Keskustaa on johtanut syyskuusta lähtien 32-vuotias torniolainen Katri Kulmuni. Nuoren naisen tarttuminen puolueen ohjaksiin herätti toivoa uudesta noususta, mutta toisin on käynyt: suunta on alaspäin.

Politiikan tutkijoiden mukaan kannatuksen nostamisessa riittää Kulmunilla tekemistä, eikä hallitusvastuu auta siinä. Kulmuni sanoi vastikään Helsingin Sanomien haastattelussa (juttu maksumuurin takana), ettei pidä itsekään keskustan nousua mitenkään itsestään selvänä.

Keväällä pidetyissä eduskuntavaaleissa keskustan ääniosuus romahti 13,8 prosenttiin ja puolue putosi neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Helsingin Sanomien tuore gallup lupaa puolueelle 11,1 prosentin kannatusta, ja Ylen marraskuun mittauksessa keskusta sai vain 10,6 prosentin kannatuksen.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Kulmunilla on käsissään aikamoinen urakka. Laskevien kannatuslukujen lisäksi kannettavana on raskas ministerisalkku.

– Hänellä on valtionvarainministerin salkku ja ehkä vähän synkeät talousnäkymät edessään. Toisaalta hänellä on puolueen puheenjohtajuus tilanteessa, jossa kannatus on suorastaan hämmästyttävän alhaisissa lukemissa, Jokisipilä pohtii.

Helppoa ei olisi oppositiossakaan

Jokisipilä muistuttaa, että perinteisesti kannatusta nostetaan oppositiossa, ja hallitusvastuussa yritetään minimoida tappioita ja ottaa torjuntavoittoja.

– Keskustalla on tässä pääväriltään punavihreässä hallituksessa aika lailla haastava paikka. Katri Kulmuni on äärimmäisen hankalan ja haastavan tehtävän edessä yrittäessään hallituksesta käsin oikaista kannatussyöksyä, Jokisipilä sanoo.

Tutkija Tapio Nykänen Lapin yliopistosta ei usko, että oppositioon jääminen olisi keskustalle paljoakaan parempi ratkaisu – tosin oppositiossa kannatuksen nostaminen voisi olla korkeintaan hieman helpompaa.

– Tässä hallituksessa keskusta voi päästä tekemään puolueen vasemman siiven tai sanottakoon keskustasiiven näköistä politiikkaa. Maakuntien mahdollinen perustaminen ja sote-ratkaisun aikaan saaminen voivat myöhemmin olla puolueelle kyllä hyödyksi, Nykänen pohtii.

Oppositiossa keskustan kilpailijana ovat kannatustaan vahvasti nostaneet perussuomalaiset.

Nykänen muistuttaa, että Sanna Marinin (sd.) hallituksessa keskusta on uudessa tilanteessa: se on viime vuosikymmeninä mennyt hallitukseen vain suurimpana puolueena ja pääministerin paikalle.

Vakiovastauksia ja somekohua

Antti Rinteen (sd.) kaataminen pääministerin paikalta oli ehkä Kulmunin tähänastisen uran tiukin paikka, arvioi Markku Jokisipilä. Jokisipilä ei usko, että operaatiolla oli merkitystä keskustan kannatuslukemiin.

Keskustan toiminta tilanteessa näytti hänen mielestään ylipäätään "hämärältä".

– Ihan täsmällistä syytä puolue ei missään vaiheessa ilmoittanut, että minkä takia he veivät luottamuksensa Rinteeltä. Katsoisin, että se saattoi olla kannatusvaikutukseltaan aika lailla plus-miinus nolla keskustan kannalta.

Kulmunin esiintymistä Rinne-jupakan yhteydessä arvosteltiin. Hänen vastauksensa toimittajien kysymyksiin vaikuttavat ennalta harkituilta standardivastauksilta.

Lapin yliopiston tutkija Tapio Nykänen on tehnyt saman havainnon, mutta ei usko että se on iso haitta.

– Kyllähän Katri Kulmuni joutui puheenjohtajana nopeasti melko vaikeisiin paikkoihin. Nyt hänellä on tilaa jatkossa näyttää, että mihin suuntaan kasvu ja poliitikon ura vievät.

Viestinnällisenä kohuna voinee pitää myös haloota, joka nousi kun Kulmuni joulukuun puolivälissä äänestytti Instagram-seuraajillaan pitäisikö Syyrian al-Holin pakolaisleiriltä tuoda Suomeen vain lapset vaiko lapset ja äidit.

Someäänestys suututti muun muassa ihmisoikeusjärjestön, Kulmuni poisti kyselynsä nopeasti ja pyysi kömmähdystään anteeksi.

Lue myös: Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit järjestettäisiin nyt?

Alle 10 prosenttia olisi "karmea paikka"

Kun Kulmuni valittiin keskustan johtoon ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa, hän sanoi kiitospuheessaan (Aamulehti) että keskustan "pitää olla 20 prosentin puolue".

Nyt kannatus on lähempänä kymmentä prosenttia ja puoluekokous odottaa jo nurkan takana, kesäkuun alussa. Aikaa näytöille on alle puoli vuotta.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä uskoo, että Kulmuni ei voi kovin rauhallisin mielin odottaa kesäkuuta, vaikka haastajia ei vielä ole ilmaantunut.

– Jos kannatus sukeltaa alle kymmenen prosenttiin, niin se on keskustalle karmea paikka. Siinä tilanteessa houkuttelevuus muille asettua Kulmunin vastaehdokkaaksi kasvaa.

Lapin yliopiston tutkija Tapio Nykänen ei ole vielä huomannut Kulmunissa hermostumisen merkkejä. Nykänen uskoo, että puoluekokouksen lähestymisen on pian ruvettava näkymään, vaikka Kulmuni tunnetaankin asiapoliitikkona eikä räväyttäjänä.

– Toisaalta Katri Kulmuni ei ole kaikkein kovin kyynärpääpoliitikko. Nähtäväksi jää, miten hän tämän näyttöjen antamisen järjestää, Nykänen sanoo.

Keskustan tila huolettaa puoluekonkareita

Keskustan hupenevasta kannatuksesta ovat olleet huolissaan myös monet puolueen konkaripoliitikot.

Pitkäaikainen keskustavaikuttaja Sirkka-Liisa Anttila sanoo Suomenmaan haastattelussa, että Kulmuni joutui lähtemään puheenjohtajaksi poliittiselta takamatkalta, jota ei hetkessä kurota umpeen.

Kolmessa keskustavetoisessa hallituksessa ministerinä toiminut Anu Vehviläinen ottaa kantaa keskustan tilaan tuoreessa Facebook-päivityksessään.

– Moni meistä korostaa, että olemme maltillinen keskitien puolue. Vierastamme äärimielipiteitä ja mustavalkoisuutta. Silti ehkä moni keskustalainen pohtii sydämessään, että pärjääkö maltilla, sovinnolla ja keskitiellä jatkossa vai jäämmekö tällä metodilla muiden jalkoihin, Vehviläinen kirjoittaa.

Vehviläinen säestää kirjoituksessaan keskustan entistä puoluesihteeriä Pekka Perttulaa, joka jonka mukaan puolueen identiteetti on ollut hukassa jo vuosia (HS).

Myös tutkija Tapio Nykänen on sitä mieltä, että keskustan ei kannata hakea kannatusta perussuomalaisten teemoista. Hän kannustaa keskustaa hakemaan uudenlaista linjaa esimerkiksi maaseudun tulevaisuuden rakentajana.

– Lämpenevässä maailmassa tulee olemaan tilaa puolueelle, joka näkee vaikkapa ruoantuotannon uudenlaiset mahdollisuudet ja vaatimukset. Ehkä keskustan kannattaisi hakea suuntiansa tämän tapaisista ajatuksista sen sijaan, että se kilpailisi perussuomalaisilla aseilla. Se ei kuitenkaan ole keskustalle kovinkaan luontevaa, Nykänen sanoo.

Lue vielä:

Kahdet vaalit, kolme pääministeriä ja hallituskriisit: politiikan vuosi 2019 muistetaan epävakaista puolueista ja ”tunteiden asemasodasta”

Uudenvuoden ilotulitus Helsingin keskustassa sijaitsevan Töölönlahden läheisyydessä ei ihastuta kaikkia.

Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka haluaisi kieltää tyystin ilotulitukset Töölönlahden läheisyydessä.

– Ilotulitteiden räiskintä häiritsee talvehtivia lintuja.

Hintikan mielestä ilotulitteiden käyttö pitäisi kieltää ylipäätään lintuvesistöjen läheisyydessä. Töölönlahdella ilotulitteet ja linnut sopivat hänen mukaansa poikkeuksellisen huonosti yhteen.

Näin siksi, koska Helsingin keskustassa sijaitsevien kahden vesistön Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välissä sijaitsevat rautatieliikenteen voimajohdot.

– Pelästyessään lentoon nousseet linnut törmäävät helposti voimajohtoihin ja jälki on surullista, Hintikka sanoo.

Hintikka hämmästelee sitä, että kaupunki on antanut luvan rakettien ja paukkujen räiskimiseen niin ihmisille kuin eläimillekin tärkeän luontokeitaan läheisyydessä.

– Vaikka Kansalaistorista on muodostunut bilekeidas niin tärkeitä vesistöjä ja niiden läheisyydessä olevien alueiden luontoarvoja olisi arvostettava ja suojeltava tarkasti.

Helsingin kaupungin yksikönpäällikön Antti Mäkisen mukaan kaupunki pyrkii aina lupia antaessaan huomioimaan eri näkökohdat. Hänen mukaansa Töölönlahden ja sen lähialueiden luontoarvoja kunnioitetaan.

– Tapauskohtaisesti aina arvioidaan, voidaanko lupa myöntää, Mäkinen sanoo.

Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen Tringan puheenjohtajan Jukka Hintikan mukaan Töölönlahdella talvehtii muun muassa sinisorsia, kyhmyjoutsenia ja Kanadanhanhia.

– Kovina pakkastalvina Töölönlahdella talvehtii lähes tuhat sinisorsayksilöä ja lukuisa joukko muita lintuja, Hintikka summaa.

Hintikka sanoo, että nyt kun on lauhempaa, on talvehtivia lintujakin lahdella vähemmän.

Rakettien ampujat saavat varautua tuulen häiriköintiin, vaikka uudenvuodenaattona taivas on selkeä suuressa osassa maata. Tiistai on tuulinen aina etelästä pohjoiseen.

Samalla kylmenee. Aatto on lähipäivistä kylmin, etenkin yöllä vuoden vaihtuessa.

Vielä aaton aamuna voi idässä tulla sateiden rippeitä. Niiden mentyä on hyvin selkeää. Selkeää on myös lännessä ja jopa aurinko voi näyttäytyä.

Etelärannikolla ollaan uudenvuodenaattona nollan tuntumassa, Pohjois-Lapissa pakkasta on 5–15 astetta. Myös idässä on pakkasta.

Pakkasen purevuus tuntuu tuulisuuden vuoksi Koillismaalla noin 20:lta pakkasasteelta, idässä ja pohjoisessa 15:ltä. Etelässä ja lännessä purevuus tuntuu viiden ja kymmenen pakkasasteen välimaastossa.

