niitä on kuusi, ja Helsingistä katsoen seuraava lähin rata sijaitsee Lahdessa.

Tuusulalaista Waldénia on kuskattu Pirkkolaan luistelukoulusta lähtien. Tämä kesä saattaa kuitenkin olla viimeinen.

Lähivuosina liikuntapuisto Helsingin keskuspuiston vieressä laajenee entisestään, mutta yhtä lajia ei sinne kuitenkaan enää kaivata.

Luistelurata mitä todennäköisimmin joutuu väistymään parkkialueen tieltä.

Rullaluisteluharjoitusten alkua odottava Waldén näyttää hyvin tyypilliseltä yläkouluikäiseltä: päällään hänellä on huppari ja verkkarit.

Tämä asukokonaisuus ei kuitenkaan käy, jos tarkoitus on päästä mahdollisimman lujaa.

Pian Waldén onkin vaihtanut ylleen ihonmyötäisen trikooasun. Kangas on revennyt olkapään kohdalta.

– Se tuli Hollannissa, kun kaaduin. Mutta mitään pahempaa ei ole koskaan sattunut, että olisin joutunut lääkäriin tai tikattavaksi. Pelkkää asfaltti-ihottumaa.

Waldénin mukaan luisteluharjoituksia olisi jokaiselle viikonpäivälle, mutta hän käy noin viisissä treeneissä per viikko.

Koronan takia monet kesän kilpailut on joko peruttu tai siirtyneet. Mitkä kisat voitaisiin kaikesta huolimatta järjestää? Sitä lajin sisällä pohditaan parhaillaan.

Saumaa menestyä voisi kuitenkin olla. Lyhyet sprinttimatkat ovat Waldénin juttu.

– Viime talvi meni varmaan parhaiten kaikista. Melkein joka kisassa tuli uusi ennätys.

Kun Waldénilta kysyy, mikä luistelussa on parasta, hän innostuu.

– Se on se nopeus. Kun pääsee viilettämään lujaa ja tuuli tulee kasvoille.

Vaikka äiti on entinen taitoluistelija ja isäkin on rullaluistellut, lajivalinta tuli Waldénilta itseltään.

– Näin luistelua alun perin telkkarissa. Päätin, että käydään nyt kokeilemassa.

Waldén tiedostaa, ettei hänen harrastuksensa ole massojen laji.

– Onhan tämä aika ainutlaatuista. Muutkin ihmettelee, kun tämä on niin erilaista. Jotkut eivät ole kuulleetkaan.

Vuonna 2007 syntynyt Waldén sanoo uskovansa, että rullaluistelu on joskus ollut suositumpi laji kuin nykyisin. Omien sanojensa mukaan hän ei kuitenkaan ole niistä ajoista kuullutkaan.

– Mutta olisihan se kivaa, jos täälläkin olisi paljon luistelijoita ja osallistujia. Ja koulussakin olisi myös muita kuin minä.

Waldén nousee penkiltä ja potkaisee vauhtiin.

Kädet selän takana ja selkä hallitussa kumarassa hän liitää yhä uudelleen ja uudelleen Pirkkolan rullaluistelurataa ympäri.

Poliisi epäilee tapon yritystä Nurmijärvellä. Mies oli sytyttänyt toisen miehen palamaan juhannusaattona.

Poliisipartio löysi tapahtumapaikalta Nurmijärven Nummimäentietä asianomistajan, jolla oli ympäri vartaloa palovammoja. Hänet vietiin sairaalaan saamaan hoitoa vammoihinsa.

Poliisin mukaan paikallaolijat olivat kertoneet, että miehille oli tullut aiemmin riitaa. Rikoksesta epäilty oli heittänyt asianomistajan päälle polttoainetta ja hetken päästä sytyttänyt asianomistajan tuleen. Epäilty oli teon jälkeen poistunut paikalta.

Poliisin epäilee tekijäksi vuonna 1967 syntynyttä miestä. Poliisi on ottanut hänet kiinni, ja hän on tällä hetkellä pidätettynä.

Tapauksen esitutkinta on vielä kesken, mutta poliisi tutkii tapausta tapon yrityksenä.

– Tekoa tutkitaan tällä hetkellä teon vakavuuden ja sen asianomistajalle aiheuttaman hengenvaaran sekä suunnitelmallisuuden perusteella tapon yrityksenä, kertoo päivystävä tutkinnanjohtaja rikoskomisario Mikko Kiiski Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Kiina menetti ainakin 40 sotilasta aiemmin tällä viikolla Intian kanssa käydyssä yhteenotossa kiistellyllä raja-alueella Ladakhissa, sanoo Intian tie- ja liikenneministeri V.K. Singh.

