Uutistoimistojen mukaan Ranskan pääministeri Édouard Philippe ilmoittaisi myöhemmin tiistaina polttoaineveron korotusten keskeyttämisestä. Korotuksesta luopuminen on keltaliivien keskeinen vaatimus.
Pääministerin oletetaan kertovan muistakin myönnytyksistä.
Philippen oli määrä neuvotella keltaliivien maltillisten edustajien kanssa, mutta nämä peruivat tapaamisen saamiensa uhkausten takia.
Presidentti Emmanuel Macron on aiemmin vakuuttanut, ettei hän peräänny polttoaineveron korotuksesta.
Macronin suosio on laskenut ennätysalhaalle keskellä Ranskassa jatkuvia protesteja. Ifop-Fiducialin Paris Matchille ja Sud Radiolle tekemässä tuoreessa kannatusmittauksessa Macronia kannattaa 23 prosenttia vastaajista.
Viimeksi viime lauantaina protestit muuttuivat mellakoiksi.
Turvallinen jouluaatto Tyttöjen talossa. Nuorten oma arkiruokaryhmä. Elämyksellinen käynti uimahallissa. Nämä kaikki ovat kohta myynnissä uudenlaisessa verkkokaupassa.
Itsenäisyyspäivän aattona avautuvan verkkokaupan nimi on Palanen elämää. Mukana on alkuvaiheessa kymmenen setlementtiyhdistystä ympäri maata.
– Verkkokaupasta voi ostaa harrastuksen yksinäiselle nuorelle, elämyksen varattomalle perheelle, tai vaikka ison lapsiperheen kahdelle sisarukselle mukavan elokuvaillan, selittää Kuopiossa toimivan Setlementti Puijolan viestintäpäällikkö Katja Hedberg.
Setlementti Puijola on yksi Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksistä. Setlementtityön tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, moniarvoisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Keskiössä paikallisuus
Hedbergin mielestä uuden verkkokaupan ydin on sen paikallisuus.
Lahjoittaja voi itse valita, millä paikkakunnalla hänen ostoksensa toteutetaan. Myöhemmin verkkokaupan sivuilla kerrotaan, miten rahat on käytetty.
– On vaikea kuvitella toista verkkokauppa, joka olisi vielä avoimempi, vielä läpinäkyvämpi ja vielä luotettavampi, Hedberg hehkuttaa.
Setlementti Puijolan viestintäpäällikön Katja Hedbergin mukaan avautuva verkkokauppa on ainutlaatuinen.Matti Myller / Yle
Verkkokaupassa on aluksi tarjolla kolmekymmentä tuotetta, joiden hintahaitari on viidestä eurosta aina kolmeensataan euroon.
Yksi edullisimmista tuotteista on naisten rentoutumishetki uimahallissa, jonka voi ostaa lahjaksi 6,5 eurolla. Viidellätoista eurolla voi puolestaan lahjoittaa kulttuurikokemuksen maahanmuuttajatytölle.
Tuotteena myös Turvallinen jouluaatto
Yksi joululahjaksi soveltuva tuote on turvallinen jouluaatto yksinäiselle tytölle tai nuorelle naiselle Tyttöjen talossa Kuopiossa.
– Laitamme yhdessä ruokaa, ja täällä käy todennäköisesti pikkutonttuja. Jokainen, joka tähän jouluaattoon osallistuu, saa myös pienen lahjan, lupaa Kuopion Tyttöjen talon johtaja Johanna Luomala.
Hänen mukaansa tärkeintä on se, että paikassa on nuoren kanssa turvallinen aikuinen.
Johanna Luomalan johtama Kuopion Tyttöjen talo on mukana uudessa verkkokaupassa.Matti Myller / Yle
Verkkokaupan tuotteissa korostuvat lasten ja perheiden yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä esimerkiksi harrastamaan. Ideana on, että tuotteita ostamalla voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä yhteisöllisyyttä.
Lapset, vanhukset ja maahanmuuttajat toimivat yhdessä
Kuopiossa tuotevalikoimassa on Kasvimaakerho, joka aloittaa maaliskuussa Puijolan Kompassissa. Setlementti Puijolan ylläpitämän kuuden iltapäiväkerhon lasten lisäksi kasveja ovat kasvattamassa vapaaehtoiset vanhukset ja maahanmuuttajat.
Viidenkymmenen euron paketilla kustannetaan kerhotoiminta yhteensä parillekymmenelle iltapäiväkerholapselle.
– Kerhopaketilla saa kasvilavan, mullan, siemenet, työvälineet ja koko toiminnan kevään ajaksi, sanoo Puijolan Kompassin koordinaattori Johanna Rastas.
Puijolan Kompassin koordinaattorin Johanna Rastaan mukaan Kasvimaakerhossa ovat lasten lisäksi mukana myös vapaaehtoiset vanhukset ja maahanmuuttajat.Matti Myller / Yle
Kerhossa korostuvat niin kierrätys kuin ilmastonmuutoskin, mutta myös ylikulttuurinen ja -sukupolvinen yhdessä tekeminen.
– Kasvatetuista kasveista tehdään kerhon lopussa yhdessä ruokaa, Rastas hymyilee.
24-vuotias joutsalaismies on poliisin esitutkinnassa myöntänyt surmanneensa toisen miehen Leivonmäellä lokakuun puolivälin jälkeen. Uhri löytyi myöhemmin Pertunmaan Kuortista huoltoaseman pihasta.
Poliisin mukaan henkirikoksessa on käytetty muun muassa teräasetta, ja tekoa tutkitaan murhana sen erityisen raakuuden tai julmuuden vuoksi.
Poliisi on vapauttanut kaksi muuta vangittuna ollutta joutsalaismiestä, sillä poliisin mukaan todennäköisiä syitä epäillä heitä henkirikoksesta ei enää ole. Heitä epäillään kuitenkin muista tapaukseen liittyvistä rikoksista.
Poliisi otti kaikki kolme kiinni Pertunmaalta, jonne henkirikoksen uhri oli kuljetettu pakettiautolla. Esitutkinnan perusteella näyttää siltä, että kolmikon tarkoitus oli hävittää uhrin ruumis.
Tapauksen tiimoilta otettiin alun perin kiinni neljä henkilöä, joista vangittuna on nyt siis ainoastaan surmatyön tunnustanut mies.
Epäillyt otettiin kiinni Pertunmaan Kuortista uhrin kuljettamiseen käytetystä pakettiautosta ja sen ulkopuolelta.
Pohjois-Italian keskeiset elinkeinoelämän järjestöt ovat osoittaneet mieltään Italian populistihallituksen talouspolitiikkaa vastaan.
Torinoon kokoontuneet yli 3 000 yrittäjää vaativat hallitusta toteuttamaan sellaista politiikkaa, joka luo talouskasvua menojen kasvattamisen sijaan.
Yrittäjät myös vaativat hallitusta tasapainottamaan ensi vuoden budjettinsa, jotta Italia säästyisi EU:n sakoilta ja finanssimarkkinoiden negatiivisilta reaktioilta.
EU on vaatinut Italiaa muuttamaan ensi vuoden budjettiaan ja aloittanut kurinpitomenettelyn maata vastaan. Se saattaa johtaa tuntuviin sakkoihin.
– Kärsivällisyytemme on loppumassa. Monet täällä olevista yrittäjäjärjestöistä ovat kilpailijoita keskenään. Täällä on käsityöläisiä, kauppiaita, osuuskuntia, ja teollisuusyrityksiä. Politiikka on liian tärkeä asia jätettäväksi vain politiikkojen hoidettavaksi, sanoi tilaisuudessa puhunut Italian elinkeinoelämän keskusjärjestön Confindustrian puheenjohtaja Vincenzo Boccia.
Hänen mukaansa Torinoon kokoontuneet yrittäjät edustavat yhteensä 65 prosenttia Italian bruttokansantuotteesta.
Kuvakaappaus Confindustrian Twitter-tililtä.
Yrittäjät ovat pettyneet hallituksen talouspolitiikkaan
Italian populistihallituksen kannatus rakentuu hieman yksinkertaistaen kahden maan tieteellisen ryhmän varaan.
Etelä-Italiassa kannatetaan päähallituspuoluetta Viiden tähden liikettä, joka on luvannut tulonsiirtoja köyhälle Etelä-Italialle.
Entisen Pohjoisen liiton, nykyiseltä nimeltään La Legan kannatus puolestaan rakentuu rikkaan Pohjois-Italian yrittäjien varaan, joita houkuttelivat Legan johtajan Matteo Salvinin lupaukset tuntuvista veronalennuksista. Legan kasvaneeseen kannatukseen vaikuttaa toki myös sen liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa vastustava linja.
Asiakkaat jonottivat pankkiautomaatille Italian Genovassa maaliskuussa.Mattia Sedda / EPA
Talouslehti Financian Timesin mukaan yrittäjien pettymykselle hallituksen talouspolitiikkaan on selkeitä syitä.
Tuhlaileva politiikkaa on saanut Italian valtionvelkakirjojen korot nousuun, mikä puolestaan on johtanut siihen, että italialaispankit ovat tiukentaneet lainapolitiikkaansa. Tämä vaikeuttaa italialaisyritysten lainansaantia ja hankaloittaa tuottavien investointien tekemistä.
Monet yrittäjistä myös kokevat, että Salvini ei ole pitänyt lupauksiaan veronalennuksista ja investoinneista valtion suuriin infrastruktuurihankkeisiin.
Heidän mielestään populistihallituksen talouspolitiikkaa on varallisuutta jakavaa, ei sitä luovaa.
Kysymyksiä ja vastauksia Italian politiikasta ja taloudesta
Kysymys: Anonyymi463964 haluaa tietää, onko Italian hallituksen alijäämäisen budjetin tarkoituksena luoda talouskasvua vai onko kyse enemmän vaalilupausten lunastamisesta.
