Tapahtumat alkoivat vallankaappauksen jälkeen.

Virka-asunnon muurin yli alkoi tipahdella hätääntyneitä ihmisiä. He hakivat turvaa. Koteja oli tuhottu, vaimoja ja lapsia uhkailtu.

– Eivät he edes tienneet, missä Suomi on. He ajattelivat, että minne vaan turvaan. Kun henki on kyseessä, ei ryhdy valitsemaan, kahdeksankymmentävuotias diplomaatti Tapani Brotherus sanoo nyt.

Tapani Brotherus ja hänen vaimonsa Lysa muistelevat tapahtumia helsinkiläiskodissaan.

Se, mitä suomalaiset tekivät Chilessä runsas 40 vuotta sitten ihmisten pelastamiseksi, on monelle tuntematon tarina tosielämästä.

Salainen pelastusoperaatio Chilessä vastoin Suomen virallista linjaa

Syyskuussa 1973 Chilessä kuohui. Kenraali Augusto Pinochetin juntta kaappasi vallan presidentti Salvador Allendelta.

Pinochet lakkautti parlamentin, kielsi puolueet ja ammattiyhdistysliikkeen sekä aloitti vastustajiensa vainon. Sotilaat kuljettivat ihmisiä vangeiksi Santiago de Chilen kansallisstadionille.

Tuhansia ihmisiä kidutettiin, surmattiin ja katosi.

Tapani Brotherus oli 35-vuotias. Hän oli perustanut Santiago de Chileen Suomen edustuston ja toimi sen asianhoitajana.

Maiden välisten kauppasuhteiden edistäminen vaihtui vallankaappauksen myötä toisenlaisiin kiireisiin, kun chileläiset hakivat turvaa ulkomaisista lähetystöistä.

Pariskunta sekä varakonsuli Ilkka Jaamala ryhtyivät pelastamaan ihmisiä salassa, ilman virallista lupaa ja vastoin Suomen ulkoministeriön ohjeita.

Suomen kanta oli, että turvapaikkaa hakevat oli käännytettävä. Myöhemmin sääntöä muutettiin.

– Minun piti saada ulkoministeriö luottamaan, että toiminta on pitkässä juoksussa Suomen etujen mukaista, Brotherus toteaa.

Suomalaisten toiminnan ansiosta arviolta jopa 2 500 vainottua pelastui juntan hirmuhallinnolta ja pääsi pakoon.

Brotherukset eivät tiedä tarkkaa määrää, koska heillä ei omien sanojensa mukaan ollut aikaa kirjanpidolle, vaan kädet täynnä töitä ihmisten auttamiseksi.

– Tuhanteen saakka laskimme, ja silloin korkkasimme Ilkka Jaamalan kanssa samppanjapullon. Join tuikun ja totesin, että hyvin olemme pysyneet samassa vauhdissa Ruotsin kanssa, Tapani Brotherus muistelee.

Pakolainen piiloutui diplomaatin siivouskomeroon

– Tilanne muistutti kaaosta, mutta olimme nuoria, Tapani Brotherus muistelee nyt hymähdellen.

Brotheruksilla oli kaksi pientä lasta.

Tulijoiden ruokkiminen vaati taloutta pyörittäneeltä Lysalta mielikuvitusta. Hän muun muassa teki kymmenen tuntia kestäneen automatkan Argentiinaan hankkiakseen elintarvikkeita.

Pulaa oli niin ruoasta kuin vessapaperistakin.

– Ostin, mitä kaupasta löytyi: säkin sipulia ja perunaa. Tein sipulisoppaa ja vihanneskeittoa.

Lysa kertoo, kuinka pakolaisilla ei ollut tullessaan mitään, ei edes hammasharjaa. Pakolaisia piiloteltiin ullakolla ja jopa siivouskomerossa.

– Välillä tunnelma oli aika kireä. Miehet nukkuivat yhdessä huoneessa kuin sillit vierekkäin lattialla. Lapset ja naiset vierashuoneessa, lasten- ja tv-huoneessa. Vuoteita ei ollut, eikä lakanoitakaan.

Kun tila loppui kesken, pakenijoille vuokrattiin koulurakennus.

Brotherus ei halua sankarin viittaa

Mikä sai suomalaiset auttamaan ja laittamaan itsensä vaaraan?

Tapani Brotherus kutsuu tapahtunutta ”ihmisoikeuspalveluiden tarjoamiseksi”.

– En olisi voinut pamauttaa pakolaisen edestä ovea kiinni ja sanoa juokse sinä ukko suohon, kuten tekivät monet maat.

Hän ei silti halua asetella harteilleen sankarin viittaa.

– Sankari tuntuu vähän yliampuvalta. Sodassa on sankareita ja sankarivainajat ovat sankareita.

Sopivampaa olisi puhua siviilirohkeudesta.

– Mutta tietysti ihmisen egoa hivelee, kun joku tulee ja sanoo, että tehdään teistä filmi, hän myöntää.

Fiktiivinen draamasarja tositapahtumista

Ylen kuusiosaisen tv-sarja Invisible Heroes, Näkymättömät sankarit, nähdään Yle TV1:ssä 21. huhtikuuta alkaen. Brotheruksen pariskunta katsoo ennakolta otteita sarjasta. Kannettava tietokone on olohuoneen pöydällä.

– Kukas tuo tuossa on, Tapani Brotherus ihmettelee.

– Se olen kuule minä, Lysa vastaa ja seuraa kiinnostuneena näyttelijä Sophia Heikkilää.

– Minun esittäjäni on nuori ja komea mies. Parempi kuin olisin uskonutkaan, Tapani sanoo.

Tapania näyttelevän Pelle Heikkilän espanjankieliset repliikit saavat myös kiitosta.

– Minulla ei kuitenkaan olisi koskaan ollut ruskeaa paitaa tai tuollaista kravattia!

Ruotsin suurlähettiläs Harald Edelstamin roolissa nähdään Beck-sarjan ruotsalaistähti Mikael Persbrandt. Suurlähettiläs vastusti rohkeasti sotilasjunttaa ja oli keskeinen henkilö pakolaisten pelastusoperaatiossa.

Brotheruksen huomio kiinnittyy katukuvaan ja hän poimii tuttuja automerkkejä ja rakennuksia.

– Ovatpa onnistuneet tekemään asunnostamme samanlaisen, vaikkei taloa enää ole olemassa.

Kohtaus runoilija Pablo Nerudan hautajaisista saa kotikatsojat hiljaisiksi. Brotherus ja Edelstam ovat mukana hautajaissaattueessa.

Stubb tarjosi pullakahvit kiitokseksi

Tapani Brotheruksen pesti Chilessä päättyi vuonna 1976. Sen jälkeen hän työskenteli suurlähettiläänä muun muassa Etelä-Afrikassa ja Iranissa.

Suomalaisten pelastamista chileläisistä osa päätyi turvaan Suomeen, osa DDR:ään ja muualle Eurooppaan.

Yhteyksiä pakolaisiin on säilynyt tähän päivään saakka. Pakolaiset ja heidän jälkeläisensä muistavat perhettä edelleen lahjoin.

– Olen todella liikuttunut, kuinka ihminen voi olla kiitollinen elämästään vielä niin monen vuoden jälkeen. Olen iloinen, että pystyimme auttamaan ainakin joitakin hädässä olleita, Lysa Brotherus sanoo.

– Se on hieno maa ja kansa, hänen miehensä jatkaa.

Tapani Brotherusta ei ole Chilessä unohdettu. Häntä on juhlittu sankarina.

Suomessa virallisen tahon muistaminen on jäänyt vähäiseksi.

Vuonna 2010 Tapani Brotherus sai kutsun ulkoministeri Alexander Stubbilta hänen työhuoneeseensa. Tuolloin oli ilmestynyt Heikki Hiilamon kirja Kuoleman listat, joka kertoi Chilen tapahtumista. Paikalla olivat myös Stubbin avustaja ja valtiosihteeri.

Stubb piti Brotherukselle puheen.

– Juotiin pullakahvit. Hän kiitti ulkoministeriön puolesta 40 vuotta aikaisemmin tekemästäni työstä. Se lämmitti tietysti. Sanoin kiitos vaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tapani ja Lysa Brotheruksen haastattelun lisäksi kirjoituksen lähteenä on ollut Heikki Hiilamon kirja Näkymättömät sankarit sekä tv-sarjan tuottaja Pekka Ruohorannan haastattelu.

Jutun kommentointiosuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

Lue myös:

Ensimäiset pakolaiset tulivat Suomeen Chilestä 1970-luvulla - "Meitä pelättiin, eikä linja-autossa istuttu viereen"

Chilessä kuvataan tositarinaa suomalaisista sankaridiplomaateista – ”Sarja muistuttaa meitä inhimillisestä avunannosta ja toivosta”

Itse asiassa kuultuna: Tapani Brotherus – rohkea diplomaatti pelasti Chilessä tuhansia ihmisiä sotilajuntan kynsistä

Ylen saama asiakirja paljastaa, kuinka Suomen suurlähetystö sulki Argentiinassa ovensa diktatuuria pakenevilta – väkivaltaisuuksissa katosi myös Suomen kansalainen

Hanna Hietala lähti Suomesta puutetta pakoon, mutta Argentiinassa hänet tapettiin – nyt lapsenlapset etsivät Hannaa ja pyytävät Suomea apuun

Valtiovarainministeriö on hieman nostanut ennustettaan Suomen talouden tämän vuoden kasvusta. Valtiovarainministeriö ennakoi tänään julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan, että talous kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia.

Talouskasvua pitää yllä kotimainen kulutus. Valtiovarainministeriö näkee, että yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana, koska kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat hyvää vauhtia.

– Käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitää hyvä työllisyyden kehitys sekä kiihtyvä ansiotason nousu. Maltillisen inflaation ansiosta myös reaalitulojen kasvu jatkuu nopeana, ennusteessa todetaan.

Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvu hyytyy kuitenkin lähivuosina alle 1,5 prosentin vuosikasvuun.

Suomen talouskasvua hidastaa kansainvälinen ympäristö, joka on valtiovarainministeriön mukaan aiempaa haastavampi. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu ennusteen mukaan alle yhteen prosenttiin.

Valtiovarainministeriö toteaa, että nopean talouskasvun vuoksi työttömyys on laskenut lähelle tasoa, joka kiihdyttää ansiotason nousua. Sen seurauksena kotitalouksien ostovoima paranee, mutta yritysten kustannukset nousevat.

"Talous puskee eteenpäin jälkilämmöllä"

Valtiovarainministeriö arvioi, että julkinen talous tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä.

Valtiovarainministeriö ennakoi, että julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu.

– Suomen talous puskee eteenpäin korkeasuhdanteen jälkilämmöllä. Kasvu on hidastumassa ja monet näkevät maailmantaloudessa myös taantuman merkkejä. Asetelma julkisen talouden vahvistamiseksi on vaativa, kuvaa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Talouskatsauksen kiinnostavuutta lisää runsaan viikon päästä olevat eduskuntavaalit.

• Pääset katsomaan videon tästä linkistä tai klikkaamalla jutun kuvaa.

Nyt puolueet ovat olleet haluttomia kertomaan ennakkoon, mistä ne olisivat valmiita leikkaamaan, jos talous ja työllisyys eivät kasva riittävästi.

Helmikuun suositukset edelleen voimassa

Valtiovarainministeriön virkamiehet sanoivat helmikuun alussa, että uuden hallituksen on varauduttava kahden miljardin leikkauksiin tai veronkorotuksiin.

Osastopäällikkö Spolanderin mukaan nämä suositukset ovat edelleen voimassa.

Tällä hallituskaudella työllisyysaste saatiin nostettua 72 prosenttiin. Nyt suuret puolueet tähtäävät siihen, että työllisten osuus saataisiin 75 prosenttiin.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste nousisi 73,3 prosenttiin vuonna 2023. Parempi kehitys vaatisi seuraavalta hallitukselta lisää rakenteellisia uudistuksia.

Väestön ikääntyminen lisää menoja

Valtiovarainministeriö katsoo, että julkinen talous vahvistuu kuluvana ja ensi vuonna ja on vuosikymmenen vaihteessa tasapainossa.

