Turusta liikennöivät laivayhtiöt varautuvat lauantaiseen syysmyrskyyn. Sekä Viking Line että Tallink Silja kertovat, että lähtökohtaisesti laivat liikennöivät aikataulujen mukaisesti.
Muutoksia voi tulla, jos kova tuuli pakottaa osan laivoista hidastamaan nopeuttaan. Myös käynti Ahvenanmaalla saattaa siinä tapauksessa jäädä väliin.
Laivayhtiöiden mukaan asiakkaita pyritään informoimaan muutoksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Ilmatieteen laitos kertoo, että tuuli yltyy etenkin lounaisilla merialueiilla ja Pohjanlahdella monin paikoin myrskylukemiin.
Ihminen on onnistunut ensimmäisen kerran historiassa siivoamaan jälkiään avaruudessa.
Uraauurtava koe tapahtui viime sunnuntaina noin 300 kilometrin korkeudessa Maan kiertoradalla.
Avaruusromun keräämiseen suunniteltu RemoveDebris-koesatelliitti vapautti ensin avaruuteen kenkälaatikon kokoisen metallikuution. Kun tyypillistä avaruusromua esittävä testimaali oli ajelehtinut noin kuuden metrin päähän satelliitista, RemoveDebris laukaisi sitä kohti verkon.
Noin viisi metriä leveä verkko kietoutui harjoitusmaalin ympärille onnistuneesti. Nyt kohteen odotetaan syöksyvän parin kuukauden kuluessa maan ilmakehään ja tuhoutuvan.
Satelliitti suunniteltiin ja rakennettiin Surreyn yliopiston avaruuskeskuksessa Britanniassa.
– Olemme erittäin tyytyväisiä verkkotekniikan lopputuloksesta. Vaikka se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta idealta, verkon käyttäminen jätteen keräämiseen avaruudessa on hyvin monimutkaista. Se vaati monia vuosia sunnittelua, insinöörityötä ja yhteistyön koordinointia, kommentoi hanketta johtanut professori Guglielmo Aglietti.
Avaruusromu uhkaa turvallisuutta
Maata kiertävällä radalla on arvioitu kiitävän noin puoli miljoonaan yli tennispallon kokoista kappaletta, jotka voivat aiheuttaa suurta tuhoa törmätessään satelliitteihin tai avaruusaluksiin. Onnettomuus olisi vaarallinen etenkin matalimmilla kiertoradoilla, joilla on paljon satelliitteja.
Asiantuntijat varoittavat, että yhden satelliitin rikkoutumisesta syntyvä avaruusromu voisi pahimmillaan käynnistää useiden satelliittien tuhoon johtavan ketjureaktion.
Ilkka Kemppinen / Yle
Suurimmat avaruusromun kappaleet ovat yleensä peräisin satelliiteista tai avaruusraketeista, pienimmät voivat olla esimerkiksi astronautin kädestä livenneitä työkaluja.
Ainoastaan suurimpia avaruusromun kappaleita voidaan seurata. Tällä hetkellä Yhdysvaltain avaruushallinto tarkkailee noin 40 000 Maata kiertävää kohdetta, joista osa liikkuu jopa yli kymmenen kilometriä sekunnissa.
Avaruusromun keräämisestä on puhuttu jo vuosia, ja insinöörit ovat kehitelleet lukuisia konsepteja jätteen tuhoamiseksi. Tehtävä on vaikea, sillä nopeudet ovat avaruudessa suuret ja jotkut kohteista kieppuvat arvaamattomasti.
Päänvaivaa on aiheuttanut myös se, että epäonnistunut yritys avaruusromun keräämiseksi voi tuottaa lisää avaruusromua.
Nyt kokeiltu verkon ampuminen ei jää ainoaksi RemoveDebris-sateliitin suorittamaksi testiksi. Satelliitti on varustettu myös harppuunalla, jonka ammus pystyy lävistämään kohteita.
Harppuunalla seivästetyn avaruusromun vetämistä ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa kokeilla.
–Testasimme ainoastaan verkkoa. Emme kokeile hinaamisvaihetta, professori Aglietti kertoi Verge-lehdelle.
RemoveDebris satelliitti tulee kuitenkin kokeilemaan niin sanottua vetopurjetta. Sen tarkoitus on hidastaa ja lopulta pudottaa siihen kietoutunut avaruusjäte Maan ilmakehään.
Vetopurjeen idea perustuu siihen, että matalalla kiertoradalla on pieniä hiukkasia Maan ilmakehästä, jotka pommittavat kaikkia liikkuvia kohteita. Mikäli avaruusromun pinta-alaa saadaa kasvatettua purjeella, kappaleen kiertovauhti hidastuu ja putoaminen ilmakehään nopeutuu.
“Odotamme sinulta nykyaikaisia johtamistaitoja, esiintymiskykyä ja verkostoitumistaitoja.”
“Kommunikaatio ja esimerkillä johtaminen ovat toiminnassasi avainasemassa.”
“Tehtävä on vaativa esimiestehtävä ja edellyttää hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.”
Yllä olevat lainaukset ovat oikeista työpaikkailmoituksista, joilla on syyskuussa Suomessa haettu erilaisten alojen esimiehiä. Nämä rivit ovat vain jäävuorenhuippu: Vaatimus hyvistä sosiaalisista taidoista eri tavoin muotoiltuina on listattu selkeästi vähintäänkin puoleen haussa olevista johtotehtävistä.
Sulkeutuneina pidetyt suomalaiset päätyvät näin ekstroverttien johtamiksi, sanoo Mikael Nederström, psykologiasta väitellyt tohtori ja rekrytoinnin henkilöarviointeihin erikoistuneen Psyconin tutkimusjohtaja.
– Suomesta ei löydy niin monta vuorovaikutus- ja johtamistaitoista pomoa, kuin näissä ilmoituksissa haetaan. Kun vuorovaikutustaitoja korostetaan liikaa, tehtäviin hakeutuu ja valikoituu porukka, joka on ainoastaan hyvin sosiaalisesti taitavia – siis ainakin omasta mielestään.
"Introvertti voi olla todella hyvä johtaja, jos hän tuntee itsensä." Mikael Nederström
Sosiaalisen sujuvuuden liiallinen arvostaminen saattaa olla virhe siksikin, että hyvän johtajan ominaisuuksissa keskeisintä eivät ole persoonallisuuden piirteet, käy ilmi Nederströmin vuonna 2017 julkaistusta väitöskirjasta Personality assessment and self-other rating agreement: moderators and implications of agreement. Persoonallisuudella on toki väliä, mutta tärkeintä on johtajan hyvä itsetuntemus.
Johtajat, joiden oma arvio persoonallisuudestaan oli kaikkein lähimpänä ulkopuolisten ihmisten arviota, osoittautuivat esimiehinä kaikkein parhaimmiksi.
– Introvertti siis voi olla todella hyvä johtaja, jos hän tuntee itsensä, ja lähes aina parempi kuin ekstrovertti, jolta puuttuu itsetuntemus, Nederström toteaa.
Titta Luoma-Kohtala on tehnyt esimiestöitä valmistumisestaan lähtien. Alkuaikoina hän käytti paljon energiaa sen miettimiseen, mikä hänessä oikein oli vikana, kun tietyt asiat olivat niin vaikeita. – Silloin yritin olla “sellainen kuin esimiehen pitää olla”. Tavoittelin jotain stereotypiaa.Titta Luoma-Kohtala
Seminaarit ja kissanristiäiset ovat introvertille pomolle kauhistus
Titta Luoma-Kohtala on tehnyt esimiestyötä vuodesta 2002 lähtien. Tällä hetkellä hän työskentelee Etelä-Pohjanmaan alueella Terveystalon yksikönjohtajana.
Luoma-Kohtala on introvertti. Sitä ei kyllä huomaa, kun hän alkaa puhua. Sen kommentin hän on kuullut usein.
– Se ei poistu, mitä sisimmältään on ja tuntee, mutta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa voi kehittyä ja oppia vähän feikkaamaankin, Luoma-Kohtala kertoo.
– En osaa small talkia. En osaa jutustella kevyistä aiheista kuten säästä. Kyllästyn, jos ei puhuta mistään tärkeästä, kuten töihini liittyvästä tai tarpeeksi syvällisestä aiheesta.
"Minusta ei olisi keulakuvajohtajaksi. Olisi hirveän ahdistavaa olla kaiken aikaa pippaloissa tutustumassa uusiin ihmisiin, joista saattaa joskus olla jotain hyötyä tai sitten ei - siis puhumassa ihmisten kanssa vain puhumisen vuoksi." Titta Luoma-Kohtala
Luoma-Kohtala tajusi yliopistossa tehdyn persoonallisuustestin jälkeen, että hän on introvertti. Esimiestöihin hakeutuminen ei koskaan ollut hänelle selvä tie, mutta kunnianhimoisena hän on ajautunut johtotehtäviin.
Töihin liittyvät usean päivän seminaarit ja erityisesti tapahtumien iltamenot kammottivat aluksi Luoma-Kohtalaa. Ensimmäisillä kerroilla hän saattoi piiloutua illaksi hotellihuoneeseen yksin lukemaan kirjaa.
Enää hän ei tee niin, mutta pitkät päivät täynnä sosiaalista kanssakäymistä ovat yhä raskaita.
– Puhutaan, että pomon pitäisi verkostoitua. Minusta ei kuitenkaan olisi miksikään keulakuvajohtajaksi, eikä sellaista tähän tehtävään onneksi haettukaan. Olisi ollut hirveän ahdistavaa olla kaiken aikaa pippaloissa tutustumassa uusiin ihmisiin, joista saattaa joskus olla jotain hyötyä tai sitten ei – siis puhumassa ihmisten kanssa vain puhumisen vuoksi.
“Yritin olla sellainen kuin esimiehen pitää olla”
Jos johtaja ei tunne itseään, hänelle on tyypillistä, ettei hän opi virheistään eikä osaa ottaa palautetta vastaan, Mikael Nederström sanoo.
– Saadessaan kriittistä palautetta tällainen esimies reagoi yleensä niin, että hänet on ymmärretty väärin ja kaikki muut ovat väärässä. Hän ei pysty näkemään, miltä oma toiminta ulospäin näyttää. Se on myös narsismiin ja muihin persoonallisuushäiriöihin liitetty piirre.
Titta Luoma-Kohtala on pohdiskellut omaa persoonallisuuttaan paljon esimiestehtäviensä aikana.
Alkuaikoina nuorena johtajana hän käytti paljon energiaa sen miettimiseen, mikä hänessä oikein oli vikana, kun tietyt asiat olivat niin vaikeita. Miksi hän oli niin outo?
"Mietin usein kauhuissani, että pian kaikille selviää, että olen oikeasti ihan erilainen ihminen!" Titta Luoma-Kohtala
– Silloin yritin olla “sellainen kuin esimiehen pitää olla”. Tavoittelin jotain stereotypiaa, vaikka kukaan ei sitä suoranaisesti vaatinut. Mietin usein kauhuissani, että pian kaikille selviää, että olen oikeasti ihan erilainen ihminen!
Introvertin sisälle syntyy suuri ristiriita, kun hän yrittää esittää ekstroverttia. Siihen pystyy hetken, mutta ennen pitkää se alkaa aiheuttaa suurta tuskaa ja ahdistusta, jos yrittää olla jotain muuta kuin pohjimmiltaan on, Luoma-Kohtala kuvailee.
– Onneksi sain myöhemmin ahaa-elämyksen, että voin olla ihan rohkeasti sellainen kuin olen, ja siitä on paljon hyötyäkin.
Luoma-Kohtala kokee, että introverttinä muiden ihmisten kuunteleminen on hänelle mahdollisesti ekstroverttiä helpompaa.
