Kuuden Leonardon teoksen tarkasteluun perustuvassa tutkimuksessa esitetään, että taiteilija kärsi karsastuksesta, minkä takia hänen silmänsä eivät aina katsoneet samaan suuntaan. Professori Christopher Tyler esittelee ajatuksensa JAMA Ophtalmology -tiedelehdessä.
Tylerin mukaan eräissä karsastustapauksissa "vaeltelevan" silmän näkökyky on heikentynyt, minkä takia näköhavainto muodostuu kaksiulotteiseksi. Siitä taas voisi olla hyötyä maalatessa, kun taiteilija luo kolmiulotteista maailmaa kaksiulotteiselle pinnalle, hän uskoo.
Tyler analysoi Leonardon teoksista muun muassa öljymaalausta nuoresta Johannes Kastajasta ja Vitruviuksen mies -piirustusta. Kumpikaan ei esitä Leonardoa itseään, mutta Tyler uskoo, että molemmissa on piirteitä taiteilijasta.
Tutkimalla näitä ja neljää muuta teosta, joista yksi oli omakuva vanhasta Leonardosta, Tyler oli havaitsevinaan pupilleissa merkkejä karsastuksen lajista, uloskarsastuksesta, johon kuuluu, että silmä tai molemmat kääntyvät ulospäin.
Tämä piirre näkyi Tylerin mukaan selvemmin muissa kuin omakuvissa. Tämän hän tulkitsee viittaavan siihen mahdollisuuteen, että uloskarsastus oli ajoittaista.
Leonardon uloskarsastus saattoi Tylerin mukaan esimerkiksi olla pahempaa rentoutuneena, mutta helpottaa, kun hän oli keskittynyt.
Karsastus ei ole ennenkuulumatonta taiteilijoilla
Eräiden tutkimusten mukaan kuvataiteilijoilla olisi jopa muuta väestöä enemmän karsastuksen kaltaisia stereoskooppisen näön ongelmia. Tutkijat uskovat havainneensa muun muassa Rembrandtin ja Picasson omakuvissa merkkejä karsastuksesta.
Leonardon mahdollinen karsastus on nykytiedoilla vain olettamus, eikä asiasta ole varmuutta.
Tutkimuksesta kirjoittaa LiveScience.com.