Vuoden vaihduttua lämpenee ja sataa

Heti uudenvuodenpäivänä eli keskiviikkona sää lauhtuu. Samalla voimakas saderintama pyyhkäisee Suomen yli länsirannikolta itään päivän aikana. Sateita saadaan sekä lumena, räntänä että vetenä.

Ilmatieteen laitos antaa kelivaroituksia näillä näkymin uudenvuodenpäivälle Etelä- ja Itä-Lappiin, Kainuuseen, Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Alkavan vuoden ensimmäisinä päivinä kivutaan plussan puolelle Etelä-Lappia myöten. Länsivirtaus voimistuu, jonka vuoksi torstaina ja perjantaina etelässä ja lännessä on noin 5 astetta lämmintä, Etelä-Lapissa kiikutaan nollassa.

Perjantai on tämänhetkisissä ennusteissa viikon lämpimin päivä, kunnes heti viikonloppuna kylmenee jälleen.

Vielä tänään maanantaina vettä tai lunta voi tulla pari senttiä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Lue myös:

Pohjoisen teillä nyt huonot ajokelit – osa pikkuteistä liukkaita sään lämpenemisen takia

Vettä tihuttaa ja maa on sysimusta, mutta hiihtohulluus saa lykkimään vaikka vain 500 metrin lenkkiä – tältä näyttää Helsingin juuri avatulla ladunpätkällä

Taivas on harmaa ja maa musta. Tihkusade kastelee kasvot.

Mikä ihana hiihtosää!

Vaikka Lapissa on mitattu ennätyslumia jo marraskuussa, etelässä talvisista maisemista on saanut vain unelmoida.

Ei kuitenkaan hätää: näyttipä ulkoa miltä tahansa, hiihtämään pääsee nyt jo Helsingissäkin.

Kiitos viikonlopun pakkasten, Paloheinän perinteinen ladunpätkä valmistui hiihtokuntoon sunnuntaina.

Tykkilumesta tehdylla ladulla on mittaa 500 metriä ja sitä voi hiihtää edestakaisin niin perinteisellä kuin vapaan tyylillä.

Ankeuden huippu vai kaikki kelpaa, kunhan vain pääsee ladulle? Katso yllä olevalta videolta, miltä näyttää tuore latutilanne Helsingissä.

Paloheinä ei ole edes pääkaupunkiseudun ainoa paikka, jossa hiihtokuumettaan pääsee helpottamaan. Esimerkiksi Espoon Oittaassa ja Vantaan Hakunilassa on ollut ladut avoinna jo ennen joulua.

Ja jos Helsingistä pohjoisempaan haluaa lähteä hiihtämään, niin riittää, kun suuntaa Tuusulaan, Hyvinkäälle tai Vihtiin.

Mutta miltä näyttää latujen tulevaisuus harmaassa etelässä?

– Tykkilumi kestää ihan hyvin plusasteitakin, mutta pahinta on, jos sataa vettä ja tuulee, arvioi laduista vastaava, tiimiesimies Mircos Kienanen Helsingin kaupungilta.

–Ja nyt kun on luvattu kuudesta seitsemään astetta, niin se on myös jo paha.

Eli nähtäväksi jää, kuinka pitkään Helsingissä toistaiseksi hiihdetään.

Suomen kiertävä puheenjohtajuus EU:ssa päättyy vuoden vaihteessa. Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitukset paiskivat töitä torjuakseen ilmastonmuutosta ja löytääkseen jäsenmaille yhteisen näkemyksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja maahanmuutosta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vertasi kauden päätöstilaisuudessa Suomen kautta kapellimestarin työhön.

– Me johdimme sitä sinfoniaa, joka oli eurooppalaista yhteistä musiikkia. Koetimme luoda sen tavalla, joka luo harmoniaa, ei riitasointuja.

Puheenjohtajakausi oli tutkijoiden mielestä osin lässähdys, osin onnistuminen.

– Osa asioista on niin isoja, että niitä ei voi puolessa vuodessa saada maaliin, Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto arvioi.

– Ehkä varsinaisista, kunnianhimoisista tavoitteista jäätiin vähän jälkeen, sanoo yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Huomiota veivät uuden parlamentin ja komission valinta sekä Brexit-prosessi, jotka jättivät sivuosaan esimerkiksi oikeusvaltion kehittämisen.

Listasimme puheenjohtajakauden tärkeimpiä tavoitteita. Onnistumista arvioivat eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sekä tutkijat Pami Aalto ja Timo Miettinen.

1. Etenikö oikeusvaltioperiaate? Nihkeästi, mutta kuitenkin

Suomi yritti edistää oikeusvaltioperiaatetta. Se halusi, että EU-maat noudattavat yhteisesti sovittuja arvojaan, jotka takaavat esimerkiksi ihmisten tasavertaisen kohtelun ja oikeudet.

Puheenjohtajakaudella Suomi käytti paljon paukkuja saadakseen rahoituskehykseen eli tulevien vuosien budjettiraamiin maininnan, että budjettivarojen käyttäjien pitää noudattaa oikeusvaltioperiaatetta. Jonkunlainen lupaus jäsenmailta tulikin, mutta ratkaisu siirtyy myöhempään. Oikeusvaltioasetus, jota on valmisteltu jo vuosia, ei kuitenkaan edennyt.

Suomi otti oikeusvaltioasiat puheeksi Unkarin kanssa ja joutui unkarilaisten masinoiman valeuutiskampanjan kohteeksi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mielestä oikeusvaltioperiaate lujittui ja se oli Suomen paras onnistuminen.

– Me kirjasimme kytkennän oikeusvaltioperiaatteen ja budjettivarojen välille.

Asia jäi kuitenkin kesken. Jäsenmaat päättävät siitä lopullisesti myöhemmin, rahoituskehyksen yhteydessä.

Tutkijoiden näkemykset oikeusvaltioasiassa jakautuvat.

– EU-varojen sitominen oikeusvaltioperiaatteeseen saatiin nyt ensimmäisiä kertoja laajempaan tietoisuuteen. Se on nyt oikeasti pöydällä, sanoo Pami Aalto.

Aallon mielestä Suomi onnistui viemään asiaa hiukan eteenpäin ja se on nyt kirkkaampana EU:n työlistalla kuin tähän asti. Selkeä plussa, Aalto sanoo.

Yliopistotutkija Timo Miettisen mielestä oikeusvaltiokehitystä pidettiin paljon esillä ennen puheenjohtajakautta, mutta sitten se hieman lässähti.

– Varsinaisesti ei ole onnistuttu sitomaan oikeusvaltiomekanismia EU-budjettiin. Oikeusvaltioperiaatteen sanktioiminen oli vahvasti esillä ennen puheenjohtajakautta mutta jäi toteutumatta.

Suomi onnistui kuitenkin profiloitumaan läntisenä oikeusvaltion ja demokratian puolustajana. Se on onnistuminen imagon kannalta, Miettinen arvioi.

2. Estettiinkö ilmastonmuutosta? Kyllä, mutta Puola luiskahti ulos

Suomi otti tavoitteekseen saada EU-maat sopimaan Suomen kaudella, että unioni on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Joulukuun kokouksessa, kun asiasta oli periaatteessa sovittu, Puola kuitenkin ilmoitti jättäytyvänsä yhteisen ratkaisun ulkopuolelle. Puola on hiiliteollisuutensa takia yksi Euroopan suurimmista päästäjistä.

Tuppuraisen tulkitsee, että tavoite on silti saavutettu.

– Tässä onnistuimme. Jäsenmaat sopivat, että EU:n tulee olla hiilineutraali 2050 mennessä. Puola jätti varauman, missä aikataulussa ja tavalla he etenevät, Tuppurainen sanoo.

Puolan etenemistahtia käsitellään uudestaan kesäkuussa.

Tutkija Miettisen mielestä tavoite oli jo itsessään kompromissi, sillä moni olisi halunnut edetä nopeammin, osa taas hitaammin.

– Yleisellä tasolla on hyvä, että raamisopimus saatiin aikaiseksi, sillä asialla on kiire. Ehkä Puolassakin poliittiset tuulet kääntyvät jossain vaiheessa.

Professori Aalto pitää tavoitetta osin saavutettuna.

– Poliittinen tahtotila kirkastui, vaikka Puola lipesikin kuin saippupala. Yksi iso puolikas askel on otettu, kun alkaa olla hiljainen hyväksyntä tavoitteista.

3. Budjettiraamit? Kompromissi, johon kaikki ovat tyytymättömiä eri syistä

Suomi sai tehtyä Euroopan unionin neuvostolle esityksen budjettiraamista vuosille 2021–2027. Raami on kooltaan 1,07 prosenttia EU-jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Se on pienempi kuin komissio ja parlamentti ehdottivat, mutta niukasti suurempi kuin budjettikurimaa Saksa toivoi.

Budjettia arvosteltiin monesta suunnasta – yhden jäsenmaan mielestä puuttui innovaatiorahaa eli tulevaisuusrahaa, toisen mielestä koheesiorahaa, joka on tarkoitettu köyhempien alueiden kehittämiseen.

Pami Aalto ajattelee, että budjetin tekeminen toisella tavalla kuin aiemmin on hidasta ja vaikeaa. Hänen mielestään Suomen esitys oli pieni liike uudistamisen suuntaan.

– Siellä on järjettömän isoja intressiryhmiä ja aika äänekkäitä aluekehitykseen ja maatalouteen liittyviä ryhmiä, jotka hidastavat budjetin uudelleen kohdentamista, Aalto sanoo.

– Tästä tuli enemmän tiukan budjettikurin maiden mukainen budjetti. Yleensä ottaen se on aika konservatiivinen. Suuremmat osiot kuten maatalous- ja aluepolitiikkaa säilyvät pitkälti ennallaan. Tulevaisuusinvestoinnit ovat aika pienessä roolissa, Timo Miettinen analysoi.

Miettinen muistuttaa, että budjetin teko on aina eri intressien välillä navigointia ja kaikille sopivan kompromissin leipomista.

4. Jäsenyysneuvottelut eivät ala Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa –pettymys hallitukselle

Suomen kaudella oli tarkoitus aloittaa jäsenyysneuvottelut kahden uuden jäsenkandidaatin kanssa. Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa ei kuitenkaan päästä neuvottelupöytään, sillä jäsenmaat eivät sitä hyväksyneet. Albaniaa vastusti pari maata, Pohjois-Makedoniaa ei hyväksynyt Ranska.

– Laajentamiskysymyksissä ei päästy niin pitkälle kuin olisimme toivoneet, eurooppaministeri Tuppurainen sanoo.

Tutkijoiden mielestä tätä ei voi pitää varsinaisesti Suomen epäonnistumisena.

– Tietyillä yksittäisillä mailla on vahvoja omia intressejä, esimerkiksi Kreikalla ja Ranskalla. En voi kuvitella, että toinen maa olisi onnistunut kompromissin hakemisessa paremmin kuin Suomi, Timo Miettinen sanoo.

5. Mikä jäi unohduksiin? Sosiaalisesti kestävä talous

Suomi otti kesällä laatimassaan puheenjohtajaohjelmassa tavoitteekseen myös edistää kestävää taloutta ja unionin sosiaalipolitiikkaa. Kovin näkyviä tuloksia ei tullut.

Tytti Tuppuraisen mielestä pohjoismaisen hyvinvoinnin ja talouden yhteensovittaminen onnistui viedä EU-tasolle, se saatiin esiteltyä talous- ja opetusministereiden ensimmäisessä yhteisessä kokouksessa.