Julkisen talouden alijäämät alkavat kuitenkin jälleen kasvaa 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy kasvuun.

Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosittain eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja.

– Työikäisen väestön määrän väheneminen heikentää myös talouden kasvumahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen vaarantaa julkisen talouden kestävyyden, sillä näköpiirissä oleva talouskasvu ei nykyrakentein riitä rahoittamaan julkisia hyvinvointipalveluja ja etuuksia, valtiovarainministeriön tiedotteessa todetaan.

Sopimukseton brexit keskeinen riski

Valtiovarainministeriön mielestä keskeinen riski Euroopan talouskehitykselle on sopimukseton brexit. Sen vaikutukset kauppavaihtoon Britannian ja EU:n välillä olisivat lyhyellä aikavälillä tuntuvia.

– On kuitenkin oletettavaa, että kauppa elpyisi ennen pitkää. Myös Italian talouspolitiikkaan liittyvä riski on yhä merkittävä, valtiovarainministeriö arvioi.

Valtiovarainministerön mukaan yksityisen kulutuksen nopeana jatkuva kasvu tukee BKT:n kasvua ennustejaksolla.

– Ulkoisen ympäristön riskien toteutuminen laskisi yritysten luottamusta kotimaassa, heikentäisi investointeja ja työllisyyttä ja romauttaisi kotitalouksien luottamuksen talouden vakaaseen ja suotuisaan kehitykseen, valtiovarainministeriö varoittaa.

Seurauksena olisi, että kotitalouksien alhainen säästämisaste kääntyisi jyrkkään nousuun ja sekä yksityisen kulutuksen että BKT:n kasvu taantuisi äkillisesti. Kotitalouksien lisääntynyt velkaantuneisuus vähentää niiden madollisuuksia tasoittaa kulutustaan taantuman yli.

Valtiovarainministeriö antaa katsauksensa neljä kertaa vuodessa. Edellinen katsaus on viime vuoden joulukuulta, jolloin tämän vuoden talouskasvun ennakoitiin hiipuvan 1,5 prosenttiin. Vuosikymmenen lopussa kasvuvauhti olisi tätäkin hitaampaa.

Juttua korjattu klo 11.50, muutettu valtiovarainministeriön ennusteen työllisyysasteen vuodeksi 2023.

Lisää aiheesta

Puolueet eivät suostu laatimaan leikkauslistoja – Näin puheenjohtajat arvioivat valtiovarainministeriön kehotusta kahden miljardin sopeutuksiin

Näissä vaaleissa väistellään puhetta työllistämiskeinoista, koska ne "ovat kipeitä johonkin suuntaan", sanoo 150 budjettiriihen virkamies

Kansainvälisissä uutiskuvissa esiintynyt suomalainen “Sanna” on antanut kasvot Syyriaan ja Irakiin lähteneille suomalaisille. Sanna on kertonut lähteneensä Syyriaan neljä vuotta sitten marokkolaisen miehensä kanssa.

Kuvissa näkyvät vain väsyneet silmät.

Sisäministeriön raportin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyriaan ja Irakin konfliktialueille on noin 80 henkilöä. Joukossa on 14 eri kansallisuutta.

Kaikki lähtijät eivät tietenkään ole viranomaisten tiedossa. Viidennes lähtijöistä on ollut naisia.

– Jihadistisen liikehdinnän määrä on Suomessa kasvanut 2010-luvulla. Määrä on tuplaantunut, mutta pitää ottaa huomion, että on lähdetty hyvin pienistä luvuista, sanoo tutkija Juha Saarinen.

Sisäministeriön tilaaman raportin Jihadistinen liikehdintä Suomessa ovat kirjoittaneet jihadismia tutkinut Juha Saarinenjaterrorismin tutkija Leena Malkki.

– Jihadismilla ei tarkoiteta raportissa vain terrorismia. Kaikki toiminta konfliktialueilla ei ole myöskään rangaistavaa, vaikka mielikuvissamme jihadismi liittyy Euroopassa tehtyihin iskuihin, sanoi tutkija Leena Malkki.

Noin kahdestakymmenestä Suomesta lähteneestä naisesta suurin osa oli taustaltaan somaleja tai suomalaisia, jotka olivat kääntyneet muslimeiksi. Suurin osa matkusti miehensä kanssa, mutta joukossa on ollut myös yksin lähtijöitä.

Osa lapsista on jo aikuisia

Syyrian ja Irakin konflikti-alueille on 80 aikuisen lisäksi päätynyt Suomesta noin 30 lasta, joko molempien vanhempiensa kanssa tai isiensä kaappaamina.

Osa lapsista on syntynyt alueella ja jotkut ovat ehtineet kasvaa aikuisiksi. On todennäköistä, että he ovat saaneet alueella aseellista koulutusta.

– Jihadismin taustalla on myös vuoden 2015 vuoden turvapaikanhakijoiden tulo, mutta se on vain yksi tekijä, sanoo jihadistitutkija Juha Saarinen.

Perhesuhteilla on ollut suuri merkitys, koska Suomessa ei ole näkyvästi toimivia aktivisteja, radikaaleja yhteisöjä ja avoimia jihadistien kohtaamispaikkoja. Sukulaisten ja perheenjäsenten rooli kuitenkin muuttunut.

Sosiaalinen media on tullut perhesuhteiden tilalle. Jihadistiksi lähteneet ovat löytäneet samanmielisiä Twitterin ja Facebookin kautta.

Sisäministeriö julkaisi tänään myös toisen raportin Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi. Siinä selviää, että Suomi ilmaantui jihadistiseen verkkoviestintään vasta vuoden 2010 jälkeen.

Jihadistien Facebook-sivujen sulkemisen jälkeen viestittely on siirtynyt esimerkiksi helpommin salattavaan pikaviestipalvelu Telegramiin ja pimeisiin verkkoihin.

– Suomesta lähteneet henkilöt ovat esiintyneet Isisin videoissa muutamia kertoja. Se on todennäköisesti tehokeino, jolla on pyritty vaikuttamaan eurooppalaisiin, sanoo tutkija Matti Pohjonen.

Usein kyse on niin kutsusta "näppäinterrorismista", jossa ei tähdätä väkivaltaisiin tekoihin. Tutkijoiden on kuitenkin vaikeata päästä sisällä kaikkeen pimeässä verkossa julkaistuun tietoon.

Ikärakenne selittää paljon: Suomesta konfliktialueille lähtijät olivat 18–50-vuotiaita, suurin osa kuitenkin parikymppisiä. He löytävät viestinnälle jatkuvasti uusia kanavia, joiden perässä tutkijoiden ja poliisin on vaikea pysyä.

Käynnissä on siis netissä jatkuva kissa ja hiiri -leikki.

Mistä he tulevat?

Konfliktialueille hakeutuneet jihadistit ovat asuneet pääosin Etelä- ja Länsi-Suomen suurimmissa kaupungeista. Pienemmiltä paikkakunnilta on lähtenyt yksittäisiä henkilöitä.

Syykin on selvä: suurin osa muslimeista ja niistä, joilla on kontakteja muslimeihin, asuu isoissa kaupungeissa

Pääsääntöisesti suomalaiset jihadistit matkasivat Irakiin ja Syyriaan 2012–2016. Sen jälkeen matkustaminen on hiipunut. Terroristijärjestö Isisin kalifaatti on nujerrettu.

Sen soluja on kuitenkin yhä elossa. Myös netissä Isis elää yhä.

Parikymmentä Suomesta lähtenyttä on jo kuollut

Suomalaiset ovat toimineet Syyriassa monenlaisissa tehtävissä. Konfliktialueelle on matkustanut koodaajia, fysioterapeutteja ja ambulanssinkuljettajia. Raportin mukaan 75 prosenttia lähtijöistä on kuitenkin halunnut taistelijoiksi.

Naisia on tarvittu lähinnä kasvattamaan synnyttämään lapsia ja kasvattamaan uusia muslimisukupolvia. Osa naisista on toiminut myös aktiivisia itse. Se tarkoittaa, että he ovat osallistuneet terroristiseen toimintaa.

– Naisilla on myös omia haluja ja agendoja. He ovat esimerkiksi levittäneet Isissä propagandaa. Euroopassa on nähty, että naiset ovat perustaneet myös iskusoluja. Turha kuvitella, että he ovat vain viattomia uhreja, sanoo jihadismin tutkija Juha Saarinen.

Terroristijärjestö Isisille kelpasivat kaikenlaiset ihmiset ja järjestöön liittyjille luvattiin, että vanhat rikokset saa anteeksi. Järjestö houkutteli riveihinsä myös rikollisia, koska heillä oli mahdollisuus päästä irti menneisyydestään.

Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomesta lähteneistä jihadisteista on kuollut parikymmentä.

Suomalaista palaajaa ei voi karkottaa

Suomella on myös edessään vaikea tehtävä: miten suhtaudutaan niihin, jotka haluavat palata kotimaahan. Tähän mennessä Suomeen ei ole palannut vierastaistelijoita, mutta naisia on tulossa takaisin ennemmin tai myöhemmin.

Suomalainen Sannakin on ilmoittanut haluavansa tulla takaisin. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ei ole kuitenkaan luvannut järjestää paluukyytejä Suomeen palaaville.

Sisäministeriön raportin mukaan edessä on useita pulmia: syytteitä on vaikea nostaa, koska tekijöitä vastaan on vaikea löytää todisteita tai he eivät ole syyllistyneet rikoksiin.

Esimerkiksi lasten kasvattaminen Isisin kalifaatissa ei ole rikos.

Avainaktivistin toimintaan on vaikea puuttua, mikäli hän on toisen maan kansalainen tai saapunut Suomeen pakolaisena tai turvapaikanhakijana.

Mikäli palaaja on Suomen kansalainen, häntä ei lain mukaan voi karkottaa.

Lue myös:

LM: Isis-lapsia on palannut kriisi-alueelta Suomeen

Isisin vierastaistelijoiden paluu piinaa Eurooppaa – Mitä tehdä mahdollisesti raskaisiin rikoksiin syyllistyneille ja heidän perheilleen?

Isisin kalifaatista kotiin haikaileva "Sanna" videolla: "Pystyn elämään normaalia elämää Suomessa"

Poliisin keskiviikkona järjestämässä vuorokauden mittaisessa valtakunnallisessa nopeusvalvontamaratonissa jäi kiinni 5 558 ylinopeutta ajavaa kuljettajaa.

Poliisi kertoo tiedotteessa, että heistä automaattivalvonnassa jäi kiinni 4 574 ja poliisimiesten tekemässä valvonnassa 984.

Poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta kertoo, että kiinnijääneiden määrä on suurempi kuin vuosi sitten vastaavassa valvontatapahtumassa. Silloin ylinopeuksista jäi kiinni 5 159 kuljettajaa.

Valvonnan yhteydessä tavoitettiin lisäksi 33 etsintäkuulutettua ja todettiin yhteensä 60 muuta rikosta.

Nopeusvalvontamaraton alkoi keskiviikkona heti vuorokauden vaihduttua ja päättyi keskiyöllä. Valvontaa toteutettiin samaan aikaan yli 20 Euroopan maassa.

Nopeusvalvontaa kohdistettiin erityisesti taajamiin sellaisille alueille ja tieosuuksille, joissa on tapahtunut liikenneonnettomuuksia ja ajetaan ylinopeuksilla.

Lue myös:

Poliisilla vuorokauden mittainen nopeusvalvontamaraton keskiviikkona koko maassa – kaikki 130 peltipoliisia päällä

Rypyt vähenevät kollageenilla, punariisi alentaa kolesterolia, vihreä tee edistää laihtumista. Ravintolisiä on markkinoilla lukemattomia ja niihin liittyy mitä erilaisimpia terveysväitteitä.

FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista miehistä ja naisista käyttää ravintolisiä. Ravintolisiä otetaan usein varmuuden vuoksi ja suurin osa niiden käytöstä on terveyden kannalta turhaa.

Tässä Ylen jutussa esitellään muutamia yleisesti käytettyjä ravintolisiä. Juttuun haastatellut asiantuntijat kertovat, että monesta ravintolisästä ei ole käyttäjille hyötyä ja osaan liittyy myös haittoja.

