Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA on myöntänyt myyntiluvan lääkeyritys Orionin eturauhassyöpää hoitavalle darolutamidille. Lääke on tarkoitettu etäpesäkkeettömän, hormonaaliselle hoidolle vastustuskykyisen syövän hoitoon.
Orionin ja Bayerin yhdessä kehittämä yhdiste sai myyntiluvan nopeutetun arvioinnin menettelyllä. Menettely on tarkoitettu lääkkeille, jotka saattavat parantaa vakavien sairauksien hoidon turvallisuutta tai tehoa merkittävästi.
Tutkimuksessa merkittävä ero potilaiden elinajassa
Kliinisessä tutkimuksessa syöpäpotilaat, joilla on riski syövän leviämiseen saivat joko 600 mg darolutamidia tai lumelääkettä. Lääkettä tutkimuksessa saaneen hoitoryhmän elinaika oli 40,4 kuukautta. Lumelääkettä ja tavanomaista hoitoa saaneen ryhmän elinaika oli 18,4 kuukautta.
Darolutamidilla ei tällä hetkellä ole hyväksyntää Euroopan lääkevirastolta tai muilta terveysviranomaisilta Yhdysvaltojen ulkopuolella. Bayer on hakenut yhdisteelle myyntilupaa Euroopan unionissa ja Japanissa, sekä muilta terveysviranomaisilta.
Saimaan alueen matkailutarjonta kasvaa merkittävästi 2020-luvulla, mikäli savonlinnalaisen laivanvarustajan Janne Leinosen suunnitelmat toteutuvat. Suunnitelma uuden 80-metrisen luksusaluksen hankinnasta on jo pitkällä.
– Heti tämän risteilykauden päätyttyä käymme uuden hankkeen kimppuun täysipäiväisesti. Meillä on koossa niin vahva ryhmä liikemiehiä, rahoittajia ja asiantuntijoita, että uskon laivan seilaavan Saimaalla 4-5 vuoden kuluttua, Leinonen sanoo.
Tarkoitus on rakennuttaa Saimaan olosuhteisiin räätälöity luksusalus, jolla varakas asiakaskunta risteilisi Saimalla muutaman päivän. Alukseen on tulossa 30-40 sviittitasoista hyttiä.
– Iso alus ei kaikkiin paikkoihin pääse, joten käytämme pienempiä aluksia apuna. Asiakkaat ovat varakkaita ulkomaalaisia muun muassa Aasiasta, Janne Leinonen arvioi.
Aluksen kotisatamaksi on kaavailtu Savonlinnaa. Pääkohteita ovat Kuopio ja Lappeenranta muun muassa lentokenttäyhteyksien takia. Etelä-Savosta ainakin Mikkeli ja Puumala otetaan myös huomioon jollain tavalla.
Kylpyläinvestoinnit kertovat vetovoimasta
Leinosen perhe on pyörittänyt sisävesiristeilyjä Savonlinnan vesillä kymmeniä vuosia. Janne Leinonen on toisen polven yrittäjä, joka tarttui yrityksen ruoriin kolme vuotta sitten. Usko Saimaan alueen matkailun vetovoimaan on vahva.
– Sellainen käsitys meillä on, että Saimaan alueen matkailijamäärät kasvavat räjähdysmäisesti lähivuosina ja menevät jopa Lapin ohi. Lappeenrannan ja Järvi-Sydämen kylpyläinvestoinnit kertovat, että marjat kerätään nyt. Meidän on tarkoitus risteilijätoiminnassa hyödyntää pitkälti olemassa olevia palveluita.
Nykyiset Saimaan valkokyljet ovat pisimmillään 28 metriä pitkiä. Ne vetävät enimmillään vajaat 100 matkustajaa.
Uusi alus on tarkoitus rakentaa kotimaassa ja varustaa mahdollisimman nykyaikaisella ja ympäristöystävällisellä tekniikalla.
– Joitakin elementtejä tuodaan ehkä kustannussyistä ulkomailta, mutta rakentaminen tapahtuu Suomessa. Sähkön tuottamiseen ajatus on käyttää maakaasua, mutta liikkuminen voisi tapahtua höyryn voimalla, Leinonen kaavailee.
Yritys aikoo laajentaa risteilytoimintaa myös muihin Saimaan alueen kaupunkeihin.
– Katselemme koko ajan sopivia aluksia, joita voisimme hankkia.
Matkailijoita ympäri maailman?
Muun muassa Suomeen kohdistuvaa matkailua edistävän Business Finlandin Pohjois-Amerikan toimintojen vetäjä Heli Mende on kuullut luksusristeilijähankkeesta ja näkee siinä mahdollisuuksia.
– Suomessa on puutetta nimenomaan luksustason palveluista ja yöpymispaikoista.
Menden mukaan esimerkiksi amerikkalaiset matkailijat voivat etsiä valtameriristeilyjen rinnalle pienempää kohdetta, johon Saimaan alue sopii hyvin. Potentiaalisia asiakkaita voi tulla ympäri maailmaa. Pohjatyöt on kuitenkin tehtävä huolella.
– Pitää tuotteistaa hyvin. Tarjolla pitää olla hiottu kokonaisuus, jonka markkinointi on hoidettava kunnolla, Mende arvioi.
Saksalainen elektronisen musiikin pioneeriyhtye Kraftwerk on voittanut yli 20 vuotta kestäneen tekijänoikeuskiistan. Päätöksen teki Euroopan unionin tuomioistuin.
Euroopan unionin tuomioistuimen päätös on poikkeuksellinen ennakkoratkaisu, jolla voi olla suuria vaikutuksia musiikkiteollisuuteen.
Kraftwerk syytti Moses Pelhamia ja Martin Haasia, saksalaisia tuottajia, heidän musiikkinsa laittomasta samplauksesta. Samplaus on jonkin jo olemassaolevan äänen, kuten musiikkikatkelman, käyttämistä uuden teoksen osana.
Moses Pelham, toinen Kraftwerkin syyttämistä saksalaistuottajista.AOP
Saksalaisyhtye julkaisi vuonna 1977 kappaleen Metall auf Metall. Pelham ja Haas tuottivat vuonna 1997 räppäri Sabrina Setlurille kappaleen Nur mir, jossa oli hyödynnetty kahden sekunnin rumpupätkää Metall auf Metall -kappaleesta.
Kraftwerk vaati oikeudessa kolmea asiaa: Nur mir -kappaletta ei saa enää esittää, sen sisältävät äänilevyt on tuhottava, ja yhtyeelle on maksettava korvauksia.
Saksan oikeusasteissa Kraftwerk on aikaisemmin hävinnyt oikeusjutut, sillä saksalainen lainsäädäntö takaa vapauden samplata muiden ääniteoksia ilman lupaa ja maksutta.
Tuomioistuimen ratkaisu kuitenkin linjaa, että jatkossa samplauksen käyttö toisesta kappaleesta vaatii aina alkuperäisen tuottajan luvan, ellei sitä ole muovattu tunnistamattomaksi.
Se, kuinka tarkkaan ja tiukasti päätöstä jatkossa tulkitaan, jää nähtäväksi.
Voit kuunnella Kraftwerkin Metall auf Metallin täältä ja Sabrina Setlurin Nur mirin täältä.
Rumpukomppikin voi olla suojattu
Suomen Musiikintekijät ry turvaa ja edistää musiikintekijöiden oikeuksia ja etuja. Toiminnanjohtaja Aku Toivosen mielestä unionin päätös on selkeä. Hän pitää hyvänä asiana sitä, että ratkaisu haettiin EU:n tuomioistuimelta asti.
– Lopputulos on kaikilla tavoin vedenpitävä. Se on myös muihin tilanteisiin sovellettavissa. Samplata saa, mutta silloin pitää olla lupa, Toivonen sanoo.
– Mikään muu ei muutu kuin se, että lupa pitää selvästi olla.
Toivonen pitää mielenkiintoisena ja selkeänä päätöksenä myös sitä, että samplata saa vapaasti, mikäli lopputulos ei muunneltuna ole tunnistettavissa alkuperäiseksi julkaisuksi.
– Teosta siis voi käyttää lähteenä tai innostajana, Toivonen sanoo.
Tekijänoikeuslaki sallii parodiat eli ivamukaelmat alkuperäisteoksista. Toivosen mukaan musiikkiteokset ovat kuitenkin eri asia, eikä päätös ottanut kantaa parodioihin.
Hän myös arvioi, että musiikkibisnes ottaa EU-tuomioistuimen uuden päätöksen vastaan avosylin. Julkaistu teos on aina haltijansa aineetonta omaisuutta.
– Jos on selkeät pelisäännöt, ei haittaa pääse syntymään. Nyt tätä asiaa ei tarvitse enää ihmetellä, Toivonen sanoo.
– Minultakin on monesti kysytty, että saako samplata, tai saako käyttää lainauksia kappaleista, ja olen joutunut sanomaan, etten ihan tarkkaan tiedä, kun ei ole ollut olemassa tämän tason ratkaisua. Nyt on.
Toivosen mukaan jatkossa myös yksittäinen rumpukomppi voi olla tekijänoikeuksien alainen.
– Jos samplataan jonkun teoksen kohtaa, jossa on vain yksilöllisesti tunnistettava, itsenäinen ja omaperäinen rumpukomppi, niin siinä tapauksessa kyllä, Toivonen kertoo.
Viime aikoina musiikkibisneksen tekijänoikeuksista on kohistu paljon. Yhdysvalloissa tuomioistuin päätti maanantaina, että Katy Perryn hittikappale Dark Horse vuodelta 2013 on plagiaatti gospelräppäri Flamen Joyful Noise -biisistä.
Perry on kieltänyt koskaan kuulleenkaan biisiä. Korvauksia ei ole vielä päätetty.
Kraftwerkin tekijänoikeuskiistan ratkeamisesta kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Tuomioistuimen päätös on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
Juttua päivitetty klo 14.06: Lisätty Suomen Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtajan kommentit.
Nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti, sanoo Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen.
Tilanne on sama koko maassa.
Noin joka viides nuori on kärsinyt mielenterveysongelmista. Niistä yleisimpiä ovat masennus, ahdistuneisuus ja itsetuhoiset ajatukset.
On epäselvää, ovatko ongelmat lisääntyneet, vai tunnistetaanko niitä vain aiempaa paremmin.
Ainakin moniongelmaisuus on Tolmusen mukaan lisääntynyt.
– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä "huonosti" pärjääville, Tolmunen luettelee.
Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.
– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen, Tolmunen sanoo.
"Lisää koulupsyykkareita"
Tolmusen mukaan olisi tärkeää satsata nuorten hoitamiseen ajoissa, jotta ongelmat eivät lisääntyisi entisestään.
– Vakavimmissa tapauksissa säännöllinen hoito voi alkaa jo ensimmäisestä tapaamisesta, mutta usein lähete pyörii usean eri tahon kautta. On huono, että esimerkiksi terapia aloitetaan eri viiveellä eri potilailla, Tolmunen sanoo.
Hän kannattaisi esimerkiksi kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.
– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää, Tolmunen toteaa.
Presidentti Donald Trumpin rajamuurihankkeen myötä erityisen suuren huomion kohteeksi nousseella Yhdysvaltain ja Meksikon välisellä rajalla on toteutettu yllättävä tempaus. Kaksi kalifornialaista professoria kiinnitti maanantaina maiden väliseen raja-aitaan vaaleanpunaisia keinulautoja, kertoo Newsweek-lehti.
Myös useat muut mediat ovat uutisoineet tempauksesta, jonka tarkoituksena oli saada raja-aidan erottamat ihmiset keinumaan yhdessä.
Keinulaudat kiinnitettiin aitaan Meksikon Ciudad Juárezin ja Yhdysvaltain El Pason välissä.