Petri Burtsov: Hallitus uskoo, että tällä velkavivulla saadaan aikaan talouskasvua. Heillä on omat ekonomistinsa, joiden laskelmiin se perustuu. Kansalaispalkka esimerkiksi on tarkoitus toteuttaa niin, että rahat jaettaisiin kuponkeina, jotka voidaan käyttää vain Italiassa. Näin se vauhdittaisi talouskasvua lisäämällä kysyntää. Samoin tuntuvat veronalennukset sekä yrityksille että kansalaisille on tarkoitettu vähentämään verotaakkaa ja lisäämään kysyntää. Näin siis teoriassa. Monet ovat kuitenkin epäileväisiä tämän suhteen. Italiassa on varsin korkea kotitalouksien säästöaste, ja saattaa hyvinkin olla, että lisätulot päätyvät säästöön pikemminkin kuin kulutukseen. Varsinkin, kun maa on elänyt talouskriisissä jo pitkään. Toisaalta on täysin selvää, että kyseessä on myös vaalilupauksien lunastaminen. Hallitus toistaa tätä itse koko ajan. Viiden tähden liike sai ääniä lupaamalla kansalaispalkkaa ja eläkeiän nostoa, La Lega puolestaan veronaluennuksia.
Kysymys: Sivistyksen mitta kyselee kumpi puolue on oikeistolaisempi La Lega vai Viiden tähden liike. Oikeistolaisuudella kysyjä viittaa talousliberalismiin, eli siihen, miten vahvasti puolue kannattaa vapaata markkinataloutta.
Petri Burtsov: Ehdottomasti La Lega. Viiden tähden liikettä pitäisin talouspolitiikaltaan enemmän vasemmistolaisena kuin oikeistolaisena puolueena. La Lega ajaa veronalennuksia ja on erityisesti Pohjois-Italian pienyrittäjien suosiossa. Toisaalta La Legan talouspolitiikka on lähellä muun niin sanotun sovranistisen oikeiston talouspolitiikkaa ja Salvini on sanonut kannattavansa Trumpin talouspolitiikkaa, johon kuuluu olennaisena osana protektionismi ja vapaakaupan vastustaminen. Mutta Viiden tähden liike on ajanut perinteisesti vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan kuuluvia teemoja, kuten degrowth-aatetta sekä kansallisesti tärkeisen talouden sektoreiden ottamista valtion haltuun.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa matkailijoita, että tällä hetkellä tuhkarokkoa esiintyy ympäri Eurooppaa ja paljon myös Thaimaassa.
– Eurooppa on aika musta. Tuhkarokkoa on esiintynyt Ranskassa, Italiassa, Romaniassa, Isossa-Britanniassa ja tältä viikolta tietoa on myös Lissabonista. Aasiassa on paljon tuhkarokkoa. Viimeisimmät tiedot Thaimaasta ovat, että siellä on noin 250 tapausta viikoittain. Ne keskittyvät Bangkokiin, mutta myös Chiang Maihin ja muihin turistikohteisiin, Nohynek kertoo Ylen aamu-tv:ssä.
Viime viikolla Luodosta löytynyt tuhkarokkotapaus tuli Suomeen lähi-idästä. Nohynek sanoo, että vaikka eurooppalaisissa maissa rokoteohjelmat ovat hyvät, ihmiset eivät välttämättä ota rokotteita. Syitä rokotteiden ottamatta jättämiselle on monia. Tällaisia ovat esimerkiksi huhut ja valeuutiset.
– Isossa-Britanniassa oltiin huolissaan, että tuhkarokkorokote aiheuttaa autismia. Sehän osoittautui valeuutiseksi, mutta sellainen harha elää pitkään.
Myös muita huhuja on Nohynekin mukaan pyörinyt rokotteiden ympärillä. Lisäksi on ajateltu, että lapsi tarvitsee tautia omaan kasvuunsa ja kehitykseensä.
Hanna NohynekYle
Jo puolivuotiaalle voidaan antaa rokote
Matkustaminen ilman tuhkarokkorokotetta on Nohynekin mukaan riski, koska tuhkarokko tarttuu helposti. Suomessa tuhkarokkorokote annetaan ensimmäisen kerran 12 kuukauden iässä, mutta jos on lähdössä pienen vauvan kanssa matkalle, niin rokotteen voi saada jo kuuden kuukauden ikäisenä. Siinä tapauksessa on kuitenkin syytä ottaa rokote uudestaan 12 kuukauden ikäisenä. Alle puolivuotiasta suojaavat Nohynekin mukaan äidin vasta-aineet, eikä niin pienille lapsille suositella tuhkarokkorokotetta.
Mikäli ei muista omaa rokotushistoriaansa eikä löydä rokotuskorttia, niin voi käydä ottamassa uuden rokotteen. Siitä ei ole Nohynekin mukaan haittaa.
– Jos olet sairastanut luonnontaudin, niin saat elinikäisen suojan. Jos otat siihen rokotteen, niin vasta-aineet hyökkäävät sen rokotteen kimppuun eikä oikeastaan mitään tapahdu. Jos on vaillinainen suoja, niin tämä yksi annos antaa riittävän suojan. Jos ei ole mitään tietoa rokotteista tuhkarokon osalta, niin silloin annetaan yksi rokoteannos nyt ja toinen 2–3 vuoden päästä.
Tuhkarokkotapauksia tulee jatkossakin
Viimeviikkoinen Luodon tuhkarokkotapaus ilmeni hyvin alhaisen rokotekattavuuden alueella. Luodossa se on vain 75 prosenttia. Nohynek uskoo, että alhainen prosentti johtaa myös uusiin tapauksiin.
– Viikonloppuun mennessä nähdään, onko tartuntaketjut saatu pysäytettyä. Mutta koska meillä on alhaisia rokotekattavuuksia muuallakin Suomessa, niin voidaan varautua siihen, että tällaisia tulee jatkossakin, Nohynek sanoo.
Vaikka rokottamatta jättäminen on ylilääkärin mukaan aina riski, Nohynek ei kuitenkaan usko rokotepakkoon.
– Suomalainen haluaa yleensä itse päättää. Pakkoa parempiakin keinoja on olemassa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää markkinaoikeudelle, että se määrää yli neljän miljoonan euron kartellisakot kahdelle eristeitä valmistavalle yhtiölle.
KKV:n mukaan ThermiSol, UK-Muovi ja Styroplast -nimiset yhtiöt sopivat vuosille 2013 ja 2014 esimerkiksi rakennusten lämpöeristeenä käytettävien eristeiden hinnankorotuksesta. KKV:n mukaan kartelli oli koko Suomen laajuinen.
Styroplast vapautettiin seuraamusmaksusta, sillä se antoi kartellin ilmi KKV:lle.
Kartelli tarkoittaa sitä, että samoilla markkinoilla toimivat yritykset sopivat keskenään esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden hinnoista, hinnankorotuksista tai markkinoiden jakamisesta.
Virkaa haki myös Harri Mattila Kauhavalta. Hän jäi varalle ja valitti valtuuston päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän piti itseään Ylinampaa ansioituneempana ja valtuuston päätöstä lainvastaisena. Mattila vetosi valituksessaan myös muun muassa siihen, että virkarikoksista syytetyt päättäjät olivat valitsemassa Ylinampaa ja Ylinampa oli epäiltynä virkarikoksista.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti kuitenkin hylätä Mattilan valituksen. Hallinto-oikeus totesi, että se ei voi vs. kunnanjohtajan valinnasta tehdyn valitusasian yhteydessä tutkia sitä, olisiko kunnan tullut pidättää valituksessa mainitut luottamushenkilöt luottamustoimintaan. Hallinto-oikeuden mukaan kunnanjohtajan valinta ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä ole lain vastainen.
Hallinto-oikeus totesi myös, että Ylinamman esteellisyys joihinkin virkaan kuuluviin tehtäviin ei estä hänen ottamista kyseessä olleeseen virkasuhteeseen.
Hallinto-oikeus äänesti
Hallinto-oikeus totesi Mattilan olleen Ylinampaa ansioituneempi virkaan, mutta piti Ylinamman etuna hänen oikeustieteellistä koulutustaan ja varatuomarin pätevyyttä Kittilän kunnan poikkeuksellisen vaikeassa hallinnollisessa tilanteessa. Tästä Kittilän kunnanhallitus antoi lausunnon hallinto-oikeudelle.
Ylinampa työskenteli Kittilän vs. hallintojohtajana ennen valintaansa vs. kunnanjohtajaksi. Kunnanhallituksen mukaan kunnan tilanteessa ei enää voitu ottaa tehtävään uutta henkilöä, kun valtiovarainministeriö oli asettamassa selvitysryhmän Kittilään.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ei ollut yksimielinen vaan päätti asiasta äänin 2-1. Yksi hallinto-oikeuden jäsen olisi kumonnut valtuuston päätöksen muun muassa siksi, että se syrji ansioituneempaa hakijaa eli Mattilaa.
Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Minulla on kaveri, jota kutsun tässä Veijoksi. Hän ei katso uutisia, ei lue sanomalehtiä eikä hallinnoi sometilejä. Veijo on koko lailla tyytyväisen oloinen hiippari. Hän on mediakäyttäytymiseltään tarkalleen minun vastakohta. Siinä missä tungen itseeni kaiken, mitä verkossa liikkuu, Veijo tsekkaa rauhallisesti Salkkarit. Joskus mietin kateellisena, kuinka erilaiselta hänen maailmansa täytyy näyttää.
Ärsyketulvassa on sellainen vika, että siinä on yhdelle vähän liikaa.
Elämme kiihkeää aikaa, jossa tietoa ja valetta, reagointia vaativia ärsykkeitä on saatavilla paljon. Kaltaisilleni nettinarkkareille törkyä tunkee verkkokalvoille ja korvakäytäviin niin, että välillä päässä on ahdasta.
Joskus menee päiviä, että mieli askartelee globaalin ympäristökatastrofin, Jemenin nälänhädän, Yhdysvaltojen kahtiajaon ja kotoperäisten nettimouhojen ulostulojen kanssa. Silloin tuskin huomaan ympäröivää, sitä oikeaa maailmaa, jossa kaverini Veijo koko ajan virnistelee.
Vaikka huoli maailman tilasta on kaiken muutoksen edellytys, meidän kaikkien olisi hyvä olla joskus niin kuin Veijo.