Esimerkiksi suositulle kollageenille ei ole hyväksyttyä terveysväitettä, vaikka sen on sanottu vaikuttavan ihoon. Lisäksi tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan muun muassa punariisistä saatavan monakoliini K:n sekä vihreän teen katekiinien haitallisuudesta. Urheilijoiden lisäravinteiden turvalllisuudesta ei ole aina varmuutta ja samalla kalaöljyt saattavat puolestaan vaikuttaa veren hyytymiseen tai kolesteroliarvoihin.

Villistä verkkomyynnistä ostetut ravintolisät voivat olla vaara

Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahin mukaan periaate on, että markkinoille saa tuoda vain turvallisia elintarvikkeita. Ravintolisän turvallisuudesta kuluttajalle vastaa elintarvikealan yritys eli valmistaja, valmistuttaja, maahantuoja tai myyjä. Viranomaiset eivät tutki tai tarkasta etukäteen elintarvikkeiden turvallisuutta.

Mizrahin mukaan kuluttajan kannattaa olla varovainen erityisesti silloin, kun tilaa tuotteita netistä.

Ruokavirastoon tehdään aika ajoin ilmoituksia ravintolisien aiheuttamista haittavaikutusepäilyistä. Nämä lähetetään tiedoksi ja valvontaa varten kunnalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka valvoo paikkakunnan ravintolisäyritystä.

Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen sanoo, että ongelmallisinta ravintolisissä on villi verkkomyynti.

EU ylläpitää rekisteriä ravitsemus- ja terveysväitteistä. EU:n rekisterissä voi tarkastaa ravintolisän sisältämän terveysväitteen. Terveysväittämiä ei saa esittää, jos niitä ei ole hyväksytty EU-lainsäädännön mukaisesti.

Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen mukaan kaikki tarvittava ravinne pitäisi saada tavallisesta ruoasta. Ravintolisiä ei yleensä tarvita. Erityisesti munuais- ja maksaongelmista tai diabeteksesta kärsivän olisi hyvä kysyä lääkäriltä, jos hän haluaa käyttää ravintolisiä.

– Itselläni on tyypillinen tilanne, jossa asiakas on raskaana ja käyttää ravintolisiä. Esimerkiksi A-vitamiinia voi tulla liikaa tai rohdosvalmisteet voivat olla haitallisia. Kun niitä ei tutkita, ei niitä voida pitää turvallisina, Karjalainen sanoo.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo, että ravintolisistä voi seurata terveyshaittoja, jos esimerkiksi käyttää samaan aikaan useaa ravintolisää tai lääkettä. Samalla rohdoksissa voi olla myös tuntemattomia aineita, joita ei ole tutkittu.

– Iso osa haittavaikutuksista jää epäselviksi. Yhteenvetona voi todeta, että ne eivät ole täysin riskittömiä. Ravintolisästä voi tulla maksavaurio, ne voivat vaikuttaa veren hyytymiseen ja lihaksiin.

Kasvipohjaisissa rohdoksissa piilee haittoja erityisesti maksalle

Mehiläisen ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen mukaan kasvirohdosten käyttö samaan aikaan lääkkeiden kanssa voi olla haitallista. Haittoja voi tulla, jos käyttäjällä on sairauksia, jotka voivat nostaa maksa-arvoa. Terveellä ihmisellä näitä haittoja tuskin on, Karjalainen sanoo.

Ruokaviraston Anna Mizrahi kertoo, että jos elintarvikkeissa havaitaan haitallisia ainesosia, niihin pyritään puuttumaan lainsäädännön keinoin. Tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan muun muassa punariisistä saatavan monakoliini K:n sekä vihreän teen katekiinien haitallisuudesta.

– Punariisin on todettu aiheuttavan erityisesti oireita tuki- ja liikuntaelimistössä ja sidekudoksissa. Vihreän teen katekiineilla on taas yhteyksiä maksa-arvojen nousuun, Mizrahi sanoo.

Helsingin yliopiston Marina Heinosen mukaan esimerkiksi mustikkajauheen on sanottu sisältävän antioksidanttia, joka edistää terveyttä. Vihreän teen sanotaan vaikuttavan painonhallintaan, inkiväärin immuniteettiin ja kurkuman immuunivasteeseen.

Nämä väitteet ovat Heinosen mukaan osa 2000:ta terveysväitettä, jotka koskevat kasviperäisiä ainesosia. Ne ovat EU:ssa odotus-tilassa, jolloin niitä saa käyttää, vaikka väitteiden paikkansapitävyyttä ei ole tarkastettu tai komissio ei ole hyväksynyt niitä.

– Ongelmana on se, että tieteen sijaan halutaan sallia pitkäaikaiseen kokemukseen perustuva näyttö.

Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkija Jaakko Mursu kertoo, että punariisin kohdalla huoli liittyy sen mahdollisiin sivuvaikutuksiin, kuten lihaskipuihin ja sen mahdollisesti sisältämiin epäpuhtauksiin.

Vihreästä teestä löytyy Mursun mukaan flavonoideja ja kofeiinia, joiden sanotaan edistävän laihtumista.

– Vaikutus on marginaalisen pieni.

TYKSin ylilääkäri Juhani Knuuti kertoo, että maksavaurioita on raportoitu useammasta kuin yhdestä rohdoksesta.

– Rohdoksista saatavien vaikuttavien aineiden määrät vaihtelevat ja niistä voi tulla vakaviakin haittavaikutuksia. Rohdokset poikkeavat kaikista muista. Suurin osa luonnossa olevista kasveistakin on myrkyllisiä ihmisille.

Esimerkiksi punariisi voi vaikuttaa maksaan, mutta siitä voi tulla myös lihasvaivoja, sillä siinä oleva vaikuttava aine on itse asiassa kolesterolia alentavaa lääkettä, statiinia. Punariisi alentaa kyllä hieman kolesterolia, mutta samaan aikaan siinä on ihan samat haitat, mitä statiineillakin.

– Joissakin ravintolisissä on tehon parantamiseksi lisätty luvattomasti lääkkeitä. Esimerkiksi potenssia parantavista ravintolisistä on löydetty Viagran tapaista lääkettä. Tällöin voi saada hengenvaarallisia haittavaikutuksia, jos käyttää samaan aikaan nitroja, Knuuti sanoo.

Kollageenin vaikutusta ihoon ei ole todistettu – "uskomaton jäynä", sanoo ylilääkäri

Viime aikoina blogeissa ja kaupoissa on voinut törmätä myös kollageeni-tuotteisiin, jonka sanotaan vaikuttavan ihoon. Ruokaviraston Anna Mizrahin mukaan kollageenille ei ole yhtään hyväksyttyä terveysväitettä.

Kollageeni on tukikudosten säiemäinen proteiini.

– Yleensä kollageenia sisältäviin tuotteisiin on kuitenkin lisätty myös C-vitamiinia, jolle taas on hyväksytty normaaliin kollageenin muodostumiseen liittyviä väitteitä.

Myös Helsingin yliopiston professori Marina Heinonen pitää kollageenin markkinointia ongelmallisena ja harmaana alueena.

– Kollageenille ei ole hyväksytty yhtään tieteellisesti oikeaksi todistettua terveysväitettä, mikä liittyy ihon kuntoon. Ryppyjen väheneminen ei ole terveyslainsäädännön alainen väite.

Itä-Suomen yliopiston Jaakko Mursun mukaan tutkimusnäyttöä kollageenin suhteen on siinä, kuinka se on auttanut jännevammojen paranemiseen. Kahden ryhmän vertailussa toiselle annettiin kollageenia. Sitä saaneiden jännevammat paranivat nopeammin.

– En ole kuitenkaan nähnyt tutkimusnäyttöä siitä, että kollageeni vaikuttaisi ihoon.

TYKSin ylilääkäri Juhani Knuuti sanoo, että ihmisellä ei luontaisesti ole pulaa kollageenista.

– Kollageenia on sidekudoksessa ja sitä saadaan kyllä ravinnosta. Kollageeni on tärkeä kudosten rakenteen ylläpitäjänä. Nyt kuvitellaan, että syömällä kollageenia se menisi ihoon. Tämä on absurdia. Uskomaton jäynä.

Urheilijoiden lisäravinteiden turvallisuudesta ei ole aina tietoa

Ruokaviraston Anna Mizrahin mukaan myös urheilijoille suunnatut tuotteet ovat ongelmallisia, koska ne sisältävät usein sellaisia ainesosia, joiden turvallisuudesta ei ole mitään tietoa.

Urheilijoille suunnatut tuotteet tulevat yleensä Yhdysvalloista, jossa on eri lainsäädäntö kuin EU-alueella. Samojen aineiden markkinointi elintarvikkeena Euroopassa ei välttämättä ole sallittua.

Urheilijoille suunnattuja lisäravinteita tuovat maahan usein esimerkiksi kuntosalit, jotka ovat myös perustaneet verkkokaupan, jossa myyvät ravintolisiä.

– Niillä ei kuitenkaan ole välttämättä tietämystä lainsäädännön vaatimuksista, kuten esimerkiksi siitä, ovatko kaikki USA:sta tuotujen ravintolisien ainesosat sallittuja Euroopassa, Mizrahi muistuttaa.

Mehiläisen Saara Karjalainen on törmännyt erityisesti urheilijoiden suosimiin aminohappoa sisältämiin lisäravinteisiin.

– En voi suositella kuntoilijoille aminohappoja. Ei niistä ole haittaa, muttei hyötyäkään.

Itä-Suomen yliopiston Jaakko Mursun mukaan erilaisissa treenibuustereissa ja laihdutusvalmisteissa vaarana on se, että ne voivat sisältää sellaisia yhdisteitä, kuten stimulantteja, joita niissä ei saisi olla.

– Vihreä tee ja kofeiini voivat hieman edistää laihtumista, mutta eivät ne laihdutusta pysyvästi ratkaise.

Kreatiinista voi olla Mursun mukaan pientä hyötyä, jos on tarkoitus lisätä voimaa ja lihasmassaa.

Urheilijoille ja tavoitteellisesti harjoitteleville markkinoiduista valmisteista vain muutamista on havaittu olevan minkäänlaista hyötyä. Suurimmalla osalla ei Mursun mukaan ole havaittu olevan vaikutuksia.

Kalaöljyvalmisteet voivat nostaa kolesterolia

Mehiläisen Saara Karjalaisen mukaan Omega 3 -kalaöljykapselit voivat nostaa LDL-kolesteroliarvoja joidenkin tutkimusten mukaan.

– Jos on kolesteroli koholla, olen suositellut niiden käytön lopettamista.

TYKSin Juhani Knuutin mukaan kalaöljyvalmisteet voivat vaikuttaa veren hyytymiseen.

– Valtimotautipotilailla käytetään veren hyytymistä estäviä lääkkeitä. Kalaöljy on myös veren hyytymisen estäjä. Näillä potilailla kalaöljyt voivat lisätä verenvuotoriskiä.

Syötkö ravintolisiä? Onko sinulle tullut niistä haittavaikutuksia? Voit keskustella aiheesta tämän artikkelin lopussa kello 22 asti. Toimittaja on mukana keskustelussa kello 17 saakka.

Lue myös:

Omega-3-rasvahappolisät tuskin estävät syöpää tai sydäntauteja – myös D-vitamiinilisien teho kyseenalainen

MOT: Myytävänä hyvä terveys: käsikirjoitus

Yleinen ravintolisä on monille hyödytön ja joskus jopa haitallinen – suolistokokeet kyseenalaistavat maitohappobakteerien tehon

Lääke vai ravintolisä, tunnistatko sinä eron? Tunnistaminen on vaikeaa, mutta pian sen pitäisi helpottua

Kun poliisi kuulustelee rikoksesta epäiltyjä, kuulustelut tallennetaan hyvin harvoin.

– En ole ollut koskaan sellaisessa kuulustelussa, jossa epäillyn kertoma olisi nauhoitettu, helsinkiläinen asianajaja Jussi Sarvikivi sanoo.

Sarvikivi ei anna poliisille korkeita arvosanoja epäillyn kohtelusta kaikista tutkintatilanteista, joihin hän on törmännyt.

– Heitä pidetään usein muutama viikko koppihoidossa, ja sitten puhutaan mitä sattuu, Sarvikivi sanoo.