– Se on asia, jota ei pitäisi yhtään vähätellä nykypäivän työelämässä ja esimiestyössä, että pomoa kiinnostaa, mitä työntekijät ajattelevat, hän sanoo.
Luoma-Kohtala uskoo tekevänsä introverttinä myös stereotyyppistä ekstroverttijohtajaa harkitumpia, ja siksi parempia päätöksiä. Hän ei syöksy suinpäin ratkaisuun, vaan kerää ensin tarvittavan tiedon, pohtii ja tekee päätöksen vasta sitten.
Introvertti voi olla ekstroverttia parempi asiantuntijajohtaja
Miksi introvertit eivät sitten päädy useammin johtajan pallille?
Taidot työhön -tutkimushanke keräsi laajasti tietoa työelämän vaatimuksista. Osa sen tuloksista julkaistiin jo helmikuussa 2018.
Keskeisin johtopäätös, joka tutkimustuloksista on vedettävissä, on sosiaalisten taitojen valtaisa merkitys työelämässä menestymisessä.
Sosiaalisesti kyvykkäät työllistyvät helpommin, ja lisäksi he tienaavat enemmän kuin introvertimmat kollegansa.
– Taustalla on laajempi trendi, missä teknologian kehitys muuttaa ammattirakennetta. Koneet ja robotit hoitavat rutiininomaiset ja ennakoitavat tehtävät eli työt, jotka on helppo koodata ja ohjelmoida. Ihmisille jää työ, joka on vaikeaa opettaa koneelle, totesi projektitutkija Juho Jokinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta helmikuussa Ylen haastattelussa.
Toisaalta muun muassa Independent-lehti kertoi viime vuonna, että tutkimuksen mukaan introvertti pärjää ekstroverttiä paremmin toimitusjohtajan paikalla ainakin Yhdysvalloissa.
Chicagolainen konsulttiyritys ghSmart analysoi kymmenen vuotta 2 000 toimitusjohtajan persoonallisuuksia ja päätyi siihen, että valtaosa tehtävässään menestyneistä yksilöistä oli introverttejä.
Ääri-introvertti ei kuitenkaan yleensä esimiestehtävissä pärjää, Nederström toteaa. Johtajan on aina enemmän tai vähemmän pystyttävä toimimaan ihmisten kanssa.
"Huipputason itsenäiset asiantuntijat eivät tarvitse hääräävää ja touhottavaa ekstroverttia, vaikka hänellä olisi millainen työkokemus." Mikael Nederström
Ekstroversio ja introversio ovat saman jatkumon ääripäitä. Hyvin harva on äärimmäisen introvertti tai ekstrovertti.
– Ekstrovertin luontaiset ominaisuudet ovat sellaisia, että ne edesauttavat heitä hakeutumaan johtajiksi. Yleistäen: He haluavat olla esillä ja esiintyä ja olla tekemisissä ihmisten kanssa, he pyrkivät dominoimaan tilanteita ja ohjaamaan ihmisiä. Johtamisenhalu on ekstrovertillä yleensä introverttiä suurempi, Nederström selittää.
Se ei toki takaa, että ekstrovertit olisivat hyviä johtajia, Nederström muistuttaa. Joskus hän on joutunut työssään kehottamaan asiakkaana ollutta työnantajaa olemaan palkkaamatta ekstroverttiä.
– Esimerkiksi huipputason itsenäiset asiantuntijat eivät tarvitse hääräävää ja touhottavaa ekstroverttia, vaikka hänellä olisi millainen työkokemus. Parempi sille paikalle on yleensä introvertimpi asiantuntijajohtaja, joka ei yritä dominoida liikaa ja ymmärtää jättää ihmisille riittävästi vapautta tavoitteen saavuttamiseen.
Introversio on työnhaussa kirosana
Titta Luoma-Kohtala ei suosittele kaikille introverteille esimiestöitä.
Jos tykkää nysvätä kaiket päivät yksin omassa kammiossaan, ei kannata hakeutua sellaiseen tehtävään, jossa täytyy koko ajan olla esillä – siis jossa introvertin täytyy koko ajan pinnistellä, Luoma-Kohtala sanoo.
– Introvertillä on itsellään iso vastuu siitä, miten työtä jaksaa. Pitää osata rytmittää työpäiviä niin, että välillä on akunlataushetkiä ihan yksikseen.
Luoma-Kohtalalle ei olisi tullut mieleenkään kertoa työnhaussa olevansa introvertti. Se on kuin kirosana, vaikka sen ei pitäisi olla.
Työympäristö vain on valitettavasti rakennettu enemmän ekstroversion kuin introversion ehdoilla. Esimerkiksi avokonttorit ovat yleistyneet.
– Monen ihmisen potentiaali jää toteutumatta “hypen” ja vuorovaikutustaitojen tolkuttoman jankuttamisen alla. Me täällä Suomessa kuvittelemme, että meidän pitäisi olla tuollaisia kuin maailmalla, vaikka me voisimme olla ihan rehellisesti sulkeutuneita jos se toimii, Mikael Nederström miettii.
Perjantaissa keskustellaan tänään introverttien ja ekstroverttien eroista. Onko häpeä olla epäsosiaalinen? Hallitsevatko huomionkipeät maailmaa? Sean Ricksin ja Rosa Kettumäen vierain aiheesta keskustelemassa mediapersoona Janne Kataja, muusikko Sanna "Litku" Klemetti sekä rekrytointipsykologi Annukka Tervo. Perjantai-dokkari Yksin kertoo 88-vuotiaan Matti Höltän elämänmittaisesta yksinäisyydestä, jossa Matti on löytänyt tasapainon. Perjantai, Yle TV1 kello 21.05.
Aurinko, lämpö ja kuivuus ovat Lapin tämän syksyisen ruskan tärkeimpiä rakennuskiviä.
Kuiva kesä on edistänyt ruskaa niin, että värit ovat hehkuvammat kuin monena edellisenä syksynä.
Vaahterat ja pihlajat hehkuvat syksyisin etelässä. Pohjoisessa puolestaan koko kasvikunta vaihtaa väriä, mikä korostaa väriloistoa entisestään. Enemmän ruskan synnystä voit lukea täältä.
Kysyimme lukijoilta ruskakuvia ja niitä tuli paljon ympäri Suomea. Katso alta ruskan upeaa väriloistoa.
HAMBACHER FORST Noin 40 kilometriä Kölnistä länteen iso joukko ympäristöaktivisteja ja vielä suurempi joukko poliiseja on kokoontunut keskelle metsää. Hakkuita vastustavat ympäristöaktivistit ovat rakentaneet noin 50 puumajaa estääkseen puiden kaatamista.
Energiayhtiö RWE haluaa aloittaa Hambacher Forstin metsän hakkaamisen lokakuun alusta, jotta metsän vieressä olevaa avolouhosta voitaisiin laajentaa. Nykyinen avolouhos on jättimäinen 85 neliökilometrin kokoinen kraatteri, eli pinta-alaltaan lähes Pietarsaaren kokoinen alue.
Mux on nuori nainen, joka asuu puumajassa. Hän ei halua kertoa koko nimeään, eikä tarkentaa, kuinka kauan hän on oleskellut Hambacher Forstissa. Hän sanoo kuitenkin olleensa metsässä kaikki vuodenajat.
– Tulin tänne taistelemaan ilmasto-oikeuksien puolesta, Mux sanoo.
Mux on asunut metsässä jo jonkin aikaa muiden aktivistien kanssa. Hän sanoo taistelevansa ilmaston puolesta.Uwe Tautenhahn
Mux sanoo, että metsän vieressä oleva avolouhos on yksi Saksan suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä.
– Avolouhoksen laajentaminen, ruskohiilen louhiminen ja sähkön tuottaminen sillä on suuri synti ilmastoa vastaan. Sitä vastustamme, hän sanoo.
Ennen haastattelua hän pyytää muita aktivisteja seuraamaan poliisin liikkeitä, jotta hän pystyisi keskittymään haastatteluun. Hän aikoo kiivetä puumajaansa, jos poliisi tulee. Hänen majansa on noin 10 metrin korkeudella.
Hänellä on vuoristokiipeilyköysiä, jolla hän pystyy nostamaan itsensä majaan.
Mux sanoo, että eteläisissä maissa ihmisiä kuolee jo ilmastomuutoksen seurauksena.
– Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että pysäytämme ilmastomuutoksen etenemistä.
Saksalainen toimittaja kuoli pudottuaan puusta
Metsässä on paikalla satoja poliiseja. Poliisi on viime viikon torstaista lähtien yrittänyt häätää aktivisteja. Puolet puumajoista on jo purettu, ja poliisien ja aktivistien välillä on ollut yhteenottoja.
Ylen vierailun aikana keskiviikkona metsässä tapahtuu vakava onnettomuus. Saksalainen toimittaja-kuvaaja, joka on seurannut metsäaktivisteja pidempään, putoaa puusta 15 metrin korkeudelta.
Ambulanssi on jo valmiiksi paikalla, mutta lääkintämiehet eivät kykene pelastamaan häntä. Mies kuolee.
Ambulanssihenkilökunta ja poliisit yrittivät auttaa korkealta pudonnutta saksalaistoimittajaa.Dan Ekholm / Yle
Aktivistit huutavat ja kiroilevat poliisille. Nuori vaaleatukkainen mies kiipeää vapaaehtoisesti alas. Hän itkee ja tärisee järkytyksestä. Mies sanoo, että hän näki koko tapahtuman. Toimittajan kameran muistikortti oli täynnä ja hän halusi laskea muistikorttinsa köydellä alas. Juuri silloin lauta, jonka päälle hän astui, katkesi.
Onnettomuuden vuoksi poliisin tiedottajan haastattelu peruuntuu. Nordrhein-Westfalenin osavaltion poliitikot päättävät myöhemmin illalla, että aktivistien karkottaminen metsästä keskeytetään väliaikaisesti kuolemantapauksen takia.
Saksa teki täyskäännöksen energiapolitiikassa
Saksa on päättänyt energiapolitiikan muutoksesta tai täyskäännöksestä – Energiewendestä. Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia energiasta pitäisi olla peräisin uusiutuvista lähteistä.
Jo vuonna 2023 Saksa luopuu ydinvoimasta. Sen jälkeen yritetään asteittain päästä eroon rusko- ja kivihiilestä.
– Nykyisin noin 30 prosenttia sähköenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, energiatalouden professori Claudia Kemfert Saksan taloustutkimuslaitoksesta DIW:stä sanoo Ylen haastattelussa.
Energiatalouden professori Claudia Kemfert kertoo, että Saksa luopuu ensin ydinvoimasta. Sen jälkeen yritetään vähentää rusko- ja kivihiilen käyttämistä sähköntuotannossa.Uwe Tautenhahn
Kemfert sanoo, että uusiutuvaan energiaan siirtymisessä liikenne ja talojen lämmitys laahaavat perässä. Bensiiniä ja lämmitysöljyä kuluu yhä paljon.
Yli 40 prosenttia sähköenergiasta tuotetaan hiilellä, joka ei sovi energiapolitiikan suureen muutokseen. Sen takia puhutaan siitä, miten hiilestä päästäisiin eroon, Kemfert kertoo.
– Sähköenergiasta 20 prosenttia tulee ruskohiilestä, joka löytyy paljon Saksan maaperästä. Osa kivihiilestä tuodaan sen sijaan maahan muualta.
– Meidän täytyy päästä eroon hiilestä, jotta pystyisimme pitämään ilmastotavoitteista kiinni, professori Kemfert sanoo.
Hänen mielestään Hambachin avolouhoksen laajentaminen metsäalueelle on turhaa.