Kirkkaimpina hetkinä tajuan, että tiedonhankintani olisi täydellistä ajanhukkaa, ellen saisi näistä ääneen ihmettelyistäni elantoani. Tosin sekin voi olla pelkkää narkomaanin selittelyä.
Monet oman elämänsä maaretkalliot vannovat nykyään läsnäolon tärkeyden nimeen. He tekevät sen yleensä somessa.
He sanovat, että ihmisen pitäisi olla tässä ja nyt yhtenä henkis-fyysisenä kokonaisuutena eikä siellä toisessa maailmassa, josta vaimokullalla on tapana huhuilla minua ystävällisesti takaisin.
Ärsyketulvassa on sellainen vika, että siinä on yhdelle vähän liikaa. Moni meistä ei osaa käsitellä sitä. Maailma on nopea, mutta aivojen prosessorina raksuttaa edelleen sama commodore kuusnelonen kuin aiemmillakin sukupolvilla. Moni unohtuu uutisten ja uhkien maailmaan, somen koukkuun. Ihmiset ahdistuvat, väsyvät. Osa suuttuu koko maailmalle, ja jopa kirkuvat vihaisina Twitterin linnut.
Kaikki sukupolvet väittävät elävänsä jotenkin merkittäviä aikoja. Niin minunkin. Vuonna 2018 Suomelle tuntui todella valkenevan, mitä tarkoittavat ilmastonmuutos ja ympäristötuho. Se koski minunkin sieluuni niin, että myin jo toisen auton ja koetan opettaa itseäni kohtuullisemmaksi lihansyöjäksi.
Vuonna 2015 Suomeen tuli tavallista enemmän pakolaisia. Osa suomalaisista ei ole vieläkään päässyt järkytyksestä yli. Päinvastoin, yhä äänekkäämpi joukko puhuu totena, että Suomi islamisoituu, että he tulevat tänne ja sikiävät niin, ettei edes meikäläisen lisääntymisvireä sukukaan pysy perässä. Valloittavat, hyvänen!
Ympäristökauhussa ja pakolaispelossa on sama logiikka. Ajattelemme, että vielä tässä pärjäillään, talvella edelleen hiihdetään, eivät kylän raitilla pakolaiset riehu, mutta kun se kauhea tulevaisuus. Elämme yhdessä maailman historian vakaimmassa ja vauraimmassa maassa, mutta päihimme kasaamiemme uhkakuvien rinnalla se tuntuu mitättömältä.
Meistä on tullut surujen roudaajia, maailman kantajia.
Veijo ei suostu sellaisia kantamaan. Vaikka huoli maailman tilasta on kaiken muutoksen edellytys, meidän kaikkien olisi hyvä olla joskus niin kuin Veijo.
Olen sillä tavalla kehityskelpoinen, että nykyään teen yhä useammin Veijot. Silloin näen tarkasti lähelle.
Ahdistuipa sitten ympäristöstä, pakolaisista tai Jenni Haukion kostyymin kyvystä sitoa hiiltä, olisi kovin terveellistä välillä antaa olla. Kävisi vain ruumiillisessa työssä, ulkoilisi, kalastelisi ja katselisi vaimoa tuimalla sänkykamarikatseella.
Olen sillä tavalla kehityskelpoinen, että nykyään teen yhä useammin Veijot. Silloin näen tarkasti lähelle.
Katselen kotiani. Tämähän on mukava möksä. Katselen vaimoa. Miten sekin vain kaunistuu?
Ihailen lapsia, heidän juttujaan. Noinko mahtavaa porukkaako olen saanut aikaiseksi? Heillä on aika kivat piirteetkin, aivan ihmisen näköisiä heistä tulee.
Ikkunasta näkyy joki. Se on edelleen puhdas ja kalaisa ja jäätyy koskea lukuun ottamatta umpeen talvella. Toisella puolella taloa näkyy metsä. Ei se mitään erämaata ole, mutta jo siellä konttorirotan passaa käyskennellä.
Veijo-hetkinä maailman jyly on kaukana. Kaikki on hyvin, elämä ihmisen kokoinen, tässä ja näin.
Pekka Juntti
Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja.
Suoratoistopalvelu Spotify on julkistanut kuluvan vuoden kuunnelluimmat artistinsa. Listalta käy ilmi, että suomenkielinen rap on edelleen suomalaisten lempimusiikkia.
Suomenkielinen rap on hallinnut suoratoistopalvelun kuunnelluimmat -listaa myös aiempina vuosina.
Tämän vuoden kuunnelluimpien artistien TOP-10-listalla on neljä suomeksi esiintyvää rap-artistia. Kuunnelluimmaksi nousi tänä vuonna uransa lopettanut Cheek. Kymmenen kärkeen ylsi neljä vain ei-suomalaista artistia: Eminem, kesäkuussa edesmennyt XXXTENTACION, Post Malone ja David Guetta. Heistäkin kolme on räppäreitä.
Naisartisteista kuunnelluimpien listalle nousi vain yksi, Sanni. Toisaalta kuunnelluimpien listalle ylsi myös helsinkiläisyhtye Haloo Helsinki!, jolla on naissolisti.
Suomi-rap hallitsi myös eniten kuunneltujen kappaleiden listaa. TOP-10-listan kärkiviisikosta kaikki ovat räppäreitä. Listalla ykköspaikan otti PyhimysJättiläinen-hitillään.
Vuoden 2018 kuunnelluin artisti maailmanlaajuisesti oli kanadalaisräppäri DRAKE. Räppärin tuotanto saavutti jopa 8,2 miljardia striimausta tehden hänestä Spotifyn kaikkien aikojen kuunnelluimman artistin.
Enontekiön kentälle piti menneen viikon aikana laskeutua yksitoista tilauslentoa. Matkoja talven ihmemaahan järjestävät brittiläiset matkatoimistot Transun ja Canterbury Travel. Ne ovat peruneet kahdeksan lentoa yhdestätoista.
– Se on noin 1400 ihmistä. Ensimmäisen perutun lennon turistit olisivat viipyneet perjantaista maanantaihin, muut ovat olleet päivämatkalaisia, kertoo Enontekiön kentällä viikonloppuna käynyt Kemi-Tornion lentoaseman päällikkö Joni Nojonen Finavialta. Hän painottaa, että perumiset eivät liity lentokentän olosuhteisiin.
Perutuista lennoista kuuden piti laskeutua viikonloppuna. Canterbury Travel kertoo Facebook-sivuillaan peruneensa omat lentonsa, koska vesisade oli sulattanut lumen tai muuttanut sen jääksi.
– Yksi peruttiin kesken lennon. Se oli jo tulossa kohti Enontekiötä, Nojonen kertoo. Maanantain lento Newcastlesta laskeutui suunnitelmien mukaan Enontekiölle ja myös tilauslentoa Lontoosta odotetaan saapuvaksi iltapäivällä.
Nojosen tiedossa ei ole, että muilla Lapin kentillä olisi peruttu tilauslentoja.
"Ei tässä voi kuin odottaa"
Huskysafareita järjestävän Hetta Huskies- yrityksen omistaja Pasi Ikonen menetti peruutusten myötä satoja asiakkaita. Hän kertoo, että perjantaina Enontekiöllä oli valkea maa, mutta keli muuttui kirjaimellisesti yhdessä yössä.
– Yön aikana sää lämpeni ja nosti vettä jäälle ja tilanne muuttui ihan mahdottomaksi. Lumet hävisivät jään päältä, joten ei siinä pysty ajamaan turvallisesti kun on pelkkää jäätä ja muutama sentti vettä päällä.
Ikonen sanoo, ettei ole noin äkkinäistä muutosta koskaan nähnyt.
– Ei tässä voi kuin odottaa, säälle ei mitään mahda, matkailuyrittäjä joutuu toteamaan.
Helpotusta vaikuttaisi olevan luvassa. Maanantai-iltapäivänä Enontekiöllä sateli lunta ja Ilmatieteen laitos ennustaa lumisadetta myös lähipäiville.
Sisällissodan runtelemassa Suomessa siirryttiin uuteen, demokraattiseen järjestykseen, kun vuoden 1918 joulukuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa kunnalliset vaalit, joissa kaikki edellisvuonna 20 vuotta täyttäneillä oli äänioikeus.
Aiemmin äänimäärä määräytyi veroäyrin mukaan. Kaikilla ei ollut ollenkaan äänioikeutta ja suurimmilla veronmaksajilla oli enemmän äänivaltaa.
Uusien kunnallislakien mukaisia vaaleja järjestettiin 4. joulukuuta alkaen. Tampereen kaupungissa 15 äänestysalueen ovet avattiin äänestäjille 21. joulukuuta poikkeuksellisessa ilmapiirissä. Osittain vaalit järjestettiin vasta vuoden 1919 puolella.
Sata vuotta sitten otettua askelta kohti kunnallista demokratiaa muistetaan tänään tiistaina vetämällä siniristiliput salkoihin.
Pieni ilmoitus, mutta suuri asia. Aamulehdessä kuulutettiin vaalien järjestämisestä Messukylässä. Tampereen kaupungissa vaalit järjestettiin juuri ennen joulua.Aamulehti 30.11.1918
Taistelujen jälkeen siirryttiin äänestämään
Vaaliuurnilla käytiin poikkeuksellisissa oloissa. Tampereen taisteluissa ja niiden jälkeen oli kuollut tuhansia ihmisiä. Syy valtaviin uhrimääriin ei ollut tamperelaisten. Tampere joutui Pohjoismaiden suurimman kaupunkitaistelun näyttämöksi, kun valkoisen ja punaisen armeijan taistelu tiivistyi kaupungin piiritykseen.
Taistelujen tauottua huhtikuussa kaupungin johdon aika oli kulunut jälkien siivoamisessa, kapinvahinkojen korvaamisten selvittelyssä ja talojen kunnostuksessa.
Yli 500 perhettä oli jäänyt asunnottomaksi, elintarvikkeista oli pulaa ja Kalevankankaan vankileirillä oli vielä punaisia.
Tampereen valtuusto oli joutunut välillä kokoontumaan tilapäistiloissa. Sodan tuhot oli saatu korjattua Raatihuonella niin, että vanha valtuusto pääsi palaamaan juhlasaliin kesäkuussa.