Tutkijoista Aalto arvioi, että tilausta sosiaalipolitiikalle ei oikein ole.

– EU:lla ei oikein ole paukkuja toimia tällä alueella, Pami Aalto sanoo.

Yliopistotutkija Timo Miettinen on kuitenkin huomannut, että Suomen ajatus sai hiukan kaikupohjaa. Esimerkiksi talouden mittareita saatetaan tulevaisuudessa arvioida myös hyvinvoinnin kannalta, ja asia on myös aloittavan komission työlistassa.

6. Etenikö yhteinen maahanmuuttopolitiikka? Ei.

Suomi otti tavoitteekseen edistää yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Asia ei ole juuri liikahtanut sitten vuoden 2015 maahanmuuttokriisin, jolloin EU-maat sopivat vapaaehtoisista kiintiösiirroista Kreikasta ja Italiasta. Pysyvää tapaa helpottaa paljon turvapaikanhakijoita vastaanottavien maiden tilannetta ei ole löytynyt. Eikä tämä edennyt myöskään Suomen kaudella.

– Emme valitettavasti saaneet paljon aikaan. Se on yksi asia, johon olen pettynyt, Tuppurainen toteaa.

Jos poliittista tahtoa ei ole, ja monet maat haluavat jarruttaa tai tulkita Schengenin sopimusta hyvin väljästi, siinä ei oikein pääse eteenpäin, Jean Monnet -professori Pami Aalto sanoo.

– Tässäkin on vaikea kuvitella, että jokin maa olisi onnistunut paremmin kuin Suomi. Itä-Euroopan maat ovat aika konservatiivisia taakanjaon suhteen. Myös aiemmat yrittäjät ovat epäonnistuneet. Tämä on kysymys, joka jakaa EU-maita, yliopistotutkija Timo Miettinen sanoo.

Uusivuosi on aikaa, jolloin monet koirat lähtevät livohkaan rakettaja säikähdettyään. Silloin apuun tulee Etsijäkoiraliitto.

Etsijäkoiraliitto kehottaa perustamaan karva-arkiston eli säilömään Minigrip-pussiin oman koiransa karvoja. Karvat ovat korvaamaton alkuhaju etsijäkoirille.

Jos koiria on useampi, jokaiselle tehdään luonnollisesti oma pussi. Pusseihin voi säilöä myös kissojen karvoja ja hevosen jouhia.

Karvattomista eläimistä, kuten kilpikonnista, saa yksilöllistä hajua talteen antamalla konnan makailla pienen kangaspalan päällä. Eläintä voi myös hiukan hieroa kangastilkulla, minkä jälkeen tilkku säilötään pussiin.

Etsijäkoirat ovat tottuneet hakemaan useita eri eläinlajeja.

Etsijäkoiraliitosta saa neuvoja läpi uudenvuoden, myös yöllä. Lisäksi se antaa verkkosivuillaan muitakin ohjeita karkaamisen varalle.

Kunnon lenkki ennen räiskettä

Kennelliiton mukaan ennaltaehkäisy ja varautuminen on tärkeintä, jos tietää koiransa pelkäävän ilotulituksia.

Koiran kanssa kannattaa käydä reippaalla kävelylenkillä päivällä hyvissä ajoin ennen paukuttelun aloittamista. Koiraa ei pidä ottaa mukaan katsomaan raketteja, vaikka se ei näyttäisi pelkäävän niitä.

Koira täytyy pitää uudenvuodenaaton lenkeillä aina kiinni, ettei se pääse säikähtäessään karkaamaan. Ääniherkällä koiralla voi olla sekä kaulapanta että valjaat kävelylenkin ajan, ettei se pääse rimpuilemaan irti.

Kaulapantaan kannattaa kiinnittää laatta, jossa on omistajan yhteystiedot.

– Jos koira pelkää raketteja ja on kovin ahdistunut, kannattaa keskustella asiasta oman eläinlääkärin kanssa ajoissa, toteaa Suomen Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula.

Oma eläinlääkäri voi kartoittaa rauhoittavan lääkityksen tarpeen.

Kotoisa taustahälinä auttaa

Pelkäävää koiraa auttaa se, että omistaja käyttäytyy mahdollisimman normaalisti kotona. Kotoisa taustahäly, kuten musiikki tai televisio, voivat myös helpottaa tilannetta.

– Vedä verhot ikkunoihin, ettei koira näe ilotulitteiden välkkyviä valoja, ja katso, että koira pääsee niin halutessaan piiloutumaan omaan turvapaikkaansa. Voit antaa koiralle järsittäväksi luun, mutta älä ihmettele, jos tuttukaan herkku ei maistu. Pelokas koira ei välttämättä halua syödä mitään, Kennelliitto neuvoo tiedotteessaan.

Pelokas koira voi yrittää karkuun myös raollaan olevasta ovesta.

Lue myös:

Etsijäkoira löytää kadonneita lemmikkejä kissoista kilpikonniin – ihmiset tekevät etsinnöissä usein virheitä

Etsijäkoira Ada jäljittää vaikka viisiviikkoisen koiranpennun – lue asiantuntijan 7 vinkkiä karanneen lemmikkisi löytämiseen

Etsijäkoiraliitto varoittaa koirien karkaamisriskistä – "Hanki kantaa koiran, mutta ei omistajaa"

Lääkkeestä apu ääniä pelkääville hevosille? Orion teki testin rakettien räiskyessä – katso millaisissa tunnelmissa vuosi vaihtui tallin sisälläUusi vuosi oli Siru-koiralle aina stressaavaa aikaa – painepaita toi avun

Korpihotellin paukuttomaan uuteen vuoteen tuodaan koiria 300 kilometrin päästä: "Pelkään, ettei vanhan koiran sydän kestä pamauksia"

Kadonneiden lemmikkien etsinnät ovat joskus suuroperaatioita – Melvin-koiraa etsittiin kymmenien vapaaehtoisten voimin

Lemmikkejä etsiville koirille riittää töitä: "Uusille olisi kova tarve"

Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) kansainvälisten opiskelijoiden ja ystäväperheiden yhteiseltä iltanuotiolta kuuluu puheensorinaa. Nuotio savuttaa ja kodan ovi on auki. Tulen loimussa siemaillaan glögiä ja teetä.

Hamkissa opiskelee kolmella eri paikkakunnalla kaikkiaan vajaa kuusisataa (567) ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Tutustuminen suomalaiseen arkeen ystäväperheessä luo muualta tulleelle opiskelijalle siteitä Suomeen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ulkomaalainen opiskelija jäisi valmistuttuaan maahan.

Ystäväperheille olisi kuitenkin koko ajan enemmän tarvetta.

Vietnamilainen Thuan Muen on tullut iltanuotiolle yhdessä ystäväperheensä äidin, Jaana Lambergin kanssa. Muen kertoo tulleensa opiskelemaan Suomeen, koska halusi nähdä lunta.

– Toiveeni toteutui kun näin lunta, sanoo Muen.

“Olen nyt itse innostunut saunomisesta"

Liettualainen Lidija Simoulinaite istuu kodan penkillä ystäväperheensä äidin Michaela-Härke Martikaisen ja kohta seitsemän vuotta täyttävän Kerttu Martikaisen kanssa.

Simoulinaite on opiskellut Hämeen ammattikorkeakoulussa tietotekniikkkaa syyskuusta lähtien. Suomalaisten into saunoa tuli Simoulinaitelle yllätyksensä.

– Ja nyt olen itse innostunut saunomisesta. Käyn joka viikko saunassa, sanoo Simoulinaite.

Ystäväperhettään hän on tavannut syksyn aikana nelisen kertaa. Perheen äiti Michaela Härke-Martikaisen lapsuuden perheessä on aikoinaan ollut vaihto-oppilaita ja hän halusi myös omille lapsilleen mahdollisuuden tutustua ulkomaiseen opiskelijaan.

– Hän on ystävällinen ja ihana, sanoo Kerttu ja halaa Simoulinaitea, joka rutistaa takaisin.

Opiskelija pääsee kurkistamaan suomalaiseen kotiin

Kun ulkomaalainen opiskelija tulee Suomeen keskelle pimeää aikaa, voi olla vaikea tutustua paikalliseen elämänmenoon. Ystäväperheet avaavat ikkunaa ulkomaalaisille opiskelijoille pohjoiseen arkeen.

– Martikaisen perheen luona saan mahdollisuuden tutustua suomalaiseen elämään sisältäpäin. Näen suomalaisuuden aivan toisella tavalla kuin vain opiskelijaympyröissä, sanoo Simoulinaite.

Parhaillaan 23 hämäläisperhettä toimii ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ystäväperheenä kolmella eri paikkakunnalla, Riihimäellä, Valkeakoskella ja Hämeenlinnassa.

Useimmiten ystäväperhe tapaa opiskelijan kerran kuukaudessa stressittömästi, ilman erityisohjelmaa.

– Ystäväperheessä opiskelija pääsee näkemään, miten vietetään joulua tai minkälaista ruokaa laitetaan? Käydään kesämökillä tai jääkiekkomatsissa, sanoo opintoneuvoja Anu Virtanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ystäväperheillä voi olla hyviä yhteyksiä

Hamkin tavoitteena on, että mahdollisimman moni ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyisi Suomessa tai suomalaisessa yrityksessä. Ystävätoiminnan kaltaisen verkostoitumisen uskotaan rohkaisevan opiskelijoita jäämään Suomeen opintojen jälkeenkin.

– Monestihan perheellä saattaa olla hyviä yhteyksiä ja tietoja mahdollisista hyvistä työpaikoista, sanoo Anu Virtanen.

Vuonna 2018 suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeli reilut 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Vuonna 2000 heitä oli reilut kuusi tuhatta. Suomalaisella koulutuksella on maailmalla hyvä maine ja se houkuttelee osaltaan opiskelijoita Suomeen.

Opiskelijoita Vietnamista, Venäjältä, Virosta, Kiinasta ja Kosovosta

Usein ulkomaalaisen opiskelijan opintojen kustantamisessa ovat mukana myös vanhemmat, joille suomalaisen yhteiskunnan vakaus on tärkeä seikka oman nuoren opiskelupaikan valinnassa.

– Meillä on täällä turvallinen ympäristö. Olemme pienillä paikkakunnilla ja meillä on pienet kampukset verrattuna moniin muihin maihin, sanoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Saara Lindén.

Hämeen ammattikorkeakoululla on tavoitteet kasvattaa opiskelijalukua vuoteen 2030 mennessä 2000 opiskelijalla.

– Suurin osa kasvusta koostunee ulkomaalaista opiskelijoista, sanoo Kati Heikkinen.

Nyt valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista tulee Hämeen ammattikorkeakouluun EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta.

– Vietnamista, Venäjältä, Virosta, Kiinasta ja Kosovosta tulee eniten opiskelijoita, sanoo Saara Lindén.

Lasten kanssa on hyvä treenata suomea

Hamkissa kaikki kansainväliset opiskelijat opiskelevat suomenkieltä ja ystäväperhetoiminnan toivotaan vahvistavan kielen opiskelua. Lidija Simoulinaite sanoo harjoittelevansa kieltä mielellään perheen lasten kanssa.

– Lapset sanovat suomalaisen sanan ja näyttävät sitten minulle, mistä asiasta on kysymys. Se helpottaa vaikean kielen oppimista.