Toinen tempauksen takana olevista professoreista, Ronald Rael, on julkaissut Instagramissa videoita ja kuvia, joissa näkyy keinuvia ihmisiä.
Instagram-päivityksen paikkatietona näkyvä Sunland Park on New Mexicon ja Texasin osavaltioiden rajalla.
Rael kuvailee keinulautojen tuottaman ilon, innon ja yhteenkuuluvaisuuden näkemisen olleen uskomatona kokemus.
Nyt toteutetun keinulautatempauksen suunnitelmat laadittiin jo vuonna 2009.
Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla on tuhoutunut useita maatalousrakennuksia suuressa tulipalossa. Eläimiä ei ole vaarassa, kertoo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Keijo Kangastie.
– Täällä on useita maatalousrakennuksia täyden palon vaiheessa ja isot vahingot ovat tulossa, Kangastie kertoo.
Hänen mukaansa kyse on rakennuksista, joita käytetään tällä hetkellä todennäköisesti varastoina. Se mitä rakennuksissa on, ei ole vielä selvillä. Sammutettavia neliöitä on noin 800.
Hälytys palopaikalle Ilmajoen Munakantielle tuli kello 9.47. Sammuttajien saavuttua paikalle myös tontilla oleva omakotitalo oli jo saanut lämpösäteilystä vaurioita. Paikalla on parisenkymmentä pelastuslaitoksen yksikköä.
Maatila sijaitsee llmajoella Seinäjoen kupeessa.Laura Merikalla / Yle
– Ensimmäisellä yksiköllä oli täysi työ, että se pystyi suojaamaan omakotitalon syttymisen, Kangastie sanoo.
Tämänhetkisen tiedon mukaan tilan päärakennus pystytään säästämään, mutta veden tarve paikanpäällä on suuri.
Maatilan päärakennus onnistuttiin pelastamaan syttymiseltä.Iina Thomsson / Yle
– Vettä ei ole tässä ihan lähettyvillä, se on suuri haaste. Paljon on otettu pyörien päälle, Kangastie sanoo.
Tontilla on suojattavia kohteita mm. 9 000 litran öljysäiliö, joka on onnistuttu pelastamaan.
Syttymissyy ei ole toistaiseksi edes arveluissa. Vahingot tulevat olemaan olemaan joka tapauksessa satoja tuhansia euroja, ellei miljoonaluokkaa.
Viljasiilo säästyi tuhoutumiselta. Iina Thomsson / Yle
Lähestyn Sinua asiassa, joka saattaa kuulostaa oudolta ja sellaiselta, jota ei ehkä jääkaapinkorjauskoulussa juuri käsitelty. Toivon kuitenkin, että pystyt auttamaan.
Ongelma on tämä: Jääkaappimme syö kaiken ruuan, minkä sinne ostan. Tyypillisesti se menee niin, että käyn kaupassa ja ostan normaalin määrän elintarvikkeita eli 7-10 kassillista. Listaan sinulle ruoat, jos sillä on vaikka vaikutusta tuohon ongelmaan.
Ruokakasseissa on noin kuution verran eineksiä, monta vaaleaa leipää, 10 kg jauhelihaa, 15 purkkia rahkaa, mehuja, 50 litraa kokista, kinkkua, juustoa, sipsejä (monta pussia), croissantteja, munkkeja, tortilla-aineksia, makaronia, lisää makaronia sekä yksi porkkana, koska tunnen vastuuni vanhempana, joka huolehtii jälkikasvunsa ruokavalion monipuolisuudesta.
Kotona kannan ruokakassit keittiöön ja lastaan ne jääkaappiin – no osa menee tavalliseen ruokakaappiin ja ne pakastepizzat, joita on yleensä metrin pino, menevät tietenkin pakkaseen. Tämän jälkeen riisun takkini ja katsahdan ikkunasta ulos, minkä jälkeen palaan keittiöön, jossa lapsi kysyy, miksei meillä oo mitään syötävää ja röyhtäisee.
Tämän jälkeen ryhdyn marmattamaan, että onhan siellä vaikka mitä, kun juuri kävin kaupassa. Sanojeni vakuudeksi astelen jääkaapille näyttääkseni oikein kädestä pitäen, mitä kaikkea jääkaappi pitää uumenissaan. Siinä vaiheessa huomaan, että lapsi on oikeassa ja kaikki ruoka on kadonnut. Tai se porkkana ei ole.
Kiltti jääkaapinkorjaaja, tee jotain, olen epätoivoinen.
Ystävällisin terveisin, teini-ikäisen vanhempi.
Parahin teini-ikäisen vanhempi,
Et tarkentanut, minkälainen jääkaappi on kyseessä, joten aivan varmaksi en osaa sanoa, mistä ongelma johtuu. Toisinaan on niin, että ongelma muuttaa itsekseen pois, kun odottaa muutaman vuoden.
Ystävällisin terveisin, jääkaapinkorjaaja.
Rakas paranormaalien ilmiöiden tutkija,
Tarvitsen apuanne pikimmiten, sillä meillä kummittelee. Kummittelu alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun menen nukkumaan. Ovet paukkuvat, kuuluu jalkojen töminää, ulko-ovi käy ja usein keittiöistä kaikuu jauhelihan paiston ääni, vaikka on sysiyö. En uskalla mennä katsomaan, koska se on niin outoa.
Aamulla todistusaineisto joka tapauksessa on pöydällä: neljäkin lautasta ruuantähteineen, vaikkei meillä asu aikuisten lisäksi kuin yksi nuori. Aaveet ovat jättäneet poikkeuksetta voin ja muut ruoka-aineet pöydälle. Sinänsä se voi olla viisasta, sillä jääkaapissammekin kummittelee.
Eikä tässä vielä kaikki. Nuoremme on kadonnut. Aamulla kun heräämme, häntä ei näy missään. Jossain vaiheessa päivää saattaa kuulua yläkerrasta, kun joku vetää vessan, mutta sitten on jälleen hiljaista. Jos kutsumme häntä syömään iltapäivällä, huoneesta kuuluu ”joojoo”, mutta kukaan ei ilmesty ruokapöytään.
Onkohan lapsemme muuttunut näkymättömäksi ja jos on, mihin hän tarvitsee jälleen uuden hupparin, kun on vieläpä sanonut, ettei kaipaa meiltä mitään?
Ystävällisin terveisin, teini-ikäisen vanhempi.
Parahin teini-ikäisen vanhempi,
Ongelmanne kuulostavat hyvin tyypilliseltä ”kirottu talo” -tapaukselta. Se tarkoittaa, että kotinne ovat vallanneet henget, jotka ovat sitä mieltä, että te olette ääliöitä, niin kuin luultavasti olettekin. Asialle ei voi mitään, mutta se menee ohi muutamassa vuodessa. Kehotan seuraamaan tilannetta sopivan etäisyyden päästä ja huolehtimaan, että makaroni ei lopu ja huppareita piisaa. Talon myymistä en suosittele, sillä sukuelinten nimet, jotka lentelevät talonne ilmatilassa, saattavat aiheuttaa ostajissa reklamaatiohalun.
Lapsemme kielellinen kehitys on taantunut hälyttävästi. Voi olla, että se tapahtui jo jokin aika sitten, vaikea sanoa, koska yleensä olemme aina töissä, mutta nyt kesälomalla huomasimme asian.
Nuori käyttää lähes pelkästään elliptisiä lauseita, yleensä yhden sanan mittaisia. Mikä pahinta, ne ovat sellaisia kuin ”Ymph.” ”E!” ”Joojookoht” sekä ”Ärgh”. Tosin yhtenä iltana ilahduimme, kun hän sanoi kokonaisen lauseen: ”V*u te ootte tyhmiä”.
Kielen taantumiseen kuuluu myös selkeää kognitiivista regressiota. Nuori ei esimerkiksi muista, missä on ollut edellisenä iltana tai yönä, eikä tiedä, mitä aikoo tehdä viikonloppuna. Hän ei myöskään tunnista, kenen kanssa on ollut liikkeellä: ”Emmä tiijä, ketä siellä oli”.
Pahoittelen, että häiritsen kesälomaanne, mutta kyse on hätätilanteesta, auttakaa!
Ystävällisin terveisin, teini-ikäisen vanhempi.
Parahin teini-ikäisen vanhempi,
Lol! Emt! Koeta kestää! Koulut alkaa kohta, älä ragee, krebaa, niin et feilaa!
Ystävällisin terveisin, logopedi.
Roope Lipasti
Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka on vasta lapsiensa myötä oppinut suomi-teini -sanakirjasta, että…
Lol = Siis vähänkö mua naurattaa!
Emt = Em´mää vaan tiijä.
relaa = jotain, mitä nuori tekee (ottaa rennosti)
ragee = kaikki, mitä vanhempi tekee (raivoaa)
krebaa = jotain, mitä vanhempi ei osaa (juhlia)
feilaa = jokainen vanhemman tuhoon tuomittu yritys saada nuori tekemään mitään (epäonnistuu).
Taiteilija Jenna Jauhiainen oli aluksi innoissaan; hänen työryhmänsä pääsisi esiintymään kaupunkikulttuuri- ja musiikkifestivaali Flow'n uuteen kotimaista vaihtoehtoista festivaaliohjelmaa, kuten runoutta, performanssitaidetta ja videotaidetta, tarjoavaan Pink Space -taideinstallaatioon.
Alkuinnostus vaihtui kuitenkin pian harmitukseen, kun Jauhiainen alkoi laskeskelemaan viiden hengen työryhmälle luvattua yhteensä 200 euron palkkiota suhteessa noin 300–400 tuntia vaativaan työpanokseen.
– Olemme suostuneet tekemään teosta niillä ehdoilla, jotka on sovittu, eikä meidän tapauksessamme ole tarpeen käydä uudestaan palkkioneuvotteluja. Haluan kuitenkin tuoda näkyville sen, että tällaista palkkiopolitiikkaa toteutetaan eikä se mielestäni ole kohtuullista, Jauhiainen toteaa.
Taiteilija Jenna Jauhiaisen P(IN)K-työryhmän esitys käsittelee pinkin värin suhdetta erityisesti sukupuolikokemukseen, voimaantumiseen ja valtasuhteisiin. Matti Myller / Yle
Jauhiainen avasi keskustelun kotimaisten artistien palkkioista kesäkuussa julkisessa Facebook-postauksessaan. Siinä hän iloitsi Pink Space -tilan tarjoamasta mahdollisuudesta nuorten marginaaliryhmiä, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ja rodullistettuja ihmisiä, edustavien taiteilijoiden työn esittämiseen.
Samalla hän ilmaisi kuitenkin turhautumisensa; yhden päivän festivaalilippu maksaa 105 euroa, joka on vain viisi euroa enemmän kuin Pink Spacessa esiintyvä sooloartisti saa. Jauhiaisen viiden hengen työryhmässä jokainen saa 40 euroa bruttona.
Jauhiainen painottaa, että tarkoitus ei ole valittaa, vaan pikemminkin herättää keskustelua siitä, minkälaista palkkiota esiintyville taiteilijoille tulisi maksaa heidän työstään.
– Paikalliset toimijat jäävät nyt altavastaajiksi, vaikka pidämme yllä tämän kaupungin tietyntyyppistä kulttuuria vuoden ympäri. On ongelmallista, että ne tyypit, jotka tulevat tästä kentästä, eivät saa kompensaatiota työstään.
Pinkki keidas, jossa voi turvallisesti ajatella
Pink Space -taideinstallaation ovat suunnitelleet dj-taiteilija Taika Mannila ja sisustusarkkitehti Fanni Suvila. Kyseessä on eräänlainen pinkki spa, turvallinen tila, jossa festivaalivieraat voivat hengittää, ajatella ja tuntea runojen, performanssitaiteen ja videoinstallaatioiden avulla.