Sarvikivi neuvoo aina päämiestään lukemaan poliisin kirjoittaman pöytäkirjan hyvin huolellisesti.

– Poliisi kirjoittaa siihen, mitä haluaa ja mitä yhteisesti sovitaan epäillyn kanssa. Sanon aina päämiehelleni, että pöytäkirjan lukeminen on tutkinnan tärkein vaihe.

Suomen Asianajajaliitto katsoo, että poliisien tulisi alkaa nauhoittaa Suomessa kaikki kuulustelut. Toiveena olisi, että poliisi alkaisi videoida kuulustelut, mutta äänen tallentaminenkin kelpaisi.

– Se olisi sataprosenttinen parannus tähän hetkeen, Sarvikivi toteaa.

"Hovioikeudessa usein näkyy, että kertomukset vain paranevat"

Kuulustelujen tallentamisesta olisi hyötyä myös oikeudessa, kun osapuolet eivät meinaa muistaa, mitä tulikaan poliisin luona puhuttua.

Muisti reistailee joskus tietoisesti, mutta usein myös siksi, että tapahtumia puidaan oikeudessa usein vasta vuosien jälkeen.

– Ei niitä kaikkia satoja tunteja esitutkinnan kuulusteluja tarvitsisi purkaa. Mutta silloin kun oikeudessa tulee riitaa, mitä kuulustelussa on sanottu, tilanne voitaisiin tarkistaa nauhalta, Sarvikivi sanoo.

Nykyisin oikeudenkäynneissä nauhoitetaan usein epäiltyjen ja todistajien kuulemiset. Tallenteet ovat tuomareiden käytettävissä, kun he haluavat ratkaisuja pohtiessaan tarkistaa, mitä syytetyt ja todistajat ovat puhuneet oikeudenkäynnissä.

Monesta suomalaisesta oikeussalista löytyvät myös videokamerat. Niitä käytetään esimerkiksi vangitsemisistunnoissa, kun epäilty osallistuu istuntoon videoyhteyden kautta tutkintavankilasta. Toisinaan oikeudenkäynneissä kuullaan myös todistajia videoyhteyden avulla.

Asianajajat ovat sitä mieltä, että tuomioistuimissa olisi syytä aina nauhoittaa todistajien kuulemiset.

Suomessa onkin pohdinnassa uudistus, jonka mukaan käräjäoikeudessa alettaisiin videoida kaikki todistajien kuulemiset. Näitä videoita voitaisiin katsoa ylemmissä oikeusasteissa. Näin oikeudenkäynnit kevenisivät, ja todistajien lausuntojen luotettavuus lisääntyisi.

– Aidoin kertomus tulee alkuvaiheessa. Hovioikeudessa usein näkyy se, että kertomukset vain paranevat ja tarkentuvat matkan varrella. Todistajilla kun on aikaa harjoitella kuulemistaan ennen hovioikeuden käsittelyä, sanoo asianajaja Antti Riihelä.

Riihelä ja Sarvikivi puhuivat esitutkinnasta ja kuulemisten tallentamisesta torstaina Asianajaliiton mediatilaisuudessa.

Patria-konserni siirtää osan ammattilentäjien koulutuksesta Suomesta Espanjan Cordobaan. Yhtiö lopettaa kesällä Tampere-Pirkkalassa annettavan ensivaiheen alkeislentokoulutuksen.

Ensimmäisenä Espanjassa aloittavat opiskelun lentoyhtiö Norran palvelukseen tulevat uudet lentäjät.

– Pyrimme pitämään siellä kerrallaan joitakin kymmeniä oppilaita, sanoo Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jyrki Myyryläinen Ylelle.

Syynä lentokoulutuksen siirtämiseen on oppilasmäärien lisääntyminen ja lentoasemia ylläpitävän Finavian tekemät korotukset laskeutumismaksuihin.

Yksi laskeutuminen maksaa nyt viitisenkymmentä euroa. Koulutuksen alkuvaiheessa laskeutumisia ja nousuja tulee runsaasti.

– Sillä oli merkittävä vaikutus koulutuksen kokonaishintaan. Se oli osa kokonaisratkaisua, kun harkittiin, millä voidaan turvata kotimainen ammattilentäjien koulutus Suomessa, kertoo Patrian lentokoulutuksesta vastaava johtaja Jyrki Myyryläinen.

Yhdeksi siirron syyksi Patria mainitsee myös Espanjan sään. Se mahdollistaa ympärivuotisen koulutuksen, jolloin kursseja voidaan järjestää enemmän kuin Suomessa.

Espanjaan siirtyminen ansiosta koulutusta voidaan myös lisätä. Koulutuksesta on tulossa tärkeä vientituote Patrialle.

Patrialle jää Tampereelle teoria- ja simulaattorikoulutus sekä kaksimoottorisilla koneilla annettava vaativampi monimoottorikoulutus.

Repoveden kansallispuiston uudesta riippusillasta tulee entistä tukevampi ja yli kaksi kertaa leveämpi kuin vanha silta. Uusi riippusilta tehdään pääosin teräksestä, eikä sille tule käyttörajoituksia.

Leveyttä uudelle sillalle tulee noin 1,5 metriä. Vanha silta oli vain 60 senttimetriä leveä, ja sitä pitkin kuljettiin yhteen suuntaan kerrallaan. Uudella sillalla mahtuu kävelemään enemmän ihmisiä kerrallaan ja molempiin suuntiin.

Kymmenen metrin korkeudessa Lapinsalmen vesistössä roikkunut riippusilta hajosi viime heinäkuussa, kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti.

Sillalla oli onnettomuushetkellä kuusi aikuista ja kaksi lasta, joista kukaan ei loukkaantunut vakavasti.

Vanhan sillan käyttäjiä oli ohjeistettu kulkemaan 50 metriä pitkän sillan yli 10 metrin välein tai yksi kerrallaan.

Onnettomuuden syyksi paljastui, että ankkuritangon virheellinen asento oli aiheuttanut sille taivutusrasituksen, jota ei ollut todennäköisesti otettu siltaa suunniteltaessa huomioon. Silta oli myös altistunut lievälle ylikuormitukselle käyttäjien ja lumikuorman takia.

Uusi silta ei keinu

Uudesta sillasta tulee riippusilta, jonka molemmissa päissä on kannatinpylväät riippuköydelle. Riippusilta tehdään pääosin teräksestä, joten siitä tulee vanhaa siltaa tukevampi.

Vanhassa puurakenteisessa sillassa vain kannatinvaijerit ja suojaverkot olivat terästä. Vanha riippusilta myös keinui kävelijän alla. Uusi silta ei juurikaan heilu.

– Varaudumme tällä järeämmällä ratkaisulla Repoveden kansallispuiston koko ajan nouseviin kävijämääriin. Näin sillasta ei muodostu entisenlaista ”pullonkaulaa” retkeilyreitille, kertoo kenttäpäällikkö Auvo Sapattinen Metsähallituksesta.

Repoveden kansallispuiston kävijämäärät olivat onnettomuuteen saakka jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2017 käyntejä oli 172 000, ja sitä edellisenä vuonna 148 500.

Lapinsalmen riippusilta on ollut Repoveden suosituimpia ja tunnetuimpia kohteita. Se on sijainnut lyhyen kävelymatkan päässä Lapinsalmen parkkipaikalta.

Riippusilta käyttöön ensi syksynä

Uutta siltaa suunnittelee Sweco Rakennetekniikka Oy. Piirustukset valmistuvat parin viikon päästä, minkä jälkeen Metsähallitus hakee uudelle sillalle rakennuslupaa Kouvolan kaupungilta ja kilpailuttaa rakentajan.

Metsähallituksen kenttäpäällikkö Auvo Sapattinen arvioi, että kilpailutus vie aikaa noin kaksi kuukautta. Rakennustyöt saattaisivat alkaa heinäkuussa.

– Toivomme, että uusi silta olisi käytössä syksyllä viimeistään syyskuussa. Aiemminkin sopii meille, sanoo Auvo Sapattinen.

Lapinsalmen riippusilta otettiin käyttöön noin 30 vuotta sitten. Sen rakennutti silloinen Valkealan kunta. Vuodesta 2005 silta on ollut Metsähallituksen omistuksessa.

Britannian parlamentin alahuone hyväksyi myöhään keskiviikkoiltana lain, jolla pakotetaan pääministeri Theresa May hakemaan jatkoaikaa EU-erolle, kertoo uutistoimisto Reuters.

Lain tarkoitus on välttää sopimukseton EU-ero. Britannian määräaika päätöksenteolle brexitistä menee umpeen ensi viikon perjantaina.

Alahuone kiiruhti lain läpi ja se hyväksyttiin lopulta tiukasti äänin 313–312. Seuraavaksi sitä käsitellään parlamentin ylähuoneessa.

Sopimukseton ero on kuitenkin väistämättä edessä, ellei muuta ratkaisua brexitin toteuttamiseksi löydy.

Valtiovarainministeri: Britannian varauduttava eurovaaleihin

Britannian valtiovarainministeri Philip Hammond sanoo, että Britannian EU-ero tulee kestämään niin kauan, että brittien on varauduttava eurovaaleihin.

Hammondin kommentista kertoo brittiläisen ITV-televisioverkon politiikan toimittaja Robert Peston Twitterissä.

– Hammond kertoi minulle juuri, että brexitin pitkää myöhästymistä ei voida välttää. Britannian tulee valmistautua osallistumaan eurovaaleihin ja hallitus toivoo, että aikainen brexit on mahdollista, jos sopimus hyväksytään lähikuukausina, Peston twiittasi.

Hammond sanoo ITV:n haastattelussa, että tärkeintä olisi saada selkeys siitä, että kun erosopimus saadaan aikaiseksi, brexit voi tapahtua heti. Riippumatta siitä, kuinka pitkästä jatkoajasta on sovittu.

Hammondin mukaan toinen kansanäänestys brexitistä on järkevä ehdotus ja se tulisi kokeilla parlamentissa. Hän ei kuitenkaan ole varma, että ehdotus kansanäänestyksestä menisi parlamentissa läpi.

Kaksi ministeriä erosi keskiviikkona

May tapasi keskiviikkona oppositiojohtaja Jeremy Corbynin. Pääministeri taipui tiistaina tarjoamaan työväenpuolueen johtajalle neuvotteluja, kun parlamentti ei edelleenkään hyväksynyt brexit-sopimusta. Maanantaina parlamentti hylkäsi äänestyksissä neljä erilaista brexit-vaihtoehtoa.

Mayn mukaan he ovat oppositiojohtaja Corbynin kanssa samaa mieltä monista brexitiin liittyvistä asioista. Niitä ovat halu turvata työpaikat ja lopettaa vapaa liikkuminen joillakin sopimusalueilla sekä se, että Britannian eron EU:sta tulisi tapahtua sopimuksen pohjalta, May sanoi keskiviikkona parlamentissa.

Pääministerin tapaaminen on kuumentanut tunteita hallituksessa. Keskiviikkona kaksi ministeriä jätti tehtävänsä protestina Mayn neuvotteluille opposition kanssa, kertoo BBC.

The Sunin mukaan jopa 15 muuta ministeriä harkitsee vakavasti eroa.

EU:n kärsivällisyys alkaa olla lopussa

EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnierin mukaan EU:n kärsivällisyys Britannian suhteen alkaa olla lopussa.

Hänen mukaansa brexit ilman sopimusta näyttää nyt todennäköisemmältä kuin sopimuksen saaminen. Sopimus on silti vielä mahdollinen, Barnier sanoi tiistaina.

Britannian on nykyisen aikataulun mukaan määrä erota unionista 12.4. Kahta päivää aikaisemmin EU pitää huippukokouksen, joka on ratkaiseva, jos eroa halutaan vielä lykätä toiseen kertaan.

Jos Britannian parlamentti ei ole siihen mennessä hyväksynyt erosopimusta tai jos muusta vaihtoehdosta ole sovittu, ero astuu voimaan välittömästi. Barnier muistutti, ettei sopimusesityksessä mukana oleva siirtymäaika silloin toteudu.

Barnierin mukaan EU voi myöntää Britannialle lisää harkinta-aikaa kolmella eri perusteella: Britanniassa järjestetään ylimääräiset parlamenttivaalit tai uusi kansanäänestys EU-erosta, tai maassa on käynnistynyt muu poliittinen prosessi.