Kerttu Martikainen on huomannut, että ulkomaalainen opiskelija voi auttaa myös hänen kieliopinnoissaan.

– On hyödyllistä tutustua jo ekaluokkkalaisena hieman siihen englanninkieleen ja Lidijan kanssa voin puhua englantia, sanoo Kerttu Martikainen istuessaan tiiviisti Simoulinaiten kyljessä nuotion äärellä.

BRYSSEL On se aika vuodesta, kun vatsat ovat täynnä, jatkuvasti.

Silti vesi herahtaa kielelle, kun ajattelenkin simpukoita, sellaisia pieniä kovakuorisia kavereita, jotka elävät meressä.

Ihana meriveden maku siirtyy suuhun, kun napsaisee ensimmäisen pullean kaverin poskeen. Istun Brysselin keskustassa Chez Leonissa, kaupungin ainoassa ravintolassa, jonka voi aidosti sanoa olevan simpukkaravintola.

Joulu ja uusivuosi ovat simpukka-aikaa. Täällä jokainen on kuullut, että simpukoita syödään r-kuukausina. Sääntö ei tietenkään toimi suomen kielellä, mutta ranskaksi aikahaarukka on syyskuusta huhtikuuhun.

Loppuvuosi on ehdottomasti parasta aikaa. Silloin simpukat ovat kauden huipulla. Ne ovat isoja ja meheviä. Niitä on runsaasti tarjolla ja ne ovat tuoreita suoraan Pohjanmerestä Zeelannista.

Katselen Chez Leonin seinille, joista avautuu yhden perheen pitkä tarina. Vieressäni istuu Kevin Vanlancker, kolmekymppinen kaveri villapaita päällä. Hän on Chez Leonin toimitusjohtaja kuudennessa sukupolvessa.

Kaikki alkoi vuonna 1893, kun Leon Vanlancker avasi pienen viiden pöydän ravintolan Grand Placen kulmilla. Simpukat eivät olleet listalla, mutta kuuluisat belgialaiset fritit eli ranskanperunat kylläkin.

Vuodet kuluivat ja yritys laajeni, mutta todellinen nousu alkoi Brysselin maailmannäyttelystä vuonna 1958. Silloinkaan simpukat eivät vielä olleet ravintolan listalla. Kevinin isä Rudy yhdisti simpukat ja fritit ateriaksi vasta nelisenkymmentä vuotta sitten. Ja siitä tuli hittiateria.

Tänä päivänä ravintola kuluttaa 30 000 kiloa simpukoita kuukaudessa. Julkinen salaisuus on se, että simpukat eivät ole belgialaisia vaan hollantilaisia. Ne tulevat Zeelannista.

Belgian rantaviiva on liian lyhyt tuottaakseen tarpeeksi simpukoita ravintoloille ja Zeelannin simpukat kuulemma maistuvat paremmilta. Mene ja tiedä.

Kevin Vanlancker on selvästi uuden polven simpukkamies. Kädet käyvät, kun Kevin selittää iloisesti, kuinka hän on uudistanut keittiön, ruokalistan ja vienyt ravintolan langattomaan nettiaikaan.

Mutta yksi asia on ja pysyy, simpukat. Niitä saa nykyään kuudellatoista eri liemellä.

Eräs kollegani usein vinoilee, että siellä sitä Brysselissä vaan istutaan simpukkapatojen äärellä. Harvoin, sillä simpukat ovat todellisuudessa kausiruoka, ihan kuten madekeitto, parsat tai riista.

Simpukka-ateriasta ei koskaan joudu maksamaan itseään kipeäksi. Niitä ei pidä sotke ostereihin. Kilo simpukoita fritteineen hyvässä ravintolassa keventää kukkaroa noin 22 eurolla.

Se on ihan normaalihinta ravintola-annoksesta, jonka hinnasta leijonanosa koostuu työvoimakustanuksista.

Periaatteessa simpukoita voi kerätä merestä ilmaiseksi. Niin on alun perin tehtykin. Ehkä tunnetuin liemi kuuluukin annokseen les moules à la marinière.

Lähikaupasta simpukat saa kahdelle hengelle vitosella. Siis kaksi kiloa terveysruokaa, sillä simpukat sisältävät runsaasti proteiinia, vitamiineja ja mineraaleja.

Sitten jokainen keittää aterian mielensä mukaan. Hinta ei koskaan päätä huimaan, sillä keitinliemi koostuu yksinkertaisuudessaan vedestä, suolasta, sipulista ja selleristä. Keittiövälineeksi riittää kattila ja tarjoiluastiaksi keittokulho.

Hinta ei vieläkään puistata, kun simpukoista tehdään täysateria, eli mukaan tulevat fritit. Peruna, jos mikä, on aina ollut köyhän ruokaa, eikä rasvakeittäminen nosta hintaa montaa senttiä.

Itse hankin kaikki tarvittavat keitto- ja tarjoiluvälineet simpukka-aterian valmistamiseen toistakymmentä vuotta sitten. Kannellinen tarjoilukattila maksoi aikoinaan 5 euroa eli kuuden setti kolmekymppiä. Iso keitinkattila löytyy jokaisen keittiöstä ja siinä tarvittava on. Aterimena nimittäin käytetään ensimmäisen syödyn simpukan kuorta.

Hintavin hankinta on frittikeitin. Perunoiden oikeanlainen keittäminen on aterian työläin vaihe. Majoneesin hintakaan ei päätä huimaa ja näppärä tekee majoneesin itse.

Simpukoiden koko juttu on maun lisäksi seurassa. Aterian luonteesta johtuen syöminen käy hitaasti, joten se on erinomaista seuraruokaa. Syödessä ehtii jutella vaikka siitä, mikä on se oikea liemi simpukoille.

Suuremmat seurueet maksavat lähes ilmaisesta ruoasta ravintolahinnan tyytyväisenä, sillä harvalla on kymmentä simpukkakattilaa tai vehkeet friteerata kilotolkulla perunoita.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat keskustelleet puhelimitse maanantaina, kertoo tasavallan presidentin kanslia tiedotteessaan.

Kanslian mukaan presidentit vaihtoivat perinteiset uudenvuodentervehdykset ja keskustelivat maiden välisistä suhteista. Lisäksi puheissa olivat kansainväliset kysymykset ja erityisesti Syyrian, Libyan ja Ukrainan tilanne.

Venäläinen uutistoimisto Tass kertoo, että Putin on kertonut Niinistölle niistä keinoista, joilla Venäjä pyrkii ratkomaan Ukrainan kriisiä. Tassin mukaan Niinistö on pitänyt sunnuntaista vankienvaihtoa tervetulleena eleenä.

Ukraina ja Venäjän tukemat Itä-Ukrainan separatistit tekivät sunnuntaina vankienvaihdon, jonka tarkoituksena on palauttaa kaikki jäljellä olevat vangit vapaaksi.

Tassin mukaan presidentit ovat tyytyväisiä Suomen ja Venäjän väleihin, joihin Kremlin mukaan liittyy muun muassa "säännöllinen poliittinen dialogi" ja "molempia hyödyttävä yhteistyö kaupan alalla". Tassin mukaan puhelu soitettiin Niinistön aloitteesta.

Reutersin mukaan Putin on soittanut tänään myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille ja kiittänyt häntä tiedoista, joiden myötä Venäjä kertoo estäneensä Pietariin suunnitellun terrori-iskun.

Poliisi epäilee, että Espoossa, Karamalmin kemikaalivarastoon tunkeutuneet miehet ovat toimineet toimeksiannosta, eivätkä ole itse varsinaisia päätekijöitä. Esitutkinta on vielä kesken, mutta tutkinnanjohtaja arvioi, että tilaajat ovat mahdollisesti ulkomailta.

– Epäiltyjen päätehtävännä oli ottaa suuri huumausaine-erä haltuunsa ja siirtää se johonkin paikkaan, mahdollisesti jopa toiseen maahan, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lauri Hakkala Länsi-Uudenmaan poliisista.

Hakkalan mukaan huumeet eivät välttämättä ole tarkoitettu edes Suomen markkinoille, vaan Suomi saattoi olla lastille vain kauttakulkumaa. Asian selvittäminen on vielä kesken, eikä kaikkia asiaan liittyviä asianosaisia ole vielä tavoitettu tai edes tunnistettu.

Suomesta esitutkinnassa ovat mukana Länsi-Uudenmaan poliisin lisäksi Keskusrikospoliisi ja Tulli. Poliisi johtaa Suomessa tapahtuneiden rikosten tutkintaa. Tulli selvittää Brasilian Sao Paulosta Hollannin Rotterdamin kautta Helsinkiin tulleen merikontin liikkeitä ja siihen liittyviä osallisia. Kontin sisälle oli piilotettuna takavarikoitu kokaiinilasti.

KRP puolestaan selvittää kansainvälisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkinnassa on mukana Europol eli EU-maiden poliisiorganisaatioiden yhteinen yhteenliittymä, joka päätavoitteina on muun muassa ovat huumekaupan, rahanpesun sekä muunlaisen rajat ylittävän rikollisuuden estäminen.

Neljä epäillyistä asuu vakituisesti ja laillisesti Tanskassa, yksi Ruotsissa joko kansalaisina tai pysyvillä oleskeluluvilla.

– Heidän etnisestä alkuperäänsä en kommentoi, eikä se ole esitutkinnan kannalta olennaistakaan. Poliisin mielenkiinto kohdistuu nyt heidän asuinpaikkoihinsa Tanskaan ja Ruotsiin, Hakkala kommentoi.

Hakkala kuitenkin myöntää, että ensimmäisenä kiinniotettu epäilty on albanialaistaustainen, Suomessa asuva henkilö, mutta tulkinta kytkennästä albaanien järjestäytyneeseen rikollisuuteen on tämän hetkisten esitutkintatietojen mukaan ennenaikainen.

Tiettävästi suurin Suomesta takavarikoitu kokaiinierä

Naamioituneet miehet tunkeutuivat joulukuun 16. päivänä Algolin kemikaalivarastoon Espoon Karamalmilla. Paikka oli tuntien ajan poliisien eristämä. Myöhemmin samana päivänä poliisilla oli operaatio Helsingin Olympiaterminaalissa.

Hakkalan mukaan Algolin merikontissa ollut laillinen lasti oli hyvin tavanomainen yhtiön kuorma, eikä yrityksen epäillä liittyvän tapaukseen. Laillisen kuorman joukossa oli piilotettuna laiton kuorma eli poliisin takavarikoima kokaiinierä. Hakkala arvoi pysäytetyn erän olleen jopa kaikkien aikojen suurin kokaiinitakavarikko Suomessa.

– Tietääkseni suurin Suomesta takavarikoitu kokaiinilasti on ollut 20 kiloa. Tämä poliisin tutkittavana oleva erä on suurempi, mutta tarkkaa määrää ja aineen vahvuutta en vielä kommentoi. Lasti on pakattu noin kilon suuruisiin paketteihin ja niitä tutkitaan laboratoriossa, hän kertoo.

Poliisi on ottanut kiinni viisi epäiltyä tapaukseen liittyen. Heidät on myös vangittu. Kuulusteluissa miehet ovat olleet vaitonaisia.