Kesäkuun 18. päivä koettiin historiallinen hetki. Siniristilippu nousi ensimmäistä kertaa Raatihuoneen lipputankoon. Valtuutetut huusivat torilla kolme kertaa eläköön itsenäiselle Suomelle ja sen uudelle lipulle.
Kaupungin porvarit uumoilivat ilmeisesti vaalien lopputuloksen kääntyvän sosialistien voitoksi. Valtuusto päätti ennen vaaleja lokakuussa Tampereen valloituksen muistopatsaan toteuttamisesta Esplanadille eli nykyiseen Hämeenpuistoon.
Se oli oikein ennakoitu, sillä keväällä taisteluissa hävinneet punaiset voittivat joulunalusvaalit eikä patsasta olisi tullut.
Äänestysprosentti oli 55,3. Kaikkiaan ääniä annettiin 11 247. Tampereen valtuustoon valittiin 42 edustajaa.
Sosialistit saivat 26 paikkaa ja porvarit 16. Vasemmistoenemmistö oli totta, mutta se ei riittänyt määräenemmistöön, jota vaadittiin monessa asiassa.
Oli pakko oppia ottamaan kokonaisuus huomioon tärkeimmissä kysymyksissä. Tie demokratiaan löytyi istumalla samaan pöytään, vaikka kiistellen.
Erotetusta tuli valtuuston puheenjohtaja
Voi vain yrittää kuvitella tunnelmia kaupungissa osien vaihduttua. Mitä lie mielissä liikkunut, kun vanhan valtuuston mielivaltaisesti virastaan erottama kaupungin työnvälitystoimiston johtaja, sosiaalidemokraatti Emil Viljanen valittiin uuden valtuuston puheenjohtajaksi tammikuussa 1919.
Vanha valtuusto erotti työnvälitystoimiston johtajan Emil Viljasen, vaikka hänet oli vapautettu kaikista sisällissodanaikaisista syytteistä. Sosiaalidemokraatti Viljasesta tuli valtuuston puheenjohtaja.Vapriikin kuva-arkisto
Lähivuosien ideologiset erimielisyydet liittyivät sisällissodan muiston vaalimiseen.
Uusi valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että se ei osallistu Tampereen valtauksen yksivuotisjuhlaan.
Valtuusto yritti myös estää rahapulaan vedoten vapaudenpatsaan rakentamisen, mutta valitusten jälkeen Korkein hallinto-oikeus määräsi sen tehtäväksi.
Toisin päin vedettiin, kun valtuusto päätti Kalevankankaan punaisten hautojen hoitamisesta kaupungin varoin, mutta se päätös kumottiin porvareiden valituksesta.
– Merkillisen pian Tampere parantui haavoistaan, Väinö Voionmaa kirjoitti Tampereen historiateokseen jo vuonna 1935.
Vaalien voittaminen loi pohjaa luottamukselle lainmukaiseen toimintaan. Voi sitäkin miettiä, miten kehitys olisi Tampereella edennyt, jos porvarit olisivat olleet enemmistönä valtuustossa sisällissodan jälkeen.
Vuonna 1924 Suomen kunnista 424:ssä oli porvarillinen ja 115 kunnassa sosialistinen enemmistö. 32 kunnassa valtuuston voimasuhteet olivat tasan.
EU-tuomioistuimen julkisasiamiehen mukaan Britannialla on oikeus vetää eroilmoituksensa yksipuolisesti takaisin. Julkisasiamies Campos Sánchez-Bordona suosittaa EU-tuomioistuimelle, että se päättäisi Lissabonin sopimuksen eroartiklan tulkinnasta näin.
Julkiasiamiehen lausunnot eivät sido tuomioistuinta, mutta yleensä niitä noudatetaan lopullisissa päätöksissä.
Tuomioistuimen kantaa asiaan pyysivät Britannian EU-eroa vastustavat skotlantilaiset poliitikot. Skottipoliitikkojen asianajajan mukaan päätöstä tarvitaan, jotta Britannian parlamentti voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.
Artikla lähtee siitä, että ero toteutuu
Tulkittavana on Lissabonin sopimuksen artikla 50, jossa on säädetty jäsenmaan erosta unionista. Artiklassa ei eritellä, miten eroprosessi voitaisiin keskeyttää.
Tuomioistuin käsittelee asiaa nopeutetussa aikataulussa, koska Britannian on määrä erota EU:sta maaliskuun lopulla. Jos tuomioistuin päättää julkisasiamiehen ehdotuksen mukaan, eroava EU-maa ei tarvitsisi siis muiden jäsenmaiden hyväksyntää eroprosessin keskeyttämiseksi.
EU-elimet: Yksipuolinen ilmoitus ei riitä
Britannian hallituksen mielestä oikeusjutussa on kyse poliittisesta kampanjasta brexitin pysäyttämiseksi. Hallituksen asianajajan mukaan EU-tuomioistuimen ei olisi pitänyt edes käsitellä asiaa, koska hallituksella ei ole aikeita perua erosuunnitelmia.
EU-elimiä edustaneet asianajajat puolestaan ovat BBC:n mukaan varoittaneet, että oikeus yksipuoliseen mielenmuutokseen voisi johtaa "loputtomaan epävarmuuteen". Heidän mukaansa tällainen päätös antaisi ennakkotapauksena kaikille jäsenmaille mahdollisuuden hakea itselleen parempia jäsenyysehtoja eroilmoituksen avulla.
Britannian parlamentti alkaa tiistaina viisi päivää jatkuvat keskustelut pääministeri Theresa Mayn neuvottelemasta brexit-sopimuksesta. Asiasta äänestetään tiistaina 11. joulukuuta.
Sopimusta on vastustettu sekä oppositiossa että paikoin Mayn oman puolueen, konservatiivien riveissä.
Ruotsalainen venevalmistaja Nimbus Boats Sweden on ostanut Bella-Veneet Oy:n. Kuopiolainen Bella-Veneet on yksi Suomen suurimmista venevalmistajista.
Bella-Veneillä on Suomessa neljä tehdasta, joissa on yhteensä 150 työntekijää. Tehtaista kolme on Kuopiossa Pohjois-Savossa ja yksi Luodossa Pohjanmaalla. Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.
Ruotsalaisella Nimbuksella on itsellään noin 145 työntekijää. Yhtiön liikevaihto tulee olemaan tänä vuonna vajaat 50 miljoonaa euroa. Bella-Veneiden liikevaihto on ollut viime vuosina 20–25 miljoonaa euroa.
"Haluan varmistaa, että yhtiö kehittyy Kuopiossa"
Raimo Sonninen perusti Bella-Veneet vuonna 1970. Yrityksellä on ollut aikaisemmin ostajaehdokkaita, mutta tähän asti Sonninen on halunnut pitää elämäntyöstään kiinni.
– Minulle on tullut ikää sen verran paljon, että haluan keventää työkuormaa. Olen yrittänyt jo 49 vuotta. Haluan vähän jo ottaa löysää, hän kertoo.
Kaupan jälkeen Sonninen jatkaa kiinteistösijoittajana. Hän omistaa edelleen Bella-Veneiden tuotantotilat ja vuokraa ne eteenpäin Nimbukselle. Bellan brändi ja venemallit tulevat säilymään. Sonninen jatkaa yrityksen hallituksessa ja aikoo olla mukana kehitystyössä.
– Bella on lapseni ja sieluni. Haluan varmistaa, että yhtiö kehittyy Kuopiossa, Sonninen kommentoi.
Sonnisen mukaan kauppa voi jossain vaiheessa kasvattaa työntekijämääriä Suomessa, koska Nimbuksella on tällä hetkellä pulaa tuotantokapasiteetista.
Keskiamerikkalainen Honduras on viime aikoina joutunut huomion keskipisteeksi Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle Tijuanaan saapuneen siirtolaiskaravaanin takia.
Karavaani lähti liikkeelle Hondurasista San Pedro Sulan kaupungista, joka kärsii väkivallan ja köyhyyden kierteestä.
Honduras on vajaan yhdeksän miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa ja yksi läntisen pallonpuoliskon köyhimmistä maista. Banaaneita ja kahvia tuottavan kehitysmaan asukkaista lähes kaksi kolmasosaa elää köyhyysrajan alapuolella.
Honduras on tullut surullisenkuuluisaksi etenkin korkeista murhaluvuistaan, jotka ovat sotatilassa olevien maiden tasolla. Hondurasissa tehtiin 58 murhaa 100 000 asukasta kohti vuonna 2016, tilastojen mukaan enemmän kuin esimerkiksi Irakissa.
Aseistettuja poliiseja Barrio 18 -jengin hallitsemalla alueella Hondurasin pääkaupungissa Tegucigalpassa.Gustavo Amador / EPA
Fransisca Sisalvesin aviomiehen kohtalo on esimerkki Hondurasille tyypillisestä väkivallasta.
Paikallisen jengin asemiehet murhasivat Sisalvesin miehen heinäkuussa taksimatkalla San Pedro Sulassa. Kun mies ammuttiin taksiin, verta roiskui heidän nelivuotiaan tyttärensä nilkoille.
Sisalves ei ymmärrä, miksi hänen puolisonsa joutui jengin vihan kohteeksi.
– En tiedä, miksi hänet ammuttiin. Miten? En tiedä, uutistoimisto Reutersin haastattelema Sisalves sanoi.
Jengiväkivalta sai alkunsa karkotuksista
Keskustelu keskiamerikkalaisista siirtolaisista käy vilkkaana Yhdysvalloissa, mutta siellä piilevät myös väkivallan juuret.
Hondurasilaisia siirtolaisia oli mukana jengeissä, jotka osallistuivat poliisin vastaisiin mellakoihin 1990-luvulla Los Angelesin lähiöissä, muistuttaa kansainvälisen pakolaislainsäädännön tutkimuskeskusta johtava Lontoon yliopiston professori David Cantor.
Mellakoitsijat kuuluivat pääosin latino- ja afroamerikkalaisiin vähemmistöihin.
Väkivallaksi ja ryöstelyksi äityneiden mellakoiden seurauksena Kaliforniasta karkotettiin kymmeniä tuhansia siirtolaisia Latinalaisen Amerikan maihin.