Barnier muistutti, ettei erosopimuksesta enää neuvotella, mutta sopimukseen liittyvää poliittista julistusta voidaan vielä työstää, kunhan EU:n perusperiaatteista pidetään kiinni.

Voit keskustella aiheesta klo 12 saakka.

Lue myös:

May ja Corbyn kävivät ”rakentavia keskusteluja” brexitistä

Pääministeri May toivoo vielä brexit-lykkäystä – tarjoutuu neuvottelemaan opposition kanssa

Barnier: EU-ero ilman sopimusta on brittien omalla vastuulla

Sosiaalisessa mediassa tehtävät kiusaamis- ja uhkaamisrikokset ovat yleistyneet ja arkipäiväistyneet niin, että laki ei ole pysynyt kehityksen mukana. Tätä mieltä on Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL.

– Edellytämme ryhtymistä välittömiin toimiin, sanoo liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.

Keskeisenä keinona poliisit haluavat eroon virkapukusäädöksessä kirjatusta nimitunnistepakosta. Nimestä luopuminen koskisi niin virkapuvun nimilaattaa kuin virkamerkkiä. Molempiin voitaisiin nimen sijaan kirjata joko pelkkä numerosarja tai tunniste, jossa olisi kirjaimia ja numeroita.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on poliisien ammattiliiton kanssa samalla kannalla.

– Näin pyritään hillitsemään ja ehkäisemään epäasiallista vaikuttamista ja maalittamista, sanoo Kolehmainen.

Virkapukuisen poliisin nimi on tähän saakka ollut näkyvissä kansalaisten oikeusturvan vuoksi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas epäilee poliisin käyttäytyneen epäasiallisesti tai lainvastaisesti, tehtävää hoitaneen virkamiehen sukunimi on ollut helppo painaa mieleen suoraan virkapuvusta.

– Numerolaatta mahdollistaisi tämän yhtä hyvin kuin nimi, poliisiylijohtaja Kolehmainen linjaa.

Poliisi käyttää tunnistautumiseen myös virkamerkkiä. SPJL uskoo, että osa ihmisistä haluaa nähdä virkamerkin päästäkseen etsimään poliisista tietoa, jolla tätä voisi kiusata ja uhkailla.

Mäkisestä tulisikin HKI 54

Virkapukusäädöksessä kirjatusta nimitunnistepakosta luopuminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Mitään lainvalmisteluhanketta ei vielä ole vireillä.

Nykysäännöillä poliisin virkapuvun nimilaatassa on oltava vähintään sukunimi. Eritystilanteissa tilanteen johtaja voi kuitenkin päättää, että nimilaatta vaihdetaan numerolaataksi. Tavallinen työvuoro ei kuitenkaan ole erityistilanne, joten nimeä on pidettävä.

Asian selvittely on SPJL:n mukaan alkanut jo syksyllä 2017, mutta työryhmän perustamista pitemmällä ei vielä olla. Työryhmässä mukana olevien sisäministeriön, Poliisihallituksen, SPJL:n, oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajat kokoontuvat seuraavan kerran pohtimaan mahdollisista lakimuutosta toukokuussa.

– Tähän kokoukseen toivottavasti saamme eri tahoilta vielä kattavampaa näkökulmaa asiaan, sisäministeriön poliisiosaston lainsäädäntöjohtaja Kati Laitinen kertoo.

SPJL:n mielestä tahti on liian hidas. Päätöksiä maalittamisen torjunnasta pitäisi saada nopeasti, sillä kyse on ”erittäin vakavasta ilmiöstä”.

SPJL:n mukaan sosiaalisen mediassa tehtävät rikokset, kuten törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, törkeä kunnianloukkaus, viestintärauhan rikkominen, laiton uhkaus tai vainoaminen voivat toteutua paitsi kirjoitettuna tekstinä myös erilaisina kuvina ja kuvamanipulointeina.

Poliisit muistuttavat, että tekijä voi olla yksittäinen kansalainen, mutta tekojen takana voi olla myös järjestäytynyt rikollisjärjestö.

Lue myös:

Kysely: Syyttäjät joutuvat yhä useammin vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi – oikeussalissa on jopa käyty päälle

Otetaan alkuun hypoteettinen tilanne. Eletään naisten korisliigan finaalisarjan ratkaisevaa viidettä ottelua. Pelikellossa on jäljellä aikaa enää yhteen hyökkäykseen – pallo on Kouvottarilla. Kummalle viimeinen heitto pelattaisiin, sisäpelaaja Claire Lamunulle vai laituri Camille Zimmermanille?

Ugandalaista Lamunua alkaa hymyilyttää ja hän katsoo joukkuekaveriaan.

– Pallo olisi Camilla (Camille Zimmerman). Ehdottomasti hänellä. Hänet on tehty niitä tilanteita varten.

Yhdysvaltalainen Zimmerman myhäilee pelikaverinsa vieressä.

– Jos heittäisin ohitse, sinä ottaisit levypallon ja laittaisit sen sisään.

Naiset kuuluvat Kouvottarien kärkipelaajiin tämän kevään naisten korisliigan pudotuspeleissä. Zimmerman on ollut kevään ratkaisupeleissä joukkueensa paras korintekijä. Lamunu taas on joukkueensa paras levypallopelaaja.

Kaksikko viihtyy kahdestaan kentän ulkopuolellakin. Vapaa-ajalla Lamunu ja Zimmerman tykkäävät käydä muun muassa kouvolalaisissa kahviloissa.

– Olemme käyneet kokeilemassa myös maastohiihtoa. Minun osaltani se oli täysi katastrofi, Zimmerman sanoo.

Lamunu pidättelee nauruaan ystävänsä vieressä.

Ulottuva korinaluspelaaja Claire Lamunu, 25, aloitti koripallon pelaamisen 15-vuotiaana Ugandassa asuessaan maan pääkaupungissa Kampalassa. Samoihin aikoihin hän lopetti lentopallon ja kilpajuoksun. Hän halusi keskittyä vain koripalloon.

– Pelasimme useimmiten ulkona betonisella kentällä. Korit olivat yleensä puisia virityksiä.

Lamunu opiskeli Ugandassa tyttöjen sisäoppilaitoksessa.

– Kesäaikaan, kun ei ollut koulua, aloin pelata korista myös poikien kanssa.

Ugandan kouluajoistaan hän muistaa sisäoppilaitoksen yksitoikkoisen ruuan.

– Alaluokilla meillä oli melkein aina ruokana papuja, riisiä ja teetä. Myöhemmin ruoka muuttui monipuolisemmaksi. Lisäksi muistan, että aamuisin suihkusta tuli vain kylmää vettä, Lamunu kertoo.

Portugalin pääsarjasta Kouvolaan

Sisäoppilaitoksessa koripallosta tuli Lamunulle tärkeä osa elämää. Lahjakas urheilija kehittyi nopein askelin. Parikymppisenä Lamunu murtautui Ugandan maajoukkueeseen.

Ugandan pääkaupungista Kampalasta 185-senttisen Lamunun tie vei Yhdysvaltoihin, jossa hän pääsi pelaamaan yliopistokoripalloa Vanguardiin. Vuosi 2017 oli hänen läpimurtokautensa, jonka päätteeksi hänet palkittiin NAIA:n vuoden pelaaja -palkinnolla.

Yliopistovuoden jälkeen Lamunu teki ensimmäisen ammattilaissopimuksensa Portugalin pääsarjaan. Suomeen ja Kouvolaan Lamunu saapui viime kesänä.

– Suomessa naisten korisliiga on paljon Portugalin liigaa kovempi tasoisempi ja urheilullisempi. Tasoerot joukkueiden välillä ovat pienemmät. Naisten korisliigassa mikä tahansa joukkue pystyy tällä kaudella voittamaan kenet tahansa.

Lamunun tavoin vahvoja pudotuspelejä pelaava Zimmerman kehuu joukkuekaveriaan voimanpesäksi.

– Hän ottaa meille tärkeitä levypalloja. Olen aika varma, että Claire pystyisi donkkaamaan. Hän on niin hyvä, Zimmerman naurahtaa.

Tempen kaupungissa Arizonassa syntynyt Camille Zimmerman, 23, pelasi lapsena jalkapalloa. Hän alkoi keskittyä koripalloon täysillä ollessaan seitsemännellä luokalla.

– Halusin tulla olympiatason jalkapalloilijaksi. Olin aivan pienenä hyökkääjä, sitten minut siirrettiin maalivahdiksi. Joukkueeni oli niin hyvä, etten päässyt koskaan torjumaan palloja ja tylsistyin.

Koripalloilu valikoitui lopulta 184-senttisen Zimmermanin lajiksi, koska siinä tilanteet vaihtelevat nopeammin. Juuri halu kontrolloida peliä näkyy parketilla Zimmermanin pelityylissä.

– Cam pystyy pelaamaan erinomaisesti korin alla ja kaarella. Se on hänen vahvuutensa. Cam pitää harjoittelusta niin paljon, että voisi nukkua kuntosalilla. Hän kilpailee koko ajan kaikessa, Lamunu sanoo.

Zimmerman nyökkäilee joukkuekaverinsa vieressä.

– Tykkään pelata paljon lautapelejä ystävieni kanssa ja häviän harvoin. Pelaamme paljon scrabblea ja monopolia. Kieltämättä tunteet välillä kuumenevat. Väitän olevani joukkueemme Uno-mestari, Zimmerman kertoo.

Zimmerman: Haaveena WNBA

Zimmermanin yliopistoura kuvaa hänen haluaan tulla parhaaksi. Hän pelasi neljä vuotta Columbia Lionsin yliopistojoukkueessa. Tuona aikana Zimmermanista tuli Lionsin historian paras korintekijä ja levypallopelaaja.

Yliopistouraan liittyy myös tarina Zimmermanin sinisistä hammassuojista.

– Ostin ensimmäiset hammassuojani lukioaikoinani. Hammaslääkärilläni ei ollut yhtää hyvin suuhun istuvaa väritöntä hammassuojaa. Joukkueeni värit olivat silloin kulta ja sininen. Ajattelin, että hammassuojatkin voisivat olla siniset. Yliopistossa sain jonkin verran kuulla sinisistä hammassuojista, mutta en ole vaihtanut vielä väriä.

Kouvottarien kanssa Zimmerman teki uransa ensimmäisen ammattilaissopimuksen viime elokuussa. Yhdysvaltalaispelaajan haaveena on pelata Pohjois-Amerikan koripallosarja WNBA:ssa.

– WNBA-runkosarja kestää kesällä noin kolme kuukautta. Sen jälkeen moni pelaaja lähtee pelaamaan vielä Eurooppaan talveksi. Voisin tehdä itsekin niin. Tällä hetkellä koripallo on ykkösasia minulle, Zimmerman sanoo.

Loppuottelut ovat kolmen voiton päässä

Zimmerman ja Lamunu kertovat molemmat viihtyneensä Kouvottarissa. Kouvolaan he joutuivat hiukan totuttelemaan.

– Minua ihmetytti aluksi ilta-aikaan täysin tyhjät kadut. Kotona kaduilla on aina vilinää, New Yorkin alueella opiskellut Zimmerman hymähtää.

Tällä hetkellä kaksikko keskittyy voittamaan Kouvottarien paidassa välieräsarjaa Kotkan Peli-Karhuja vastaan. Tilanne ei voisi olla Kouvottarien kannalta haastavampi. Peli-Karhut johtaa välieräsarjaa kahden pelin jälkeen otteluvoitoin 2-0.

Ensimmäinen välierä päättyi maanantaina kotkalaisille luvuin 70-66. Keskiviikkona Peli-Kahut voitti Kouvolassa numeroin 86-91. Kouvottaret on perjantaina pakkovoiton edessä, kun sarjan kolmas peli pelataan Kotkassa.

– Pääsimme yllättämään heidät ensimmäisen pelin alussa. Olemme vahvoilla, jos juoksemme vastahyökkäyksiä, Lamunu sanoo.

– Meidän tulee olla vahvoja hyökkäyspään levypalloissa ja tehdä heidän jokaisesta heittosuorituksestaan vaikea, Zimmerman lisää.