Hambachin avolouhos on pinta-alaltaan noin 85 neliökilometriä. Nyt sitä halutaan laajentaa metsäalueelle.Uwe Tautenhahn
– Koska luovumme hiilestä, voitaisiin luopua näistä metsähakkuista, kun lopetetaan tehottomia hiilivoimalaitoksia. Se koskee nimenomaan tätä aluetta, Kemfert sanoo.
Poliisi pysäytti mielenosoittajat
Hambacher Forstin metsässä jännitys tiivistyy. Viime sunnuntaina alueelle saapui poliisin mukaan 4 000 mielenosoittajaa. He toivat mukanaan taimia ja halusivat päästä metsään, mutta poliisi pysäytti heidät.
Puumajoissa asuvat aktivistit ovat aikaisemmin saaneet ruokaa, juomia ja rakennusmateriaaleja ulkopuolelta, mutta nyt he ovat eristyksissä.
Ympäristöaktivistit eivät aio luovuttaa.Uwe Tautenhahn
Mux ja hänen ystävänsä aikovat vielä taistella Hambacher Forstin metsän puolesta.
– Nuoret ihmiset tietävät, että kyseessä on heidän tulevaisuutensa. Nuoret joutuvat kärsimään enemmän ilmastokatastrofista kuin vanhemmat ihmiset. Tulevaisuudessa näemme lisää ilmastomuutoksen seurauksia. Viime kesän kuivuus ja Pohjois-Euroopan metsäpalot ovat esimerkki tästä, Mux sanoo.
Postin pelkäämä ja sanomalehtitalojen vaatima uudistus etenee vauhdilla.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii saamaan viimeistään ensi kuussa eduskunnalle esityksen, jonka yhtenä kohtana on syvälle Postin bisnekseen pureutuva muutos.
Lakiesityksen mukaan postitoimintaa harjoittavan yhtiön olisi avattava tiedot jakelureiteistään. Avoimia tietoja voisivat olla esimerkiksi jakelureitin varrella olevat rakennukset sekä postilokeroiden ja -laatikoiden sijainnit.
Tieto olisi arvokas esimerkiksi lehtiyhtiöille, jotka voisivat yhdistää omaan lehtijakeluunsa esimerkiksi pakettien jakelua. Myös erilaiset lähettiyhtiöt olisivat kiinnostuneita jakelutietojen yksityiskohdista.
Tietojen avaaminen koskisi kaikkia postipalveluyrityksiä, mutta Posti Oy:lle se olisi erityisen suuri muutos. Moni satavuotisen historian aikana kertynyt tieto on Postille arvokas yrityssalaisuus.
Keskusta painoi jarrua?
Maaseudun Tulevaisuus -lehti kertoi aamulla liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (Kesk.) sanoneen Keskustan eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että "...postilakia ei olla uudistamassa tällä hallituskaudella".
Bernerien ministeriössä yksikönjohtaja Maija Ahokas sanoo kuitenkin, että valmistelu jatkuu vauhdilla.
– Kyllä täällä valmistellaan edelleen hallituksen esitystä. Esitys on osa niin sanottua liikennepalvelulakihanketta, joka valmistellaan kolmessa vaiheessa. Esitys pyritään saamaan eduskuntaan mahdollisimman pian ja viimeistään lokakuussa.
Hallituksen lakiesityksen luonnos oli jo keväällä lausuntokierroksella. Jakelutietojen avaaminen sai Postilta tyrmäyksen, mutta lehtitaloilta kiitosta.
Avoin tieto toisi uusia palveluita
Lehtiyhtiöitä edustava Medialiitto korosti perjantaina tiedotteessaan, että postinjakelun turvaaminen koko maassa vaatii aidon kilpailun lisäämistä.
– Se ei onnistu ilman postipalvelua koskevien olennaisten tietojen avaamista, liitto alleviivaa.
Ministeriössä lakiesitystä valmisteleva Ahokas sanoo, että lausuntokierroksen jälkeen esitystä vielä täsmennetään.
– Tietojen avaamisen velvoite koskee kaikkia postiyrityksiä, ei vain Postia. Mutta vielä on auki, minkä sisältöisenä esitys lähetetään eduskuntaan.
Tietojen avaamisen tavoitteena on parantaa palveluita esimerkiksi eri kuljetuksia yhdistelemällä. Avoin tieto synnyttäisi myös logistiikka-alalle mahdollisuuksia kehittää uudenlaista palveluita.
Esitysluonnoksessa myönnetään, että uudistus ei olisi Postille edullinen: Postin tiedoista olisi enemmän hyötyä muille, kuin muiden tiedoista Postille.
Luonnoksessa kuitenkin päätellään, että muutos tasoittaisi Postin hallitsevaa markkina-asemaa, mikä olisi viime kädessä koko logistiikkasektorin etu.
Ministeri Berner ei kommentoinut asiaa tänään Yle Uutisille.
Yleinen uskomus on, että populistipuolueiden kannatus alkaa hiipua, kun ne pääsevät hallitusvastuuseen. Näin kävi sekä perussuomalaisille Suomessa että edistyspuolueelle Norjassa.
Italiassa maahanmuuttovastainen ja euroskeptinen La Lega, entiseltä nimeltään Pohjoisen Liitto, on kuitenkin lähes kaksinkertaistanut kannatuksensa sitten Italian maaliskuun parlamenttivaalien.
Italian tuore pääministeri Giuseppe Conte uhkaa EU-huippukokousta veto-oikeudella.Ben Stansall / AFP
Samanaikaisesti La Legan hallituskumppani, populistinen Viiden Tähden Liike, on menettänyt kannatustaan noin neljä prosenttiyksikköä hallituskauden aikana.
Viiden Tähden Liikkeen kannatus on nyt hieman 30 prosenttia.
Yhteensä näiden kahden populistipuolueen kannatus on yli 60 prosenttia, mikä merkitsee, että italialaisten selkeä enemmistö kannattaa niiden harjoittamaa EU-kriittistä ja maahanmuuttovastaista politiikkaa.
Sekaannusta äänestystuloksen tulkinnassa aiheutti kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen (kok.) väärä napinpainallus.
Vartiainen ilmoitti heti äänestyksen jälkeen painaneensa vahingossa uudestaan läsnä-nappia, mutta tarkoittaneensa painaa jaa-nappia eli äänestävänsä Soinin luottamuksen puolesta. Näin Vartiainen rekisteröityi poissaolevaksi.
Hallituksen edustajista äänestyksestä pois jäivät myös kokoomuksen Lenita Toivakka, Sari Multala, Saara-Sofia Sirén ja Jaana Pelkonen, sinisten Tiina Elovaara ja Maria Lohela sekä keskustan Mauri Pekkarinen.
Myös opposition puolella kärsittiin sekaannuksista. Kansanedustajat Emma Kari (vihr.) ja Sanna Marin (sd.) kertoivat Twitterissä olleensa läsnä salissa ja äänestäneensä ei, mutta äänet eivät menneet perille ja molemmat kirjattiin poissaolevaksi äänestyksestä.
Hallituspuolueiden kansanedustajat, joiden ääni rekisteröityi ”poissa”
Liikenne Suomen pisimmillä leveäkaistateillä Kaakkois-Suomessa on äitynyt varsinkin viikonloppuisin hurjaksi. Normaalia leveämpi ajoista houkuttaa autoilijoita vaarallisen näköisiin ohituksiin, joissa nopeudet nousevat reilusti sallitun yläpuolelle.
– Kuutostiellä Kouvolan itä- ja länsipuolella tuntuu välillä, että liikenteessä ovat voimassa viidakon lait, kuvailee tilannetta ylikonstaapeli Jouni Ryhänen Kaakkois-Suomen poliisista.
Ryhänen itse toimii ryhmänjohtajana yhdessä Kaakkois-Suomen liikennevalvontaryhmistä ja partioi liikenteessä usein moottoripyörällä. Liikennevalvontaa hän on tehnyt jo yli 20 vuotta.
Joka kerta kun partioidaan joku joutuu sakotettavaksi vaarallisesta ohituksesta. Jouni Ryhänen
Liikennekäyttäytyminen on Jouni Ryhäsen mukaan aika ajoin jopa aggressiivista.
– Varsinkin viikonlopun meno- ja paluuliikenteessä saatetaan ajaa neljä rinnakkain liian lyhyillä sivuttaisetäisyyksillä ja pakotetaan ohitettavia siirtymään piennarviivan suuntaan. Ihme, että ei enempää satu vakavia onnettomuuksia, kummastelee Ryhänen.
Tarkkoja tilastoja Ryhäsellä ei ole käytettävissään esimerkiksi sakotettavien ohittajien määrästä.
– Mutta joka kerta kun partioidaan, joku joutuu sakotettavaksi vaarallisesta ohituksesta. Viikonlopun liikenteessä sakotettavia olisi 20–30, jos kaikkiin tapauksiin ehdittäisiin puuttua, sanoo Ryhänen.
Ajotapa ratkaisee sujuvat ohitukset
Leveäkaistatie on tavallista maantietä leveämpi tie, jossa yhdellä kaistalla mahtuu samaan suuntaan ajamaan kaksi henkilöautoa rinnakkain. Tällöin ajokaistan leveys on yli viisi metriä kun se tavallisella maantiellä on alle neljä metriä.
Kuutostie Koskenkylän ja Kouvolan välillä on Suomen pisin yhtenäinen leveäkaistaosuus. Se valmistui vuonna 2004.Vesa Grekula / Yle
Leveäkaistatiet eivät ole kuuluisia turvallisuudestaan. Vuonna 2004 silloinen Tiehallinto selvitti kokemuksia leveäkaistateistä. Erityisesti ohittaminen ja liian lähellä keskiviivaa ajaminen nousivat jo tuolloin ongelmina esiin.
Samat asiat ovat liikenneturvallisuusviranomaisten tiedossa nykyäänkin, vaikka pelkästään leveäkaistateihin keskittyviä selvityksiä ei ole enää tehty.
– Kuljettajat valitsevat ajolinjansa omien mieltymystensä mukaan ja samalla joko tukevat ohituksia tai ovat tulppana niille, kuvailee liikennejärjestelmäasiantuntija Auli Forsberg Liikennevirastosta.
Hänen mukaansa kuljettajat omalla ajotavallaan valitsevat onko leveäkaistatien liikenne sujuvaa.
– Kun tien leveyttä on runsaasti valittavana, ihmiset eivät toimi siten kuin piirustuspöydällä on suunniteltu.
Viime vuosina leveäkaistateillä liikkumisesta ja niiden turvallisuudesta saatava tieto perustuu Forsbergin mukaan poliisilta saataviin onnettomuusraportteihin.
Arveluttavia kokemuksia
Leveäkaistatien nykyiset käyttäjät tuntuvat olevan poliisin kanssa samaa mieltä siitä, että vaaratilanteita siintyy jatkuvasti.
– On liikenne hieman arveluttavaa. Vaaratilanteita tulee, kun ohitetaan silloin, kun on vastaantulijoita, kertoo Kuutostien varressa autoaan tankkaava elimäkeläinen Jussi Hannula.
Samalla paikkakunnalla asuva Markku Sihvola on samoilla linjoilla. Hänen mielestään Kuutostiellä on myös ainakin yksi puute.
Ihmisillä on aika värikkäitä tapoja ajaa leveäkaistatiellä. Toni Mansikka
– Tien varressa ei ole minkäänlaisia opasteita, miten leveäkaistatiellä pitäisi ajaa.
Helsinkiläinen Toni Mansikka sanoo ajavansa Kuutostien leveillä kaistoilla silloin tällöin.
– Aika harva näyttää tietävän, että siellä pitäisi ajaa oikeassa reunassa. Ihmisillä on aika värikkäitä tapoja kulkea tiellä, muotoilee Mansikka.