Tämä on viides vuosi, kun Flow valitsee vuoden taiteilijan, jolle myönnetään viisinumeroinen summa taidekokonaisuuden tuottamiseen alueelle. Viime vuonna huoneenkaltaisen maalausinstallaation Flow'hun loi kuvataiteilija Tiina Pyykkinen. Tänä vuonna Flow'n isoimman taidesatsauksen sai Mannilan ja Suvilan pinkki poikkitaiteellinen tila.
Flow Festival alkaa reilun viikon päästä Helsingin Suvilahdessa.Matti Myller / Yle
Mannilan mukaan esiintyville taiteilijoille lähetettiin alustavasti viesti Pink Spacen arvomaailmasta ja konseptista. Esitysten keston tuli olla 30–60 minuuttia.
Taiteilijat ehdottivat itse teoksia, joita he halusivat installaatiossa esittää. Sen jälkeen esiintyjille kerrottiin esityskohtainen budjetti.
Vaikka luvattu palkkio oli pieni, taiteilijat halusivat silti lähteä mukaan – 100 euroa sooloesityksestä, yhteensä 150 euroa kahden hengen ja 200 euroa kolmen hengen tai isomman työryhmän performanssista.
Mannilan mukaan aluksi Pink Spacen piti olla vain installaatio.
– Mutta koska tila on niin iso, halusimme ehdottomasti nostaa esille myös Pink Spacen näköisiä ja kuuloisia artisteja. Meillä on nyt viisi artistia per päivä plus Katri Tikkasen videoteos.
Mannilan mukaan teoksia ei ole tilattu, vaan taiteilijoilta on kysytty, onko heillä kiinnostusta lähteä konseptiin mukaan. Mannila arvelee, että kommunikaatio-ongelmia on tullut siksi, että Pink Space -tilan esiintyjät kokevat vahvasti, että he esiintyvät myös Flow-festivaalilla.
– Flow on niin iso instituutio, ja se on niin hienoa heille olla Flow'ssa esiintymässä. Siinä on ehkä hämärtynyt se, että he esiintyvät oikeasti Pink Spacessä, joka on minun ja Fannin taideinstallaatio, joka tänä kesänä on Flow'ssa, Mannila sanoo.
Pink Spacen suunnittelija Taika Mannila soittaa itsekin dj-keikkoja ja sanoo sovittavansa esityksensä aina sovittuun konseptiin ja palkkioon.Lina Frisk / Yle
Mannila myöntää, että alalle kaivattaisiin parempaa keskustelukulttuuria. Esiintyvien taiteilijoiden pitäisi pystyä puhumaan palkkioista jo neuvottelutilanteessa.
– Usein ideat lähtevät kasvamaan ja loppujen lopuksi se idea ei mahdu enää alun budjettiin. Se, että verrataan suoraan Flow'n palkkioihin, on vähän hassua. Saimme Pink Spacelle kokonaisbudjetin ja Flow'n taiteellinen johtaja antoi meille esityskohtaisen artistibudjetin, joka on sama kaikille.
– Olemme niin fiiliksissä, että Flow on antanut meille mahdollisuuden tehdä tämä installaatio ja olemme saaneet ottaa yhteyttä niihin monipuolisiin tyyppeihin, joita olemme halunneet nostaa, hän lisää.
Mannilaa harmittaa, että taiteilijat eivät sanoneet suoraan, että tarjottu palkkio ei ole riittävä.
– Tosi harmi, että artisteilla on tuollainen olo. Mehän halusimme vain nostaa erilaisia tekijöitä. Ei sieltä tullut keneltäkään vastaehdotusta palkkioille. Toivon, että itsekin oppisin paremmin määrittelemään oman työni hinnan.
Mannilan mukaan hänen ja Suvilan työnkuvaan ei kuulunut artistipalkkojen neuvottelu.
– En reagoinut pieneen palkkioon, sillä olen itsekin tehnyt todella paljon erilaisia töitä samanlaisilla summilla ja lippupalkalla. Flow vastaa budjetista, joten sopivien palkkojen määrittely on Flow'n vastuulla, ja artistit, jotka hyväksyvät esiintymisopimuksen, ovat myös itse neuvotteluvastuussa, Mannila täsmentää.
Vuoden taiteilijoiden budjetti karkasi käsistä
Pink Spacen budjetti on jouduttu Flow'n taiteellisen johtajan Tuomas Kallion mukaan jo nyt moninkertaistamaan alkuperäisestä viisinumeroisesta summasta. Taideinstallaatio on Kallion mukaan teknis-tilallisena toteutuksena haastava ja todella kallis.
– Tarkoitus on ollut yhdistää musa edellä -tyyppiseen festariin muutakin, kuten performanssia ja esittävää taidetta. Siksi se, että he halusivat tuoda tilainstallaatioon esiintyjiä mukaan, sopi meille.
Kallion mukaan Pink Spacen budjetti on ollut jo valmiiksi vähissä, kun eri tekijöitä lähdettiin haarukoimaan.
– Lähtökohtaisesti Mannila halusi esiintyjiä sinne ehkä liian monta. Kun esiintyjiä on siellä aika paljon, palkkiotaso per henkilö on jäänyt ilmeisesti toiveita alemmas. Kyllä minäkin mieluummin antaisin siitä budjetista isomman lohkon johonkin muuhun, mutta sitten sitä installaatiota ei olisi olemassa, Kallio toteaa.
– Jännä juttu on, että kukaan esiintyjistä ei aiemmin viestinyt, että he eivät hyväksyisi palkkioita. Ei ketään sinne ole pakotettu, hän lisää.
Videotaiteilija Jenna Jauhiaisen mukaan kohtuullisista korvauksista ei alalla lähdetä neuvottelemaan, koska tapahtumajärjestäjien asemaa ei uskalleta haastaa.
– Usein koetaan tärkeäksi tehdä keikkaa, vaikka ehdot eivät ole reilut. Erityisesti marginalisoidut tekijät palkkioneuvotteluissa painaa hiljaiseksi se, että vähäkin raha on paljon, eikä siitä syystä käytännössä voida kieltäytyä ja ottaa sitä riskiä, ettei saa keikkaa nyt ja ehkä vastaisuudessa, hän toteaa.
Taiteilijoiden mielestä vastuu palkkioista Flow'lla
Jauhiainen kritisoi Flow'ta erityisesti siitä, että palkkiopolitiikkaa toteuttaa kaupallinen yritys. Jauhiaisen mielestä vastuu esimerkiksi Pink Spacen kohtuuttomista palkoista ei ole budjettinsa ylittäneillä Pink Spacen kuraattoreilla vaan festivaalin järjestäjällä.
Flow'n liikevaihto oli vuonna 2018 noin 8,5 miljoonaa, josta liikevoittoa kertyi noin 1,2 miljoonaa euroa.
– Emme saa senttiäkään julkista tukea ja olemme silti aika paljon panostaneet tämäntyyppiseen taiteeseen. Jos Flow'n tavoite olisi tehdä erityisesti voittoa, ei meillä olisi vuoden taiteilijoita, joille annetaan viisinumeroisia budjetteja tehdä installaatioita kolmeksi päiväksi. Tuo budjetti on Suomen oloissa täysin poikkeuksellinen ja tämä kaikki tehdään lippuriskirahalla, Kallio huomauttaa.
Kansainvälisesti Flow on vielä pieni toimija. Suomalaisella kulttuurikentällä on kuitenkin kyse isosta yrityksestä, jossa toimitaan ammattimaisesti. Kallion mukaan karkeasti noin puolet Flow'n budjetista menee artisteille. Korkeatasoinen tuotanto on Suomessa kallista; kulut ovat korkeat ja tulot täytyy tehdä kolmessa päivässä.
– Ei se ole mikään sellainen, että siellä se nyt tuottaa voittoa.
Kallion mukaan moni ei ymmärrä, kuinka kalliita tekniset ja tilalliset ratkaisut ovat Pink Spacen tyyppisissä installaatioissa. Kuva-, video- ja valotaide ovat kuitenkin Flowssa kiiteltyjä kokonaisuuksia ja siksi niitä halutaan tuoda festivaaleille jatkossakin. Pelkästään visuaaliseen tuotantoon Flow käyttää satoja tuhansia vuodessa.
– Eihän meidän tarvitsisi tehdä mitään sellaista, jos haluaisimme katsoa vain sitä, mitä viivan alle jää. Se on meidän valinta. Siinä kontekstissa on hiukan tahditonta tällainen ajattelu, että esittävä taide olisi jokin asia, jota ylenkatsoisimme, päinvastoin.
Vapaaehtoista vai ilmaistyövoimaa?
Flow’hun, kuten muillekin festivaaleille ja kulttuuritapahtumiin, rekrytoidaan vuosittain iso joukko vapaaehtoisia erilaisiin työtehtäviin. Flow'n sisällä eri konsepteja tuottavat eri vastuuhenkilöt, eikä Flow'n taiteellinen johtaja siten edes tiedä kaikkien yksittäisten esiintyjien palkkiosopimuksista.
– Flow'n idea on löytää uutta ja luoda uutta. Joskus buukataan myös sellaisia esiintyjiä, joita ei ole artisteina vielä olemassakaan. Silloin palkkiot ovat toisentyyppisiä ja esille pääseminen on tärkein asia – kokeillaan, miltä esiintyminen voisi Flow-ympäristössä ylipäätään tuntua, jos ollaan ihan alkumetreillä.
Pink Space -taideinstallaation tapaan Red Garden -bilekeskuksella on oma budjettinsa siellä esiintyville dj:ille. Kallio ei näe välttämättä ristiriitaa siinä, että esimerkiksi aloitteleva dj esiintyisi omasta tahdostaan lippupalkalla.
– Toki näistä on hyvä keskustella. Suomen ulkopuoleltakin tulee paljon ihmisiä, jotka ovat vain halunneet päästä mukaan tekemiseen, sillä se on hauska kokemus puolin ja toisin. En tiedä, onko se paha asia, jos ihmiset haluavat niin tehdä. Vaikeita kysymyksiä, näitä voi miettiä.
Red Garden -tilassa vuonna 2017 esiintyneen dj-kuvataiteilija Tuisku Virkin mielestä palkkioiden tulisi kuitenkin kattaa vähintään esiintymiskulut. Dj:llä ne koostuvat esimerkiksi kappaleiden lisensseistä. Virkin mukaan myös dj-alalle vaadittaisiin kunnon artistisopimuksia.
– Siltä kannalta Flow on vastuussa, etteivät konsernin keikkabuukkaajat lähtisi tarjoamaan sopimuksia, joissa artistille ei makseta edes esiintymiskuluja. Markkinallinen tekijä maksaisi ammatillisesta työstä, jossa itsessään on kulut. Pienemmätkin kulttuuritahot ymmärtävät tämän, joten käytäntö on vähän tökerö ja kummallinen näin isolta toimijalta, Virkki toteaa.
Flow'n sisällä eri konsepteja tuottavat eri vastuuhenkilöt, joilla on omat budjettinsa.
Red Garden -bilekeskus on yksi niistä. Esiintyjäkaarti koostuu siellä dj-taiteilijoista.Berislav Jurišić / Yle
Virkki on itsekin tehnyt organisointipuolen töitä ja muun muassa pyörittänyt klubeja.
– Silloin se oli täysin selkeää, että riippumatta budjetin koosta, se menee henkilökunnan ja artistien kanssa tasapuolisesti tasan. Sitten jos jollain on matkakustannuksia, voidaan sitä tukea muiden ihmisten palkasta.
Virkki pohtii, miten artistit voivat edes pärjätä alalla, jos Flow'n tyyppisten toimijoiden kanssa joutuu vääntämään esiintymiskulujen kattamisesta.