Tunkeutumisessa mukana teräase ja muovikuula-ase

Tutkinnanjohtaja Hakalan mukaan Karamalmin tunkeutumisessa on esitutkinnan perusteella käytetty teräaseena puukkoa tai veistä sekä mahdollisesti pistoolia muistuttavaa airsoft-asetta, jolla ammutaan muovikuulia. Paikalta on muun muassa löydetty muovikuulia sisältävä lipas.

– Kyseessä ei ole varsinainen ampuma-ase vaan lelu, mutta se muistuttaa erittäin paljon oikeaa ampuma-asetta. Kauempaa on vaikea tunnistaa, onko kyseessä lelu vai oikea ase, hän toteaa.

Aiemmin poliisi on kertonut tunkeutumisen yhteydessä yhden henkilön saaneen vammoja päähänsä ja muihin kemikaalivarastossa olleisiin kohdistuneen uhkailua.

Poliisi on saanut kansalaisilta vihjeitä, erityisesti rikospäivänä ajoneuvoista, joilla oli tärkeä merkitys kiinniotoissa.

Kokonaisuutena jutun esitutkinta vie Hakalan arvion mukaan vielä kuukausia. Tapaus päätyy syyteharkintaan todennäköisesti vasta toukokuun lopulla.

Lue myös:

Lisää vangitsemisia liittyen Espoon maanantaiseen poliisioperaatioon – vangittuja kaikkiaan nyt viisi

Poliisi: Espoon kontissa oli kymmeniä kiloja kokaiinia, epäiltyjen jäljet johtavat Balkanille – katso silminnäkijävideo kiinniotosta

Poliisi: Espoossa eilen varastoon tunkeutuneet etsivät huumeita – selvitystyö jatkuu

Poliisi otti useita kiinni satamassa, tapaus liittyy Espoon operaatioon – HS:n mukaan kemikaalivarastolla kohteena sinetöity kontti

Espoossa kemikaalivarastoon tunkeutumisen yhteydessä yksi loukkaantunut lievästi – Poliisi tutkii asiaa törkeänä rikoksena ja epäilee siihen liittyvän viisi ihmistä

Uusi vuosi on juuri vaihtunut, tunnelma on korkealla.

Suuri kaveriporukka on kokoontunut Kotkaan ravintola Ukko-Pekkaan juhlimaan. Yksi joukon jäsenistä on Jesse Ojala, joka on matkustanut pitoihin Joensuusta saakka.

Kello on noin varttia yli kaksitoista, kun Ojala menee ystävänsä kanssa ravintolan ulkopuolelle tupakalle pitämään pientä hengähdystaukoa juhlista. Muutamankymmenen metrin päässä ammutaan raketteja, onhan uudenvuodenyö.

Kuuluu jälleen yksi suhahdus. Samassa Jesse Ojala tuntee jalassaan iskun – aivan kuin joku olisi iskenyt häntä pesäpallomailalla pohkeeseen. Hän katsoo alas, eikä ole uskoa silmiään.

Hänen jalkaansa oli lentänyt keppiraketti, joka on jäänyt hänen farkkuihinsa kiinni.

Ojala yrittää pyristellä sitä irti. Sekunnit kuluvat, mutta mikään ei auta. Sitten onkin jo liian myöhäistä.

– Siihen se sitten räjähti ja sen jälkeen ei enää erottanutkaan, mikä oli punttia ja mikä jalkaa. Riekaleita oli kaikkialla.

Verta leviää useiden metrien laajuudelle. Joku juoksee hakemaan sisältä tuolia, toinen sidontatarpeita.

Jesse Ojalan oma reaktio kaiken järkytyksen keskellä on suorastaan rauhallinen. Hän suunnittelee jatkavansa iltaa sen jälkeen, kun ambulanssi on käynyt tarkistamassa tilanteen.

Hän on kuitenkin väärässä. Ambulanssi suuntaa suoraan Kymenlaakson keskussairaalaan Ojala kyydissään.

Arpi herättää utelua

Tapahtumista ravintola Ukko-Pekan ulkopuolella on nyt kulunut liki tasan viisi vuotta. Ulkoapäin katsottuna onnettomuuden vaikutuksia Jesse Ojalaan ei huomaa. Mutta kun Ojala nostaa lahkeensa punttia, paljastuu suuri, syvä arpi.

Heti onnettomuuden jälkeen siinä oli kunnon monttu, joka on vuosien myötä tasoittunut. Ohuen ihokerroksen alla liikkuu näkyvästi lihas. Kesällä arpi herättää joskus huomiota.

– Shortsikeleillä moni kysyy, mistä jälki pohkeessani johtuu. Mielelläni kerron, hän sanoo.

Moni reagoi myötätuntoisesti. Osa alkaa kuitenkin pudistella päätään jo ennen kuin Ojala on päässyt tarinassaan pitkälle.

– Jotkut ovat olettaneet, että se olin minä joka aiheutin tämän itselleni. He sanovat, että raketeilla ei pitäisi leikkiä.

Aluksi kommentit ärsyttivät, mutta Ojala ymmärtää reaktion, sillä monesti raketeista aiheutuneet vammat ovat itseaiheutettuja. Utelijoille Jesse Ojala vastaa, että on täysin samaa mieltä – riskinotossa ei ole järkeä.

– Minä vain satuin olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.

Moni raketin ampuja huomioi hyvin sen, ettei satuta itseään tai lapsiaan. Aina ei kuitenkaan muisteta ajatella sitä, että rakettia ampuessa saattaa aiheuttaa vamman jollekin toiselle – joka saattaa olla pitkänkin matkan päässä.

Asenne ratkaisee ilotulitteiden käytössä

Suomen Silmälääkäriyhdistyksen mukaan sairaalahoitoa vaativia silmävammoja syntyi viime vuodenvaihteessa 13. Muista vammoista ei pidetä kirjaa.

– Niitäkin kuitenkin sattuu. Sormi- ja käsivammoja tulee etenkin, jos ilotulitteita ammutaan kädestä tai ne räjähtävät jo sytytettäessä, kertoo ylitarkastaja Nina Heikkilä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta.

Hänen mukaansa onnettomuudet johtuvat usein siitä, etteivät käyttäjät ymmärrä ilotulitteiden riskejä tai ota niitä vakavasti.

– Osalla kyse on varmasti myös asenteesta. Siihen pitäisi saada muutos, ja tätä yritämme ajaa viestinnässämme ilotulitteiden riskeistä ja turvallisesta käytöstä.

Ilotulitteilla tehdään myös paljon ilkivaltaa, esimerkiksi ampumalla niitä päin rakennuksia tai ajoneuvoja. Pelastustoimen mukaan ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja syttyi vuosi sitten 60.

– Erityisen riskin aiheuttaa se, jos ilotulitteita käytetään päihtyneenä tai niitä luovutetaan alaikäisille, Heikkilä sanoo.

Ilotulitteita ei tule myöskään muunnella, yhdistellä tai tehdä itse.

– Se on todella vaarallista.

Vammoista toipuminen voi myös kestää hyvin pitkään. Niin kävi Jesse Ojalalle.

Optimismi vaihtuu peloksi

Ojalan pohje leikattiin heti aamutuimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2015. Vaikka se harmitti, mieli pysyi optimistisena.

– Oletin, että kyseessä olisi parin viikon toipuminen.

Mies lähetettiin takaisin kotipaikkakunnalleen Joensuuhun, jossa häntä odottivat kontrollikäynnit ja käynnit haavahoitajalla.

– Se oli ensimmäinen kerta, kun kunnolla katsoin haavaa. Minulta oli lähteä taju, se oli sen verran rujon näköinen. Sen jälkeen en sitä sitten katsellutkaan.

Pian Ojalalle alkoi selvitä, että hänen toiveensa muutaman viikon paranemisajasta ei toteutuisi.

Henkistä kipua

Onnettomuutta seuranneina viikkoina Jesse Ojalan haavan karu ulkonäkö peilasi tilanteen vakavuutta.

– Sain sairaalabakteerin, ja jalka alkoi mennä kuolioon. Söin hurjia kuureja antibiootteja ja käytin suuria summia sidetarpeisiin, joita vakuutus ei aluksi ollut korvata.

Haavaa ei kuitenkaan pahemmin särkenyt. Suurinta kipua Jesse Ojala tunsi henkisellä tasolla.

– Pitkään aikaan en tiennyt mitä jalalle kävisi. Se veti mielen matalaksi. Amputaationkin mahdollisuutta väläytettiin, mikä järkytti. Olin päivät yksin kotona ja tunsin pelkoa, turhautumista ja ärtymystä.

Hän kävi yhteensä neljässä leikkauksessa, ja toipumisaika venyi yhdeksään kuukauteen.

Kun viimeiset ihonsiirrot oli saatu valmiiksi ja epätietoisuus hälveni osaavan lääkärin hoidossa, Jesse Ojala alkoi vihdoin nähdä valoa tunnelin päässä.

Onni onnettomuudessa

Viisi vuotta tapahtumien jälkeen arpi pohkeessa on Jesse Ojalalle vain muisto tapahtumaketjusta, joka väritti lähes hänen koko vuotensa.

Jalka toimii, mikä on hänelle tärkeintä.

– Paljon huonomminkin olisi voinut käydä. Raketti olisi voinut kimmota kivestä ja osua vaikka suoraan vatsaan.

Ennen onnettomuutta ilotulitteet kuuluivat Jesse Ojalan uudenvuoden viettoon vain harvoin, ja viime vuosina sitäkin vähemmän.

– Täytyy myöntää, etten pitänyt ilotulitteita näin voimakkaina ennen kuin onnettomuus osui omalle kohdalleni. Parempi olisi, ettei kukaan muukaan joutuisi ymmärtämään sitä näin.

Jälkeenpäin hänelle myös selvisi tilanne, joka oli johtanut onnettomuuteen.

– Naishenkilö oli ampunut keppirakettia kädestä. Kun se oli alkanut kipunoimaan, hän oli pudottanut sen maahan. Siitä se lensi suoraan pohkeeseeni.

"Yksi kerta riitti"

Jesse Ojala kannattaa lakialoitetta, joka tekisi suurimmasta osasta kuluttajille myytävistä ilotulitteista laittomia. Vapaasti ostattaviksi jäisivät kuitenkin muun muassa paukkuserpentiinit ja tähtisädetikut.

– Ovathan ilotulitteet ihan näyttäviä, mutta ampumisen voi mielestäni jättää ammattilaisille.

Yhä edelleen paukahdusten äänet nostavat miehen niskavillat pystyyn. Tämän uudenvuoden hän aikoo viettää kodin seinien sisällä.

– Yksi kerta riitti näkemään, kuinka pienestä onnettomuus voi olla kiinni ja kuinka huono tuuri todella voi olla. Ajattelen, että on vain parempi pysyä kaukana.

Koska kyseessä oli vahinko, Ojala ei hakenut korvauksia keppirakettia kädestään ampuneelta naiselta.

– Toivon vain, että hän otti opikseen.

Ilotulitteita saa ampua ainoastaan uudenvuodenyönä kello 18.00–02.00.

Yhdysvalloissa juutalaisvastaiset hyökkäykset ovat lisääntyneet selvästi viime viikkojen aikana. Juutalaisyhteisön Forward.com-uutissivuston mukaan pelkästään New Yorkissa tapahtui viime viikolla ainakin seitsemän hyökkäystä juutalaisia vastaan.