Kaikki miehet tuntuvat olevan myös tyytyväisiä siihen, jos leveäkaistateistä päästäisiin kokonaan eroon - myös Kaakkois-Suomessa.
– Ei tule ikävä, kiteyttää ajatukset Jussi Hannula.
Linja-autonkuljettaja Marjo Niveri on pääosin tyytyväinen nykyiseen liikennekäyttäytymiseen Kuutostiellä. Niveri ajaa pikavuoroa Kouvolan ja Helsingin välistä pikavuoroa leveäkaistatiellä viisi kertaa viikossa.Juha Korhonen / Yle
Sen sijaan ammatikseen linja-autoa ajava valkealalainen Marjo Niveri on toista mieltä.
– Kyllähän se liikenne nykyään sujuu. Silloin kun leveät kaistat tulivat Kuutostielle, kukaan ei osannut ajaa ja sehän oli kuin villiä länttä.
Niverikin myöntää, että sekaan mahtuu muitakin kuin niitä, jotka hallitsevat leveäkaistatien metkut.
– Onhan siellä niitä, jotka eivät ajattele tai ymmärrä, että tiellä liikkuu muitakin.
Marjo Niveri ajaa muun muassa pikavuoroa Kouvolan ja Helsingin välillä noin viisi kertaa viikossa. Bussin ratissa hän on ollut kohta 30 vuotta.
Muutos tulossa
Leveäkaistateiden villiintyneestä liikennekulttuurista halutaan päästä eroon. Muutos- ja suunnittelutyöt väylien remontoimiseksi joko moottoriteiksi tai keskikaiteet sisältäviksi teiksi ovat jo suurelta osin käynnissä.
– Oulun pohjoispuolella Nelostiellä muutostyöt ovat jo alkamassa. Varsinais-Suomessa puolestaan on käynnistymässä suunnittelutyö valtatie 9:n muuttamiseksi kolme- tai nelikaistaiseksi keskikaidetieksi, kertoo hankesuunnittelusta vastaava johtaja Päivi Nuutinen Liikennevirastosta.
Leveäkaistateitä ei enää koeta turvalliseksi. Päivi Nuutinen
Hänen mukaansa myös valtatie 12:n osuus Lahden ja Uudenkylän välillä on tulossa suunnittelupöydälle lähivuosina.
– Näillä tieosuuksilla liikennemäärät ovat kasvaneet siinä määrin, että leveäkaistateitä ei enää koeta turvalliseksi, sanoo Nuutinen.
Leveäkaistatiellä ajamisessa on tärkeää ajaa tien oikeassa reunassa - kuten muillakin teillä. Liikennettä Elimäen suorilla Kouvolassa syyskuussa 2018.Juha Korhonen / Yle
Ainoa leveäkaistatie, jota ei vielä suunnitella korvattavaksi moottoritiellä tai keskikaidetiellä on valtatie 6 Koskenkylän ja Kouvolan välillä.
Aikoinaan Suomen päätieverkolle rakennetuista 120:sta leveäkaistakilometristä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa kulkeva Kuutostien osuus on pisin, runsaat 50 kilometriä.
Uusiakin leveitä kaistoja on tehty
Liikenneviranomaiset ovat jo vuosia sitten linjanneet, että uusia leveäkaistateitä ei Suomeen rakenneta.
Tästä huolimatta valtatielle 6 Kouvolan itäpuolelle Uttiin valmistui uutta leveäkaistatietä pari vuotta sitten muutama kilometri.
Lisäksi Kaakkois-Suomen ely-keskuksella on suunnitelmat valmiina Koskenkylä–Kouvola-välin leveäkaistatien jatkamiseksi parilla kilometrillä Korian lähellä.
Ensikuulemalta ratkaisut vaikuttavat kummallisilta, kun samaan aikaan muualla maassa leveäkaistateistä halutaan eroon. Asialle löytyy kuitenkin selitys. Utissa syynä oli pohjavesien suojauksen rakentaminen ja Korialla vanhan Karjalan radan ylittävän sillan korvaaminen uudella.
Leveäkaistatien ja tavallisen maantien sauma Kuutostiellä Kouvolassa. Tälle osuudelle lähellä Koriaa on valmis suunnitelma leveäkaistatien jatkamiseksi parilla kilometrillä samalla kun vanha rautatien ylittävä silta korvattaisiin uudella.Vesa Grekula / Yle
Päätös olla rakentamatta lisää leveäkaistateitä ei siis ole aivan ehdoton.
– On järkevämpää jatkaa nykyistä leveää tietä, kuin tehdä lyhyelle matkalle kokonaan uutta tietyyppiä, selventää tiejohtaja Jyrki Karhula Kakkois-Suomen ely-keskuksesta.
Kyseisellä remontilla päästäisiin eroon nopeasti kapenevasta ja vaarallisesta tiestä, jolla leveäkaistatien valmistumisen jälkeen vuodesta 2004 alkaen on sattunut parisenkymmentä henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta.
Päiväsakkoja tai ajo-oikeus pois
Kuutostien villiintynyttä liikennettä työkseen valvova ylikonstaapeli Jouni Ryhänen ei pidä leveäkaistatietä sinänsä vaarallisena.
– Se on oikeastaan aika turvallinen tie liikennöidä, jos ajetaan kuten on tarkoitus.
Onnettomuus Kuutostiellä Lapinjärvellä vuonna 2016.Yle/Tommi Parkkinen
Ryhäsen vinkki ja nyrkkisääntö turvalliseen ja sujuvaan ajamiseen leveäkaistatiellä on varsin yksinkertainen.
– Aja niin oikealla kuin mahdollista. Leveäkaistatietä koskevat samat säännökset kuin kapeampiakin teitä.
Vastaantulevan aiheuttaman vaaratilanteen varalta Jouni Ryhäsen vinkki on saman suuntainen.
– Kannattaa väistää reunemmaksi kuin odottaa lähteekö oman auton taustapeili mukaan.
Sakotuksen lisäksi poliisi reagoi vaarallisiin ohituksiin järeämminkin.
– Tarvittaessa voidaan puuttua ajo-oikeuteen jos ohituksessa on kyse vakavasta piittaamattomuudesta, sanoo ylikonstaapeli Jouni Ryhänen.
Vaasalainen kirjailija Marko Hautala on jalat maassa elävä, yliopistossa koulutettu mies. Siitä huolimatta hänkin on joutunut myöntämään, ettei pysty selittämään kaikkea.
Hautala kertoo asuneensa viitisentoista vuotta sitten vanhassa puutalossa Vaasan Palosaarella. Hän heräsi eräänä yönä ja näki kertomansa mukaan aaveen.
Vanha nainen ovensuussa
– Kuulin kauheata ryskettä ovelta, nousin sängystä ja katsoin, että mikä se on, ja näin vanhan naisen tulevan välähdyksinä lähemmäksi. Hahmo katosi aina välillä, Hautala kuvailee.
– Yritin herättää vaimoa, mutta hän ei herännyt siihen, ja sitten hahmo vain hävisi kokonaan.
Hautala kuvaa näkyä siinä hetkessä pelottavaksi, ihon kananlihalle vieväksi primitiivireaktioksi. Selittämättömäksi, erilaiseksi kauhukokemukseksi.
– Vaikka siellä olisi ollut kuka tahansa rationaalinen ihminen, vaikka Skepsis ry:n puheenjohtaja, veikkaan, että hänelle olisi tullut sama reaktio, Hautala uskoo.
Järkiselityksiä
Hautalalla on tapahtuneeseen useita järkeenkäyviä selityksiä. Hän oli juuri herännyt, mutta ehkä kuitenkin vielä unenpöpperössä. Tai kyseessä voi olla vaikkapa unihalvaus, jossa osa aivoista jää unitilaan.
– Tottakai mä voin järkeistää, että mistä tuo näky johtui. En usko yliluonnolliseen, mutta toisaalta mun uskomisillani ei ole mitään väliä. Kokemukset on totta, Hautala miettii.
Kauhukirjailijalle käyttökelpoinen kokemus
Jälkeenpäin Hautala on riemuinnut aaveen näkemisestä.
– Tämä kauhukirjailijan ammatti on omituinen, sillä myöhemmin tuli ajatus että jes! Nyt on plakkarissa tällainen kokemus, nyt mä tiedän miltä se tuntuu. Kirjailijalle tämä on hyödyllistä, Hautala analysoi.
Poikkeuksellinen lämpöaalto vaihtuu huomenna koviin tuuliin, kun matalapaine saapuu Suomeen lännestä.
Ylen meteorologi Matti Huutonen sanoo, että ensin myrskyää merellä ja huomenna aamulla maa-alueillakin alkaa puhaltaa. Päivän kuluessa myrsky yltyy entisestään.
Maa-alueilla puuskissa tuulen nopeus voi olla jopa 20 metriä sekunnissa, mitä voi jo sanoa vaarallisen voimakkaaksi. Etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa tuulee kovaa ja sähkökatkoksiin on syytä varautua.
Ilmatieteen laitos on antanut tuulivaroituksen Uudeltamaalta maan läsiosia pitkin aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Sadekuuroja voi tulla monin paikoin, mutta rankkasateita ei ole ennustettu.
Huutosen mukaan sää voi tuntua eriskummalliselta, koska ensi yö on syyskuiseksi yöksi poikkeuksellisen lämmin, mutta eksoottisen yön jälkeen sää viilenee ja syksyinen myrskykausi alkaa rytinällä.
Sunnuntaipäivä on myös tuulinen, etenkin maan pohjoisosissa. Huutonen sanoo, että muualla maassa alkaa jo olla leppoisampaa.
Meriveden ennustetaan nousevan huomenna päivällä Perämeren pohjoisosassa korkealle, koska tuuli pakkaa vesimassaa meren pohjukkaan.
Knud-myrsky on iskenyt Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan.
Myrskyn on yltynyt harvinaisen voimakkaaksi. Tanskan television mukaan tuulennopeus saattaa puskissa yltää jopa hurrikaanin tasolle, eli lähelle 33 metriä sekunissa.
Voimakkaimmillaan myrskyn ennustetaan olevan Tanskassa Jyllannin niemimaan länsi- ja pohjoisosissa. Ruotsissa puolestaan myrsky on voimakkain maan länsirannikolla.
SVT:n mukaan Ruotsissa on peruttu useita junavuoroja. Ruotsin pelastusviranomaisen edustaja Anders Gärdhagen neuvoo myrskyalueella asuvia ihmisiä pysymään sisätiloissa tänään illalla.
Norjassa puolestaan 50 000 kotitaloutta on jäänyt vailla sähköä, kertoo Aftenposten-sanomalehti. Norjassa myrsky on voimakkain yli 30 vuoteen. Sen kerrotaan esimerkiksi nostattavan yli kolme metriä korkeita aaltoja.
Yle Uutisgrafiikka
Meteorologi: "Suomessa näin voimakkaat myrskyt harvinaisia"
Knudin tuulenvoimakkuus yltää puuskissa hurrikaanilukemiin, muttei sitä silti voi verrata Atlantilla esiintyvien hurrikaanien tai Tyynellä valtamerellä esiintyvien taifuunien nopeuteen.
– Hirmumyrskyjen voimakkuus määritellään tuulen keskinopeuden mukaan, ei puuskanopeuden mukaan, sanoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Hänen mukaansa näin voimakkaita myrskyjä esiintyy Tanskan ja Ruotsin länsirannikolla noin joka toinen vuosi.
– Suomessa näin voimakkaat myrskyt ovat kuitenkin harvinaisia, Borgström toteaa.
Yli 30 metriä sekunnissa puhaltavat tuulet ovat niin voimakkaita, että ne katkovat Borgströmin mukaan puita.