Kouvottaret eteni sen seurahistoriassa ensimmäisen kerran mitalipeleihin naisten korisliigassa, kun se kukisti Forssan Alun puolivälieräsarjassa otteluvoitoin 3-2.

– Menemme välieräsarjastakin jatkoon, jos olemme sopivalla tavalla aggressiivisia, Lamunu sanoo.

Huonekalujätti Ikea laajentaa Euroopassa kokeilua, jossa se tarjoaa asiakkaille mahdollisuutta vuokrata huonekaluja. Ikea kertoi helmikuussa kokeilevansa Sveitsissä leasing-mahdollisuutta huonekaluille.

Nyt Ikea suunnittelee uusia laajennuksia vuokrauskokeiluunsa. Yhtiö kertoi suunnitelmistaan keskiviikkona läntisessä Saksassa Kaarstissa sijaitsevassa tavaratalossa.

– Huonekalujen vuokraamista kokeilemalla haastamme itseämme uudistumaan, kuvaili useat Ikea-tavaratalot omistavan Ingka Groupin johtaja Jesper Brodin tilaisuudessa.

– Ilmastomuutos ja kestämätön kulutus ovat suurimpia haasteita, joita yhteiskuntamme kohtaa, Brodin sanoi.

Ikeassa on myös huomattu, että kuluttajat muuttavat aiempaa useammin, eikä heillä ole joka kerta varaa uusiin huonekaluihin.

Yhtiö on kokeillut erilaisia huonekalujen vuokrauspalveluita Alankomaissa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Puolassa. Sveitsissä ja Ruotsissa Ikea tarjoaa huonekalujen vuokrausta yrityksille.

Alankomaissa Ikea on kokeillut vuokrausta opiskelijoille. Opiskelijat saavat sängyn, työpöydän, ruokapöydän ja tuolit 30 euron kuukausimaksulla. Eri vuokrauskokeiluja on tarkoitus laajentaa useisiin maihin.

Tavarataloja lähemmäs asiakkaita

Huonekalujätti ilmaisi viime vuonna haluavansa kehittää tilaukseen pohjautuvaa huonekalujen vuokrausmallia, jotta sen tuotteita käytettäisiin useita kertoja ennen niiden päätymistä kierrätykseen.

Reutersin mukaan Ikean pyrkimyksissä siirtyä kohti kiertotaloutta on taustalla kasvava nuorten kuluttajien joukko, joka sanoo haluavansa minimoida vaikutuksensa ympäristöön. Ostamisen sijaan he mieluummin vuokraavat esimerkiksi vaatteita ja autoja.

Ikea on joutunut muutoinkin valmistautumaan kuluttajien käyttäytymisen muutokseen.

Verkkokaupan suosio kasvaa myös huonekaluja ostettaessa. Varsinkin nuorista kuluttajista yhä harvempi on kiinnostunut matkustamaan ostoksille kaukana keskustoista oleviin Ikea-tavarataloihin, noutamaan pakatut huonekalut siellä varastosta ja kokoamaan ne itse.

Viime vuonna maailmanlaajuisesti 39 miljardin euron liikevaihdon tehnyt huonekalujätti onkin pyrkinyt tuomaan tavaratalojaan lähemmäs paikkoja, joissa kuluttajat liikkuvat.

Helsingissä Ikea on saanut suunnitteluvarauksen tavaratalolle Koivusaaressa. Se on lisäksi panostanut enemmän kotiinkuljetuksiin ja verkkokauppaansa.

Suomessakin käytössä vuokraus yrityksille

Suomessa Ikea on tarjonnut Ikano Bankin kanssa yritysasiakkaille IKEA-tuotteiden leasing-mahdollisuutta vuodesta 2015. Leasing-jakson päätyttyä yritysasiakas voi joko lunastaa tuotteet tai palauttaa ne, jolloin kunnosta riippuen Ikea etsii uudet kodit tavaroille tai toimittaa ne kierrätykseen.

Siitä, koska Suomessa voi kokeilla nyt esillä olleita huonekalujen vuokrausmalleja, ei Ikealla ollut vielä kerrottavaa.

– Tutkimme jatkuvasti uusia kiertotalouden malleja, ja seuraamme mielenkiinnolla testin etenemistä ja tuloksia. Tässä vaiheessa on liian aikaista sanoa mitään Suomen osalta, Ikean viestinnästä vastataan Ylelle.

– Kehitämme liiketoimintamalleja sen ympärille, miten asiakkaamme voivat hankkia, huoltaa ja siirtää eteenpäin tuotteitamme, Ikeasta viestitetään.

Yhtiö on hakenut Suomessakin keinoja saada toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. Ikea-ravintoloiden ruokahävikistä alettiin viime vuonna tuottaa biokaasua, jota voi tankata Espoon ja Vantaan tavaratalojen yhteydessä. Yhtiö on investoinut tuulivoimapuistoihin ja pyrkinyt vähentämään muovin käyttöä.

Ikea kertoo myös tarjoavansa kierrätyspalvelun, jonka kautta asiakkaat voivat kierrättää vanhoja keittiöitä, sohvia ja patjoja.

Aiempia uutisia

Kotimaisten keittiövalmistajien pudotuspeli alkoi jo – kuluttajaa kiinnostaa usein enemmän hinta kuin valmistusmaa

Ikea rakennuttaa neljä tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen – haluaa olla kokonaan energiaomavarainen

Ikea luopuu kertakäyttömuovisista tuotteistaan – Huonekalujätin vuosittainen jätemäärä vastaa lähes 60 Eiffel-tornia

Olli Lindholmin muistokonserteissa Porissa ja Tampereella ei kuulla Jussi Hakulisen tekemiä kappaleita. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Yle kertoi runsas viikko sitten, että musiikintekijöiden oikeuksia valvova Teosto on muuttanut asiakassopimustaan.

– Tekijä voi ottaa yksittäisen teoksen oikeudet takaisin itselleen, jopa vain lyhyeksi ajaksi, kertoi Ylelle Teoston liiketoimintapäällikkö Lasse Fast.

Fast huomautti tuolloin, että teoksen – eli esimerkiksi yhden kappaleen – kaikkien tekijöiden pitää olla yksimielisiä siitä, että oikeudet otetaan takaisin itselle.

Hakulinen on nyt kieltänyt kappaleidensa esittämisen muistokonserteissa tämän Teoston uuden käytännön nojalla.

Hän on säveltänyt ja sanoittanut muun muassa kappaleet Joutsenlaulu ja Rakkaus on lumivalkoinen, jotka ovat nousseet Yön tunnetuimmiksi kappaleiksi.

– Menemme lain kirjaimen ja Teoston uusien sopimusten mukaan. Jos kerran tulee kielto, Hakulisen kirjoittamia lauluja ei esitetä, vahvistaa Helsingin Sanomille konserttia järjestävän Piikkikasvi Agencyn ohjelmamyyjä Kari Pössi.

Muistokonsertit myytiin loppuun

Taustalla on Hakulisen kiista muistokonserttien järjestäjien kanssa. Hakulinen olisi myöntynyt kappaleidensa esittämiseen, jos konserttien tuotosta ainakin osa olisi mennyt Lindholmin läheisille ja hyväntekeväisyyteen.

Alun perin Hakulinen aikoi itse järjestää muistokonsertit Yö-yhtyeen alkuperäiskokoonpanon kanssa, mutta tämä ei toteutunut.

Yö-yhtyeen laulaja ja keulahahmo Olli Lindholm menehtyi yllättäen sairauskohtaukseen helmikuussa.

Laulu rakkaudelle -muistokonsertit pidetään Porin Isomäki-areenalla 10. toukokuuta ja Tampere-talon isossa salissa 11.–12. toukokuuta. Konsertit myytiin loppuun heti niiden julkistuksen jälkeen.

Teosto valvoo musiikintekijöiden eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikkikustantajien oikeuksia.

Maaliskuussa maahan syöksyneen Ethiopian Airlinesin matkustajakoneen lentäjät noudattivat lentokonevalmistaja Boeingin antamia toimintaohjeita estääkseen onnettomuuden, mutta eivät saaneet konetta enää hallintaansa, kertovat onnettomuustutkijat.

Koneen nokka oli painunut toistuvasti alas ennen onnettomuutta.

Alustava onnettomuustutkintaraportti julkaistiin keskiviikkona. Etiopian liikenneministeri Dagmawit Moges kertoi tiedotustilaisuudessa, että kone oli ollut hyväkuntoinen ja nousu Addis Abeban lentokentältä oli sujunut normaalisti.

Raportissa kehotetaankin Boeingia tarkistamaan kyseisen konetyypin, Boeing 737 Maxin hallittavuus.

Sen sijaan onnettomuustutkijat eivät pysty vielä arvioimaan, oliko onnettomuuskoneessa rakenteellista vikaa tai mahdollisia muita ongelmia. Onnettomuustutkijat arvioivat lopullisen raporttinsa valmistuvan vuoden kuluessa.

157 ihmistä kuoli, kun Addis Abebasta Etiopiasta Nairobiin Keniaan matkalla ollut kone syöksyi maahan 10. maaliskuuta.

Boeing 737 Max -konetyyppi asetettiin onnettomuuden jälkeen lentokieltoon.

Samaa konetyyppiä oli myös lokakuussa maahan syöksynyt indonesialaisen Lion Airin kone. Indonesian kansallisen liikenneturvallisuuskomitean mukaan sakkauksenestojärjestelmä MCAS pakotti koneen nokan alas 24 kertaa ennen koneen syöksymistä mereen. MCAS käynnistyi tilanteessa automaattisesti, koska koneen nokassa oleva sensori syötti järjestelmään virhellistä tietoa, viranomaiset sanoivat.

Aiheesta aiemmin:

WSJ: Ethiopian Airlinesin lentäjät noudattivat Boeingin antamaa hätätilanteen toimintaohjetta ennen turmaa – oliko manuaali puutteellinen?

Boeing haastettiin oikeuteen Yhdysvalloissa etiopialaiskoneen turmasta

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) Vallila-perheyhtiön intialainen alihankkija polkee työntekijöiden oikeuksia, kertoo yritysten vastuullisuutta tarkkaileva Finnwatch.

Eteläintialaisessa Karurin kaupungissa toimivan alihankkijan työntekijät kertovat yhtiön maksavan laittoman alhaisia palkkoja ja teettävän lain määräykset ylittäviä ylitöitä tuotantohuippuina. Tehdas on kieltäytynyt noudattamasta osavaltion uutta, jo vuonna 2014 voimaan tullutta tekstiilialan minimipalkkalainsäädäntöä.

– Työnantajat ovat yrittäneet pitkittää uuden minimipalkkalainsäädännön soveltamista haastamalla Tamil Nadun osavaltion oikeuteen. Tämä on huolestuttavaa, sillä uudetkaan minimipalkat eivät riitä elämiseen, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti kertoo.

Vallilan alihankkija on vastuullisuussertifioitu, mutta Finnwatch moittii SA8000-sertifikaatista vastaavan SAI:n ja auditoinnin tehneen sertifiointiyritys TÜV Nordin toimintaa, sillä vastuullisuusauditointeja tekevillä oli käytössään väärät minimipalkkatiedot.

Vallila yllättyi

Vallila kertoo yllättyneensä Finnwatchin raportin tiedoista, koska yhtiön intialainen alihankkija R. K. Exports on muun muassa allekirjoittanut Vallilan toimintaperiaatteet ja toimittanut suomalaisyhtiölle voimassaolevan SA8000-sertifikaatin.

– Olemme yllättyneitä, että tarkistetuista prosesseista raportoitiin puutteita. Puramme löydökset asiaa auditoivien tahojen kanssa, Vallila kirjoittaa tiedotteessaan.

Vallila kertoo arvostavansa Finnwatchin työtä vastuullisuuden parantamiseksi kohdemaissa ja hyödyntävänsä kansalaisjärjestön osaamista ja suosituksia yritysvastuun kehittämisessä. Yhtiö kertoo, ettei hyväksy minkäänlaisia ihmisoikeusloukkauksia hankintaketjuissaan ja suhtautuu kaikkiin havaintoihin niiden vaatimalla vakavuudella.