Esiintyviltä taiteilijoilta puuttuu edunvalvojat ja liitto
Ilmiö, jossa ammattilaisia pyydetään esiintymään puoli-ilmaiseksi, on monelta muultakin alalta tuttu. Haastavaa on, että varsinaista kattojärjestöä, joka ohjeistaisi suosituspalkkiot esimerkiksi runoilijoiden, performanssi-, video- tai dj-taiteilijoiden puolesta, ei Suomessa vielä ole.
Kallion mukaan Flow'ssa palkkiot vaihtelevat nollasta miljoonaan euroon. Ne neuvotellaan artistien tai heidän edustajiensa kanssa tapauskohtaisesti ja ovat vaitiolovelvollisuuden alaisia.
– Vastaisuuden varalle ajattelimme syksyllä kysellä eri liitoilta, mikä olisi kohtuullinen minimitaso esiintyville taiteilijoille. Meillä ei oikein ole sellaista ohjenuoraa, Kallio sanoo.
Kallio huomauttaa myös, että on eri asia, esiintykö artisti sata henkilöä vetävässä taideinstallaatiossa vai lavalla, jonka yleisöön mahtuu päälle 25 000 ihmistä.
– Ne ovat valitettavasti aika eri maailmasta, ei niitä palkkioitakaan voi sillä tavalla verrata.
Kallio näkee kuitenkin intiimin ja ison kontrastin Flow'n yhtenä kantavista voimista. Pieniä konsepteja tullaan siis kokeilemaan Flow'ssa jatkossakin.
– Mutta siinäkin on omat ongelmansa, jos intiimistä tulee liian suosittu. Sinne jonotetaan, ja kaikille tulee paha mieli siitä, kun eivät päässeet.
Jauhiainen: "Marginalisoitujen ihmisten ilmaisen työn juhla"
Jauhiaisen mielestä Pink Spacen varsinainen kuratointi on Mannilan ja Suvilan osalta hoidettu mallikkaasti, sillä kolmen päivän ohjelma on aidosti monimuotoista.
Vaikka Jauhiainen arvostaa tilaisuutta vaihtoehtoisen taiteen tuomisesta yhdelle Suomen suurimmista festivaaleista, ongelmana on, että kulttuurituotantoa tehdään nyt marginaalisten ihmisten työpanoksella ja heidät asetetaan taloudellisesti altavastaavaan tai jopa riskialttiiseen asemaan.
– Se on ajankuva, että festareille mennään esiintymään persnettona. Flow ei ole ainoa marginalisoitujen ihmisten ilmaisen työn juhla, Jauhiainen sanoo.
Jauhiaisen mukaan samaa ajankuvaa heijastelee keväällä järjestetty Querelle-festivaali ja Ruisrockin Pink Box -taideinstallaatio.
– Helsinkiläisellä kulttuurikentällä on marginaalisessa asemassa olevia lahjakkaita ja hyviä tekijöitä ja olisi tärkeää, että luotaisiin sellaisia rakenteita, joiden avulla taiteilijan työllä pystyisi myös elämään, Jauhiainen sanoo.
Jauhiaista on kiitelty festivaalipalkkioista julkisesti puhumisesta.Matti Myller / Yle
Jauhiaisen mukaan on ongelmallista, että päätöksiä tekevät sellaiset ihmiset, jotka eivät itse ole marginaaliasemassa tai kanna esityksestä taloudellista riskiä.
Facebook-postauksen jälkeen Jauhiaista on kiitelty festivaalipalkkioista julkisesti puhumisesta. Yle haastatteli Jauhiaisen lisäksi myös toista Pink Space -tilassa esiintyvää taiteilijaa, joka kuitenkin halusi pysyä nimettömänä.
– Kun kuulin, että minut oli valittu Pink Spaceen hakijoiden joukosta, olin häkeltynyt onnesta. En osannut siinä vaiheessa sanoa mitään. Mutta näin jälkikäteen harmittaa, kun katsoo sitä listaa ja miten valikoiden sinne on otettu sellaisia ihmisiä, joilla on oma kulttuurinsa ja oma yhteisönsä.
Taiteilija uskoo, että pohjimmiltaan Pink Spaceen on haluttu tehdä uutta upeaa sisältöä.
– Mutta meidän kautta Flow voi nyt helposti hakea marginaalien parissa toimivat yleisöt luokseen maksamatta, taiteilija kertoo.
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa. Näistä tunneista näyttää tulevan työmarkkinasyksyn kovin vääntö.
Osalla aloista kyse on kuudesta minuutista päivässä. Työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät elo-syyskuun vaihteessa.
Palkansaajajärjestöt ovat sitä mieltä, että ilmaisten lisäminuuttien tekeminen loppuu. Työnantajat pitävät kiinni siitä, että työajan pidennys on tullut jäädäkseen, koska se on lisännyt suomalaisyritysten kilpailukykyä.
Kilpailukykysopimus oli edellisen hallituksen lempilapsi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ajoi sopimusta, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia pärjätä kilpailijoille esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.
Yle kysyi kuudelta työmarkkinajärjestöltä, mitä ne veikkaavat syksyllä alkavan työmarkkinakierroksen vaikeimmaksi kysymykseksi.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei halua jatkaa kiky-tuntien tekemistä.Mesut Turan / Lehtikuva
Puheenjohtaja Riku Aalto, Teollisuusliitto
1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?
Luulen, että suurin keskustelun aihe tulee olemaan työaikaan liittyvät kysymykset. Totta kai palkankorotukset ja korotusmallit ovat aina keskeisessä asemassa neuvotteluissa.
2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?
Teollisuusliiton tavoite on, että yhdessäkään meidän sopimuksessa ei ole kiky-tunteja.
3. Nähdäänkö lakkoja?
Lakko ei koskaan ole tavoiteltava asia. Toki neuvotteluprosessiin kuuluu myös niihin valmistautuminen. Toivottavasti neuvottelutulokset saadaan aikaan ilman työmarkkinahäiriöitä.
JHL:n Päivi Niemi-Laineen mukaan kiky-tunneista ei ole ollut mitään olennaista hyötyä Suomen kansantaloudelle.Thomas Hagström / Yle
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?
Neuvottelupöytään ovat nousemassa kiky-tunnit, samapalkkaisuus eli palkkatasa-arvo nais-ja miesvaltaisten alojen välillä sekä työntekijän hyvinvointiin liittyvät asiat.
2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?
Ratkaisu voisi olla kiky-tuntien poistaminen tai kompensointi palkankorotuksena. Ilmaiset tunnithan tulivat yllättäen, pyytämättä ja ilmaiseksi.
Palkkatasa-arvon edistämiseen tarvitaan palkkaohjelmaa. Tällä kurottaisiin umpeen mies- ja naisvaltaisten alojen palkkakuilua ja samalla lisättäisiin julkisen työn houkuttelevuutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, jossa on huutava pula alan ammattilaisista.
3. Nähdäänkö lakkoja?
Sopiminen on ensisijainen tavoitteemme. Työmarkkinahäiriöt eivät ole meistä kiinni. Työnantajan kanssa sopien eteneminen on kuitenkin paras keino.
Osa-aikaisten työntekijöiden asema on Pamin ykköshuoli. Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on vasta aloittanut tehtävässään.Markku Ulander / Lehtikuva
Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Palvelualojen ammattiliitto
1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?
Palvelualoilla osa-aikaisiin ja nollatyösuhteisiin liittyvät kysymykset noussevat vahvasti esiin. Vastentahtoisen osa-aikatyön määrä on koko ajan lisääntynyt, ja osa-aikatyöstä saatavalla palkka ei palvelualoilla riitä turvaamaan toimeentuloa.
Tokihan palkkaan liittyvät kysymykset ylipäätään yleensä ovat neuvottelujen isoja kysymyksiä.
2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?
Työnantajien lisätyöntarjoamisvelvollisuutta tulisi vahvistaa ja ottaa paremmin huomioon myös työntekijöiden tarpeet.
3. Nähdäänkö lakkoja?
Mahdoton lähteä ennakoimaan. Toivottavasti ei jouduta siihen tilanteeseen.
Työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo, että työajan pidennys on tuonut teknologiayritysten käyttöön 6,7 miljoonaa työtuntia vuodessa.Karoliina Simoinen / Yle
Työmarkkinajohtaja Minna Helle, Teknologiateollisuus
1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?
Työajan pidennyksen jatkumisesta on hyvin erilaiset näkemykset työantaja- ja palkansaajapuolella. Se tulee olemaan siksi erittäin vaikea ratkaista.
2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?
Ratkaisut etsitään neuvottelemalla. Tavoitteemme on työajan pidennyksen jatkuminen. Se on keskeinen osa parantunutta kilpailukykyä ja elintärkeä myös työllisyyden kannalta. Sopimusten on kaikilta osin edistettävä kilpailukykyä ja mahdollisuuksia yrityskohtaisiin ratkaisuihin.
3. Nähdäänkö lakkoja?
Lakkoihin ei ole heikentyvän talouskasvun takia todellakaan varaa, eivätkä fiksuimmat ratkaisut muutoinkaan synny työtaistelu-uhkien avulla.
"Suomi on vasta saanut sieraimet osittain veden yläpuolelle", sanoo Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.Henrietta Hassinen / Yle
Toimitusjohtaja Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat
1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?
Näyttää siltä, että ainakin jotkut palkansaajaliitot suunnittelevat tavoittelevansa kiky-sopimuksessa sovitun työajan pidennyksen pysyvää poistamista omista työehtosopimuksistaan.
Toivon, että näin ei tapahdu, koska työajanpidennyksellä on ollut iso positiivinen vaikutus Suomen kilpailukykyyn.
Työajan pidennystä ei ole tarkoitettu määräaikaiseksi ratkaisuksi.
2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?
Ei ole mitään järkeä siinä, että huonontaisimme omilla ratkaisuillamme tilannettamme heti, kun olemme saaneet sieraimemme osittain veden pinnan yläpuolelle.
Kilpailukyvystä huolehtimisella ole erityinen merkitys myös julkisen talouden tasapainottamisessa ja työllisyyden parantamisessa.
3. Nähdäänkö lakkoja?
Toivon, että ei nähdä. Uskon liittojen kykyyn neuvotella järkeviä ratkaisuja lähtökohtaisesti ilman rähinöitä. Talousnäkymät ovat vähintäänkin utuiset ja myös hallitusohjelman täytäntöönpano edellyttää onnistunutta työmarkkinakierrosta.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi on vielä vaitonainen palkkaneuvotteluista.Sasha Silvala / Yle
Toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kaupan liitto
1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?
Kaupan neuvottelut alkavat vasta tammikuussa ja valmistelevat keskustelutkin vasta syksyn aikana, siksi emme spekuloi vielä tässä vaiheessa neuvotteluita.
Osama bin Ladenin poika Hamza bin Laden on kuollut, yhdysvaltalaiset viranomaiset vahvistivat NBC-kanavalle ja New York Times -lehdelle.
Useampi yhdysvaltalainen viranomainen vahvisti keskiviikkona, että heillä on varma tieto Hamza bin Ladenin kuolemasta. Nimettöminä pysyvät viranomaiset eivät kuitenkaan halunneet kommentoida milloin ja missä bin Laden oli tarkalleen saanut surmansa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei vahvistanut tai kieltänyt bin Ladenin kuolemaa, kun lehdistö kysyi asiasta.
– En halua kommentoida, Trump sanoi.
Valkoinen talo ei myöskään ole luvannut antaa lähiaikoina virallista ilmoitusta, joka vahvistaisi bin Ladenin kuoleman.
Hamza bin Laden on todennäköisesti kuollut kahden vuoden sisään
Hamza bin Ladenin on todennäköisesti kuollut Yhdysvaltojen suorittaman operaation seurauksena viimeisten kahden vuoden sisään, New York Times kertoo.