Yksi Suomen voimakkaimmista myrskyistä oli vuoden 1982 Mauri-myrsky, jossa tuulen nopeus ylsi puuskissa jopa 40–50 metriin sekunnissa.
Tanskan yleisradioyhtiön DR:n meteorologi Frank Nielsen sanoo, että Knudin mitattu tuulennopeus on vain yhden metrin sekunnissa vähemmän kuin hurrikaanissa.
Knud-myrskyn odotetaan saapuvan Suomeen huomenna lauantaina. Maa-alueilla puuskissa tuulen nopeus voi olla jopa 20 metriä sekunnissa, mitä voi jo sanoa vaarallisen voimakkaaksi.
Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ja SDP:n entinen kansanedustaja Satu Taiveaho eroavat.
Taiveaho kirjoittaa Facebookissa, että pariskunta on jättänyt pitkän harkinnan jälkeen avioerohakemuksen. Hänen mukaansa eroon ei liity dramatiikkaa ja hän kertoo olevansa kiitollinen yhteisistä vuosista.
– Olen pahoillani, ettemme osanneet tulla toinen toisiamme tarpeeksi puolitiehen vastaan. Elämämme on ollut kuitenkin monella tavalla hyvää eikä dramatiikkaa liity ratkaisuun. On toki ollut haasteitakin ja raskaita asioita, mutta nyt muistelen mieluummin hyviä hetkiä, Taiveaho kirjoittaa omilla Facebook-sivuillaan.
Myös Antti Kaikkonen on kertonut erosta Facebook-sivuillaan. Hän kiittää kirjoituksessaan Taiveahoa ja kuvailee "takin olevan aika tyhjä".
– Moni joutuu elämässään eron kokemaan, joko omalta kohdalta, tai läheiseltä. Ei sellaista kukaan toivo, kun naimisiin menee. Tuskin erot koskaan helppoja ratkaisuja ovat, ei tässäkään tapauksessa, Kaikkonen kirjoittaa Facebook-sivuillaan.
Pitkässä parisuhteessa seksuaaliset halut usein hiipuvat. Syy voi olla olosuhteissa tai elämäntilanteessa, mutta joskus myös siinä, että oma kumppani tuntuu muuttuneen liian tutuksi ja turvalliseksi.
Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen puhui aiheesta asiantuntijayleisölle Turussa torstaina. Kaupungissa on meneillään konferenssi, joka kokoaa yhteen seksuaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.
Television Ensitreffit alttarilla ja Maajussille morsian -ohjelmistakin tuttu terapeutti tekee myös paljon vastaanottotyötä. Hän on tavannut monta pariskuntaa, joiden seksuaalinen kipinä on kadoksissa.
Vaikka Tanskanen hoitaa jokaista paria ja parisuhdetta yksilöllisesti, niin jokaisen kohdalla voi korostaa keskinäisen kiintymyksen merkitystä.
– Turvallinen tunneyhteys kumppaniin on kaiken a ja o.
Tanskasen mielestä se ei kuitenkaan riitä, jos ongelmana on seksuaalinen haluttomuus. Keskinäisen kiintymyksen lisäksi pitää kiinnittää huomiota parisuhteen osapuolten erillisyyden tarpeeseen.
Mikä ihmeen erillisyys?
Erillisyyden käsite on haastanut myös seksuaaliterapeutti Elina Tanskasen omaa ajattelua.
Viesti on yksinkertaistettuna se, että parisuhteessa tarvitaan sekä kykyä olla lähellä että kykyä olla erillään.
Idea on olla samaan aikaan erillinen ja kontaktissa. Sen taidon osoittaminen kertoo kypsästä aikuisuudesta. Elina Tanskanen
– Ihmisellä on tarve sekä läheisyyteen että itsenäisyyteen. Läheisyys tekee taatusti hyvää parisuhteelle, mutta seksuaalisuuden ongelmissa tulee tutkia osapuolten erillisyyttä.
Erillisyyttä tukee se, että osapuolilla on yhteisen elämän lisäksiomat elämänsä. Tanskanen kertoo psykoterapeutti Esther Perelin esittäneen asian kysymällä miten haluta jotain sellaista, jonka on jo saanut?
– Liian tutulta tuntuva kumppani voi vähentää seksuaalista halua, Tanskanen selittää.
Hän ymmärtää, jos ajatus erillisyydestä parisuhteessa tuntuu äkkiseltään hankalalta tai jopa vaikealta.
– Idea on olla samaan aikaan erillinen ja kontaktissa. Sen taidon osoittaminen kertoo kypsästä aikuisuudesta.
Vaihda samanlaiset verkkarit erilaisiin
Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen rohkaisee pitkässä parisuhteessa olevia, toisiinsa joskus lähes kiinni sulautuneita ihmisiä irrottelemaan. Aloittaa voi ihan arkisista asioista.
Heli Mäkikauppila / Yle
– Teillä on ehkä ne samanlaiset verkkaripuvut. Ajattelette kenties asioista samalla tavalla, ettekä oikeastaan enää tiedä, mistä toinen alkaa ja mihin toinen loppuu. Verkkarit voi vaihtaa toisenlaisiin ja tunnustella, miltä se tuntuu, Tanskanen sanoo.
Hyvää erillisyyttä voi hänen mukaansa kokea, vaikka viettäisikin paljon aikaa kumppaninsa kainalossa. Parasta on, kun parisuhteessa kaksi erillistä persoonaa elää turvallisessa ilmapiirissä keskinäistä yhteyttään vaalien.
Mikä kiinnostaa kumppanissa? Entä itsessä?
Erillisyyden kokemus voi Elina Tanskasen mukaan ruokkia seksuaalista halua yllättävissä tilanteissa. Hän kertoo esimerkin.
– Olette kumppanin kanssa laittautuneina juhlissa. Huomaat hänen kertovan hauskaa juttua ja yhtäkkiä pohditkin, kukas ihana tyyppi tämä on? Hienointa asiassa on, että se tyyppi on ihan sama ihminen, jonka tapaat aamuisin kotona hiukset pörrössä. Kumppanissa olevat ominaisuudet vain tuppaavat unohtumaan arjessa, Tanskanen sanoo.
Verkkarit voi vaihtaa toisenlaisiin ja tunnustella sitä, miltä se tuntuu. Elina Tanskanen
Oman kumppanin lisäksi on paikallaan tarkastella myös itseään parisuhteen osana. Itselleen voi esittää monenlaisia kysymyksiä.
– Millaiseksi ihmiseksi haluan kehittyä? Mitä arvostan? Mistä unelmoin ja miten voin pitää huolta itsestäni? Itsetutkiskelu on tärkeää, kunhan ei korota itseään kumppaninsa yläpuolelle, Tanskanen sanoo.
Itsensä tunteminen parisuhteessa kertoo vastuun ottamisesta, niin itsestä kuin kumppanistakin.
Voiko kumppanin tuntea kokonaan?
Usein toistellaan lausetta: toista ihmistä ei voi koskaan tuntea läpikotaisin. Pitkässä parisuhteessa asia voi kuitenkin tuntua toisenlaiselta. Onko tilanne ja parisuhde menetetty, jos kumppanista ei tunnu löytyvän mitään uutta?
Jos keskinäisen luottamuksen rinnalla koetaan seksuaalista halua ruokkivaa erillisyyttä, niin koko yhteinen elämä voi tuntua esileikiltä. Elina Tanskanen
– Joskus toisenlainen suhtautumistapa asiaan voi olla ratkaisu. Tilanteen murehtimisen sijaan voi vaikkapa ajatella, että tilanne on kiinnostava. Parisuhteessa kannattaa käyttää tutkimusmatkailijan mieltä.
Parisuhteessa tutkimusmatkailija voi Tanskasen mukaan onnistua kääntämään ikäviäkin asioita kiinnostaviksi haasteiksi.
Elina Tanskanen sanoo huomanneensa, että omien haaveiden tai tavoitteiden kertominen kumppanille pelottaa monia. Itsensä avaaminen on kuitenkin tärkeää.
– Se kuulostaa tietenkin yksinkertaiselta, mutta usein on niin paljon vaikeampaa sanoa kuin tehdä! Silti edes pientä pakan sekoittamista kannattaa kokeilla.
Työtä on tehtävä
Elina Tanskanen toteaa, että harvemmin seksuaalista halua lisäävää erillisyyden tunnetta saa parisuhteeseen sormia napsauttamalla.
– Parisuhdehan voi olla koko eliniän kestävä asia. Jos keskinäisen luottamuksen rinnalla koetaan seksuaalista halua ruokkivaa erillisyyttä, niin koko yhteinen elämä voi tuntua esileikiltä, Tanskanen vakuuttaa.
Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen.Sannimari Lehtilä / Yle
Oman tilan tarve ilmenee yleensä kaikissa parisuhteissa jossain vaiheessa. Siksikin erillisyyden tarve kannattaisi tunnistaa ajoissa.
– Olisi toki hienoa, jos parisuhteissa ymmärrettäisiin, että oman ajan kaipuu on ihan luonnollista. Ikävää on, jos erillisyyden tarvetta ryhdytään hoitamaan ulkopuolisella suhteella. Niin joskus käy, vaikka tilanteen voisi hoitaa toisinkin.
Elina Tanskanen rohkaisee kokeilemaan uusia asioita suhteen parantamiseksi, mutta myöntää senkin, ettei edes käynti koulutetun terapeutin luona aina takaa parempaa parisuhdetta.
Meissä on mielettömän rikkaita sisäisiä maailmoja. Haen aina ihmisissä sellaista lampun syttymistä – ensin siellä vastaanotolla ja sen jälkeen sitten arjessa. Elina Tanskanen
– Toki kun joku hankalassa tilanteessa ikään kuin kätilöi kysymyksillään, niin jotkut voivat saada juuri siitä ratkaisevan avun.
Tanskanen kertoo, että parasta pariterapioissa on havaita asiakkaiden omat oivallukset.
– Meissä on mielettömän rikkaita sisäisiä maailmoja. Haen aina ihmisissä sellaista lampun syttymistä – ensin vastaanotolla ja sen jälkeen arjessa.
Hänen mukaansa toivoaan ei kannata menettää, vaikka suhteessa olisikin hankala vaihe.
– Usein parisuhteessa voi tehdä jotain jotenkin toisin, hän sanoo.
Suomessa sairastuu joka päivä noin 70 ihmistä aivoverenkiertohäiriöihin. Kokkolalainen Paavo Osola päätyi tilastomerkinnäksi tammikuussa 2012. Ikää oli 59 vuotta.
– Nostelin käsipainoja ja katselin televisiota, Osola kertoo.
Muistikuvat loppuvat siihen. Seuraavat ovat vasta viikkojen päästä ja katkonaisia.
Ulla Osola kertoo aviomiehen nousseen seisomaan, valittaneen pistävää kipua päässään ja kaatuneen tajuttomana lattialle. Ambulanssit tulivat viidessä minuutissa. Sinä aikana miehen hengitys ehti pysähtyä kahdesti.
Pullistuma repesi
Aivoinfarktit ja -verenvuodot ovat sydän- ja verisuonitautien ja syöpäsairausten lailla yksi yleisimmistä suomalaisten kuolinsyistä. HUS:n Meilahden sairaalan neurologi Satu Mustanoja kertoo, että menehtyneitä on vuosittain 4500.
Liikunnallisen ja perusterveen Paavo Osolan päässä repesi valtimon pullistuma, aneurysma. Diagnoosissa lukee: sub-araknoidaalinen I. lukinkalvonalainen aivoverenvuoto SAV.
Pullistuma syntyy usein valtimon seinämän synnynnäisesti heikkoon kohtaan. Se voi olla aivoissa vuosia, jopa koko elämän, aiheuttamatta minkäänlaisia oireita. Hoitamaton verenpaine ja tupakointi lisäävät riskiä.