Useimmissa tapauksissa kadulla kävellyttä henkilöä oli lyöty ja hänelle oli huudettu juutalaisvihamielisiä uhkauksia. Useimmissa tapauksissa hyökkäyksen kohde oli ortodoksijuutalainen, eli hänet oli helppo tunnistaa vaatteiden perusteella.

Väkivallan kohteeksi joutui esimerkiksi 34-vuotias nainen, joka oli kävelemässä kadulla kolmevuotiaan lapsensa kanssa.

Viime viikon sunnuntaina veitsimies tunkeutui yksityisasuntoon New Yorkin lähellä sijaitsevassa pikkukaupungissa, jossa vietettiin hanukka-juhlaa. Viisi ihmistä sai vammoja.

Poliisi on saanut kiinni osan iskujen epäillyistä tekijöistä. Tapauksia tutkii New Yorkin poliisin viharikosryhmä, kertoo Washington Post -lehti.

Lehden mukaan antisemitismin nousu on ollut nähtävissä jo vuosia. Viime vuonna Yhdysvalloissa tehtiin maan historian suurin juutalaisvastainen isku, kun ampuja hyökkäsi synagogaan Pittsburghissa. 11 ihmistä sai surmansa ja kuusi vammoja.

Viime vuonna Yhdysvalloissa tilastoitiin kaikkiaan 1 879 juutalaisvastaista väkivallantekoa, kertoo viharikoksia tutkiva Anti-Defamation League.

Outo kultti vihaa "petturi-juutalaisia"

Yhdysvalloissa on saanut paljon huomiota 10. joulukuuta Jersey Cityssä kosher-kauppaan tehty isku. Sen tekivät raskaasti aseistautuneet 47-vuotias mies ja 50-vuotias nainen. He surmasivat kolme ihmistä ennen kuin saivat itse surmansa poliisin luodeista.

Tapausta tutkitaan terroritekona. Tutkijoiden mukaan on viitteitä siitä, että heillä oli yhteyksiä viharyhmäksi luokiteltuun Black Hebrew Israelites -ryhmittymään. Väljästi organisoitunut järjestö on ollut olemassa jo yli sadan vuoden ajan ja siihen kuuluu 144 paikallisjärjestöä, kertoo viharyhmiä tarkkaileva Southern Poverty Law Center -järjestö.

Järjestön jäsenet uskovat, että Raamatun Vanhassa testametissa mainitut Israelin 12 heimoa koostuvat vain afrikkalaisamerikkalaisista ja Amerikan alkuperäisväestöstä, jotka ovat todellinen "Jumalan valittu kansa".

Oppiin kuuluu, että valkoiset ovat "Saatanan palvelijoita" ja juutalaiset "valehtelijoita", jotka yrittävät tekeytyä valituksi kansaksi. Maailmanlopun jälkeen valkoisista tulee mustien ikuisia palvelijoita paratiisissa, ryhmittymän jäsenet uskovat.

Vain pieni osa Black Hebrew Israelites -ryhmittymän jäsenistä hyväksyy väkivallan. Suurimmalle osalle uskonto merkitsee aktiivista lähetystyötä, esimerkiksi äänekästä saarnaamista kadunkulmissa.

New Jerseyn ammuskelun motiiviksi epäillään juutalaisvastaisuutta – Hyökkääjillä yhteyksiä erikoiseen uskonnolliseen ryhmään

Viranomaiset tutkivat nyt, onko ryhmittymä aktivoitumassa laajempaankin väkivaltaan juutalaisia tai virkavaltaa vastaan.

Juutalaisyhteisön johto ja poliitikot vaativat toimintaa

Isku hanukka-juhlaan tehtiin Rocklandin piirikunnassa, New Yorkin kaupungin pohjoispuolella. Sen 300 000 asukkaasta noin kolmasosa on juutalaisia ja suuri osa ortodoksijuutalaisia.

Piirikunnan edustaja Aron Wieder kertoi Washington Post -lehden haastattelussa, että pelko on ottanut kaupungin valtaansa.

– Jos kävelet kadulla Rocklandin piirikunnan ortodoksialueella, voit tuntea sen. Lapset pelkäävät. Vanhemmat ovat hermostuneita lähettäessään lapsia kouluun.

New Yorkin pormestari Bill de Blasio on ilmoittanut, että poliisin läsnäoloa vahvistetaan juutalaisyhdyskuntien uskonnollisten kohteiden tuntumassa.

Monsayn kaupungissa, Rocklandin piirikunnassa vieraillut New Yorkin pormestari Andrew Cuomo totesi, että hanukka-juhlan puukotus oli "noin kolmastoista juutalaisvastainen välikohtaus New Yorkin osavaltiossa muutaman viikon sisällä".

– Elämme maassamme suvaitsemattomuuden aikaa. Viha ja katkeruus leviävät, Cuomo sanoi puheessaan.

New Yorkin pormestari ryhtyy kitkemään antisemitismiä vastauksena pahenevaan kriisiin

Rocklandin juutalaisyhteisön edustaja Steve Gold oli murheen murtama.

– Vanhempani selvisivät holokaustista [natsi-Saksan toisessa maailmansodassa tekemästä juutalaisten joukkosurmasta]. Isäni vaati minua lupaamaan, että teen kaikkeni, ettei se toistuisi enää koskaan. Tänään totean, että olen pettänyt isäni. Yhdysvallat on pettänyt vanhempani ja kaikki holokaustista eloonjääneet. Tämä ei saa jatkua.

Mitä puolueet ovat tehneet?

Yhdysvaltain pääpuolueet syyttelevät toisiaan antisemitismin leviämisestä. Demokraattien mielestä presidentti Donald Trump on tukenut valkoista ylivaltaa edustavia piirejä ja siten yllyttänyt juutalaisvihaa.

Myös demokraattipoliitikot saavat moitteita. Antisemitismiä vastustavan yhdistyksen perustanut entinen New Yorkin osavaltion demokraattipoliitikko Dov Hikind syytti omaa puoluettaan toimettomuudesta. Hänen mukaansa Bill de Blasio ei ole tehnyt mitään estääkseen iskut. Samalla hän syytti demokraattisia kongressiedustajia, jotka Israelia kritisoidessaan saavat aikaan kaunaa juutalaisia kohtaan.

Presidentti Trump, jonka oma vävy on juutalainen, on lähettänyt tviitin, jossa hän vaati kaikkia vastustamaan ja kitkemään "juutalaisvihan inhottavan vitsauksen".

Toni Markkula toi 6-vuotiaan tyttärensä Ava Rissasen Kotkassa sijaitsevaan elokuvateatteriin katsomaan uutukaista Frozen 2- animaatioelokuvaa.

Elokuvan ikäraja on seitsemän vuotta, mutta kolmen vuoden ikärajajousto mahdollistaa sen, että jo neljän vuoden ikäiset pääsevät katsomaan elokuvaa täysi-ikäisen seurassa.

Markkula ei epäile lainkaan, etteikö Frozen 2 olisi hänen tyttärelleen sopiva elokuva.

– Ava on jo nähnyt edellisen Frozen-elokuvan ja piti siitä. Tyttöä ei yhtään pelottanut eikä isääkään, Markkula kertoi.

Ava Rissasen mielestä edellisessä Frozen-elokuvassa parasta olivat sen hahmot.

– Ne ovat hauskoja eivätkä pelottavia. Kiva nähdä ne samat hahmot uudestaan, Rissanen totesi ennen elokuvan alkua.

Lapsi pakeni salista aulaan

Joulunpyhiksi elokuvateattereihin saatu Frozen 2 on osoittautunut elokuvan ensimmäisen osan tavoin todelliseksi yleisömagneetiksi. Frozen 2 sai neljän päivän aikana peräti yli 216 000 latsojaa.

Frozen 2 on kuitenkin kirvoittanut keskustelupalstoilla ja facebook-ryhmissä keskustelua siitä, onko elokuva liian pelottava. Esimerkiksi Tyttöjen äidit -ryhmässä on pohdittu rajuinkin sanakääntein, sopiiko elokuva 3-vuotiaalle.

Kotkalaisen elokuvateatteriyrittäjän Tero Lindqvistin tietoon ei ole tullut yhtään valitusta siitä, että elokuva olisi kaikkein pienimmille katsojille liian jännittävä.

– Eräs, noin neljän vuoden ikäinen katsoja tuli kuitenkin salista ennen elokuvan loppua aulaan odottamaan vielä saliin jääneitä perheenjäseniään. Hänelle elokuva lienee ollut hieman liian jännittävä, Lindqvist kertoi.

Suomen elokuvateattereita ja elokuvien maahantuojia edustavan Suomen Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen kertoi, että Frozen 2 -elokuvan ikärajasta ei ole tehty koko Suomessa yhtään valitusta.

– Asiakaspalautteen perusteella valvoja käy tarvittaessa katsomassa elokuvan ja sen ikäraja otetaan uudestaan harkintaan, myös Kansallisen audiovisuaalisen instituutin valtuutettuna valvojana toimiva Koistinen totesi.

Suomessa muutetaan toisinaan elokuvien ikärajoja asikaspalautteen perusteella. Yksi viimeisimmistä on vuonna 2018 valmistuneen suomalaisen kotimaisen komedian Varasto 2- elokuvan ikärajan nosto K 7:stä K12:sta.

– Nostamisen lisäksi ikärajoja myös lasketaan, ehkä jopa useammin kuin nostetaan.

Pikkuisilta ei kysytä papereita

Suomessa esitettävien elokuvien K7-, K12- ja K16 -ikärajoista voidaan joustaa kolme vuotta, jos alaikäinen lapsi saapuu elokuviin yli 18-vuotiaan aikuisen seurassa. Korkeimmasta 18 vuoden ikärajasta ei joustoa ole.

Kun alle 7-vuotiailta kielletyissä elokuvissa on kolmen vuoden ikärajajousto, Koistisen mukaan on todennäköistä, että lasten kanssa elokuviin saapuvat heidän vanhempansa tai muut lapselle läheiset aikuiset.

– Tarvittaessa elokuviin on mahdollista perehtyä etukäteen esimerkiksi media-avain.fi-palvelun kautta. Myös elokuvan sisältösymbolit avaavat elokuvien sisältöä, Koistinen kertoi.

Elokuvateattereiden on varmistettava, että katsojan ikä riittää elokuvan katsomiseen. Ikä voidaan tarkistaa joko lippukassalla lippua ostettaessa tai vielä salin ovella ennen elokuvan alkamista.

– On hyvin haasteellista päätellä, onko lapsi alle vai yli neljävuotias, sanoo yrittäjä Tero Lindqvist Kotkasta.

Suomen Filmikamarin mukaan pieniltä lapsilta ei voida vaatia henkilöllisyystodistusta.

– On ensisijaisesti vanhempien ja elokuviin lapsia tuovien aikuisten vastuulla, mitä elokuvaa lapset tuodaan katsomaan, Koistinen puolestaan toteaa, toteaa Tero Koistinen.

Koistinen sanoo, että ikärajajoustoja on myös hyödynnetty "väärällä ja arveluttavalla tavalla."

– Tiedossa on muutamia tapauksia, jolloin vanhempi on tuonut lapsensa elokuviin, mutta lähtenyt itse pois ja hakenut lapsen elokuvan loputtua.