Singh kommentoi asiaa myöhään lauantai-iltana News 24 -televisiokanavan haastattelussa. Singh on entinen Intian asevoimien kenraali.

Ministeri ei esittänyt todisteita väitteensä tueksi. Hän sanoi, että historiallisesti Kiina ei ole myöntänyt sodissa kärsimiään tappioita.

Lisäksi Singh sanoi, että Intia on luovuttanut Kiinalle sotilaita, jotka olivat harhailleet Intian puolelle rajaa yhteenoton jälkeen.

Intian puolustusministeriön tiedottaja Bharat Bhushan Babure kieltäytyi kommentoimasta ministeri Singhin antamia tietoja uutistoimisto Reutersille.

Kiina ei ole myöntänyt tappioita

Kiina ei ole sanonut mitään kärsimistään tappioista käsikähmässä, jossa intialaiset ja kiinalaiset sotilaat ottivat yhteen kivillä ja nauloilla varustetuilla kepeillä Galwanin laaksossa.

Laakso sijaitsee yli 4 000 metrin korkeudella merenpinnasta Himalajan vuoristossa.

Taistelussa kuoli ainakin 20 intialaista sotilasta ja ainakin 76 intialaista loukkaantui.

Kiinan valtion kontrolloima Global Times -lehti kertoi aiemmin, että Kiina kärsi tappioita yhteenotossa. Lehti ei tarkentanut, millaisista tappioista oli kyse.

Epäselvyyttä vangeista

Intialaisten tiedotusvälineiden mukaan Kiina otti yhteenoton yhteydessä intialaisia sotilaita vangiksi ja myöhemmin vapautti heitä. Pääministeri Narendra Modi on kiistänyt sotilaiden joutuneen vastapuolen vangiksi.

Hindustan Times -lehdelle ministeri V.K. Singh kertoi, että yön pimeydessä käytyyn käsikähmään osallistui yli 600 ihmistä. Osa heistä kulkeutui vastapuolen alueelle. Aamulla osapuolet vaihtoivat rajan yli eksyneet sotilaat.

Ydinaseilla varustautuneet naapurimaat syyttivät lauantaina toisiaan veriseen joukkotappeluun johtaneesta rajaloukkauksesta ja provosoinnista. Vuoristossa sijaitseva raja on heikosti määritelty.

Jännitteet ovat kiristyneet kevään aikana Ladakhissa, kun Intia rakensi Galwanissa sjiaitsevalle sotilaslentokentälle tien Kiinan vastustuksesta huolimatta. Kiina puolestaan on lisännyt joukkojaan alueella.

Lisää aiheesta:

Aina verilöylyyn ei tarvita tuliaseita – omatekoiset naulakepit tekivät kuolettavaa jälkeä Kiinan ja Intian erikoisessa rajaselkkauksessa

Intia ja Kiina vakuuttavat rauhantahtoa verisen rajakärhämän jälkeen, mutta syyttävät toisiaan

Sipoon merialueella etsitään merimiinaa. Veneilijät olivat havainneet merimiinaksi epäillyn, kelluvan esineen merestä Norrkullalandetin eteläpuolelta.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos johtaa etsintäoperaatiota Sipoon merialueella. Paikalla on Rajavartiolaitoksen aluksia eristämässä aluetta. Puolustusvoimat tulee raivaamaan räjähteen pois tämän päivän aikana.

Poliisi pyytää veneilijöitä välttämään liikkumista alueella ja käyttämään vaihtoehtoisia reittejä.

Itä-Uudenmaan poliisi tiedottaa työn etenemisestä Twitterissä. Poliisi tiedottaa, kun alueella on jälleen turvallista liikkua.

Suomen kesä saattaa alkaa historiallisilla ennätyshelteillä.

Kuluva kesäkuu on jo nähdyn sekä ennusteiden perusteella lähestymässä mittaushistorian kuuminta kesäkuuta. Enää ollaan asteen päässä vuoden 1961 kesäkuusta, joka pitää kärkipaikkaa. Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin, ensimmäinen ihminen avaruudessa, saapui tuolloin Suomeen käymään.

– Lämpötila nousee koko ensi viikon. Keskiviikkona päästäneen 30 asteeseen, viikonloppuna asteita voi olla jo 31, 32, Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi sanoo.

Suuressa osassa maata keskimääräiset lämpötilat ovat jopa kuusi astetta korkeampia kuin tyypillisesti. Pohjoisessakin keskimääräiset lämpötilat ovat noin neljää astetta korkeampia kuin yleensä.

Helleraja on rikottu lähestulkoon kaikilla maan mittausasemilla tuntureita lukuun ottamatta. Hellepäiviä on tämä päivä mukaan laskettuna ollut nyt 13, ja kaikki viittaisi siihen, että päiviä tulee ensi viikolla seitsemän lisää.