– Pullistuma kehittyy noin 2–5 prosentille suomalaisista, ja vain harva pullistuma vuotaa. Vuotopotilaita on vuosittain noin 850, joista 500 selviää hengissä, sanoo Satu Mustanoja.
Tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan puhjenneiden aivoaneurysmien määrät ovat viime vuosina laskeneet. Tutkijat uskovat sen olevan selkeä seuraus alle 50-vuotiaiden vähentyneestä tupakoinnista.
– Jos vanhemmilta, sisaruksilta tai lapsilta on löydetty aneurysma, kannattaa myös omat aivovaltimot kuvata, vaikka oireita ei ole ollut, neuvoo Mustanoja.
Selviääkö aamuun?
Moni aneurysmapotilas kuolee verenvuodon aiheuttamiin tuhoihin jo ennen sairaalahoitoon pääsyä. Myös varhaisvaiheen uusiutumisriski kasvattaa menehtyneiden määrää.
Paavo Osola kiidätettiin ambulanssilla Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan. Pään kuvaamisen jälkeen matka jatkui välittömästi 200 kilometrin päähän Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja leikkaussaliin.
Taksilla perässä tullut vaimo näki miehensä vasta teho-osastolla. Aviomies oli kytketty hengityskoneeseen. Päästä riippui letku, koska aivopainetta ja turvotusta oli alennettu poraamalla kalloon reikä.
Tammikuun yön pitkien tuntien muisteleminen saa vieläkin Ulla Osolan äänen värähtämään.
– Lääkäri sanoi, että tilanne on erittäin huono. Ei tiedetty, kestääkö Paavo edes aamuun. Minulle tarjottiin kriisiapua jo yöllä, mutta en halunnut.
Yhteensä reilun seitsemän viikon sairaalassaolo Oulussa ja Kokkolassa on jäänyt sängyn vieressä istuneen vaimon mieleen piinaavana odottamisena ja sananmukaisesti hetki kerrallaan elämisenä.
– Selviääkö aamuun? Pysyykö elossa vuorokauden? Sinnitteleekö vielä muutaman päivän, viikon, pari viikkoa. Varsinkin alkuviikot olivat todella raskaita, Ulla Osola muistelee.
Elämänsä liikkunut ja parinkymmenen viimeisen työvuotensa aikana vain päivän sairaslomalla ollut mies selvisi.
Kaikki piti opetella uudelleen
Aivoverenvuodoissa ja -infarkteissa vaurioituu neurologi Satu Mustanojan mukaan yleensä aivojen etuverenkierto. Tyypillisiä oireita ovat puhehäiriö tai toispuoleinen halvausoire. Suupieli roikkuu ja puhe puuroutuu.
– Oikean puolen halvausoireisiin liittyy usein afasiaa eli sanojen hakemista. Puhe ei tule tai sanat ovat vääriä kuten ”siansaksassa”, Mustanoja kertoo.
Paavo Osolan puheesta alkoi saada selvää noin viikon kuluttua. Vaimo kertoo, että oli outoa, kun aviomies vaihtoi kesken lauseen sille kielelle, mitä sattui kuulemaan potilashuoneessa auki olleesta televisiosta.
– Paavo aloitti juttelun suomeksi ja vaihtoi kesken sanan ruotsiksi, vaikkei kielestä ole koskaan niin tykännytkään. Ja kun tuli joku saksalainen ohjelma, hän alkoi heti puhua saksaa. Miksi näin kävi, sitä ei osattu sanoa, Ulla Osola kertoo.
Aivo- ja selkäydinneste temppuili
Huimaus ja näkökenttäpuutokset ovat neurologi Satu Mustanojan mukaan usein takaverenkierron oireilun merkkejä. Jäykistely, kaksoiskuvat, nielemisvaikeudet ja tajuttomuus liittyvät usein hengenvaaralliseen kallonpohjavaltimon tukokseen.
– Kädet pelasivat, jalat eivät. Toinen jalka alkoi reagoida kosketukseen vasta kolmen viikon kuluttua. Enemmän kuitenkin huoletti, onko mies koskaan enää henkisesti entisensä. Mitään ennustetta asiasta ei voitu antaa, Ulla Osola kertoo.
Aviomies jutteli välillä aivan normaalisti, mutta ei kuitenkaan ymmärtänyt tilaansa. Potilashuone tuntui hotellihuoneelta. Ajantaju oli hukassa, ja jokainen päivä oli monen viikon ajan tiistai. Mies ei ymmärtänyt, miksi ei lähdetty kotiin. Hänhän oli aivan kunnossa.
– Maailma alkoi hahmottua vähitellen. Muistan hämärästi, että tarvittiin kolme hoitajaa nostamaan minut istualleni ja pitämään pystyssä. Piti opetella kuin pikkulapsi ensin kääntymään selältä vatsalle, Paavo Osola kertoo.
Iloitsin jokaisesta pienestä edistysaskeleesta. Kuinka hieno hetki oli, kun esimerkiksi osasin taas seistä paikoillani huojumatta. Paavo Osola
Kuntoutuminen käynnistyi kunnolla vasta, kun aivo- ja selkäydinneste saatiin taas kiertämään elimistössä oikein. Se hoituu edelleen miehen aivokammioihin asennetuilla shuntilla ja letkuilla, jotka kulkevat vatsaonteloon saakka. Alaletku on jo jouduttu kerran uusimaan.
Aivo-selkäydinneste suodattuu verestä aivokammioiden kautta takaisin verenkiertoon.
– Jos neste kerääntyy aivoihin, se aiheuttaa vaarallista paineen kasvua. Shuntti alentaa aivokammioiden paineen, neurologi Satu Mustanoja selittää.
Elämä jatkuu lähes entisellän
Massiivisesta aivoverenvuodosta on kohta seitsemän vuotta. Kokkolalaiskodin sohvalla istuu kiitollinen pariskunta. Molemmat ylistävät suomalaista terveydenhoitoa. He kokevat Paavo Osolan saaneen ensi metreiltä kuntoutukseen saakka parasta mahdollista apua.
Neurologi Satu Mustanojan mukaan puolet aivoinfarktipotilaista ja neljännes aivoverenvuodon saaneista palautuu hoidolla ja kuntoutuksella lähes entiselleen. Ennusteeseen vaikuttavat aivovaurion sijainti ja koko.
Paavo Osola on onnekseen osunut oikeaan neljännekseen. Hän elää entisenlaista elämäänsä, ja saa ajaa taas autoakin. Jälkiä on jäänyt. Esimerkiksi lähimuisti ei ole enää yhtä terävä kuin ennen, eikä korkealle kiipeäminen onnistu.
– Tein sinnikkäästi kaikki mitä kuntoutuksessa neuvottiin, ja iloitsin jokaisesta pienestä edistysaskeleesta. Kuinka hieno hetki oli, kun esimerkiksi osasin taas seistä paikoillani huojumatta, Osola kertoo.
Pariskunnan elämä soljuu eteenpäin kuin ennenkin. Paavo Osola kertoo, ettei ole kokenut valtavaa valaistumista, vaikka tunteekin elävänsä toista kierrosta.
– Kun on kokenut lapsensa syntymän ja toisaalta pidellyt kuolevaa kädestä, on nähnyt elämän ääripäät. Samanlainen rippikoulutettu buddhalainen ateisti olen kuin ennenkin, Osola nauraa.
Ulla Osola kertoo, että vielä vuosienkin jälkeen huoli iskee heti, jos aviomies on huonovointinen tai ei ole hakemassa vaimoaan ajoissa töistä.
– Tulee hirveä menettämisen pelko. Ajattelen heti, että Paavo on kuollut. En taida päästä tästä tunteesta koskaan.
Aivoinfarktien hoidon huippumaa
Valtaosa suomalaisista aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneista saa aivoinfarktin eli äkillisen tukeutuman, joka estää veren ja hapen kiertämisen aivoissa. Aivoinfarkteja on kymmenkertainen määrä aivoverenvuotoihin verrattuna.
Neurologi Satu Mustanojan mukaan Suomen huippuosaamisen takana ovat hyvin suunnitellut hoitoketjut.
– Aivoverenkiertohäiriö-potilaiden ykköskiireellisyys kuljetusluokka, ja nopeat diagnostiset tutkimukset takaavat kansainvälisesti tunnustetun erinomaisen aivoinfarktien hoidon.
Aivoverenvuotojen akuuttihoito ei ole kehittynyt yhtä tehokkaasti, mikä näkyy kuolleisuudessa ja vaikeissa jälkioireissa.
– Olemme maailman nopeimpia aivoinfarktipotilaiden akuuttihoidossa. Esimerkiksi Helsingissä Meilahteen saapuvista liuotushoidettavista potilaista viive tutkimisesta diagnoosiin ja liuotukseen on alle 20 minuuttia, kun kansainvälinen tavoite on tunti, Mustanoja kertoo.
Omalääkäri voi aloittaa potilaalle liuotushoidon etäyhteyden avulla vaikka Rovaniemellä. Hoitotulokset ovat yhtä hyviä kuin jos ne annettaisiin paikan päällä Helsingissä. Neurologi Satu Mustanoja
Liuotushoidossa tukkeutunut verisuoni voidaan usein avata 4,5 tunnin sisällä. Tähystämällä tehtävä tukoksen mekaaninen poisto onnistuu jopa vuorokauden sisällä oireiden alusta, jos kuvantamistuloksissa näkyy pelastettavaa aivokudosta.
Meilahdessa on tehty tähystämällä valtimonsisäisen verihyytymän poistoja jo vuosikymmenet. Vuonna 2017 hoidon tehokkuus osoitettiin kansainvälisillä tutkimuksilla, ja se on otettu käyttöön kaikkialla Suomessa.
Aivoverenkiertohäiriöissä taistellaan aikaa vastaan, koska aivojen kudostuho voi syntyä nopeasti. Suomi on pitkien välimatkojen, harvan asutuksen ja saariston maa, joten yliopistosairaalaa ei löydy jokaisen lähinurkilta.
– Meilahden sairaala tarjoaa palvelua, jossa neurologi on kuva- ja ääniyhteyden päässä hoitavan lääkärin konsulttina. Omalääkäri voi aloittaa potilaalle liuotushoidon etäyhteyden avulla vaikka Rovaniemellä. Hoitotulokset ovat yhtä hyviä kuin jos ne annettaisiin paikan päällä Helsingissä, kertoo Mustanoja.
Hanne ja Jukka Kinnunen myöntävät olevansa aika nopeita liikkeissään. Vielä kaksi vuotta sitten he vannoivat parsanviljelyn nimiin ja Hanne kirjoitti jopa parsankasvatusoppaan, mutta nyt parsaa ei Puromäen puutarhalla enää kasvateta.
– Ei saatu siitä kannattavaa työtunteihin nähden, niin lopetettiin, selittää Jukka Kinnunen.
Liperiläinen parsa olisi kyllä kuluttajille kelvannut, mutta se hinta. Oli parempi suunnata katseet keskieurooppalaisten kevätherkusta kauas itään, Intiaan ja Kiinaan saakka.
Hanne ja Jukka Kinnunen ovat kokeilleet monien kasvien kasvatusta. Nyt kasvihuone on täynnä inkivääriä.Heikki Haapalainen / Yle
– Minä tykkään inkivääristä ja olen sitä käyttänyt juomissa. Siitä lähti idea. Otettiin Jukan kanssa asioista selvää ja huomattiin, ettei kukaan Suomessa kasvata inkivääriä kaupallisesti. Päätimme kokeilla, sanoo Hanne Kinnunen.
Ensimmäinen satokausi oli menestys. Kaikki meni kaupaksi ja kasvattajat saivat vielä itse määritellä tuotteen hinnankin.