Kuopus jäi kotiin

Frozen 2-elokuvaa 6-vuotiaan tyttärensä Milla Venäläisen kanssa katsomaan saapunut Marika Venäläinen oli perehtynyt eri verkkosivuja ja elokuva-arvosteluja lukemalla edeltäkäsin elokuvan sisältöön.

– Minulla ei ole mitään syytä epäillä, että elokuva olisi Millalle liian raskas.

Kotkalainen Henna Mayer toi elokuviin 9- ja 10-vuotiaat tyttärensä Venla-Emilia ja Josefiina Pyykkisen, mutta perheen 4 vuoden ikäinen kuopus Minka Husu oli jätetty päivähoitoon.

– Myös Minka olisi otettu mukaan jos hänellä ei olisi ollut hoitopäivä, Mayer sanoi.

Mayer sanoi, että vanhempien tytärtensä kanssa elokuvaa katsoessaan hän voi arvioida, onko Frozen 2 sopiva myös nuorimmaiselle.

– Ainakin ensimmäinen Frozen oli Minkan mielestä hyvä elokuva. Varmasti on tämä toinenkin.

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.

Tuhansien heteroparien odotetaan rekisteröivän parisuhteensa tänään Englannissa ja Walesissa sen jälkeen, kun tämän mahdollistava lakimuutos astui voimaan.

Useat britit valittivat maan korkeimpaan oikeuteen siitä, ettei heteropareilla toisin kuin samaa sukupuolta olevilla pareilla ole Britanniassa mahdollisuutta rekisteröityyn parisuhteeseen. Tämän koettiin asettavan kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan ja olevan Euroopan ihmisoikeusjulistuksen vastainen.

Korkein oikeus linjasi viime vuonna, että Britannian on taattava oikeus rekisteröityyn parisuhteeseen myös heteropareille.

Englanti ja Wales sallivat sen tästä päivästä lähtien, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti myöhemmin.

Miten rekisteröity parisuhde eroaa siviilivihkimisestä?

Ennen lakimuutosta heteroparit ovat voineet solmia avioliiton joko kirkollisen vihkimisen taikka siviilivihkimisen kautta. Käytännössä muuta vaihtoehtoa, joka takaisi pareille avioliitonomaisia oikeuksia, ei ole ollut olemassa.

Monet parit ovat kuitenkin kokeneet siviilivihkimisen vanhanaikaisena ja kankeana. Esimerkiksi seremoniassa, jolla siviilivihkiminen suoritetaan, on tietty kaava, jota ei saa muuttaa.

Siinä vihittävä puoliso on velvoitettu sanomaan todistajien läsnä ollessa "ottavansa toisen henkilön aviomiehekseen tai vaimokseen".

– Tämä uusi liitto takaa meille saman taloudellisen suojan kuin avioliitto, mutta ilman avioliiton mukanaan tuomia muodollisuuksia, taakkaa ja kustannuksia, puolisonsa Claire Bealen kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävä Martin Loat sanoi Financial Times -sanomalehdelle.

Rekisteröity parisuhde takaa parille lähes identtiset oikeudet avioliiton kanssa.

Britannian viranomaiset arvioivat, että 84 000 heteroparia tulee rekisteröimään parisuhteensa.

Yle uutisoi syyskuussa Poliisihallituksen arpajaishallinnon tulkinnasta, jonka mukaan ilmastopäästöjen hyvityspalveluita tarjoavan Compensaten toiminta vaatisi rahankeräysluvan. Tulkinta on asettanut säätiön toiminnan epäselvään oikeudelliseen asemaan.

Ylitarkastaja Jouni Kitunen Poliisihallituksesta kertoo, että Poliisihallitus on tehnyt tutkintapyynnön Compensate-säätiön toiminnasta. Tarkemmin tutkintapyynnön sisältöä hän ei avaa.

Kitusen mukaan Poliisihallituksen linja rahankeräysluvasta ei kuitenkaan ole muuttunut. Kitunen kommentoi säätiön toimintaa yleisellä tasolla.

– Poliisihallitus on sitä mieltä, että säätiön toiminta on rahankeräyslaissa tarkoitettua rahankeräystä, jota ei voitaisi täten toimeenpanna, koska on vaara rahankeräyksen ja kaupankäynnin sekoittumisesta myös kielletyllä tavalla keskenään. Tällaisissä malleissa on hyvin vaikea ymmärtää osallistuuko lahjoittajana vastikkeettomaan rahankeräykseen vai ollaanko ostamassa tuotetta tai palvelua itselleen aidosti, Kitunen sanoo.

Lomalta tavoitettu Compensate-säätiön johtaja Antero Vartia kertoo olevansa yllättynyt Poliisihallituksen tutkintapyynnöstä.

Vartian mukaan hän on ollut marraskuun lopussa yhteydessä Poliisihallitukseen ja kertonut, että säätiö jättää rahankeräyslupahakemuksen. Varsinaisen hakemuksen Compensate-säätiö on jättänyt Vartian mukaan joulukuun alussa. Vartia myös sanoo säätiön itse alun perin pyytäneen lausuntoa Poliisihallitukselta siitä, tarvitseeko toiminta rahankeräysluvan vai ei.

– Sen takia tämä vaikuttaa vähän ihmeelliseltä. Yritän nyt selvittää mistä on kyse, Vartia sanoo.

Entinen vihreiden kansanedustaja Antero Vartia tunnetaan myös menestyvänä yrittäjänä. Hän muun muassa perusti näyttelijä Jasper Pääkkösen kanssa Helsinkiin suositun sauna-ravintolakokonaisuus Löylyn. Viime vuonna Vartia myi osuutensa yrityksestä Pääkköselle ja kertoi keskittyvänsä ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Viranomaiset huolissaan hyvityspalveluiden sääntelyn puutteesta

Poliisihallituksen arpajaishallinto laati viime toukokuussa julkisen muistion, jossa se linjaa yleisiä periaatteita rahankeräyslain soveltamisesta ilmastotyön varainhankinnassa. Muistion mukaan Poliisihallitus on saanut useilta kansalaisilta ja yhteisöiltä kysymyksiä, joissa on haluttu tietää tarvitaanko ilmastotyön varainhankinnassa rahankeräyslupa vai ei.

Muistion mukaan vastikkeeton rahankeräys vaatii lähtökohtaisesti rahankeräysluvan. Muistiossa otetaan myös kantaa erilaisiin kompensaatiomalleihin, jossa ilmastopäästöjä voidaan hyvittää vapaaehtoisella rahamaksulla.

Poliisihallituksen mukaan useat näistä malleista kuvataan kaupankäyntiin rinnastettavana toimintana, jossa vapaaehtoisen kompensaatiomaksun maksava henkilö saa vastikkeeksi maksulleen lupauksen siitä, että hänen rahoillaan tullaan tekemään työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Myös muut viranomaiset ovat kiinnittäneet huomion siihen, ettei ilmastopäästöjen hyvityspalveluita tarjoavaa markkinaa säädellä. Esimerkiksi Kuluttaja- ja kilpailuviranomainen on huolissaan kuluttajansuojasta.

Helsingin poliisilaitos vahvistaa, että rahankeräyslupaa koskeva tutkintapyyntö on saapunut Poliisihallitukselta. Helsingin poliisi ei kommentoi asiaa tarkemmin.

Tiedossa ei ole, onko vastaavia tutkintapyyntöjä tehty muista alan toimijoista.

Vartia on jo aiemmin kommentoinut Poliisihallituksen arpajaishallinnon linjausta. Syyskuussa Vartia katsoi, että arpajaishallinnon tulkinta on väärä, sillä säätiö ostaa kuluttajan maksamalla summalla päästövähennysyksiköitä eli hiilensidontaa. Kuluttajilta kerättyjä maksuja ei siis käytetä säätiön toiminnan rahoittamiseen.

Vartia on myös vaatinut, että päästöjen hyvittämispalvelut joko yksiselitteisesti kiellettäisiin tai sallittaisiin Suomessa.

Lue myös:

Antero Vartian perustama hiilipäästöjen hyvityspalvelu juuttui lakihetteikköön – "Epäselvä arpajaislaki vaikeuttaa ilmastotoimia"

Ex-kansanedustaja ja tv-tähti Antero Vartia koukuttaa kuluttajat päästöjen hyvittämiseen – Näin toimii hiljaisuudessa valmisteltu Compensate

Hampurilainen, matka, lounas – ostosten päästöjä voi hyvittää, mutta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä: “Tilanne on villi länsi”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti tänään allekirjoittavansa kauppasopimuksen Kiinan kanssa Washingtonissa tammikuun 15. päivä.

Tämän jälkeen Trump matkustaa Kiinaan jatkamaan kauppaneuvottelujen seuraavaa vaihetta.

Sopimuksen seurauksena maat poistavat vähitellen toisilleen asettamia tulleja.

Kiina lupaa lisätä tuontiaan Yhdysvalloista. Tuontia lisätään esimerkiksi energian, lääketeollisuuden tuotteiden sekä maataloustuotteiden, kuten vehnän ja maissin osalta.

Trumpin mukaan Yhdysvallat purkaa osan tekemistään tullipäätöksistä. Osa jää kuitenkin yhä voimaan.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota on kestänyt lähes puolitoista vuotta.

Lue myös:

USA ja Kiina hyväksyivät kauppasopimuksen ensimmäisen osan – Tulleja aletaan purkaa

Vuoden takaisen tulipalon jälkeen Hotelli Iso-Syötteen omistajan Juha Kuukasjärven ja hänen vaimonsa Katariina Kuukasjärven tunnelmat olivat jonkin aikaa melko synkät. Palossa puolet hotellirakennuksesta tuhoutui täysin, ja savuvahinkoja kärsi myös palolta säästynyt osa.

Vaikka aluksi vahinkojen arvioitiin olevan joitakin satoja tuhansia euroja, niiden määrä kipusi lopulta lähemmäs kymmentä miljoonaa. Tulipalo tuli kalliiksi sekä yritykselle että vakuutusyhtiölle.

Takkavuodosta alkanut hotellipalo vaikutti myös kymmeniin yrittäjiin.

– Välillä on ollut sellaisia tunteita, että lyödäänkö kinttaat tiskiin ja aletaan tehdä jotain muuta, sanoo Kuukasjärvi.

Tulipalon seurauksena yrityksen vuodepaikat putosivat puoleen entisestä. Nyt Iso-Syötteelle kuuluu kuitenkin hyvää. Majoitustoiminta ei loppunut kokonaan missään vaiheessa, ja nyt vuodenvaihteessa toiminta pyörii jo ravintolaa lukuun ottamatta lähes entisellä volyymillä.

Tunturirinteiden tykkylumisten puiden ympäröimän hotellin majoituskapasiteetti on sama 250 vuodepaikkaa kuin ennen reilun vuoden takaista tulipaloa. Joulu ja uusivuosi myytiin ihan täyteen.

Takana on vaiherikas vuosi

Keskitalven asiakkaat tulevat pääasiassa Ranskasta, Belgiasta, Hollannista ja Brittein saarilta. Kevättalvella, kesällä ja syksyllä asiakkaat ovat pitkälti suomalaisia.

Aasialaisten asiakkaiden määrä on nousussa. Venäläisiä tunturihotellissa käy aika vähän, mutta Syötteen alueella heitä on paljon nimenomaan uudenvuoden aikaan.