Maan pohjoisimmissa osissa on hieman viileämpää kuin muualla, muttei kuitenkaan kovin kylmää. Sielläkin pysytään pitkälti lähes tai noin 20 asteessa.

Elohopean rinnalla ylöspäin kipuaa myös kosteus, joka voi aiheuttaa ukkosia. Kosteus tekee säästä myös tukalamman. Meteorologi Kotakorpi uskoo, että ensi viikolla koetaan myös trooppisia öitä. Se tarkoittaa, ettei lämpötila laske kellonaikana 9–21 alle 20 asteen.

Pohjois-Lapissa voi esiintyä sadekuuroja.

Kotakorpi varoittaa ultraviolettisäteilystä, joka tulee olemaan korkeissa lukemissa. Auringolta suojautuminen on siis tärkeää. Helteeseen kannattaa muutenkin varautua nestein, päähinein ja vaikka tuulettimin.

Ihanan lämmintä vai ihan liian kuuma? Voit keskustella aiheesta 22.6. klo 23 asti.

Lue lisää:

Gagarinia juhlittiin myös Suomessa (Elävä arkisto)

Helsingin poliisin esitutkinta Hietaniemen rannalla juhannusyönä tapahtuneesta poliisin ja nuorten juhlijoiden yhteenotosta on edennyt. Poliisi tiedottaa, että lauantaina tehtyjen kuulustelujen perusteella ja tutkinnan valossa teko vaikuttaa päähänpistolta.

Poliisin mukaan näyttää siltä, ettei tekoa suunniteltu eikä se liittyisi ajankohtaiseen Black Lives Matter -teemaan, vaikka silminnäkijähavaintojen perusteella paikan päällä oli huudettu Black Lives Matter -henkisiä huutoja.

– Valtaosa tapahtumapaikalla olleista nuorista ei osallistunut poliisivastaiseen toimintaan, vaan seurasi tapahtumia sivusta, kuten sosiaalisessa mediassakin liikkuneista tallenteista näkyy, sanoo päivystävä tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth poliisin tiedotteessa.

Poliisi oli juhannusyönä mennyt Hietaniemeen keskeyttämään joukkotappelua, kun nuorisojoukosta alettiin heittää kiviä ja ampua ilotulitteita viranomaisia ja poliisiautoja kohti.

Yhteenotossa otettiin kiinni viisi nuorta miestä. Heistä kolmea epäillään rikoksesta ja kaksi otettiin kiinni niskoittelusta poliisilain perusteella. Niskoittelu on rikos, jossa henkilö jättää noudattamatta esimerkiksi poliisin antamaa käskyä.

Rikoksesta epäillyt ovat alaikäisiä ja niskoitelleet täysi-ikäisiä. Kaikki kiinni otetut nuoret kuulusteltiin ja vapautettiin lauantain aikana. Lisäksi poliisi on kuulustellut muita osallisia.

– Vaikuttaa siltä, että päihteillä on ollut osuutta asiaan ja toisten antamasta huonosta esimerkistä on tullut tunne, että on kiva vastustaa poliisia, Kanth sanoo tiedotteessa.

Kaksi poliisia loukkaantui, ilotulitteiden heittäjä katuu

Juhannusyön selkkauksessa loukkaantui kaksi poliisia. Heidän näkyvät vammat ovat laadultaan lieviä, mutta muut mahdolliset vammat selviävät vasta tutkimuksissa. Poliiseja ei ole vielä kuultu.

Yhtä lauantaina kuulustelluista nuorista miehistä epäillään poliisien vahingoittamisesta ilotulitteilla. Epäilty kertoi poliisille ottaneensa raketteja mukaan illanviettoa varten. Hän myönsi heittäneensä raketteja poliiseja kohti, mutta kiistää aiheuttaneensa vahinkoa. Hän on myös todennut katuvansa tekoa.

Tutkinnan rikosnimikkeet ovat tällä hetkellä virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, vahingonteko, pahoinpitely ja räjähderikos. Ensin tapauksen rikosnimikkeet olivat vain kaksi ensimmäistä. Poliisin esitutkinta jatkuu osallisten kuulemisella ja vahinkojen selvittämisellä.

Lue lisää:

Poliisi keskeytti öisen joukkotappelun Hietaniemessä, alaikäiset ampuivat viranomaisia ilotulitteilla – sisäministeri tuomitsee väkivallan

Nuoret vastustavat kiinniottoa joskus näyttämisen halusta, mutta Hietaniemen öinen yhteenotto on "tosi poikkeuksellinen", sanoo komisario

Helsingin Hietaniemen rannalla edellistä rauhallisempi yö – poliisin tehostama valvonta tepsi