Valikoimapäällikkö Tiina Pensanen SOK Vähittäiskaupasta sanoo, että kotimaisen tuoreen inkiväärin saamien kauppoihin on hieno juttu. Tavallisen inkiväärin myynti on kasvanut S-kaupoissa jo tänä vuonna noin 20 prosenttia ja vuodesta 2014 vuoden 2017 loppuun kasvu oli 50 prosenttia.
Keskon osto- ja myyntipällikkö Liisa Eronen kertoo K-kaupoissakin inkiväärin olevan hyvin trendikäs tuote. Vuoden aikana tavanomaisesti viljellyn inkiväärin myynti on kasvanut 40 prosenttia ja luomun sitäkin vauhdikkaammin.
Koska tuoretta kotimaista inkivääriä ei ole Suomen markkinoilla ollut, tukun lajittelussa olivat ruvenneet heittämään pois kasvinosia, jossa on punaista väriä. Puutarhayrittäjä Hanne Kinnunen
Sekä S- että K-kauppojen inkiväärin yleisin alkuperämaa on Kiina. Myös Perusta tuodaan kuivattua inkivääriä eli sitä, joka mielletään tuoreeksi inkivääriksi yleensä puhekielessä.
– Tosin koska tuoretta kotimaista inkivääriä ei ole Suomen markkinoilla ollut, tukun lajittelussa olivat ruvenneet heittämään pois kasvinosia, jossa on punaista väriä, kertoo Hanne Kinnunen kauhistuneena.
Inkivääristä syödään mullan alle muodostunut maajuuri. Kuivattuna inkiväärin syötävä osa on vaaleanruskea mukulainen möykky.
Vastanostetussa tuoreessa inkiväärissä maajuuri on kauniin vaaleankellertävä, vivahtaen vaaleanpunaiseen ja varsien tyvien kiinnistyskohdissa on punaiset tuppilehdet. Vihanneksia lajittelevassa tukussa ei ollut ennen käsitelty tuoretta inkivääriä, siitä erehdys.
Inkiväärin maajuuri, syötävä osa on heleän värinen tuoreena.Heikki Haapalainen / Yle
Kun sadonkorjuu Liperin Roukalahdessa nyt alkaa, takana on hyvin erilainen kesä kuin vuonna 2017.
– Kesällä 2017 paistoi aurinko ehkä kolmena päivänä, oli viileää ja pimeää. Inkivääri pukkasi kaksimetriset lehtivarret. Nyt on takana kuuma ja kuiva kesä ja lehtivarret ovat metrin mittaisia. Millaisia syötävät osat ovat, se nähdään vasta sadonkorjuun jälkeen, mutta merkit ovat lupaavia.
Hanne ja Jukka Kinnunen pitivät suoramyyntipäivän viikkoa ennen varsinaista sadonkorjuuta ja möivät kaikki nostamansa inkiväärit kiinnostuneille lähiasiakkaille. Hannen unelma olisi myydä koko sato Pohjois-Karjalaan ja paikallinen panimo onkin hankkinut inkivääriolueen materiaalia. Mutta inkivääri ei ole massatuote.
– Tuhansien kilojen tuoresatomme ei mahdu kotimaakunnan markkinoille.
Mutta Suomeen inkivääriä mahtuu. Aasialaisista ruuista tuttu, sushin kaverina syötävä, intialaisten ruokien mausteena käytettävä ja juomia maustava inkivääri on eräänlainen trendikasvi, etenkin kun sen kipuja ja tulehduksia hillitsevästä vaikutuksistakin on hieman tutkimustietoa.
Inkiväärin lehtiä ei ole EU-lainsäädännössä määritelty elintarvikkeiksi. Niistä leijuu ilmoille kasville ominainen tuoksu.Heikki Haapalainen / Yle
Jo nyt inkivääristä tulee viidennes Puromäen puutarhan 200 000 euron liikevaihdosta, vaikka sen kasvatukseen ei saa tuotantotukea. Ensi vuoden helmikuussa istutetaan vielä lisää tymäkkää kasvia, vaikka sadon onnistuminen on aina arvoitus. Varsinkin kun kasvi on kotoisin alueelta, jossa on vuoden varrella kostea ja kuiva kausi ja kasvukaudellakin välillä pimeää, kaikki toisin kuin Suomessa.
Toista viljelijää ohjeita antamaan tai tietoa kasvatuksen vinkeistä ei ole löytynyt koko Euroopasta. Lähimmät kirjalliset aineistot ovat intialaisen Keralan yliopiston julkaisemasta tutkimuksesta, selittää Hanne Kinnunen. Yritys ja erehdys opettavat.
– Ei me varmaan edes vielä tiedetä mikä tässä inkiväärin kasvattamisessa on vaikeinta, kaikki se on kahden kauden jälkeen vasta edessäpäin.
Inkiväärin lähin sukulaiskasvi on kurkuma.
– Sitä voisikin kokeilla seuraavaksi, vai mitä Jukka, kokeillaanko kotimaista kurkumaa, Hanne Kinnunen huikkaa puolisolleen.
Ruotsidemokraatit aikovat tukea maanantain äänestyksessä porvariallianssin ehdokasta Ruotsin valtiopäivien puhemieheksi.
Ruotsin uudet valtiopäivät kokoontuvat maanantaina ensimmäistä kertaa valtiopäivävaalien jälkeen. Silloin äänestetään myös puhemiehistöstä.
Ruotsin porvariallianssi on ehdottanut moderaattien Andreas Norlénia valtiopäivien puhemieheksi. Punavihreän blokin vastaehdokas on sosiaalidemokraattien Åsa Lindestam.
– Kahdesta nimetystä ehdokkaasta, sosiaalidemokraattien ja maltillisen kokoomuksen, äänestämme aktiivisesti kokoomuksen ehdokasta. Meidän mielestämme maltillinen kokoomus on se puolue, jolla on parhaat edellytykset johtaa hallitusta jossain muodostelmassa ottaen huomioon parlamentaarisen tilanteen, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti lehdistötiedotteessa.
Ruotsidemokraateilla vaa'ankieliasema
Tasaisen vaalituloksen takia ruotsidemokraatit ovat vaa'ankieliasemassa Ruotsin uusilla valtiopäivillä. Muut puolueet ovat perinteisesti välttäneet yhteistyötä maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien kanssa puolueen äärioikeistolaisen syntyhistorian vuoksi.
Koska punavihreällä blokilla on 144 paikkaa valtiopäivillä ja allianssilla 143, Norlénin valinta puhemieheksi edellyttää tukea ruotsidemokraateilta.
Tulevan hallituksen muodostamisen vaikeus korostaa puhemiehen valinnan merkitystä.
Ruotsidemokraatit ovat nimenneet Björn Söderin ehdolle toiseksi varapuhemieheksi. Vasemmistopuolue on asettanut vastaehdokkaaksi Lotta Johnsson Fornarven.
Porvariblokki kertoi perjantaina aikovansa äänestää tyhjää toista varapuhemiestä valittaessa.
Syysmyrsky puistattaa Suomea lauantaina. Tuulet etenevät mereltä maan länsiosaan ja sisämaahan, jossa pahin myräkkä koetaan keskipäivällä ja alkuiltapäivällä. Tuulenpuuskien odotetaan olevan voimakkuudeltaan noin 20 metriä sekunnissa.
"Hyvin muistan. Kemin Karjalahden sillalla lensin tuulen voimasta kaidetta päin ja olin tippua sillalta alas rautatien pääle, ja sitten myöhemmin puu kaatu linja-auton eteen. Vähällä oli ettei kaatunut bussin pääle."
"Kyllä on muistissa. Tankkasin Haaparannalla autoa, kun huoltoasemalta lähti kattopellit lentoon. Sitten ajeltiin myrskyn kanssa ”kilpaa” Ivaloon läpi pimeiden kylien ja tielle kaatuneita puita kierrellen."
"Mullaki karkas Kalkkinokan laiturista 6-metrinen puinen kajuutta-vene."
Vuoden 1982 Mauri-myrsky paiskasi raskaita purjeveneitä pitkälle mantereelle.YLE
Kovimmillaan jopa 40 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi metsää miljoonia kuutiometrejä, repi talojen kattoja ja aiheutti tulvatuhoja.
Myrsky vaati myös kaksi kuolonuhria.
Saarimökiltään suojaa hakenut pariskunta löytyi kuolleena Torniossa myrskyn jälkeen. Tuuli oli irrottanut mökin perustuksiltaan ja kuljettanut sen kilometrin verran veden pinnalla mantereelle. Mökin sisällä olleet olivat murskautuneet rantaa vasten.
Menehtyneiden omaiset vaativat Ilmatieteen laitosta tilille siitä, että se ei ollut varoittanut kansalaisia tarpeeksi myrskyn voimakkuudesta.
Naisten sairaudeksi mielletty migreeni vaivaa miehiäkin. Kimmo Perkkiö, 43, pyörittää Kontiolahdella äänistudiota. Siellä ovat levyttäneet muun muassa Kotiteollisuus, Stam1na, Happoradio, Insomnium ja CMX. Perkkiö toimii myös kunnanvaltuutettuna vihreiden riveissä.
Monessa mukana olevalla miehellä on ikävä riesa. Migreeni on vaivannut jo yli 20 vuotta.
– Minulle posahtaa migreeni yleensä stressaavan tilanteen jälkeen. Samoin niska-hartiaseudun jumit voivat laukaista kohtauksen.
Perkkiö muistaa tilanteen kunnanvaltuuston kokouksessa, kun hammasta piti purra yhteen.
– Jouduin pitämään lippistä päässäni kovan päänsäryn ja loisteputkivalojen vuoksi. Lippikseni herätti osassa vanhoillisimpia valtuutettuja närkästystä. Mutta eivätpä minua nuo paheksuvat reaktiot kummemmin haitanneet.
Joskus pelkästään kännykän tai kannettavan tietokoneen kirkas valo saavat Perkkiölle migreenikohtauksen päälle. Kun ensimmäiset migreenit tulivat nuorena, oli kokemus musertava.
– Makasin vessan lattialla pimeässä. Kohtaukset olivat rajuja ja tulivat todella nopeasti. Nykyisin nappaan äkkiä kohtauslääkkeen.
Pitkät päällä liikenteessä myrkkyä
Miehen migreeni on vähemmän julkisuudessa käsitelty aihe, koska se mielletään naisten sairaudeksi. Toki naisilla migreeniä esiintyy kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä muun muassa kuukautisiin liittyvistä hormonaalisista syistä. Silti migreeni vaivaa miehiäkin.
Yle pyysi migreeniä sairastavilta miehiltä kokemuksia, joita saatiinkin useita kymmeniä. Useimmiten kohtauksen laukaisivat muun muassa auringonvalo, stressi tai alkoholi. Estolääkitys joko auttoi tai ei. Vastaajat eivät pääsääntöisesti hävenneet migreeniään. Osa oli saanut ensimmäisen kohtauksensa jo lapsena tai teininä ja se oli säikäyttänyt.
"Olen nyt 29-vuotias. Minulla on ollut migreenikohtauksia kymmenvuotiaasta saakka. Kohtaukset ovat olleet hirvittäviä. Niihin liittyy oksentelua, päänsärkyä sekä valo- ja ääniyliherkkyyttä. Olen huomannut, että laukaiseva tekijä on auringonvalo tai kirkas lamppu. Tästä syystä vältän katsomasta kirkasta valoa kohti paljain silmin."
"Paljon autoilevana on harmillista, kun monet autoilijat ajavat pitkät päällä. Migreeni alkaa minulla usein juuri tuosta syystä, kun pitkät ajovalot ärsyttävät valoherkkiä silmiäni."