– Pyrimme lähtökohtaisesti selvittämään asiat kohdemaassa ja kehittämään paikallisia olosuhteita, mikäli niissä esiintyy puutteita. Tarvittaessa kartoitamme vaihtoehtoisia tavarantoimittajia tilaamillemme tuotteille, Vallilla kirjoittaa.

Vallilan mukaan intialaisyhtiöltä tehtyjen ostojen osuus Vallila Collectionin kokonaisostoista oli viime vuonna 1,3 prosenttia. Vuonna 2017 vastaava luku oli 2,4 prosenttia.

Anne Berner toimii Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtajana ja omistaa perheyhtiöstä 30 prosenttia. Ministerikautensa alkaessa vuonna 2015 Berner omisti yhtiöstä yli 60 prosenttia, mutta siirsi puolet omistuksestaan pojilleen osittaisen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Alle kolmen euron päiväpalkkoja

Finnwatch tarkastelee raportissaan myös suomalaisen Balmuir-tuotemerkin intialaisen alihankkijan toimintaa.

Finnwatchin mukaan Balmuirin sisustusnahkatuotteita tehdään epämääräisissä työpajoissa, joissa työntekijöille ei makseta lakisääteisiä palkkoja eikä eläkemaksuja.

– Balmuirin sisustusnahkatuotteita Intiassa tekevät työntekijät raportoivat haastatteluissa erittäin alhaisia, jopa alle kolmen euron päiväpalkkoja. Tällaisella palkalla työntekijä ei tule toimeen edes Intiassa, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti sanoo järjestön tiedotteessa.

Sisustusnahkatuotteita valmistetaan Faridabadin kaupungissa Pohjois-Intiassa sijaitsevassa tehtaassa ja sen lähellä sijaitsevissa pienissä pajoissa. Finnwatch ja Cividep epäilevät tuotantoa ulkoistetun erillisiin työpajoihin siksi, että monet Intian työlainsäädännön määräykset eivät koske alle 40 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

– Paitsi että työpajoissa työskentelevät työntekijät saavat elämiseen riittämätöntä palkkaa, heille ei makseta myöskään eläkemaksuja. Työpajoissa ylityökorvauksia ja vuosilomia ei tunneta eikä työntekijöillä ole mahdollisuutta järjestäytyä, Kultalahti jatkaa.

Finnwatch muistuttaa, että Balmuir ja Vallila kertovat molemmat asiakkailleen panostavansa yritysvastuuseen.

– Balmuirin verkkosivuilla yritys antaa ymmärtää panostavansa vastuullisuuteen ja kontrolloivansa tuotantoketjujen eettisyyttä raaka-aineen valmistuksesta asti. Ainakaan Intiassa tämä väite ei pitänyt paikkaansa, Kultalahti sanoo.

Balmuir: Suhtaudumme vakavasti

Myös Balmuir-tuotemerkin omistava Wheslyn Group kertoo ottavansa asian vakavasti.

– Suhtaudumme esiin tulleisiin epäkohtiin erittäin vakavasti ja olemme ryhtyneet viipymättä toimenpiteisiin niiden ratkaisemiseksi. Toteutamme huhtikuussa 2019 riippumattoman BSCI-auditoinnin yhteistyökumppanimme tehtaalla selvittääksemme ongelmat ja niiden syyt perusteellisesti. Auditoinnin pohjalta päätämme tarvittavista toimenpiteistä tarkemmin, kertoo Wheslyn Groupin toimitusjohtaja Heidi Jaara.

Yhtiö kertoo haluavansa varmistaa, ettei vastaavaa tapahdu missään sen tuotantoketjun vaiheessa. Siksi se tekee kuluvan kevään aikana myös laajemman liiketoiminnan ihmisoikeusriskien arvioinnin.

– Kannamme vastuumme, puutumme esiin tulleisiin ongelmiin ja teemme jatkossa entistä lujemmin töitä vastuullisuuden varmistamiseksi.

Finnwatch haastatteli raporttiaan varten yhteensä 50:tä alihankkijoiden työntekijää yhdessä paikallisen kumppaninsa Cividepin kanssa. Finnwatchin selvitys on osa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla tuettua kehitysyhteistyöhanketta Intiassa. Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.

Tuskin mistään toisesta ammattikunnasta käytetään yhtä pölyttynyttä ja pöhköä sananpartta kuin sairaanhoitajista. ”Sisar hento valkoinen”. Sorja ja viaton nuori nainen.

Kyseessä on toki vain sanonta, mutta siinä kiteytyy paljon siitä virheellisestä mielikuvasta, joka liitetään sairaanhoitajiin.

Edelleen hoitajien edellytetään olevan yhdistelmä empatiaa, nöyryyttä ja palvelualttiutta. Pakollisiin hyveisiin kuuluu myös vähään tyytyminen. Nuo vinoutuneet käsityksemme johtavat siihen, etteivät poliitikot kykene tekemään viisaita sotepäätöksiä, eivätkä sairaanhoitajat saa kykyjään vastaavia töitä.

Hoitotyön sanotaan olevan kutsumusammatti. Se viittaa siihen, että ikään kuin jotkut olisivat synnyinlahjana saaneet hoitokutsumuksen, jonka myötä he ovat velvoitettuja tekemään paljon töitä pienellä korvauksella. Hoitaminen ja hoivaaminen yhdistetään helposti äitiyteen, joten alan naisvaltaisuuskin olisi luonnon valinta.

Höpöhöpö. Kukaan ei synny käsittelemään kuolemaa, kakkaa tai ihmisten oloa, kokemuksen ja koulutuksen kautta se tapahtuu.

Sairaanhoitajien työ on kaikkea muuta kuin hentoa. Se on usein rankkaa ja hektistä ja siinä pelastetaan ihmishenkiä. Nykyhoitajat ovat henkisesti ja fyysisesti terästä. Heillä on hihatatuoinnit, violetti tukka ja vahvat mielipiteet. Työ on kerta kaikkiaan liian raskasta herkille ja heiveröisille. Mielikuva sairaanhoitajista on niin vanhentunut, että se sotkee yhteistä päätöksentekoa.

Yhden tohtorin liksalla palkataan kolme lisäkoulutuksen saanutta laajavastuista sairaanhoitajaa.

Sotessa on pitkälle kyse rahasta. Miten siis saamme yhä pienemmällä rahamäärällä hoidettua entistä suuremman joukon ihmisiä? Ainoa kestävä tapa saada säästöjä, on järjestää terveydenhuollon työtehtäviä uusiksi. Sairaanhoitajat ovat ratkaisun avain. Heille voidaan siirtää paljon lääkäreille kuuluvia perusterveydenhuollon työtehtäviä. Yhden tohtorin liksalla palkataan kolme lisäkoulutuksen saanutta laajavastuista sairaanhoitajaa.

Tätä ajatusta ei tule pitää lääkärivastaisena, kaikkea muuta. Lääkäritkin pysyvät tyytyväisinä päästessään keskittymään koulutustaan vastaavaan työhön, eli vaativiin toimenpiteisiin ja diagnooseihin. On voimavarojen tuhlausta kun lääkärit kirjoittelevat lupalappuja työpaikoille ja määräilevät autopilotilla antibiootteja.

Muualla näin jo toimitaan. Esimerkiksi Hollannista löytyy hoitoalan yritys, jota kutsutaan kansainväliseksi sote-ihmeeksi. Kotihoitoon erikoistunut Boortzorg maksaa alan korkeimpia palkkoja ja heillä on tyytyväisimmät asiakkaat. Silti he ovat merkittävästi kilpailijoitaan edullisempia. Yhtiön salaisuutena ovat korkeasti koulutetut ja itsenäisesti päätöksiä tekevät sairaanhoitajat, joilla on kyky ja valta vastata ihmisestä kokonaisvaltaisesti. Hollantilaisyhtiön keskeisin oivallus on perin yksinkertainen. He suhtautuvat sairaanhoitajiin hoitotyön asiantuntijoina. Aivan samoin kuin ohjelmistoyritykset suhtautuvat huippukoodareihinsa ohjelmistokehityksen asiantuntijoina.

Minä en tajunnut, miten laajaa osaamista sairaanhoitajilta vaaditaan, ennen kuin minulle läheinen ihminen sairastui vakavasti. Nyt tiedän ja näin mitä hoitajien arki on. Tätä kolumnia varten tekemäni lukuisat asiantuntijahaastattelut syvensivät kuvaa entisestään.

Nykyään hoitajilta edellytetään lämpimän hymyn lisäksi myös huipputekniikan kylmäpäistä hallitsemista.

Ääripäät kohtaavat arjessa jatkuvasti. Ei ole tavatonta, että kun yhdessä huoneessa hoitajat elvyttävät ja nesteyttävät massiivisen verenvuodon saanutta ihmistä, pyydetään samaan aikaan naapurihuoneessa lasia vettä ja jotain pikkusuolaista. Nykyään hoitajilta edellytetään lämpimän hymyn lisäksi myös huipputekniikan kylmäpäistä hallitsemista. Teho-osastolla pelkästään elämää ylläpitäviä koneita on ihmisessä kiinni kymmenittäin. Niitä kaikkia pitää osata käyttää, tulkita ja säätää. Moni insinööri pääsee helpommalla. Ja pienemmillä vastuilla.

Onneksi arvostukset eivät ole mitään luonnonvoimia. Käsityksemme eri ammateista ja niiden tekijöistä muuttuvat koko ajan. Aikoinaan rillipäisille ATK-nörteille naureskeltiin, nyt Googlen, Applen ja muiden digijättien työntekijät pyörittävät koko maailmaa.

Tuoreempi esimerkki ovat kokit. Vain hetki sitten kokit olivat joko myssypäisiä keittäjiä tai kansallispukuisia kaskinaurisintoilijoita. Nyt kokit poseeraavat tottuneesti niin muotilehtien sivuilla kuin sosiaalisen median faniselfieissäkin.

Sairaanhoitajien imago-ongelma on koko yhteiskunnan ongelma. Kokkien tie laitoskeittiöistä eturivin julkkiksiksi kulki television kautta. Ilman Top ja Master Chefejä mikään ei olisi muuttunut. Tarvitsemme siis ruutuun äkkiä lisää mediaseksikkäitä sairaanhoitajia. Syke-sarja on hyvä alku. Siinä osa roolihahmoista opiskelee pitkälle pelastaakseen entistäkin enemmän ihmishenkiä. Perinteisessä sairaalasarjassa hoitajan ura huipentui lemmenhetkeen komean mieslääkärin käsivarsilla. Sellaisten mielikuvien aika on nyt ohi. Nyt on hurjien hoitajien vuoro.

Jani Halme

Kirjoittaja on Punavuoressa ja Parikkalassa asuva luova johtaja.

Keskustelu on auki 28.3. klo 16:00 asti.

Musiikkilegendojen marssi Kokkolan bisnestapahtuman vetonauloiksi jatkuu. 5.9. järjestettävän Kipinä-konferenssin pääpuhujaksi tulee Black Sabbathin kitaristi Tony Iommi.

– Mahtavaa, että hän suostui tulemaan, se on lottovoitto, iloitsee Kipinä Eventin toimitusjohtaja Erica Roiko.

Viime vuonna tapahtuman tähti oli Iron Maidenin Bruce Dickinson. Myös ensi vuodeksi haussa on samantyyppinen tähti.

Kipinän tavoitteena onkin Roikon mukaan olla rockhenkisin bisneskonferenssi Suomessa ja päästä merkittävyydessä jossain vaiheessa Slushin ja Nordic Business Forumin rinnalle.

Budjetti on viime vuoteen verrattuna moninkertainen: nyt puhutaan jo kuusinumeroisesta summasta. Yhteistyökumppaneita tarvitaankin aiempaa enemmän, ja myös lipunmyynnistä toivotaan tuloja. Päivän konferenssin tavoitteena on 2500 hengen yleisö.

Tapahtuman teema on ilmastonmuutos. Yrittäjyyden ympäristöystävälliset vaihtoehdot ovatkin esillä monessa puheenvuorossa. Kipinässä Clewatin toimitusjohtaja Janne Saarikko esittelee kokkolalaiskeksintöä, jolla puhdistetaan meriä muoviroskasta.