Monilla karkotetuilla jenginuorilla ei ollut perhesiteitä Hondurasiin. Sen sijaan he löysivät suurista kaupungeista Tegucigalpasta ja San Pedro Sulasta samantapaisia jengejä kuin Etelä-Kaliforniasta.
– Karkotetut jengiläiset juurtuivat näiden kaupunkien katujengeihin, jotka olivat silloin vielä pieniä ja melko rauhanomaisia, Cantor kertoo Ylelle puhelimitse.
Yle Uutisgrafiikka
Hondurasin pääkaupungin Tegucigalpan ja toiseksi suurimman kaupungin San Pedro Sulan lähiöitä pitävät nykyään tiukassa otteessaan samat La Mara Salvatrucha ja Barrio 18 -rikollisjengit, jotka perustettiin 1990-luvulla Kaliforniassa.
Kansainvälistä mafiaa muistuttavat jengit toimivat myös muualla Keski-Amerikassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Prostituutiota ja raiskauksia lähiöissä
Cantorin mukaan Hondurasin suurten kaupunkien laitamilla on paljon äärimmäistä köyhyyttä ja näköalattomuutta. Rikollisjengit tarjoavat rikkonaisesta perhetaustasta tuleville nuorille houkuttelevan identiteetin.
– Jengit hallitsevat yleensä muutamia katuja tai kortteleita. Ne pyrkivät hallitsemaan prostituutiota ja huumekauppaa alueellaan, Cantor toteaa.
Lähiöissä naiset joutuvat usein seksuaalisen väkivallan kohteiksi. Myös keskiluokkaa uhkaillaan, sillä jengit kiristävät perheitä ja yrityksiä rahan takia.
Elsalvadorilaisia sotilaita Nueva Ocotepequessa Hondurasissa vuonna 2016. Honduras, Guatemala ja El Salvador taistelevat katujengejä ja huumeväkivaltaa vastaan yhteisillä sotilasjoukoilla, jotka partioivat maiden välisillä rajoilla.Rodrigo Sura / EPA
2010-luvulla pahentunut jengiväkivalta ja sen lieveilmiöt ovat tärkeimpiä syitä sille, että hondurasilaiset pakenevat joukoittain pohjoiseen.
Maaseudun hondurasilaisia ajaa pakoon huumeiden salakuljetukseen liittyvä väkivalta.
Hondurasin raja-alueista ja Karibianmeren rannikosta on tullut 20:n viime vuoden aikana tärkeä kokaiinin kauttakulkureitti Kolumbiasta Yhdysvaltoihin.
Kokaiinia salakuljettavat pääasiassa huumekauppaan erikoistuneet verkostot, eivät katujengit. Viime vuosina tilanne on kuitenkin alkanut muuttua.
– Katujengit, kuten Mara Salvatrucha, ovat sotkeutuneet kokaiinibisnekseen etenkin San Pedro Sulassa. Jengit kiristävät salakuljettajia Hondurasin rannikkoa pitkin kulkevilla välitysreiteillä, professori David Cantor sanoo.
Turvakaupungit eivät toteutuneet
Hondurasin valtio on saanut viime vuosina vähennettyä murhia muun muassa vankila- ja poliisiuudistuksella ja lisäämällä turvallisuusjoukkojen rahoitusta.
Hallitus on suunnitellut jopa rakennuttavansa kokonaisia uusia kaupunkeja, joihin ihmiset voisivat muuttaa jengejä pakoon ja perustaa yritystoimintaa. Korruptoituneessa Hondurasissa suunnitelmat eivät ole kuitenkaan toteutuneet.
Vaikka murhaluvut on saatu viime vuosina laskuun, todennäköisyys joutua tapetuksi on Hondurasissa yhä erittäin korkea. Kansainväliset avustusjärjestöt käyttävät liikkuessaan samanlaisia turvatoimia kuin sota-alueilla.
– Viisi vuotta sitten murhaluvut olivat erittäin korkeat, ja nyt ne ovat "vain" korkeat, Cantor naurahtaa.
Uusia siirtolaiskaravaaneja on jo muodostumassa Hondurasissa ja naapurivaltioissa. Uutistoimisto AFP:n mukaan pienessä El Salvadorissa sadat ihmiset suunnittelevat parhaillaan sosiaalisessa mediassa uutta karavaania kohti Yhdysvaltoja.
Vaasan ja Uumajan väliä liikennöivä Wasa Express joutui viime torstaina kääntymään takaisin Vaasaan kovan myrskyn ja korkean aallokon takia. Aluksen autokannella kaatui rekka, mutta alus itsessään selvisi myrskystä vahingoitta.
– Laiva on kunnossa. Sille ei sattunut vahinkoa, sanoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.
Wasalinella käytiin maanantaina läpi raportit tapahtumapäivästä ja se, millaisiin toimintatapojen muutoksiin torstain tapahtumat antavat aihetta.
Torstain myrskyn johdosta yhtiö tulee muun muassa päivittämään kiinnitysmanuaaliaan. Ståhlbergin mukaan kiinnityksiin lisätään aluksella yksi luokka. Lisäksi tulossa on koulutusta henkilökunnalle ja esimerkiksi keittiöhenkilökunnan kanssa tehdään suunnitelmat vastaavien tilanteiden varalle.
Ståhlberg kertoo kuulleensa Ilmatieteen laitokselta, että seitsenmetrisiksi yltyneet aallot olivat Merenkurkussa hyvin poikkeuksellisia. Silti niihinkin pitää varautua.
– Liikenne on silta. Jos me madallamme kynnystä liikennöidä, jos tuulee kovaa, silta ei mielestäni toimi. Pyrimme liikennöimään, kun on turvallista ja riskit eivät ole korkeita.
"Pitää kunnioittaa merta ja myrskyä"
Peter Ståhlberg täsmentää torstaina tehtyä päätöstä kääntää laiva takaisin Vaasaan. Päätös oli tehty, kun huomattiin lastin alkavan liikkua aallokossa. Käännöksen johdosta autokannella ollut rekka kaatui. Sen alle jäi yksi henkilöauto, joka kärsi merkittäviä vahinkoja.
Toimitusjohtaja toteaa kuitenkin, että vaikka henkilöautolle tapahtunut vahinko oli valitettava, rekan kaatuminen juuri sen päälle saattoi säästää laivan vahingoilta.
– Se säästi sen, ettei tullut laivalle vahinkoja. Mutta valitettavasti henkilöauton olisi voinut ehkä laittaa postiluukusta sisään sen jälkeen, Ståhlberg sanoo.
Toimitusjohtaja antaa laivan henkilökunnalle täydet kymmenen pistettä toiminnasta myrskyn aikana. Nyt pyritään siihen, että vastaavaa ei tapahtuisi uudestaan.
– Myrskyt eivät saisi yllättää. Vaikka me olemme toimineet aivan sääntöjen mukaan, se ei silti ole ollut riittävää. Nöyrällä asenteella tässä pitää olla ja kunnioittaa merta ja myrskyä, Ståhlberg sanoo.
Ukraina julisti poikkeustilan tiettyihin osiin maata kuukauden ajaksi. Venäjä sanoi selkkausta Ukrainan provokaatioksi. Ukrainalaiset syyttivät Venäjää aggressioista. Molempien maiden laivastolla on oikeus liikkua alueella.
Moni kysyi, mitä tästä voi seurata, uusi sota? Selvitimme, millaisia joukkoja Venäjällä on alueella ja pyysimme asiantuntijaa arvioimaan niiden suorituskykyä ja tavoitteita.
Vaikutuskyky rannikkoalueille ja ilmatilaan sekä syvemmällekin
Venäjä näyttää ryhmitelleen alueen asevoimansa niin, että venäläisjoukkojen valvonta- ja vaikutuskyky ulottuu Ukrainan rannikkoalueille ja ilmatilaan.
Krimin aluetta hyödyntämällä eri ohjusjärjestelmillä kyetään tarvittaessa ulottumaan syvemmälle Ukrainaan, ja Ukrainan puolustuksen havainto- ja toimenpideaika mahdollisesta aseen laukaisusta jäisi lyhyemmäksi.
Aselavettien ryhmityksen muutoksilla niiden ulottuvuutta voidaan parantaa tai niillä voi lyhentää vastustajan käytössä olevaa aikaa laukaistujen aseiden vastatoimille.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti Simo Pesu korostaa, että Venäjä ylläpitää Krimillä sotilaallista asevoimaa niemimaan lähialueita silmälläpitäen.
– Ehkäistäkseen konfliktien puhkeamisen ja kyetäkseen tarvittaessa taistelemaan sellaisessa voitokkaasti, Pesu arvioi.
Yle Uutisgrafiikka
Sukellusveneet voidaan varustaa risteilyohjuksilla. Korvetit voivat operoida sekä merimaaleja että maamaaleja vastaan risteilyohjuksin.
Venäjän alueelta toimivien pommikoneiden toimintasäde on tuhansia kilometrejä. Ne ovatkin osallistuneet Syyrian pommi- ja ohjusiskuihin. On mahdotonta sanoa mitä pommikoneita Krimillä milloinkin on, lukumäärästä puhumattakaan, sillä niitä siirrellään tarpeen mukaan.
Hävittäjälentolaivueilla voidaan muun muassa suojata tukikohtia ja laukaisualueita samoin kuin S-300 ja S-400 -ilmantorjuntaohjusjärjestelmillä. Samanlaisilla järjestelmillä suojataan myös muun muassa Moskovaa ja Pietaria.
Maajoukkoja alueella on arvioiden mukaan noin 40 000. Niiden käytössä on muun muassa tykistöä ja elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettuja laitteita.
Osa Venäjän vaikutusvaltaa Lähi-Idässä
Krimin asevoimalla on kuitenkin vaikutusta laajemmallekin – aina Lähi-itään saakka. Erityisesti merivoimilla.
– Sevastopolin meritukikohdalla ja satamalla, alueen lentotukikohdilla sekä logistisella infrastruktuurilla on keskeinen rooli myös maan osallistumisessa Syyrian konfliktiin, Pesu muistuttaa.
Maavoimat on Pesun mukaan sen sijaan mitoitettu todennäköisesti niemimaan puolustukseen mahdollisen takaisinvaltausyrityksen torjumiseksi sekä muodostamaan ennaltaehkäisevän voimaryhmän.