Migreenin laukaisee yksilöstä riippuen esimerkiksi alkoholi, huonosti nukuttu yö, kirkas auringonvalo, nälkä tai sopimattomat silmälasit, kerrotaan Terveyskirjastossa. Migreeni johtuu useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa.
Uudenlaisia migreenilääkkeitä kehitetään kaiken aikaa. Lääkkeet ovat esto- tai kohtauslääkkeitä.Lauri Rautavuori / Yle
Neurologi tutustui pyynnöstämme miesten vastauksiin, eikä yllättynyt.
– Miesten migreeni ei juurikaan eroa naisten migreenistä. Ainoastaan kuukautismigeeni jää miehiltä pois. Häpeää miehillä ei tunnu vastausten perusteella olevan. En kyllä ole potilastyössänikään törmännyt häpeilyyn niin miehillä kuin naisillakaan, sanoo dosentti ja neurologian erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinna Mehiläisestä.
Suomen migreeniyhdistyksessä on kuitenkin tehty havaintoja miesten häpeästä. Yhdistyksen vertaistukiryhmissä ympäri Suomen on vain vähän miehiä ja useissa ei lainkaan.
– Miehet voivat jopa valehdella työnantajalle olevansa krapulassa, vaikka oikea syy olisi migreeni, paljastaa toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.
"Esimieheni olettaa, että migreenin aiheuttama olotila menee pois Buranalla 30 minuutissa."
"Töitä hakiessani nykyisessä ammatissani terveydenhoitoalalla olen kokenut suoranaista syrjintää, jos olen erehtynyt mainitsemaan migreenistä. Olenkin jo pidemmän aikaa valehdellut työhaastattelutilanteessa."
"Olen nyt 53-vuotias, enkä ole koskaan hävennyt migreeniä. Olen avoimesti kertonut, mistä on kyse. Toisaalta kun nyt asiaa miettii, en muista kuulleeni muilta miehiltä heidän kokemuksistaan."
Vaikka neurologi Juha-Pekka Erälinna ei henkilökohtaisesti ole juurikaan törmännyt migreeniä häpeileviin miehiin, hän kuitenkin myöntää, että migreeni voi olla nimenomaan miehillä alidiagnosoitu sairaus.
Kuin puukkoa väännettäisiin silmässä
On olemassa migreenityyppi, joka riivaa miehiä hieman naisia enemmän. Se on tuskallisen kivulias sarjoittainen päänsärky, joka tunnetaan nimellä Hortonin neuralgia. Vaivaan liittyy neurologi Juha-Pekka Erälinnan mukaan erittäin kova kipu silmässä tai silmän takana.
– Silmä voi punoittaa ja vuotaa kyyneleitä, luomi saattaa roikkua ja pupilli olla pieni. Myös sierain voi olla tukossa. Tuntuu kuin silmässä olisi puukko, jota käännetään. Sitä kuulee joskus voimakkuutensa takia kutsuttavan itsemurhapäänsäryksi. Tämä erittäin voimakas päänsärky iskee usein öisin ja voi tulla sarjoissa.
Sarjoittainen Hortonin päänsärky vaivaa kolmea henkilöä tuhannesta. Tauti saattaa tuntua harvinaiselta, mutta Suomessa potilaita on noin 15 000, kerrotaan Terveyskirjastossa.
"Minulla on todettu Hortonin päänsärky. Ennen diagnoosia, jota sain odottaa 15 vuotta, oli yleistä, että kohtauksia ja kipua vähäteltiin ympärilläni. En varsinaisesti peitellyt kohtauksiani, mutta monesti jätin kertomatta niistä. Sain nimittäin kertoessani kohtauksistani kuulla paremmin tietäviä ohjeita. Yksi ohje oli, että oksenna niin helpottaa."
Kun neurologi Juha-Pekka Erälinna luki Ylen keräämiä miesten migreenikokemuksia, heräsi hänelle ajatuksia hyvän hoidon tärkeydestä.
– Miesten kirjoittamista kokemuksista jäi tunne, että suhtautuminen migreenin aiheuttamiin oireisiin ja niiden hoitomahdollisuuksiin vaihtelee terveydenhuollon eri toimijoiden keskuudessa. Ehkä tämän takia apua ei aina onnistuta antamaan riittävän tehokkaasti.
Estolääkitystä käytetään määräaikaisesti (esimerkiksi kuusi kuukautta) ja säännöllisesti estämään kohtausten tuloa ja vähentämään niiden esiintymistä. Kohtauslääke puolestaan otetaan heti, kun kohtaus alkaa ja mennään lepäämään.
Erälinna korostaa, että nykyiset migreenin estolääkkeet toimivat useimmiten hyvin ja uusista estolääkkeistä on odotettavissa lisää apua. Hänen mielestään migreenipotilaiden ei pitäisi sinnitellä liian pitkään pelkillä särkylääkkeillä, jos ne eivät tepsi levon kanssa kunnolla.
– Jos migreeniin ei puututa, seuraava kohtaus voi tulla aiempaa helpommin. Kohtaus saattaa myös olla rajumpi.
"Sairauteeni yritettiin erilaisia lääkityksiä, mutta ne eivät oikein tehonneet, jos kohtaus oli jo päässyt alkamaan. Pistoksena annettavan lääkityksen piti normaalisti auttaa, mutta yleensä se vain siirsi kohtausta seuraavaan päivään."
Migreenin jälkeinen toipuminen vie Perkkiöltä helposti päivänkin.Ari Haimakainen / Yle
Ennaltaehkäisyn kulmakivet ovat Erälinnan mukaan riittävä yöuni ja säännölliset ateriointivälit. Jos kohtaus on jo tullut, oireita helpottavat viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen sekä kylmä kääre.
"Millään mitä tekee, ei ole vaikutusta kipuun. Silti sitä kaikenlaista koettaa eli suihkua, Buranaa, vessassa käyntiä, saunaa ja seksiä. Kylmä suihku ja pimeä hiljainen huone helpottavat, mutta eivät paranna."
Kun migreenikohtaus ilmoittaa tulostaan, kontiolahtelainen Kimmo Perkkiö ei aikaile.
– Kun pääkipu alkaa, kaikenlainen tekeminen on lopetettava välittömästi. Aivan kuin olisi pampulla lyöty päähän. Joskus näkökentässäni on palloja. Silloin otan välittömästi kohtauslääkkeen, joka taittaa migreenin tunnissa, kahdessa.
Lääkkeen ottamisen jälkeen Perkkiö joutuu menemään unille.
– Migreenin jälkeinen höntti olo kestää yleensä päivän.
Hirmumyrskyt riehuvat lännessä ja idässä. Tuhohyönteiset leviävät pohjoiseen. Maapallo lämpenee ennennäkemätöntä tahtia.
Uutisvirta syöttää jatkuvasti huolestuttavaa tietoa maailman tilasta, ja se vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiimme. Tutkijatohtori ja teologi Panu Pihkala arvioi, että ympäristöahdistus on yleistynyt nopeasti. Tunne on tuttu etenkin nuorille ja nuorille aikuisille.
– Meni mihin tahansa lukioon, niin kauaa ei tarvitse kaivella, kun nuoret kertovat ahdistuvansa ajatellessaan maailman tulevaisuutta, Pihkala toteaa.
Ahdistus on lavea määre, mutta se kuvaa Pihkalan mukaan ilmiötä hyvin. Ympäristöahdistuksen taustalla on monenlaisia tuntemuksia ja niiden yhdistelmiä. Kyse ei ole pelkästään ilmastonmuutoksesta vaan lähimetsän hakkaaminen tai kotipitäjän kaivossuunnitelmat voivat yhtä lailla aiheuttaa ahdistusta.
Pihkala puhuu metsäsurusta. Suomalaiset kantavat huolta itselle tärkeistä luontoalueista, mutta lopulta vain harva tuo tuntonsa julki.
– Ihmiset pelkäävät saavansa hörhön tai ylitunteilijan leiman, Pihkala toteaa.
Lisäksi avautuminen voi aiheuttaa ärtymystä muissa ihmisissä. Jos kertoo kokevansa tunnon tuskia autoilusta tai lihansyönnistä, tulee helposti syyllistäneeksi myös keskustelukumppanin.
Ihmiselle on luontaista sysätä ahdistus sivuun
Suomalaisten ajatusmaailma on tullut Panu Pihkalalle tutuksi, kun hän on kiertänyt puhumassa vuosi sitten julkaistusta tietokirjastaan.
Yhdestä asiasta hän on vakuuttunut: ihmiset välittävät maapallon tulevaisuudesta enemmän kuin esiin tulee. Vaikenemisen lisäksi moni vain sysää tunteet sivuun.
– Ohittamisreaktio on ymmärrettävä, sillä ihminen haluaa suojella itseään. Etenkin jos on nuori ja elämä vielä edessä, on liian masentavaa ajatella, ettei tulevaisuutta olekaan, Pihkala sanoo.
Suhtautumistapaa voi pitää jossain määrin luonnollisena. Vaikeina aikoina ihmiset turvautuvat mielellään vahvaan johtajaan, jota seuraamalla voi ajatella vapautuvansa itse vastuusta.
Ratkaisu on kuitenkin kestämätön, sillä ahdistuksen sivuuttaminen johtaa yhä paheneviin ympäristöongelmiin.
Teologi Panu Pihkala avaa ympäristöahdistuksen monimuotoisuutta teoksessaan "Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo"Yle
Tunteet ajavat toimimaan
Vaikenemisen ja vähättelyn sijaan Panu Pihkala kannustaa puhumaan. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen ja ympäristökatastrofien aiheuttamia tunteita pitäisi käsitellä mediassa, kouluissa ja terveydenhuollossa eli oikeastaan kaikkialla.
Esimerkkiä voi ottaa Aalto-yliopistosta, joka järjestää keskusteluryhmiä ilmastonmuutoksen aiheuttamien tunteiden purkamiseen.
– Tunteiden käsittely auttaa ymmärtämään, mitä itseasiassa pelkäämme ja miten voimme yhdessä varautua, Pihkala toteaa.
Kun tunteensa sanoittaa, niitä on helpompi hallita. Näin ahdistus ei pääse vaikuttamaan liikaa hyvinvointiin. Sivutuotteena voi herätä halu toimia.
Pihkalan mukaan tunteiden tuominen julkisuuteen vahvistaa valpasta kansalaisyhteiskuntaa. Sitä taas tarvitaan suitsimaan ilmastonmuutosta ja turvaamaan tärkeät luontoarvot.
– Kun on kyse isoista rahoista, on kiusaus mennä voitot edellä. Silloin tarvitaan valpasta kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa.
Pidä uutispaastoa, etsi toivon lähteitä
Toisinaan tunteisiin on kuitenkin hyvä ottaa etäisyyttä. Panu Pihkala on koonnut omaan blogiinsa kymmenen suositusta ympäristöahdistuneelle.
Esimerkiksi aamut ja illat kannattaa yrittää rauhoittaa synkimmiltä ajatuksilta. Siihen auttaa somen sulkeminen ja toivon lähteiden etsiminen. Niitä tosiaan täytyy etsiä, sillä hyvät uutiset eivät saa yhtä paljon palstatilaa kuin huonot uutiset.
– Suomen vesien ja ilmansuojelu on esimerkiksi kehittynyt 50 vuodessa huimasti, mutta ei siitä juuri kerrota uutisissa, Pihkala huomauttaa.
Vaikka optimismiin ei enää ole varaa, toivosta ei Pihkalan mukaan kannata luopua.
– Olkoon sitten vaikka radikaalia toivoa eli vaikka ei tiedetä tarkalleen, mikä voi pelastaa, niin kuitenkin luotetaan tulevaisuuteen ja mennään toivon varassa eteenpäin.