Takana on vaiherikas ja haasteellinen vuosi. Vakuutusasioiden selvittyä Kuukasjärvi päätti vaimonsa kanssa tehdä uuden hotellin vähän eri pohjalta kuin entisen. Sen mahdollistivat 450 000 euron tuki EU:n aluekehitysrahastosta ja lainanotto.

Rakennusvaiheessa aikainen talvi kuitenkin yllätti ja on hidastanut uuden osan valmistumista.

Lunta on tullut poikkeuksellisen paljon ja Kuukasjärvi kertoo, että työmaanosturista on pitänyt lähes päivittäin poistaa sinne tonnikaupalla kertynyttä tykkyjäätä.

Maiju Rumpunen vastasi evakuoinnista paloyönä

Samaan aikaan rakentamisen kanssa on pitänyt myös pyörittää varsinaista hotellitoimintaa. Hotellin yhteydessä olevat mökit ovat olleet käytössä koko ajan. Omistaja kiittelee työntekijöidensä kykyä ottaa vastuuta asioista.

Hyvä esimerkki tästä oli vuoropäällikkö Maiju Rumpusen toiminta reilun vuoden takaisena paloyönä. Kun Rumpunen huomasi savun hajun, hän lähti tarkistamaan sen lähdettä ja havaitsi rakennuksen olevan tulessa.

Hälytysnumeroon soittamisen ja asiakkaiden evakuoinnin aloittamisen jälkeen hän päästi ulko-ovesta apuun myös rinnetyöntekijät, jotka olivat havainneet liekit ulkopuolelta.

Majoituslistojen kanssa hän huolehti, että kaikki pääsivät varmasti turvaan evakuointitiloiksi alueella varattuihin mökkeihin.

Ravintola valmistuu kesäksi

Uuden hotellin rakennustyöt alkoivat viime kesänä. Tähän mennessä on rakennettu kokonaan uusiksi huoneet ja sviitit, jotka riisuttiin betonipinnalle palon aiheuttamien savuvahinkojen jäljiltä.

Massiivihirrestä rakennettavan hotellin ylimpään kerrokseen tuleva ravintola on määrä saada auki ensi kesään mennessä. Silloin voidaan luopua asiakkaiden bussikuljetuksista aamiaiselle läheiseen ravintolaan.

Kokonaan uudet majoitustilat ja sauna- ja kylpyläosasto valmistuvat syksyyn mennessä, ja seuraavaan jouluun mennessä myös uusi Feeniks-sviitti on määrä saada valmiiksi.

Feeniks oli egyptiläisessä tarustossa kanelipuun tuhkasta yhä uudelleen syntyvä pyhä tulilintu. Feeniks-sviitti on suunniteltu palon muistoksi.

Keskustelu on auki kello 22:een saakka.

Kuohuviinien kulutus on kasvanut maailmalla ja Suomessa on runsaasti kuluneena vuosikymmenenä.

Alkon arvion mukaan kuohuviinejä, joihin myös samppanja kuuluu, kulutetaan tänä vuonna noin 5,4 miljoonaa litraa, kun vuonna 2010 kulutus oli Alkon myyntitilastojen mukaan noin 4,2 miljoonaa litraa.

Master of Wine ja pitkään sommelierina työskennellyt Heidi Mäkinen uskoo kuohuviinien yleistyneen ruokajuomina, koska niistä nauttiminen on laajentunut myös perinteisten juhlien ulkopuolelle.

– Kuohuviini sopii yhteen todella useiden ruokalajien kanssa nimenomaan kuplien takia. Tähän on herätty myös Suomessa ja siksi kulutus on kasvanut myös perinteisten juhlapäivien ulkopuolella.

Uusivuosi on Mäkisen mielestä kuplivien kulutuksen selkeä huippukohta ja menee kenties myös vapun edelle. Alkava vuosi halutaan aloittaa yleensä juhlallisesti.

Master of Wine Heidi Mäkisen vinkit kuohuvasta nauttimiseen:

1. Hylkää sukujuhlista tutut huilulasit.

• Esimerkiksi valkoviinille tarkoitetut lasit tai muut laakeammat lasit sopivat kuohuviineille huomattavasti paremmin. Leveämpi lasi antaa viinille tilaa hengittää.

2. Pidä pullo kylmänä.

• Kuohuviini maistuu parhaalta kylmänä. Pulloa kannattaa pitää jääkaapissa ainakin pari kolme tuntia ennen tarjoilua.

3. Pulloa ei ole pakko tyhjentää yhdessä illassa.

• Kuohuviinipullonkin voi sulkea painekorkilla. Muiden viinien tapaan myös kuohuviini saa uusia vivahteita oltuaan hetken auki.

4. Kuohuviini sopii monenlaisten tarjottavien kanssa.

• Kuplien ansiosta kuohuviinin kanssa sopivat monet erilaiset tarjottavat. Ilmakuivattu kinkku, juustot ja äyriäiset voivat kaikki löytää paikkansa vuodenvaihteen juhlista. Mitä kuivempi kuohuviini, sitä paremmin suolaiset herkut toimivat kuohuvan kylkiäisenä.

5. Jos mielii samppanjaa, pienempien viljelijöiden tuotteet voivat yllättää hinta–laatu-suhteeltaan.

• Jos haluaa herkutella samppanjalla, ei ole pakko ostaa kalliimpia ja tunnetuimpia merkkejä. Pienemmän tilan edullisempi samppanja voi olla hinta–laatu-suhteeltaan varsin hyvä vaihtoehto.

Kuohuviinien suosio on kasvanut vuosikymmenessä yli miljoonalla litralla

Alkon myyntitilastojen mukaan kuohuviinin ja samppanjan myynti on kasvoi tasaisesti 2010-luvulla vuoteen 2017 asti.

Suomi 100 -juhlavuosi oli myynnin huippukohta 2010-luvulla, ja myynti on hieman pudonnut siitä. Kuohuviinejä menee silti tänäkin vuonna yli miljoona litraa enemmän kuin vuonna 2010.

Kasvu on tullut tasaisesti niin Ranskasta Champagnen maakunnasta tulevan samppanjan kuin muidenkin kuohuviinien osalta. Vuodesta 2010 muiden kuohuviinien myynti on kasvanut vuoteen 2019 mennessä Alkon mukaan 29 prosenttia ja samppanjan 27 prosenttia.

Suomalaisilla on kuiva maku

Mäkisen mukaan suomalaisten viininkulutus siirtyy koko ajan kuivempaan suuntaan.

–Suomalaiset ovat ottaneet omakseen erityisesti espanjalaisen cavan eikä meille maistu samalla tapaa italialainen prosecco, Mäkinen summaa.

Myös alkoholittomien vaihtoehtojen kulutus kasvaa. Alkon liiketoimintajohtaja Kari Pennanen arvioi tämän johtuvan ennen kaikkea terveystrendien kasvusta.

–Ihmiset haluavat syödä ja juoda terveellisemmin. Kaikkien alkoholittomien viinien myynti on kasvanut kuluvana vuonna 12 prosenttia.

70 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Madagaskarin alueella tömisteli dinosaurus, joka piti hammaskeijun todella kiireisenä. Yhdysvaltalaisen Adelphin yliopiston paleontologit otus hämmensi heidän tuoreessa tutkimuksessaan: Majungosaurus Crenatissimuksen kaikki hampaat uusiutuivat parin kuukauden välein.

Vaikka muutkin lihansyöjäsaurukset saivat elinaikanaan jopa kymmeniä kertoja uudet hampaat kovan käytön kuluttamien tilalle, Majungosauruksella hampaiden kasvuvauhti oli kolmetoistakertainen verrattuna muihin tutkittuihin lajeihin.

Yhtä rivakka vauhti ei ollut edes kaikilla suurimmilla kasvinsyöjäsauruksilla, vaikka niiden suu jauhoi tauotta riittävän ravinnon hankkimiseksi.

Ehkä Majungosauruksen hampaita kulutti luiden jyrsiminen, pohdiskelee PLOS ONE -lehdessä ilmestyneen tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, apulaisprofessori Michael D'Emic.

Luunsyöntiin viittavat vertailut, joita tutkijat tekivät hampaisiin jääneiden naarmujen ja kuoppien ja toisaalta todennäköisten saaliseläinten luiden fossiileista löydettyjen jälkien välillä.

Rotalla ja muilla jyrsijöillä, jotka nykyisin hankkivat ravinteita nakertamalla luita, on hyvin lujat hampaat. Tutkijoiden hypoteesin mukaan Majungosauruksen hampaat eivät olleet läheskään yhtä kestävät, joten evoluutio oli kehittänyt niille toisen keinon.

Majungosaurus Crenatissimus oli noin kuusimetrinen liitukauden dinosaurus, josta on löytynyt poikkeuksellisen paljon fossiileja, jopa useita kokonaisia luurankoja. Hampaita on löydetty kymmeniätuhansia.

Vertailun vuoksi D'Emicin tutkimusryhmä tarkasteli myös ceratosasuruksiin ja allosauruksiin kuuluneiden dinosaurusten hampaita. Niillä on ikää noin 150 miljoonaa vuotta.

Hampaat siivutettiin timanttisahalla, jotta mikroskooppitutkimuksessa päästiin laskemaan hammasluun kasvurenkaat. Kukin on vain noin viidenneksen ihmisen hiuksen paksuudesta.

Kasvua kertyi puun lustojen tavoin, mutta siinä missä lustot kertovat vuosista, dinosauruksen hampaista on luettavissa päiväkasvu. Näistä tiedoista tutkijat laativat matemaattisen mallin hampaiden uusiutumisvauhdista.

Leukaluiden fossiileista puolestaan paljastuivat tomografiakuvauksissa hampaat, joita oli päällekkäin odottamassa puhkeamisvuoroaan. Nykyeläimistä sama pätee haihin ja krokotiileihin.

Määrä korvasi laadun

D'Emic toivoo, että uusi tutkimus innostaa muita paleontologeja selvittämään lisää siitä, mitä dinosaurusten suussa tapahtui. Hän on varma, etteivät yllätykset jää tähän.

– Tulokset lisäisivät tietojamme siitä, miten dinosaurukset saattoivat kehittyä niin menestyksekkäästi niin pitkään, hän uskoo.

Hän on aiemmin tutkinut kasvinsyöjäsaurusten purukaluston uusiutumista ja tullut siihen tulokseen, että se oli ratkaisevaa jättiläismäisten sauropodien menestystarinalle.

Painavimmat sauropodit arvioidaan jopa 59-tonnisiksi. Pieni pää keikkui 26 metrin korkeudella, jossa suu hamusi puiden latvuksia ravinnoksi. Suussa oli pieniä tappihampaita ruoan silppuamiseksi. Jauhamiseen aikaa ei tuhlattu.

Paleontologit ovat pitkään yrittäneet selvittää, miten moinen ravinto riitti paitsi yksilöiden hengenpitimiksi niin myös polttoaineeksi evoluutiolle, joka teki sauropodeista maapallon historian suurimpia maaeläimiä.

Isoimmat, titanosaurukset, menestyivät aivan erityisen hyvin. Ne olivat sauropodeista lajimäärältään suurimpia ja laajimmalle levinneitä.

Hampaiden erityiseen merkitykseen uskova D'Emic sanoo niiden määrän korvanneen laadun. Niin näyttää olleen yllättäen myös Majungosaurus Crenatissimuksella.