Entä mikä on joukkojen sotilaallinen suorituskyky? Everstiluutnantti Simo Pesun mukaan paikalla oleva voima riittänee alueen puolustukseen.
– Voima suhteutetaan aina arvioituun tarpeeseen, hän selittää.
Joukkoja alueelle saadaan tarvittaessa lisää sekä ilma- että meriteitse tai Kertshinsalmen ylittävän sillan kauta. Välittömästi voimaa voidaan käyttää strategisten pommikoneiden avulla, joissa aseistuksena on pommien lisäksi risteilyohjukset.
Pari vuotta sitten Japanissa tehtiin sattumalta mielenkiintoinen löytö. Muovipullojen kierrätyslaitokselta löytyi bakteeri, jotka oli kehittynyt syömään ja hajottamaan muovia.
Öljyperäistä muovia on pidetty aiemmin biohajoamattomana.
Muovia syövästä bakteerista suomalainen VTT:n tutkija Joosu Kuivanen sai idean: Merissä on miljoonia tonneja ihmisten heittämää muovia. Saisiko siitä bakteerien avulla biomassaa?
Merten muovia on yritetty jo kerätä, mutta vaikka kaikki muovi kerättäisiin, sille pitäisi tehdä jotain.
Bakteerit ovat hitaita, geenimuuntelulla niistä voisi saada muovinahmijoita
Kun bakteeri syö muovia, se tarkoittaa sitä, että se ”sulattaa” sen osaksi itseään. Toisin sanoen siitä tulee osa bakteeria, joka on biomassaa, siis enimmäkseen vettä ja proteiinia.
Muovilaatuja on useita ja vain joitain niistä osataan kierrättää. Esimerkiksi meressä oleva muovi on sekava joukko erilaisia muovilaatuja, joista suurelle osalle ei ole keksitty kierrätyskeinoa.
Yksi tutkimuksessa ratkaistava ongelma on, että muovia syövät bakteerit ovat hitaita. Pienen muovimäärän sulattamiseen menee viikkoja. Lisäksi nyt on löydetty vasta yksi bakteeri, joka osaa syödä juomapulloissa käytettävää PET-muovia.
– Toisaalta muovia on ollut olemassa vain 70 vuotta. Bakteerien historia on neljä miljardia vuotta. Ehkä niillä ei ole ollut riittävästi aikaa kehittyä. Voimme vauhdittaa evoluutiota, tutkija Joosu Kuivanen sanoo.
Jotta Kuivanen onnistuisi, hänen pitäisi ensin löytää lisää erilaisia muovinsyöjäbakteereja. Sen jälkeen niitä pitäisi muokata geneettisesti niin, että niistä tulisi nopeampia työssään.
– Jos tämä onnistuisi, jossain tulevaisuudessa voisi tyynellä valtamerellä olla pieniä yksiköitä, bioreaktoreita, jotka jauhaisivat muovista proteiinia. Sitä voisi käyttää esimerkiksi kalojen ravintona kalanviljelyssä, Kuivanen maalailee.
Toki proteiinista voisi sellaisenaan tehdä myös ruokaa ihmisille, mutta sitä Kuivanen pitää vielä hieman hankalana. Bakteeriproteiinin täytyisi ensin saada hyväksyntä ihmisravinnoksi.
Muovinsyöjäbakteerit hakevat rahaa tiedekilpailusta – niin myös tulostettavat korallit ja sellusokeri
Tutkimus on siis vasta alussa, ja siinä on monta jossia ja muttaa matkassa.
Kun mikrobeja on löydetty lisää, Kuivasen pitäisi löytää niistä muovia pilkkovia entsyymejä koodaavat geenit. Sitten näitä geenejä pitäisi muokata.
Onnistuessaan tulokset voisivat olla silti maailman kannalta merkittäviä. Kuivasen mukaan maailmalla tehdään vastaavaa tutkimusta, mutta valtavirtaa se ei vielä ole.
Maailma tarvitsee muovinsyöjäbakteerin kaltaisia huimia innovaatioita. Mutta kuka ottaa rahallisen riskin innovaatioista?
Yksi yritys laskea rimaa on Slushin tiedekilpailu, johon Joosu Kuivanen osallistuu.
Slushin Scholar Award -tiedekisaan osallistuu kahdeksan tutkijaa, jotka kertovat omista hankkeistaan ja hakevat niille 100 000 euron ylimääräistä rahoitusta.
Mukana on esimerkiksi koralliriuttoja 3D-tulostuksella uudelleenrakentava Ulrike Pfreund Zürichista, VTT:n tutkija Ville Pihlajanemi, joka miettii, kuinka sellusta saisi syötävää sokeria sekä nuorten identiteettiongelmia tutkiva Elina Marttinen Helsingin yliopistosta.
Scholar Award -kisaan haki 76 tutkijaa, joista kahdeksan pääsi finaaliin.
Kisan järjestäjänä on KasKas Media, joka tekee tiedeviestintää yliopistojen kanssa.
KasKas Mediaa edustavan Aurora Airaskorven mukaan kisan tarkoitus on järjestää nuorille tutkijoille mahdollisuus kehittää hyviä ideoita.
– Tämä on vaihtoehtoinen rahoitusmekanismi perinteiselle tutkimusrahoitukselle, joka nojaa apurahahakemuksiin ja suosii kokeneita tutkijoita. Uransa alussa olevilla nuorilla post doc -tutkijoilla ei ole akateemisia natsoja, eikä esittää kymmeniä julkaisuja ja pitkää akateemista työkokemusta, Airaskorpi sanoo.
– Ideat ratkaisevat. Nuorilla tutkijoilla on usein aika rohkeita ajatuksia.
Viime elokuussa teknologiajätti Applen markkina-arvo ylitti biljoonan dollarin rajapyykin. Kuukautta myöhemmin verkkokauppajätti Amazon saavutti tuhannen miljardin dollarin markkina-arvon, tosin vain hetkeksi.
Piilaakson teknologiayhtiöt olivat jo usean vuoden ajan vastanneet huomattavasta osasta lähes kymmenen vuotta jatkunutta pörssikasvua. Yhdysvaltain suurimpien yritysten osakkeiden kurssikehitystä kuvaavan S&P 500 -indeksin alkuvuoden kasvusta puolet oli viiden suurimman teknologiayhtiön ansiota.
Vielä kesällä markkinoiden usko teknologiajättien voimakkaaseen kasvuun oli vahva.
Sitten otsikoihin nousivat kansainväliset kauppajännitteet, nousevat korot ja pelko kasvun hidastumisesta niin Euroopassa kuin Kiinassakin. Brexit ja Italian taloustilanne aiheuttivat väreilyä markkinoilla. Trump.
Näiden koko osakemarkkinoita koskevien uutisten lisäksi uutisissa kerrottiin Amazonin huonoista työolosuhteista, Facebookin kautta tehdyistä vaikutusyrityksistä ja useita yhtiöitä koskevista tietovuodoista. Valtavia määriä dataa keränneiden yhtiöiden toimet käyttäjiensä yksityisyyden turvaamiseksi paljastuivat riittämättömiksi. Puheet sääntelystä ja yhtiöiden pilkkomisista voimistuivat.
Tässä maailmassa valtavaa pörssikasvua tehneet teknologiayhtiöt eivät enää näyttäneetkään sijoittajien silmissä niin arvokkailta. Tällä kertaa viisi suurinta yhtiötä (Apple, Amazon, Microsoft, Netflix ja Alphabet) vastasivat viidenneksestä syksyn kurssilaskusta.
Applen markkina-arvo on tällä hetkellä noin 850 miljardia dollaria, Amazonin vajaat 830 miljardia dollaria. Siis aika paljon edelleen. Syksyn pörssilasku pyyhki kuitenkin Applen arvosta tämän vuoden aikana saavutetun kasvun. Amazonin kohdalla taas 40 prosentin kasvu hupeni 30 prosentin kasvuksi.
Teknologia on tulevaisuuden sijoitus
Teknologiayhtiöiden osakkeiden arvostus ei ole perustunut yhtiöiden liikevaihtoihin tai voittoihin. Se on perustunut tulevaisuuden liikevaihtoihin ja voittoihin. Tulevaisuuden näkymät vaikuttavat toki kaikkien yhtiöiden arvostukseen, mutta teknologiayhtiöiden kohdalla painoarvo on tavallista suurempi.
Hyvä esimerkki tästä on suoratoistopalvelu Netflix, jonka markkina-arvo ylitti viime keväänä hetkeksi viihdejätti Disneyn. Viime vuonna vajaan 12 miljardin liikevaihdolla vajaat 559 miljoonaa dollaria voittoa tehnyt Netflix oli siis markkinoiden mukaan arvokkaampi yhtiö kuin yli 55 miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittävä ja lähes 15 miljardia dollaria vuodessa voittoa tekevä Disney.
Sijoittajat uskoivat enemmän Netflixin tulevaisuuteen kuin Disneyn tulevaisuuteen. Kesän jälkeen huoli Netflixin kasvun hidastumisesta on kuitenkin tarttunut sijoittajiin. Samalla Disney on polkaisemassa käyntiin oman suoratoistopalvelunsa, joka kiristää kilpailua entisestään alalla.
Tällä hetkellä Netflixin markkina-arvo on noin 125 miljardia dollaria, kun Disneyn arvo pyörii reilussa 171 miljardissa dollarissa.
Kun tulevaisuus ei menekään niin kuin hinnoiteltiin
Sanotaan, että ahneus ja pelko vuorottelevat markkinoilla. Tätä sykliä hyväksikäyttääkseen suursijoittaja Warren Buffet on neuvonut sijoittajia olemaan peloissaan, kun muut ovat ahneita ja olemaan ahne, kun muut ovat peloissaan.
Kun ahneus hallitsee markkinoita, sijoittajat ovat valmiita maksamaan kasvusta. Tällöin heidän katseensa kääntyy jo suuriksi kasvaneista yrityksistä pienempiin, enemmän kasvupotentiaalia sisältäviin yrityksiin. Tällöin Netflix kiinnostaa Disneytä enemmän.