Tämä tarkoittaisi sitä, että bin Laden kuoli jo kauan ennen kuin Yhdysvaltain ulkoministeriö tarjosi miljoonan dollarin palkkion vihjeestä hänen jäljilleen helmikuussa 2019.
Hamza bin Laden oli viidestoista Osama bin Ladenin kahdestakymmenestä lapsesta, ja hänen arvioidaan olleen noin 30-vuotias kuolemansa aikaan. Hän oli myös merkittävä vaikuttaja isänsä perustamassa al-Qaida -terroristijärjestössä.
Hänen tarkka olinpaikkansa on ollut huonosti selvillä – eri lähteet ovat arvioineet hänen asuneen Afganistanissa, Pakistanissa ja Syyriassa, sekä olleen välillä arestissa Iranissa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt tänään kolmesta uudesta ylennyksestä kenraalikunnassa.
Ylennykset liittyvät puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelyihin.
Kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki ylennetään kenraaliluutnantiksi. Hän on toiminut puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä heinäkuusta 2018 lähtien.
Prikaatikenraali Pasi Välimäestä tulee kenraalimajuri. Hän aloittaa uudessa tehtävässään puolustusvoimien operaatiopäällikkönä tänään. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Karjalan prikaatin komentajana.
Everstistä prikaatikenraaliksi ylennetty Mika Kalliomaa on palvellut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2018 lähtien. Hän on toiminut sitä ennen esimerkiksi valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana.
Myös puolustusvoimain komentaja vaihtuu tänään. Kenraali Timo Kivinen on aloittanut tänään puolustusvoimain komentajana. Tätä ennen hän työskenteli Pääesikunnan päällikkönä.
Yle näyttää uuden komentajan ensimmäisen mediatilaisuuden suorana alkaen klo 12.55.
Alkuperäisen Woodstockin järjestäjäjoukossa hääri muuan Michael Lang. Hän oli floridalainen kauppias, jolla oli jo ennen Woodstockia kokemusta yhden suuren rocktapahtuman järjestämisestä.
Samainen Lang toimii edelleen tapahtumatuottamisen parissa. Hän aloitti hyvissä ajoin valmistelut Woodstockin toisen tulemisen varalle. Festivaalin 50-vuotisjuhlaan saatiin kiinnitettyä nimekkäitä nykyartisteja kuten Jay-Z, Miley Cyrus ja The Killers sekä alkuperäisessä tapahtumassa esiintynyt Santana
Räppäri Jay-Z kuvattuna vuoden 2013 Grammy-gaalassa Los Angelesissa.Paul Buck / EPA
.
Lang ilmoitti, että tapahtumaan tulee myyntiin 100 000 lippua ja se tullaan järjestämään Watkings Glenissä, New Yorkin osavaltiossa.
Kaikki menee päin seinää
Lippujen Woodstockin viisikymppisille odotettiin tulevan myyntiin huhtikuussa. Toisin kävi. Tapahtuman suurin yhteistyökumppani Dentsu Aegis Network ilmoitti vetäytyvänsä ja kertoi, että juhlat on peruttu. Asiasta kertoo muun muassa RollingStone.
Pääsponsorin vetäytymisen vuoksi festivaali menetti keikkapaikkansa ja Michael Lang alkoi etsiä korvaavaa venueta. Festivaalin toteutuminen alkoi vaikuttaa epätoivoiselta. Artisti toisensa jälkeen perui esiintymisensä.
Intilainen joogaguru Swami Satchidananda avasi Woodstock-festivaalin 1969. Festivaalin yleisömäärä hahmottuu kuvasta. Se kipusi yli puoleen miljoonaan.Mark Goff
Alkuperäisen Woodstockin tapahtumapaikalla toimiva Bethel Woods for the Arts ei innostunut sekään kolmipäiväisestä festivaalista. Sen sijaan keskuksessa järjestetään Woodstockin muistoksi kolme erillistä konserttia, joissa esiintyvät Ringo Starr, Santana ja Doobie Brothers.
Uusi luku pieleen menneiden festarien tarinaan
Viimenen oljenkorsi oli ilmoitus, jonka mukaan kyseessä tulee olemaan ilmaiskonsertti, joka järjestetään Marylandissa.
Heinäkuun viimeisenä päivänä järjestäjät lopulta nostivat kädet pystyyn. Tapahtumaa ei tule.
– Suruksemme joudumme ilmoittamaan, että festivaalin järjestäminen kävi mahdottomaksi useiden takaiskujen vuoksi. Emme pysty toteuttamaan tapahtumaa sillä bändikattauksella ja intensiteetillä, jolla olimme toivoneet, Michael Lang sanoo BBC:n uutisten mukaan.
Woodstockin 1969 aikana satoi ja paistoi. Välillä festariväki velloi mudassa. Välillä taas paistateltiin päivää vähissä vaatteissa tai alasti.Courtesy Everett Collection / AOP
Woodstock-festivaalin toteutuminen elokuussa 1969 oli sekin monen sattuman summa. Tuolla kertaa sattumat kääntyivät järjestäjien voitoksi. He tulivat tehneeksi historiaa. Historia saattaa toistaa itseään, mutta sitä on vaikea pakottaa.
Henkilöauto ajoi tavarajunan alle Pietarsaaren keskustassa Koulukadulla sijaitsevassa tasoristeyksessä aamuyhdeksältä torstaina.
Henkilöautossa oli törmäyshetkellä viisi ihmistä, mutta kukaan ei loukkaantunut. Autossa oli kaksi aikuista ja kolme lasta.
Auton kuljettaja on kertonut poliisille, että aurinko sokaisi hänet, eikä hän nähnyt lähestyvää junaa.
Tasoristeyksessä on puolipuomit vain pyörätien kohdalla.
Puomit ovat tasoristeyksen kohdalla vain pyörätiellä.Evert Rönnqvist / Yle
Pelastuslaitos on saanut onnettomuuspaikan jo siivottua, ja liikenne kulkee Koulukadulla normaalisti. Liikenne ehti olla poikki paikalla puolisen tuntia.
5-vuotias Lilia Tiittanen pitää äitiään Viivi Heinoa tiukasti kädestä. Samanikäiset touhuavat vieressä Hämeenkyrön Kirkonkylän päiväkodin pihassa, mutta Lilia ei vielä uskalla osallistua leikkiin.
– Tämä on meille ihan ensimmäinen syksy päiväkotielämässä, tähän saakka lapsiaan kotona hoitanut Viivi Heino sanoo.
– Nyt Lilialla oli mahdollisuus tulla, kun alkaa ilmainen kokeilu neljä tuntia päivässä. Lilia itse sanoi, että hän haluaisi lähteä vähän katsomaan, miltä siellä päiväkodissa näyttää.
Lilia Tiittanen on yksi niistä noin 18 300 lapsesta, joille varhaiskasvatus on tästä päivästä alkaen maksutonta 20 tuntia viikossa. Maksuttomuuskokeilu laajenee yhteentoista uuteen kuntaan. Vanhoista kokeilukunnista mukana on edelleen viisitoista.
Kirkonkylän päiväkodin piha on jo tuttu Viivi Heinon lapsille Noel, 3, ja Lilia, 5, Tiittaselle. Siellä on leikitty usein, kun päiväkoti on kiinni. Isosisko Viola, 8, käy koulua samassa pihapiirissä. Lilia aloittaa päiväkodissa 12. elokuuta.Jussi Mansikka / Yle
Suurin osa kokeiluun osallistuvista perheistä olisi tuonut 5-vuotiaansa päivähoitoon muutenkin, mutta Lilian kohdalla mahdollisuus ilmaiseen hoitoon aikaisti päiväkodissa aloittamista vuodella. Äiti uskoo, että se auttaa myöhemmin eskari- ja kouluvaiheessa.
– Ei ole sitten heti niin vaikea tutustua, kun hän on vähän ujommanpuoleinen, Heino sanoo.
Lilia itse odottaa jo kovasti ensimmäistä päiväkotipäivää.
– Koska mä haluan uusia kavereita, hän perustelee.
Ylevät tavoitteet, mutta miksi Pirkkalaa ei kiinnosta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän tilaston mukaan 5-vuotiaista lapsista 85,8 prosenttia on varhaiskasvatuksen piirissä.
Osallistumisessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi Pohjanmaan ja muidenkin maakuntien pienissä maalaiskunnissa ikäluokasta on mukana kenties vain kaksi kolmesta, kun suurkaupunkiseuduilla osallistumisaste voi olla yli 90 prosenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön maksuttomuuskokeilun tavoitteena on lisätä 5-vuotiaiden ja heidän sisarustensa osallistumista varhaiskasvatukseen sekä helpottaa heidän huoltajiensa työllistymistä.
Lisäksi tavoitteena on kehittää pedagogiikkaa ja palveluohjausta.
Kokeilussa etsitään malleja, joilla esiopetus voitaisiin laajentaa 2-vuotiseksi. Myös 2-vuotisen esiopetuksen kustannukset kiinnostavat.
Tulevaisuudessa siintää myös toive vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa ja nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, joka nyt jää jälkeen muista Pohjoismaista.
Tavoitteet kuulostavat yleviltä ja myös yksittäisen kunnan lapsimyönteisen imagon kannalta hienolta. Miksi sitten Pirkkalan kunta, joka oli jo saanut myönteisen avustuspäätöksen ministeriöltä, päättikin olla osallistumatta kokeiluun.
– Ei ole yhtä yksittäistä syytä. Pitää taata kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Miksi me satsaisimme vain yhden ikäluokan etuun, joka viime kädessä olisi ollut vanhempien, ei lasten etu. Pirkkalassa on jo nyt korkea osallistumisaste, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Veera Veltti (sd.) sanoo.
Päätös syntyi hyvinvointilautakunnassa tiukan äänestyksen jälkeen huhtikuussa. Yksi kokeilua vastaan äänestäneistä oli Veltti, joka johtaa yksityistä päiväkotia Pirkkalassa.
– Minun mielestäni meidän tulisi ensisijaisesti panostaa varhaiskasvatuksessa olevien lasten hyvinvointiin esimerkiksi ryhmäkokoja pienentämällä eikä niin, että helpotetaan vanhempien maksuja, sillä jo nyt on olemassa nollamaksuluokka vähävaraisille perheille.
Veltin mielestä kokeilusta eivät olisi hyötyneet ne pirkkalalaiset, jotka apua eniten tarvitsisivat asiakasmaksuissa. Myös kokeilun lyhyt kesto mietitytti.
– Kun on kyse vain vuoden kokeilusta, meillä ei ollut riittävästi tietoa, mitä tapahtuu sen vuoden jälkeen, Veltti sanoo.
Pirkkala ei ole ainoa kunta, jossa mietitään jatkoa.
– Useammastakin kokeilukunnasta sanottiin, että varmasti on luvassa pyyhkeitä vanhemmilta, jos tästä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta luovuttaisiin kokeilukauden jälkeen, sanoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointiasiantuntija Anna Siippainen.
Hämeenkyrön Kirkonkylän päiväkodissa on kymmenen ryhmää ja yli 200 lasta. Päiväkodin varajohtaja Annu Saksi kertoo, että viskaritoiminta sujuu 3-5-vuotiaiden päiväkotiryhmien normaalin toiminnan ohessa. "Suurin osa 5-vuotiaista on täällä jo valmiiksi varhaiskasvatuksen piirissä, mutta muutamia uusia hakemuksia on tullut kokeilun puitteissa."Jussi Mansikka / Yle
Kunnat ovat odottavalla kannalla, kun tietoa jatkosta ei vielä ole.
Tosin joissakin kunnissa oli Siippaisen mukaan jo tehty alustavia suunnitelmia jatkaa varhaiskasvatuksen maksuttomuutta mm. yhdenvertaisuuden ja kunnan imagon takia, vaikka kokeilu ja sen tuomat valtionavustukset päättyisivätkin.