Tohtori Rajul Vasa taas esittelee luomaansa Vasa Conceptia, jolla etsitään uusia keinoja aivovamma- ja aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen. Konseptin tunnetuin suomalainen käyttäjä on lasketteluonnettomuudessa vammautunut freestyle-laskija Pekka Hyysalo.

Muita puhujia ovat Liverpool-legenda Ian Rush, Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson, Sävelkellon keksijä Perttu Pölönen, Keliberin toimitusjohtaja Pertti Lamberg, Madventuresin Riku ja Tunna ja kuuro räppäri Signmark.

Pieni keskipohjalaiskaupunki kelpasi Iron Maidenin keulakuvalle Bruce Dickinsonille – Kokkolalaisyritys: "Aika ennenkuulumatonta"

Iron Maidenin Bruce Dickinson saapuu Kokkolaan syyskuussa – "Lähti lapasesta"

Keskustelu turpeesta sähköisti keskustelua Ylen ilmastotentissä. Kiivaimmat väittelyt käytiin perussuomalaisten Matti Putkosen ja SDP:n Sanna Marinin välillä.

Keskustan Hanna Kosonen sanoi, että hänen mielestään turvetta ei tarvitse lailla kieltää, koska sen energiakäyttö tulee loppumaan muutenkin 2030-luvulla. Hän huomautti, että siihen asti turvetta tarvitaan, koska "meidän on jollain lailla lämmitettävä Suomi".

Vihreiden Emma Kari huomautti, että turve on ilmastolle haitallisempaa kuin kivihiili, joka on päätetty kieltää.

– Meillä ei ole oikeastaan mitään argumentteja, minkä takia me suosimme huomattavasti haitallisempaa fossiilista polttoainetta suhteessa kivihiileen, Kari sanoi.

Perussuomalaisten Putkonen sanoi, että hänen mielestään "turve on Suomelle niinkuin öljy Norjalle". Hän arveli, että turve työllistää noin 200 000 ihmistä Suomessa.

Putkoselle huomautettiin, että Bioenergia-yhdistyksen mukaan turpeen työllistämisvaikutus on lähempänä muutamaa tuhatta. Sen jälkeen hän lisäsi, että hänen esittämänsä luku on "kokonaisvaikutus".

SDP:n Sanna Marin silminnähden tulistui Putkoselle.

– Jos yksi asia on tullut selväksi, niin se on ainakin tullut selväksi, että perussuomalaiset eivät ole valmiita rajoittamaan ilmaston lämpenemistä puoleentoista asteeseen, Marin näpäytti.

Putkonen esiintyi läpi koko tentin hyvin provosoivana ja haastoi muita puolueita.

– Demareiden kestävän kehityksen ALV vie duunareilta lauantaimakkarankin suusta, Putkonen kärjisti.

– Ja puoleltatoista miljoonalta kissalta ja koiralta. Niiden ruoan hinnat tulevat nousemaan 20–40 prosenttia. Mitä te vastaatte sille pienelle tytölle tai pojalle, joka itkee, kun äiti ja isä sanoo, että ei ole enää varaa ja vievät piikille sitä heidän rakasta pientä palleroa. Se on iso kysymys, hän jatkoi.

Marin totesi, että hänen mielestään Putkonen on tulkinnut väärin SDP:n esitystä.

– Ajatus on nimenomaan se, että ympäristölle ystävälliset tuotteet, kuten kotimaiset kasvikset olisivat kuluttajille halvempia ja useammalle mahdollisia. Se ei ole kyllä keneltäkään pois, Marin vastasi.

Ilmastotenttiä kommentoivat suorana johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATTista ja johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.

Alla on yhteenveto asiantuntijoiden analyysistä.

Mikä oli tentin kohokohta?

Marita Laukkanen: Turve tuntui sähköistävän keskustelua. Yleisesti sanoisin, että keskustelu pysyi aika hyvin suurissa päästövähennysmahdollisuuksissa. Puhuttiin myös paljon tuotannon päästöistä, ei niinkään kulutuksen. Se on hyvä, koska Suomen kansainväliset sitoumukset koskevat Suomessa tuotettuja päästöjä.

Mikael Hildén: Metsäkeskustelu on varma tunnelmankohottaja Suomessa :-) - kaikissa konkreettisissa keinoissa nousee esiin aidosti poliittisia kysymyksiä, joissa joudutaan tekemään ratkaisua, joissa on ainakin lyhyellä aikavälillä sekä voittajia että häviäjiä. Näiden asioiden punnitsemiseksi tarvitaan poliitikkoja.

Mikä oli tentin outo hetki?

Marita Laukkanen: Kulmakarvat kohosivat kun puhuttiin turvetuotannon työllisyysvaikutuksista. Arvio olisi hyvä tarkistaa. Yleisesti ottaen unohtuu, että jos turvetta korvataan muilla energiamuodoilla, työvoimaa tarvitaan niissä enemmän – eli jos työpaikkoja häviää päästöllisen energian puolella niin niitä myös syntyy päästöttömän energian puolella.

Mikael Hildén: Suomen ylivoimaisuus ilmastoasioissa on myytti, joka ei kestä kriittistä tarkastelua. On parempi lähteä realistisesta kuvasta ja pohtia mitä voimme hyödyntää kiistattomia vahvuuksia kuin esittää, että kaikkien muiden on seurattava Suomea.

Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?

Marita Laukkanen: Sanoisin että aika hyvin nähtiin se, että tarvitaan poliittisia ratkaisuja. Ei siis sysätty vastuuta kuluttajille ja perätty vapaaehtoisia toimia. Tuli esiin, että fossiilisista tulee päästä irti jos päästöjä halutaan vähentää.

Mikael Hildén: Hyvää oli, että pyrittiin keskustelemaan ratkaisuista. Se, että kaikkiin ratkaisuihin liittyy myös hankaluuksia ei ole yllätys kun käsitellään ilmastonmuutoksen kaltaista viheliäistä ongelmaa.

Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esille jokin erikoinen väite?

Marita Laukkanen: Aika hyvin keskustelijat puuttuivat toistensa sanomiseen, jos mutkat meinasivat mennä suoriksi. Teollisuuden kilpailukyky nostettiin tapetille, vaikka se ei oikein ole Suomen päästövähennystoimien osalta liipasimella.

Mikael Hildén: Marita nosti jo esiin: turpeen työllistävä vaikutus, taakanjaon ja päästökaupan väliset suhteet myös epäselvät eräissä puheenvuoroissa.

Mikä yllätti?

Marita Laukkanen: Eivätkös haittaverot ja verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta haittojen verotukseen ole olleet kokoomuksen taholta esillä? Harri Jaskari ei nyt kuitenkaan ollut oikein valmis kiristämään lämmitysöljyn tai polttoaineiden verotusta.

Mikael Hildén: Yleisesti ehkä se, että jotkut uskovat kovasti "pehmeisiin" keinoihin. Tuet ovat hyviä, mutta tulevat helposti kovin kalliiksi.

Ketä vastaan hyökättiin?

Mikael Hildén: Perussuomalaisten Putkonen esiintyi johdonmukaisesti "ilmastoskeptikkona" eikä varsinaisesti suostunut mihinkään rakentavaan keskusteluun.

Marita Laukkanen: Samaa mieltä.

Huomasitko tämän? Pieni tai iso asia, joka saattoi mennä monelta ohi?

Marita Laukkanen: Henkilöautoliikenteen sähköistäminen vaatisi sekä sähköautojen hankinnan tukemista, joko tuilla tai verotusta keventämällä, ja latausinfran tukemista. Tästä ei juuri puhuttu.

Mikael Hildén: Yritystukien muuttamista niin, että ne kannustavat merkittäviin toimiin energiansäästöissä tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ei keskustelussa pohdittu.

Yhdeksän eduskuntapuoluetta oli lähettänyt tenttiin aihepiiriin perehtyneitä ehdokkaitaan. SDP:stä mukana oli Sanna Marin, kristillisdemokraateista Aki Ruotsala, vasemmistoliitosta Hanna Sarkkinen, RKP:stä Anders Adlercreutz, keskustasta Hanna Kosonen, kokoomuksesta Harri Jaskari, sinisiltä Tiina Elovaara, perussuomalaisilta Matti Putkonen ja vihreiltä Emma Kari.

Täältä voit lukea, mikä oli ennen tenttiä osallistujien mielestä tärkein keino torjua ilmastonmuutosta.

Tutustu eduskuntavaaliehdokkaisiin myös Ylen vaalikoneessa ja Yle Areenan vaalisivulla

Syksyllä 2007 Romaniasta alkoi tulla romanikerjäläisiä Suomeen. Tämän mahdollisti Euroopan unionin vapaa liikkuvuus. Kerjäämisestä ja kerjäläisistä tuli myös suosittu puheenaihe eduskunnassa.

Perjantain vieraana tänään nähdään eduskunnan jättävä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk). Hänen mielestään perusturvan pitäisi olla sellainen, että Suomessa ei kenenkään tarvitsisi kerjätä.

– En anna rahaa kerjäläiselle. Jos yhdelle annat, niin pitäisi kaikille antaa. Yritän auttaa heitä muilla tavoin esimerkiksi tukemalla auttavia järjestöjä, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila sanoo.

"Romaneista luullaan paljon, mutta tiedetään vähän. Tietoa on myös saatavilla vähän, koska heiltä itseltään ei koskaan kysytä mitään." Kimmo Oksanen

Valtaosa ei anna rahaa

Perjantai kysyi Instagramissa, oletko antanut rahaa kerjäläiselle. Yli 250 vastaajasta valtaosa, 86 prosenttia, vastasi kieltävästi.

Syiksi rahan antamatta jättämiseen mainittiin muun muassa, ettei usko rahan menevän kerjäläiselle itselleen. Moni epäilee romanikerjäläisten taustalla jonkinlaista huijausta, mafiaa ja ihmiskauppaa.

Toimittaja Kimmo Oksanen ja valokuvaaja Heidi Piiroinen ovat seuranneet romanialaisen Mihaela Stoican, hänen perheensä ja sukunsa elämää yli kymmenen vuoden ajan. Tuttavuudesta syntyi kirja Ohikuljetut, erään kerjäläisperheen tarina.

– Mihaela perheineen ja sukulaisineen ovat tavallisia köyhiä eurooppalaisia ihmisiä. Tämän tajuaminen johti meidät Heidin kanssa tekemään kirjan yksilöistä, ei niinkään romaneista tai kerjäläisistä.

– Romaneista luullaan paljon, mutta tiedetään vähän. Tietoa on myös saatavilla vähän, koska heiltä itseltään ei koskaan kysytä mitään. Jokaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Me olemme yrittäneet kuunnella ja katsoa, Kimmo Oksanen sanoo.

"Romanien ongelmien taustalla on pitkäaikainen sorto." Kimmo Oksanen

"En tiedä, miten heitä voisi auttaa"

Rahan antaminen kerjäläiselle ei ratkaise köyhyyden ongelmaa, mutta Oksanen ei näe myöskään mitään syytä olla antamatta. Poliisi on lukuisia kertoja todennut julkisuudessa, ettei väitettyä yhteyttä niin kutsuttuun mafiaan Suomessa ole havaittu.

– Romanien ongelmien taustalla on pitkäaikainen sorto. Heidän kotimaissaan ei juuri kenelläkään ole minkäänlaista halua panna romanien asioita kuntoon, kuten asumista, terveydenhuoltoa, koulutusta, työllisyyttä ja infraa. En tiedä, miten heitä voisi auttaa.

– Romaneja tulee tänne koko ajan enemmän, autamme tai emme, koska heillä ei ole elämän mahdollisuutta omissa kylissään. Jokainen kerjätty euro on heille satakertainen meidän euroomme nähden, Oksanen muistuttaa.

Perjantaissa tänään: Miksi kerjääminen häiritsee? Vieraina kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ja toimittaja Kimmo Oksanen. Perjantai-dokkari: Meitä hävettää kerjätä. Ohjelma Yle TV1:llä klo 21.05. Ohjelma on nähtävissä myös suorana Yle Areenassa ja tallenteena lähetyksen jälkeen täällä:

Ohjelma uusintana TV1:ssä sunnuntaina klo 15.05 ja tiistaina klo 01.00.