Vuosituhanteen vaihteessa kasvua haettiin kaikesta internetiin liittyvästä liiketoiminnasta ja IT-yhtiöiden markkina-arvot paisuivat valtaviksi. Tuolloin kasvu ei kuitenkaan toteutunut odotetusti ja pelko puhkaisi kuplan.
IT-huuman lupaukset eivät kuitenkaan olleet täysin tuulesta temmattuja. Lähes kaikki ennen kuplan puhkeamista annetutu lupaukset ovat toteutuneet, eivät vain odotetulla aikavälillä.
Tästä hyvä esimerkki on IT-kuplasta selvinnyt Amazon. Verkkokaupan mullistaneen yhtiön nykyinen markkina-arvo on reilut 820 miljardia dollaria. Toisaalta nykyisten voittojen perusteella Amazonin arvo olisi lähempänä 100 miljardia dollaria. Tulevaisuus näyttää onko kyseessä uusi kupla vai markkinoiden hyvin ennustama menestystarina.
Kun nykyisyys antaa esimakua tulevasta
Vaikka teknologiaosakkeissa tulevaisuuden odotukset painavat paljon, täysin immuuneja ne eivät ole nykyhetkelle. Applen osakkeen arvoa ovat epävarman tulevaisuuden lisäksi nakertaneet arviot puhelinmyynnin hiipumisesta.
Viime kuussa Apple ilmoitti, ettei se enää kerro iPhonen myyntilukuja. Ratkaisu sai monet analyytikot epäilemään Applen lippulaivatuotteen vetovoimaa. iPhone-puhelimien myyntimäärät ovat olleet merkittävässä roolissa yhtiön markkina-arvon määrittelyssä. Ne ovat tuottaneet reilusti yli puolet Applen liikevaihdosta ja todennäköisesti vielä suuremman osuuden voitoista.
Puhelinmyynnin sijaan Apple kehottaa sijoittajia kiinnittämään huomiota yhtiön liikevaihtoon ja voittomarginaaleihin. Yhtiön liiketoiminta kun on muutakin kuin puhelimien myyntiä. Esimerkiksi pilvipalvelut ja musiikin suoratoistopalvelu muodostavat merkittävän osan yhtiön liikevaihdosta. Mitään mittaria palveluliiketoimintansa arviointiin Apple ei kuitenkaan ole antanut.
Sen sijaan Applelle komponenteja valmistajat yhtiöt ovat raportoineet laskeneista tilauksista ja pienentyneistä liikevaihdoista. Näistä viesteistä markkinoilla on yritetty muodostaa käsitystä Applen myyntimääristä. Kun tarpeeksi moni alihankkija arvoketjussa ilmoittaa laskeneista liikevaihdoista, alkaa Applen kurssi väpättää.
Mitä väliä?
Mutta mitä väliä sillä, jos Applen markkina-arvosta katoaa muutamassa kuukaudessa sata miljardia dollaria? Jossain vaiheessahan se on sinne tullutkin.
Applen koko tekee sen, että kurssimuutokset yhtiön osakkeessa näkyvät heti indekseissä. Pienikin heilahdus arvossa voi kääntää pörssin laskuun tai nousuun.
Jos et omista Applen osakkeita, kurssien heilahtelulla ei ole mitään väliä. Jos taas omistat Applen osakkeita, voimakas lasku voi viedä yöunet. Mutta niin kauan kuin osakkeita ei myy, mahdolliset voitot tai tappiot ovat vain laskennallisia.
Itse Applen kannalta markkina-arvolla ei myöskään ole niin väliä. Kyseessä on sijoittajien rahat, ei Applen. Siksi Applen osakekurssi ei vaikuta yhtiön toimintaan. Uusi iPhone ilmestyy kauppoihin oli Applen osakkeen arvo mikä tahansa. Applen kassassa lojuu noin 250 miljardia dollaria, joten varaa uusien laitteiden ja palveluiden kehittämiseen löytyy.
Uuteen nousuun
Argentiinan G20-kokouksessa Yhdysvallat ja Kiina näyttävät löytäneen jonkinlaisen sovun kaupankäynnistä. Kasvu näyttää taas hetken mahdolliselta.
Tätä kasvua ruokkimaan on pörssiin pyrkimässä useita uusia kasvuyhtiöitä. Taksitoiminnan alustapalvelu Uberin ennustetaan listaustuvan pörssiin ensi vuonna. Yhtiön markkina-arvon arvioidaan pyörivän jopa 120 miljardissa dollarissa.
Voimakkaasti kasvava yhtiö tekee myös voimakkaasti tappiota. Tällä hetkellä takkiin tulee noin miljardi dollaria vuosineljänneksessä. Mutta jos uskoo kasvuu ja tulevaisuuden voittoihin, miljardi sinne tänne ei paljoakaan paina sijoittajan mielessä.
Tai sitten on ehkä hieman syytä olla peloissaan.
Juttua varten on haastateltu OP:n seniorianalyytikkoa Hannu Rauhalaa, joka on erikoistunut teknologiayhtiöihin.
Ensi vuoden alusta alkaen valmiiden passien ja henkilökorttien noutamisen yhteydessä henkilöllisyyttä ei ole enää mahdollista todistaa ajokortilla, poliisi kertoo tiedotteessaan.
Vuoden 2019 alusta valmiin asiakirjan noutaminen on mahdollista ainoastaan passilla tai henkilökortilla. Kyseisen asiakirjan tulee olla ensisijaisesti voimassaoleva, mutta poliisi voi erikseen sallia valmiin asiakirjan noutamisen myös sellaisella passilla tai henkilökortilla, joka on mennyt vähän aikaa sitten vanhaksi.
Ajokortti ei myöskään käy enää henkilöllisyystodistukseksi sähköisiä pankkitunnuksia tai teleoperaattoreiden mobiilivarmennetta hankittaessa.
Rajoitus ajokortin käytössä henkilöllisyystodistuksena liittyy poliisin mukaan osaltaan lain muutokseen vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista. Sen mukaan ajokorttia ei voida 1.1.2019 alkaen käyttää enää hakijan tunnistamiseen vahvan sähköisen tunnistusvälineen myöntämisen yhteydessä.
Tähän asti ajokorttia on voitu käyttää henkilöllisyyden osoittamiseksi passia tai henkilökorttia noudettaessa, jos poliisi on sen erikseen sallinut.
Poliisi muistuttaa, että tarvittaessa on mahdollista valtuuttaa toinen henkilö noutamaan passi tai henkilökortti yksilöidyllä valtakirjalla. Valtakirjaa käyttävän noutajan tarvitsee kuitenkin todistaa henkilöllisyytensä voimassa olevalla Suomen viranomaisen myöntämällä passilla tai henkilökortilla.
Kuoritut raa'at perunat nököttävät kattilassa kylmässä vedessä. Kalliolan perheessä kaasu on päässyt loppumaan hellasta ja viisihenkisen perheen isä Mikko Kalliola yrittää loihtia lapsilleen jotain kylmää purtavaa.
On tavallinen talvinen torstai-ilta ja muuramelainen perheenisä on ennättänyt ennen äitiä, Anne Kalliolaa töistä kotiin. 10-vuotias Manu pelaa kavereidensa kanssa tietokoneella, 14-vuotias Remu on sulkeutunut omaan huoneeseensa myös koneensa pariin ja 16-vuotias Veela tekee lähtöä cheerdance-harjoituksiin.
Mikko Kalliola voitelee voileipiä ja yrittää samalla siivota keittiötä – ja myöntää, että elämä kolmilapsisessa perheessä, jossa on kaksi teiniä, on ajoittain haastavaa.
– Onhan se rankkaa, kun on teinejä. Mutta ei se rankkuus tule siitä, että teinit olisivat raskaita. Se tulee siitä, että pitäisi itse vanhempana jotenkin osata muuttaa ajatteluaan.
Mikko Kalliola toteaa, että teinien kanssa oleminen vaatii vanhemmilta ajattelemisen muuttamista.Jaana Polamo / Yle
Kalliolan perheessä on vältytty suuremmilta murrosiän kuohunnoilta, mutta yhteentörmäyksiä toki toisinaan sattuu. Perheen esikoinen Veela Kalliola auttaa isäänsä täyttämällä tiskikonetta ja kertoo, että enemmän kahinaa tulee äidin kanssa.
– Olemme äidin kanssa sellaisia, että kiivastumme aika herkästi. Joten me aina riitelemme, tai ei aina, mutta useammin kuin isän kanssa.
Ongelmat vanhempien ja murrosikäisten välillä ovat tuttuja Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Neuvottomat ja huolestuneet vanhemmat ottavat nettipalveluihin ja vanhempainpuhelimeen yhteyttä yhä useammin.
– Nuoren ihan normaalin kehitykseen voi kuulua hyvin erilaista reagointia ja muuttunut suhde vanhempiin. Mutta jos murrosikäinen oireilee ja kapinoi erityisen voimakkaasti, voi taustalla olla jotain tarkempaa selvittelyä vaativaa, sanoo auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Kovan kapinoinnin syitä voi olla useita. Voit keskustella aiheesta ja jakaa kokemuksiasi jutun alapuolelta löytyvässä keskusteluosiossa.
Murrosikäisten käytös peilaa usein suhdetta vanhempiin
Toisista murrosikäisistä ei näy ulospäin minkäänlaista oirehdintaa, kun taas toiset nuoret saattavat hyvinkin tulisesti ilmaista omaa tahtoaan ja riidellä rajusti rajoista.
Joskus suhde omaan lähiaikuiseen voi olla liian tiivis, eikä nuorella ole liikkumatilaa. Se voi aiheuttaa nuoressa voimakasta kuohuntaa, kerrotaan Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
– Koska nuoruusiässä tehdään henkistä irtiottoa, joskus voi olla, että suhde vanhempaan tai muuhun lähiaikuiseen on liian tiivis. Jos siinä ei ole riittävästi tilaa ja ilmaa lapsen kehitykselle, niin silloin nuori joutuu riuhtaisemaan itsensä aika isostikin irti, sanoo Tatjana Pajamäki.