Tuoko maksuttomuus uusia lapsia päiväkotiin vai ei?
5-vuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatukseen nousi jonkin verran enemmän kokeilu- kuin vertailukunnissa. Kokeilukunnissa panostettiin myös mm. vanhempien palveluohjaukseen.
Tarkempia tuloksia Karvi julkaisee syyskuun alussa.
5-vuotias Lilia Tiittanen haki vielä tutustumisretkellä turvaa äidin kädestä, mutta haluaa pienestä alkujännityksestä huolimatta ehdottomasti aloittaa päiväkodissa vuotta ennen esikoulun alkua. Karvin selvityksen mukaan maksuttomuuskokeilu toi viime talvena 686 uutta 5-vuotiasta varhaiskasvatuksen piiriin. Kunnat arvioivat, että nyt alkavalla kokeilujaksolla vastaava luku olisi 1 178 lasta. Jussi Mansikka / Yle
Joillakin paikkakunnilla maksuttoman varhaiskasvatuksen suosio yllätti. Esimerkiksi Kotkan päiväkoteihin se toi kymmeniä lapsia viime talvena.
Toisaalta Kuntaliiton viime syksynä kokeilukunnille tekemän kyselyn perusteella (Kuntaliiton verkkosivut) varhaiskasvatukseen osallistuminen ei välttämättä ole kiinni perityistä maksuista.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen on myös huolissaan kokeilun kustannusten jaosta, joka nyt kaatuu pitkälti kuntien niskaan.
Lahtinen ei ole vakuuttunut, että kokeilu toisi esiin todellisia kuluja, joita syntyisi, jos kaikille 5-vuotiaille taattaisiin maksuttomasti 20 tuntia varhaiskasvatusta.
– Pitäisi pohtia ennen lopullisia ratkaisuja, onko maksuttomuus se oikea ja ainoa keino lisätä osallistumista varhaiskasvatukseen.
Arviointiasiantuntija Anna Siippainen on Lahtisen kanssa samaa mieltä siinä, ettei pelkkää osallistumisastetta kannata tuijottaa.
– Joillekin kunnille ei se osallistumisaste ole niin oleellista, vaikka toki tärkeää onkin, vaan kaikille perheille avoimet ja maksuttomat palvelut ja lapsiystävällisen kuntaimagon luominen, Siippainen sanoo.
Hämeenkyrön sivistysjohtaja Kimmo Levänen kertoo, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä on yhä enemmän lapsia, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. "Me koemme, että kun meidän pätevä, ammattitaitoinen kasvatushenkilöstömme saa lapsen palvelujensa piiriin niin he pystyvät toteuttamaan sitä kasvatustyötä parhaimmillaan."
Jussi Mansikka / Yle
Esimerkiksi nyt kokeiluun lähtevässä Hämeenkyrössä osallistumisaste on jo valmiiksi korkea.
– Halumme pienentää vieläkin kynnystä siihen, että lapset tuotaisiin oman ikäluokkansa piiriin ja he saisivat sosiaalista kasvua toisten lasten kanssa ja myös erilaisia empatian taitoja opiskeltua jo ajoissa, Hämeenkyrön sivistysjohtaja Kimmo Levänen sanoo.
Hämeenkyrössä on huomattu, että yhä useampi lapsi on erityisen tuen tarpeessa. Siksi kunta haluaa kehittää toimintaansa.
– Saamme nyt tämän hankkeen kautta myös itsellemme tietoa ja palautetta vanhemmilta ja lapsilta siitä, miten meidän palveluverkostomme toimii ja miten se vastaa perheiden tarpeisiin.
Opetusministeri: kokeiluja tarkoitus jatkaa
Edellinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toivoi, että päätös 2-vuotisesta esiopetuksesta saataisiin uuden hallituksen ohjelmaan. Nykyinen opetusministeri Li Andersson (vas.) ei vielä voi sanoa mitään tarkempaa aikataulusta tai toteutustavasta.
– Varmasti keskustelua esikoulun pidentämisestä tullaan tällä kaudella käymään ja se liittyy myös perusopetuksen ensimmäisten vuosien kehittämiseen, Andersson sanoo.
Hallitus aikoo tarkastella 2-vuotista esiopetusta osana laajempaa kokonaisuutta, joka tähtää varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen. Valmistelu aloitetaan syksyllä.
– Minusta 2-vuotisen esiopetuksen toteuttaminen on hyvä pitkäntähtäimen tavoite. Sillä voitaisiin myös auttaa paremmin niitä lapsia, jotka tarvitsevat enemmän tukea oppimisessaan.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan varhaiskasvatus on erityisen hyödyllistä kaikista haavoittuvimmissa oloissa eläville lapsille. "Varhaiskasvatuksella voidaan pienentää muun muassa koulunkäynnin keskeyttämisriskiä ja sillä on vaikutuksia, joita ei ole mahdollista saada aikaan myöhemmin toteutettavilla toimenpiteillä."Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Maksuttomuuskokeilujen arviointia jatketaan. Myös kokeiluja on Anderssonin mukaan tarkoitus jatkaa osana varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaa.
– Kokeiluja voitaisiin jatkossa suunnata kuntiin, joissa osallistumisaste on matalampi, sillä nyt osallistuneissa kunnissa osallistumisaste on ollut jo ennestään korkea.
Viime talvena, kun keskustelu vanhustenhoidosta roihahti täysiin liekkeihin, päätti pääasiassa yövuoroja tekevä lähihoitaja ottaa Yle Uutisiin yhteyttä:
Hei. Kirjoitan koska tuntuu siltä. Olen lähäri, eli lähihoitaja, uudelleen kouluttautunut aikuinen. Yötyövuoro päättyi juuri.
Hän on uusmaalaisessa kunnan ja yhdistyksen pyörittämässä vanhusten hoivakodissa työskentelevä ihminen.
Hän kertoo olevansa turhautunut, koska kukaan ei kuuntele, vaikka vanhustenhoidossa olisi paljon korjattavaa. Ei kuunnella liitossa eikä työnantajan suunnalta.
Työssäni yöllä voi olla, että käyn vain kaksi kertaa kurkkaamassa ovella, miten vanhus voi. Sen tehokkaampaan hoitoon ei ole aikaa, koska pilkon ja kuorin seuraavan päivän aterioita ja siivoan.
Hänen mielestään kunnissa pitäisi laittaa terveystarkastajat liikkeelle, koska hoitaja joutuu perunoiden kuorimisen lomassa joskus myös pyyhkimään pyllyjä.
Yle pyysi lähihoitajaa pitämään päiväkirjaa yhdestä tavallisesta yöstä.
Siitä selviää, että reippaasti yli puolet yövuorosta menee muuhun kuin hoivatyöhön – siivoamiseen, pyykkäämiseen ja ruuanlaittoon.
Tässä hänen merkintänsä.
Lähihoitajan yövuoro alkaa raportilla
Raportissa pyritään kertomaan tiiviisti päivän ja illan tapahtumat. Tärkeät asiat välitetään sanallisesti.
Monilla keikkatyöläisillä työvuoro tosin päättyy aiemmin kuin vakituisilla. Tällöin keikkatyöntekijä kertoo omien hoidokkiensa asiat kello 21.00 saakka olevalle työntekijälle – ja jotain tärkeää voi jäädä sanomattakin.
Jos vain suinkin ehdin, luen päivän tapahtumat koneelta iltavuorolaisen lähdettyä kello 21.
Tässä kohtaa saattaa jo joutua ohimennen laittamaan pyykkiä koneeseen, loppuja tiskejä astianpesukoneeseen ja tekemään muuta pientä, mikä iltavuorolta on jäänyt hoitamatta.
Tähän kaikkeen menee ehkä puolisen tuntia, ennen kuin pääsen tekemään kierroksen asiakkaiden luona.
Hoitajan arjessa iso osa ajasta kuluu myös muuhun kuin itse hoivatyöhön.Henrietta Hassinen / Yle
Kello 21.00
Lääke yhdelle asiakkaalle. Hän nielee nykyään huonosti.
Ensimmäinen kierros kestää noin puoli tuntia. Kakkoskerroksessa raportit, sieltä ykköskerrokseen.
Vaihtelevasti joku tarvitsee jo silloin wc-apua tai vaipan vaihtoa. Ei voi tietää etukäteen.
Usein pyyhkäisen ensimmäisen kerroksen lattian tässä välissä ja tyhjennän astianpesukoneen, pyyhin ruokapöydän ja katan aamupala-astiat. Jos joku asiakkaista on liikkeellä ja hääräilee, en voi laittaa astioita pöytään, vaan työ on jätettävä aamun puollelle.
Tarkistan myös, tarvitaanko jääkaappiin täydennystä.
Kello 22.00
Takaisin kakkoskerrokseen.
Kuppi kahvia, aikataulutus yön tehtävistä, seuraavan päivän ruokalistan tarkistus.
Jos seuraavana päivänä on karjalanpaistia, yövuorolainen laittaa sen hautumaan aamuyöstä.
Tämän jälkeen:
perunankuorinta, noin puoli tuntia (talossa erittäin huono kuorimaveitsi, unohtui oma ottaa mukaan)
voileipien valmistus
haudepuurokattilat valmiiksi, aamulla porisemaan
toisen kerroksen yleisten tilojen lattioiden pyyhkiminen
pyykkien vaihtaminen koneeseen
edellisten pyykkien viikkaus telineiltä
henkilökunnan wc:n pesu
Yllä mainittuihin aputoimintoihin kuluu aikaa noin 1,5–2 tuntia.
Laitoin myös sämpylätaikinan nousemaan huomatessani, että vaalea leipä oli loppu.
Työ keskeytyy, jos joku tarvitsee apua esimerkiksi wc-käynnille.
En toisaalta voi tietää, mitä toisessa kerroksessa tapahtuu, enkä voi auttaa asiakkaita siellä, koska monitorit sijaitsevat toimistossa.
Kello 00.30
Teen kierroksen: mittaan verensokerin yhdeltä, tarkistan vaippoja, vaihdan asentoja toiselle kyljelle.
Yksi asiakas voi viedä puoli tuntia.
Kello 02.00
Jätän ykköskerroksen, ellei ole tullut hälytyksiä.
Aiemmin tällainen hälytys saattoi tulla esimerkiksi asiakkaalta, joka asustaa puolisonsa kanssa samassa kaksiossa. Puoliso saattoi lähteä alkuyöstä kuljeskelemaan, mennä toisten huoneisiin ja sotkea paikkoja eritteillä.
Tällöin jouduin menemään auttamaan vaikkapa kesken keittiötöiden. Nykyään puoliso on vuoteessa laitojen takana eikä liiku enää omatoimisesti.
Tänä yönä muutama ihminen tarvitsee apua wc-käyntiin. Yöllä toiminnot ovat hitaita.
Omatoimisesti wc:ssä käy kaksi asiakasta. Tarkistan muilta vaipat. Yksi rouva on herännyt käymään wc:ssä ja jäänyt pyörimään yhteisiin tiloihin, saattelen hänet takaisin vuoteeseen.
Jään usein tämän kierroksen jälkeen toimistoon tekemään välikirjaukset tähänastisista tapahtumista, ettei aamulla tule kiire.
Tässä välissä tarkistan myös lääkedosetit. Hankalat ja mahdolliset lääkemuutosten tarkistukset jätän suosiolla, en halua tehdä virheitä.
Aamuyöstä viikkaan loput pyykit. Nämä aputyöt vievät yöstä riippuen kahdesta kolmeen tuntia.
Jos on tullut eritepyykkiä, vie pyykkihuolto isomman osan yön työajasta.