Yhteenotot nuoren kanssa voivat muodostua rajuiksi, jos aikuinen on ajautunut sellaiseen elämäntilanteeseen, että hänen on vaikea päästää omaa lasta ottamaan kasvuaskelia eteenpäin nuoreksi.
– Jos aikuinen pitää nuorta liian tiiviisti lapsenkehikossa eikä anna nuoren kehittyä ja esimerkiksi olla oman ikäistensä kanssa, niin silloin voi lapselle olla ainoa ratkaisu, että hän tekee jonkun rajun irtioton, kertoo Pajamäki.
Henrietta Hassinen / Yle
Joissain tapauksissa nuori voi myös kaivata lisää huomiota ja huolenpitoa.
– Jos lapselle annetaan liian isoja vastuita, eikä hänen ympärilleen aseteta turvaraameja, voi turvattomuuden tunne aiheuttaa oireilua sekä ajelehtimista, kertoo Pajamäki.
Lisäksi nuorten välisiä eroja selittävä tekijä on lapsen oma synnynnäinen temperamentti.
– Lapsissa on valtavasti eroja omien tunteiden ilmaisun intensiteetissä: miten tulistuu ja rauhoittuu. Nuoruusiän kehitykseen kuuluu myös vähittäinen henkinen irrottautuminen vanhemmasta. Itsenäisyyden tie on läpikäytävä, vaikka kaikilla se ei näy samanlaisena ulospäin, sanoo Pajamäki.
Rajusti oireilevalla murrosikäisellä on saattanut nousta myös jokin vanha lapsuuden trauma käsittelyyn identiteetin kehittyessä uudelleen.
– Murrosikä on valtava sisäinen kehitysprosessi. Olisi tosi tärkeää, että ympäröivä maailma pysyisi aika muuttumattomana, kun siellä sisäisessä maailmassa tapahtuu niin valtavasti. Jos ulkoisessa maailmassa jatkuvasti jokin totuttu muuttuu, se voi aiheuttaa kaaosta nuorelle ja silloin oireilu voi lisääntyä, kertoo Pajamäki.
Nuori tarvitsee tilaa hengittää
Vanhemman ja nuoren välillä on hyvä olla liikkumavaraa, sillä nuoren tarpeet vaihtelevat. Välillä nuori tarvitsee vanhempia enemmän ja välillä vähemmän, siksi läheisyyden ja etäisyyden säätely on ensiarvoisen tärkeää.
– Nuoruusikäisten kanssa on tärkeintä löytää se sopiva etäisyys tilan antamisen ja vapauden ja rajoittamisen välillä: mihin nuoren asioihin puuttuu ja mitkä taas ovat nuoren henkilökohtaisia valintoja, joissa vanhemman kuuluu vetäytyä taka-alalle, sanoo Pajamäki.
16-vuotias Veela Kalliola kertoo, että riitaa tulee äidin kanssa esimerkiksi siitä, jos äiti pyytää tyhjentämään astianpesukonetta ja asia ei tapahdu heti.
– Sanon äidille, että kohta. Mutta äiti käskee, että ei kun heti. Sitten menee hermo ja rupean huutamaan äidille. Sitten me vähän aikaa huudetaan tosillemme ja mennään omiin huoneisiin mököttämään.
Perheenisä Mikko Kalliola sanoo, että riitoja heidän perheessä tulee suhteellisen vähän, mutta esimerkiksi kohta-ajankäsite vaihtelee. Perheessä on pitänyt ymmärtää, että kohta tarkoittaa perheenjäsenille eri asioita.
– Toiselle kohta tarkoittaa, että se tapahtuu tämän viikon aikana ja toiselle, että se pitäisi tehdä seuraavan tunnin aikana. Se vaatii kärsivällisyyttä.
Kalliolan perheen esikoinen Veela on tyytyväinen vanhempiinsa Anneen ja Mikkoon.Jaana Polamo / Yle
Rajummalta kapinoinnilta on Kalliolan perheessä säästytty, koska isän mielestä lapset ovat hyviä ilmaisemaan itseään. Jos he ovat pahalla tuulella, niin he huutavat sen pois, kertoo Mikko Kalliola pilke silmäkulmassa.
Pelaaminen ja koneella oleminen ovat Kalliolan perheen pojilla sellaiset asiat, joihin vanhempien on täytynyt opetella suhtautumaan joustavammin. Varsinkin kun 14-vuotias Remu tekee tietokoneella paljon muutakin kuin vain pelaa. Hän on opetellut esimerkiksi koodaamaan ja tekemään videoita. Koneella olon keskeyttäminen on tulenherkkä asia pojille.
– Esimerkiksi jos kysyn pojilta kesken pelin ulkoilusta ja he vastaavat menevänsä kohta, niin jos siinä laittaisin kovan kovaa vastaan ja vaatisin heti toimimista, niin koplakka siitä tulisi, kertoo Kalliola.
Isä on sen sijaan oppinut kysymään pojilta, että koska he menevät ulos. Pojat usein vastaavat menevänsä tunnin päästä ja isä tyytyy vastaukseen, kunhan he sopivat, että aikataulusta pidetään kiinni.
Toisten vanhempien kokemuksista voimaa
Murrosikäisten vanhemmat eivät usein kohtaa toisiaan. He eivät tapaa toisiaan samalla tavalla kuin vaikkapa pienten lasten tai alakouluikäisten lasten vanhemmat. Tämän vuoksi murrosikäisten vanhemmat eivät välttämättä pääse vertailemaan esimerkiksi mitä toisten murrosikäiset tekevät tai mikä on hyvinkin normaalia murrosikäisillä ja mikä satunnaista huonoa käyttäytymisistä.
Teinien vanhempien olisi hyvä päästä vaihtamaan kokemuksiaan, sillä omat ongelmat saattavat sitä kautta sujahtaa oikeaan perspektiiviin.
– Vanhemmalla on haastava paikka, että osaa määritellä, mikä on huolta herättävää ja mikä lapsen normaalia kehitystä omaksi persoonakseen. Että osaa erottaa niitä toisistaan. Tähän tarvittaisiin monesti apua, kertoo Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhemmuuden tuen palveluissa vanhemmat juurikin pohtivat paljon sitä, mikä on normaalia ja mikä johtuu mistäkin. Mitä pitäisi tehdä vai pitääkö jotain tehdä.
– Se on pitkän ja rauhallisen keskustelun paikka. Yritämme monelta puolelta tarkastella, mikä asia voisi johtua mistäkin. Jo se, kun vanhempi saa avoimesti ja luottamuksellisesti kertoa tilanteestaan, auttaa asioita jäsentymään ja kirkastumaan omassa mielessä, sanoo Pajamäki.
Toisaalta vanhempia pitää rohkaista luottamaan myös omaan intuitioon lapsensa kanssa. Jos huoli on iso, siitä on hyvä puhua ja pohtia yhdessä nuoren kanssa, mitä voisi asialle tehdä ja kuka voisi auttaa.
Vanhempien on hyvä muistaa, että nuoren aivot vasta kehittyvät. Jenni Hovila, sosiaalityöntekijä
Esimerkiksi Jyväskylässä on järjestetty pitkään murrosikäisten vanhemmille vertaistukiryhmiä. Eniten esiin on noussut pelaamiseen ja sosiaalisen median rajaamiseen liittyvät ongelmat sekä nuorten turvaaminen niissä.
Vanhemmat ovat myös huolissaan siitä, että toimivatko he oikein ja miten he yhdessä riittävän samanmielisesti kasvattavat lapsiaan. Lisäksi vanhempia mietityttää riitatilanteissa toimiminen ja sopiminen.
– Vanhempien on hyvä muistaa, että nuoren aivot vasta kehittyvät ja siksi nuoren ajattelu ei aina ole vanhemman mielestä loogista. Nuorilta puuttuu vielä harkintaa ja suodatin, että miten hän puhuu, mutta nuori harjoittelee, sanoo nuorisopalveluiden sosiaalityöntekijä Jenni Hovila.
Hovila muistuttaa, että murrosikä on nuorelle hyvin haastavaa aikaa, koska siinä tapahtuu lyhyessä ajassa hyvin paljon. Vanhemman kanssa tapahtuu usein väkisinkin yhteentörmäyksiä, koska nuoren itsenäistymisprosessin vuoksi myös vanhempi joutuu uuden eteen.
– Nuori saattaa lähteä kyseenalaistamaan vanhempien arvomaailmaa tai sopimuksia tai sääntöjä. Niistä ehkä sitten neuvotellaan uudelleen ja luodaan uusia käytäntöjä, sanoo Hovila.
Lisäksi murrosikäisen vanhemman on tärkeä laittaa ensin omat asiansa kuntoon ja huolehtia jaksamisestaan, jotta hän voi olla nuorelle läsnä ja kuulolla.
Vanhempiin tyytyväinen nuori
Muuramessa Kalliolan perheenäiti Anne Kalliola saapuu töistä kotiin ja ilahtuu keittiön siisteydestä. Isä Mikko Kalliola päivittää tilanteen: kaasu on loppu, Manu on koulun retki-illassa ja Manun kaverin puhelin on jäänyt heille. Vaarille pitäisi myös muistaa toimittaa uudet lääkkeet.
Mikko Kalliola etsii lompakkoaan ja valmistautuu lähtemään kauppaan. Seesteisen elon ehto teinien kanssa on hänen mielestään vanhemman taito ja kypsyys kasvaa teinin tahdissa.
– Silloin, kun lapset on lapsia ja pieniä, niin niitähän vaan komennetaan, että nyt nukkumaan, nyt pestään hampaat ja nyt syödään. Mutta yhtäkkiä sille lapselle muodostuukin oma tahto ja sitten sitä pitäisi vielä kunnioittaa, niin onhan se raskasta, virnuilee Mikko Kalliola.
Kalliolan esikoinen Veela Kallio on hyvin tyytyväinen omiin vanhempiinsa.
– Tykkään vanhemmistani, he on tosi mukavat eivätkä ota liian tosissaan mitään. Antavat mun olla kuka mä oon.
Millaisia kokemuksia sinulla on murrosikäisten käyttäytymisestä? Voit kertoa niistä, ja keskustella muutenkin aiheesta jutun alta löytyvässä keskusteluosiossa.