Kello 06.00
Kurkkaan vielä huoneisiin, kirjaan loput tapahtumat, vien roskat.
Lähihoitaja kertoi Ylelle arjestaan.Riitta Weijola/Vastavalo
Yhteenveto: Noin 2,5 tuntia varsinaista hoivatyötä
Lähihoitaja kirjasi siis yhden tavallisen yön tapahtumat. Mitään erikoista ei sattunut, asukkaatkin pääosin nukkuivat.
Kirjauksesta on laskettavissa, että kyseisessä yövuorossa varsinaiseen hoivatyöhön meni noin 2,5 tuntia.
Koko muu työaika kului avustavissa tehtävissä, kuten pyykkihuollossa, ruuanlaitossa ja siivouksessa. Yksi ja sama käsipari hoitaa kaiken mahdollisen lääkkeitä ja roskahuoltoa myöten.
Yövuoroissa jo pelkkä valvominen on elimistölle raskasta. Jos joutuu vielä tekemään näitä aputöitä hoitotyön lisäksi, on se aika hurjaa.
Lähihoitaja on sitä mieltä, että tietyt toiminnot yöllä voivat olla jopa turvallisuusriski, esimerkiksi poistuminen hoivakodista roskien viemisen takia.
Hän kertoo, että kyseiseen hoivakotiin tulee lounas kunnan keittiöstä. Päivällinen ja viikonlopun ruuat valmistetaan työvuoroissa.
Harmittaa, että ruokapuolta hoitavat osin sitä osaamattomat ihmiset. Itselläni on ravitsemusalan koulutus aiemmasta elämästäni. Joskus kauhistuttaa, mitä 100-vuotiaille oikein tarjotaan, nuorille tarkoitetusta ruokavaliosta.
Lähihoitaja kertoo yrittäneensä jo vuoden ajan turhaan kertoa näkemyksistään.
Mielestäni on järkyttävää, ettei sillä ole väliä, onko mummo kotihoidon varassa kotonaan, eli yksin yöt kello 22 ja 08 välillä, vai onko hän muka "ympärivuorokautisessa" valvonnassa.
Lähihoitaja itse on eniten huolissaan siitä, ettei voi olla läsnä vanhuksille, kun pitää olla siivooja ja keittäjäkin. Hänen mielestään näin ei saa jatkua.
Yökkö ei voi olla läsnä, koska on muita hommia.
Pyykit, ruuat ja siivoukset vievät todella paljon aikaa, enkä silloin voi olla saattohoitopotilaan vieressä.
Saattohoidossa olevalla ihmisellä puolestaan on aika käymässä vähiin.
Lähihoitajan kirjoitus ja kommentit julkaistaan poikkeuksellisesti anonyyminä hänen pyynnöstään.
Monille naisille kuukautiset ovat kivulias ja ärsyttävä juttu, joka häiritsee elämää kerran kuukaudessa.
Sen vuoksi yhä useampi brittinainen valitsee hormonaalisen ehkäisymenetelmän, jonka avulla kuukautiset voivat jäädä jopa kokonaan pois. Asiasta kertoi vastikään brittilehti The Guardian.
Niukentuvat tai kokonaan poisjäävät kuukautiset painavat myös suomalaisnaisten vaakakupissa, kun he valitsevat ehkäisyä.
– Suomessa sen ajattelu vasta onkin yleistä! Kuukautisten poisjäämistä tai niukentumista pidetään hyvänä ja tärkeänä asiana. Siihen liittyy myös rahallista säästämistä, kun ei tarvitse ostaa kuukautissuojia, perustelee osastonylilääkäri Oskari Heikinheimo Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Säännölliset kuukautiset voivat lisätä rautapuuteanemiaa
Mutta tarvitseeko nainen säännölliset kuukautiset ollakseen terve? Asiantuntijoiden vastaus on, että ei tarvitse.
Tyttöjen kuukautiset alkavat nykyään aiempaa huomattavasti aiemmin. Mira Pelo / Yle
Ihmisen kehityshistoriassa kuukausittainen vuoto on itse asiassa poikkeus. Aiemmin naiset elivät ison osan elämäänsä raskaana tai imettivät, jolloin vuoto yleensä jää luontaisesti pois. Aiemmin kuukautiset myös alkoivat myöhemmin. Niiden alkamisikä on laskenut noin 17:stä noin 13 vuoteen.
Myöhemmin säännöllisiä kuukautisia on pidetty tärkeänä varmistuksena siitä, ettei nainen odota lasta.
Säännöllisestä vuotamisesta ei kuitenkaan ole terveydellistä hyötyä. Heikinheimon mukaan kuukautiset joka kuukausi voivat lisätä nuorten naisten raudanpuuteanemiaa merkittävästi. Joillekin kuukautiset ovat myös todella kivuliaat ja runsaat.
– Kuukautisilla ei ole naisen seksuaaliterveydelle merkitystä. Jos nainen ei halua tulla raskaaksi, niin kuukautisvuotona ulos tulevaa kohdun paksua limakalvoa ei tarvita, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija Katriina Bildjuschkin painottaa.
Tauot eivät ole tarpeellisia
Hormonaaliset ehkäisymenetelmät hämmentävät naisen luontaista kuukautiskiertoa, minkä myötä kuukautiset tavallisesti niukentuvat tai jäävät pois. Vuosikymmenien ajan on uskottu, että elimistön pitää saada tauko hormoneista.
On myös spekuloitu, että pillerit keksinyt gynekologi olisi halunnut mielistellä katolista kirkkoa ja sen vuoksi pillereille määrättiin "luonnollinen" viikon tauko. Totta on sekin, että aiemmin pillereissä oli enemmän hormoneja, minkä vuoksi taukoa pidettiin tärkeänä. Aiheesta kirjoittavat muun muassa sanomalehdet The Guardian ja The Telegraph sekä verkkosivusto Vice.
Tämän vuoden tammikuussa Britannian seksuaali- ja lisääntymisterveyden laitos uudisti ohjeistuksiaan ja totesi, ettei hormoneista enää tarvitse pitää taukoja.
Suomessa ehkäisypilleri on FINSEX-kyselyn mukaan yleisin ehkäisykeino alle 34-vuotiaiden parissa, mutta iän myötä kierukan käyttö yleistyy. Andrey Cherkasov / AOP
Jos yhdistelmäehkäisypillerit kuitenkin sopivat, niin voiko niitä syödä ilman terveyshuolia monta liuskaa putkeen?
– Voi hyvin. Tämä on mieletön mahdollisuus naiselle itse päättää, haluaako kuukautiset vai ei, myös THL:n Bildjuschkin toteaa ykskantaan.
Bildjuschkin kertoo kuulevansa asiakkailtaan usein tarinoita siitä, miten vuositolkulla pillereitä syönyt sisko ei tullut enää raskaaksi.
Bildjuschkin arvioi, että pillereitä syytetään liian herkästi. Ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen, eikä voida tietää, olisiko ihminen tullut ilman pilleriputkeakaan raskaaksi.
Ehkäisyvalinnat näkyvät myös supermarketin hyllyllä
Britanniassa naisten ehkäisyvalinnat näkyvät myös supermarketin hyllyillä. Tamponien myynti on vähentynyt, kun naiset valitsevat enemmän sellaisia ehkäisymenetelmiä, joiden myötä kuukautiset jäävät pois. Ilmiöstä kertoo esimerkiksi brittilehti The Telegraph.
Osaltaan tamponien myynnin vähentyminen voi toki selittyä myös ikääntyvällä väestöllä ja muiden kuukautissuojien suosion kasvulla. Siteiden ja pikkuhousunsuojien myyntiluvut ovat kuitenkin pysyneet Britanniassa ennallaan.
Brittilehden mukaan yhä useampi englantilainen nainen käyttää pitkäkestoista ehkäisymenetelmää kuten ehkäisykapselia tai kierukkaa.
Kondomi on hormonaalisen ehkäisyn ohella nuorten suosima ehkäisykeino.AOP
Suomalaiset 21–35-vuotiaat käyttävät eniten hormonaalisia ehkäisyvälineitä, kuten pillereitä tai ehkäisyrengasta, kertoo RFSU. Myös kondomin käyttäminen on todella yleistä.
THL:n Katriina Bildjuschkin toivoo, että myös nuoret löytäisivät pillereiden ja kondomin ohelle pitkäkestoisen ehkäisymenetelmän kuten kierukan tai kapselin.
– Pitkään puhuttiin, että kierukka on synnyttäneiden naisten ehkäisyväline. Nyt markkinoilla on myös pienempiä ja vähemmän hormoneja sisältäviä malleja. Toivoisin kovasti, että pitkäaikaisen ehkäisyn käyttö lisääntyisi. Pillerin voi unohtaa, kierukkaa ei, Bildjuschkin sanoo.
Asiantuntija toivoo myös, että ehkäisyn aloittajat ja asiantuntijat pohtisivat aiempaa huolellisemmin, mitä tarpeita, odotuksia ja toiveita aloittajalla on varsinaisen ehkäisyn lisäksi.
Orbán arvosteli Suomea rajusti viime viikolla pitämässään puheessa. Hän piti naurettavana, että Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut esiin ongelmat Unkarin oikeusvaltiokehityksessä, koska oikeusvaltioperiaatteet eivät hänen mielestään Suomessakaan toteudu.
Erityisenä pilkan aiheena Orbán piti sitä, ettei Suomessa ole valtiosääntötuomioistuinta.
Nils Torvalds, Eero Heinäluoma ja Elsi Katainen Pointti-tapahtuman keskustelussa torstaina.Laura Hyyti / Yle
Ville Niinistö (vihr.) sanoo, että Orban pelaa ja kikkailee sanoilla, eikä siitä kannata olla moksiskaan.
– Orban pelaa propagandaa, jonka osaa. Pidän tosi arvokkaana, että kansanedustajat sitoutuvat Suomessa perustuslakiin lakeja säätäessään.
Henna Virkkunen (kok.) sanoi, että Orbán tietää hyvin mistä on kyse. Unkari vastustaa meneillään olevan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitetta sitoa EU-tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Virkkunen totesi, että keväällä lainsäädäntöä ei edistetty lainkaan, kun EU-puheenjohtajamaana oli Romania, jota on myös arvosteltu oikeusvaltion murentamisesta.
– On kestämätöntä, että on jäsemaita, jotka eivät piittaa periaatteista, mutta nostavat suuria määriä EU-tukia, Virkkunen arvostelee.
Eero Heinäluoma (sd.) uskoo, että EU-tukirahojen ehdoksi tulee nyt oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen.
– Jos tähän ei nyt puututa, EU menettää ison osan uskottavuuttaan. Miten opetamme ulkopuolisia, jos omassa keskuudessamme mennään pehmeään dktatuuriin, Heinäluoma kysyi.
Ville Niinistö ja Henna Virkkunen Pointti-tapahtuman keskustelussa torstaina.Laura Hyyti / Yle
Heinäluoman mukaan Suomi voi jäädä puheenjohtajuuskaudellaan historiaan. Nils Torvalds (r.) oli epäilevämpi ja uskoi, ettei asia selviä vielä Suomen puheenjohtajakauden aikana, vaan vasta ensi vuonna Saksan kaudella.
Torvaldsin käsitys on, että Suomi on noussut Unkarissa esiin myös koska kyseessä on sukulaiskansa.
– Mielipiteet painavat enemmän unkarilaisten keskuudessa kuin jonkun muun maan, siksi oli pakko siirtyä vastahyökkäykseen, Torvalds arvioi.
Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat eivät päässeet EU-keskusteluun paikalle.
Koulujen alku siirtää tuhannet opettajat kortistosta töihin – ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Mikäli viime vuosien kehitystä on uskominen, moni nyt työllistyvistä jää työttömäksi taas ensi keväänä, kun koululaiset lähtevät kesälomalle.
Opetusalan kuukausittaiset työttömyysluvut näyttävät, että kesäkuukausiksi työttömien opettajien määrä yli kaksinkertaistuu normaalista.
Tämä johtuu alalla yleisestä käytännöstä: moni kunta palkkaa opettajia määräaikaisiin työsuhteisiin, jotka päättyvät kouluvuoden päättyessä.
Suomalaisten työn kausittaisuus näkyy myös työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilastossa, mutta siellä vaihtelu on vuositasolla opetusalaa maltillisempaa.
Kerttu Kamula / Yle
Pätkätyö näkyy palkassa
Vain lukuvuoden ajaksi palkatun opettajan vuositulot ovat keskimäärin 12–13 prosenttia vähemmän kuin samaa työtä tekevän virassa olevan opettajan, kertoo Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Opetusalan työttömyysprosentti on pienimmillään tyypillisesti marras- ja maaliskuussa. Myös näiden välissä tilastoissa näkyy piikki: joulukuussa työttömiä on noin tuhat enemmän kuin marraskuussa.
Kesätyöttömyys ei ole uusi ilmiö, vaan Luukkainen kutsuu sitä "huonoksi perinteeksi". Tilanne näyttää kuitenkin aiempaa valoisammalta: tänä vuonna opettajien kesäkuun työttömyysaste oli pienempi kuin samaan aikaan viitenä aiempana vuonna.
– Kun vuosikymmenen alussa taloudellinen tilanne maassa oli kovin vaikea, se lisäsi toimintatapaa, jossa opettajia palkattiin vain koulujen työpäiviksi. Nyt on selkeästi lähdetty siitä oikeaan suuntaan, ja näiden henkilöiden määrä on vähentynyt, Luukkainen sanoo.
Opetusalan vetovoima huolettaa
Kesätyöttömyys on erityisesti työuransa alussa olevien opettajien ongelma. Luukkainen nostaa pätkätyöt esiin yhtenä tekijänä, joka voi heikentää alan vetovoimaa.
– Opettajan arvostusta osoitetaan sillä, miten puhutaan koulutuksesta ja palkataanko opettaja koko lukuvuodeksi, kun hän tekee kuitenkin koko lukuvuoden työt sekä tietysti palkkatasolla. Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, että näihin puuttumalla voimme ihan koko yhteiskuntana vaikuttaa opettajan ammatin kiinnostavuuteen, Luukkainen sanoo.
Opettajan ammatti vaikuttaa kiinnostavan yhä harvempia nuoria. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi toukokuussa, että luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät romahtivat kuudessa vuodessa lähes puoleen aiemmasta.
Luukkaisen mukaan on todennäköistä, että opetusalan koulutusmääriä joudutaan tarkastelemaan uudestaan jo lähivuosina. Syntyvyyden lasku enteilee sitä, että tulevaisuudessa kouluikäisiä on entistä vähemmän.
Kirakkakönkään vesivoimala on jauhanut sähköä Inarin kunnalle kohta 70 vuotta. Se on aivan Nelostien vieressä, 17 kilometriä Ivalosta pohjoiseen.
Voimala katkaisi 1950-luvun alussa vaelluskalojen lisääntymis- ja syönnösvaelluksen Inarinjärven ja Kirakkajoen vesistön välillä.
Säännöstelyn on arvioitu heikentäneet merkittävästi vaelluskalastoa taimenta, siikaa ja harjusta ja niiden ravintoa ja lisänneen kaloja piinaavia loisia.
Istutukset ja myöhemmin tehdyt kalaportaat eivät ole tuoneet pelastusta.
Nyt Inarissa suunnitellaan vesivoimalan museoimista ja taimenen palauttamista Kirakkakönkääseen.
Inarin kunnanjohdon mukaan Kirakkakönkään vanhan voimalan lopetusta puoltavat taloussyyt ja Inarinjärven vaelluskalojen elinolojen parantaminen.
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine (oikealla) sanoo, että Kirakakkönkään voimalan lopetusta harkitaan vakavasti. Kunnallisen energiayhtiön Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen sanoo, että pienvoimalan lopetus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevintä nykymaailmassa. Uula Kuvaja / Yle
Sähköyhtiön toimitusjohtaja: "En näe tässä mitään negatiivista"
Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine matkustaa syyskuussa Helsinkiin maa- ja metsätalousministeriöön keskustelemaan, sopisiko Kirakkajoen voimalan lopetus hallituksen vaelluskalojen elvytystavoitteisiin.
– Vakavasti tällä hetkellä harkitaan, että voimalaitoksesta voitaisiin luopua ja palauttaa vaelluskalojen luontainen yhteys tästä Ukonjärven puolelta tuonne Rahajärven puolelle, sanoo kunnanjohtaja Toni K. Laine.
Asiasta ei ole vielä poliittisia päätöksiä, mutta siitä on keskusteltu kunnanhallituksessa.
Kirakkakönkään vesivoimalasta voi kunnanjohtajan mukaan tulla Inarin sähköistämisestä kertova museo. Voimalan kohta 70 olisivat museon esineistöä. Uula Kuvaja / Yle
Myös kunnallisen sähköyhtiön Inergia Oy:n toimitusjohtajan Timo Jokisen mielestä Kirakkakönkään voimalan lopetus voi olla taloudellisesti viisasta nykyoloissa.
– En näe tässä mitään negatiivista. Minusta on hyvä tässä vaiheessa selvittää ja keskustella asiasta. Se on tosiasia, että meillä on kyseessä pieni vesivoimalaitos ja taloudellisesti sen toiminta on melko haasteellista, kun ajatellaan tulevaisuuden uusintatarpeita, sanoo Inergia Oy:n toimitusjohtaja Timo Jokinen.
Kirakkajoen vesistöön kuuluvat Hammasjärvi ja Rahajärvi ja niiden välillä oleva parinkymmenen kilometrin pituinen Kirakkajoen pääjakso olivat ennen alimman virran eli Kirakkakönkään patoamista hyviä vaeltavien lohikalojen taimenen, siian ja harjuksen elinympäristöjä.
Kirakkakönkään luonnonuoma on yhä jäljellä ja sitä on käytetty ohijuoksutuksiin tulva-aikoina. Vedet laskevat sitä pitkin Ukonjärveen, joka on osa Inarinjärveä.
– Luonnonuoman palauttamisen ja kalataloudellisen kunnostuksen kautta meillä olisi elinvoimainen mahdollinen uusi poikastuotantoalue, vaellusyhteys ja myös toivottavasti jonkinlainen kalastuspaikka paikkakuntalaisille ja mahdollisesti myös matkailukalastajille, pohtii kunnanjohtaja Laine.
Kirakkakönkään vesivoimalaan tehtiin kalaportaat 1990-luvun alussa. Ne eivät ole palauttaneet vaelluskalaa Kirakkajoen vesistöön. Uula Kuvaja / Yle
Inarinjärven kalakantoja rasittaa eniten Venäjän ja Norjan suurten vesivoimaloiden säännöstely Paatsjoessa joka on Inarin järven laskujoki Jäämereen.
Vielä Kirakkajoen vesistöä merkittävämmät Inarinjärven vaelluskalojen kutualueet ovat Ivalonjoen ja Juutuanjoen pääuomissa ja niiden sivujoissa ja järvissä.
Jos Inarin kuntapäättäjät lopettaisivat pienen Kirakkakönkään voimalan, se parantaisi osaltaan vaelluskalojen lisääntymistä ja ravintotilannetta joskus tulevaisuudessa. Voimalan lopetus olisi historiallinen ja ensimmäinen laatuaan Lapissa.
Kenraali Timo Kivinen, 59, aloitti tänään Puolustusvoimien komentajana. Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessan Kivinen kävi läpi Suomen turvallisuusympäristön haasteita nyt ja ensi vuosikymmenellä.
Yle näytti uuden komentajan ensimmäisen mediatilaisuuden suorana. Voit katsoa tilaisuuden klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Kivisen mukaan sotilaallinen toiminta on viime vuosina lisääntynyt Suomen lähialueilla. Muutos tapahtui Krimin liittämisen jälkeen vuonna 2014. Monet Itämeren valtiot ovat reagoineet tähän nostamalla puolustusbudjettejaan.
– On tärkeää, että Suomella on jatkossakin vahva puolustuskyky ja ymmärrys sotilasteknologisesta kehityksestä, Kivinen sanoo.
Kivisen mukaan Puolustusvoimien on oltava valmis torjumaan erilaisia hybridiuhkia, jotka voivat kohdistua myös ei-sotilaalliseen toimintaan, kuten julkiseen hallintoon.
– Tekoälyn käyttö, automatisointi ja sensoritekniikan kehittyminen kiihdyttävät sotilaallisten operaatioiden tempoa. Siinä kehityksessä Suomen pitää pysyä mukana, Kivinen sanoo.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén osallistui eilen vaihtokatselmukseen, jossa kenraali Jarmo Lindberg luovutti Puolustusvoimat Kiviselle. Kivisen mukaan Suomen sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa on sujunut hyvin.
– Ruotsi on meille lähin kumppani monessa mielessä. Vuonna 2014 kukaan meistä ei olisi uskonut, mitä kaikkea tässä on saatu aikaan viiden vuoden aikana, Kivinen sanoo.
Sotaharjoitusten määrä vähenee
Kivisen mukaan Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön pitää olla kustannustehokasta ja palvella kansallisen suorituskyvyn edistämistä. Sotaharjoitusten tarkoituksena on kehittää yhteensopivuutta läntisten kumppaneiden kanssa ja hyödyntää muiden osaamista.
Kivinen arvioi, että harjoitusten määrä todennäköisesti vähenee tulevaisuudessa.
– Viime vuosina harjoituksia on ollut määrällisesti enemmän. Olemme tunnistaneet ne harjoitukset, jotka palvelevat meitä parhaiten, joten harjoitusten määrät eivät tule kasvamaan, vaan pikemminkin toiseen suuntaan, Kivinen sanoo.
Tarjouskilpailussa on mukana viisi hävittäjää. Uusien hävittäjien ennakoidaan maksavan 7–10 miljardia euroa.
Kivisen mukaan hävittäjähankinta on hänen kautensa suurin yksittäinen päätös, joka vaikuttaa Puolustusvoimien toimintaan pitkään.
– Tärkeimpiä kriteereitä ovat muun muassa hävittäjien suorityskyky ja huoltovarmuus. Puolustusvoimien johdossa muodostetaan sotilaallinen kanta, joka toimitetaan poliittisen päätöksen tekijöille.
Lisäksi Merivoimien kalustoa uusitaan.
Keskustelu asevelvollisuudesta tervetullutta
Puolustusvoimat on valmis kehittämään yleistä asevelvollisuutta ja huomioimaan siinä myös sukupuolten yhdenvertaisuuden.
– Kyselyiden mukaan nykymallilla on vankka kansan tuki. Asevelvollisuudella on kuitenkin laaja yhteiskunnallinen asema, joten on hyvä, että siitä käydään keskustelua, Kivinen sanoo.
Kivisen mukaan varusmiespalvelusta suorittavat naiset ovat tuoneet paljon hyvää Puolustuvoimiin. Heinäkuussa lähes 600 naista aloitti vapaaehtoisen varusmiespalveluksen. Määrä on historiallisen suuri.
Uransa Kivinen on tehnyt Maavoimissa, mutta uudella komentajalla on myös kansainvälistä kokemusta. Hän on toiminut rauhanturvatehtävissä Bosniassa ja työskennellyt sotilasasiamiehenä Unkarissa, Ukrainassa ja Itävallassa.
Kivinen on opiskellut muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
Kivinen on naimisissa ja hänellä on neljä lasta. Uusi komentaja harrastaa kuntoliikuntaa. Lajeista ykkönen on suunnistus.
